Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos"

Transkriptio

1 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

2 Jyväskylän kansalaisopisto Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Opetussuunnitelma 2012

3 2 Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän kansalaisopisto 2012 Tekijät vastuualueineen Syksyn 2012 kotoutumiskoulutuksen opettajat Mervi Huisman, Liite 2 Hilkka Leppänen, luvut 3, 4, 5.3 osin, 6, Liite 3; suunnittelu ja kommentointi Saana Patrikainen, luku 5.5 osin Terhi Riitijoki, Sisältö, luvut 1, , , 5.3 osin, 5.5, Liite 4; suunnittelun päävastuu, kokonaisuuden hallinta, työn ohjaus ja kommentointi, sisällöllinen ja tekninen toimitus sekä taitto Carita Rouhiainen, luku 5.4 Henna Tissari, Johdanto, luvut 2.5, , 5.3 osin, 5.5, 6; suunnittelu ja kommentointi Muu henkilökunta Sini Louhivuori, rehtori, luku 2.1 Ritva Palviainen, tiedottaja Ulkoasu Anne-Mari Ohra-aho Kuvat Hesam Omidbekhday 2012 Martti Kapanen 2007 Paino Kopijyvä 2012

4 3 SISÄLTÖ Johdanto Opetussuunnitelma Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat Oppilaitoksen arvoperusta ja toimintakulttuuri Kotoutumiskoulutus osana kotoutumista Koulutuksen laajuus ja rakenne Lähtötason arviointi ja opintopolut kotoutumiskoulutuksessa Yhteistyö eri tahojen kanssa Koulutuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja työtavat Opiskelijan tukeminen ja ohjaus Ohjaus osana kotoutumiskoulutusta Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta Ammatillinen ohjaus ja jatkosuunnitelmat Kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kotoutumiskoulutuksen yleiset tavoitteet Kotoutumiskoulutuksen opintokokonaisuuksien tavoitteet Suomen kieli ja viestintätaidot Työelämätaidot Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Kotoutumiskoulutuksen sisällöt Työelämäjakso Valinnaiset opinnot Arviointi ja todistukset Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arviointi opintojen aikana Arviointi kotoutumiskoulutuksen päättyessä ja todistus Tärkeimpiä lähteitä Liitteet Liite 1. Esimerkki Henkilökohtainen opintosuunnitelma -lomakkeesta Liite 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3. Yhteistyökumppanit ja vierailukohteet Liite 4. Kotoutumiskoulutuksen todistusmalli Liite 5. Kielitaitotasojen kuvaukset... 88

5 4

6 5 Johdanto Jyväskylän kansalaisopisto on tarjonnut jo yhdeksäntoista vuoden ajan aikuisille maahanmuuttajille kotoutumiskoulutusta työvoimapoliittisena tilauskoulutuksena. Kielikoulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen sopivat hyvin vapaan sivistystyön oppilaitokselle, jonka tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (Laki vapaasta sivistystyöstä 632/1994) Koko kotoutumiskoulutuksen tavoitteena Opetushallituksen julkaiseman uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman (2012) mukaan on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen kielessä toimivan peruskielitaidon sekä muita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta onnistuneen kotoutumisen keskeisenä tekijänä voidaan nähdä hyvin suunniteltu ja toteutettu maahanmuuttajakoulutus. Sen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä kotoutujan tarpeiden ja yhteiskunnan odotusten täyttämiseksi. Jyväskylän seudun kansalaisopiston aikaisempi opetussuunnitelma vuodelta 2007 perustuu Opetushallituksen vuonna 2006 antamaan opetussuunnitelman suositukseen kotoutumiskoulutuksesta. Uusi kotoutumislaki (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) ja valtakunnallinen Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012 antavat kielikoulutuksen järjestäjälle hyvät lähtökohdat arvioida ja uudistaa omaa opetussuunnitelmaa uusien määräysten mukaisiksi. Jyväskylän kansalaisopistossa on tehty yhtä aikaa yhteistyössä kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman kanssa myös luku- ja kirjoitustaidottomien opetussuunnitelma. Jyväskylän kansalaisopiston uudessa opetussuunnitelmassa 2012 suomen kielen ja viestintätaitojen opiskelun lähtökohtana ovat yhteiskunnassa esiintyvät elämän eri aihealueet. Tarkoituksena on kaikessa opetuksessa luoda opiskelijan kannalta mielekkäitä oppimiskokonaisuuksia, joiden kautta kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet kehittyvät. Niiden ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla maahanmuuttajalla on hyvät edellytykset selviytyä arjessa, toimia työelämässä ja hakeutua jatko-opintoihin. Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti kansalaisopiston uudessa opetussuunnitelmassa annetaan painoarvoa ohjaukselle. Sen avulla voidaan asettaa ja seurata opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita ja huomioida kotoutumisen yksilöllinen etenemisprosessi, joka vaikuttaa kaikkeen opiskeluun. Tavoitteellinen opiskelu jo opinpolun alkuvaiheessa selkiyttää kotoutujan omaa ura- ja elämänsuunnittelua. Tavoitteellisuus korostuu myös uuden opetussuunnitelman mukaisesti kieli- ja viestintäopinnoissa: opiskelijan kielitaitoa arvioidaan sekä koulutuksen aikana että sen päättyessä. Päättöarvioon sisällytetään kielitaidon kaikki osa-alueet huomioiva kielitaitoarvio, työelämä- ja yhteiskuntataidot sekä valinnaiset opinnot. Jyväskylän kansalaisopiston yleissivistävän opetuksen monipuolinen kurssitarjonta tukee hyvin maahanmuuttajien mahdollisuuksia hakeutua omaehtoiseen vuorovaikutukseen suomalaisten

7 6 kanssa. Kielikoulutuksen aikana aloitettu ja valinnaisopintoihin liitetty harrastustoiminta luo hyvät edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Uudessa opetussuunnitelmassa kieli- ja viestintäopintojen opintoviikkomäärää (enimmillään 60 ov) on kasvatettu aikaisempaan (keskimäärin 45 ov) verrattuna. Opintojen laajuus, sisältöjen monipuolistuminen ja opiskelun henkilökohtaistaminen antavat koulutuksen järjestäjälle paremman mahdollisuuden luoda kotoutumiskoulutukseen erilaisia malleja visioita erilaisista opinpoluista valinnaisaineineen. Vasta käytäntö ja opiskelijoilta saatu palaute tulevaisuudessa osoittavat, mitkä mallit huomioivat parhaiten maahanmuuttajan yksilölliset lähtökohdat, koulutustarpeet ja koulutukselle asetetut tavoitteet. Jyväskylän kansalaisopiston uudessa opetussuunnitelmassa pedagogisena lähtökohtana on sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Sen mukaan oppiminen on hedelmällisintä, kun asioita pohditaan, tehdään ja kokeillaan yhdessä. Tekijät ovat pyytäneet opetussuunnitelmaa laatiessaan kansalaisopistossa samaan aikaan pidetyn Suomi 3 -kotoutumiskoulutuksen opiskelijoita ideoimaan aihealueiden sisältöjä. Opetussuunnitelman valokuvista ja niiden editoinnista on vastannut Suomi 1 ja 2 -kurssin opiskelija Hesam Omidbekhday. Haluamme kiittää heitä kaikkia opiskelijan näkökulman tuomisesta opetussuunnitelmaamme.

8 7 1 Opetussuunnitelma Jyväskylän kansalaisopiston Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, Opetussuunnitelma 2012 perustuu kotoutumislain mukaisesti Opetushallituksen antamaan Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet määräykseen. Kansalaisopiston opetussuunnitelman vahvistaa syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta sivistyspalveluiden palvelualueen toimintasäännön mukaisesti. Opetussuunnitelmaa tehtäessä on otettu huomioon Jyväskylän kaupungin käyttämä kotouttamisohjelma, joka syksyllä 2012 on Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen monikulttuurisuusohjelma (2006) sekä Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tekemä Keski- Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma (2010). Lisäksi opetussuunnitelmaan on sisällytetty muita Jyväskylän seudun kotoutumista edistäviä seikkoja. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös aikaisemmista kotoutumiskoulutuksista saatu palaute sekä eräitä valtakunnallisen kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta ja laadukkuutta kartoittava tutkimuksia ja hankeraportteja, joita voidaan hyödyntää kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä (ks. Tärkeimmät lähteet). Opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: koulutuksen järjestämisen lähtökohdat ja kohderyhmän kuvaus yhteistyö oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen kanssa kotoutumiskoulutuksen erityispiirteet, jotka koskevat oppimiskäsitystä, oppimisympäristöä ja työtapoja, toimintakulttuuria sekä eheyttämistä ja eriyttämistä opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta sekä menettelytavat opiskelijan lähtötason ja opiskelijalle sopivan opintopolun arvioimiseksi ja olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi sekä tämän tiedon dokumentoimiseksi ohjauksen tavoitteet ja järjestäminen, opiskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen sekä kuvaus ohjaukseen ja tuen antamiseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta kotoutumiskoulutuksen yleiset tavoitteet, suomen kielen ja viestintätaitojen, työelämä- ja yhteiskuntataitojen, tarjottavien valinnaisten opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt yhteistyö työelämäjakson järjestämiseksi opiskelijan arviointi, arvioinnin muodot ja käytännöt koulutuksen aikana ja päättyessä, palautteen antamisen käytännöt, arviointiasteikko, todistus ja siihen merkittävät tiedot Opetussuunnitelman tarkoituksena on kattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältö Jyväskylän kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksen näkökulmasta.

9 8 2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Oppilaitoksen arvoperusta ja toimintakulttuuri Jyväskylän kansalaisopisto on yksi maamme suurimmista kansalaisopistoista. Sen ylläpitäjänä on Jyväskylän kaupunki. Tällä hetkellä kansalaisopisto kuuluu kaupunkikonsernissa sivistyspalveluiden palvelualueeseen osana opetuspalveluita. Jyväskylän kaupunkiorganisaation uudistuessa vuoden 2013 alusta kansalaisopisto siirtyy opetuspalveluista elämänlaadun ja kulttuurin palvelukokonaisuuteen. Jyväskylän kansalaisopiston arvopohjan mukaisesti kansalaisopistomme on moniarvoinen ja kehittyvä oppimisyhteisö, jonka toiminta perustuu vapauteen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Opisto on monialainen ja kehittyvä, ilmapiiriltään avoin asiantuntijayhteisö. Toimintaperiaatteisiimme kuuluu kaikkien opiskelijoiden ja yhteisössämme toimivien tasavertaisuus ja kaikenlaisen syrjinnän torjuminen sekä yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen maamme yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Monien kulttuurien kohtaaminen ja jatkuva maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutus kuuluvat luonnollisena osana kansalaisopistoomme, joka on järjestänyt kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Jyväskylän kansalaisopisto pyrkii jatkuvaan laadun parantamiseen turvaamalla yksikölleen toiminnalliset ja taloudelliset resurssit, edistämällä henkilökunnan osaamista ja työhyvinvointia sekä arvioimalla systemaattisesti ja kriittisesti omaa toimintaansa. Olennaisena periaatteena on pitää yllä ja edistää kaikkien toiminta-alueella asuvien asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Maahanmuuttajien kohdalla tärkeänä pidetään sitä, että jokainen kokisi kansalaisopiston avoimena, tasaarvoisena ja turvallisena ympäristönä kotoutumisvaiheen alussa ja säilyttäisi asiakkuutensa kansalaisopistoon myös kotoutumisjakson jälkeen. Jyväskylän kansalaisopiston toimintakulttuuria pyritään määrätietoisesti kehittämään suuntaan, jossa huomioidaan toimintaympäristön muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi. Asiantunteva, vastuullinen ja hyvin koulutettu henkilökunta on avainasemassa korkeatasoisen opetuksen järjestämisessä. Kansalaisopistolla on instituutiona oivat mahdollisuudet toteuttaa monikulttuurisuuden periaatteita kotoutumiskoulutuksen lisäksi myös yleissivistävillä kursseilla. Jyväskylän kansalaisopiston opiskelijoista ja opettajista maahanmuuttajia on toistaiseksi melko vähän, mutta uuden kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan opetusta tullaan suuntaamaan yhä enemmän maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kohtaamiseen. Viime vuodet ovat jo osoittaneet maahanmuuttajien osuuden kasvaneen yleissivistävässä opetuksessa, mitä maahanmuuttajille tarjottavat opintomaksuja alentavat opintosetelit sekä erilaiset vuorovaikutteiset hankkeet ovat jo osaltaan lisänneet.

10 9 Jyväskylän kansalaisopisto. Kuva Martti Kapanen Kotoutumiskoulutus osana kotoutumista Jokaisen maahanmuuttajan kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Keskeisellä sijalla kotoutumisessa on maahanmuuttajan motivaatio, joka syntyy hänen tarpeistaan ja toiveistaan. Jokainen maahanmuuttaja kokee kotoutumisensa yksilöllisesti, jolloin ulkoisesti samalta näyttävässä tilanteessa olevien maahanmuuttajien omat kokemukset kotoutumisesta voivat olla hyvin erilaisia. Kotoutuminen ei kuitenkaan ole vain maahanmuuttajan henkilökohtainen yksisuuntainen prosessi, vaan siihen tarvitaan vuorovaikutusta maahanmuuttajan ja hänen lähiyhteisönsä sekä muun kantaväestön välillä. Lisäksi kotoutumisessa yhteiskunnan panostuksella on merkityksensä. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea kototutumista erityisesti maassa olon ensimmäisten vuosien aikana erilaisten palvelujen ja toimenpiteiden avulla. Kyse on siis kaksisuuntaisesta prosessista maahanmuuttajan ja muiden tahojen välillä. Onnistunut kotoutuminen sisältää maahanmuuttajan omatoimisuutta, tavoitteellista osallistumista ja sitoutumista kotoutumisprosessiin sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä jatkuvaa kanssakäymistä arkipäivän tilanteissa. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että kotoutumisprosessi ei ole sidottu vain kotoutumislain mukaiseen kotoutumisaikaan, vaan jatkuu koko elämän ajan. Se velvoittaa yhteiskuntaa monin tavoin.

11 10 Kotoutumislain mukaan maahanmuuttajan täytyy saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jotka edistävät hänen kotoutumistaan. Maahanmuuttajan täytyy jo kotoutumisen alkuvaiheessa saada perustietoja, ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi hänelle täytyy tehdä alkukartoitus. Alkukartoituksen pohjalta laaditaan kotoutumissuunnitelma, johon maahanmuuttajalla on oikeus, jos hän on työtön tai jos hän saa toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Jyväskylässä maahanmuuttaja sopii kotoutumissuunnitelmassa yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa tavan, jolla hän pystyy hankkimaan tarvittavan suomen kielen taidon sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on tarjota edellä mainittuja taitoja edistävää opetusta. Kotoutumiskoulutuksen kohderyhmänä ovat siis kaikki Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat, joille on tehty alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma ja jotka ovat oppivelvollisuusiän ylittäneitä TE-toimiston asiakkaita. Jyväskylän kansalaisopisto tarjoaa Jyväskylän seudulle kotoutumiskoulutusta työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, joka on kotoutumiskoulutuksen tavallisin muoto. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on siis tukea maahanmuuttajan kotoutumista niin, että maahanmuuttaja selviytyy uudessa ympäristössä arkielämän eri tilanteissa ja pystyy etenemään työelämässä ja jatko-opinnoissa. Tällöin tarvitaan monenlaisia kielellisiä, yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia, joiden toteutumista Jyväskylän kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksessa selvitetään tällä opetussuunnitelmalla. YHTEISKUNTA palvelut toimenpiteet LÄHIYHTEISÖ kanssakäyminen MAAHAN- MUUTTAJA omatoimisuus osallistuminen sitoutuminen arkielämä kotoutumiskoulutus kantaväestö Kuvio 1. Onnistuneen kotoutumisen elementtejä. (Terhi Riitijoki 2012)

12 Koulutuksen laajuus ja rakenne Jyväskylän kansalaisopisto järjestää Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Jyväskylän TE-toimiston toiveiden mukaisesti eripituisia kotoutumiskoulutuksen jaksoja ottaen huomioon mm. opiskelijoiden taustan, sen hetkisen osaamisen ja tavoitellun jatkosuunnitelman. Kotoutumiskoulutuksen laajuus ja sisältö vaihtelevat opiskelijan lähtötason arvioinnissa ja koulutuksen aikana selvitettävien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Koulutukseen osallistuvan aikuisen maahanmuuttajan opintopolku voi olla laajuudeltaan enintään 60 opintoviikkoa, jolloin yksi opintoviikko vastaa opiskelijan noin 35 tunnin työpanosta. Kotoutumislain mukaan kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen kielessä Opetushallituksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan määritellyn kielitaitotason B1.1 ja että hänellä on mahdollisimman kattavat työelämä- ja yhteiskuntataidot. Koulutuksen aikana saavutettava kielitaitotasotavoite ja yhteiskuntavalmiudet voivat kuitenkin vaihdella, sillä yksilölliset edellytykset vaihtelevat ja erilaiset taidot voivat kehittyä eri tahdissa. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma sisältää seuraavia opintokokonaisuuksia, jotka Jyväskylän kansalaisopistossa integroidaan toisiinsa, ja toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti: suomen kieli ja viestintätaidot (30 40 opintoviikkoa) työelämä- ja yhteiskuntataidot (15 25 opintoviikkoa) ohjaus (5 opintoviikkoa). Koulutuksen opintoihin sisältyy yksi tai useampia työelämäjaksoja, joiden yhteinen laajuus on vähintään kuusi opintoviikkoa. Opintoihin kuuluu myös laaja valikoima valinnaisia opintoja, jotka opiskelija voi valita kotoutumiskoulutuksen valinnaisopintojen kurssitarjottimelta omien tarpeidensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Lisäksi opiskelijoita ohjataan Jyväskylän kansalaisopiston yleissivistävän opetuksen laajan tarjonnan pariin. Opintoihin on mahdollista integroida myös Jyväskylän kansalaisopiston kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden järjestämää toimintaa, jonka sisältö vaihtelee ajankohdittain. Seuraavassa kuviossa on esitelty kotoutumiskoulutuksen sisällön rakentuminen. Siinä edellisten opintosisältöjen lisäksi on nostettu esille koko kotoutumiskoulutusta läpäisevät arjen taidot, opiskelutaidot ja arviointi.

13 12 Kuvio 2. Kotoutumiskoulutuksen opintokokonaisuudet. (Lähde OPH: Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012, s. 13.) Kotoutumiskoulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan koulutustarpeiden mukainen opintopolku sekä Jyväskylän alueellinen koulutustarjonta. Kotoutumiskoulutus voidaan jakaa moduuleihin, eli opintojaksoihin, joiden etenemisnopeus ja mahdollisesti kestokin voivat vaihdella eri opintopoluilla. Kotoutumiskoulutus voi koostua 2 5 moduulista. Seuraavassa luvussa esitellään tarkemmin Jyväskylän kansalaisopiston ideoita toteuttaa kotoutumiskoulutuksen rakennetta moduuleittain ottaen eri opintopolut huomioon. Tätä opetussuunnitelmaa edeltävässä opetussuunnitelmassa vuodelta 2007 esiteltiin kotoutumiskoulutuksen rakenteeksi neljään jaksoon jakautuva 40 opintoviikon yhtäjaksoinen kokonaisuus, jossa yksi moduuli oli 10 opintoviikkoa opintopolusta riippumatta. Suunnitelmaa ei ole toteutettu, mutta moduulien yhtä pitkä kesto eri opintopoluilla on koettu joustavaksi mahdollisten opintopolulta siirtymisien osalta ja sitä tultaneen jatkamaan. Käytännössä moduulien pituus on ollut joko noin 10 opintoviikkoa (Suomi 1, Suomi 3) tai noin 20 opintoviikkoa (Suomi 1 ja 2, Suomi 2 ja 3), ja vuonna 2012 on ollut käytössä molempia versioita. Saadun palautteen perusteella opiskelijat ovat kokeneet pitemmät noin 20 opintoviikon moduulit oppimista edistävämmiksi ja niitä on moduuleista valtaosa. Jyväskylässä ei ole kotoutumiskoulutuksessa kokeiltu sellaista rakennetta, jossa opiskelija valittaisiin opiskelemaan yhtäjaksoisesti koko kotoutumiskoulutus. Jyväskylän kansalaisopistolla on mahdollisuudet järjestää myös yhtäjaksoinen kotoutumiskoulutus, ja sitäkin varmasti kannattaisi joskus kokeilla, jotta eripituisten yhtäjaksoisten koulutuksien hyötyjä ja ongelmakohtia voitaisiin vertailla kokemukseen perustuen. Jatkossakin Jyväskylän kansalaisopisto järjestää kotoutumiskoulutusta Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Jyväskylän TE-toimiston toiveiden mukaisesti.

14 Lähtötason arviointi ja opintopolut kotoutumiskoulutuksessa Ennen kotoutumiskoulutusta on opiskelijalle tehty kotoutumislain mukainen alkukartoitus, jossa on selvitetty työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Jyväskylän kansalaisopisto saa alkukartoituksessa esille tulleet opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot, kuten kuulo- ja näkövammat tai tutkitut oppimisvaikeudet. Muun tarpeellisen tiedon siirtotapoja kehitetään yhä henkilötietolaki huomioon ottaen. Ainakin vuoden 2013 loppuun saakka Jyväskylässä alkukartoituksen järjestänee työ- ja elinkeinotoimiston hallinnoima Palapeli2-projekti (ESRrahoitus). Myös Jyväskylän kansalaisopistolla on valmiudet järjestää alkukartoitus. Vuoteen 2012 saakka Jyväskylässä kotoutumiskoulutuksen yksittäisen moduulin opiskelijavalinta on tehty työ- ja elinkeinotoimiston valintapalaverissa, johon on osallistunut myös muita yhteistyötahoja sekä opettaja Jyväskylän kansalaisopistosta. Mikäli moduulin alettua on huomattu, että opiskelija voisi hyötyä enemmän opiskellessaan toisentyyppisessä moduulissa ja hän on ollut keskustelujen perusteella halukas siirtoon, on tietyin varauksin voitu moduulin alussa siirtää opiskelija toiseen moduuliin joko oman oppilaitoksen sisällä tai vastaavaa kotoutumiskoulutusta antavaan toiseen oppilaitokseen. Koska Jyväskylän kansalaisopistossa tehdään kotoutumiskoulutuksen alussa opiskelijalle lähtötason arviointi, olisi kansalaisopistossa mahdollista myös toteuttaa opiskelijavalinta eri moduuleihin TE-toimiston tehtyä ensin suuremman opiskelijajoukon valinnan. Lähtötason arvioinnin avulla opiskelija voidaan ohjata sopivaan moduuliin, opetusryhmään ja opintopolulle. Lähtötason arviointi tehdään pääosin ensimmäisen koulutusviikon aikana. Arvioinnissa käytetään erilaisia kartoituksia ja menetelmiä, mutta ne pyritään sitomaan mahdollisimman luontevaksi osaksi opetusta, jotta opiskelija voisi kokea myös koulutuksen alun ilmapiiriltään miellyttäväksi ja turvalliseksi. Lähtötason arvioinnissa pyritään selvittämään opiskelijan luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa matemaattisia perustaitoja opiskelutaitoja, esim. omaksumisnopeutta, päättelytaitoja ja ryhmätyötaitoja aiemmat opiskelu- ja työkokemukset nykyinen elämäntilanne omat työllistymis- ja koulutustoiveet. Lähtötason arvioinnissa menetelmien valintaan vaikuttavat mm. moduulissa olevien opiskelijoiden kielitaitotaso ja opiskelijoista saatu ennakkotieto. Mikäli opiskelija on vasta kotoutumiskoulutuksen alussa, on esimerkiksi suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon arvioinnissa käytettävä paljon kuvia yms. oheismateriaalia. Jos taas opiskelijalla on jo aikaisempaa kotoutumiskoulutusta, voidaan häntä arvioida esimerkiksi laajempien haastattelujen ja erilaisten kirjoitelmien ja muiden kirjallisten tehtävien perusteella. Lähtötason arvioinnissa voidaan myös hyödyntää opiskelijan aikaisemmista koulutuksista dokumentoitua ja kouluttajalle luovutettua tietoa (esim. todistukset ja lausunnot). Vuoteen 2012 asti lähtötason arvioinnin merkittävin anti on ollut kunkin opiskelijan osaamisen kartoittaminen ja siten myös kunkin ryhmän osaamistason selvittäminen. Muutamien

15 14 yksittäisten opiskelijoiden kohdalla lähtötason arvioinnilla on ollut merkitystä sopivampaan moduuliin ohjaamiseksi, jolloin ohjauskeskusteluissa lähtötason arvioinnista saadut eri dokumentit ovat olleet merkityksellisiä oppijan osaamisen osoittamiseksi. Jyväskylässä alkaa samanaikaisesti vain muutama samalle kielitaitotasolle tarkoitettu moduuli. Silloin sopivimman moduulin löytäminen opiskelijalle on ollut suhteellisen helppoa, koska samalla kielitaitotasolla olevien moduulien välillä jako nopeuden mukaan on ollut selkeä ja pitkälti noudattanut jo TE-toimistossa tehtyä valintaa. Mikäli Jyväskylän kansalaisopisto tekisi suuremmasta opiskelijajoukosta valinnan eri moduuleihin, lähtötason arviointia pitäisi kehittää erityyppiseksi. Edellä esitetyt lähtötason arvioinnin sisällöt pitäisi systemaattisesti yhdenmukaistaa, jotta arviointi olisi luotettavaa, vertailukelpoista ja oikeudenmukaista. Kansalaisopistolla on siihen valmiudet, mutta se toki vaatisi vielä kehittämistä. Silloin ei myöskään heti koulutuksen alussa pyrittäisi luomaan yksittäisiä ryhmiä, vaan ryhmien kokoonpanoja ja arvioijia vaihdeltaisiin. Tällöin voitaisiin myös välttää ensimmäisen koulutusviikon aikana tapahtuva ryhmäytyminen, joka on ollut vuoteen 2012 mennessä opiskelijan puolelta toisinaan este sopivampaan moduuliin siirtymiselle. Lähtötason arvioinnissa saatuja tietoja tarkennetaan myöhemmin henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä, sillä ajallisesti Jyväskylän kansalaisopiston lähtötason arviointi ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan ensimmäinen vaihe voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan. Lähtötason arvioinnin tuloksia on pyrkimys hyödyntää myös muutoin opiskelun henkilökohtaistamisessa. Jyväskylässä kotoutumiskoulutuksen moduulit on opiskelijavalintapalavereissa tavattu valita ja nimetä epävirallisesti tarkemmin sen mukaan, minkä tyyppiset opiskelijat valtaosaltaan moduulin muodostavat. Tällöin on käytetty nimityksiä tavallinen, hidas ja nopea. Tämä opiskelijavalintapalaverien suuntaa-antava nimitys vastaa opiskelijan opintopolkukäsitettä, sillä ideana on ollut, että yksittäistä moduulia seuraa samalla opintopolulla oleva moduuli. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman, ohjauksen ja arvioinnin avulla on voitu yksittäisen moduulin loppuessa todeta, miten opiskelijan olisi mielekästä jatkaa omaa opintopolkuaan. Mahdollisuudet ovat olleet mm. seuraavanlaisia: vastaavantyyppinen jatkava moduuli (esim. Suomi 1 nopea -> Suomi 2+3 nopea), erityyppinen jatkava moduuli (esim. Suomi 1 nopea -> Suomi 2+3 tavallinen) tai kertaus mahdollisesti erityyppisessä moduulissa (esim. Suomi 1 hidas -> Suomi 1 tavallinen). Jatkossa kannattaa varmasti selventää yhä enemmän opiskelijalle annettavassa ohjauksessa eri opintopolkuja, sillä se auttaisi opiskelijaa hahmottamaan omaa osaamistaan. Seuraavassa on määritelty opintopolut opiskelijoiden taitojen ja tavoitteiden mukaan. Peruspolulla opiskelijalla on perusopiskeluvalmiudet toiminnallinen luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin aikaisempaa kokemusta vähintään yhden vieraan kielen opiskelusta tavoitteena työllistyminen tai ammatillinen koulutus Hitaasti etenevien polulla opiskelijalla on puutteita opiskeluvalmiuksissa tai muita oppimisen hitauteen, kuten elämäntilanteeseen vaikuttavia tekijöitä luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin tyydyttävä tai harjaantumaton (esim. lukitaustainen opiskelija) tavoitteena työllistyminen tai ammatillinen koulutus

16 15 Nopeasti etenevien polulla opiskelijalla on luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin sujuva erinomaiset opiskelutaidot ja valmiudet itsenäiseen ja oma-aloitteeseen opiskeluun korkeakoulutus tai kokemusta akateemisesta opiskelusta tavoitteena työllistyminen akateemiseen ammattiin tai oman alan täydennyskoulutus Opiskelijan opintopolku voi toteutua opintopolun mukaisessa opiskelijaryhmässä tai heterogeenisen ryhmän sisällä eriyttämällä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Koska Jyväskylässä on kotoutumiskoulutuksessa opiskelijoita määrällisesti suhteellisen paljon, voidaan yksittäisen opiskelijan opintopolku usein toteuttaa opintopolun mukaisessa ryhmässä. Mikäli moduulien jaksotus tai ylipäätään kotoutumiskoulutuksen rakenne tulee olemaan jatkossa samantyyppinen kuin se vuonna 2012 on ollut, on opiskelijan helppo vaihtaa opintopolkua oppimisen edistämiseksi jakson vaihtuessa. Mikäli vaihto tapahtuu kesken moduulin, päätös vaihtamisesta tehdään ohjauskeskustelussa yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Jyväskylän kansalaisopistossa kotoutumiskoulutuksessa huomioidaan myös erityisryhmät, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen suorittaneet opiskelijat, jotka saattavat tarvita opinnoissaan yksilöllisten tarpeiden huomioimisen lisäksi erityistukea. Opiskelijalle voidaan tarjota tukea heti koulutuksen alusta alkaen, mikäli erityistuen tarve on tiedossa silloin. Muissa tapauksissa erityistuen tarvetta seurataan. Erityistuen malli on esitelty tarkemmin kohdassa 4.1. Aikaisemman kotoutumiskoulutuksen opiskelijapalautteen ja opettajien kokemusten perusteella seuraavassa esitellään vaihtoehtoisia malleja koulutuksen toteuttamiseksi. Jokaisessa mallissa on huomioitu eri opintopolut, joissa osassa kokonaisopintoviikkomäärä vaihtelee. Mikäli eri polkujen opintoviikkomäärä on sama, niin siinä tapauksessa nopean polun koulutuksella on laajemmat tai syvällisemmät tavoitteet, koska yleensä nopealla polulla olevilla mm. työelämän kielitaitovaatimukset ovat erilaiset kuin hitaammalla polulla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä näy selvästi seuraavassa kielitaidon yleistavoitteita määriteltäessä. Käytännön kokemuksen perusteella hitaalla polulla on yleensä haasteena kirjallisen viestinnän tason B1.1 saavuttaminen ja elämänhallintataitojen kehittäminen. Nopealla polulla taas usein suullisen viestinnän sujuvuuden saavuttaminen vaatii aikaa. Seuraavassa yksittäisten moduulien opintoviikkojen määrän vaihtelu johtuu yleensä kalenterillisista seikoista, sillä käytännössä syyslukukausi on kevätlukukautta ajallisesti lyhyempi, mikäli heinäkuu tai noin 4 viikkoa kesällä on opetuksetonta aikaa. Silloin kevätpuoli on 25 opintoviikkoa ja syyspuoli 21 opintoviikkoa, eli yksi lukuvuosi on yhteensä 46 opintoviikkoa. Esitetyissä malleissa moduulit on laskettu käytävän peräkkäin, jotta niiden opintoviikkomääriä voi vertailla riippumatta vuodenajasta, ja ne on määritelty tavoitekielitaitotasojen mukaan Opetushallituksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa noudattaen, kuten myöhemminkin tässä opetussuunnitelmassa koulutuksen tavoitteita ja sisältöjä avattaessa. Vaikka selvyyden vuoksi työelämäjaksot on merkitty erillisinä, ne on myös mahdollista toteuttaa muiden moduulien sisällä. Tosin erillisinä ne on helpoin organisoida. Työelämäjakson vähimmäispituus on 6 opintoviikkoa, mutta se voi olla pitempikin. Työelämäjaksoa kuvataan tarkemmin luvussa 5.4. Kun työelämäjaksoja järjestetään, täytyy ottaa huomioon, että ne pitää porrastaa vuosittain ajallisesti, jotta työssäoppimispaikkoja saadaan. Malli 1. Erilliset lyhyet moduulit (46 ov)

17 ov ov ov ov peruspolku moduuli 1 moduuli 2 moduuli 3 työelämäjakso A1 A2 A2-B1.1 hidas polku moduuli 1 moduuli 2 moduuli 3 työelämäjakso A1 A2.1 A2.2-B1.1 osin nopea polku moduuli 1 A1 moduuli 2 A2 työelämäjakso moduuli 3 B1.1 Mallissa 1 huomioidaan hyvin erityyppisiltä poluilta siirtyminen ja elämäntilanteiden muutokset (esim. äitiysloma, terveydentila, työllistyminen kesken koulutuksen). Mallin haittana on mahdollinen sirpalemaisuus ja tehottomuus, sillä ryhmät ja mahdollisesti myös opettajat vaihtuvat opiskelijalla useasti. Tosin se voi olla joskus etukin. Useat erilliset moduulit työllistävät hallintoa, kuten opistosihteeriä ja TE-toimistoa. Hitaalla polulla olisi varmasti hyödyksi yhteensä 60 opintoviikon koulutus, mutta tässä mallissa sitä ei voida tarjota, mikäli eri polkujen kaikki moduulit ovat samanpituisia. Tämä malli on helpoiten sovellettavissa lukuvuosittaiseen koulutukseen, ja Jyväskylän opiskelijatyöpäivämäärillä kaikkien opintopolkujen kaikkiin moduuleihin voi hakea muutaman kuukauden välein. Mallin ongelmana on se, että kielitaidon kehittyminen erityisesti A2.1-tasolta A2.2-tasolle on niin aikaa vievää, että opiskelijapalautteen ja opettajien kokemuksen mukaan n. 10 opintoviikon moduuli ei siihen riitä. Jotta B1.1-taso olisi realistista saavuttaa, pitäisi olla sekä A2.1 että A2.2-tasoille omat moduulit. Malli 2. Erilliset pitkät moduulit (56 ov) ov ov 10 ov peruspolku moduuli 1 moduuli 2 työelämäjakso A1-A2.1 A2.2-B1.1 hidas polku moduuli 1 moduuli 2 työelämäjakso A1-A2.1 A2.2-B1.1 osin nopea polku moduuli 1 A1-A2.2 moduuli 2 A2.2-B1.1/B1.2 työelämäjakso Mallissa 2 on huomioitu opiskelijapalautteen toive pitkäkestoisemmista moduuleista. Kokemuksen perusteella opintoviikon moduulit sopivat kaikilla poluilla oleville. Mallissa on mahdollista ottaa yksittäisen moduulin aikana huomioon myös Opal-välipalautteen anti ja tehdä sen perusteella toivottuja muutoksia. Jos kaikilla poluilla moduulit ovat samanaikaisesti samanpituisia, siirtyminen toiselle polulle on helppoa. Haittana opiskelijalle voi olla mahdollisesti noin puolen vuoden odotusaika, jotta hän pääsisi sopivaan moduuliin. Mallia on helppo soveltaa lukuvuosittaiseen koulutukseen, vaikkakin työelämäjakso on siitä irrallinen. Malli 3. Yhtäjaksoinen koulutus (40 60 ov)

18 17 peruspolku 50 ov hidas polku 60 ov nopea polku 40 ov ov A1-B1.1, sis. työelämäjakso A1-B1.1, sis. työelämäjakso A1-B1.1, sis. työelämäjakso Mallin 3 etuna on oletettavasti tehokkuus sekä opiskelussa että hallinnon osalta, sillä esim. koulutushakuja on vain yksi. Tämä malli sopii erityisesti tavoitteellisille opiskelijoille. Jotta hitaalla polulla oleva kenties opiskeluun tottumaton jaksaa yhtäjaksoisen pitkän opiskelurupeaman, täytyy opiskelussa käyttää erityisen paljon toiminnallisia menetelmiä. Yhtäjaksoinen koulutus vaatii sitoutumista pitkäksi aikaa, ja mikäli opiskelijalla on vaikea elämäntilanne, se on haasteellista. Malli mahdollistaa työelämäjakson joustavan ja yksilöllisen sijoittumisen. Jyväskylän vuoden 2013 opiskelijatyöpäivämäärillä eri polkujen koulutukset voisivat alkaa vähintään kolme kertaa vuodessa, joten kotoutujan pitäisi päästä koulutukseen melko nopeasti. Polulta toiselle siirtyminen ja opintojen kertaaminen voisi olla hankalaa. Myös mikäli koulutus pitäisi jostain syystä keskeyttää, voisi sen jatkaminen vaatia erityisjärjestelyitä. Tässä mallissa koulutukset eivät useinkaan ajoittuisi luku- tai kalenterivuosirytmiin, mikä voi olla ongelma kalenterivuoteen sidotun työvoimakoulutuksen takia. Malli 4. Eriytyneet polut (45-60 ov) peruspolku 50 ov hidas polku 60 ov nopea polku 45 ov ov moduuli 1 A1-A ov moduuli 1 A1-A ov moduuli 1 A1-A ov moduuli 2, sis. työelämäjakso A2.2-B1.1 n. 27 ov moduuli 2, sis. työelämäjakso A2.2-B1.1 n. 37 ov moduuli 2, sis. työelämäjakso B1.1 n. 22 ov Mallissa 4 on pyritty kokoamaan edellisten mallien hyviä puolia. Moduuli 1:n pituus riippuu siitä, onko se keväällä vai syksyllä. Joka tapauksessa se olisi eri poluilla samanpituinen, jotta polulta toiselle siirtyminen tai kertaaminen ensimmäisen moduulin jälkeen olisi helppoa, eikä koko kotoutumiskoulutusta tarvitsi keskeyttää, vaikka opiskelija ei olisikaan välillä koulutuksessa. Nopea polku on helppo sovittaa lukuvuosittaiseen rytmiin, samoin peruspolku, jos koulutusta olisi myös heinäkuussa. Hidas polku (60 ov) jakautuu väistämättä kahdelle eri kalenterivuodelle. Kurssihakuja olisi koko kotoutumiskoulutuksen aikana kaksi, mikä on kohtuullinen määrä. Mallin haasteena on suunnitella sellainen kokonaisuus, että koulutuksen odotusajat eivät venyisi ja muutoinkin

19 18 eri moduulinen aloituksia ja lopetuksia pystyttäisiin limittämään yhdessä koulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa tehokkaasti, mikäli pyrkimyksenä on yhtäaikainen uuden moduuli 1:n alkaminen. Kaiken kaikkiaan edellisten mallien yhteydessä voidaan miettiä sitä, miten hyvin opintoviikon aikana on mahdollista saavuttaa keskimäärin kielitaitotaso B1.1. Jyväskylässä on jo vuosia Palapeli2-projekti antanut kotoutumiskoulutusta edeltävää opetusta, jolloin suurimmalla osalla kotoutumiskoulutukseen tulevista on jo aikaisempia kotoutumisopintoja, yleensä vähintään n. 10 opintoviikkoa, ja he hallitsevat suomea jo A1-tasolla. Mikäli näin ei olisi, kotoutumiskoulutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellisillä opintoviikkomäärillä olisi paljon haasteellisempaa. Kaiken kaikkiaan eri polkujen opintoviikkomäärän eriyttäminen lienee aiheellista, jos tavoitteena on sama kielitaitotaso. 2.5 Yhteistyö eri tahojen kanssa Jyväskylän kansalaisopisto tekee kotoutumiskoulutukseen liittyvää yhteistyötä muiden tahojen kanssa pääasiassa Keski-Suomessa. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja kotoutuu tehokkaammin ja nopeammin ja että yhteiskunnan eri toimijat osallistuvat nykyistä paremmin maahanmuuttajien kotoutumiseen. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti: ennen koulutusjakson aloittamista, sen aikana ja koulutusjakson jälkeen. Se läpäisee kaikki kotoutumiskoulutuksen sisällöt ja sitä tehdään niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin organisaatioiden kanssa. Seuraavassa esitellään eri yhteistyömuotoja. Jyväskylän kansalaisopisto tekee yhteistyötä työelämän toimijoiden ja työhallinnon kanssa. Pyrkimyksenä on yhdessä työnantajien kanssa kehittää malleja, joiden avulla maahanmuuttajien pääsy työelämäjaksoille ja niiden kautta työharjoitteluun, palkkatyöhön tai oppisopimuskoulutukseen helpottuu. Yhteistyöllä on mahdollista saada ajantasainen käsitys työelämässä vaadittavista tiedoista ja taidoista. Jyväskylän kansalaisopisto tekee yhteistyötä myös muiden Keski-Suomessa toimivien koulutuksenjärjestäjien kanssa. Tavoitteena on helpottaa kotoutumiskoulutuksessa olevia löytämään itselleen sopivia koulutusratkaisuja. Yhteistyö mahdollistaa sen, että kansalaisopisto saa ajan tasalla olevan kuvan Keski-Suomessa järjestettävästä maahanmuuttajille sopivasta koulutuksesta. Kansalaisopistossa suorittavat säännöllisesti mm. opettajakoulutuksen ja sosiaalialan opiskelijat opintoihinsa liittyvää harjoittelua. He antavat arvokasta käytäntöön pohjautuvaa tietoa opiskelusta Suomessa ja tutustuttuaan kotoutumiskoulutukseen he tekevät sitä tunnetuksi mm. omissa oppilaitoksissaan. Myös Jyväskylän kansalaisopiston eri koulutusalojen ja yksiköiden välillä tehdään kotoutumiskoulutusta tukevaa yhteistyötä, esimerkiksi tekstiili-ilmaisussa tai näyttelyiden järjestämisessä. Kotoutumiskoulutuksessa toistuu koko ajan yhtenä pääteemana arkielämän asiointi ja erilaiset viranomaisten palvelut (ks. aihepiirit 5.3). Jyväskylän kansalaisopisto toimii yhteistyössä monien niiden tahojen kanssa, jotka liittyvät maahanmuuttajan arkeen ja vapaa-aikaan. Vierailukohteina yksityisellä puolella ovat esimerkiksi kirpputorit, apteekit ja autokoulut. Viranomaisista vierailee mm. poliisi, joka käy säännöllisesti esittelemässä toimintaansa ja vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin. Valinnaisten elämänhallintataitojen opiskelun yhteydessä (ks. luku 5.5) tutustutaan

20 19 laajasti eri viranomaispalveluihin käymällä opiskelijoiden toiveiden mukaan esim. kirjastossa, Kelassa tai Jyväskylä-neuvonnassa harjoittelemassa asiointia. Jyväskylän kansalaisopisto toimii yhteistyössä kolmannen sektorin organisaatioiden ja projektien kanssa, esim. Monikulttuurikeskus Gloria, Martat ja Työkompassi. Niiden kautta opiskelija voi saada kotoutumisessaan tarvitsemaansa vertaistukea ja yhteyksiä kantaväestön kanssa. Myös muut kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisjärjestöt ja yhdistykset voivat edistää maahanmuuttajan kotoutumista. Eri yhdistysten toimintaan tutustutaan esimerkiksi käyttämällä hyväksi opiskelijoiden omaa asiantuntijuutta: he voivat perehtyä itselleen tuntemattomien yhdistysten toimintaan ja esitellä niitä tai jo tuntemiaan yhdistyksiä, esim. Keski-Suomessa toimivat maahanmuuttajayhdistykset. Yhteistyökumppaneita ja vierailukohteita on koottu tarkemmin liitteeseen 3.

21 20 3 Koulutuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Jyväskylän kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksen pedagogisena lähtökohtana on sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan oppiminen on oppijan aktiivista, tavoitteellista ja sosiaalista toimintaa. Sen mukaan oppijan ennakkotiedot pyritään ottamaan huomioon ja uusi tieto liitetään jo olemassa olevaan tietoon. Oppiminen on perusluonteeltaan opiskelijan ja hänen ympäristönsä välinen vuorovaikutusprosessi. Sosiokonstruktivismissa pidetään sosiaalista vuorovaikutusta välttämättömänä oppimiselle ja tiedon konstruoimiselle. Tietoa rakennetaan yhdessä: pohtien, keskustellen, perustellen, tutkien ja testaten. Jokainen voi oppia ja jokaiselta voi oppia. Hedelmällisintä oppiminen on, kun asioita pohditaan, tehdään ja kokeillaan yhdessä. Oppiminen on aina tilanne- ja kontekstisidonnaista. Oppimista ei nähdä valmiin tiedon siirtymisenä passiivisesti ulkoa sisään, vaan oppimisessa näkyy se, mitä oppija on tilanteessa tarkkaillut, tulkinnut ja tehnyt. Oppija tekee informaatiosta aina oman tulkintansa ja rakentaa tiedon aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. Oppimiskäsityksessä painotetaan oppimisen kokonaisprosessia. Opetuksessa huomioidaan paitsi opiskelijan aiemmat kokemukset ja oppimishistoria myös se, että aikuiselle oppijalle on tärkeää opittavien asioiden merkityksellisyys ja yhteys ympäröivään maailmaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opettajan roolina on toimia oppimisprosessin ohjaajana, ei vain tiedon siirtäjänä. Opettajan tehtävänä on tukea oppijaa, antaa palautetta ja auttaa häntä hankkimaan ja rakentamaan tietoa sekä tarkastelemaan esimerkiksi uskomuksia ja asenteita. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijoiden oma-aloitteisuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. Tavoitteena on, että opiskelija itse huomaa ja ymmärtää omien oppimis- ja työskentelytapojensa vaikutukset omaan oppimiseensa: näkeekö hän itsensä oman oppimisen subjektiksi vai opetuksen kohteeksi? Opiskelija voi oppia jonkin uuden taidon tai hän voi oppia muuttamaan vanhan toimintatapansa tehokkaammaksi. Ennen kaikkea hänen tulisi kyetä jäsentämään omaa toimintaansa. Oppiminen voi näkyä myös oman elämänhallinnan paranemisena. Opiskelija voi vaikuttaa opintojensa sisältöön. Vaillinaisuus antaa mahdollisuuden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sovittamisen omiin ja työelämän tarpeisiin joko laajentamalla tai syventämällä omaa osaamistaan. 3.2 Oppimisympäristö ja työtavat Jyväskylän kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksen oppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat sosiokonstruktivistista oppimista. Opetuksessa korostetaan yhteistoiminnallisuutta, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta sekä verkostoissa toimimista. Opiskelijalle luodaan edellytyksiä vastuunkantamiseen omasta oppimisestaan ja oppimistavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. Koulutuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan opittavia asioita ja arvioimaan toimintaansa suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan.

22 21 Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden omien realististen ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen. Samalla katsotaan myös, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Kun opiskelija asettaa itse tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista, oppimisesta tulee henkilökohtaista, opiskelijan motivaatio ja oppimisen merkityksellisyys lisääntyvät ja opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Opiskelijoille annetaan myös tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omia työskentelytapojaan. Oman äidinkielen tai muiden kielten taitoa voidaan myös hyödyntää opiskelussa. Psyykkinen oppimisympäristö Jyväskylän kansalaisopistossa työskentelee korkeasti koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka pyrkii kotoutumiskoulutuksen ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Opettajilla ja koko henkilökunnalla on keskeinen rooli psyykkisen oppimisympäristön ja yhteisöllisyyden luomisessa. Yhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja mahdolliset konfliktit pyritään ratkaisemaan aina mahdollisimman nopeasti. Opiskelijoille pyritään takaamaan turvallinen oppimisympäristö, joka edistää oppimista. Oppimisympäristön tulee mahdollistaa opiskelijan toimiminen omana persoonallisuutenaan. Tämä edellyttää opiskelijan huomioimista yksilönä, opiskelijan toiveita kuunnellen ja tarpeita huomioiden. Jokaisella opiskelijalla on oikeus työrauhaan; kiireetön ja rento ilmapiiri edistää oppimista. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa opiskelija oppii sosiaalisia taitoja, muiden huomioon ottamista ja ymmärtämään erilaisia kulttuureja. Kansalaisopistossa opiskelijoilla on käytössään ruokailua ja keskinäistä kanssakäymistä varten taukotila asiaankuuluvine kalusteineen ja varusteineen. Tilaa voidaan käyttää myös opetuksen eriyttämiseen ja ohjauskeskusteluihin. Opiston yhteiset tapahtumat (esim. Vuoden pakolaisnainen -tilaisuus, Innostu oppimaan -tapahtuma) ja näyttelyt (aulan vaihtuvat näyttelyt, opiston Kevätnäyttely) lisäävät omalta osaltaan vuorovaikutusta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Fyysinen ja tekninen oppimisympäristö Jyväskylän kansalaisopiston opiskelutilat ja -välineet sekä oppimateriaalit mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimateriaaleina käytetään opettajien itse tekemää ja työstämää materiaalia. Kaikilla kielitaitotasoilla hyödynnetään autenttista materiaalia, joka liittyy opiskelijan arkielämään ja tukee oppimista (esim. uutiset, mainokset, ruokaohjeet, aikataulut, kalenterit, sähköinen materiaali, opiskelijoiden itse tuottama materiaali). Opiston keskeinen sijainti Jyväskylän keskustassa tarjoaa helposti mahdollisuuden oppimisympäristön laajentamiseen opistorakennuksen ulkopuolelle. Tutustumis- ja vierailukohteet ovat lähettyvillä; museot, oppilaitokset, kaupat, tori, kirpputorit, monet työpaikat, virastot yms. Kirjaston ja opiston toimiminen samassa rakennuksessa mahdollistaa kirjastokäytänteiden oppimisen, sillä esimerkiksi kirjastokortin hankkiminen, lainaus- ja palautusautomaatit, kirjaston käyttäjäkoulutus ja kirjaston tärkeimmät palvelut ovat helposti opiskelijan ulottuvilla. Kirjasto antaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun. Koulutuksessa hyödynnetään aktiivisesti opiston atk-luokkaa ja opetusstudiota. Opiskelijoita perehdytetään tiedonhaun menetelmiin sekä ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa asi-

23 22 oinnissa. Lisäksi jokaisessa luokassa on tietokone, datatykki ja dokumenttikamera. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan myös laajentaa oppimisympäristöä oppilaitoksen fyysisten rajojen ulkopuolelle. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna verkkopohjaisen oppimisalustan (Peda.net) kautta. Opetusstudio avaa uusia mahdollisuuksia. Kuva Hesam Omidbekhday. Fyysinen ympäristö tukee hyvin eri aihepiirien (ks. luku 5.3) toiminnallista oppimista. Esimerkiksi opiston kotitalousluokka tarjoaa mahdollisuuden arkielämän toimintaketjun käytännönläheiseen oppimiseen (ruokasanaston oppiminen ostoslistan tekeminen ruokien ostaminen kaupassa ruokaohjeiden ja opettajan ohjeiden ymmärtäminen ruokien valmistaminen siivousohjeiden ymmärtäminen). Käytössä ovat myös muun muassa teknisen työn ja tekstiilityön luokat kädentaitojen harjaannuttamiseen. Opiston liikuntasalissa liikunnanopettajat voivat ohjata opiskelijoille esim. keppijumppaa, kuntopiiriä, rentoutusharjoituksia ja zumbaa. Tuomiojärven rannalla sijaitseva Jyväskylän kaupungin työväenopiston opistolaisyhdistys ry:n kesämaja Kiviniemi on ollut maahanmuuttajaopiskelijoiden suosiossa kototutumiskoulutuksen alkuajoista lähtien. Mökki oppimisympäristönä tarjoaa esimerkiksi mökkielämään ja luontoon liittyviä elämyksiä. Koulutuksessa järjestetään vähintään kerran vuodessa opintomatka lähiympäristöön tai maakunnan ulkopuolelle, kohteina esimerkiksi Petäjäveden vanha kirkko, Ähtärin eläinpuisto, Nyrölän luontopolku, Kallioplanetaario, Tampere, Savonlinna ja Kuopio. Näiden retkien tarkoituksena on tutustuttaa maahanmuuttajia ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön.

24 23 Työtavat Opiskelussa käytetään yhteistoiminnallisia toimintatapoja, esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentelyä, opiskelijan asiantuntijuuden esille tuomista (opiskelija opettaa toisille opiskelijoille), keskustelua ja pohdintaa yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Nämä toimintatavat osaltaan valmentavat työelämää tai jatko-opiskelua varten. Opettajan tehtävänä on aktivoida opiskelijoita yhteistyöhön. Tärkeitä oppimisen tukijoita opettajan ohella ovat vertaistuki ja ryhmän tuki. Työtavoilla viritetään halu oppia ja ne liitetään mahdollisimman hyvin aikuisen elämänkokemuksiin. Käyttämällä opetuksessa erilaisia työskentelytapoja edistetään jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista. Työtapojen moninainen käyttö kehittää opiskelijan tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja sekä tukee opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Suullista kielitaitoa harjoiteltaessa ryhmä antaa luontevan kontekstin vuorovaikutukseen perustuvalle kielelliselle harjoittelulle. Arkielämän vuorovaikutustilanteita voidaan harjoitella esim. dialogeilla, draamalla, ryhmätöillä ja niiden yhteisellä purkamisella, mielipiteiden kertomisella ja esitelmillä. Näin edistetään vastuun kantamista ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä muiden kanssa. Erilaiset työtavat kehittävät opiskelijoiden valmiuksia ottaa vastuuta ja arvioida omaa oppimistaan. Niillä aktivoidaan kotoutujaa työskentelemään tavoitteellisesti sekä kehitetään hänen oppimisstrategioitaan ja taitojaan soveltaa oppimaansa toimintatapaa uusissa tilanteissa. Työtavoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon autenttista opiskelumateriaalia. Esimerkiksi natiivien haastattelut ja tutustumiskäynnit tarjoavat mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa. Myös opiskelijat voivat toimia opettajina, kuten Rhonda, joka kertoo kotimaastaan Australiasta. Kuva Hesam Omidbekhday.

25 24 Eheyttäminen ja eriyttäminen Opetuksessa otetaan huomioon eheyttäminen ja eriyttäminen, jotka ovat toisiaan täydentäviä periaatteita. Eheyttämisessä opetussisällöt ja opetustilanteet jäsennetään mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Sen tarkoituksena on varmistaa, että uudet asiat liittyvät loogisesti ja mielekkäästi jo opittuun, sekä muuhun kokemukseen. Opetuksessa otetaan huomioon taitojen systemaattinen opettaminen taitotasolta toiselle. On tärkeää varmistaa, että aiemmat taidot on opittu, ennen kuin odotetaan ylempien taitojen hallintaa. Näin voidaan hyödyntää jo opitun siirtovaikutusta ja välttää tiedon pirstaleisuutta. Opetuksessa eri osa-alueiden opetussisällöt integroidaan toisiinsa. Sisältöjä eheytetään myös etenemällä konkreettisesta abstraktiin. Eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset kyvyt opiskella ja se, että kotoutuminen voi olla eri vaiheessa. Koulutuksessa otetaan huomioon aikaisempi koulutus ja työkokemus, oppimistarpeet ja henkilökohtaiset erityistarpeet. Eriyttämisen kolme ulottuvuutta ovat opiskelun laajuuden, syvyyden ja opiskelunopeuden vaihtelu. Jotkut eivät kykene esim. itsenäiseen opiskeluun yhtä hyvin kuin muut ja opiskelijat tarvitsevat eri tavoin opettajaa ohjaamaan opiskelua. Opettajan tehtävä on arvioida oppimista jatkuvasti opiskelijan lähtökohdista käsin. Opettaja huolehtii siitä, että opetus vastaa opiskelijan senhetkisiä edellytyksiä. Eriyttäminen voi kohdistua esim. opetuksen sisältöihin, opetusmateriaaleihin, opetusmenetelmiin, työtapoihin ja tehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä muokataan luomalla tilaisuuksia opiskelijoiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä opiskelijoita joustavasti ja hyödyntämällä opiston ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Opiskelijaa ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla ja jokaiselle pyritään antamaan yksilöllinen palaute. Opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet liittämällä opittavat tiedot ja taidot opiskelijalle merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Näin opiskelijat saavat erilaisia mahdollisuuksia näyttää osaamistaan ja edistymistään.

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet Juha Kaivola Kansanopistojen rooli Kansanopistoissa opiskelevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut viimeisen vajaan 10v. aikana merkittävästi ja kasvaa edelleen.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot