Sairaanhoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa"

Transkriptio

1 Sairaanhoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa Ulla Halonen Uudistuvat työnkuvat -hanke kevät-kesä 2012

2 Pitäisi löytää ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita ja valmiita sitoutumaan JOHDANTO Uudistuvat työnkuvat hankkeen lähtökohtana on ollut erityisesti sairaanhoitajien toimenkuvan kehittäminen pitkäaikaishoidossa niin, että se vastaisi paremmin heidän saamaansa koulutusta ja osaamista. Uudistuvat työnkuvat -hankkeen koulutustilaisuuksissa on keskusteltu vilkkaasti sairaanhoitajan toimenkuvasta ja sen kehittämisestä sekä sopivasta sairaanhoitajamäärästä pitkäaikaishoidossa. Sairaanhoitajille päätettiin myös antaa mahdollisuus kertoa henkilökohtaisesti oma näkemyksensä asiasta. Sairaanhoitajien vastauksissa esille nousevat toistuvasti henkilöstömitoitukset ja asiakkaiden yhä heikompi kuntoisuus ja monisairaisuus osastolle tultaessa sekä osaston kokonaistilanne asiakkaiden kunnossa ja koko henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta. Sairaanhoitajien työnkuvaa on kartoitettu ennen hanketta esimerkiksi Ohmeron ja Kovaniemen tekemässä opinnäytteessä, jossa he totesivat, että sairaanhoitajilla olisi valmius siirtyä konsultoivampaan sairaanhoitajan toimenkuvaan. Lisäksi sairaanhoitajat Nurminen ja Pappinen totesivat opinnäytteessään sairaanhoitajien työajan sisältävän paljon koulutusta vastaamatonta osuutta, kuten tukipalveluita. Sairaanhoitajia haastateltiin puolistrukturoitua lomaketta käyttäen. Osittain haastattelutilanteita ohjasivat myös vastaukset ja niitä tarkentavat kysymykset. Kyselyrunko sisälsi taustatiedot ja kysymyksiä hankkeen myötä esille nousseista teemoista. Haastattelutilanteet koettiin myönteisenä ja ne ovat saaneet hyvää palautetta.

3 Taustatiedot Haastateltuja sairaanhoitajia oli 9. Haastattelut kestivät 1-1,5h ja ne toteutettiin kesäkuussa Pyynnöt osallistua haastatteluun meni esimiesten kautta vapaaehtoisuuteen perustuen. Haastatellut sairaanhoitajista yli puolet oli 50-vuotiaita ja muut alle. Keski-ikä oli 49 vuotta. Työkokemusta vanhuspuolella heillä oli runsaasti 5-20 vuotta, suurimmalla osalla yli 10 vuotta. Nykyisessä yksikössään haastatellut olivat työskennelleet muutamista kuukausista seitsemään vuoteen. Taulukko 1: Haastateltujen taustatiedot Keski-ikä Työkokemus vanhuspuolella Työkokemus nykyisessä yksikössä 49 vuotta 5-20 vuotta, keskimäärin yli 10 vuotta 0-7 vuotta Miksi valinnut vanhustyön omaksi alakseen? Sairaanhoitajilta kysyttiin, miksi he ovat valinneet juuri vanhuspuolen omaksi alakseen. Haasteltavista kuusi oli kokenut alan omakseen itsestään selvyytenä. Heistä puolet ei osannut perustella asiaa sen enempää se on aina kulkenut rinnalla tämä vanhustyö ja puolet kertoi tottuneensa jo nuorena tavalla tai toisella ikääntyneisiin ihmisiin, esimerkiksi elämällä kolmen sukupolven kanssa samassa taloudessa. Eräs sairaanhoitaja kertoi pystyvänsä hyödyntämään vanhuspuolella omia vahvuuksia ja vuorovaikutustaitojaan paremmin kuin akuutissa hoidossa. Toinen perusteli valintaa pidemmillä asiakassuhteilla ja kokonaisvaltaisuudella. Eräs haastatelluista totesi ajautuneensa vanhuspuolella, mutta jatkoi, että mitä pidempään on ollut, niin sitä enemmän on tykännyt. Ala oli valittu myös gerontologisen hoitotyön haasteellisuuden vuoksi. Mistä löydetään hoitajat, joille vanhustyö on se oma juttu?

4 Miksi ei ole mennyt akuutimmalle puolelle? Osa kertoi, että kolmivuorotyö ei sovi hänelle tai ei käy elämäntilanteeseen. Muutamat kertoivat, että akuuttipuolen tehtävät eivät vain kiinnosta heitä, ja eräs kertoi, että ei halua toimia niin hetkessä vaan pohtia asioita kokonaisvaltaisesti. Erikoissairaanhoidon erilaiset osaamisvaatimukset herättivät myös epäröintiä tämän hetken osaamisen perusteella, ja osa koki, että sinne olisi pitänyt mennä heti, jos olisi aikonut pysyä mukana. Vanhuspuolen perushoidollisempi ote sai myös kannatusta. Vastuunmäärää ei vähennä ollenkaan vaan vanhustyö on monesti hyvin vastuullista ja joutuu tekemään hyvin itsenäisiä päätöksiä, ehkä siinä voi hetki kuitenkin sitä pohtimisen aikaan, työn luonne on erilainen Kokeeko voivansa hyödyntää osaamistaan? Suurin osa koki voineensa hyödyntää omaa osaamistaan sairaanhoitajana. Useat korostivat sairaanhoidollisten taitojen lisäksi omien luonteenpiirteiden ja sosiaalisen osaamisen hyödyntämistä. Osa kertoi pystyvänsä hyödyntämään aiemmin saamansa erityisosaamista, esimerkiksi kuntouttamista, ja pystyneensä jakamaan sitä myös muille hoitajille. Useat hoitajista korostivat hoidon kokonaisvaltaisuutta, joka vaatii erityistä osaamista. Myös lähi- ja perushoitajien sekä opiskelijoiden konsultointi ja ohjaus nousi usean sairaanhoitajan puheessa esille...asian voi nähdä perushoidon näkökulmasta, mutta jos haluaa nähdä kokonaisuuden näkökulmasta niin haastetta piisaa ja ottaa vastuuta tilanteesta ja asukkaasta ja koska kuitenkin asukkaat ovat monisairaita ja monenmoista ongelmaa siellä on, kyllä sitä (vastuuta) riittää tärkeä rooli työn lähi- ja perushoitajien opastamisessa ja se avartaa paljon kun siinä olisi sitä mahdollisuutta tosia paljon kanss a Onko kokenut osaamisensa laskeneen vanhuspuolella Suurin osa sairaanhoitajista kertoi, että totta kai joidenkin asioiden osalta osaaminen on laskenut, koska toimenpiteitä ei ole tarvinnut Mitä on sairaanhoitajan osaaminen vanhustyössä?

5 tehdä tai esimerkiksi lääkityksen osalta osaaminen koettiin kaventuneen. Jos temppuja ajattelee niin kyllä on, painopiste on eriasioissa ja sosiaalisessa osaamisessa sekä hoidon seurannassa ja kehittämisessä Kysymys herätti myös pohdintaa: Mitä se sairaanhoitajan osaaminen on? Onko se temppuja ja kädentaitoja vai se kokonaisuus. Samalla tuotiin myös esille, että vanhuspuolella sairaanhoitaja joutuu myös opettelemaan uusia asioita, kuten yhdessä tekemistä tai hoitohakemuksien täyttämistä. Milloin sairaanhoitajia tarvitaan pitkäaikaishoidossa Sairaanhoitajilta kysyttiin hivenen provosoivastikin sairaanhoitajien tarpeellisuudesta pitkäaikaishoidossa. Vastauksia emmittiin ja vastausta vähän kierreltiinkin, mutta vastaukset olivat toisaalta samansuuntaiset. Suurin osa koki, että sairaanhoitajia on syytä olla joka aamu- ja iltavuorossa yksi paikalla, koska ei se katso aikaa, milloin vointi heikkenee. Samalla useimmat toivat esille kollegiaalisen tuen tärkeyden, esimerkiksi vuorojen vaihtuessa. Lähdössä ollut sairaanhoitaja kertoi merkittäväksi työntötekijäksi yhteistyön ja kollegiaalisen tuen puuttumisen, jolloin vastuu kasautui liian raskaaksi. Kollegatuki on puuttunut, paljon ollut sellaista mitä olisi pitänyt tehdä, mutta ei ole ehtinyt Toisen kanssa miettiminen ja mitäs nyt tehdään niin kyllähän se monta kiperää tilannetta voisi sillä ratkaista, kun se kollega olisi siinä Sairaanhoitajilta kysyttiin myös eri vuorojen eroista. Useimmat sanoivat, ettei ole mitään eroa, onko aamu vai ilta tai arki vai viikonloppu. Toisaalta useimmat myös sanoivat, että jos pitää tinkiä sairaanhoitajia niin iltavuoroista, mutta aamuvuoroihin ainakin pitäisi jäädä sekä arkeen että viikonloppuun sairaanhoitaja. Vähiten tarpeellisuutta sairaanhoitajalle katsottiin olevan viikonlopun iltavuoroissa. Toisaalta sairaanhoitajille koettiin tulevan myös henkinen vastuu koko osastosta, ja huolta kannettiin lähi- ja perushoitajien pärjäämisestä, jos jotain alkaa tapahtumaan tai pitää alkaa soittelemaan sijaisia. Kollegatuki on korvaamaton työssäjaksamisen edellytys.

6 Muutama sairaanhoitaja toi esille, että jos sairaanhoitajia olisi vähemmän, niin lähi- ja perushoitajien osaaminen nousisi ihan uuteen arvoon. Lisäksi korostettiin, että muutos myös edellyttäisi sitä, että lähi- ja perushoitajat oppivat ottamaan ja ottavat enemmän vastuuta. Mitään määriä sairaanhoitajista ei kukaan halunnut sanoa. Lisäksi useampi toi esille, että asia riippuu myös koko muun henkilöstön tilanteesta. Jos on päteviä ja kokeneita lähihoitajia illalla niin ei välttämättä tarvitse, mutta jos sijaisia tai opettelevia niin sairaanhoitaja luo turvaa ja pysyvyyttä Sairaanhoitajien toimenkuvasta puhuttaessa haastattelujen aikana eri yhteyksissä nousi usein esille henkilöstömitoitukset ja työn organisointi. Osa sairaanhoitajista koki, että ollessaan perustyössä mukana, he joutuvat tekemään taukojen aikana ns. sairaanhoidolliset tehtävät. Lisäksi kiinnitettiin huomioita työtapoihin ja työn organisointiin, joilla asioita voitaisiin saada sujuvoitettua. Ei se hoitajien määrä kyllä ole suhteessa suoraan hoitotyön laatuun. Löytää ne vahvuudet ja oikeat työskentelytavat, että homma toimii...iltapäiväkahvissa on tiivistettävää ja siihen sais vaikka mitä. Toimintakulttuurin muuttaminen on niin työlästä. Iltapäiväkahvin ajan sairaanhoitaja tekee töitä, mutta lähi- ja perushoitajat istuu kahvilla. Loppujen lopuksi vaikka kuin on aina toivottu lisää henkilökuntaa, että onko se loppupeleissä sitä että jos on kauheesti henkilökuntaa niin ne työt joutuu,, onhan se tietysti tiettyyn rajaan asti että selvitäänkö mutta oisko myöskin sellasella työn organisoinnilla ja mihin sitä aikaa ja panosta käytetään. Esimerkin omaiseksi että vaikka jos ohjeistukset eivät ole kunnossa, niin joutuu kaikkia neuvomaan, kun jos olisi ollut panosta tietyssä kohdassa. Ehkä tarvittas vähän enemmän väkkee, mutta kuitenkin.. jossain vaiheessa tulee se että kaikki vaan pyörii ja kukaan ei ota vastuuta asioista. Yhteenvetona voitaisiin todeta, että sairaanhoitajat kokivat tarpeelliseksi, että joka aamu- ja iltavuorossa on yksi sairaanhoitaja. Osa olisi valmis muuttamaan sairaanhoitajan työn aamupainotteiseksi tai jopa kokonaan päivätyöksi, Yksi sairaanhoitaja vuorossaan pitää olla, (mutta se riittää).

7 mutta se vaatisi jo sitten kokonaisuuden tarkastelua ihan uudella tavalla. Lisäksi korostettiin, että jostain (toiselta osastolta) pitäisi löytyä tarvittaessa myös sairaanhoitaja. Muutama toi myös esille, että jos kuitenkin samasta talosta löytyisi tarvittaessa sairaanhoitaja niin voitaisi opetella sitä, että käytäisiin konsultoimassa, mutta se pitäs olla semmosta, että helposti sais sitten. Toisaalta epäiltiin myös konsultoivan sairaanhoitajan mahdollisuuksia tehdä arvioita asukkaan tilanteesta. Tilanteen arviointi muualta kuin se joka on hoitanut, niin eihän se arvio ole sama. Asukkaan tunteminen on todella tärkeää Olisiko mahdollisuus ottaa lisää vastuuta työstä? Muutama vastaaja koki, että heillä voisi olla mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta. Osa kertoi vastuuta olevan tällä hetkellä jo sopivasti vastuutehtävien myötä tai esimiehen kakkosmiehenä olemisen myötä. Yksi koki, että vastuuta on jo nyt niin paljon, että harteita painaa. Toisaalta vastuunkantajia kaivattiin useampia, jotta jatkuvuus työssä tulee turvattua poissaolojenkin aikana. Jos on liki 50 asukasta niin enempää ei voisi olla vastuulla, kun on yksin sairaanhoitajana töissä, tosin osastonhoitajankin kanssa voi keskustella asioista. Voisiko sairaanhoitajat olla irti tiimeistä? Osa koki, että sairaanhoitajien on syytä olla tiimeissä mukana ja niin, että heillä on myös omat asukkaat. Silloin panostaa niihin omiin ihmisiin ja on helpompi panostaa ja kehittää ja seurata niiden kuin että olisi kaikki vastuulla ja kaikista ei voi ottaa vastuuta. Osa koki, että sairaanhoitajat voisivat olla irti tiimeistä, mutta työaika pitäisi miettiä uudelleen. Tai jos sairaanhoitajia olisi vähemmän, niin silloin ei voisikaan olla kiinni tiimeissä.

8 Useimmat kuitenkin korostivat nyt käytössä olevaa systeemiä, että sairaanhoitajat ovat tiimeissä kiinni, mutta ovat myös muissa tiimeissä tai ovat silti kaikkien käytettävissä. Hyvänä pidettiin myös käytäntöä, jossa sairaanhoitajilla on oma kotitiimi, mutta he eivät toimi omahoitajina, jolloin vastuu omahoitajuudesta jää lähi- ja perushoitajille. Millainen imago vanhustyöllä on sairaanhoitajien keskuudessa ja miten imagoon voisi vaikuttaa? Mielikuvaa sairaanhoitajan työstä vanhuspuolella ei välttämättä pidetty huonona, mutta useimmat pohtivat, että työ tunnetaan todella huonosti muualla eli ei tiedetä mitä täällä tehdään. Monet toivat myös esille omaa tärkeää rooliaan tuoda työtä myönteisenä esiin erityisesti sijaisille ja opiskelijoille. Parhaassa tapauksessa opiskelijat ovat innostuneet työstä ja saaneet kipiniän lähteä vanhuspuolelle töihin. Myös julkisuudessa käytävästä pelkästään negatiivisesta keskustelusta oltiin huolissaan, jolloin hoidon kehittyminen ja tehtävä hyvä työ jää näkymättömiin. Pitkä prosessi, tuoda esille ja tuoda julkisuuteen, miten tärkeää työtä tämä on ja ite tullaan vanhoiksi, ja miten meitä hoidetaan ja kuka meitä hoitaa. Työntekijät voi itse vaikuttaa. Kun tilaa sijaisia tai opiskelijoita, otetaan ystävällisesti vastaan. Yritetään olla avoimia ja iloisia, ei pidetä yllä negatiivista ilmapiiriä, yritetään perehdyttää työhön. Tk- sairaalasta tulleita, ei silläkään (tk-sairaala) puolella tiedetä, mitä täällä tehdään,..hakeudutaan äksön puolelle tai koska on terveydenhuollon puoli. Voi olla ettei ole konkreettista tuntumaa vanhuuteen, niin sitten oletetaan että muutaman viikon päästä pitää jo osata kaikkea. Hoitajien pitää olla kannustavia ja motivoivia ja tuoda työstä erilaisia näkövinkkeleitä. ettei se työ ole harjoittelun aikana vain syöttämistä ja kylvettämistä vaan tuoda teoriatietoa mukaan. Opiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on antoisaa mutta myös kuluttavaa. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen Osa sairaanhoitajista kertoi, että yötyöt eivät sovi heille. Vuorotyöhön Miten tuodaan työtä vanhuspuolella positiivisesti esille?

9 oli kuitenkin enimmäkseen sopeuduttu ja työn ja yksityiselämän yhdistäminen sujui hyvin. Elämäntilanne vaikutti luonnollisesti merkittävästi asiaan. Osa oli hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää lyhennettyä työaikaa lasten ollessa pieniä. on ollut haastetta, tähän mennessä on aina selvitty tilanteista Työaikajärjestelyt Useimmilla osastoilla on jo käytössä puoliautonominen työvuorolista, johon on oltu tyytyväisiä. Työvuorojen suunnittelu sai myönteistä palautetta, mutta myös epäilyä siitä, millä ajalla listan henkilökunta ehtisi kokonaisuudessaan tehdä. Osastonhenki on parantunut nykyisestä en osaa eikä kauheasti kiinnosta, millä ajalla se tehdään Palkka ja palkitseminen Kaikki sairaanhoitajat kokivat, että työstä saatu palkka ei vastaa työn vastuullisuutta. Asia myös sivuutettiin lyhyesti, koska asialle ei voida mitään. Lisäksi osa kertoi, että eihän tänne alalle rahan takia olla lähdetty. Palkkaa enemmän pohdittiin palkitsemisen keinoja. Sopivia palkitsemiskeinoja ei loppujen lopuksi osattu kertoa kovinkaan paljon. Joku naurahtikin, että sitä on joskus ihan porukallakin mietitty, että mitä se sitten vois olla, että kävis kaikille Palkitsemisen keinoina pidettiin myös koulutusmatkoja tai mahdollisuutta saada osallistua ammatillisiin koulutuspäiviin. Toisaalta esille nousi palkitsemisen yhteydessä palautteen saaminen. Useampi haastateltu kertoi, että olisi mukava jos saisi useammin myönteistä palautetta erityisesti esimieheltä. kyllä se osastonhoitajan kiitos ja huomioinen on paljon että jos on tehnyt jonkun kehittämisjutun tai suorittanut jonkun päivän tehtävän

10 työnantaja kustantaa matkan kouluttautumiseen, osoittaa työnarvostamista. Esimiehen ja johtamisen rooli Esimiehen roolin tärkeästä merkityksestä olivat kaikki sairaanhoitajat yhtä mieltä. Esimiehen tuki ja arvostus ja suunnan näyttäminen on tärkeää, oli sitten kyse yhteisistä pelisäännöistä, toiminnan kehittämisestä tai työntekijän henkilökohtaisesta kehittymisestä. Moninaisia odotuksia esimiehen työhön osoittavat seuraavat usean sairaanhoitajan puheesta poimitut lainaukset. Luo puitteet resurssit minkä mukaan toimitaan, lähin esimies kuitenkin vaikuttaa siihen työilmapiiriin ja työhyvinvointiin osastolla, tärkeintä on henkilöstön johtaminen nimenomaan, että hoitajat kokee tulevansa kuulluiksi Esimiehen tuki on ihan avainasemassa että tapahtuuko osastolla jotain vai ei on suuri merkitys miten johtaja arvostaa työtä, ja se onko esimies lähellä ja saako esimieheltä tukea. Vaikka olisi kuinka hyviä ajatuksia kehittää työtä, niin ilman esimiehen tukea ei asiat mene eteenpäin. Esimies on mahdollistaja, työntekijän kasvu ja näkee ikeet siinä matkalla. Tukee työntekijää hyvinä ja huonoina päivinä. Keskustelee esim. sairaslomasisällöistä ja mahdollistaa ammatillisen kasvun ja auttaa löytämään oma juttu työssä osastonhoitajan työ on ohjata välillä työnsisältöön, eli muistuttaa miksi ja ketä varten ollaan työssä. Tulevaisuus Kokeeko, että on tarvetta lisäkoulutukselle? Useimmat kokivat, ettei heillä ole tällä hetkellä akuuttia lisäkoulutuksen tarvetta. Osa sanoi opiskelevansa parhaillaan tai etsivänsä tarvittaessa tietoa. Kaikki olivat valmiita sisäisiin koulutuksiin. Esimiehen rooli on merkittävä!

11 Aikooko olla vanhuspuolella töissä? Sairaanhoitajat vaikuttivat hyvin sitoutuneilta nykyiseen työhönsä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut aikoivat olla jatkossakin töissä vanhuspuolella ja luultavasti myös nykyisessä tehtävässään. en ole tosi asiassa lähdössä yhtään mihinkään, organisaatiossa ei kannata vaihtaa paikkaa enkä usko että yksityissektorikaan on niin herkku paikka varmaan olen, ja erityisesti tällä hetkellä tyytyväinen. Vastuualueet tyydyttää. Jos jostakin hyvä palkkaus ja itsenäinen työ löytyisi, niin voisi olla mahdollista että vaihtaakin työtä. Vuoden päästä olet todella nykyisessä työssäsi ja olet entistä tyytyväisempi työhösi, mitä on tapahtunut? Kysymys ei ollut kovin helppo vastaajille ja osa joutui pohtimaan kovastikin, mitä vastaisivat. Vastausten perusteella voisi ajatella, että sairaanhoitajat ovat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, koska toiveita ei kerääntynyt kovin paljoa ja osa toiveista olisi helpostikin toteutettavissa. Sairaanhoitajat kertoivat myös omista henkilökohtaisen elämäänsä liittyvistä toiveista. Kuntoutuksen näkökulma on leviää ja sitä toteutetaankin vielä. Oon saanut pysyä nykyisellä paikallani, jonka koen omakseni Sairaanhoitajan rooli ja painotus olisi vähän enemmän siihen sairaanhoitajan työhön, että enemmän sairaanhoitajan työtä ja enemmän perushoitajan työtä. Lisää sellaisia sairaanhoitajia, jotka on innostuneita ja osaavia ja ottavat vastuuta olen saanut hyvää palautetta työnantajalta työnsisältö ei ole hirveästi muuttunut, tehdään samaa työtä, lyhemmästä työajasta saanut voimaa ja motivaatiota tehdä työtä ja saanut itselle lisää aikaa aika tyytyväinen oon nytkin, mutta tuota varmaan että ois niin kuin pikkiriikkisen enemmän aikaa vastuutehtävien hoitamiseen

12 omaiset on otettu mukaan virkistystoiminnan kautta asukkaiden hoitoon yhteistyössä omaisten kanssa ettei koeta niitä rasittavaksi, kun oikeasti niistä on hyötyä kun me suunnataan niiden kiinnostus asukkaita kohtaan U-vuoro Pitkäaikaishoidon osastolla nro 1 osastolla on otettu käyttöön ns. U-vuoro, mikä sai pelkästään hyvää palautetta osaston sairaanhoitajilta. Mallin on koettu helpottaneen koko osaston työtä esimiehestä hoitajiin. U-vuorossa sairaanhoitaja hoitaa akuutit hoitotoimenpiteet ja jokaisena arkipäivänä tietyt tehtävät. Sen ohessa sairaanhoitajat tarvittaessa ohjaa ja konsultoi lähi- ja perushoitajia sekä osallistuvat myös perushoitoon, jos ehtivät. U-vuoro on tiedonkulun kannalta koettu toimivaksi, kun yhteisesti on sovittu, mitkä tehtävät minäkin päivänä sairaanhoitaja hoitaa. Lisäksi sairaanhoitajat kokivat, että malli on helpottanut työstressiä, kun ei tarvi jättää työparia yksin ja joitakin asioita voi jättää odottamaan ehdin sitten U-vuorossa tekemään asian. Malliin siirryttäessä on toteutettu myös välivuoron käyttöönottaminen, jolloin jokaisessa tiimissä on joka päivä yksi hoitaja töissä klo

13 Yhteenvetoa: Sairaanhoitajilla oli runsaasti erilaisia ideoita toiminnan kehittämisestä ja asioiden sujuvoittamisesta. He toivoivat pääsevänsä kuulluksi, ja tässä he pitivät esimiehen roolia merkittävänä. Esimiehen koettiin olevan se, joka vaikuttaa siihen, muuttuvatko asiat vai eivät. Esimiehen tulisi siis ehtiä kuuntelemaan ja kehittää toimintaa yhdessä henkilöstönsä kanssa. Sairaanhoitajat toivoivat saavansa vähän aikaa lisää hoitaa sairaanhoidollisia tehtäviään, osasto yhdellä U-vuoro oli osittain ratkaissut asiaa. Sairaanhoitajat eivät ole halukkaita vähentämään sairaanhoitajien määrää merkittävästi, mutta ovat valmiita muuttamaan tarvittaessa toimenkuvaa päiväpainotteiseksi. Sairaanhoitajat korostivat myös kollegoiden tuen merkitystä. Lisäksi tuotiin esille osaston kokonaistilannetta perus- ja lähihoitajien osaamisen ja kokemuksen näkökulmasta. Sairaanhoitajien osaamisessa korostettiin temppuosaamisen sijasta hoidon seurantaa ja kokonaisvaltaisuutta sekä oman persoonan ja sosiaalisen osaamisen tärkeyttä. Sairaanhoitajien keskeisiä ajatuksia: työn kokonaisvaltaisuus ei temppukeskeisyys onnistumisen kokemuksia ja henkilöstön kuulemista kollegoita pitää olla ympärillä ja kuormaa pitää saada jakaa tuetaan kehittymistä omalla vastuualueella koulutusta asiakasaineiston mukaan, esim. vanhuspsykiatriselle osaamiselle olisi käyttöä saattohoitokoulutusta tarvitaan muistutetaan, miksi ja ketä varten ollaan työssä puhutaan työyhteisössä avoimesti työtavat ja ohjeistukset sujuvaksi ja kuntoon ollaan myönteisiä ja otetaan opiskelijat ja sijaiset hyvin vastaan ja annetaan onnistumisen kokemuksia myös heille mistä saadaan sairaanhoitajat, jotka ovat omimmillaan ja innostuneita vanhustyöstä Tämä on tärkeää, että pääsee kertomaan omista näkemyksistä ja kokemuksista ja pystyy kenties vaikuttamaan omaan työhön nyt ja tulevaisuudessa.

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL Perheystävällinen työpaikka Alkukartoitus/LSKL Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl. fi www. lskl. fi Perheystävällinen työpaikka Perheystävällisyyden

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen esimiestyö

Ratkaisukeskeinen esimiestyö valmennus Evirassa Marianne Turja Työhyvinvointipäällikkö Mihin tilanteeseen valmennusta tarvittiin: Evira perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä kolme virastoa: (Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

ALPE-kooste. Työpajat ja 18.10

ALPE-kooste. Työpajat ja 18.10 ALPE-kooste Työpajat 16.10. ja 18.10 1 Miten yhteishaut pitäisi järjestää? 1/4 Työpajoissa nousi vahvasti esille, että hakijan kannalta yhteishakujen järjestämisessä tärkeintä on, että järjestelmä on hakijan

Lisätiedot

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv )

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Järjestelmäyksikön käytännönläheinen yleinen valmennus koko henkilöstölle. Miten ihminen voi oppia työskentelemään rennon tehokkaasti keskellä muutoksia,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot