Sisällys. Finnvera tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2004

2 Finnvera tilinpäätös 2004

3 Sisällys Hallituksen toimintakertomus 4 Konsernin taloudellista tulosta kuvaavat tunnusluvut 15 Konsernin tuloslaskelma 16 Konsernin tase 17 Konsernin rahoituslaskelma 18 Emoyhtiön tuloslaskelma 19 Emoyhtiön tase 20 Emoyhtiön rahoituslaskelma 21 Liitetiedot 22 Voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Hallintoneuvoston lausunto 40 Yhteystiedot 42 Finnvera tilinpäätös

4 Hallituksen toimintakertomus LIIKETOIMINNAN KEHITYS Tulos Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2004 nousi 38,4 miljoonaan euroon. Vuoden 2003 tulos oli 25,5 miljoonaa euroa. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli -1,0 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n ja Veraventure Oy:n välisten pääomasijoitusyhtiöiden kauppojen vaikutus konsernin tulokseen oli -2,3 miljoonaa euroa ja osakkuusyhtiöiden vaikutus +0,9 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos oli 39,3 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2003 oli 29,8 miljoonaa euroa. Korkotuotot Finnvera Oyj:n korkotuottoihin sisältyvä emoyhtiön suoraan asiakkailleen ohjaama korkotuki 18,9 miljoonaa euroa ja muu korkotuki 2,8 miljoonaa euroa, on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa. Valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatava korkotuki oli yhteensä 21,7 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 14,4 miljoonaa euroa ja EAKR: n sekä siihen liittyvä kansallinen korkotuki yhteensä 7,3 miljoonaa euroa. Korkotuki vuonna 2003 oli 22,2 miljoonaa euroa. Asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko oli 3,50 prosenttia (3,40) ja ottolainauksen 2,20 prosenttia (2,53). Palkkiotuotot Konsernin palkkiotuotot olivat yhteensä 67,0 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 0,2 miljoonaa euroa. Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön saamia palkkioita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 44,5 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 14,4 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten käsittelymaksuja 5,8 miljoonaa euroa sekä muita palkkioita antolainauksesta 1,5 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuu- ja erityistuotteiden vastuukannan hoitamisesta Valtiontakuurahastolta saatu hallinnointipalkkio 0,9 miljoonaa euroa sekä hallinnointikorvausta EAKR-rahoituksen hoitamisesta 0,7 miljoonaa euroa. Yritysten kehittämis- ja neuvontatoiminnan perusteella valtiolta saatava toimintatuki oli 0,3 miljoonaa euroa. Luotto- ja takaustappiot Luotto- ja takaustappiot olivat edelleen varsin kohtuulliset. Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 30,0 miljoonaa euroa (30,4). Peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin kertyi yhteensä 4,0 miljoonaa euroa, joten nettotappiot olivat 26,0 miljoonaa euroa (27,4). Lisäksi tuloslaskelmaan sisältyy kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys 9,6 miljoonaa euroa. Valtion ja EAKR:n korvausosuus oli 13,5 miljoonaa euroa eli 51,9 prosenttia kotimaan rahoitustoiminnan luottoja takaustappioista. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan korvaukset olivat korvausvarauksen vähennys huomioituna 0,9 miljoonaa euroa. Korvausvaraus väheni 1,0 miljoonaa euroa. Kaikki luotto-, takaus- ja takuutappiot olivat yhteensä 36,5 miljoonaa euroa, kun ne edellisvuonna olivat 34,1 miljoonaa euroa. Konsernin hallintokulut olivat 37,9 miljoonaa euroa (34,5), josta henkilöstökulut olivat 67,9 prosenttia. Emoyhtiön hallintokulut olivat 35,8 miljoonaa euroa (33,7), josta henkilöstökulujen osuus oli 69,1 prosenttia. Liiketoiminnan muut kulut ovat kiinteistöihin liittyviä kuluja. Erillistulokset Valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 :n tarkoittaman vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli laskennallisten verojen jälkeen 23,6 miljoonaa euroa ja vastaavasti Finnvera Oyj:n muun toiminnan tulos 15,7 miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen. Erillistuloslaskelmat ovat tilinpäätöksen liitetietona nro Finnvera tilinpäätös 2004

5 Tase Vuoden lopussa Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 320,8 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi 72,9 miljoonaa euroa vuonna Takauskanta kasvoi luottokantaa voimakkaammin eli lisäystä oli 101,6 miljoonaa euroa. Takauskanta oli vuoden 2004 lopussa 793,1 miljoonaa euroa. Vientitakuulain mukainen kirjanpidollinen vastuu oli 2 886,2 miljoonaa euroa (2 738,1). Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli 3 748,2 miljoonaa euroa (3 680,5). Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja vuoden lopussa yhteensä 916,8 miljoonaa euroa, joista 490,0 miljoonaa euroa oli joukkovelkakirjalainoja. Velkojen määrä laski vuoden aikana 165,3 miljoonaa euroa. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat yhteensä 952,5 miljoonaa euroa. Muihin velkoihin sisältyy pääomasijoitusyhtiöiden osakkeiden hankintaan saatuihin avustuksiin liittyvää palautusehtojen mukaista velkaa valtiolle 13,9 miljoonaa euroa. Suomen Vientiluotto Oy:n osakkeiden hankinnan yhteydessä emoyhtiön osakepääomaa korotettiin 8,4 miljoonalla eurolla. Ylikurssirahastossa on Keran osakkeiden hankintahinnan ja nimellisarvon erotus 42,9 miljoonaa euroa, Takuukeskuksen omaisuuden siirron ja Fide Oy:n osakkeiden hankinnan yhteydessä syntynyt 0,1 miljoonaa euroa sekä Suomen Vientiluotto Oy:n osakkeiden hankintaan toukokuussa 2004 liittyvässä Finnveran osakepääoman korotuksessa syntynyt 8,1 miljoonaa euroa. Ylikurssirahasto on yhteensä 51,0 miljoonaa euroa. Emoyhtiön edellisen tilikauden voitto 29,8 miljoonaa euroa siirrettiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vararahastoon. VAKAVARAISUUS JA VARAINHANKINTA Vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain ja Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti, vaikka Finnvera ei ole luottolaitoslain alainen. Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde oli 16,40 prosenttia (15,83). Konsernin omat varat olivat 380,5 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 320,0 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n vakavaraisuus oli vuoden 2004 lopussa 16,90 prosenttia (15,65). Emoyhtiön omat varat olivat 403,3 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 386,4 miljoonaa euroa. Toteutunutta pitkäaikaista varainhankintaa oli 50,0 miljoonan euron laina Euroopan investointipankilta. Vuoden aikana maksettiin pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä 217,0 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa lyhytaikaista yritystodistusvelkaa oli 75,8 miljoonaa euroa. KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET Alueellisen pääomarahastotoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Finnvera myi huhtikuussa 2004 kaikki osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot ja kesäkuussa kolme kommandiittiyhtiömuotoista rahastoa sataprosenttisesti omistamalleen Veraventure Oy:lle. Osakeyhtiömuotoisten rahastojen kirjanpitoarvot olivat Finnverassa 12,4 miljoonaa euroa ja kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen 2,6 miljoonaa euroa. Kauppojen yhteydessä korotettiin vastaavasti Veraventure Oy:n osakepääomaa, jonka Finnvera merkitsi kokonaan. Valtioneuvosto päätti omistusjärjestelystä, jossa Suomen Vientiluotto siirrettiin valtion suorasta omistuksesta Finnvera Oyj:n tytäryhtiöksi. Siirto toteutettiin toukokuussa Finnvera Oyj:n osakepääomaa korotettiin antamalla valtion merkittäväksi yhtiön uusia osakkeita siten, että valtio maksoi osakkeiden koko merkintähinnan luovuttamalla Finnveralle apporttiomaisuutena Suomen Vientiluotto Oy: n kaikki osakkeet. Korontasausyhtiö Fide Oy sulautui Suomen Vientiluotto Oy:öön Finnvera-konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi sataprosenttisesti omistetut, lyhytaikaisiin pääomasijoituksiin erikoistunut Spikera Oy, Veraventure Oy, juridisiin yrityspalveluihin erikoistunut Tieto- Finnvera tilinpäätös

6 Hallituksen toimintakertomus laki Oy, Suomen Vientiluotto Oy, 60 prosenttisesti omistettu Matkailunkehitys Nordia Oy sekä yksi toimitilapalveluyritys. Osakkuusyhtiöitä oli 7. RISKIEN HALLINTA Luotto- ja takausriskit Finnveran luotto- ja takausriskit syntyvät kotimaan liiketoiminnassa lainojen ja takausten myöntämiseen liittyvän riskinoton seurauksena. Riskitarkastelussa rahoituskantaan sisältyvät lainojen ja takausten ohella myös yrityksiin tehdyt osakesijoitukset. Riskitarkastelun mukainen rahoituskanta oli vuoden 2004 lopussa 2,29 miljardia euroa, ja se kasvoi vuoden aikana 8,4 prosenttia. Vastuiden kasvu suurten yritysten liiketoiminta-alueella (12,3 prosenttia) oli hieman keskimääräistä voimakkaampaa. Myös laskennallisen luottoriskin jakautumisessa liiketoiminta-alueiden kesken tapahtui edelleen hienoista siirtymistä suurempien yritysten suuntaan. Suhteellinen riskiasema heikkeni hieman kertomusvuoden aikana. Takuuriskit Takuuriskit ovat pääosin suomalaisten vientihyödykkeiden ostajista Finnveralle syntyvää luottoriskiä. Takuilla viejä tai rahoittaja voi suojautua luoton saajaan ja/tai tämän sijaintimaahan liittyviltä kaupallisilta ja/tai poliittisilta riskeiltä. Finnveran vastuulla olevat ulkomaiset riskinoton takuut ja takuu- ja/tai takaustarjoukset (sisältävät myös kotimaisten telakoiden vasta- ja rahoitustakuut) olivat vuoden 2004 lopussa miljoonaa euroa. Koko takuukanta, voimassa olevat takuut ja sitovat tarjoukset yhteenlaskettuina sekä suoraan Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n hallinnoima ns. vanha vastuukanta, oli vuoden lopussa miljoonaa euroa. Vastaava luku vuoden 2003 lopussa oli miljoonaa euroa. Yritysten kaupallisten riskien määrä oli vuoden 2004 lopussa miljoonaa euroa ja pankkiriskien määrä 462 miljoonaa euroa. Markkinariskit Luototustoimintaan liittyviä korko- ja valuuttakurssiriskejä hallitaan hallituksen päättämän ohjeiston mukaan. Riskejä seurataan ja poistetaan keinoin, jotka soveltuvilta osiltaan ovat samoja kuin Rahoitustarkastuksen valvomissa luottolaitoksissa. Luototustoimintaan liittyviä korko- ja valuuttariskejä hallitaan hallituksen päättämän ohjeiston mukaan. Riskejä seurataan ja poistetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin. Asiakkaat ovat yleensä valinneet luottoihinsa vaihtuvan viitekoron (92 prosenttia antolainakannasta on sidottu euriborkorkoon). Tämän johdosta yhtiölle otetut lainat sidotaan korkoriskin hallitsemiseksi vastaavasti vaihtuvaan viitekorkoon, tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla. Vientitakuutoiminnasta johtuviin dollarimääräisiin korvauksiin on varauduttu ja niihin liittyvää valuuttakurssiriskiä on pienennetty siten, että ennakoituja dollarimääräisiä tappioita vastaava määrä pidetään dollaritalletuksissa. Vientitakuutoiminnasta tulleita dollarimääräisiä varoja oli vuoden 2004 päättyessä 20,2 miljoonaa US-dollaria (21,1). ELINKEINO- JA OMISTAJAPOLIITTISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kauppa- ja teollisuusministeriö määritteli Finnveralle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet ja mittarit ensimmäisen kerran vuonna Tavoitteet asetetaan vuosittain. Elinkeinopoliittisilla mittareilla mitataan Finnveran onnistumista rahoitusmarkkinoiden toiminnassa esiintyvien puutteiden korjaajana sekä vaikutusta pkyritysten kehitykseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä viennin ja valtion elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistämiseen. Omistajapoliittisilla mittareilla mitataan yhtiön toiminnan tehokkuutta ja vakavaraisuutta. 6 Finnvera tilinpäätös 2004

7 Hallituksen toimintakertomus Elinkeinopoliittiset tavoitteet 1. Finnvera Oyj:n toiminnan itsekannattavuus Kotimaan rahoitus Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 4 :n mukaan yhtiön on pyrittävä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Tavoite: Itsekannattavuuden kulu/tuotto -suhteen tulisi olla enintään 1 ajanjaksolla olettaen, että mainittu jakso muodostaa yhden suhdannekierron. Kotimaan rahoitustoiminnassa toteuma oli 0,68 (0,82). Kun peruskorkotuki otetaan mukaan laskelmaan, vastaava luku on 0,66 (0,78). Viennin rahoitus Finnveran on katettava pitkällä aikavälillä vientitakuiden ja erityistakausten maksutuloilla ja takaisinperintätuotoilla tämän toiminnan hallinnointi- ja muut kulut sekä takuu- ja takauskorvaukset. Pitkällä aikavälillä tarkoitetaan vuoden ajanjaksoa, jonka aikana kumulatiivisen erillistuloksen tulisi olla nolla. Vuoden 2004 erillistulos oli 33,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen (23,1). Kumulatiivinen tulos ajanjaksolta oli ennen veroja 75,7 miljoonaa euroa positiivinen. Kun laskennallinen verovaikutus (29 %) otetaan huomioon, kumulatiiviseksi tulokseksi jää 53,6 miljoonaa euroa (23,6). 2. Rahoitusmarkkinoilla esiintyvien toimintapuutteiden korjaaminen Vastuukannan jakautuminen riskiluokkiin (kotimaan rahoitus) Rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteita kartoitetaan vuosittaisilla rahoitustutkimuksilla ja selvityksillä. Huomiota kiinnitetään siihen, miten hyvin yhtiö on toiminnassaan pystynyt paikkaamaan markkinapuutteita ja mikä on pankkisektorin näkemys asiasta. Tavoite: Uusien A-riskiluokan yritysten uudet vastuut eivät ylitä 25 prosenttia kyseisenä vuonna myönnetystä rahoituksesta. Toteuma oli 12,7 prosenttia (18,07). Myönnettäessä rahoitusta A-riskiluokan yritykselle keskeisenä perusteena tulee olla yrityksen vakuuspula tai siihen verrattavissa oleva muu markkinapuute. Tavoitteen toteutumista arvioidaan myös seuraamalla A-riskiluokan yritysten osuutta yhtiön koko vastuukannasta. A-riskiluokassa oli vastuukannasta 12,9 prosenttia (17,4). Myös yhtiön rahoituskannan jakautumista riskiluokkiin nykyisessä 8-portaisessa riskiluokitusjärjestelmässä seurataan. 3. Toiminnan vaikutukset pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan (vaikuttavuustarkastelu) Työllisyysvaikutukset Tavoite: Vuonna 2004 Finnveran osarahoituksen myötävaikutuksella syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on vuonna 2004 samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2004 tavoite ylitettiin. Finnvera myötävaikutti (9 700) uuden työpaikan syntymiseen. Uusien työpaikkojen määrän kehitystä seurataan sekä valtakunnallisesti että alueittain. Yritysten henkiinjäämisaste Tavoite: Yhtiön rahoittamien yritysten henkiinjäämisaste on tarkastelukaudella yhtä hyvä kuin vastaava henkiinjäämisaste vuosien 1998 ja 2002 välillä. Tavoitteen toteutumista vuonna 2004 arvioidaan seuraamalla kuinka moni yhtiön rahoittamista, vuonna 1999 toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa vuonna Vuonna 1998 Finnvera asiakkaiksi tulleista, toimintansa aloittaneista yrityksistä 79,3 prosenttia jatkoi toimintaansa itsenäisenä yrityksenä tai fuusioituna yrityksenä tai oli maksanut luottonsa pois viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Vuonna 1999 asiakkaiksi tulleilla yrityksillä vastaava luku oli 79,1 prosenttia. Finnvera tilinpäätös

8 Hallituksen toimintakertomus 4. Toiminnan vaikutus yritysten kansainvälistymiseen ja vientitoimintaan (vaikuttavuustarkastelu) Vientitoiminta yleisesti Tavoite: Yhtiö vastaa omalta osaltaan viennin rahoitusjärjestelmän pysymisestä kilpailukykyisenä. Tavoitteen toteutumista seurataan tarkastelemalla Finnveran vientitakuilla katetun viennin osuuden kehitystä Suomen kokonaisviennistä sekä yhtiön vientitakuilla katetun viennin osuuden kehitystä poliittisen riskin maihin menevän viennin kokonaismäärästä. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraamalla Finnveran riskikeskittymien osuutta kokonaisvastuista kolmessa suurimmassa kohdemaassa, kolmella tärkeimmällä sektorilla ja viidessä suurimmassa asiakasyrityksessä. Kolmen suurimman maavastuun osuus kaikista vastuista oli vuoden 2004 päättyessä 380,7 miljoonaa euroa eli 49,2 prosenttia. Kolmen suurimman toimialan (telesektorin, telakoiden ja varustamoiden sekä metsäteollisuuden) osuus kaikista kaupallisista vastuista oli 2,7 miljardia euroa (2,5) eli 88 prosenttia (87). Viiden suurimman yrityksen vastuut olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa (1,8) eli 63 prosenttia (64). Pk-yritysten vientitoiminta ja kansainvälistyminen Tavoitteena on vientitakuita käyttävien pk-yritysten määrän kasvattaminen nykyisestä ja pk-yrityksille myönnetyn kansainvälistymisrahoituksen kasvu. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraamalla pk-yrityksille myönnettyjen vienninrahoituksen kappale- ja euromääriä sekä pk-yritysten osuutta vientitakuuasiakkaista. Kotimaista riskiä otettiin vientiä harjoittavista pk-yrityksistä myöntämällä vientitakuita ja -takauksia yhteensä 53,1 miljoonaa euroa (57,5). Pk-yritysten ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuita myönnettiin vuonna 2004 yhteensä 18,6 miljoonaa euroa (18,4). Finnveralla oli ulkomaisen riskinoton vientitakuuasiakkaita kertomusvuoden päättyessä 240 (201), joista pk-yrityksiä oli 66 (68). Uusia asiakasyrityksiä saatiin 39 (36), joista 23 oli pk-yrityksiä (22). Pk-yritysten kansainvälistymisrahoitusta myönnettiin vuonna ,7 miljoonaa euroa (10,2). Vuonna 2004 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 24 (21). 5. Valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutuminen yhtiön toiminnassa Tavoitteena on, että Finnveran rahoituksesta aluepoliittisille tukialueille (1, 2 ja 3) kohdistuu vuonna 2004 ainakin samansuuruinen euromäärä kuin vuonna Tukialueille myönnettiin vuonna 2004 rahoitusta yhteensä 433,9 miljoonaa euroa (372,1). Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraamalla aluepoliittisille tukialueille suuntautuneen rahoituksen keskimääräistä määrää edellisen viiden vuoden aikana. Vuosina tukialueille on myönnetty rahoitusta keskimäärin 371,8 miljoonaa euroa. Vientitakuilla katetun viennin kehitys *) Vientitakuilla katettu vienti, % Osuus Suomen kokonaisviennistä 2,4 1,4 1,7 2,1 1,4 Osuus viennistä poliittisen riskin maihin 5,7 4,2 5,6 6,9 4,6 *) Luvut sisältävät ostajaluotto-, luottoriski- ja remburssitakuilla katetun viennin 8 Finnvera tilinpäätös 2004

9 Hallituksen toimintakertomus 6. Asiakaspalvelu YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Finnveran asiakaspalvelun laatua ja kehittymistä arvioidaan seuraamalla erikseen sovittavien pk-tuotteiden keskimääräisiä käsittelyaikoja Finnverassa sekä asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksia. Pienasiakkaiden eli alle 10 henkilöä työllistävien yritysten hakemusten käsittelyaika oli mediaanina 1,1 viikkoa. Alle kahdessa viikossa hakemuksista oli käsitelty 63 prosenttia ja alle kuukaudessa 87 prosenttia. Muiden asiakkaiden hakemusten käsittelyajan mediaani oli 1,3 viikkoa. Hakemuksista alle kuukaudessa oli käsitelty 82 prosenttia. Omistajapoliittiset tavoitteet 1. Toiminnan tehokkuus Yhtiön toiminnan tehokkuutta mitataan ensisijaisesti kustannustehokkuussuhteella. Vuoden 2004 tavoite: Finnvera-konsernin ja konsernin kotimaan rahoitustoiminnan kustannustehokkuussuhde on enintään 0,65 (kulu/tuottosuhteena). Toteutunut suhdeluku vuonna 2004 oli koko konsernin osalta 0,46 ja Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa 0,61. Vuonna 2003 konsernitason suhdeluku oli 0,53 ja kotimaan rahoitustoiminnassa se oli 0,69. Rinnakkaislaskelmassa, jossa korkotuet ja toimintatuki otetaan huomioon, toteutuma oli konsernitasolla 0,38 (0,42) ja Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa 0,44 (0,47). 2. Vakavaraisuus Yhtiön vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. Vuoden 2004 tavoite: Finnvera-konsernin vakavaraisuussuhde on vähintään 12 prosenttia. Konsernin vakavaraisuussuhde oli 16,4 prosenttia (15,8). Innovaatioyritysten alkuvaiheen riskirahoitus Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen nimeämä työryhmä selvitti kevään 2004 aikana Finnveran, Suomen Teollisuussijoituksen, osaamis- ja teknologiakeskusten, Sitran, Tekesin ja riskisijoitusyhtiöiden kanssa innovaatiohankkeiden kaupallistamisen riskirahoitusta. Selvityksen pohjalta on suunniteltu Seed-vaiheen syöttörahastoa, joka perustettaisiin yhteistyössä Finnveran ja sen tytäryhtiön Veraventure Oy:n kanssa. Rahaston kenttäorganisaationa toimisivat Finnveran aluekonttorit sekä osaamis- ja teknologiakeskukset, jotka rakentaisivat hankkeita rahoituskelpoisiksi siemenrahoitukselle. Suunnitelmat rahaston perustamiselle ovat olemassa ja rahaston rahoituskonsepti kehitteillä. Uuden konseptin suunnittelussa ovat vahvasti mukana Veraventuren toimitusjohtaja Leo Houtsonen sekä varatoimitusjohtaja Veijo Ojala ja liiketoimintajohtaja Seppo Arponen Finnverasta. Kasvuyritykset Suomen julkiset yrityspalveluorganisaatiot, Finnvera, Finpro, Tekes ja TE-keskukset (nk. Kvartetti) aloittivat joulukuussa 2003 kasvuyritysten asiakkuuksien hoitoon soveltuvien yhteistyömallien kehittämisen. Pilottiprojektissa olivat mukana Häme, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pilottiprojektin kokemusten pohjalta kasvuyritysten yhteisen palvelukonseptin kehittämistä päätettiin jatkaa. Tavoitteena on, että nk. Kvartetin asiakkaina olevat kasvuyritykset saavat yhteismitallista ja asiakkaan kokonaistarpeet huomioivaa palvelua vuonna 2005 koko maassa. Kesäkuussa 2004 kauppa- ja teollisuusministeriö asetti yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyvän, kasvuyrityksiä käsittelevän neuvonantoryhmän. Ryhmän tehtävänä on antaa suosituksia toimenpiteistä kasvuyritysten toimintaympäristön parantamiseksi ja kasvu- Finnvera tilinpäätös

10 Hallituksen toimintakertomus yritysten määrän lisäämiseksi. Ryhmä luovutti muistionsa ministeriölle syyskuun lopussa. Työryhmän puheenjohtajana toimii liiketoimintajohtaja Seppo Arponen Finnverasta. Yritysten terveyttäminen Finnvera aloitti helmikuussa yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön, TE-keskusten ja PKT-säätiön kanssa kehittää yritysjärjestelyihin ja yritysten terveyttämiseen keskittyville organisaatioille valtakunnallista toimintamallia, jonka avulla tervehdytetään talousvaikeuksiin ajautuneita kriisiyrityksiä. Hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jolla terveyttämistarve voitaisiin tunnistaa mahdollisimman aikaisin sekä konsepti liiketoiminnan terveyttämiseen. Lisäksi on suunniteltu konseptiin pohjautuva, vuoden mittainen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää rahoitusalan tai liikkeenjohdon asiantuntijoista ammattilaisia kriisiyritysten terveyttämiseen. Ensimmäinen koulutusohjelma toteutettiin syyskuussa Toimenpideohjelma teknologiateollisuudelle Teknologiateollisuus ry käynnisti vuoden 2004 alussa TRIO-ohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa kasvun edellytykset yritysverkostoille ja niissä toimiville yrityksille. Kehittämiskohteina ovat teknologia, liiketoimintakonseptit ja kansainvälistyminen. Ohjelmaan arvioidaan osallistuvan yli 800 yritystä. Ohjelman on suunniteltu kestävän kuusi vuotta. Ohjelman toteuttamiseen on sitoutunut laaja joukko yhteistyötahoja. Julkisten rahoitus- ja yritysneuvontaorganisaatioiden lisäksi ohjelmassa ovat mukana kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriön työelämän kehittämisohjelma, PKT-säätiö, Metallityöväen Liitto, Tekniikan Akateemisten Liitto, Toimihenkilöunioni, Työsuojelurahasto ja VTT. Finnvera tarjoaa TRIO-yritysten käyttöön sekä investointi- että kehittämisrahoitusta ja kansainvälistymisrahoitusta. Naisyrittäjyyden edistäminen Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti toukokuussa työryhmän kartoittamaan naisyrittäjyyden edistämistoimenpiteitä, resursseja ja tilastointia sekä neuvontapalvelujen kattavuutta. Työryhmä luovutti toimenpide-ehdotukset ministeriölle joulukuussa Finnveran edustajana työryhmässä oli kehityspäällikkö Anneli Soppi. YMPÄRISTÖ- JA JULKISUUSPOLITIIKKA Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnassa otettiin käyttöön uusi ympäristöpolitiikka alkaen. Politiikka perustuu OECD:n neuvoston hyväksymään uuteen ympäristösuositukseen, joka korvaa myös Finnverassa tähän asti käytössä olleet toimintatavat ympäristöasioissa. Myös Finnveran aikaisempi ympäristöpolitiikka perustui yhteisiin OECD:ssa neuvoteltuihin ympäristösuosituksiin. Keskeisimmät ympäristöpolitiikan muutokset koskevat ympäristövaikutuksiltaan A-luokkaan kuuluviksi luokiteltuja hankkeita. Vientitakuutoiminnassa hankkeet luokitellaan Finnveran ympäristöluokitusjärjestelmässä potentiaalisten ympäristövaikutustensa suhteen A-, B- ja C-luokkiin, joista A-luokan hankkeilla arvioidaan olevan eniten ympäristövaikutuksia. Takuun myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen ympäristötietoja julkaistaan 30 päivää ennen kuin Finnvera osaltaan solmii takuusopimuksen. A- luokan hankkeista tulee olla myös tehtynä ympäristövaikutusten arviointiselvitys eli YVA. A- ja B-luokan hankkeiden ympäristösuorituskykyä verrataan sekä kohdemaan kansalliseen että johonkin asianmukaiseen kansainväliseen ympäristöstandardiin. Jos valittu kansainvälinen ympäristöstandardi on kohdemaan lainsäädäntöä tiukempi, hankkeen on täytettävä myös kyseinen standardi. Ympäristöarvioinnissa huomioidaan uuden ympäristöpolitiikan mukaisesti myös sellaiset sosiaaliset näkökohdat kuten väestön pakkomuutto, alkuperäiskansojen asema ja kulttuuriomaisuus. 10 Finnvera tilinpäätös 2004

11 Hallituksen toimintakertomus Nämä seikat katsotaan osaksi arvioitavia ympäristövaikutuksia. Finnveran vientitakuutoiminnan ympäristöpolitiikkaa noudatetaan myös sen tytäryhtiöissä Suomen Vientiluotto Oy:ssä. Suomen Luonnonsuojeluliitto, osana Suomen Vientiluottokampanjaa, valitti kesäkuussa 2002 Finnveran päätöksestä olla luovuttamatta tiettyjä vientitakuuprojekteja koskevia, ympäristöselvityksiin liittyviä asiakirjoja. Finnvera on perustanut kielteisen päätöksensä yhtiölain 5 :n salassapitovelvollisuuteen. Yhtiö katsoo, että tiedot ovat luovutettavissa vain asiakkaiden suostumuksella. Asian käsittely on kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. HALLINTO Valtion vuoden 2003 lisätalousarviossa hyväksyttiin Suomen Vientiluotto Oy:n siirtyminen Finnvera Oyj:n tytäryhtiöksi. Suomen Vientiluotto Oy:stä tuli Finnveran kokonaan omistama tytäryhtiö toukokuussa Kesäkuussa 2004 Finnvera päätti fuusioida viennin rahoituksen palveluita tarjoavat tytäryhtiönsä Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n Suomen Vientiluotto Oy:ksi. Yhtiöiden hallitukset hyväksyivät fuusiosuunnitelman, jonka mukaan fuusio tuli voimaan Suomen Vientiluoton toimitusjohtaja Matti Virtanen erosi toimitusjohtajan tehtävästä. Yhtiön vt. toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi, MBA Mikael Nordgren saakka. Varatuomari Jyrki Wirtavuori nimitettiin Suomen Vientiluoton vt. toimitusjohtajaksi alkaen. Alueellinen pääomasijoitustoiminta Huhtikuussa 2003 perustetun Finnveran tytäryhtiön, alueellista pääomasijoitustoimintaa hoitavan Veraventure Oy:n toiminnan kehittäminen jatkui kauppa- ja teollisuusministeriön Finnveran ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n työnjakoa koskevien linjausten mukaisesti. Tammikuussa 2004 Finnvera ja Suomen Teollisuussijoitus Oy tekivät työnjakoaan selkeyttävän yhteistyösopimuksen. Samassa yhteydessä perustettiin ohjausryhmä yhteistyön tehostamista ja arviointia varten. Ohjausryhmässä ovat mukana Finnveran, Teollisuussijoituksen, Veraventuren sekä kauppa- ja teollisuusministeriön edustajat. Huhtikuussa 2004 Veraventure Oy osti emoyhtiön omistamat osuudet kaikista alueellisista, osakeyhtiömuotoisista rahastoista sekä kolmen kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston yhtiömiesosuudet. Veraventure Oy:tä pääomitettiin kahdesti vuoden 2004 aikana sekä huhti- että kesäkuussa. Lisäksi yhtiölle myönnettiin konserniavustusta joulukuussa. Finnveran kansainvälinen arviointi Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä kansainvälinen arviointi Finnveran toiminnasta valmistui helmikuussa Arvioitsijat totesivat Finnveran onnistuneen suhteellisen hyvin sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kera Oyj:n ja Valtiontakuukeskuksen fuusion synergiaetujen ei sen sijaan katsottu toteutuneen aivan odotusten mukaisesti, minkä vuoksi raportti sisälsi suosituksia yhtiötä koskevan lainsäädännön, organisaatiorakenteen ja operatiivisen toiminnan kehittämiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti maaliskuussa 2004 ns. Finnvera työryhmän, jonka tehtävänä oli antaa ehdotukset toimenpiteistä, joihin Finnveran evaluointiraportti antaa aihetta. Työryhmän raportti julkistettiin Työryhmässä olivat edustettuina kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Finnvera. Finnvera työryhmä ehdotti Finnveran toiminnalle verovapautta, koska se katsoi nykyisen tuloverovelvollisuuden nostavan kotimaan pkrahoituksen ja vientitakuiden hintaa kilpailijamaihin verrattuna. Ns. ristiinsubventointiongelma tulee poistaa. Ristiinsubventoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneitä aikaisempien vuosien ylijäämiä voidaan Finnvera tilinpäätös

12 Hallituksen toimintakertomus käyttää kotimaan rahoitustoiminnan tappioiden kattamiseen tai muuhun kotimaan toimintaan. Käytännössä ristiinsubventointia ei ole yhtiön toiminnan aikana tapahtunut. Toiminnan läpinäkyvyyttä voidaan parantaa laatimalla kotimaan rahoituksesta ja vienti- ja erityistakaustoiminnasta erilliset tuloslaskelmat (ks. tilinpäätöksen liitetieto nro 38). Korkotukeen sisältyvää valtion panostusta ehdotettiin siirrettäväksi luotto- ja takaustappioiden korvaamiseen. Kotimaan normitason ohjausta ehdotettiin vähennettäväksi ja toimintaa ohjattavaksi enemmän ministeriön elinkeinopoliittisten tavoitteiden kautta. Etujärjestöjen tulisi työryhmän mukaan olla edustettuina hallintoneuvostossa hallituksen sijaan. Työryhmä ei katsonut tarkoituksenmukaiseksi uuden, erillisen kansallisen edun takuutilijärjestelmän perustamista (ns. National Interest Account). Sen sijaan yhtiön nykyistä erityisriskinottojärjestelmää tule kehittää muun muassa laajentamalla sen soveltamisaluetta kohdemaakohtaisesta lähestymistavasta poikkeuksellisen suuriin ja/tai riskipitoisiin hankkeisiin. Työryhmä ei myöskään kannattanut arvioitsijoiden ehdottamaa maksullista ns. broker-toimintaa yritysten kehittämisessä ja rahoittamisessa. Lisäksi työryhmä ehdotti, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja erityistakausten vastuuraportointi tulisi kytkeä osaksi valtion talousarviovalmisteluprosessia. Valtiontakuurahaston varojen riittävyyttä suhteessa rahaston vastuisiin tulisi arvioida ja kuvata nykyistä tarkemmin. Finnvera Oyj:n organisaatiouudistus Finnvera työryhmä ei kannattanut arvioitsijoiden esittämää organisaatiomallia emoyhtiöstä ja erillisistä kotimaan rahoitusta ja vientitakuu- ja erityistakaustoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Sen sijaan työryhmä esitti kahta organisaatiomallia: erillistä tytäryhtiötä vienti- ja erityistakaustoiminnalle sekä toiminnan kehittämistä olemassa olevan organisaatiomallin pohjalta. Toimintaa päätettiin kehittää nykyisen organisaatiomallin pohjalta. Yhtiön hallintoneuvosto päätti organisaatiouudistuksesta, jolla tiivistettiin Finnveran johtoorganisaatiota ja virtaviivaistettiin yhtiön toimintaa. Uudistetussa organisaatiossa liiketoimintayksiköitä on kaksi, kotimaan rahoituksen ja viennin rahoituksen yksikkö. Kotimaan rahoitusyksikkö vastaa kotimaan rahoitustoiminnasta ja tuotekehityksestä, aluekonttoreiden ohjauksesta, yritysten terveyttämisestä sekä EU- ja kansainvälistymisasioista. Suoraan rahoitusprosesseihin liittyvissä tehtävissä toimineet juristit sijoittuivat uudessa organisaatiossa asianomaisiin liiketoimintayksiköihin. Valtaosa tukitoiminnoista keskitettiin yhteen tukiyksikköön, joka käsittää talous- ja tietohallinnon, henkilöstö- ja hallintopalvelut sekä viestinnän. Tukiyksikköuudistus astuu voimaan siten, että nykyinen kehitysyksikkö jatkaa toimintaansa asti. Kehitysyksikköön kuuluva markkinointi siirtyy kotimaan rahoituksen liiketoimintayksikköön. Toimitusjohtajalle suoraan raportoivia toimintoja ovat yrityssuunnittelu, sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja varainhankinta. Toimitusjohtajalle raportoi myös lakiasiainjohtaja. Uusi organisaatio ja siihen liittyvät nimitykset astuivat liiketoimintayksiköiden osalta voimaan Yhtiön hallitus on hyväksyi seuraavat nimitykset: Viennin rahoituksen liiketoimintayksikön johtajana toimii varatoimitusjohtaja Topi Vesteri (toimitusjohtajan I sijainen). Kotimaan rahoituksen liiketoimintayksikön johtajana toimii varatoimitusjohtaja Veijo Ojala (toimitusjohtajan II sijainen). Liiketoiminnan tukiyksikön johtajana toimii varatoimitusjohtaja Aarno Järvinen (toimitusjohtajan III sijainen). Liiketoimintajohtaja Seppo Arposen (toimitusjohtajan IV sijaisen) vastuulla on yrityssuunnittelu sekä pääomasijoittamiseen liittyvät toiminnot. Lakiasianjohtajana jatkaa Marja Karimeri ja rahoitusjohtajana Hannu Lipponen. Kehitysjohtaja Esko Elo hoitaa kehitysjohtajan tehtäviä asti, jolloin hän jää eläkkeelle. 12 Finnvera tilinpäätös 2004

13 Hallituksen toimintakertomus Hallintoneuvosto Finnveran varsinainen yhtiökokous päätti , että hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana kansanedustaja Kyösti Karjula ja toisena varapuheenjohtajana kansanedustaja Esko Kurvinen. Uusia jäseniä hallintoneuvostossa ovat kansanedustajat Susanna Haapoja, Sinikka Hurskainen, Iivo Polvi, Eero Reijonen ja Osmo Soininvaara. Finnvera Oyj:n varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Hannu Niilekselä. Hallitus Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat osastopäällikkö, ylijohtaja Kalle J. Korhonen (kauppa- ja teollisuusministeriö), hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen (valtiovarainministeriö), hallitusneuvos Päivi Kerminen (työministeriö), erityisasiantuntija Tarmo Korpela (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), alivaltiosihteeri Pekka Lintu (ulkoasiainministeriö), toimitusjohtaja Martti Mäenpää (Teknologiateollisuus ry), johtaja Risto Suominen (Suomen Yrittäjät) ja apulaisjohtaja Matti Viialainen (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry). Finnvera Oyj:n hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan hallitusneuvos Elise Pekkalan kauppaja teollisuusministeriöstä Finnvera Oyj: n ja Fide Oy:n hallituksen varajäseneksi teollisuusneuvos Ritva Hainarin (kauppa- ja teollisuusministeriö) tilalle. Toisena varajäsenenä jatkaa neuvotteleva virkamies Kristina Sarjo (valtiovarainministeriö). Henkilöstö Vuonna 2002 kokeiluluontoisesti käyttöön otetun, hallituksen hyväksymän, kolmivuotisen ja koko emoyhtiön henkilöstöä koskevan tulospalkkiojärjestelmän mukaisia tulospalkkioita maksettiin kaikkiaan 384 henkilölle, yhteensä ,61 euroa. Vuodelta 2004 maksettavan tulospalkkion teoreettinen enimmäismäärä vastaa 20 päivän palkkaa. Maksettava palkkio määräytyy yksikkökohtaisesti asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tilikauden päättyessä Finnveran palveluksessa oli 404 henkilöä, joista vakinaisia 384 ja määräaikaisia 20. Konsernin palveluksessa oli 412 henkilöä. TIETOHALLINTO Finnverassa kehitettiin yhtiön tietohallintostrategian mukaisesti kertomusvuoden aikana ulkomaisen riskinoton ja kotimaan rahoitustoiminnan tietojärjestelmiä. Ulkomaisen riskinoton tietojärjestelmän (Ulrike) ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön lokakuun alussa. Kotimaan rahoituksen vastaava järjestelmä (Koris) otettiin käyttöön Kehitystyön toinen vaihe sekä Ulriken että Koriksen osalta jatkuu vuoden 2005 aikana. TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Finnvera Oyj:n hallitus ja yhtiön toimitusjohtaja Markku Mäkinen sopivat vuonna 1998 tehtyä toimisopimusta soveltaen Markku Mäkisen siirtymisestä eläkkeelle Valtioneuvosto hyväksyi sitoumuksen EAKR-takausprovisiotuesta. Takausprovisiotuella Finnvera voi laajentaa EAKR-rahoituksen käyttöä Tavoite 1 -alueilla. Asiakkaan maksama takausprovisio alenee kahdella prosenttiyksiköllä viitenä ensimmäisenä vuonna takauksen voimaantulosta. Finnveran Helsingin pääkonttorin, viennin rahoitus -yksikön ja Uudenmaan aluekonttorin vuokrasopimuksen päättyessä Vuorimiehenkatu 1:n kiinteistössä nämä toiminnot muuttavat maaliskuussa 2005 uusiin vuokratoimitiloihin Eteläesplanadi 8:aan. Sinne muut- Finnvera tilinpäätös

14 Hallituksen toimintakertomus taa myös Finnveran Helsingin aluekonttori ja Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kuluvana vuonna Finnveran toiminnassa korostuvat yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvurahoituksen tehostaminen. Finnveran toiminnan painopisteenä on erityisesti aloittavien ja kasvuhakuisten sekä innovatiivisten pk-yritysten rahoituksen turvaaminen. Vuoden 2005 alusta valtioneuvosto muutti Finnveran korkotuki- ja tappiokorvaussitoumusta siten, että Finnvera voi ottaa entistä enemmän riskiä aloittavien ja kasvuhakuisten yritysten rahoittamisessa. Näin Finnvera haluaa osaltaan edistää niiden kasvua. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy eniten kaupan ja palvelujen aloille. Teollisuuden investoinnit turvaavat yritysten kilpailukykyä ja luovat myös uusia työpaikkoja. Finnveran aluepoliittisella rahoituksella edistetään alueellisen kehityksen tasapainoa ja yritystoiminnan kasvuedellytyksiä kehitysalueilla. Pääomatavaravienti piristyi jo hieman viime vuonna, mikä on lisännyt vientitakuiden kysyntää. Sen arvioidaan olevan vilkkainta Venäjälle ja Latinalaisen Amerikan maihin. Takuiden kappalemäärillä mitaten Venäjä on ollut aktiivisin markkina jo usean vuoden ajan ja suuntauksen odotetaan jatkuvan. Alusrahoituksessa riskinotto suuntautunee edelleen teollisuusmaihin. Televerkkojen ja metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä voimaloiden vientitakuilla katettu vienti suuntautuu poliittisen riskin maihin. Yksittäisten hankkeiden suuri koko johtaa väistämättä moniin merkittäviin riskikeskittymiin. Viennin piristymisestä huolimatta on syytä kantaa huolta Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Tuotantoa siirtyy jatkuvasti Suomen ulkopuolelle. Suurten pääomatavaraviejien joukko osoittaa merkkejä harvenemisesta. Konsernin tuloskehitys Vuonna 2004 konsernin tulos Finnveran historian paras. Merkittäviä uhkatekijöitä ei ole näköpiirissä, mutta mikäli varsin pitkään alhaisella tasolla säilyneiden luottotappioiden ja vientitakuutoiminnan korvausten määrä kääntyy nousuun, konsernin tuloksesta vuonna 2005 ei voida odottaa aivan yhtä hyvää kuin vuonna Finnvera tilinpäätös 2004

15 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto tai -tappio % liikevaihdosta 33,4 24,4 16,2 21,9 28,7 Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja % liikevaihdosta 33,4 24,3 16,3 22,2 28,7 Oman pääoman tuotto, % 9,5 7,1 4,8 8,2 10,3 Koko pääoman tuotto, % 2,5 1,7 1,1 1,9 2,3 Omavaraisuusaste, % 27,9 24,1 22,4 23,2 22,6 Vakavaraisuussuhde 16,4 15,8 14,6 15,3 15,3 Tuotto-kulu -suhde 2,9 2,7 2,6 2,9 2,6 Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto = korkotuotot + korkotuet + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkio- tuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = suoraan tuloslaskelmasta Voitto tai tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja = suoraan tuloslaskelmasta Oman pääoman tuotto, % (ROE) = liikevoitto/-tappio - verot oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto, % (ROA) = liikevoitto/-tappio - verot taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste, % = oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä taseen loppusumma x 100 Vakavaraisuussuhde = Laskettu rahoitustarkastuksen määräyksen nro mukaan. Tuotto-kulu -suhde = rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan netto tuotot + liiketoiminnan muut tuotot palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut Finnvera tilinpäätös

16 Konsernin tuloslaskelma KONSERNIN TULOSLASKELMA (1 000 e) Korkotuotot (1) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (2) Vientitakuu- ja erityistakaussaamisten korot Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (1) Muu korkotuki (2) Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta (7) Hallinnointipalkkiot Toimintatuki Tuotot pysyviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden luovutuksesta Muut (5) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista j a aineettomista hyödykkeistä (6) Liiketoiminnan muut kulut (5) Luotto, takaus ja takuutappiot (7) Luotto ja takaustappiot Vientitakuu ja erityistakaustoiminnan tappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Osuus pääomaosuusmenetelmillä yhdistettyjen yritysten voitosta tai tappiosta Liikevoitto Satunnaiset erät (8) Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot (29) Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verosaamisen muutos Vähemmistön osuus tilikauden voitosta tai tappiosta Tilikauden voitto Finnvera tilinpäätös 2004

17 Konsernin tase VASTAAVAA (1 000 e) Käteiset varat 1 2 Saamiset luottolaitoksilta (27) (28) Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (10) (27) (28) Saamistodistukset (14) (27) (28) Muilta Osakkeet ja osuudet (15) (16) (35) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (16) (35) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (16) (35) Aineettomat hyödykkeet (17) Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (16) (18) Muut aineelliset hyödykkeet (16) Muut varat Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Luottotappiosaamiset valtiolta Laskennallinen verosaaminen Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (20) VASTATTAVAA (1 000 e) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (27) (28) Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (27) (28) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (22) (27) (28) Joukkovelkakirjalainat Muut Muut velat (28) Siirtovelat ja saadut ennakot (23) (28) Pakolliset varaukset (28) Vientitakuutoiminnan varaukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (24) (28) Vähemmistön osuus pääomasta Oma pääoma (25) Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Muut vapaat rahastot Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden voitto Taseen ulkopuoliset sitoumukset (32) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Finnvera tilinpäätös

18 Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys ( ) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Finnvera tilinpäätös 2004

19 Emoyhtiön tuloslaskelma TULOSLASKELMA (1 000 e) Korkotuotot (1) Korot yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Asiakkaille ohjattu korkotuki (2) Korot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Takaussaamisten korot Muut korkotuotot Korkokulut (1) Muu korkotuki (2) Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista 0 35 Omistusyhteysyrityksistä Muista Palkkiotuotot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta Muut takausprovisiot Muut Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot (3) 0 0 Valuuttatoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Luottotappiokorvaus valtiolta (7) Hallinnointipalkkiot Toimintatuki Tuotot pysyviiin vastaaviin kuuluvien osakkeiden luovutuksesta Muut (5) Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (6) Liiketoiminnan muut kulut (5) Luotto-, takaus- ja takuutappiot (7) Luotto- ja takaustappiot Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto Satunnaiset erät (8) Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot (29) Tilikaudelta ja edellisiltä tilikausilta Laskennallisen verosaamisen muutos Tilikauden voitto Finnvera tilinpäätös

20 Emoyhtiön tase VASTAAVAA (1 000 e) Käteiset varat 0 1 Saamiset luottolaitoksilta (27) (28) Vaadittaessa maksettavat Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (10) (27) (28) Saamistodistukset (14) (27) (28) Osakkeet ja osuudet (15) (16) (35) Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä (16) (35) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä (16) (35) Aineettomat hyödykkeet (17) Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (16) (18) Muut aineelliset hyödykkeet (16) Muut varat Takaussaamiset Saamiset vienti- ja erityistakaustoiminnasta Luottotappiosaamiset valtiolta Laskennallinen verosaaminen Muut Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (20) VASTATTAVAA (1 000 e) Vieras pääoma Velat luottolaitoksille (27) (28) Muut kuin vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (27) (28) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (22) (27) (28) Joukkovelkakirjalainat Muut Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot (23) (28) Pakolliset varaukset (28) Vientitakuutoiminnan varaukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (24) (28) Oma pääoma (25) Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto (tappio) Taseen ulkopuoliset sitoumukset (32) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen vastuu Voimassa oleva vastuu erityistakuista ja -takauksista Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Sitovat rahoituslupaukset Finnvera tilinpäätös 2004

21 Emoyhtiön rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA (1 000 e) Liiketoiminnan rahavirta Lainasaamisten takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen nostot Saadut korot Maksetut korot Saatu korkotuki Palkkiotuotoista saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut korvaukset Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot kiinteistöistä ja muista sijoituksista Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/vähennys ( ) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Finnvera tilinpäätös