Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia

Transkriptio

1 Toimiva lapsi & perhe II Ehkäisevien ja edistävien rakenteiden luominen peruspalveluiden osaksi - kokemuksia ja tuloksia Projektipäällikkö Mika Niemelä Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö /THL Mika Niemelä 1

2 Lapsen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien peruspalveluiden rakentaminen Terveydenhuolto- ja lastensuojelulaki Mieli ohjelma Lasten Kaste Toimiva lapsi & perhe työ vuosien varrelta Esityksen nimi / Tekijä 2

3 70 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Terveydenhuollon viranomaisten on järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sosiaalihuollon viranomaisten kanssa. Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Lastensuojelulaki 10 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö: 1) saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaalija terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen; 2) on tutkintavankeudessa; tai 3) on suorittamassa vankeusrangaistustaan. ( /88) Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Lapsen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien peruspalveluiden rakentaminen Terveydenhuolto- ja lastensuojelulaki Mieli ohjelma Lasten Kaste Tutkimustieto ongelmien ylisukupolvisuudesta Toimiva lapsi & perhe työ vuosien varrelta Esityksen nimi / Tekijä 5

6 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Painottaa ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistamista ja vähentämistä Edistävän ja ehkäisevän työn strategian tulee sisältyä kuntastrategiaan ja toteutua laaja-alaisesti palvelujärjestelmässä Ylisukupolvisuus tulee tiedostaa ja vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi riskissä olevat lapset ja nuoret tulee tunnistaa ja heidän tasapainoista kasvuaan tukea Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Mieli 2009 toimeenpanosuunnitelma 2.4 Mielenterveys- ja päihdetyössä käytetään jokapäiväisessä työssä menetelmiä, joilla ehkäistään ongelmien ylisukupolvista siirtymistä Toimiva lapsi & perhe

8 Lapsen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien peruspalveluiden rakentaminen Terveydenhuolto- ja lastensuojelulaki Mieli ohjelma Lasten Kaste Tutkimustieto ongelmien ylisukupolvisuudesta Toimiva lapsi & perhe työ vuosien varrelta Esityksen nimi / Tekijä 8

9 KASTE Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen, avun ja hoidon omissa kehitysympäristöissään (koti, päivähoito, koulu, vapaaaika) Lasten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen perusja erityispalveluissa yli sektori-, professio- valta- ja hierarkiarajojen

10 Lapsen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien peruspalveluiden rakentaminen Terveydenhuolto- ja lastensuojelulaki Mieli ohjelma Lasten Kaste Tutkimustieto ongelmien ylisukupolvisuudesta Toimiva lapsi & perhe työ vuosien varrelta Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n lasta Seurattu sikiökaudelta v loppuun Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Suomalaiset rekisterit ovat ainutlaatuisia, tutkijan kannalta erinomaisia Paananen & Gissler 2011

12 Tl&p: Ylisukupolvisuus ja vanhemman ongelmat Päihde- ja mt-ongelmat tavallisia lapsiperheissä Suurin syy huostaanottoihin Syrjäytymisen polku Ylisukupolvisuuden riski Vanhemman vakava masennus: lapsen riski n % Jos myös isovanhemmalla masennus: 70% 12-ikävuoteen mennessä (Weissman et al 2005) Tl&p-tutkimus: noin 50% isovanhemmilla myös psyk ongelmia

13 Vanhemman mt ja päihdepalvelut Lastensuojelu Erikois sh Lapset vanhemmat Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Vanhemman ongelmat Mt päihde toimeentulo Päivähoito/ koulu Toimeentulopalvelut Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Neuvola ja kouluthpalvelut

14 Lapsen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien peruspalveluiden rakentaminen Terveydenhuolto- ja lastensuojelulaki Mieli ohjelma Lasten Kaste Tutkimustieto ongelmien ylisukupolvisuudesta Toimiva lapsi & perhe työ yli 10 vuoden ajalta Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Toimiva lapsi & perhe I Lapset huomioon aikuisten palveluissa Psykiatria Päihdepalvelut Somaattinen terveydenhuolto Peruspalvelupilotti Työn laajeneminen lasten palveluihin ja lastensuojeluun Työmenetelmät työmenetelmäperhe luotu Tutkimus* menetelmien turvallisuudesta, soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta Juurruttaminen ja siihen strategiat Kouluttaja- ja työntekijäverkosto * Solantaus et al 2006, 2009, 2010; Toikka&Solantaus

16 Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatiohanke/THL Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on vaikeaa, alkanut v 2001 Aikuisille suunnatut palvelut huomioimaan lapset (Tl&p I) Sekä monisektoraalisten palvelujen rakentaminen perus- ja erityispalvelujen yhteistyöllä (Tl&p II) THL-tiimi Tytti Solantaus, projektin johtaja Mika Niemelä, projektipäällikkö Milla Paumo, suunnittelija

17 Työmenetelmäperhe Lapset Puheeksi Lapset Puheeksi neuvonpito Perheinterventio Verttiryhmät Vanhempi ryhmät Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Toimiva lapsi & perhe tutkimukset I Tl&p Trial II Vakavasti somaattisesti sairaan potilaan lapsen psyykkinen hyvinvointi: perheintervention soveltuvuus III Lapset Puheeksi -verkostot suojaksi tutkimus lastensuojelussa Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Toimiva lapsi & perhe II Lapsen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien peruspalveluiden rakentaminen käytännössä Tl&p II:n strategia Käytettävä menetelmä Systeemin muuttaminen Kokemukset kunnista Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Tl&p II:n Strategia Valitaan ongelma, joka on yleinen, ajankohtainen ja vakava ja johon koskettamalla värähtää koko systeemi On oltava yksinkertainen työväline, joka saa muutoksen aikaan / vie työtä kohti päämäärää Konkreettinen työskentely aloitetaan mahdollisimman pian ellei heti

21 Vanhemman mt ja päihdepalvelut Lastensuojelu Erikois sh Lapset vanhemmat Perheiden kotipalvelut Perheneuvola Vanhemman ongelmat Mt päihde toimeentulo Päivähoito/ koulu Toimeentulopalvelut Perusthpalvelut Työvoimapalvelut Neuvola ja kouluthpalvelut Tytti Solantaus

22 Lapset Puheeksi neuvonpito kaksiportainen ehkäisevä työmenetelmä peruspalveluissa Lapset Puheeksi - osuus - Kaksi tapaamista vanhempien kanssa - Lapsen elämäntilanteen promotiivinen arvio - Menetelmä antaa vanhemmalle ja työntekijälle ymmärryksen lapsen pärjäämisestä ja mahdollisuuksista tukea lapsen kehitystä Neuvonpito- osuus - Tuo avun lähelle lapsen arkea - Sitouttaa verkoston konkreettisiin toimiin lapsen arjen ja muun tuen suhteen - Mitä lupaan mihin sitoudun konkreettisesti seuraavan tapaamiseen mennessä Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Lapset Puheeksi neuvonpito (LpNp)

24 Neuvonpidon valmistelu Lapset puheeksi vaiheen tarkoituksena on kartoittaa lapsen ja perheen vahvuudet ja haavoittuvuudet Jos tuen tarvetta ilmenee valmistellaan neuvonpito vanhempien/perheen kanssa - mitä tuen tarpeet ovat - kuka kertoo (vanhemmat ja perheenjäsenet ensisijaisesti) - kertomiseen tarvittava tuki - onko jotain mitä ei haluta avata - keitä kutsutaan osallistumaan - päätetään osallistuuko lapsi

25 Neuvonpito 1. Johdanto - Esittely, valmistelun kuvaus 2. Valmistelussa sovitun mukaisesti aiheiden avaaminen ( tavallisesti perheenjäsenet) 3. Kysymyksiä, keskustelua, siitä miksi olemme täällä

26 Neuvonpidossa suunnitellaan, mitä kukin osallistuja voi tehdä asioiden helpottamiseksi tai lasta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi yhdessä määriteltynä aikana (esim. 3-4 viikkoa) Jokaisen osallistujan esiin tuomat toimintamahdollisuudet kirjataan ylös kaikkien nähtäväksi Seuraavassa neuvonpidossa, arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia sekä tehdään uusi suunnitelma seuraavaksi ajanjaksoksi Esityksen nimi / Tekijä 26

27 Osallistujat Aiheet: Tehty/ Ei tehty /Ei tarvetta Simo Sosiaalityöntekijä Mitä lupaan / Mihin sitoudun seuraavan 4viikon aikana Laura lastentarhanopettaja Äiti Mummo 04/01/2012 Presentation name / Author 27

28 Periaatteet Huomio voimavaroihin (kenellä voisi olla toimintamahdollisuuksia) Sitoutuminen ( Lupaan tehdä ) Tavoitteellista ( jokainen osallistuja koettaa tehdä muutoksen omalta osaltaan) Konkreettiset teot( Tehdään sanasta teko ) Arviointi (toteutuiko, auttoiko)

29 Systeemin muuttaminen: eri tasot Valtakunnallinen taso: lait, politiikat, budjetti Kunnat/alueet: Strategiat, ohjelmat, vastuutus, budjetointi Organisaatiot: strategiat, infrastruktuuri, resurssit, budjetti Työntekijät: resurssit, osaaminen, asiakastyö Palvelujen käyttäjät: tieto, tarpeet, osallistuminen Väestö: tietotaso Kaikilla tasoilla: tietotaso ja asenteet

30 Peruspalvelurakennetta kehittämässä - Imatra - Rovaniemi - Kittilä - Kolari - Sodankylä - Lapin shp:n psykiatrian tulosyksikkö

31 Hankkeen eteneminen Strategiatyö: kunnissa lasten huomioinnin merkitys on kirjattu/ kirjataan kuntien lapsiin ja aikuisiin liittyviin strategioihin tai työ on meneillään Infrastruktuuri: rakennettu ja käytännön toimista on sovittu, tai työn alla. Työntekijöiden osaaminen: työ on hyvällä alulla, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä Asiakastyö: käynnistynyt kaikissa kunnissa (tutkittu palaute) Tiedottaminen: kuntalaisia on tiedotettu uusista ehkäisevän ja edistävän työn palveluista useissa lehdissä ja tiedotteissa

32 TL&P II vastuurakenne Imatralla Ohjausryhmä sama, joka vastaa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelmasta = Tl&p osa kokonaisuutta. Vastuuhenkilöt työyksikkötasolla mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, ehkäisevä lastensuojelutyö, sijaishuolto, varhaiskasvatus, perusopetus ja terveydenhoitajat Toteutumisen vastuutaho Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Heli Hätönen Vastuuhenkilöjärjestelmän ylläpito Vastuuhenkilöiden kokoontumiset Toiminnan toteutumisen seurantatiedon kokoaminen vastuuhenkilöiltä Veijo Nevalainen 32

33 Tiina Huilaja

34 KOULUTERVEYSPÄIVÄT2011/Tiina Huilaja

35 Jatkossa? Toimiva lapsi & perhe hakee uusia yhteistyökuntia Todennäköisesti Tl&p tulee olemaan Kaste II:n osa Esityksen nimi / Tekijä 35

36 Strukturoidut interventiot syöpäpotilaiden lasten tukena Mika Niemelä Projektipäällikkö TtM, THL Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Vanhemman sairaus Syöpä on äkillinen nopeasti perheenjäsenten elämään tuleva sairaus Jo tietoisuus vanhemman syövästä määrittelee uudestaan perheen tilannetta, perheenjäsenten välisiä ihmissuhteita ja vuorovaikutusta (Romer et al. 2006, Barkmann et al. 2007) Tämä sairaus on kuin tsunami, mutta se iskee yhteen perheeseen kerrallaan Sairastuminen synnyttää eksistentiaalisen kivun (LeMay & Wilson 2008 ) Vanhemman ensimmäiset kysymykset: miten minulle käy ja mitä tämä tarkoittaa lapsille (Rauch & Muriel 2003) Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Vanhemman sairaus Perheen elämisen tapa muuttuu esim. sairaslomat, sairaalahoidot Tapahtuu nopeasti asioita ja sanottamisen aikaa on vähän Muistan vain sen pitkän sairaalakäytävän, toisessa kädessä kannoin turvaistuinta ja toisesta piti kiinni 5 vuotias Lapset olivat pieniä, oli pakko selvitä Esityksen nimi / Tekijä 38

39 Vanhemman sairaus Ahdistuneisuuden määrä syöpäpotilailla eri tutkimuksissa vaihtelee 35.1% (Zabora et al 2001) 35% - 45% (Carlson et. al. 2004) Pitkäaikaisesta ahdistuneisuudesta kärsii 30% syöpäpotilaista (Marrs 2006) Masennuksesta kärsii n. 25 % syöpäpotilaista (Chen et. al 2009) Masennus on neljä kertaa yleisempää kuin yleisväestössä (Derogatis & Morrow 2000, Du-Quiton et. al. 2010) Esityksen nimi / Tekijä 39

40 Vanhemman sairaus ja lapsi 25% aikuissyöpäpotilaista on vanhempia alaikäisille lapsille (American Cancer Society) 14 % syöpää sairastavista on vanhempia alle 18 vuotiaille lapsille (Weaver et al. 2010) Esityksen nimi / Tekijä 40

41 Suomalainen syntymäkohortti 87 Rekisteritutkimus ( ) Koko kohortti lasta, joita seurattiin 21 vuotiaiksi Rekisterien tiedot yhdistetty sairaaloiden poistoilmoitustietoihin (vanhempien ja lasten) lapsen vanhemmalla (6.6%) diagnostisoitiin syöpä seuranta-aikana 2.7 % :lla isä 4 %:lla äiti Alle 18 vuotiaille 4.5 % :lla syöpädiagnoosin saanut vanhempi Esityksen nimi / Tekijä 41

42 Psykiatrista erikoissairaanhoitoa käytti kohortin jäsenistä 361 (15.2%) jos äiti sairasti ja 274 (16.9%) jos isä sairasti syöpää Ne joiden vanhemmilla seuranta-aikana oli syöpä käyttivät enemmän psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja kuin ne joiden vanhemmilla ei ollut syöpää Tytöt avohoitoa: äidin syöpä (1.20, P=0.011) isän syöpä (1.25, P=0.015) Pojat osastohoitoa jos isällä syöpä (1.39, P = 0.018) Esityksen nimi / Tekijä 42

43 Mitä tämä tarkoittaa? Lapset käyttävät muuta väestöä enemmän psykiatrisia erikoissairaanhoidon palveluja Näiden palvelujen käyttöön voitaisiin todennäköisesti vaikuttaa tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja lasten hyvinvointia edistävästi Lasten tuen tarpeiden huomiointi tapahtuu parhaiten aikuisterveydenhuollossa Esityksen nimi / Tekijä 43

44 Työntekijä sairastunut vanhempi ja lapsi Potilaan lasten huomioimisen tarve tunnistetaan (esim. Huizinga et. al. 2003, Visser et. al. 2004, Watson et.al.2006, Visser et. al. 2006, Manninen et. al. 2008, Schmitt et. al.2008) Potilaan lasten tilanteeseen paneutuminen koetaan usein vaikeana ja siihen ei ole tarpeeksi aikaa Tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä on liian vähän ja lasten tilanteesta puhuminen saatetaan kokea ahdistavana ( Muriel & Rauch 2003, Rauch & Muriel 2004, Watson ym. 2006) Näyttöön perustuvia tutkittuja työmenetelmiä ei juuri ole käytössä (Diareme et. Al. 2007, Niemelä ym. 2010) Keskeisimmät auttamismenetelmät liittyvät lastenpsykiatrian konsultaatioon (Muriel & Rauch 2004), perheterapiaan (Schmitt 2007, Thastum 2006) ja strukturoituihin työmenetelmiin liittyviä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa lasten huomiointi on kirjattu lakiin Esityksen nimi / Tekijä 44

45 70 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Terveydenhuollon viranomaisten on järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sosiaalihuollon viranomaisten kanssa. Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen Esityksen nimi / Tekijä 45

46 Vanhemman sairaus ja lapsi Alle kouluikäinen lapsi Imeväisikäinen lapsi ei ymmärrä sairauden käsitettä, tuntee vanhemman muuttuneen käyttäytymisen, sekä ympäristön ja aikataulujen muutokset (Muriel&Rauch 2003) Esi- ja alakouluikäinen lapsi Lapselle voi olla vaikeaa hakea kontaktia sairastuneeseen vanhempaan: korostunut läheisyys/ etäisyys Konflikteja vanhemman, sisarusten ja kavereiden kanssa (Christ ym. 1993) Kouluikäinen pohtii sairauden syitä ja voi olettaa, että hoito-ohjeiden noudattaminen johtaa automaattisesti paranemiseen (Rauch&Muriel 2003)

47 Vanhemman sairaus ja lapsi Murrosikäiset Sairauden merkitysten jakaminen eri perheenjäsenille (Muriel& Rauch2003) Kyky ymmärtää syvällisesti vanhemman sairauden kulkua ja hoitoa (Visser 2006) Korostunut riskikäyttäytyminen (Muriel& Rauch 2003) Vanhemman fyysiset rajoitukset nuorelle hankalia, ahdistusta ja masennusta (Visser 2006) Nuoruusikäisillä tytöillä ongelmia, internalisoivia oireita, myös fyysisiä oireita, uniongelmia, mahakipua, ruokahaluttomuutta jne. (Romer et. al 2002, Huizinga et. al. 2005, Visser et.al. 2005, Edwards et. al. 2008, Thastum et. al.2009) Esityksen nimi / Tekijä 47

48 Mikä lasta suojaa vanhemman sairastaessa kommunikaatio: puhuminen ja sen hyväksyminen, ettei lapsi aina tahdo puhua oikean ikätasoisen tiedon antaminen perehtyminen siihen, mitä lapsi kysymyksillään hakee lapsen reagointitapaan tutustuminen lapsen arjen sujuminen: tutut ihmiset kotiin tueksi kouluun kontaktihenkilö (mm.rauch& Muriel 2006) Esityksen nimi / Tekijä 48

49 Mikä lasta suojaa Oikea ymmärrys vanhemman tilanteesta - asioiden selittäminen lapselle Lapsen ymmärryksen mukainen toiminta Ikätasoiset sosiaaliset suhteet - ystävät, kaverit Harrastukset Kiinnittyminen kouluun Perheen ulkopuoliset aikuiset Hyvä suhde vanhempaan/vanhempiin (Beardslee&Podofersky1988) Sisarussuhteet (Gass 2008) Esityksen nimi / Tekijä 49

50 Miten syöpään sairastumisesta kerrotaan perheessä On tärkeää, että lapset saavat selityksiä kokemuksilleen On tärkeää, että lapselle läheinen ihminen on kertoja ja on ottamassa vastaan lapsen tunnereaktiot ja kysymykset kertomisen jälkeen Lapsi ei saa jäädä yksin tiedon kanssa On tärkeää, että lasten keskeisissä kehitysympäristöissä on ymmärrys perheen ja lapsen tilanteesta On tärkeää, että lapset voivat valmistautua tai ennakoida tulevia tapahtumia riittävästi Esityksen nimi / Tekijä 50

51 Lapset Puheeksi Oulun yo sairaalassa Oysissa on kokemusta vuodesta 2003 lähtien Toimiva lapsi & perhe- hankkeen menetelmistä (Väisänen&Niemelä 2005,Solantaus 2005) - Lapset Puheeksi - 2 tapaamista vanhempien kanssa - Neuvonpito tarvittaessa - Perheinterventio tapaamista koko perheen kanssa Esityksen nimi / Tekijä 51