Sisällys. Hallituksen toimintakertomus 4. Konsernin taloudellista tulosta kuvaavat tunnusluvut 13

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2005

2

3 Sisällys Hallituksen toimintakertomus 4 Konsernin taloudellista tulosta kuvaavat tunnusluvut 13 Konsernin tase 14 Konsernin tuloslaskelma 15 Konsernin rahoituslaskelma 16 Emoyhtiön tase 17 Emoyhtiön tuloslaskelma 18 Emoyhtiön rahoituslaskelma 19 Liitetiedot 20 Voitonjakoehdotus 39 Tilintarkastuskertomus 40 Hallintoneuvoston lausunto 41 Yhteystiedot 42 Finnvera tilinpäätös

4 Hallituksen toimintakertomus LIIKETOIMINNAN KEHITYS Tulos Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2005 laski 33,5 miljoonaan euroon. Vuoden 2004 tulos oli 38,4 miljoonaa euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 0,7 miljoonaa euroa (-1,0). Emoyhtiön tulos oli 32,7 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2004 oli 39,3 miljoonaa euroa. Tuloksen heikkeneminen johtui ensi sijassa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen laskusta sekä luotto- ja takaustappioiden kasvusta. Korkotuotot Finnvera Oyj:n korkotuottoihin sisältyvä emoyhtiön suoraan asiakkailleen ohjaama korkotuki 19,3 miljoonaa euroa ja muu korkotuki 1,8 miljoonaa euroa on esitetty omina erinään tuloslaskelmassa. Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatava korkotuki oli yhteensä 21,1 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 13,7 miljoonaa euroa ja EAKR sekä siihen liittyvä kansallinen korkotuki yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Korkotuki vuonna 2004 oli 21,7 miljoonaa euroa. Asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko oli 3,70 prosenttia (3,50) ja ottolainauksen 2,33 prosenttia (2,20). Palkkiotuotot Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 60,6 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta oli 6,4 miljoonaa euroa. Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 36,3 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 15,8 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,6 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita antolainauksesta 1,4 miljoonaa euroa. Muut tuotot Uusi erä tuloslaskelmassa on myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, -0,1 miljoonaa euroa, joka sisältää alle 20 prosenttisesti omistettujen osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennukset. Toinen uusi erä on sijoituskiinteistöjen nettotuotot, 0,4 miljoonaa euroa, johon on kirjattu sellaisten kiinteistöjen, jotka eivät ole konsernin omassa käytössä, tuotot ja kulut. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuu- ja erityistuotteiden vastuukannan hoitamisesta Valtiontakuurahastolta saatu hallinnointipalkkio 1,0 miljoonaa euroa sekä hallinnointikorvausta EAKR-rahoituksen hoitamisesta 0,7 miljoonaa euroa. Yritysten kehittämis- ja neuvontatoiminnan perusteella valtiolta saatava toimintatuki oli 0,3 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappiot Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista kasvoivat 16,5 miljoonaa euroa. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 55,5 miljoonaa euroa (30,0). Peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin kertyi yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, joten nettotappiot olivat 51,8 miljoonaa euroa (26,0). Lisäksi tuloslaskelmaan sisältyy arvonalentumistappioiden lisäys 0,3 miljoonaa euroa (2004 kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys 9,6). Valtion ja EAKR:n korvausosuus oli 20,4 miljoonaa euroa eli 39,4 prosenttia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan korvaukset olivat 1,0 miljoonaa euroa. Kertynyt takaisinperintä oli 5,1 miljoonaa euroa, joten takaisinperintä oli 4,1 miljoonaa euroa korvauksia korkeampi. Arvonalentumistappiot luotoista, takauksista sekä vienti- ja erityistakaustoiminnasta olivat yhteensä 48,0 miljoonaa euroa, kun ne edellisvuonna olivat 36,5 miljoonaa euroa. Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 39,7 miljoonaa euroa (37,9), josta henkilöstökulut olivat 66,6 prosenttia. Emoyhtiön hallintokulut olivat 37,8 miljoonaa euroa (35,8), josta henkilöstökulujen osuus oli 67,6 prosenttia. Liiketoiminnan muut kulut ovat kiinteistöihin liittyviä kuluja. Erillistulokset Valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 : n tarkoittaman vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos laskennallisten verojen jälkeen oli 25,7 miljoonaa euroa ja vastaavasti Finnvera Oyj: n muun toiminnan tulos 7,0 miljoonaa euroa. Erillistuloslaskelmat ovat tilinpäätöksen liitetietona nro 39. Tase Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 376,3 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi 55,5 miljoonaa euroa vuonna Takauskanta kasvoi hieman luottokantaa vähemmän 46,7 miljoonaa euroa. Takauskanta oli vuoden 2005 lopussa 839,8 miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli 3 378,8 miljoonaa euroa (2 886,2). Vientitakuiden ja erityistakaus- 4 Finnvera tilinpäätös 2005

5 Hallituksen toimintakertomus ten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 4 540,5 miljoonaa euroa (3 748,2). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja vuoden lopussa yhteensä 1 132,2 miljoonaa euroa, joista 386,9 miljoonaa euroa oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyy valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n osakepääomasijoitusta varten saatu 11,5 miljoonan euron pääomalaina. Velkojen määrä kasvoi vuoden aikana 215,5 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä 1 169,6 miljoonaa euroa. Muihin velkoihin sisältyy pääomasijoitusyhtiöiden osakkeiden hankintaan saatuihin avustuksiin liittyvää palautusehtojen mukaista velkaa valtiolle 13,9 miljoonaa euroa. Ylikurssirahastossa on Keran osakkeiden hankintahinnan ja nimellisarvon erotus 42,9 miljoonaa euroa sekä Takuukeskuksen omaisuuden siirron ja Fide Oy:n osakkeiden hankinnan yhteydessä syntynyt 0,1 miljoonaa euroa sekä Suomen Vientiluotto Oy:n osakkeiden hankintaan toukokuussa 2004 liittyvässä Finnveran osakepääoman korotuksessa syntynyt 8,1 miljoonaa euroa. Ylikurssirahasto on yhteensä 51,0 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahastoon on kirjattu julkisesti noteerattujen osakkeiden ja sijoitusrahastojen käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus, konsernissa yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Emoyhtiön edellisen tilikauden voitto 39,2 miljoonaa euroa siirrettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vararahastoon. VAKAVARAISUUS JA VARAINHANKINTA Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli vuoden 2005 lopussa 18,06 prosenttia (16,40). Konsernin omat varat olivat 453,1 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 508,4 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden 2005 lopussa 17,96 prosenttia (16,90). Emoyhtiön omat varat olivat 443,7 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 470,3 miljoonaa euroa. Toteutunutta pitkäaikaista varainhankintaa oli emoyhtiöllä yhteensä 546,5 miljoona euroa. Vuoden aikana maksettiin pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä 331,0 miljoonaa euroa. KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET Maaliskuussa merkittiin Matkailunkehitys Nordia Oy:n koko osakepääoman korotus 1,0 miljoonaa euroa, jolloin omistusosuus nousi 63,5 prosenttiin. Valtiolta nostettiin heinäkuussa 11,5 miljoonan euron koroton pääomalaina käytettäväksi valtakunnallisen aikaisen vaiheen siemenrahastoyhtiön Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomaksi osakepääoman korotuksena. Osakkuusyhtiöosakkeista myytiin Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy:n ja Kristina Cruises Oy:n osakkeet. Stone Pole Oy: n osakepääoman korotuksen yhteydessä Finnveran omistusosuus laski 19,6 prosenttiin. Finnvera-konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi sataprosenttisesti omistetut Spikera Oy, Veraventure Oy, Tietolaki Oy, Suomen Vientiluotto Oy, 63,5 prosenttisesti omistettu Matkailunkehitys Nordia Oy, 84,6 prosenttisesti omistettu Aloitusrahasto Vera Oy sekä yksi toimitilapalveluyritys. Osakkuusyhtiöitä oli 4. Konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle on jätetty Finnvera Oyj:n toimimattomat tytäryhtiöt Kera Oy ja Tietoraha Oy sekä Matkailunkehitys Nordia Oy: n väliaikaiseen omistukseen tarkoitettu Lomakouhero Oy. RISKIEN HALLINTA Luotto-, takaus- ja takuuriskit Finnveran luotto- ja takausriskit syntyvät kotimaan liiketoiminnassa lainojen ja takausten myöntämiseen liittyvästä riskinotosta. Riskitarkastelussa rahoituskantaan sisältyvät lainojen ja takaus ten ohella myös yrityksiin tehdyt osakesijoitukset. Riskitarkastelun mukainen rahoituskanta kasvoi vuoden aikana 5,3 prosenttia ja se oli vuoden 2005 lopussa 2,4 miljardia euroa. Rahoituskannan kasvu oli voimakkainta alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Suhteellinen riskiasema heikkeni hieman kertomusvuoden aikana A-riskiluokkiin kuuluvien yritysten vastuiden alenemisen seurauksena. Takuuriskit ovat pääosin suomalaisten vientihyödykkeiden ostajista Finnveralle syntyvää luottoriskiä. Takuilla viejä tai rahoittaja voi suojautua luoton saajaan ja/tai tämän sijaintimaahan liittyviltä kaupallisilta ja/tai poliittisilta riskeiltä. Finnveran vastuulla olevat ulkomaiset riskinoton takuut ja takuu- ja/ tai takaustarjoukset (sisältävät myös kotimaisten telakoiden vasta- ja rahoitustakuut) olivat vuoden 2005 lopussa miljoonaa euroa (3 555). Koko takuukanta, voimassa olevat takuut ja sitovat tarjoukset yhteenlaskettuina sekä suoraan Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n hallinnoima ns. vanha vastuukanta, oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (3 789). Yritysten Finnvera tilinpäätös

6 Hallituksen toimintakertomus kaupallisten riskien määrä oli vuoden 2005 lopussa miljoonaa euroa (3 062) ja pankkiriskien määrä 447 miljoonaa euroa (462). Markkinariskit Luototustoimintaan liittyviä korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan yhtiön hallituksen päättämän ohjeistuksen mukaan. Riskit minimoidaan sovittamalla otto- ja antolainauksen ehdot toisiinsa käyttämällä muun muassa koronja valuutanvaihtosopimuksia. Riskejä seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Markkinariskien vaikutus yhtiön tulokseen arvioidaan vähäiseksi. Asiakkaat valitsevat yleensä luottoihinsa vaihtuvan viitekoron; yli 90 prosenttia antolainakannasta on sidottu euribor-korkoihin. Finnveran ottamat lainat sidotaan korkoriskin hallitsemiseksi samoin vaihtuvaan viitekorkoon, tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla. Vientitakuutoiminnasta johtuviin dollarimääräisiin korvauksiin on varauduttu ja niihin liittyvää valuuttakurssiriskiä on pienennetty siten, että ennakoituja dollarimääräisiä tappioita vastaava määrä pidetään dollaritalletuksissa. Vientitakuutoiminnasta tulleita dollarimääräisiä varoja oli vuoden 2005 päättyessä 22,4 miljoonaa US-dollaria (20,2). ELINKEINO- JA OMISTAJAPOLIITTISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Elinkeinopoliittiset tavoitteet 1. Finnvera Oyj:n toiminnan itsekannattavuus Kotimaan rahoitus Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 4 :n mukaan yhtiön on pyrittävä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Tavoite: Itsekannattavuuden kulu/ tuotto -suhteen tulisi olla enintään 1 ajanjaksolla olettaen, että mainittu jakso muodostaa yhden suhdannekierron. Kotimaan rahoitustoiminnassa toteuma oli 1,22 (0,99). Kun peruskorkotuki otetaan mukaan laskelmaan, vastaava luku on 1,19 (0,94). Viennin rahoitus Finnveran on katettava pitkällä aikavälillä vientitakuiden ja erityistakausten maksutuloilla ja takaisinperintätuotoilla tämän toiminnan hallinnointi- ja muut kulut sekä takuu- ja takauskorvaukset. Pitkällä aikavälillä tarkoitetaan vuoden ajanjaksoa, jonka aikana kumulatiivisen erillistuloksen tulisi olla nolla. Vuoden 2005 erillistulos oli 35,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen (33,3). Kumulatiivinen tulos ajanjaksolta oli ennen veroja 111,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kun laskennallinen verovaikutus otetaan huomioon, kumulatiiviseksi tulokseksi jää 79,3 miljoonaa euroa (53,6). 2. Takausten ja lainojen välinen suhde (kotimaan rahoitus) Takausten osuutta suhteessa lainoihin kasvatetaan riskinjaon ja yhteistyön lisäämiseksi pankkisektorin kanssa. Tavoite: vuonna 2005 kotimaisesta rahoituksesta 55 prosenttia annetaan takauksina. Takausten ja vientitakausten osuus vuonna 2005 tehdyistä rahoituspäätöksistä oli 55 prosenttia. 3. Rahoitusmarkkinoilla esiintyvien markkinapuutteiden korjaaminen (kotimaan rahoitus) 3.1. Rahoituksen suuntaaminen alkaville yrityksille Tavoite: vuonna 2005 rahoitusta annetaan aloittavalle yritykselle. Tavoite liittyy yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda toimintapuitteet, jotka edesauttavat yritysten perustamista. Vuonna 2005 rahoitusta annettiin aloittavalle yritykselle Rahoituksen suuntaaminen kasvuyrityksille Tavoite: Finnvera tunnistaa kasvuyritykset ja tarjoaa rahoitusta vuonna 2005 yhteensä noin kasvuyritykselle. Tavoite liittyy yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Vuonna 2005 rahoitusta annettiin 976:lle kasvuyritykseksi määritellylle yritykselle Rahoituksen kohdistuminen riskiluokkiin (kotimaan rahoitus) Rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteita kartoitetaan rahoitustutkimuksilla ja selvityksillä. Huomiota kiinnitetään siihen, miten hyvin yhtiö on toiminnassaan pystynyt paikkaamaan markkinapuutteita. Tavoite: Uusien A-riskiluokan yritysten rahoitus ei ylitä 25 prosenttia vuonna 2005 tehdyistä rahoituspäätöksistä. A-riskiluokan yrityksille tehtyjen rahoituspäätösten keskeisenä perusteena tulee olla yrityksen vakuuspula tai siihen verrattavissa oleva muu markkinapuute. Vuonna 2005 tehdyistä rahoituspäätöksistä A-riskiluokkien osuus oli 9 prosenttia. Tavoitteen toteutumista arvioi daan myös seuraamalla A-riskiluo- 6 Finnvera tilinpäätös 2005

7 Hallituksen toimintakertomus kan yritysten osuutta yhtiön koko rahoi - tus kannasta. A-riskiluokissa oli rahoituskannasta 10 prosenttia. 4. Finnvera Oyj:n vaikutukset pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan (vaikuttavuustarkastelu) 4.1. Työllisyysvaikutukset (kotimaan rahoitus) Tavoite: Vuonna 2005 Finnveran osarahoituksen myötävaikutuksella syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on Tavoite ylitettiin vuonna Finnvera myötävaikutti uuden työpaikan syntymiseen Yritysten henkiinjäämisaste (kotimaan rahoitus) Tavoite: Yhtiön rahoittamien yritysten henkiinjäämisaste on tarkastelukaudella yhtä hyvä kuin vastaava arvo vuosien välillä. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan vuonna 2005 seuraamalla, kuinka moni yhtiön rahoittamista, vuonna 2000 toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Tammikuun lopussa vuonna 2006 vuonna 2000 asiakkaiksi tulleiden yritysten henkiinjäämisaste oli 82,4 prosenttia. Vuonna 1999 asiakkaiksi tulleista yrityksistä 2004 lopussa jatkoivat toimintaansa 79,1 prosenttia. 5. Valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutuminen yhtiön toiminnassa Lähtökohtana on tasapainoisen alueellisen kehittämisen edistäminen Finnvera Oyj:n toiminnassa. Aluepoliittisilla tukialueilla yhtiön on kiinnitettävä huomiota kyseisen alueen omien vahvuuksien ja teknologian hyödyntämiseen sekä osaamisen vahvistamiseen. Tavoite: Rahoituspäätöksistä aluepoliittisille tukialueille kohdistuu vuonna 2005 vähintään 380 miljoonaa euroa. Tukialueille annettiin rahoitusta vuonna 2005 yhteensä 460,3 miljoonaa euroa (434,0). 6. Pääomasijoitustoiminta Tavoite: Finnvera-konsernin tulee tehdä pääomasijoituksia kiinnittäen erityistä huomiota alkavien ja toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten pääomitustarpeeseen. Finnvera Oyj:n 84,6 prosenttisesti omistama tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy aloitti pääomasijoitustoimintansa syksyllä Finnvera Oyj:n toiminnan vaikutus yritysten kansainvälistymiseen ja vientitoimintaan Vientitoiminta yleisesti Tavoite: Finnvera Oyj vastaa omalta osaltaan viennin rahoitusjärjestelmän pysymisestä kilpailukykyisenä. Tavoitteen toteutumista seurataan tarkastelemalla Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuuden kehitystä Suomen kokonaisviennistä sekä yhtiön vientitakuilla katetun viennin osuuden kehitystä poliittisen riskin maihin menevän viennin kokonaismäärästä. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraamalla Finnveran riskikeskittymien osuutta kokonaisvastuista kolmessa suurimmassa kohdemaassa, kolmella tärkeimmällä sektorilla ja viidessä suurimmassa asiakasyrityksessä. Kolmen suurimman maavastuun (Yhdysvallat, Venäjä, Norja) osuus kaikista vastuista oli vuoden 2005 päättyessä 1 704,2 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia. Kolmen suurimman toimialan (telakat ja varustamot, tietoliikenne sekä metsäteollisuus) osuus kaikista kaupallisista vastuista oli 3,5 miljardia euroa (2,7) eli 91 prosenttia (88). Viiden suurimman yrityksen vastuut olivat yhteensä 2,2 miljardia euroa (1,9) eli 58 prosenttia (63). Pk-yritysten vientitoiminta ja kansainvälistyminen Tavoitteena on vientitakuita käyttävien pk-yritysten määrän kasvattaminen nykyisestä ja pk-yrityksille myönnetyn kansainvälistymisrahoituksen kasvu. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraamalla pk-yrityksille myönnettyjä vienninrahoituksen kappale- ja euromääriä sekä pk-yritysten osuutta vientitakuuasiakkaista. Kotimaista riskiä otettiin vientiä harjoittavista pk-yrityksistä antamalla vientitakauksia yhteensä 63,9 miljoonaa euroa (53,1). Pk-yritysten ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuupäätöksiä tehtiin yhteensä 44,6 miljoonaa euroa (18,6). Finnveralla oli ulkomaisen riskinoton viejäasiakkaita kertomusvuoden päättyessä 177 (206), joista pk-yrityksiä oli 69 (66). Uusia asiakasyrityksiä saatiin 28 (39), joista pk-yrityksiä oli 23 (23). Kansainvälistymisrahoitusta pkyrityksille annettiin vuonna 2005 yhteensä 16,3 miljoonaa euroa (7,7). Myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 29 (24). Omistajapoliittiset tavoitteet 1. Toiminnan tehokkuus Yhtiön toiminnan tehokkuutta mitataan ensisijaisesti kustannustehokkuussuhteella. Vuoden 2005 tavoite: Finnvera-konsernin ja konsernin kotimaan rahoitustoiminnan kustannustehokkuussuhde Finnvera tilinpäätös

8 Hallituksen toimintakertomus on enintään 0,65 (kulu/tuottosuhteena). Toteutunut suhdeluku vuonna 2005 oli koko konsernin osalta 0,51 ja Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa 0,68. Vuonna 2004 konsernitason suhdeluku oli 0,46 ja kotimaan rahoitustoiminnassa se oli 0,61. Rinnakkaislaskelmassa, jossa korkotuet ja toimintatuki otetaan huomioon, toteutuma oli konsernitasolla 0,42 (0,38) ja Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa 0,49 (0,44). 2. Vakavaraisuus Yhtiön vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. Vuoden 2005 tavoite: Finnvera Oyj: n tulee valmistautua Basel II vakavaraisuuskehikon käyttöönottoon vähintään standardimenetelmän pohjalta. Konsernin vakavaraisuussuhde oli 18,1 prosenttia (16,4). YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Aloittavien innovaatioyritysten riskirahoitus Suomen hallitus esitti eduskunnalle toukokuussa, että valtio rahoittaisi uudentyyppistä syöttörahastoa 11,5 miljoonalla eurolla. Uuden pääomarahastojärjestelyn toteuttajaksi valittiin Finnvera Oyj. Syöttörahaston perustaminen oli ensimmäinen vaihe kauppa- ja teollisuusministeriön strategiassa, joka tähtää aloittavien innovatiivisten yritysten siemenrahoituksen ja palvelujen uudistamiseen. Finnveralle myönnettiin valtion vuoden 2005 lisätalousarviosta 11,5 miljoonan euron pääomalaina uuden siemenrahastoyhtiön pääomittamiseen ja perustamiseen. Uuden pääomarahastoyhtiön tulee toiminnallaan täyttää aukko, joka on ollut tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välissä. Tässä kehitysvaiheessa olevien yritysten on ollut vaikea aikaisemmin saada rahoitusta. Pääomarahasto tekee sijoituksia pääasiassa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Sijoitustoiminnan kohteena olevilla yrityksillä tulee olla mahdollisuudet kehittyä kasvuyrityksiksi. Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta käynnistyi Rahaston hallitukseen kuuluvat Finnvera Oyj:stä johtaja Seppo Arponen (puheenjohtaja), varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, lakiasiainjohtaja Marja Karimeri ja apulaisjohtaja Juhani Sutinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Finnveran tytäryhtiön, alueellista pääomasijoitustoimintaa harjoittavan Veraventure Oy:n toimitusjohtaja Leo Houtsonen. Rahaston sijoitustoiminta käynnistyi syksyllä 2005 ja katsauskauden hakemusten määrä ylitti ennakkoarvion. Kasvuyrityspalvelu Julkiset yrityspalveluorganisaatiot, Finnvera, Finpro, Tekes ja TE-keskukset aloittivat vuonna 2003 uuden Kasvuyrityspalvelu-toimintamallin kehittämisen. Mallia testattiin pilottihankkeissa vuoden 2004 aikana ja vuonna 2005 jatkettiin toimintamallin vakiinnuttamista Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa. Katsauskauden lopussa Kasvuyrityspalvelun piirissä oli Finnveran asiakaskunnasta lähes 130 yritystä. Kasvuyrityspalvelun tavoitteena on löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne yritykset, joilla on edellytyk- siä kasvuun ja tarjota näille yrityksille palvelussa mukana olevien toimijoiden tarjonnasta koostuva palvelukokonaisuus yrityksen kehittämiseen, rahoitukseen tai kansainvälistymiseen. Yhteistyö Kasvuyrityspalveluun osallistuvien toimijoiden kanssa lähtee aina asiakkaan tilanteesta ja tarpeista. Kasvuyrityspalvelulla julkiset yrityspalveluorganisaatiot pyrkivät omalta osaltaan luomaan menestymisedellytyksiä niille yrityksille, jotka ovat asettaneet itselleen selkeät kasvutavoitteet joko kansainvälisillä tai kotimaan markkinoilla. Selvitys puutuotetoimialasta Finnverassa asetettiin kesällä 2005 työryhmä puutuotetoimialan vaikeuksien hoitamista varten. Työryhmän tehtävänä oli selvittää Finnveran asiakaskuntaan kuuluvien puutuotetoimialan yritysten nykytila, ongelmat ja kehitysnäkymät. Erityistä huomiota kiinnitettiin huonekaluteollisuuteen ja sahoihin. Selvitystyössä kuultiin useita toimialan vaikuttajia ja toimijoita. Selvityksen perusteella laadittiin Finnveran rahoituksen toimintasuositukset puutuotetoimialalle. Suositusten mukaisilla ratkaisuilla kehitetään ja tervehdytetään toimialaa yhteistyössä muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Toimialan yritysten kehitystä tuetaan muun muassa tuotteiden ja tuotannon kehittämistä, sisäistä verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistävillä toimenpiteillä. YMPÄRISTÖ- JA JULKISUUSPOLITIIKKA Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnan vuonna 2004 hyväksymää ympäristöpolitiikkaa päivitettiin kesällä Tuolloin tarkennettiin ympäristöpolitii- 8 Finnvera tilinpäätös 2005

9 Hallituksen toimintakertomus kan soveltamisalaa ja ympäristöarvioinnin piiriin kuuluvien vientitakuuhakemusten seulontaa. Politiikka perustuu OECD:n neuvoston hyväksymään ympäristösopimukseen, ja se korvaa Finnverassa tähän asti käytössä olleet toimintatavat ympäristöasioissa. Myös Finnveran aikaisempi ympäristöpolitiikka perustui yhteisiin OECD:ssa neuvoteltuihin ympäristösuosituksiin. Vientitakuutoiminnassa hankkeet luokitellaan Finnveran ympäristöluokitusjärjestelmässä potentiaalisten ympäristövaikutustensa suhteen A-, B- ja C-luokkiin, joista A-luokan hankkeilla arvioidaan olevan eniten ympäristövaikutuksia. Takuun myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen ympäristötietoja julkaistaan 30 päivää ennen kuin Finnvera osaltaan solmii takuusopimuksen. Finnvera julkaisi vuonna 2005 yhden A-ympäristöluokan sellutehdashankkeen ympäristöselvityksen wwwsivuillaan. A-luokan hankkeista tulee olla myös tehtynä ympäristövaikutusten arviointiselvitys eli YVA. A- ja B-luokan hankkeiden ympäristösuorituskykyä verrataan sekä kohdemaan kansalliseen että johonkin asianmukaiseen kansainväliseen ympäristöstandardiin. Jos valittu kansainvälinen ympäristöstandardi on kohdemaan lainsäädäntöä tiukempi, hankkeen pitää täyttää myös kyseinen standardi. Ympäristöarvioinnissa huomioidaan seuraavat sosiaaliset näkökohdat: väestön pakkomuutto, alkuperäiskansojen asema ja kulttuuriomaisuus. Nämä seikat katsotaan osaksi arvioitavia ympäristövaikutuksia. Finnveran vientitakuutoiminnan ympäristöpolitiikkaa noudatetaan myös sen tytäryhtiössä Suomen Vientiluotto Oy:ssä. HALLINTO Finnvera Oyj:n toimintaa säänteleviä Valtiontakuurahastosta, valtion erityisrahoitusyhtiöstä ja valtion eritysrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annettuja lakeja sekä vientitakuulakia muutettiin. Muutokset tulivat voimaan Finnveran kannalta keskeistä oli valtion vastuun muuttaminen epäsuorasta suoraksi. Muutoksella turvataan Finnveran takuiden ja takausten nollariskisyys luotonantajien vakavaraisuuslaskennassa, kun Basel II -sääntely tulee voimaan vuoden 2007 alussa. Valtioneuvoston luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevan kotimaisen luotto- ja takauskannan ylärajaa nostettiin 2,3 miljardista 2,6 miljardiin euroon, koska laissa määritelty aiempi kattosumma oli täyttymässä vuoden 2006 alussa. Finnveran varainhankintaa selkiytettiin viennin rahoituksen osalta, kun konsernin rahoitukselle myönnettävät valtiontakaukset perustuvat samaan säännökseen. Varainhankintaa voidaan hoitaa nyt helpommin koko konsernin näkökulmasta. Vientitakuulakia muutettiin siten, että erityisriskinoton nojalla Finnvera voi erityisistä syistä myöntää laissa mainituilla perusteilla vientitakuita entistä joustavammin korkean riskin maihin. Samalla näiden erityisriskinottoa koskevien säädösten perusteella myönnettyjen takuuvastuiden enimmäismäärää korotettiin 300 miljoonalla eurolla yhteen miljardiin euroon. Finnveran rahoitustoiminnan vaikuttavuustutkimukset Finnvera tilasi Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutilta sekä kotimaan että viennin rahoitusten vaikuttavuustutkimukset. Kotimaan rahoituksen tutkimus valmistui kesäkuussa 2005 ja viennin rahoituksen vastaava tutkimus tammikuussa Tutkimuksissa selvitettiin Finnveran rahoituksen vaikuttavuutta vuodesta 1999 lähtien. Kotimaan rahoitus Kotimaan rahoituksen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteet näkyvät Finnveran rahoittamissa pk-hankkeissa, ja millaisia elinkeinopoliittisia tuloksia yhtiön kotimaan rahoitustoiminnassa on saatu aikaan uuden yritystoiminnan, uusien työpaikkojen ja alueellisen kehityksen suhteen. Otantaan sisältyi 600 Finnveran asiakasyritystä kaikilta toimialoilta, joista vastaukset saatiin 302 yritykseltä. Vastaajat jaoteltiin aloittaviin, kasvaviin ja muihin pk-yrityksiin. Lisäksi haastateltiin 14 pankin edustajaa. Tutkimuksen mukaan Finnvera on onnistunut hyvin sekä elinkeinopoliittisessa tehtävässään että pk-yritysten rahoituksessa ilmenevien markkinapuutteiden korjaajana. Finnveran rahoituksella on ollut ratkaiseva merkitys erityisesti yritystoiminnan aloittamisessa, sukupolven- ja omistajavaihdoksissa sekä kasvu- ja kansainvälistymishankkeissa. Suurin tarve Finnveran mukanaoloon yritysten rahoitusjärjestelyissä on yritysten ja yrittäjien vakuuspuute. Arviointitutkimuksen tulokset osoittivat sen, että Finnvera on toiminut kotimaan rahoitustoiminnassa sille asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että Finnveran tulisi keskittyä nykyistä enemmän vaikeampiin ja riskipitoisempiin hankkeisiin, joihin markkinaehtoi- Finnvera tilinpäätös

10 Hallituksen toimintakertomus silla rahoittajilla ei ole kykyä osallistua yksinään. Tutkimustuloksia hyödynnettiin yhtiön strategiatyössä syksyllä Uuden strategian painopistealueina ovat aloittavat sekä kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. Myös riskinottoa on lisätty ja lisätään hallitusti. Viennin rahoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Finnveran viennin rahoitustoiminnan vaikuttavuutta viennin edistämisen ja markkinoiden toimintapuutteiden korjaamisen näkökulmista sekä viennin rahoituksen merkitystä työllisyyden ja kansantalouden kannalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Suomen Vientiluotto Oy:n korontasaustoimintaa. Tutkimuksessa haastateltiin suurviejiä eli pitkäaikaista viennin rahoitusta tarvinneita yrityksiä, muita viejiä, alihankkijoita ja pankkien edustajia. Haastatteluja tehtiin lähes 200. Tutkimuksessa todettiin, että Finnvera on onnistunut täydentämään yksityisen sektorin rahoitusta hyvin ja samalla välttänyt päällekkäisen tarjonnan. Finnveran kansainvälisen kilpailukyvyn todettiin olevan kohtuullinen. Erityisiä vahvuuksia ovat toiminnan paikallisuus, henkilöstön osaaminen ja tavoitettavuus sekä avoin ja luottamuksellinen suhde asiakasyrityksiin. Vientitakuita käyttivät lukumääräisesti eniten keskikokoiset ja suuret yritykset. Valtaosa takuupäätöksistä on tehty teollisuusyrityksille. Lukumääräisesti suurin osa kaupoista on suuntautunut Itä-Eurooppaan ja arvolla mitattuna eniten Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Korontasauspäätöksiä hakeneet ovat olleet suuryrityksiä ja vienti on koh distunut erityisesti Eurooppaan ja Aasiaan. Viennin rahoituksen vaikutus vientiyritysten toimintaan näkyi ennen kaikkea kauppojen mahdollistamisena. Lisäksi rahoituksen ja rahoitusriskien hallinta sekä rahoitusosaaminen parantuivat yrityksissä. Vientitakuiden käyttö edisti lisäksi yritysten liiketoiminnan volyymien kasvua ja kansainvälistymistä. Kansantalouden kehityksen kannalta viennin rahoituksella on suuri merkitys. Ilman Finnveran vientitakuita yritykset eivät olisi kilpailukykyisiä vientikaupoissaan, ja tämän vuoksi tuotantoa supistettaisiin tai siirrettäisiin pois Suomesta. Vientikaupoilla, joiden rahoitusratkaisuissa on mukana Finnveran vientitakuu, on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia viejäyrityksissä. Tutkimuksessa todettiin, että viennin rahoituksella on myönteisiä vaikutuksia viejien alihankkijoiden liiketoimintaan. Kehittämisalueiksi tutkimuksessa mainittiin viennin rahoituksen sekä välittömien että välillisten vaikutusten seurannan tehostaminen ja palvelujen tunnetuksi tekeminen Finnveran aluekonttoriverkoston kautta. Vaikuttavuuden parantamiseksi on tärkeää varmistaa, että Finnveran kansainvälisten sääntöjen tulkinnat ovat yhdenmukaisia muiden maiden käytäntöjen kanssa. Riskinottopolitiikan linjauksissa tulisi kiinnittää huomiota erityisriskinoton mahdollisuuksiin suomalaisviejien kannalta strategisesti tärkeillä markkinoilla sekä pienten yritysten että pienempien vientikauppojen rahoituksessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään yhtiön strategiatyössä vuonna Finnvera Oyj:n tuloverovapaus Finnvera Oyj:n tuloverovapautta esitettiin kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa Finnvera Oyj:n kansainvälisessä arvioinnissa, joka julkistettiin helmikuussa Myös arviointikertomuksessa esitettyjä johtopäätöksiä ja toimenpidesuosituksia käsitellyt kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä, ns. Finnvera työryhmä esitti Finnvera Oyj: n muuttamista verovapaaksi. Finnveran edeltäjistä Kera Oy oli erityislain nojalla ja Valtiontakuukeskus valtion laitoksena tuloverosta vapaa. Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi Finnvera Oyj: n tuloverovapautta alkaen muuttamalla tuloverolakia vastaavasti. Valtiovarainministeriön tehtävänä on valmistella tuloverovapauden edellyttämiä toimenpiteitä. Mahdollisesta tuloverovapaudesta hyötyisivät Finnveran asiakkaat, sillä Finnveran rahoituksesta perimät kulut alenisivat. Tuloveron poistaminen mahdollistaisi toisaalta sen, että Finnvera voi ottaa enemmän riskiä aloittavien, kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten rahoittamisessa. Yhtiökokous Ylimääräinen yhtiökokous muutti Finnvera Oyj:n yhtiöjärjestystä siten, että yhtiöllä on mahdollisuus tehdä myös pääomasijoituksia. Uusi yhtiöjärjestys tuli voimaan alkaen. Hallintoneuvosto ja tilintarkastaja Finnveran varsinainen yhtiökokous päätti , että hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana kansanedustaja Kyösti Karjula ja toisena varapuheenjohtajana kansanedustaja Esko Kurvinen. Uusia jäseniä hallintoneuvostossa ovat työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Erkki 10 Finnvera tilinpäätös 2005

11 Hallituksen toimintakertomus K. Mäkinen, johtaja Pekka Pokela ja asiantuntija Pia Peltoniemi. Finnvera Oyj:n varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Hannu Niilekselä. Hallitus Finnvera Oyj:n hallintoneuvoston tekemän päätöksen mukaan hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat osastopäällikkö, ylijohtaja Kalle J. Korhonen (kauppa- ja teollisuusminis teriö), hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen (valtiovarainministeriö), hallitusneuvos Päivi Kerminen (työministeriö), erityisasiantuntija Tarmo Korpela (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), alivaltiosihteeri Pekka Lintu (ulkoasiainministeriö), toimitusjohtaja Martti Mäenpää (Teknologiateollisuus ry), johtaja Risto Suominen (Suomen Yrittäjät) ja apulaisjohtaja Matti Viialainen (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry). Hallituksen varajäseninä jatkavat hallitusneuvos Elise Pekkala (kauppa- ja teollisuusministeriö) ja finanssineuvos Kristina Sarjo (valtiovarainministeriö). Finnvera Oyj:n hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan ulkoasiainneuvos Pekka Huhtaniemen ulkoasiainministeriöstä Finnvera Oyj:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi alkaen alivaltiosihteeri Pekka Linnun tilalle. Alivaltiosihteeri Lintu siirtyi ulkomaanedustukseen lukien. Toimitusjohtaja Finnvera Oyj:n hallitus ja yhtiön toimitusjohtaja Markku Mäkinen sopivat vuonna 1998 tehdyn sopimuksen mukaisesti Markku Mäkisen siirtymisestä eläkkeelle Yhtiön hallitus nimitti Finnveran toimitusjohtajaksi tekn. tri Pauli Heikkilän alkaen. Henkilöstö Tilikauden päättyessä Finnveran palveluksessa oli 419 henkilöä, joista vakinaisia 394 ja määräaikaisia 25. Konsernin palveluksessa oli 429 henkilöä. Yhtiön hallitus on vahvistanut periaatteet vuodelta 2005 maksettavista tulospalkkioista. Maksettavan palkkion määrä arvioidaan huhtikuussa Finnvera Oyj:n organisaatiouudistus Finnveran joulukuussa 2005 hyväksytyn uuden strategian keskeisenä tavoitteena on parantaa yhtiön palvelukykyä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämisessä yhdessä muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa. Kevään 2006 aikana Finnverassa aloittaa uusi kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus -yksikkö. Erityisrahoituksen historia Vuoden 2005 keväällä aloitettiin Finnverassa valmistelut erityisrahoituksen historian kirjoittamiseksi. Tavoitteena on tieteellisesti luotettava historia, joka valottaa Suomen erityisrahoituksen toimintaa ja tuloksia. Historian kirjoittaa valt. tri., dosentti Timo Herranen ja se valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. TIETOHALLINTO Finnverassa kehitettiin kertomusvuoden aikana yhtiön tietohallintostrategian mukaisesti ulkomaisen riskinoton ja kotimaan rahoitustoiminnan tietojärjestelmiä. Ulkomaisen riskinoton tietojärjestelmän (Ulrike) jatkovaiheiden kehitystyötä tehtiin vuonna Kehitystyö jatkuu edelleen vuonna Kotimaan rahoituksen vastaava järjestelmä (Koris) otettiin käyttöön Sen kehitystyön toinen vaihe alkoi vuonna 2005 ja jatkuu edelleen vuoden 2006 aikana. TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan ostajaluottotakuun myöntämistä OECDehtoiselle vientiluotolle Royal Caribbean Cruises Ltd:lle Yhdysvaltioihin. Takuu liittyy Aker Finnyards Oy:n risteilyalustoimitukseen. Finnvera välittää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea pk-yrityksille. Yhtiö on aloittanut neuvottelut EU: n rakennerahasto-ohjelmissa uudella ohjelmakaudella käytettävistä rahoitusinstrumenteista. Finnvera Oyj:n helmikuussa 2004 julkistetussa kansainvälisessä arvioinnissa kiinnitettiin huomiota mahdollisuuteen, että Finnveran perustamisen yhteydessä säädetyt lait eivät mahdollista aiempina vuosina kertyneiden Finnveran vararahastoon siirrettyjen erillistuloksen ylijäämien käyttämistä myöhempinä vuosina tulevien vientitakuu- ja erityistakaustappioiden korvaamiseen. Sen sijaan ylijäämiä voitaisiin käyttää kotimaan toiminnan tappioiden kattamiseen tai sen toiminnan laajen tamiseen. Käytännössä tätä edellä mai nittua ns. ristiinsubventointia ei ole tapahtunut Finnveran toiminnan aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee yhteistyössä Finnveran kanssa lainmuutosesitystä, jonka Finnvera tilinpäätös

12 Hallituksen toimintakertomus tavoitteena on poistaa tämä ristiinsubventointiongelma. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suomalaisten pk-yritysten suhdanneodotukset ovat säilyneet verrattain positiivisina monilla teollisuuden aloilla ja erityisesti palvelualalla odotetaan kasvua vuoden 2006 aikana. Metsäteollisuuden häiriöt vähensivät vuoden 2005 kokonaistuotantoa, joten vuonna 2006 on hyvät mahdollisuudet kasvattaa tuotanto- ja vientimääriä. Viennin rahoituksessa takuukysyntä säilyy vilkkaana huolimatta siitä, että myös yksityiset pankkirahoittajat ovat merkittävästi aktivoituneet viennin rahoittajina. Finnveran viennin rahoituksen kysyntä kohdistuu entistä suurempiin sekä riskipitoisempiin maihin suuntautuviin vientihankkeisiin. Riskikeskittymä telakka- ja alusrahoituksessa säilyy ja uusia merkittäviä vastuita syntynee telesektorille sekä metsäteollisuuteen. Maakohtaisesti tarkasteltuna etenkin Venäjälle on muodostumassa uusi merkittävä vastuukeskittymä. Venäjän uudet vastuut ovat yksityisellä sektorilla monilla eri toimialoilla, suurin toimiala on telesektori. 12 Finnvera tilinpäätös 2005

13 Hallituksen toimintakertomus Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto tai -tappio % liikevaihdosta 26,6 33,4 24,4 16,2 21,9 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen % liikevaihdosta 26,6 33,4 24,3 16,3 22,2 Oman pääoman tuotto, % 7,4 9,5 7,1 4,8 8,2 Koko pääoman tuotto, % 2,0 2,5 1,7 1,1 1,9 Omavaraisuusaste, % 27,1 27,9 24,1 22,4 23,2 Vakavaraisuussuhde 18,1 16,4 15,8 14,6 15,3 Kulu-tuotto -suhde 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto = korkotuotot + korkotuet + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = suoraan tuloslaskelmasta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen = suoraan tuloslaskelmasta Oman pääoman tuotto % (ROE) = liikevoitto/-tappio - verot oma pääoma + vähemmistöosuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto % (ROA) = liikevoitto/-tappio - verot taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste % = oma pääoma + vähemmistöosuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä taseen loppusumma x 100 Vakavaraisuussuhde = Laskettu rahoitustarkastuksen määräyksen nro mukaan. Kulu-tuotto -suhde = hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksista Finnvera tilinpäätös

14 Konsernin tase Vastaavaa (1 000 e) Käteiset varat 0 1 Saamiset luottolaitoksilta (1) (15) (16) Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2) (15) (16) Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Saamistodistukset (3) (5) (11) (15) (16) Julkisyhteisöiltä Muilta Osakkeet ja osuudet (4) (37) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (4) (37) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (4) (37) Aineettomat hyödykkeet (6) (8) Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja osuudet (8) Muut kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (7) Muut aineelliset hyödykkeet (7) Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (9) Laskennalliset verosaamiset (10) Vastattavaa (1 000 e) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (15) (16) Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (15) (16) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (11) (15) (16) Joukkovelkakirjalainat Muut Muut velat (12) Muut velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot (13) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (14) Pääomalaina Muut Laskennalliset verovelat (10) Oma pääoma ja vähemmistön osuus Osakepääoma (18) Ylikurssirahasto (18) Vararahasto (18) Vapaat rahastot (18) Käyvän arvon rahasto 0 Käypään arvoon arvostamisesta 500 Muut Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden voitto Vähemmistön osuus pääomasta Taseen ulkopuoliset sitoumukset (35) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Finnvera tilinpäätös 2005

15 Konsernin tuloslaskelma (1 000 e) Korkotuotot (20) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (20) Muu korkotuki (21) Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (22) Palkkiotuotot (23) (38) Palkkiokulut (23) Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (24) Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (25) Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (26) Liiketoiminnan muut tuotot (27) Luottotappiokorvaus valtiolta Hallinnointipalkkiot Toimintatuki Muut Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (28) Liiketoiminnan muut kulut (27) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saaamisista (29) Luotoista ja takauksista Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (29) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Liikevoitto Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verosaamisen muutos Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta Tilikauden voitto Finnvera tilinpäätös

16 Konsernin rahoituslaskelma (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Finnvera tilinpäätös 2005

17 Emoyhtiön tase Vastaavaa (1 000 e) Käteiset varat 0 0 Saamiset luottolaitoksilta (1) (15) (16) Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2) (15) (16) Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Saamistodistukset (3) (5) (11) (15) (16) Julkisyhteisöiltä 0 0 Muilta Osakkeet ja osuudet (4) (37) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (4) (37) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (4) (37) Aineettomat hyödykkeet (6) (8) Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja osuudet (8) Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (7) Muut aineelliset hyödykkeet (7) Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (9) Laskennalliset verosaamiset (10) Vastattavaa (1 000 e) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (15) (16) Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (15) (16) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (11) (15) (16) Joukkovelkakirjalainat Muut Muut velat (12) Muut velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot (13) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (14) Pääomalainat Muut Laskennalliset verovelat (10) Oma pääoma Osakepääoma (18) Ylikurssirahasto (18) Vararahasto (18) Vapaat rahastot (18) Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto (tappio) Taseen ulkopuoliset sitoumukset (35) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Voimassa oleva vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Finnvera tilinpäätös

18 Emoyhtiön tuloslaskelma (1 000 e) Korkotuotot (20) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (21) Korot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (20) Muu korkotuki (21) Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (22) Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 0 0 Omistusyhteysyrityksistä Muista yrityksistä Palkkiotuotot (23) Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muut takausprovisiot Muut Palkkiokulut (23) Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (24) Arvopaperikaupan nettotuotot 0 0 Valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (25) Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (26) Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta Hallinnointipalkkiot Toimintatuki Muut (27) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (28) Liiketoiminnan muut kulut (27) (34) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (29) Luotoista ja takauksista Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (29) Liikevoitto Tuloverot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut (30) Tilikauden voitto Finnvera tilinpäätös 2005

19 Emoyhtiön rahoituslaskelma (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Laina- ja takaussaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Muun kuin varsinaisen toiminnan maksut Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot kiinteistöistä ja muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Konserniavustuksen maksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Finnvera tilinpäätös

20 Liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Kirjanpitolautakunnan antaman päätöksen mukaisesti Finnvera Oyj laatii tuloslaskelmansa ja taseensa luottolaitoskaavojen mukaisena, vaikka yhtiö ei olekaan luottolaitoslain alainen. Finnvera Oyj:n ja sen konsernin tilinpäätös on siten laadittu Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksessä on noudatettu Rahoitustarkastuksen voimaan tullutta standardia 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus. Edellisen tilikauden vertailuluvut on muutettu vertailukelpoisiksi päättyneen tilikauden kanssa. Yhtiötä perustettaessa tavoitteena olleen toiminnan läpinäkyvyyden toteuttamiseksi on tuloslaskelmassa esitetty omina riveinään kaikki valtiolta saatu tuki. Liitetiedossa nro 39 on lisäksi esitetty erikseen kotimaan toiminnan ja vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulokset, jotka eivät selviä suoraan tuloslaskelmasta. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös sisältää Finnvera Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot lukuunottamatta tytäryhtiöiden pääomasijoituksiksi luokiteltuja kohdeyrityksiä. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmää käyttäen. Niiden hankintamenot on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmää noudattaen kiinteistöyhtiöitä lukuun ottamatta. Kiinteistöyhtiöillä ei ole olennaista vaikutusta oikeiden ja riittävien tietojen saamiseen konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Konsernituloslaskelmassa on esitetty omana eränään konsernin omistusosuutta vastaava osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten voitosta tai tappiosta. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Konsernin ulkopuolisille osakkeenomistajille kuuluvat osuudet hankintamenomenetelmällä yhdisteltyjen tytäryhtiöiden tuloksista ja omista pääomista on esitetty konsernitilinpäätöksessä erillisinä vähemmistöosuuksina. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräiset erät on muunnettu euromääräisiksi tilikauden viimeisen päivän kurssiin ja kurssierot on merkitty kauden tuotoiksi tai kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusinstrumenttien luokitteluja arvostusperusteet Korko- ja valuuttajohdannaisia käytetään Finnvera-konsernissa ainoastaan suojaustarkoituksessa. Johdannaiset on arvostettu luottolaitoslain sallimaan hankintamenoon, koska myös suojattavat velat on arvostettu hankintamenoon. Käypään arvoon arvostamiseen siirrytään IFRS-tilinpäätöksen yhteydessä vuonna Eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia ei ole. Lainat ja muut saamiset -erään luokitellaan saamiset luottolaitoksilta ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Saamiset yleisöltä on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon arvonalentumistappioilla vähennettynä. Efek tiivisen koron menetelmä otetaan käyttöön siirtymäajan päätyttyä Siirtymäaikana sekä sopimus- että ryhmäkohtaisten arvonalentumisten kirjaamisessa ei käytetä diskonttausmenetelmää. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu saamistodistukset ja muut kuin konserni- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet. Osakkeiden käypää arvoa ei Finnverassa voida luotettavasti määrittää, joten osakkeet on arvostettu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä, lukuun ottamatta julkisesti noteerattuja osakkeita ja sijoitusrahastoosuuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen erotus on kirjattu omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon. Kiinteistöomistus on jaettu sijoituskiinteistöihin ja muihin kiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjä ovat kiinteistöt, jotka eivät ole konsernin omassa käytössä. Kaikki kiinteistöt on arvostettu poistoilla ja arvonalennustappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Tytär- ja osakkuusyhtiöt arvostetaan emoyhtiön erillistilinpäätöksessä mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon. Saamiset Saamiset luottolaitoksilta on jaettu vaadittaessa maksettaviin ja muihin saamisiin. Vaadittaessa maksettavia saamisia ovat saamiset, jotka erääntyvät maksettaviksi heti tai enintään yhden päivän irtisanomisajalla. Saamisiin yleisöltä on siirretty aiemmin muissa varoissa olleet takaussaamiset ja saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta. 20 Finnvera tilinpäätös 2005