Toimintakertomus ja tilinpäätös 2006

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2006

2

3 Sisällys Hallituksen toimintakertomus 4 Konsernin taloudellista tulosta kuvaavat tunnusluvut 10 Konsernin tuloslaskelma 11 Konsernin tase 12 Konsernin rahoituslaskelma 13 Emoyhtiön tuloslaskelma 14 Emoyhtiön tase 15 Emoyhtiön rahoituslaskelma 16 Liitetiedot 17 Hallituksen esitys tilivuoden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi 36 Tilintarkastuskertomus 36 Hallintoneuvoston lausunto 37 Yhteystiedot 38 Finnvera tilinpäätös 2006

4 Hallituksen toimintakertomus Finnvera jatkoi katsauskaudella suomalaisen innovaatioympäristön rakentamista yhdessä muiden Kasvuyrityspalveluun osallistuvien organisaatioiden Finpron, Tekesin ja TE-keskusten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on saada kasvuhakuisten yritysten käyttöön paras osaaminen ja samalla madaltaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Finnvera on mukana myös julkisten toimijoiden laajemman Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisessä. Finnveran strategiset tavoitteet pohjautuivat vahvasti valtioneuvoston yrittäjyyden politiikkaohjelmaan jo katsauskaudella Yhtiön strategian mukaisesti toteutettu uusi liiketoimintajako tuli voimaan Emoyhtiön liiketoiminta jaettiin neljään osa-alueeseen: pienrahoitus, alueellinen rahoitus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus ja viennin rahoitus. Uusi kasvu- ja kansainvälistymisrahoitusyksikkö keskittyy kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoitukseen. Yksikkö yhdistää toiminnassaan Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen osaamisen. Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä tukivat myös panostukset alkuvaiheen yritysten pääomahuoltoon. Finnvera toteutti ohjelman tavoitteita katsauskaudella pääomasijoitukseen erikoistuneiden tytäryhtiöidensä Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n kautta. Strategian toteuttaminen edellyttää henkilöstön määrän vahvistamista asiakastyössä ja -yhteyksissä. Vuoden 2006 aikana tehtiin linjaukset henkilöstöresurssien tarpeesta ja niiden suuntaamisesta. Myös aluekonttoreiden johtamismallia uudistettiin. Linjausten edellyttämät lyhyen aikavälin muutokset toteutetaan ns. Kenttävoima-projektissa vuoden 2007 aikana. Nykyoletuksilla liiketoiminnan kehityksestä strategiakauden päättyessä Finnvera-konsernin henkilöstön määrän tulisi olla noin 380 nykyisen yli 400 sijaan. Muutokset toteutetaan sisäisin siirroin ja kouluttamalla henkilöstöä Kenttävoima-projektin myötä avautuviin uusiin tehtäviin. Konsernista jää strategiakauden aikana eläkkeelle arvioiden mukaan noin 60 henkilöä. Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi Finnvera Oyj:n tuloverovapautta Hallituksen esitys Finnveran muuttamisesta tuloverosta vapaaksi yhteisöksi annettiin eduskunnalle Tasavallan presidentti vahvisti lain Tuloverovapaus edellyttää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisen valtiontuki-ilmoituksen tekemistä EU-komissiolle. Yhtiön valtiontukiilmoitus on parhaillaan komission käsiteltävänä. Verovapautta ei voida saattaa voimaan ennen kuin komissio on antanut asiassa päätöksensä. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran sen verovuoden verotuksessa, jonka aikana laki tulee voimaan. Verovapaus merkitsisi mahdollisuutta Finnveran hinnoittelun tarkistamiseen ja riskinottotason nostamiseen. Finnveran vientitakuujärjestelmän säilyttämiseksi kansainvälisesti kilpailukykyisenä viennin rahoituksen hinnoittelua ja takuukatteita uudistettiin syyskuussa. Kotimaan rahoituksen hinnoittelu-uudistus hyväksyttiin vuoden lopulla ja otettiin käyttöön helmikuussa Joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi uudet sitoumukset korkotuen ja erityiskorkotuen sekä provisiotuen maksamisesta ja luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta Finnveralle vuosina LIIKETOIMINNAN KEHITYS Tulos Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2006 nousi 34,5 miljoonaan euroon (33,5). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 1,8 miljoonaa euroa (0,7). Emoyhtiön tulos oli ,59 euroa ( ,81). Korkotuotot ja korkokulut Finnvera Oyj:n korkotuottoihin sisältyvä emoyhtiön suoraan asiakkailleen ohjaama korkotuki 18,0 miljoonaa euroa ja muu korkotuki 1,0 miljoonaa euroa on esitetty omina erinään tuloslaskelmassa. Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatava korkotuki oli yhteensä 19,0 miljoonaa euroa (21,1), josta valtion osuus oli 12,1 miljoonaa euroa ja EAKR-tuki sekä siihen liittyvä kansallinen korkotuki yhteensä 6,9 miljoonaa euroa. Asiakkaiden maksamat korkotuotot ja konsernin korkokulut kasvoivat korkotason nousun seurauksena. Asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko oli 5,07 prosenttia (3,70) ja Finnveran ottolainauksen korko 3,59 prosenttia (2,33). Palkkiotuotot Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 59,4 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta oli 1,1 miljoonaa euroa. Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 35,0 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 16,2 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,0 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita konsernin rahoitustoiminnasta 3,2 miljoonaa euroa. Muut tuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, 2,4 miljoonaa euroa, sisältävät alle 20 prosenttisesti omistettujen osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennukset. Osakkuusyhtiöosakkeista myytiin Incap Oyj:n ja Huippupaikat Oy:n osakkeet. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot, - 0,2 miljoonaa euroa, sisältävät tuotot ja kulut sellaisista kiinteistöistä, jotka eivät ole konsernin omassa käytössä. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuu- ja erityistakausten Finnvera tilinpäätös 2006

5 Hallituksen toimintakertomus vastuukannan hoitamisesta Valtiontakuurahastolta saatu hallinnointipalkkio 0,8 miljoonaa euroa sekä hallinnointikorvausta EAKR-rahoituksen hoitamisesta 0,8 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappiot Konsernituloslaskelmassa arvonalentumistappiot luotoista, takauksista sekä vienti- ja erityistakaustoiminnasta olivat yhteensä 40,0 miljoonaa euroa (48,0), josta tytäryhtiöiden luottotappiot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0). Emoyhtiön toteutuneet luotto- ja takaustappiot olivat 34,1 miljoonaa euroa (55,5). Peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin kertyi yhteensä 3,9 miljoonaa euroa, joten nettotappiot olivat 30,2 miljoonaa euroa (51,8). Emoyhtiön tuloslaskelmaan sisältyy lisäksi arvonalentumistappioiden lisäystä 4,8 miljoonaa euroa (0,3), joten emoyhtiön arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista olivat tuloslaskelmassa 35,0 miljoonaa euroa. Valtion ja EAKR:n korvausosuus toteutuneista luottotappioista oli 15,0 miljoonaa euroa eli 49,5 prosenttia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan korvauksia maksettiin 2,7 miljoonaa euroa. Kertynyt takaisinperintä oli 1,7 miljoonaa euroa ja takaisinperintäsaamiset vähentyivät 3,8 miljoonaa euroa, joten tappiot tuloslaskelmassa olivat 4,8 miljoonaa euroa. Muut kulut Konsernin hallintokulut olivat 42,2 miljoonaa euroa (39,7), josta henkilöstökulut olivat 68,0 prosenttia. Emoyhtiön hallintokulut olivat 40,2 miljoonaa euroa (37,8), josta henkilöstökulujen osuus oli 68,6 prosenttia. Liiketoiminnan muut kulut ovat kiinteistöihin liittyviä kuluja. Erillistulokset Valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 :n tarkoittaman vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos laskennallisten verojen jälkeen oli 17,0 miljoonaa euroa ja vastaavasti Finnvera Oyj:n muun toiminnan tulos 15,7 miljoonaa euroa. Erillistuloslaskelmat ovat tilinpäätöksen liitetietona nro 39. Tase Konsernitaseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 767,3 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 1 721,0 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöistä merkittävimmin taseeseen vaikutti Suomen Vientiluotto Oy, jonka taseen loppusumma oli 55,9 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 372,3 miljoonaa euroa. Luottokanta laski 4,0 miljoonaa euroa vuonna Konsernin luottokanta oli 1 392,8 miljoonaa euroa. Takauskanta laski luottokantaa enemmän 35,5 miljoonaa euroa. Takauskanta oli vuoden 2006 lopussa 804,3 miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli 3 883,0 miljoonaa euroa (3 378,8). Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 5 072,3 miljoonaa euroa (4 540,5). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja vuoden lopussa yhteensä 1 097,9 miljoonaa euroa, joista 353,5 miljoonaa euroa oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyy valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n osakepääomasijoitusta varten saatu 11,5 miljoonan euron pääomalaina. Lisäksi taseessa on pitkäaikaisiin velkoihin kohdistuvaa johdannaissopimusvelkaa koron- ja valuutanvaihtosopimuksista 19,4 miljoonaa euroa. Velkojen määrä laski vuoden aikana 21,2 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä 1 129,7 miljoonaa euroa. Muihin velkoihin sisältyy osakkuusyhtiöiden osakkeiden hankintaan saatuihin avustuksiin liittyvää palautusehtojen mukaista velkaa valtiolle 13,9 miljoonaa euroa. Ylikurssirahastossa on Keran osakkeiden hankintahinnan ja nimellisarvon erotus 42,9 miljoonaa euroa sekä Takuukeskuksen omaisuuden siirron ja Fide Oy:n osakkeiden hankinnan yhteydessä syntynyt 0,1 miljoonaa euroa sekä Suomen Vientiluotto Oy:n osakkeiden hankintaan toukokuussa 2004 liittyneessä Finnveran osakepääoman korotuksessa syntynyt 8,1 miljoonaa euroa. Ylikurssirahasto on yhteensä 51,0 miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahastoon on kirjattu julkisesti noteerattujen osakkeiden ja sijoitusrahastojen käyvän arvon ja hankinta-arvon erotus, konsernissa yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Emoyhtiön edellisen tilikauden voitto 32,7 miljoonaa euroa siirrettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vararahastoon. Finnvera Oyj:n toimintaa sääteleviä lakeja muutettiin katsauskaudella siten, että yhtiön taseeseen perustetaan erilliset rahastot kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulevien vuosien tappioiden kattamista varten. Lakimuutoksen tultua voimaan vientitakuuja erityistakaustappiot korvataan Valtiontakuurahastosta vasta sen jälkeen, jos uudessa yhtiön sisäisessä vientitakuuja erityistakaustoiminnan rahastossa ei ole tarvittavia varoja. Valtiontakuurahasto toimii jatkossakin puskurina yhtiön ja valtion budjettirahoituksen välissä tilanteessa, jossa vientija erityistakaustoiminnasta aiheutuu niin suuri tappio, ettei yhtiön oma rahasto riittäisi sen kattamiseen. Finnvera Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä perustettiin edellä mainitut kaksi vapaan oman pääoman rahastoa. Finnvera Oyj:n taseessa oleva vararahasto päätettiin purkaa ja siellä olevat varat siirtää kahteen uuteen perustettuun rahastoon. Kotimaan toiminnan rahastoon siirrettiin vararahastoon kertyneet kotimaan toiminnan voittovarat 129,9 miljoonaa euroa ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneet voittovarat 80,2 miljoonaa euroa. Lakimuutokseen asti yhtiön vuosivoitto siirrettiin sidottuun omaan pääomaan kuuluvaan vararahastoon. Finnvera tilinpäätös

6 Hallituksen toimintakertomus Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli vuoden 2006 lopussa 18,41 prosenttia (18,06). Vakavaraisuustavoitteeksi on asetettu prosenttia. Konsernin omat varat olivat 463,1 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 515,2 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden 2006 lopussa 19,24 prosenttia (17,96). Emoyhtiön omat varat olivat 477,6 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 482,0 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Toteutunutta pitkäaikaista varainhankintaa oli emoyhtiöllä yhteensä 187,7 miljoona euroa. Vuoden aikana maksettiin pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä 202,7 miljoonaa euroa. Konsernirakenne ja sen muutokset Vuoden aikana hankittiin Veraventure Oy:n osakkeita 3,5 miljoonalla eurolla ja Aloitusrahasto Vera Oy:n osakkeita 20,0 miljoonalla eurolla. Omistusosuus Aloitusrahasto Vera Oy:stä nousi merkinnän yhteydessä 88,5 prosenttiin. Finnvera-konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi sataprosenttisesti omistetut Spikera Oy, Veraventure Oy, Tietolaki Oy, Suomen Vientiluotto Oy, 63,5 prosenttisesti omistettu Matkailunkehitys Nordia Oy, 88,5 prosenttisesti omistettu Aloitusrahasto Vera Oy sekä yksi toimitilapalveluyritys. Osakkuusyhtiöitä oli 2. RISKIENHALLINTA Valtion omistamana erityisrahoittajana Finnvera ottaa suurempia luottoriskejä kuin kaupallisesti toimivat rahoittajat. Riskienhallinnalla on keskeinen merkitys Finnveran riskinottokyvyn säilyttämisessä ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa pitkällä aikavälillä. Yhtiön hallitus ja ylin johto vastaavat sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja organisoinnista. Yhtiön hallitus hyväksyy päätöksentekovaltuudet, riskienhallinnan periaatteet ja riskinoton linjaukset. Linjauksilla varmistetaan yhtiön strategian mukaista, erityisesti aloittaviin ja kasvuyrityksiin kohdistuvaa riskinoton hallittua lisäämistä. Riskienhallinnan tavoitteena on osaltaan turvata edellytykset strategian toteuttamiselle. Finnveran kotimaisen yritystoiminnan rahoituksessa syntyviä tappioita katetaan osittain valtion tappiokorvauksella ja yhtiön pitää suhdannekierron aikana kattaa tulorahoituksella oma osuutensa syntyvistä kotimaisista luotto- ja takaustappioista. Vienti- ja erityistakaustoiminnassa riskejä turvaavat Valtiontakuurahasto ja Suomen valtio. Toiminnan tuottojen pitää pitkällä aikavälillä kattaa toimintakulut ja takuutappiot. Finnveran tavoitteena on ottaa luottoriskiä hallitusti toimintaperiaatteidensa mukaisesti sekä suojautua muilta riskeiltä tai vähentää niitä. Kotimaista riskinottoa ohjataan liiketoiminta-alueittaisilla riskinottotavoitteilla, joissa on otettu huomioon muun muassa erot asiakaskunnassa ja toimintaympäristössä. Riskinottotavoitteet perustuvat Finnveralle asetettuihin omistajapoliittisiin ja kannattavuus- sekä vaikuttavuustavoitteisiin. Vientitakuutoiminnan riskinottoa ohjataan yhtiön hallituksen vahvistamalla maa- ja takuupolitiikalla. Yhtiön liiketoiminnoista riippumattoman riskien hallinta -toiminnon vastuulla on riskienhallinnan politiikan, menetelmien ja ohjeiden kehittäminen sekä yhtiön riskiaseman seuranta. Riskien hallinta -toiminto raportoi toimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja valvoo hallituksen hyväksymien ohjeiden noudattamista. Riskienhallinnan piiriin kuuluvat sekä emoyhtiö Finnvera Oyj ja sen tytäryhtiöt. Luotto-, takaus ja takuuriskit Luottotappioriski syntyy siitä, että velallinen tai muu vastapuoli ei vastaa täysimääräisesti sitoumuksistaan. Kotimaan rahoituksessa luottotappion syynä voi olla yritysasiakkaan maksukyvyttömyys. Vientitakuutoiminnassa takuutappion voi aiheuttaa poliittisen riskin toteutuminen tai maan, pankin tai yritysasiakkaan maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus. Kotimaan rahoituksen luottoriskien hallinta perustuu yrityskohtaiseen luottoriskin arviointiin. Finnverassa on käytössä 8-portainen riskiluokitusjärjestelmä, joka perustuu pitkällä aikavälillä havainnoituihin riskiluokittaisiin maksukyvyttömyystapahtumiin. Käytössä olevassa asteikossa on 7 luokkaa toimiville yrityksille ja yksi luokka maksukyvyttömille yrityksille. Rahoitusratkaisuissa luottoriskin arvioinnista, riskiluokituksesta ja rahoitusesityksistä vastaa asiakasvastuuhenkilö. Finnveran asiakasyritysten riskiluokitus päivitetään vähintään kahden vuoden välein. Vastaavalla tavalla arvioidaan ja päivitetään myös käytettävissä olevien vakuuksien arvot. Toteutunutta riskinottoa seurataan kuukausittain. Finnverassa riskienhallinnan keskeiset mittarit ovat voimassa olevien vastuiden jakauma ja muutos riskiluokittain, rahoituskannan ja myönnetyn rahoituksen riskinoton määrää kuvaava luottotappion tilastollinen odotusarvo ja toteutuneet luottotappiot. Vientitakuutoiminnassa Finnvera luokittelee maat kahdeksaan maaluokkaan vientitakuulaitoksissa käytössä olevien menetelmien ja maariskiarvion perusteella. Riskinoton perustana on erikseen määritelty maapolitiikka, sillä yksittäisten, samassa maaluokassa olevien maiden välillä voi olla huomattaviakin eroja. Maaluokan määräytymiseen vaikuttavat arvio maan kyvystä hoitaa ulkoiset velvoitteensa, odotukset maan talouden tulevasta kehityksestä sekä poliittinen vakaus ja lainsäädäntö. Finnvera seuraa tiiviisti maiden taloudellista ja poliittista tilannetta ja sopeuttaa maaluokkaa sekä riskinottopolitiikkaa muutoksien mukaisesti. Maaluokitukset tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. 6 Finnvera tilinpäätös 2006

7 Hallituksen toimintakertomus Pankkiriskien otto perustuu arvioon maan pankkijärjestelmästä sekä yksittäisten pankkien riskianalyysiin ja riskiluokitukseen. Laadullisten ja määrällisten tekijöiden perusteella kullekin pankille määritetään riskiluokka- ja pankkikohtaiset riskinoton linjaukset. Pankkien riskiluokitusta päivitetään tarvittaessa ja aina uusien hankkeiden yhteydessä. Yritysriskinotto perustuu yrityksen johdon, liiketoiminnan ja talouden analyysiin, joka voi olla suppeampi pienissä lyhytaikaisissa takuissa. Analyysin tuloksena syntyy sisäinen, osittain kansainvälisten luokituslaitosten käyttämää riskiluokitusmenetelmää vastaava riskiluokitus, jota päivitetään uusien hankkeiden yhteydessä ja vähintään kerran vuodessa. Vakavaraisuuslaskenta Rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristö muuttui merkittävästi vuoden 2007 alusta, kun pankkien vakavaraisuuslaskenta uudistui niin sanotun Basel II:n mukaisesti. Finnveralla ei ole velvoitetta ottaa käyttöön Basel II mukaista vakavaraisuuslaskentaa. Finnvera on kuitenkin päättänyt laskea vakavaraisuuden näiden säädösten mukaisesti ja selvittää parhaillaan, mikä menetelmä on yhtiön kannalta tarkoituksenmukaisin standardimalli vai kehittyneempi, sisäiseen riskiluokitukseen perustuva malli. Finnveran takausten riskipainon säilyttämiseksi 0-painoisena pankkien vakavaraisuuslaskelmissa on Finnveraa koskevia lakeja muutettu tarvittavilta osin. Markkina- ja rahoitusriskit Finnveran jälleenrahoitukseen liittyviä korko-, valuuttakurssija maturiteettiriskejä hallitaan sovittamalla otto- ja antolainauksen ehdot toisiinsa käyttämällä muun muassa koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Syntyville korko- ja valuuttakurssiriskeille on asetettu limiitit, joita seurataan aktiivisesti ja joista raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Markkinariskien vaikutuksen yhtiön tulokseen arvioidaan olevan vähäinen. Vientitakuutoiminnasta johtuviin US-dollarimääräisiin korvauksiin on varauduttu ja niihin liittyvää valuuttakurssiriskiä on pienennetty pitämällä osa likvideistä varoista dollaritalletuksissa. Finnvera on järjestänyt pitkäaikaisen jälleenrahoituksen käyttämällä useita rahoituslähteitä. Jälleenrahoituksen saatavuus voidaan turvata hyödyntämällä valtion myöntämiä takauksia. Maksuvalmiuden hallinnassa käytetään lyhytaikaisia sijoitusinstrumentteja, joiden on täytettävä luottoluokitukselle asetetut kriteerit. Operatiiviset riskit Operatiivinen riski on riski tappiosta, joka aiheutuu riittämättömästä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviseen riskiin sisältyvät myös oikeudellinen ja maineriski. Vuonna 2006 toteutettiin operatiivisten riskitapahtuminen kartoittaminen kaikissa liiketoiminnoissa ja tukiyksiköissä. Tästä ja aiemmin toteutetusta tietoturvariskien kartoittamisesta saatuja tuloksia on hyödynnetty operatiivisten riskien vakavuuden arvioinnissa. Toteutuvien riskitapahtumien systemaattinen kerääminen ja rekisteröinti aloitettiin vuoden 2007 alussa. Operatiivisilta riskeiltä suojaudutaan muun muassa sisäisillä kontrolleilla, prosesseja, tietojärjestelmiä ja toiminnan laatua kehittämällä sekä riskejä vakuuttamalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osasto teki maaliskuussa 2006 selvityksen julkisuudessa esitetyistä Finnvera Oyj:n kotimaan rahoitustoiminnan hankkeisiin kohdistuvista väitteistä. Niissä oli asetettu kyseenalaiseksi hallintolaissa määriteltyjen esteellisyysperusteiden noudattaminen eräitä rahoituspäätöksiä tehtäessä sekä Finnvera Oyj:n rahoitustoiminnan sisäinen että ulkopuolinen valvonta. Selvityksen mukaan Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:n ja Kiinteistö Oy Iso- Syötteen Tunturihotellin rahoitushankkeissa ja niiden valvonnassa on toimittu lakien ja säännösten mukaisesti. Pääomasijoitustoiminta Finnvera-konsernissa pääomasijoitustoimintaa harjoittavat Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy. Näihin yhtiöihin tehdyt sijoitukset ovat mukana Finnvera Oyj:n luottoriskien seurannassa. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden oma riskien hallinta perustuu sijoitusten koon rajoittamiseen, riskin jakoon muiden sijoittajien kanssa sekä sijoitussalkun riittävään hajauttamiseen. ELINKEINO- JA OMISTAJAPOLIITTISET TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Finnvera Oyj:n tehtävät ja taloudelliset toimintaperiaatteet on määritelty valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998). Elinkeinopoliittisia tavoitteita määriteltäessä on yhtiön tehtävien ja taloudellisten toimintaperiaatteiden lisäksi otettu huomioon kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinopoliittinen strategia ja EU-ohjelmien tavoitteet. Hallituksen yrityspolitiikkaohjelman mukaisesti julkisen pääomarahoituksen painoa suunnataan siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiin sekä alueellisiin rahastoihin. Finnvera Oyj:n tavoitteena on parantaa konsernin pääomarahoituksella (Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy) oman pääomanehtoisten rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja korjata erityisesti aloittavien innovatiivisten yritysten oman pääomanehtoisessa rahoituksessa olevia puutteita. Konsernin pääomarahoitukseen valtiolta saamat varat käytetään siten, että ne mahdollistavat niillä hankitun omaisuuden arvonnousun tai että yhtiö kykenee maksamaan valtiolle takaisin pääomalainan, jonka se sai vuonna 2005 Aloitusrahasto Veran pääomittamiseen. Finnvera tilinpäätös

8 Hallituksen toimintakertomus Vuonna 2006 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Yritys-Suomi -palvelujärjestelmästä. Periaatepäätös sisältää linjaukset siitä, miten julkisen hallinnon rahoittamien organisaatioiden yrityspalvelut tuotetaan toimijoiden yhteistyönä. Finnvera Oyj osallistuu aktiivisesti yrityspalvelu-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Finnveran elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin osoitteessa Talous>Hallinto>Valtio-omistajan asema HALLINTO Henkilöstö Tilikauden päättyessä Finnveran palveluksessa oli 415 henkilöä, joista vakinaisia 395 ja määräaikaisia 20. Konsernin palveluksessa oli 432 henkilöä. Henkilöstölle maksetut palkat ja tulospalkkiot olivat yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Tästä summasta tulospalkkioiden osuus oli 1,1 miljoonaa euroa. Yhtiön hallitus on vahvistanut periaatteet vuodelta 2006 maksettavista tulospalkkioista. Maksettavan palkkion määrä arvioidaan huhtikuussa Tarkemmat tiedot henkilöstöstä ovat liitetiedoissa 33 ja 36. Hallintoneuvosto ja tilintarkastaja Finnvera Oyj:n yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi kansanedustaja Johannes Koskisen (SDP). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Kyösti Karjula (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana kansanedustaja Esko Kurvinen (Kok.) Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi kansanedustaja Reijo Paajasen (Kok.), Suomen Ekonomiliitto SEFE ry:n puheenjohtajan Veli-Matti Töyrylän (Akava) ja Kemian liiton puheenjohtaja Timo Vallitun (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry) sekä Timo Kekkosen (EK). Finnvera Oyj:n varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Hannu Niilekselä. Hallitus Finnvera Oyj:n hallintoneuvosto valitsi rahoitusasiantuntija Jyrki Kiviharjun Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta Finnvera Oyj:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi eläkkeelle siirtyneen erityisasiantuntija Tarmo Korpelan (EK) tilalle. Hallituksen puheenjohtajana jatkoi osastopäällikkö, ylijohtaja Kalle J. Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen valtiovarainministeriöstä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi ulkoasiainministeriöstä. Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanot on esitetty kokonaisuudessaan Toimintakatsauksen 2006 sivuilla sekä osoitteessa Finnveran hallitus nimitti VT, LL.M. Annamarja Paloheimon liiketoimintajohtajaksi kasvu- ja kansainvälistymisrahoitusyksikköön. Spikera Oy:n rooli Hallitus linjasi tytäryhtiö Spikera Oy:n roolia. Finnveran saatavien turvaamiseksi sekä luottotappioiden minimoimiseksi tehtävät varallisuushankinnat keskitetään vastaisuudessa pääsääntöisesti Spikera Oy:öön. Vuodesta 1992 Spikera Oy toimi Finnveran ja sitä aiemmin Kera Oy:n tytäryhtiönä omaisuushankinnoissa ja kehitysyhtiöiden rakenteellisissa järjestelyissä. Julkisuuspolitiikka Finnveran takaamien vientitakuuhankkeiden ympäristöriskien arviointiin liittyvien asiakirjojen julkisuutta on käsitelty eri oikeusasteissa vuodesta 2002 lähtien. Silloin Suomen Luonnonsuojeluliitto, osana Suomen Vientiluottokampanjaa, pyysi ensimmäisen kerran nähtäväkseen asiakirjoja vientihankkeista vuosilta Finnvera ei ole luovuttanut asiakirjoja. Päätös perustuu valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 :ään, jonka mukaan Finnveraa sitoo asiakkaisiinsa nähden pankkisalaisuuteen verrattavissa oleva salassapitovelvollisuus. Huhtikuussa 2006 Helsingin hallinto-oikeus (HHO) hylkäsi Suomen Vientiluottokampanjan valituksen, jonka korkein hallinto-oikeus jätti heinäkuussa tutkimatta, koska valitus oli tehty liian myöhään. Finnveran julkisuuspolitiikasta tarkemmin Toimintakatsauksen 2006 sivulla 23. Yhteiskuntavastuu Finnvera on vientitakuutoiminnassaan sitoutunut informoimaan suomalaisia viejiä OECD:n monikansallisten yritysten (OECD Guidelines for Multinational Enterprises) toimintaohjeista. Argentiinalainen Center for Human Rights and Environment (CEDHA) -kansalaisjärjestö jätti selvityspyynnön kauppa- ja teollisuusministeriölle Uruguayssa rakenteilla olevasta Botnia S.A/Metsä-Botnia Oy:n sellutehtaasta, johon Finnvera on antanut takuutarjouksia. Kansalaisjärjestö pyysi selvitystä siitä, ovatko sellutehtaan rakentamiseen osallistuvat suomalaisyritykset noudattaneet OECD:n toimintaohjeita ympäristövaikutusten arvioinnissa. Suomessa toimintaohjeiden noudattamista koskevat selvityspyynnöt käsittelee kauppa- ja teollisuusministeriö OECD:n Suomen monikansallisten yritysten neuvottelukunnalta (MONIKA) saamansa lausunnon pohjalta. CEDHA:n 8 Finnvera tilinpäätös 2006

9 Hallituksen toimintakertomus selvityspyynnössä Finnvera katsottiin monikansalliseksi yhtiöksi. Suomen MONIKA-neuvottelukunta totesi lokakuussa 2006, ettei Finnveraa valtion omistamana rahoitusyhtiönä voida pitää yhtiönä, joka kuuluu OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden piiriin. Finnveran yhteiskuntavastuun linjauksista ja toteutumisesta tarkemmin Toimintakatsauksen 2006 sivuilla TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Muutoksia maaluokituksiin Finnveran hallitus päätti laajentaa remburssitakuiden kohdemaiden valikoimaa. Uusia remburssitakuun piiriin hyväksyttäviä valtioita on lähes 40, mukaan lukien Euroopan itäosien, Keski-Aasian ja Afrikan maita Finnveran hallitus vahvisti Venäjän uudeksi maaluokaksi luokan 3. Samalla Venäjän takuupolitiikan sisältämistä keskipitkän ja pitkän takaisinmaksuajan erityisehdoista luovuttiin. Venäjän toimintaympäristön heikkoudet ja luottoriskitekijät rajoittavat kuitenkin käytännössä hyväksyttävää takaisinmaksuaikaa. Suurin luokitus- ja maapäätösmuutokseen vaikuttanut tekijä on Venäjän ulkoisen maksukyvyn huomattava kohentuminen. Olennaisimmat riskitekijät liittyvät heikkoon ja jopa heikkenevään toimintaympäristöön ja talouden instituutiorakenteiden muutoshankkeiden pysähtymiseen. Ostajaluottotakuusopimus Botnian Uruguayn sellutehdashankkeelle Finnvera Oyj allekirjoitti sopimuksen 230 miljoonan US-dollarin suuruisesta ostajaluottotakuusta 10 vuoden vientiluotolle, jonka luotonsaaja on Botnia S.A. Uruguayssa. Takuun edunsaajina ovat vientiluoton rahoittajina toimivat liikepankit. Finnveran takuulla katetaan poliittisia ja kaupallisia riskejä. Vientiluotolla rahoitetaan sellulinjan hankintaa Andritz Oy:ltä Suomesta. Finnvera on jo aiemmin myöntänyt maailmanpankkiryhmään kuuluvalle Multilateral Investment Guarantee Agencylle (MIGA) 100 miljoonan US-dollarin jälleenvakuutuksen MIGA:n hankkeeseen myöntämälle 300 miljoonan US-dollarin poliittisten riskien vakuutukselle. Finnveran vastuut hankkeessa ovat yhteensä 330 miljoonaa US-dollaria eli noin 250 miljoonaa euroa. Investointi on Uruguayn historian suurin ja hankkeen arvioidaan luovan alueelle noin pysyvää uutta työpaikkaa. EAKR-rahoitus käynnistyi Finnvera aloitti EU:n uutta ohjelmakautta koskevien rahoituspäätösten tekemisen. Finnvera on välittänyt Euroopan aluekehitysrahaston tukea pk-yrityksille vuodesta 2001 lähtien. Aloitusrahasto Vera Oy Aloitusrahasto Vera Oy sai miljoonan euron lisäpääomituksen tammikuussa 2007 uudelta sijoittajalta, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta. Aloitusrahasto toteutti kuluvan vuoden alussa myös ensimmäiset irtaantumiset kohdeyrityksistään. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Nykyisen vahvan vientikysynnän mahdollinen heikkeneminen saattaa hidastaa talouskasvua ja siirtää kasvun painopistettä yksityiseen kulutukseen. Pk-yritysten suhdannenäkymät näyttävät kuitenkin edelleen olevan verrattain positiiviset sekä teollisuudessa että palveluissa. Pk-yritysten työllisyyden ja investointien kasvu näyttäisi jatkuvan ripeänä ainakin vuoden alkupuoliskolla. Yritysjärjestelyjen määrä kasvaa mittavaksi mm. yrittäjäpolven vaihtuessa ikääntymisen myötä. Käsiteltävänä olevien ulkomaisen riskinoton vientitakuuhakemusten määrä oli vuoden 2007 alkaessa alhaisella tasolla, noin kahdessa miljardissa eurossa. Vientitakuukysyntä on kuitenkin aina ollut syklistä ja saattaa nopeastikin elpyä. Vientiluottojen kysyntää madaltaa kansainvälisesti toimivien pankkien ja muiden kaupallisten rahoittajien sekä vakuuttajien aktivoituminen viennin rahoituksessa. Myös monien kohdemarkkinoiden aiempaa paremmin toimivat rahoitusmarkkinat ovat vaihtoehtona vientiluotoille. Vientitakuukysyntää kohdistuu entistä vaikeammille markkinoille, joilla yksityinen rahoitusmarkkina ei toimi. Näille markkinoille kohdistuviin toimituksiin liittyvien vientiluottojen volyymien kehitys riippuu osittain siitä, miten rahoituspaketit saadaan rakennetuiksi myös Finnveraa tyydyttävällä tavalla. Metsäteollisuuden kone- ja laitevientiin liittyvä Finnveran vientitakuukanta on kasvussa. Takuukysyntä alushankkeisiin säilynee vilkkaana etenkin valmistusaikana. Valmiiden alusten rahoitukseen on toimivia kaupallisia rahoitusratkaisuja, mutta hankkeiden suuren koon johdosta Finnveraa kaivataan niihinkin riskiä jakamaan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kuluvan vuoden tulos toteutunee liiketoimintasuunnitelmassa ja talousarviossa arvioidun mukaisena. Ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi kuitenkin muuttaa tilannetta olennaisesti. Finnvera tilinpäätös

10 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto tai -tappio % liikevaihdosta 26,7 26,6,4 24,4 16,2 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen % liikevaihdosta 20,3 19,9 23,2 17,0 10,5 Oman pääoman tuotto % 7,1 7,4 9,5 7,1,8 Koko pääoman tuotto % 2,0 2,0 2,5 1,7 1,1 Omavaraisuusaste % 28,6 27,1 27,9 24,1 22,4 Vakavaraisuussuhde 18,4 18,1 16,4 15,8 14,6 Kulu-tuotto -suhde 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto = korkotuotot + korkotuet + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = suoraan tuloslaskelmasta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen = suoraan tuloslaskelmasta Oman pääoman tuotto % (ROE) = liikevoitto/-tappio verot oma pääoma + vähemmistöosuus+ tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto % (ROA) = liikevoitto/-tappio verot taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste % = oma pääoma + vähemmistöosuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä taseen loppusumma x 100 Vakavaraisuussuhde = laskettu rahoitustarkastuksen määräyksen nro mukaan Kulu-tuotto -suhde = hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksista 10 Finnvera tilinpäätös 2006

11 Konsernin tuloslaskelma (1 000 e) Korkotuotot (20) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (21) Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (20) Muu korkotuki (21) Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (22) Palkkiotuotot (23) (38) Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muut takausprovisiot Muut Palkkiokulut (23) Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (24) Arvopaperikaupan nettotuotot 0 0 Valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (25) Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (26) Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta Hallinnointipalkkiot Muut (27) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (28) Liiketoiminnan muut kulut (27) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (29) Luotoista ja takauksista Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (29) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Liikevoitto Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta Tilikauden voitto Finnvera tilinpäätös

12 Konsernin tase Vastaavaa (1 000 e) Käteiset varat 0 0 Saamiset luottolaitoksilta (1) (15) (16) Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2) (15) (16) Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Saamistodistukset (3) (15) (16) Julkisyhteisöiltä Muilta Osakkeet ja osuudet (4) (37) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (4) (37) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (4) (37) 7 7 Aineettomat hyödykkeet (6) (8) Aineelliset hyödykkeet (8) Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja osuudet (7) Muut kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (7) Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (9) Laskennalliset verosaamiset (10) Vastattavaa (1 000 e) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (15) (16) Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (15) (16) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (11) (15) (16) Joukkovelkakirjalainat Muut Johdannaissopimukset (5) Muut velat (12) Muut velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot (13) (16) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (14) (15) (16) Pääomalaina Muut Laskennalliset verovelat (10) Oma pääoma ja vähemmistön osuus Osakepääoma (18) (19) Ylikurssirahasto (18) Vararahasto (18) Vapaat rahastot (18) Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Muut Edellisten tilikausien voitto/tappio (18) Tilikauden voitto (18) Vähemmistön osuus pääomasta Taseen ulkopuoliset sitoumukset (35) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Finnvera tilinpäätös 2006

13 Konsernin rahoituslaskelma (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Finnvera tilinpäätös

14 Emoyhtiön tuloslaskelma (1 000 e) Korkotuotot (20) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (21) Korot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (20) Muu korkotuki (21) Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (22) Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 8 0 Omistusyhteysyrityksistä 0 0 Muista yrityksistä Palkkiotuotot (23) Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muut takausprovisiot Muut Palkkiokulut (23) Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (24) Arvopaperikaupan nettotuotot 0 0 Valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (25) Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (26) Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta Hallinnointipalkkiot Muut (27) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (28) Liiketoiminnan muut kulut (27) (34) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (29) Luotoista ja takauksista Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (29) Liikevoitto Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut (30) Tilikauden voitto Finnvera tilinpäätös 2006

15 Emoyhtiön tase Vastaavaa (1 000 e) Saamiset luottolaitoksilta (1) (15) (16) Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2) (15) (16) Luotot Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Saamistodistukset (3) (15) (16) Julkisyhteisöiltä 0 0 Muilta Osakkeet ja osuudet (4) (37) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (4) (37) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (4) (37) Aineettomat hyödykkeet (6) (8) Aineelliset hyödykkeet (8) Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja osuudet (7) Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (7) Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Luottotappiosaamiset valtiolta Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (9) Laskennalliset verosaamiset (10) Vastattavaa (1 000 e) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (15) (16) Vaadittaessa maksettavat Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (15) (16) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (11) (15) (16) Joukkovelkakirjalainat Muut Johdannaissopimukset (5) Muut velat (12) Muut velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot (13) (16) Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (14) (15) (16) Pääomalainat Muut Laskennalliset verovelat (10) Oma pääoma (18) Osakepääoma (19) Ylikurssirahasto Vararahasto Vapaat rahastot Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta Kotimaan toiminnan rahasto Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto (tappio) Taseen ulkopuoliset sitoumukset (35) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Voimassa oleva vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Finnvera tilinpäätös

16 Emoyhtiön rahoituslaskelma (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Laina- ja takaussaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Muun kuin varsinaisen toiminnan maksut Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot kiinteistöistä ja muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Konserniavustuksen maksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Finnvera tilinpäätös 2006

17 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Kirjanpitolautakunnan antaman päätöksen mukaisesti Finnvera Oyj laatii tuloslaskelmansa ja taseensa luottolaitoskaavojen mukaisena, vaikka yhtiö ei olekaan luottolaitoslain alainen. Finnvera Oyj:n ja sen konsernin tilinpäätöksen laadinnassa on lisäksi noudatettu Rahoitustarkastuksen luottolaitoksille antamia ohjeita ja määräyksiä. Tilinpäätöksessä on noudatettu Rahoitustarkastuksen voimaan tullutta standardia 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus. Yhtiötä perustettaessa tavoitteena olleen toiminnan läpinäkyvyyden toteuttamiseksi on tuloslaskelmassa esitetty omina riveinään kaikki valtiolta saatu tuki. Liitetiedossa nro 39 on lisäksi esitetty erikseen kotimaan toiminnan ja vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulokset, jotka eivät selviä suoraan tuloslaskelmasta. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös sisältää Finnvera Oyj:n ja sen määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmää käyttäen. Niiden hankintamenot on eliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmää noudattaen kiinteistöyhtiöitä ja tytäryhtiöiden pääomasijoituksiksi luokiteltuja kohdeyrityksiä lukuunottamatta. Kiinteistöyhtiöillä ei ole olennaista vaikutusta oikeiden ja riittävien tietojen saamiseen konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Konsernituloslaskelmassa on esitetty omana eränään konsernin omistusosuutta vastaava osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten voitosta tai tappiosta. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Konsernin ulkopuolisille osakkeenomistajille kuuluvat osuudet hankintamenomenetelmällä yhdisteltyjen tytäryhtiöiden tuloksista ja omista pääomista on esitetty konsernitilinpäätöksessä erillisinä vähemmistöosuuksina. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräiset erät on muunnettu euromääräisiksi tilikauden viimeisen päivän kurssiin ja kurssierot on merkitty kauden tuotoiksi tai kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusinstrumenttien luokitteluja arvostusperusteet Korko- ja valuuttajohdannaisia käytetään Finnverakonsernissa ainoastaan suojaustarkoituksessa. Johdannaiset on arvostettu luottolaitoslain sallimaan hankintamenoon, koska myös suojattavat velat on arvostettu hankintamenoon valuuttakurssien aiheuttamia valuuttakurssimuutoksia lukuun ottamatta. Käypään arvoon arvostamiseen siirrytään IFRStilinpäätöksen yhteydessä vuonna Eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia ei ole. Lainat ja muut saamiset -erään luokitellaan saamiset luottolaitoksilta ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Saamiset yleisöltä on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon arvonalentumistappioilla vähennettynä. Efektiivisen koron menetelmä otetaan käyttöön siirtymäajan päätyttyä Siirtymäaikana sekä sopimus- että ryhmäkohtaisten arvonalentumisten kirjaamisessa ei käytetä diskonttausmenetelmää. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu saamistodistukset ja muut kuin konserni- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet. Finnvera Oyj:n omistamat osakkeet on arvostettu käypiin arvoihin. Käyvät arvot perustuvat kohdeyhtiön substanssiarvoon tai tuottoarvoon. Tytäryhtiöiden pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon, jonka katsotaan vastaavan käypää arvoa. Arvonalennukset on kirjattu tulosvaikutteisesti. Konsernin omistamat julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu tilinpäätöspäivän markkinaarvoihin ja niiden hankinta-arvojen ja käypien arvojen erotus on kirjattu omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon. Kiinteistöomistus on jaettu sijoituskiinteistöihin ja muihin kiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjä ovat kiinteistöt, jotka eivät ole konsernin omassa käytössä. Sijoituskiinteistöt on arvostettu käypään arvoon ja muut kiinteistöt poistoilla ja arvonalennustappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Tytär- ja osakkuusyhtiöt arvostetaan emoyhtiön erillistilinpäätöksessä mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon. Saamiset Saamiset luottolaitoksilta on jaettu vaadittaessa maksettaviin ja muihin saamisiin. Vaadittaessa maksettavia saamisia ovat saamiset, jotka erääntyvät maksettaviksi heti tai enintään yhden päivän irtisanomisajalla. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sisältää sekä kotimaan toiminnan luotot ja takaussaamiset että viennin rahoituksen vienti- ja erityistakaussaamiset. Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä, omistusyhteysyrityksissä ja muissa yrityksissä Osakkeet ja osuudet on jaoteltu taseessa omistusosuuden mukaan lukuunottamatta kiinteistöyhteisöjen osakkeita, jotka kaikki sisältyvät taseen eriin sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja osuudet tai muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet. Finnvera tilinpäätös