Sairaanhoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa"

Transkriptio

1 Sairaanhoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa Ulla Halonen Uudistuvat työnkuvat -hanke kevät-kesä 2012

2 Pitäisi löytää ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita ja valmiita sitoutumaan JOHDANTO Uudistuvat työnkuvat hankkeen lähtökohtana on ollut erityisesti sairaanhoitajien toimenkuvan kehittäminen pitkäaikaishoidossa niin, että se vastaisi paremmin heidän saamaansa koulutusta ja osaamista. Uudistuvat työnkuvat -hankkeen koulutustilaisuuksissa on keskusteltu vilkkaasti sairaanhoitajan toimenkuvasta ja sen kehittämisestä sekä sopivasta sairaanhoitajamäärästä pitkäaikaishoidossa. Sairaanhoitajille päätettiin myös antaa mahdollisuus kertoa henkilökohtaisesti oma näkemyksensä asiasta. Sairaanhoitajien vastauksissa esille nousevat toistuvasti henkilöstömitoitukset ja asiakkaiden yhä heikompi kuntoisuus ja monisairaisuus osastolle tultaessa sekä osaston kokonaistilanne asiakkaiden kunnossa ja koko henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta. Sairaanhoitajien työnkuvaa on kartoitettu ennen hanketta esimerkiksi Ohmeron ja Kovaniemen tekemässä opinnäytteessä, jossa he totesivat, että sairaanhoitajilla olisi valmius siirtyä konsultoivampaan sairaanhoitajan toimenkuvaan. Lisäksi sairaanhoitajat Nurminen ja Pappinen totesivat opinnäytteessään sairaanhoitajien työajan sisältävän paljon koulutusta vastaamatonta osuutta, kuten tukipalveluita. Sairaanhoitajia haastateltiin puolistrukturoitua lomaketta käyttäen. Osittain haastattelutilanteita ohjasivat myös vastaukset ja niitä tarkentavat kysymykset. Kyselyrunko sisälsi taustatiedot ja kysymyksiä hankkeen myötä esille nousseista teemoista. Haastattelutilanteet koettiin myönteisenä ja ne ovat saaneet hyvää palautetta.

3 Taustatiedot Haastateltuja sairaanhoitajia oli 9. Haastattelut kestivät 1-1,5h ja ne toteutettiin kesäkuussa Pyynnöt osallistua haastatteluun meni esimiesten kautta vapaaehtoisuuteen perustuen. Haastatellut sairaanhoitajista yli puolet oli 50-vuotiaita ja muut alle. Keski-ikä oli 49 vuotta. Työkokemusta vanhuspuolella heillä oli runsaasti 5-20 vuotta, suurimmalla osalla yli 10 vuotta. Nykyisessä yksikössään haastatellut olivat työskennelleet muutamista kuukausista seitsemään vuoteen. Taulukko 1: Haastateltujen taustatiedot Keski-ikä Työkokemus vanhuspuolella Työkokemus nykyisessä yksikössä 49 vuotta 5-20 vuotta, keskimäärin yli 10 vuotta 0-7 vuotta Miksi valinnut vanhustyön omaksi alakseen? Sairaanhoitajilta kysyttiin, miksi he ovat valinneet juuri vanhuspuolen omaksi alakseen. Haasteltavista kuusi oli kokenut alan omakseen itsestään selvyytenä. Heistä puolet ei osannut perustella asiaa sen enempää se on aina kulkenut rinnalla tämä vanhustyö ja puolet kertoi tottuneensa jo nuorena tavalla tai toisella ikääntyneisiin ihmisiin, esimerkiksi elämällä kolmen sukupolven kanssa samassa taloudessa. Eräs sairaanhoitaja kertoi pystyvänsä hyödyntämään vanhuspuolella omia vahvuuksia ja vuorovaikutustaitojaan paremmin kuin akuutissa hoidossa. Toinen perusteli valintaa pidemmillä asiakassuhteilla ja kokonaisvaltaisuudella. Eräs haastatelluista totesi ajautuneensa vanhuspuolella, mutta jatkoi, että mitä pidempään on ollut, niin sitä enemmän on tykännyt. Ala oli valittu myös gerontologisen hoitotyön haasteellisuuden vuoksi. Mistä löydetään hoitajat, joille vanhustyö on se oma juttu?

4 Miksi ei ole mennyt akuutimmalle puolelle? Osa kertoi, että kolmivuorotyö ei sovi hänelle tai ei käy elämäntilanteeseen. Muutamat kertoivat, että akuuttipuolen tehtävät eivät vain kiinnosta heitä, ja eräs kertoi, että ei halua toimia niin hetkessä vaan pohtia asioita kokonaisvaltaisesti. Erikoissairaanhoidon erilaiset osaamisvaatimukset herättivät myös epäröintiä tämän hetken osaamisen perusteella, ja osa koki, että sinne olisi pitänyt mennä heti, jos olisi aikonut pysyä mukana. Vanhuspuolen perushoidollisempi ote sai myös kannatusta. Vastuunmäärää ei vähennä ollenkaan vaan vanhustyö on monesti hyvin vastuullista ja joutuu tekemään hyvin itsenäisiä päätöksiä, ehkä siinä voi hetki kuitenkin sitä pohtimisen aikaan, työn luonne on erilainen Kokeeko voivansa hyödyntää osaamistaan? Suurin osa koki voineensa hyödyntää omaa osaamistaan sairaanhoitajana. Useat korostivat sairaanhoidollisten taitojen lisäksi omien luonteenpiirteiden ja sosiaalisen osaamisen hyödyntämistä. Osa kertoi pystyvänsä hyödyntämään aiemmin saamansa erityisosaamista, esimerkiksi kuntouttamista, ja pystyneensä jakamaan sitä myös muille hoitajille. Useat hoitajista korostivat hoidon kokonaisvaltaisuutta, joka vaatii erityistä osaamista. Myös lähi- ja perushoitajien sekä opiskelijoiden konsultointi ja ohjaus nousi usean sairaanhoitajan puheessa esille...asian voi nähdä perushoidon näkökulmasta, mutta jos haluaa nähdä kokonaisuuden näkökulmasta niin haastetta piisaa ja ottaa vastuuta tilanteesta ja asukkaasta ja koska kuitenkin asukkaat ovat monisairaita ja monenmoista ongelmaa siellä on, kyllä sitä (vastuuta) riittää tärkeä rooli työn lähi- ja perushoitajien opastamisessa ja se avartaa paljon kun siinä olisi sitä mahdollisuutta tosia paljon kanss a Onko kokenut osaamisensa laskeneen vanhuspuolella Suurin osa sairaanhoitajista kertoi, että totta kai joidenkin asioiden osalta osaaminen on laskenut, koska toimenpiteitä ei ole tarvinnut Mitä on sairaanhoitajan osaaminen vanhustyössä?

5 tehdä tai esimerkiksi lääkityksen osalta osaaminen koettiin kaventuneen. Jos temppuja ajattelee niin kyllä on, painopiste on eriasioissa ja sosiaalisessa osaamisessa sekä hoidon seurannassa ja kehittämisessä Kysymys herätti myös pohdintaa: Mitä se sairaanhoitajan osaaminen on? Onko se temppuja ja kädentaitoja vai se kokonaisuus. Samalla tuotiin myös esille, että vanhuspuolella sairaanhoitaja joutuu myös opettelemaan uusia asioita, kuten yhdessä tekemistä tai hoitohakemuksien täyttämistä. Milloin sairaanhoitajia tarvitaan pitkäaikaishoidossa Sairaanhoitajilta kysyttiin hivenen provosoivastikin sairaanhoitajien tarpeellisuudesta pitkäaikaishoidossa. Vastauksia emmittiin ja vastausta vähän kierreltiinkin, mutta vastaukset olivat toisaalta samansuuntaiset. Suurin osa koki, että sairaanhoitajia on syytä olla joka aamu- ja iltavuorossa yksi paikalla, koska ei se katso aikaa, milloin vointi heikkenee. Samalla useimmat toivat esille kollegiaalisen tuen tärkeyden, esimerkiksi vuorojen vaihtuessa. Lähdössä ollut sairaanhoitaja kertoi merkittäväksi työntötekijäksi yhteistyön ja kollegiaalisen tuen puuttumisen, jolloin vastuu kasautui liian raskaaksi. Kollegatuki on puuttunut, paljon ollut sellaista mitä olisi pitänyt tehdä, mutta ei ole ehtinyt Toisen kanssa miettiminen ja mitäs nyt tehdään niin kyllähän se monta kiperää tilannetta voisi sillä ratkaista, kun se kollega olisi siinä Sairaanhoitajilta kysyttiin myös eri vuorojen eroista. Useimmat sanoivat, ettei ole mitään eroa, onko aamu vai ilta tai arki vai viikonloppu. Toisaalta useimmat myös sanoivat, että jos pitää tinkiä sairaanhoitajia niin iltavuoroista, mutta aamuvuoroihin ainakin pitäisi jäädä sekä arkeen että viikonloppuun sairaanhoitaja. Vähiten tarpeellisuutta sairaanhoitajalle katsottiin olevan viikonlopun iltavuoroissa. Toisaalta sairaanhoitajille koettiin tulevan myös henkinen vastuu koko osastosta, ja huolta kannettiin lähi- ja perushoitajien pärjäämisestä, jos jotain alkaa tapahtumaan tai pitää alkaa soittelemaan sijaisia. Kollegatuki on korvaamaton työssäjaksamisen edellytys.

6 Muutama sairaanhoitaja toi esille, että jos sairaanhoitajia olisi vähemmän, niin lähi- ja perushoitajien osaaminen nousisi ihan uuteen arvoon. Lisäksi korostettiin, että muutos myös edellyttäisi sitä, että lähi- ja perushoitajat oppivat ottamaan ja ottavat enemmän vastuuta. Mitään määriä sairaanhoitajista ei kukaan halunnut sanoa. Lisäksi useampi toi esille, että asia riippuu myös koko muun henkilöstön tilanteesta. Jos on päteviä ja kokeneita lähihoitajia illalla niin ei välttämättä tarvitse, mutta jos sijaisia tai opettelevia niin sairaanhoitaja luo turvaa ja pysyvyyttä Sairaanhoitajien toimenkuvasta puhuttaessa haastattelujen aikana eri yhteyksissä nousi usein esille henkilöstömitoitukset ja työn organisointi. Osa sairaanhoitajista koki, että ollessaan perustyössä mukana, he joutuvat tekemään taukojen aikana ns. sairaanhoidolliset tehtävät. Lisäksi kiinnitettiin huomioita työtapoihin ja työn organisointiin, joilla asioita voitaisiin saada sujuvoitettua. Ei se hoitajien määrä kyllä ole suhteessa suoraan hoitotyön laatuun. Löytää ne vahvuudet ja oikeat työskentelytavat, että homma toimii...iltapäiväkahvissa on tiivistettävää ja siihen sais vaikka mitä. Toimintakulttuurin muuttaminen on niin työlästä. Iltapäiväkahvin ajan sairaanhoitaja tekee töitä, mutta lähi- ja perushoitajat istuu kahvilla. Loppujen lopuksi vaikka kuin on aina toivottu lisää henkilökuntaa, että onko se loppupeleissä sitä että jos on kauheesti henkilökuntaa niin ne työt joutuu,, onhan se tietysti tiettyyn rajaan asti että selvitäänkö mutta oisko myöskin sellasella työn organisoinnilla ja mihin sitä aikaa ja panosta käytetään. Esimerkin omaiseksi että vaikka jos ohjeistukset eivät ole kunnossa, niin joutuu kaikkia neuvomaan, kun jos olisi ollut panosta tietyssä kohdassa. Ehkä tarvittas vähän enemmän väkkee, mutta kuitenkin.. jossain vaiheessa tulee se että kaikki vaan pyörii ja kukaan ei ota vastuuta asioista. Yhteenvetona voitaisiin todeta, että sairaanhoitajat kokivat tarpeelliseksi, että joka aamu- ja iltavuorossa on yksi sairaanhoitaja. Osa olisi valmis muuttamaan sairaanhoitajan työn aamupainotteiseksi tai jopa kokonaan päivätyöksi, Yksi sairaanhoitaja vuorossaan pitää olla, (mutta se riittää).

7 mutta se vaatisi jo sitten kokonaisuuden tarkastelua ihan uudella tavalla. Lisäksi korostettiin, että jostain (toiselta osastolta) pitäisi löytyä tarvittaessa myös sairaanhoitaja. Muutama toi myös esille, että jos kuitenkin samasta talosta löytyisi tarvittaessa sairaanhoitaja niin voitaisi opetella sitä, että käytäisiin konsultoimassa, mutta se pitäs olla semmosta, että helposti sais sitten. Toisaalta epäiltiin myös konsultoivan sairaanhoitajan mahdollisuuksia tehdä arvioita asukkaan tilanteesta. Tilanteen arviointi muualta kuin se joka on hoitanut, niin eihän se arvio ole sama. Asukkaan tunteminen on todella tärkeää Olisiko mahdollisuus ottaa lisää vastuuta työstä? Muutama vastaaja koki, että heillä voisi olla mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta. Osa kertoi vastuuta olevan tällä hetkellä jo sopivasti vastuutehtävien myötä tai esimiehen kakkosmiehenä olemisen myötä. Yksi koki, että vastuuta on jo nyt niin paljon, että harteita painaa. Toisaalta vastuunkantajia kaivattiin useampia, jotta jatkuvuus työssä tulee turvattua poissaolojenkin aikana. Jos on liki 50 asukasta niin enempää ei voisi olla vastuulla, kun on yksin sairaanhoitajana töissä, tosin osastonhoitajankin kanssa voi keskustella asioista. Voisiko sairaanhoitajat olla irti tiimeistä? Osa koki, että sairaanhoitajien on syytä olla tiimeissä mukana ja niin, että heillä on myös omat asukkaat. Silloin panostaa niihin omiin ihmisiin ja on helpompi panostaa ja kehittää ja seurata niiden kuin että olisi kaikki vastuulla ja kaikista ei voi ottaa vastuuta. Osa koki, että sairaanhoitajat voisivat olla irti tiimeistä, mutta työaika pitäisi miettiä uudelleen. Tai jos sairaanhoitajia olisi vähemmän, niin silloin ei voisikaan olla kiinni tiimeissä.

8 Useimmat kuitenkin korostivat nyt käytössä olevaa systeemiä, että sairaanhoitajat ovat tiimeissä kiinni, mutta ovat myös muissa tiimeissä tai ovat silti kaikkien käytettävissä. Hyvänä pidettiin myös käytäntöä, jossa sairaanhoitajilla on oma kotitiimi, mutta he eivät toimi omahoitajina, jolloin vastuu omahoitajuudesta jää lähi- ja perushoitajille. Millainen imago vanhustyöllä on sairaanhoitajien keskuudessa ja miten imagoon voisi vaikuttaa? Mielikuvaa sairaanhoitajan työstä vanhuspuolella ei välttämättä pidetty huonona, mutta useimmat pohtivat, että työ tunnetaan todella huonosti muualla eli ei tiedetä mitä täällä tehdään. Monet toivat myös esille omaa tärkeää rooliaan tuoda työtä myönteisenä esiin erityisesti sijaisille ja opiskelijoille. Parhaassa tapauksessa opiskelijat ovat innostuneet työstä ja saaneet kipiniän lähteä vanhuspuolelle töihin. Myös julkisuudessa käytävästä pelkästään negatiivisesta keskustelusta oltiin huolissaan, jolloin hoidon kehittyminen ja tehtävä hyvä työ jää näkymättömiin. Pitkä prosessi, tuoda esille ja tuoda julkisuuteen, miten tärkeää työtä tämä on ja ite tullaan vanhoiksi, ja miten meitä hoidetaan ja kuka meitä hoitaa. Työntekijät voi itse vaikuttaa. Kun tilaa sijaisia tai opiskelijoita, otetaan ystävällisesti vastaan. Yritetään olla avoimia ja iloisia, ei pidetä yllä negatiivista ilmapiiriä, yritetään perehdyttää työhön. Tk- sairaalasta tulleita, ei silläkään (tk-sairaala) puolella tiedetä, mitä täällä tehdään,..hakeudutaan äksön puolelle tai koska on terveydenhuollon puoli. Voi olla ettei ole konkreettista tuntumaa vanhuuteen, niin sitten oletetaan että muutaman viikon päästä pitää jo osata kaikkea. Hoitajien pitää olla kannustavia ja motivoivia ja tuoda työstä erilaisia näkövinkkeleitä. ettei se työ ole harjoittelun aikana vain syöttämistä ja kylvettämistä vaan tuoda teoriatietoa mukaan. Opiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on antoisaa mutta myös kuluttavaa. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen Osa sairaanhoitajista kertoi, että yötyöt eivät sovi heille. Vuorotyöhön Miten tuodaan työtä vanhuspuolella positiivisesti esille?

9 oli kuitenkin enimmäkseen sopeuduttu ja työn ja yksityiselämän yhdistäminen sujui hyvin. Elämäntilanne vaikutti luonnollisesti merkittävästi asiaan. Osa oli hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää lyhennettyä työaikaa lasten ollessa pieniä. on ollut haastetta, tähän mennessä on aina selvitty tilanteista Työaikajärjestelyt Useimmilla osastoilla on jo käytössä puoliautonominen työvuorolista, johon on oltu tyytyväisiä. Työvuorojen suunnittelu sai myönteistä palautetta, mutta myös epäilyä siitä, millä ajalla listan henkilökunta ehtisi kokonaisuudessaan tehdä. Osastonhenki on parantunut nykyisestä en osaa eikä kauheasti kiinnosta, millä ajalla se tehdään Palkka ja palkitseminen Kaikki sairaanhoitajat kokivat, että työstä saatu palkka ei vastaa työn vastuullisuutta. Asia myös sivuutettiin lyhyesti, koska asialle ei voida mitään. Lisäksi osa kertoi, että eihän tänne alalle rahan takia olla lähdetty. Palkkaa enemmän pohdittiin palkitsemisen keinoja. Sopivia palkitsemiskeinoja ei loppujen lopuksi osattu kertoa kovinkaan paljon. Joku naurahtikin, että sitä on joskus ihan porukallakin mietitty, että mitä se sitten vois olla, että kävis kaikille Palkitsemisen keinoina pidettiin myös koulutusmatkoja tai mahdollisuutta saada osallistua ammatillisiin koulutuspäiviin. Toisaalta esille nousi palkitsemisen yhteydessä palautteen saaminen. Useampi haastateltu kertoi, että olisi mukava jos saisi useammin myönteistä palautetta erityisesti esimieheltä. kyllä se osastonhoitajan kiitos ja huomioinen on paljon että jos on tehnyt jonkun kehittämisjutun tai suorittanut jonkun päivän tehtävän

10 työnantaja kustantaa matkan kouluttautumiseen, osoittaa työnarvostamista. Esimiehen ja johtamisen rooli Esimiehen roolin tärkeästä merkityksestä olivat kaikki sairaanhoitajat yhtä mieltä. Esimiehen tuki ja arvostus ja suunnan näyttäminen on tärkeää, oli sitten kyse yhteisistä pelisäännöistä, toiminnan kehittämisestä tai työntekijän henkilökohtaisesta kehittymisestä. Moninaisia odotuksia esimiehen työhön osoittavat seuraavat usean sairaanhoitajan puheesta poimitut lainaukset. Luo puitteet resurssit minkä mukaan toimitaan, lähin esimies kuitenkin vaikuttaa siihen työilmapiiriin ja työhyvinvointiin osastolla, tärkeintä on henkilöstön johtaminen nimenomaan, että hoitajat kokee tulevansa kuulluiksi Esimiehen tuki on ihan avainasemassa että tapahtuuko osastolla jotain vai ei on suuri merkitys miten johtaja arvostaa työtä, ja se onko esimies lähellä ja saako esimieheltä tukea. Vaikka olisi kuinka hyviä ajatuksia kehittää työtä, niin ilman esimiehen tukea ei asiat mene eteenpäin. Esimies on mahdollistaja, työntekijän kasvu ja näkee ikeet siinä matkalla. Tukee työntekijää hyvinä ja huonoina päivinä. Keskustelee esim. sairaslomasisällöistä ja mahdollistaa ammatillisen kasvun ja auttaa löytämään oma juttu työssä osastonhoitajan työ on ohjata välillä työnsisältöön, eli muistuttaa miksi ja ketä varten ollaan työssä. Tulevaisuus Kokeeko, että on tarvetta lisäkoulutukselle? Useimmat kokivat, ettei heillä ole tällä hetkellä akuuttia lisäkoulutuksen tarvetta. Osa sanoi opiskelevansa parhaillaan tai etsivänsä tarvittaessa tietoa. Kaikki olivat valmiita sisäisiin koulutuksiin. Esimiehen rooli on merkittävä!

11 Aikooko olla vanhuspuolella töissä? Sairaanhoitajat vaikuttivat hyvin sitoutuneilta nykyiseen työhönsä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut aikoivat olla jatkossakin töissä vanhuspuolella ja luultavasti myös nykyisessä tehtävässään. en ole tosi asiassa lähdössä yhtään mihinkään, organisaatiossa ei kannata vaihtaa paikkaa enkä usko että yksityissektorikaan on niin herkku paikka varmaan olen, ja erityisesti tällä hetkellä tyytyväinen. Vastuualueet tyydyttää. Jos jostakin hyvä palkkaus ja itsenäinen työ löytyisi, niin voisi olla mahdollista että vaihtaakin työtä. Vuoden päästä olet todella nykyisessä työssäsi ja olet entistä tyytyväisempi työhösi, mitä on tapahtunut? Kysymys ei ollut kovin helppo vastaajille ja osa joutui pohtimaan kovastikin, mitä vastaisivat. Vastausten perusteella voisi ajatella, että sairaanhoitajat ovat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, koska toiveita ei kerääntynyt kovin paljoa ja osa toiveista olisi helpostikin toteutettavissa. Sairaanhoitajat kertoivat myös omista henkilökohtaisen elämäänsä liittyvistä toiveista. Kuntoutuksen näkökulma on leviää ja sitä toteutetaankin vielä. Oon saanut pysyä nykyisellä paikallani, jonka koen omakseni Sairaanhoitajan rooli ja painotus olisi vähän enemmän siihen sairaanhoitajan työhön, että enemmän sairaanhoitajan työtä ja enemmän perushoitajan työtä. Lisää sellaisia sairaanhoitajia, jotka on innostuneita ja osaavia ja ottavat vastuuta olen saanut hyvää palautetta työnantajalta työnsisältö ei ole hirveästi muuttunut, tehdään samaa työtä, lyhemmästä työajasta saanut voimaa ja motivaatiota tehdä työtä ja saanut itselle lisää aikaa aika tyytyväinen oon nytkin, mutta tuota varmaan että ois niin kuin pikkiriikkisen enemmän aikaa vastuutehtävien hoitamiseen

12 omaiset on otettu mukaan virkistystoiminnan kautta asukkaiden hoitoon yhteistyössä omaisten kanssa ettei koeta niitä rasittavaksi, kun oikeasti niistä on hyötyä kun me suunnataan niiden kiinnostus asukkaita kohtaan U-vuoro Pitkäaikaishoidon osastolla nro 1 osastolla on otettu käyttöön ns. U-vuoro, mikä sai pelkästään hyvää palautetta osaston sairaanhoitajilta. Mallin on koettu helpottaneen koko osaston työtä esimiehestä hoitajiin. U-vuorossa sairaanhoitaja hoitaa akuutit hoitotoimenpiteet ja jokaisena arkipäivänä tietyt tehtävät. Sen ohessa sairaanhoitajat tarvittaessa ohjaa ja konsultoi lähi- ja perushoitajia sekä osallistuvat myös perushoitoon, jos ehtivät. U-vuoro on tiedonkulun kannalta koettu toimivaksi, kun yhteisesti on sovittu, mitkä tehtävät minäkin päivänä sairaanhoitaja hoitaa. Lisäksi sairaanhoitajat kokivat, että malli on helpottanut työstressiä, kun ei tarvi jättää työparia yksin ja joitakin asioita voi jättää odottamaan ehdin sitten U-vuorossa tekemään asian. Malliin siirryttäessä on toteutettu myös välivuoron käyttöönottaminen, jolloin jokaisessa tiimissä on joka päivä yksi hoitaja töissä klo

13 Yhteenvetoa: Sairaanhoitajilla oli runsaasti erilaisia ideoita toiminnan kehittämisestä ja asioiden sujuvoittamisesta. He toivoivat pääsevänsä kuulluksi, ja tässä he pitivät esimiehen roolia merkittävänä. Esimiehen koettiin olevan se, joka vaikuttaa siihen, muuttuvatko asiat vai eivät. Esimiehen tulisi siis ehtiä kuuntelemaan ja kehittää toimintaa yhdessä henkilöstönsä kanssa. Sairaanhoitajat toivoivat saavansa vähän aikaa lisää hoitaa sairaanhoidollisia tehtäviään, osasto yhdellä U-vuoro oli osittain ratkaissut asiaa. Sairaanhoitajat eivät ole halukkaita vähentämään sairaanhoitajien määrää merkittävästi, mutta ovat valmiita muuttamaan tarvittaessa toimenkuvaa päiväpainotteiseksi. Sairaanhoitajat korostivat myös kollegoiden tuen merkitystä. Lisäksi tuotiin esille osaston kokonaistilannetta perus- ja lähihoitajien osaamisen ja kokemuksen näkökulmasta. Sairaanhoitajien osaamisessa korostettiin temppuosaamisen sijasta hoidon seurantaa ja kokonaisvaltaisuutta sekä oman persoonan ja sosiaalisen osaamisen tärkeyttä. Sairaanhoitajien keskeisiä ajatuksia: työn kokonaisvaltaisuus ei temppukeskeisyys onnistumisen kokemuksia ja henkilöstön kuulemista kollegoita pitää olla ympärillä ja kuormaa pitää saada jakaa tuetaan kehittymistä omalla vastuualueella koulutusta asiakasaineiston mukaan, esim. vanhuspsykiatriselle osaamiselle olisi käyttöä saattohoitokoulutusta tarvitaan muistutetaan, miksi ja ketä varten ollaan työssä puhutaan työyhteisössä avoimesti työtavat ja ohjeistukset sujuvaksi ja kuntoon ollaan myönteisiä ja otetaan opiskelijat ja sijaiset hyvin vastaan ja annetaan onnistumisen kokemuksia myös heille mistä saadaan sairaanhoitajat, jotka ovat omimmillaan ja innostuneita vanhustyöstä Tämä on tärkeää, että pääsee kertomaan omista näkemyksistä ja kokemuksista ja pystyy kenties vaikuttamaan omaan työhön nyt ja tulevaisuudessa.

Lähi- ja perushoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa

Lähi- ja perushoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa Lähi- ja perushoitajien näkemys työkuvansa kehittämisestä pitkäaikaishoidossa Ulla Halonen Uudistuvat työnkuvat -hanke kevät-kesä 2012 Esimiehen pitää olla rohkea vastuuttamaan sopiviin pieniin tehtäviin.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot