Tieto tutkijan työpöydälle Tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä e-kirjastopalveluistamme

Transkriptio

1 Tieto tutkijan työpöydälle Tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä e-kirjastopalveluistamme Elektroniset aineistot toimivat mielestäni hyvin. Nykytilanne minulle hyvä, tieto-organisaatio toimii loistavasti! Ei muita toiveita kuin että sama meno jatkuisi! En juuri käytä niitä (kirjaston e-aineistopalveluja). Ne näyttävät sekavilta. Käytän pääasiassa pubmedia, scopusta, jne. En ole kirjastoa käyttänyt enää moneen vuoteen. Käytämme työssä ensisijaisesti tieteellisiä julkaisuja jotka ovat verkossa. Yllä poimintoja HY:n tutkijoiden avovastauksista elektronisten julkaisujen käyttöä koskevaan verkkokyselyyn Tieto tutkijan työpöydälle!. FinELib toteutti valtakunnallisen kyselyn syyslokakuussa Kysely oli suunnattu yliopistoissa, yliopistollisissa sairaaloissa ja FinELibkonsortioon kuuluvissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille. Vastauksia tuli kaikkiaan kappaletta. Helsingin yliopiston tai HYKSin valitsi taustaorganisaatiokseen 1494 vastaajaa. Tämä artikkeli sisältää ensin hieman taustatietoja vastaajista, sitten yhteenvetoa elektronisten aineistojen käytöstä ja käyttötapoja koskevista vastauksista monivalintakysymyksiin. Mukana on myös HY:n tutkijoiden avovastauksia, jotka antavat moninaisuudessaan ja ristiriitaisuudessaan meille paljon ajattelemisen aihetta. On syytä muistaa, että avovastauksissa painottuu usein negatiivinen palaute. Tässä artikkelissa on nostettu esiin sellaisia huomioita, jotka toistuvat useammissa vastauksissa ja/tai jotka ovat samansuuntaisia muissa yhteyksissä saadun kriittisen palautteen kanssa. Kyselyn vastaajat Helsingin yliopiston tai HYKSin taustaorganisaatiokseen valinneista suurimpina ryhminä erottuivat humanistis-yhteiskuntatieteellisiä tieteenaloja (34%), lääke- ja terveystieteitä (21,5%) sekä bio- ja maataloustieteitä (20,5%) edustaneet vastaajat.

2 Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet; 2,7 % Teknilliset tieteet; 0,5 % Millä tieteenalalla työskentelet? Muu tieteenala; 6,0 % Matematiikka ja geotieteet; 7,7 % Kemia; 5,8 % Humanistiset tieteet ja kielitieteet; 16,4 % Biotieteet ja maataloustiede; 20,3 % Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet; 17,5 % Lääketiede ja terveystieteet; 21,5 % Taloustieteet; 1,5 % Vastaajista noin puolet mainitsi tutkijatyökokemuksen kestoksi yli 5 vuotta. Viimeisen kahden vuoden aikana vastaajat olivat julkaisseet keskimäärin 4 artikkelia vertaisarvioidussa kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä ja kirjoittaneet keskimäärin yhden tutkimusraportin, artikkelin konferenssijulkaisuun tai blogi/wikiartikkelin. Julkaisumäärissä oli laajaa hajontaa, jopa 0-99 välillä. Pääasiassa vastaajat julkaisivat englanniksi, mutta paljon myös suomeksi. Lääke- ja biotieteiden edustajista neljännes ilmoitti, ettei julkaise lainkaan suomeksi. Huomattava osa tutkijoiden käyttämistä julkaisuista on saatavilla elektronisena Pääosa vastaajista kertoi tarvittavien julkaisujen löytävän joko täysin tai suurelta osin e-muodossa.

3 Kuinka suuri osa käyttämistäsi tieteellisistä julkaisuista on saatavilla elektronisessa muodossa? 1 % 8 % 13 % 14 % Kaikki on saatavilla elektronisessa muodossa Suurin osa on saatavilla elektronisessa muodossa Noin puolet on saatavilla elektronisessa muodossa Merkittävä osa on saatavilla ainoastaan painetussa muodossa Lähes kaikki on saatavilla ainoastaan painetussa muodossa 64 % Tutkijoilta kysyttiin myös miten he lukevat erityyppisiä julkaisuja. Tieteellisiä lehtiartikkeleita luetaan varsin yleisesti ruudulta (n=1255) tai tulostettuna (n=1081). Kirjojen kohdalla painettuna (n=1205) lukeminen on vielä yleisempää (n=469), e-kirjathan ovat alkaneet yleistyä vasta viime aikoina. Käsikirjoja ja hakuteoksia käytetään vielä paljon yleisemmin painettuina (n=1159) kuin verkossa (n=583). Kun nyt HY:n piirissä on käytettävissä aika paljon e-hakuteoksia, ei voi olla tässä yhteydessä pohtimatta, mahtavatko ne olla tarpeeksi näkyvästi tarjolla. Tutkijoiden tiedonhaku alkaa yleisimmin Googlesta Tutkijoilta kysyttiin myös, mistä he aloittavat tiedonhakunsa. Suosituin väylä e-aineistoihin on, odotetusti, Google, mutta myös kirjaston kotisivuja tai portaaleja käytetään. Vähiten mainintoja saivat sosiaalinen media (blogit, Twitter, Facebook tms.), RSS-syötteet sekä uutuusvalvonta ja - seuranta.

4 Mistä aloitat tiedonhaun? Valitse ne kolme, joita käytät eniten - TOP 5 32,6 % 10,3 % 12,2 % Kustantajan tai välittäjän e- aineistotietokannat (esim. Elsevier ScienceDirect, EbscoHost) Lehden oma arkisto tai verkkosivut Viittaustietokanta (esim. ISI Web of Science, Scopus) 18,0 % Oman organisaation kirjaston kotisivu tai tiedonhakuportaali (esim. Nelli-portaali) Google tai muu hakukone 26,9 % Kiitetyt ja moititut e-kirjastopalvelumme - haasteita riittää Kyselyyn sisältyi paljon elektronisten aineistojen käyttöön liittyviä ongelmia koskevia kysymyksiä, joissa tarjottiin mahdollisuutta avovastaamiseen. Näissä vastauksissa tuli esiin melkoinen kirjo kommentteja. Seuraavassa joitain poimintoja tästä runsaudesta ja mietteitä, joita tutkijoiden kommentit meissä herättivät. Painettujen lehtien tilaus tulisi lopettaa! Luen painettuja aikakauslehtiä paljon mieluummin! Tarvitsen harvoin sellaista journaalia, mitä yliopistoni ei tilaa; e-kirjojen puute vaivaa omaa työtäni enemmän. Kirjat toivon hankittavaksi paperisina Kaikki olemassa olevat sähköiset aineistot käyttöön! Rajoitettu pääsy aineistoihin ärsyttää aina. Painettujen lehtien tilaus tulisi lopettaa ja käyttää rahat mahdollisimman kattavan e- tietoaineiston hankintaan. Muita kuin englanninkielisiä aineistoja on vaikea löytää

5 Silmät väsyvät liiasta ruudun tuijottelusta! Tylsää olla koko ajan tietokoneen ääressä. Luen painettuja aikakauskirjoja paljon mieluummin ja mieluiten kahvihuoneessa! Hankinnan osalta vastaajien yleisin toive oli e-kirjakokoelman kasvattaminen. E-kirjoja toivottiin laidasta laitaan: vanhoja ja uusia, antologioita, oppikirjoja, metodikirjoja, teoriakirjoja, kaunokirjallisuutta jne. Vaikka kirjoja toivottiinkin lisää, näkivät monet vastaajista puutteita niiden käytettävyydessä: muistiinpanoja ei voi tehdä marginaaleihin ja silmät väsyvät ruudulta lukiessa. Kirjaston e-kausijulkaisujen valikoima sai monelta kiitosta; tosin useita eri alojen lehtiä toivottiin vielä hankittavan kokoelmiin. Lisäksi tarjontaa arvosteltiin liiasta painottumisesta englanninkieliseen aineistoon: useat vastaajista toivoivat kausijulkaisuja kuten myös muita aineistoja muilla kielillä, mm. suomeksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja kiinaksi. Myös vanhan aineiston saatavuus e-muodossa koettiin huonoksi. Vanhan määritelmä tosin vaihteli vastaajasta riippuen: osalle vanha tarkoitti ennen 2000-lukua julkaistuja artikkeleita, toiset kaipailivat kirjallisuutta aina 1700-luvulta alkaen. Monet vastaajista esittivät toiveen, että kausijulkaisuja hankittaessa ostettaisiin pääsy lehden kaikkiin numeroihin, ei vain viimeisimpiin vuoteen. Vanhan aineiston lisäksi toivottiin myös uusinta uutta: vuoden tai kahden embargoaika nähtiin ongelmaksi oman tutkimusalan seuraamisen kannalta. Useampi vastaaja huomautti myös, ettei NELLIn kertomiin saatavuustietoihin voi aina luottaa vaan ne saattavat luvata liikoja. Ongelmina mainittiin myös tarjonnan vaihtelu vuosittain sekä etenkin vuoden vaihteessa esiintyvät häiriöt pääsyssä aineistoihin. Toiveita esitettiin myös läpinäkyvämmästä hankintapolitiikasta sekä hankintaehdotusten tekemisen helpottamisesta. Viimeksi mainitun toiveen ymmärtää hyvin: tarjolla on useita eri lomakkeita, kampuskirjastokohtaiset ynnä kausijulkaisujen ja verkkoaineiston hankintaan tarkoitettu, eikä niiden yhteydessä välttämättä mitään yhteystietoa lisätietojen kysymistä varten. Liikaa erilaisia tietokantoja Jos lehtien osalta ongelmaksi koettiin joidenkin tärkeiden oman alan nimekkeiden puuttuminen tai vajaukset ajallisessa ja kielialueittaisessa kattavuudessa, tietokantoja todettiin melko monissa vastauksissa olevan ehkä liikaakin. Myös niiden erilainen logiikka häiritsi. Kirjaston NELLIportaalin ja kirjaston sivustojen ei koettu välttämättä auttavan tietokantojen valintaongelmissa. Liikaa erilaisia tietokantoja: ulkomaisten kontaktien kautta minulle selvisi, että web of science on tietokanta, jota minun tulisi seurata, ei muita. Aineistohakujen sillisalaatti ja sekavuus: pitää hakea niin monesta paikasta, elsevier, isi, scopus, cab. Hankalia ja sekavia käyttää; eri tietokantojen erilainen logiikka; hakukoneet toimivat välillä erilaisella logiikalla kuin oma logiikka. Suurin ongelma minulle on tiedon paljous. Aineistoa tuntuu välillä olevan liikaa. Aineisto on niin laaja, että olennaista on erittäin vaikea löytää nopeasti. Sen sijaan aikaa kuluu aineiston selaamiseen. Viitetietokannat vaikea saada haltuun.; kirjaston omat portaalit ovat kömpelöitä ja turhia; sekavat ja ahdetut sivut. Looginen visuaalisuus nolla.

6 Myös sähköpostitse tulleissa asiakaspalautteissa on useammankin kerran tuskailtu tietokantojen haltuun saamiseen liittyviä ongelmia. Uuteen asiakasliittymään (palvelusivustoon) kehitettävää tietokantaselausta sietää miettiä: nykyisin asiakas saa tietyn alan tietokantoja selaamaan pyrkiessään listauksen, jossa on vain usein varsin mitäänsanomattomat tietokantojen nimet ja niiden vieressä aineistotyyppi; tietokannan kuvailu on i-painikkeen takana. Listassa olisi hyvä näkyä myös kuvailun alku, joka kertoisi mistä on kyse. NELLI-portaali on suurin ongelma Tiedossa on ollut, että tutkijat eivät juuri arvosta NELLI-portaaliamme. Tämä tuli esiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun pitkään NELLIn lehtivalinnan rinnalla tarjoiltu E-lehdet-tietokanta lopetettiin (Ks. VERKKARI-juttu: Ejournals in memoriam). E-lehdet-tietokantaa muisteltiin edelleen lämmöllä monissa NELLI-ryöpytyksissä, joita oli huomattavan paljon. Monista syntyi vaikutelma, että NELLIä käytetään vain jos helpommat tavat etsiä artikkeleita eivät tuota tulosta. Nelli-portaali on suurin ongelma! Yliopiston aikaisempi e-lehtihaku toimi loistavasti ja itselleni tuntemattomia lehtiä oli helppo etsiä, löytää ja selata. Nyt valitettavasti aika ei riitä käyttämään toimimatonta Yliopiston palvelua. Mikäli Google Shcolar tai pubmed ei löydä artikkeli jää hakematta. Uudistus uudistuksen vuoksi toimii harvoin... Mielestäni Nelli-portaalin e-lehtivalikkoa on nykyisin hankalampi käyttää kuin ennen taannoista uudistusta (esim. klikkailua ja aukeavia ikkunoita on enemmän kuin ennen). Kuten e-lehdet tietokannan lopettamisvaiheessa, niin näissä avovastauksissakin kaipaillaan selkeämpää ja yksinkertaisempaa liittymää e-lehtiin. E-lehdet tietokannasta kaivataan myös mahdollisuutta selailla oman alan lehtiä, tämä on tullut esiin myös sähköpostipalautteissa. Periaatteessa sellainen mahdollisuus olisi tarjolla NELLIssäkin, mutta tarjolla oleva kategorisointi on niin outo, että mahdollisuutta ei ole nostettu esiin Lehtivalinta-toiminnon uumenista. Kymmeniä tuhansia lehtiä ei ole mahdollista kategorisoida yksin kappalein. Tarjolla olevien muiden mahdollisuuksien tutkimiseen ja käyttöön ottoon ei ole ollut henkilöresursseja. Toivottavasti lähitulevaisuudessa olisi. Hakuja on vaikea kohdentaa juuri siihen mitä hakee Aiheenmukaisten tiedonhakujen ongelmista kertoi useampikin asiakas. Asiayhteydestä ei ihan aina käy ilmi, onko kyseessä NELLI-haku vai haku jonkun tietokannan omassa käyttöliittymässä. Sikäli kun on kyse NELLI-hauista, epäilen, että monien meistä kokemukset ovat varsin samansuuntaisia kuin tutkija-asiakkaidemme. Täsmällisten hakujen onnistuminen on usein haastavaa. Nellin käyttöliittymä on sekava! Googlemainen yleispätevä yhdellä hakukentällä toimiva ratkaisu olisi nykyaikaa!. Käytännössä Nelliin menen kokeilemaan vasta, jos Scholarin kautta ei jotain artikkelia löydy. Hakutoiminnot ovat vähän viime vuosisadalta: Googlen kautta on huomattavasti helpompi etsiä hakusanoilla, kirjoittajan nimellä jne. Useammalla hakusanalla hakeminen on tehty turhan vaikeaksi ja tulosten relevanssi ei aina ole asian mukainen.

7 Vaikea löytää (artikkeleita) omalta tutkimusalalta, joka on hankalasti esitettävissä hakusanoilla. Usein hakutuloksia on liikaa ja ne ovat liian epäspesifejä. Tulokset eivät aina vastaa hakuparametreja. Tiettyä artikkelia etsiessään haluaisi löytää vain sen ja mahdollisesti muutaman muun samantapaisen artikkelin (sama aihe, samat tekijät), mutta ei sen enempää. Yliopiston sähköisen aineistohaun kautta haettavat asiat ovat jotenkin tavattoman "piilossa": tiedossa olevalla viitteellä hakiessa joutuu painamaan miljoonaa nappia, joista osa ei ole aivan loogisimmilla mahdollisilla paikoilla - joskus tuntuu että juttu saattoi jäädä löytämättä vaikka siihen olisi ollut pääsykin jos olisi tiennyt mistä painaa. Hakujen kattavuudesta ei voi olla varma Yllä siteeratuista kommenteista kolmanneksi ja toiseksi viimeinen koskettanevat artikkelihakua, jossa tosiaan tulee aika usein turhan pitkiä hakutuloslistauksia, joihin liittyvistä lukuisista painikkeista ja kuumennettuja tekstilinkeistä ei todellakaan ole helppoa päästä perille. Useammissakin avovastauksissa toivottiin selkeämpää ja helpommin avautuvaa käyttöliittymää. OmaNELLIä tutkijat eivät taida paljoakaan käyttää. Yksi avovastauskommentti siitä kuitenkin tuli. Se sai vakuuttuneeksi siitä, että Terkon luomaa FeedNavigator lehtien uutuusseurantapalvelua kannattaisi kehittää edelleen muillakin kampuksilla ja mainostaa. Tehokkaiden hakujen teko hankalaa Nellissäkin; minne esim. voisi laittaa helpon täsmähaun joka päivittäisi hakutulokset usein? Nykyinen uutuushaku Omassa Nellissä on hassu, hakee ns. koko aineistosta joka kerta eli vaikea löytää todelliset uutuudet. Eikö kaikki tämä negatiivinen palaute, jota NELLIin liittyen on vuosien varrella tullut myös opiskelija-asiakkailtamme, antaisi aihetta kiirehtää uuden asiakasliittymän/palvelusivuston kehittelyä? Etäkäyttö yliopiston ulkopuolelta joko ei onnistu tai on liian mutkikasta Etäkäytön ongelmia tai mutkikkuutta valiteltiin muutamissa vastauksissa. Tässäkin kohdin tuli esiin, että ihmiset eivät haluaisi joutua NELLIin. Vastauksia lukiessa vakuuttui, että etäkäyttömahdollisuuksista tiedottamiseen kannattaisi panostaa jatkossa. Etäkäyttöä ohjeistavissa sivuissa lienee asiakasystävällistämisen varaa. Myös sovelluskirjanmerkkiä, joka mahdollistaisi pääsyn lehden sivuilta artikkeleihin ilman NELLIn kautta kiertämistä, mikäli kirjastolla kyseiseen lehteen siihen tilaus, olisi ehkä syytä tarjoilla aktiivisemmin. Myös siitä, että GoogleScholaria käyttävällä yliopistolaisella on mahdollisuus edetä viitteestä (tilatun) e- lehden artikkeleihin kannattaisi kertoa uudestaan ja uudestaan. Kun menin lehden kotisivun kautta etsimään tiettyä artikkelia, pääsy siihen evättiin, kun taas Nellin kautta pääsinkin artikkeliin käsiksi. Olisi kiva jos nämä olisi paremmin integroitu, ettei tarvitsisi mennä Nellin kautta vaan riittäisi että on yhteydessä yliopiston verkkoon ja lehti automaattisesti tietäisi että minulla on käyttöoikeus. Googlaus artikkelin nimellä johtaa kyllä lehden nettisivuille, mutta siitä ei pääse eteenpäin artikkeliin, vaan joutuu menemään NELLI-portaaliin.

8 Kotikoneelta yhteyden saaminen elektronisiin aineistoihin yliopiston verkon kautta (hy-vpn) hankalaa. Tarvittava yhteysohjelma (open vpn) asennettava kotikoneelle joka kerta uudestaan. Vaikein ongelma on se, että työskennellessäni muualla kuin laitoksella (esim viikonloppuisin, kesällä ja "lomilla") haluaisin päästä artikkeleihin ja arviointitietokantoihin käsiksi, noina aikoinahan aikaa lukemiseen on eniten, mutta kotikoneella yliopiston tilaamiin elektronisiin aineistoihin tuntuu pääsevän varsin heikosti jos ollenkaan. Olen surkea löytämään etsimääni opetusta pitäisi olla enemmän Jotkut kyselyyn vastanneista tutkijoista totesivat suoraan, etteivät välttämättä tunne parhaita kanavia löytää etsimiään lähteitä ja totesivat kirjaston antamaa opetusta tarvittavan Mitä tulee e-kirjastopalveluihin Helsingin yliopistossa, suurin ongelmani on oma tietämättömyyteni. Mitä tulee brittiläisen yliopistoni tarjoamiin palveluihin, ongelmana on se, ettei ole tilattu riittävästi e-lehtiä. Olen surkea löytämään etsimääni En tunne parhaita kanavia varmaankaan en osaa käyttää riittävästi, opetusta pitäisi olla enemmän! Opetusta, opastusta ja apua koskevalla toivelistalla oli mm. seuraavanlaisia asioita, joita ainakin periaatteessa on jo tarjolla, mutta onko tarpeeksi näkyvästi: Asiantuntevaa henkilökohtaista apua aineistojen hallintaan Opetusta ja vinkkejä viitetietokantojen ja viiteohjelmien käytöstä. Muutamakin vastaaja toi esiin, että käyttöliittymien pitäisi olla niin helppokäyttöisiä ja intuitiivisesti avautuvia, ettei erillistä opetusta juuri tarvittaisi. En juuri käytä kirjaston tarjoamia e-aineistopalveluja Oli myös niitä, jotka ilmaisivat, etteivät kirjaston tarjoamaa opastusta ja juuri muitakaan e- kirjastopalveluja kaipaa: En juuri käytä niitä (kirjaston e-aineistopalveluja). Ne näyttävät sekavilta. Käytän pääasiassa pubmedia, scopusta, jne. En ole kirjastoa käyttänyt enää moneen vuoteen. Käytämme työssä ensisijaisesti tieteellisiä julkaisuja jotka ovat verkossa. Näitä vastauksia lukiessa ei voinut olla miettimättä, mahtoivatko kyseiset tutkijat tietää, että juuri kirjasto oli hankkinut yliopistolaisten käyttöön esim. Scopuksen ja arvattavasti myös aika monia niistä lehdistä, joita tutkijat kokevat saavansa verkosta. Periaatteissa saumattomilla tietoaineistopalveluilla, joihin erinäisissä strategiapapereissa on todettu kirjaston pyrkivän, voisi kai tarkoittaa tätäkin, että käyttäjien ei tarvitse tietää, mikä taho aineistot kustantaa. Tieto lienee kuitenkin tärkeä useammastakin syystä, ei vähiten siksi, että kirjastopalvelujen rahoitustarve ymmärrettäisiin. Kuvaava tässä suhteessa on seuraava avovastaus liittyen kysymykseen, mitä kirjastolta toivotaan: Mahdollisimman pienin kustannuksin toimiva organisaatio!

9 Hankkimiimme tietokantoihin ja käyttämiimme lehtipalveluihin olisi yleensä mahdollista liittää aika näkyväkin logo, joka osoittaisi, mikä taho palvelun tarjoaa. Kirjoittajat Päivi Lammi suunnittelija Hallinto- ja kehittämispalvelut Helsingin yliopiston kirjasto Eeva Peltonen Kirjastonhoitaja Hankinta- ja metadatapalvelut Helsingin yliopiston kirjasto Heini Viitamäki Kirjastosihteeri Hankinta- ja metadatapalvelut Helsingin yliopiston kirjasto