Osuuskunta yritysten yhteistyömuotona

Transkriptio

1 Osuuskunta yritysten yhteistyömuotona Hyvää yrittäjyydestä Hoito- ja hoivapalvelualan valtakunnalliset kehittäjäpäivät Hämeenlinna Niina Immonen

2 Osuuskunta yritysmuotona 110-vuotias yritysmuoto Suomi maailman osuustoiminnallisin maa Osuuskuntalaki vuodelta 2002, toimiva ja joustava lainsäädäntö, OKL uudistus käynnissä, uusi laki 2013? Osuustoiminnallisen yrittäjyyden kirjo hyvin monipuolinen esim. Kuluttajaosuuskunnat Osuuspankit Tuottajaosuuskunnat Vesiosuuskunnat Henkilöstöomisteiset osuuskunnat Pk-yritysten perustamat osuuskuntarakenteet

3 Suomalainen osuustoiminta lukuina vuoden 2011 lopussa Yhteensä 4542 osuuskuntaa Lukumäärän kasvu vuodessa noin 3,6% Näistä perinteisiä suuria osuuskuntia noin 400 (esim. OP-Pohjola, POP-pankki, Lähivakuutus, Tapiola, S- ryhmä, Tradeka, sähköosuuskunnat, puhelinosuuskunnat, osuusmeijerit, HKSacn, Atria, Portti) Suomalaisissa osuuskunnissa yli 7 miljoonaa jäsentä Suomalaiset osuuskunnat työllistävät yli henkilöä Suomalaisten osuustoimintayritysten y liikevaihto on yli 30 miljardia euroa Uusia osuuskuntia perustettiin vuonna 2011 yht. 213 kpl (kasvu ,5 5 %, ,1%)

4 Yksinyrittäjän valtavirta (TEM, Yrittäjyyskatsaus 2011) Yrittäjien määrä noin 10% työllisistä Pk-yritysten osuus yrityskannasta n. 99,8% ja näistä alle kymmenen hengen yrityksiä 93,4% (näistäkin pääosa työllistää alle 2 henkilöä). Vuonna 2009 yritysten lukumäärän kasvusta 100 % kohdistui alle kahden hengen yrityksiin Yrityksistä noin kolmannes toimii sivutoimisesti tai osa- aikaisesti Missä tilausta ja mahdollisuuksia osuustoiminnalliselle yrittäjyydelle?

5 Osuuskunta verkostomaisen työskentelyn ök organisoimisessa? i i

6 Verkostosuhteiden löyhyys / tiiviys (Valkokari k 2011, mukaellen Leppänen & Torvinen, JAMK, 2012 ) Löyhät, epämuodolliset verkostot Tiiviit, tarkoitushakuiset verkostot Yritys-/organisaatioverkosto, verkostoympäristö, makroverkosto, toimialaverkostot, sosiaaliset verkostot On organisaatioiden välisten suhteiden muodostama, toimialat i t ylittävä verkostokudos, joka on periaatteessa rajaton Verkostotutkijoiden mielestä verkostorakenne kuvaa monia teknologia- ja tietämysvaltaisia aloja paremmin kuin markkinarakenteiden teoria On tietyn toimijajoukon muodostama verkko-organisaatio, jota rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti Verkostolla on päämäärä(t), joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa Kullakin jäsenellä on myös omat tavoitteensa Verkoston jäsenillä on sovitut roolit, joihin liittyy vastuut sovituista toiminnoista ja yleensä myös riskinotosta ja ansaintologiikasta

7 Löyhästä verkostosta pysyvään verkoston (mukaillen Seppänen Järvelä & Karjalainen 2006, Leppänen & Torvinen 2012, JAMK ) Löyhät/ satunnaiset verkostot Toistuvat verkostot Tiiviit/ pysyvät verkostot Kelluva rakenne yhteistyöneuvottelut verkostopalaverit Tilannekohtaisesti rakentuvat, kertaluonteiset verkostotapaamiset projektit tiimit foorumit yhteistyöryhmät Pysyvä rakenne Vakinaistetut ja juridiset verkostorakenteet Organisoitu toiminta

8 Osuuskunta yritysten yhteisyrityksenä Yritysten tarpeiden ja talouden tukeminen Yrittäjien yhteisesti määrittelemä tarve Oltava selkeä hyöty yhteistyössä toimimiselle Yhteisesti omistettu ja johdettu yritysmuoto Ylin päätösvalta osuuskunnan kokouksella Valittava hallitus Osk:lla juridisen vastuu kolmansiin osapuoliin nähden Sopimukset osuuskunnan nimissä Vastuu ei yksittäisen yrittäjän riskinä Kilpailutuksiin osallistuminen mahdollistuu vahvemmin Yrittäjäjäsenet säilyttävät itsenäisen asemansa Kirjanpito ja hallinnointi salaisia Yhteistyön onnistuminen vaatii määrättyä avoimuutta kuitenkin

9 Osuuskunta yritysten yhteisyrityksenä tasa-arvoinen päätöksenteko jäsen per ääni periaatteella ääniporrastus on myös mahdollista jäsenyys on joustavaa, mutta sitoutuminen tärkeää! uudet jäsenet, eroaminen, erottaminen pysyvyys jäsenten yrityksenä omaa jäsenyyttä ei voi luovuttaa toiselle osuuskuntaa ei myöskään voida myydä tai ostaa

10 Osuuskunnan mahdollistamat hyödyt Markkinointiyhteistyö - toimitilat / myyntitila / varastotila - yhteiset nettisivut - yhteiset mainokset, ym. ilmoitukset - tuote- ja palvelupakettien muodostaminen - imagon / tuotemerkin luominen - asiakashankinnan keskittäminen Kustannussäästöt - yhteisinvestoinnit - tarvike-, aine- ja materiaalihankintojen keskittäminen ja näistä paljousalennukset - markkinoinnin keskittäminen

11 Osuuskunnan mahdollistamat hyödyt Toiminnan ohjaus - yhteisen työntekijän palkkaus - laskutuksen ja muun paperityön keskittäminen - asiakasajanvarauksen keskittäminen -sijaispalvelun i l hyödyntäminen yhdessä Kilpailun hallitseminen / kilpailuun vastaaminen - uudet markkinapotentiaalit - kilpailuedun saavuttaminen yhdessä toimien - toiminnan tehostaminen - imagon luominen ja kasvattaminen -osallistuminen i kilpailutuksiin, k ii joihin yksin ei pystyisi i tarjoamaan

12 Osuuskunnan mahdollistamat hyödyt Yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista tukeva toiminta koulutusten järjestäminen työkuntoa ylläpitävän toiminnan järjestäminen yhdessä työterveyshuollon hankinta yhdessä

13 Miksi palveluita omalta osuuskunnalta? Tutkittua tietoa: Yrityspalveluosuuskunnan jäsenyritysten liiketoiminnan tuotto oli 5,7% korkeampi kuin vastaavalla vertailuryhmällä, jotka eivät kuuluneet osuuskuntaan EU:n tutkimus Study on the Impact of Co-operative Groups on the Competitiveness of their Craft and Small Enterprise Members (by London Economics, 2008) Yritysten perustamat osuuskunnat aikaansaaneet pienentyneitä kustannuksia jäsenilleen (11,8 % pienemmät kuljetuskustannukset, 20,6 % pienemmät tuotantokustannukset, 11,8 % pienemmät jakelukustannukset ja 55,6 % pienemmät hankintakustannukset) YK/ILO:n julkaisu; Economic o c and other benefits e of the entrepreneurs cooperative as a spesific form of enterprise cluster, 2011

14 Miten perustetaan? Osuuskuntalaki vuodelta 2002 Juridisesti säännelty yritysmuoto Osuuskunnan omat säännöt (OKL:ssa paljon sääntelymahdollisuuksia) Perustamissopimus Hallitus Kaupparekisteri i (Y1 ja liite 2), maksu 350,0000 euroa Apua saatavissa, katso;

15 Mitä vaatii? Selvästi määritellyn yhteisen hyödyn y Vahvaa sitoutumista ja määriteltyjä tavoitteita Työnjaon ja toiminnan organisoimisen, verkoston johtamisen Luottamusta ja avointa tiedonkulkua Jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja jäsenten yhteistyötä

16 Mitä antaa? Suuremman koon hyödyt y Jäsenten määrittämät palvelut Juridisesti toimivan yhteistyön y Mahdollisuuksia kasvuun ja kehittymiseen Laajan verkostoyhteistyön, y paljon uusia suhteita ja kontakteja Yhteistyö on edullisin resurssi lisätä tuotta- vuutta ja hallita liiketoimintaan sisältyviä riskejä

17 Monta pientä on yksi iso

18 Esimerkkejä u_julkiseen_terveydenhuoltoon

19

20 YK:n julistama kansainvälinen osuustoiminnan vuosi 2012 YK julistanut joulukuussa 2009 täysistunnossaan vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoiminnan vuodeksi! Osuustoiminnallisen yritysmuodon tunnettuuden lisääminen maailmassa, tietämyksen edistäminen Rohkaista ihmisiä toimimaan osuuskunnissa Erityiskohteena nuoret ja osuustoiminta Kannustaa eri maiden hallituksia luomaan hyvä toimintaympäristö osuuskuntien perustamiselle ja kasvulle. Maailma rakentaa yhdessä yrittämällä

21 Kansainvälisiä suosituksia Yhteiskunnallisen yrittäjyyden aloite (EU/2011/1796) YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen Rio+20 päätösasiakirja The future we want (kohdat: sivu 13 kohta 70, sivu 22 kohta 110 ja sivu 30 kohta 154) Osuustoiminnallisen i yrittäjyyden mahdollisuuksien i tunnistaminen t i ja hyödyntäminen

22 Todellinen tutkimusmatka ei ole uusien maisemien etsimistä, vaan uusin silmin katsomista (Marcel Proust)

23 Kiitos! Yhteystiedot Niina Immonen Projektinjohtaja, HT Osuustoimintakeskus Työ- ja elinkeinoministeriö edistää osuuskuntayrittäjyyttä hankkeellaan "Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous". Hanke on osa Manner-Suomen ESR ohjelmaa Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden moottorina. Kehitystyötä on tehty vuodesta 2009 lähtien. Hanke käyttää markkinointinimeä Yhdessä yrittämään! ja pääosan sen palveluista tuottaa Tampereen seudun osuustoimintakeskus.