TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 11/2014 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkoneuvosto YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika keskiviikkona klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Nappu Juha puheenjohtaja Ainasoja Merja jäsen Hemling Seija jäsen Lahti Marika jäsen Nurmio Merja jäsen Paasio Pertti jäsen, poistui :n 243 aikana. Puhakka Maria jäsen Saarela Pekka jäsen Sandberg Siv jäsen Kanervavuori Mirjo varajäsen kv:n vpj kirkkoherra kirkkoherra poistui :n 243 aikana. kirkkoherra vt.kirkkoherra poistui :n 243 ai- kirkkoherra kappalainen vs.kirkkoherra tiedotuspäällikkö talousjohtaja yhteisten työmuotojen johtaja hallintojohtaja, sihteeri kiinteistöjohtaja Saksa Kirsti Hermonen Merja Järvensivu Jukka Lehikoinen Jouni Toljamo Outi kana Öhman Björn Kokkola Meeri Kuoppala Tatu Heino Paula Hokka Irma Hurme Hannu Kallio Hannu Kosola Seppo Poissa Rinne Heimo puheenjohtaja Suominen Ari jäsen Huovinen Pentti kv:n pj Rinne Katri kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra 229 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 Yhteinen kirkkoneuvosto KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 231 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 232 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 233 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pertti Paasio, Pekka Saarela ja Mirjo Kanervavuori. 234 ILMOITUSASIAT 1. Turun Katariinanseurakunnan piispantarkastus maaliskuussa Kirkkohallituksen yleiskirje nro 14/ Pöytäkirjoja Hallintojohtaja tulee valmistelemaan syyskauden alkuun esityksen kirjeessä mainituista käsittelyajoista. yhteisen diakoniatyön johtokunta 3/ Pöytäkirjan johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta.

3 Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyttiin. 235 DIAKONIAN VIRKAJÄRJESTELYT MARTINSEURAKUNNASSA Turun Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan tehnyt seuraavat päätökset sillä edellytyksellä, että kirkkoneuvosto myöntää luvan päätöksessä esitettyihin virkajärjestelyihin: Johtavan diakoniatyöntekijän Pirkko Larkelan jäätyä maaliskuun alusta vuosilomalle ja sen jälkeen eläkkeelle seurakuntaneuvosto nimesi Noora Nurmen väliseksi ajaksi vs. johtavaksi diakoniatyöntekijäksi ja lukien sisäisen haun perusteella hoitamaan jatkossa johtavan diakoniatyöntekijän virkaa sitä seuraavin palkkaeduin. tehtiin seurakuntaneuvostossa :n kohdalla. Päätöksenteon yhteydessä keskusteltiin siitä, että diakoniatyön resurssien muuttuessa ja Noora Nurmen aloittaessa uutena johtavana olisi perusteltua palkata ylimenokaudeksi, 6 kuukauden ajaksi sijainen. Ratkaisu auttaisi muutostilanteessa. Sijaispäätöksen voi määrärahojen puitteissa tehdä kirkkoherra, mutta nykyisessä taloustilanteessa on hyvä käydä sijaisuuksien täyttämisestä keskustelu seurakuntaneuvostossa. Määräaikaiseen viransijaisuuteen olisi käytettävissä Martissa harjoittelijanakin ollut Johanna Holma, joka voisi aloittaa lukien ja olla siis välisen ajan. Noora Nurmen jäädessä opintovapaalle 101 tehdyn päätöksen mukaan syntyy tilanne, jossa yksi diakonian virka on täyttämättä (pois lukien em. määräaikainen sijaisuus), ja lisäksi nykyinen johtava työntekijä on opintovapaalla välisen ajan. Näin ollen seurakunnalla olisi vain yksi vakituinen diakonian viranhaltija. Ratkaisuvaihtoehdot johtavan työntekijän virkajärjestelyihin olisivat periaatteessa seuraavat: 1. palkataan määräaikainen johtava viranhaltija seurakunnan ulkopuolelta ajalle ; 2. nimetään Jan Hirvilahti ainoana vakituisena viranhaltijana vs. johtavaksi viranhaltijaksi ajalle ; 3. palkataan viransijainen asti ja kirkkoherra vastaa työparin työnjohdosta On huomioitava myös se, että yhteisen kirkkoneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti kaikki yli 6 kuukautta pitempien sijaisuuksien täyttäminen edellyttää yhteisen kirkkoneuvoston lupaa. Vaihtoehto 1 olisi johdonmukainen, mutta hankaluutena on kesää vasten saada rekrytoitua julkisella hakuprosessilla sijainen, jolla olisi kokemusta johtavan työntekijän tehtävien hoitamisesta. Johtamiskokemus kuitenkin on

4 Yhteinen kirkkoneuvosto sijaisella välttämätön, jotta määräaikaiseen sijaisuuteen perehdyttäminen saataisiin hoidettua mahdollisimman pian. Vaihtoehdot 2. ja 3. ovat nekin mahdolliset, mutta edellyttävät vielä neuvottelua diakoniatyön työryhmän kanssa ennen päätöksentekoa. Kirkkoherra tapasi työryhmän työneuvottelussa. Esittelyn täydennys (tehty ): Kirkkoherra on tiedustellut entiseltä johtavalta viranhaltijalta Pirkko Larkelalta, olisiko hän käytettävissä sijaisuuteen. Hän on ilmoittanut olevansa käytettävissä 60%:n viranhoitovelvoitteella eli kolmena (3) työpäivänä viikossa. Nykyinen johtavan tehtäviä hoitava Noora Nurmi hoitaa osittaisen virkavapaan vuoksi johtavan tehtäviä 60% viranhoitovelvoitteella. Kun johtavan rekrytointi mm. aikataulu- ja perehdyttämissyistä johtuen on tässä tilanteessa ongelmallinen, Pirkko Larkelan palkkaaminen on perusteltua. Työkenttä ja käytännöt ovat hänelle entuudestaan tutut. Kirkkoherra on keskustellut Noora Nurmen kanssa Johanna Holman sijaisuudesta. Alun perin Holman kanssa on keskusteltu 6 kuukauden sijaisuudesta, mutta joulun alusaikaan liittyen olisi perusteltua palkata hänet Martinseurakunnassa on tällä hetkellä 1,6 työntekijää toisen työntekijän asti jatkuvan osittaisen virkavapaan johdosta, joten sijaistyönvoiman käyttö määräaikaisesti on perusteltua. Edellä mainitut virkajärjestelyt edellyttävät yhteisen kirkkoneuvoston lupaa. Seurakuntaneuvosto päättää 1. palkata Pirkko Larkelan Noora Nurmen opintovapaan sijaiseksi ajalle %:n viranhoitovelvoitteella eli kolme (3) työpäivää viikossa; 2. määrittää Pirkko Larkelan palkkausperusteeksi vaativuusryhmän 503 mukaisen palkan huomioiden, mitä kohdassa 1 on päätetty. 3. palkata diakoniatyöntekijä Johanna Holman määräaikaisesti hoitamaan täyttämättä jätettyä diakonian virkaa ajalla huomioiden, että avoimeksi jääneen viran johtavan tehtävistä vastaa Noora Nurmi ja hänen opintovapaansa ajan sijainen kohdassa 1-2 määritellyin perustein. 4. esittää, että yhteinen kirkkoneuvosto antaa kohdissa 1-3 mainittuihin diakoniatyön virkajärjestelyihin luvan. Kirkkoneuvosto myöntää Turun Martinseurakunnan seurakuntaneuvostolle luvan 1. palkata Pirkko Larkelan Noora Nurmen opintovapaan sijaiseksi ajalle %:n viranhoitovelvoitteella eli kolme (3) työ-

5 Yhteinen kirkkoneuvosto päivää viikossa; 2. määrittää Pirkko Larkelan palkkausperusteeksi vaativuusryhmän 503 mukaisen palkan huomioiden, mitä kohdassa 1 on päätetty. 3. palkata diakoniatyöntekijä Johanna Holman määräaikaisesti hoitamaan täyttämättä jätettyä diakonian virkaa ajalla huomioiden, että avoimeksi jääneen viran johtavan tehtävistä vastaa Noora Nurmi ja hänen opintovapaansa ajan sijainen kohdassa 1-2 määritellyin perustein. Ilmoitus Turun Martinseurakunnan seurakuntaneuvostolle, Pirkko Larkelalle, Noora Nurmelle, Johanna Holmalle, palkkatoimistoon ja henkilöstöpäällikölle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 236 TALOUSTOIMISTON, KESKUSREKISTERIN JA SEURAKUNTATOIMISTON ASIAKASPAL- VELUN KESKITTÄMINEN YHTEEN PALVELUPISTEESEEN Taloustoimistossa, keskusrekisterissä ja sen yhteydessä olevassa seurakuntatoimistossa on suunnitteilla palvelu-uudistus, jonka tavoitteena on seurakuntalaisten palvelun parantaminen ja kaikkien seurakunnallisten virastopalvelujen, hautatoimipalvelujen ja varauspalvelun kokoaminen yhden palvelutiskin yhteyteen. Myös seurakuntayhtymän puhelinkeskus sijoitetaan samaan palvelukokonaisuuteen. Uudistettujen palvelujen on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2015 alusta lähtien. Uudistus on tarkoitus toteuttaa asiakaspalvelunäkökulmasta lähtien, jolloin ensimmäiseksi hahmotellaan tuleva palvelukokonaisuus ja siihen osallistuvat henkilöt ja vasta näiden asioiden selkiytymisen jälkeen aloitetaan tilojen remontti tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön mukaiseksi. Palvelutiskikokonaisuus on tarkoitus sijoittaa nykyisen keskusrekisterin tiloihin. Uudistuksen myötä pystytään myös kehittämään nykyaikaista sähköistä asiakaspalvelujen kokonaisuutta toimintojen yhtenäistämisen kautta. Nykyisin hautatoimisto, kassa ja puhelinkeskus sijaitsevat toimitalon ensimmäisessä kerroksessa taloustoimistossa. Seurakuntalaisilla ei ole tarkoituksenmukaisia rauhallisia odotustiloja tullessaan asioimaan esimerkiksi hautausasioissa. Keskusrekisterin palvelut ovat myös katutasossa, mutta eri tiloissa, joihin on eri sisäänkäynti kuin taloustoimistoon. Seurakunnallisten toimitusten varauspalvelu sijaitsee seurakunnittain eri huoneissa keskusrekisterin takana olevan käytävän varrella. Seurakunnan vuokra-asuntojen välitystä palvelee kiinteistötoimisto toimitalon kolmannessa kerroksessa. On harkittava, tulisiko myös osa vuokra-asuntoihin liittyvästä asioinnista keskittää uudistettuun palvelupisteeseen.

6 Yhteinen kirkkoneuvosto Kaikkien virastopalvelujen keskittäminen asiakaslähtöisesti yhdessä tilassa sijaitsevaan palvelutiskiin edellyttää taloustoimiston, keskusrekisterin ja seurakuntatoimiston henkilöstön tehtävänkuvien uudelleen määrittelyä. Mainittujen yksiköiden henkilöstölle on pidetty keskustelutilaisuus, jossa suunnitteilla olevasta uudistuksesta ovat kertoneet ja sitä koskeviin kysymyksiin vastanneet hallintojohtaja Hannu Kallio, talousjohtaja Irma Hokka, keskusrekisterin johtaja Heikki Arikka, kiinteistöjohtaja Seppo Kosola ja henkilöstöpäällikkö Tekla Määttänen. Henkilöstölle on kerrottu suunnitteilla olevan uudistuksen mahdollisesti edellyttävän tehtävänkuvausten uudelleen määrittelyä, työaikojen tarkistamista ja työpisteiden sijainnin muutoksia. Toimenkuvien muutoksista ei ole olemassa vielä ehdotuksia, uudistuksessa tullaan huomioimaan henkilökunnan esitykset ja näkemykset entistä asiakaslähtöisemmästä toimintatavasta. Kirkon yhteistoimintasopimuksen 4 :n mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 3 :ssa tarkoitetun asian, sen on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja asianomaisten työntekijöiden tai heidän 1 :n 3 momentissa tarkoitettujen edustajien kanssa. Kirkon yhteistoimintasopimuksen 3 :n 1 momentin 4) kuuluu seuraavasti: Työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niihin olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat, jotka vaikuttavat työntekijän turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn. 3 :n 2 momentti 1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä 2) organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla on olennaisia henkilöstövaikutuksia. Yhteistoimintaneuvotteluissa työntekijöitä edustavat pääluottamusmiehet Pirjo Sydänmaanaho ja Katja Koskinen talousosastolta. Talousosastolta osallistuu myös yksi puhelinvaihteen työntekijä. Keskusrekisteri ja seurakuntatoimisto valitsevat omat kaksi edustajaansa neuvotteluihin siten, että yksi edustaja on keskusrekisterin henkilöstöä ja yksi edustaja seurakuntasihteereistä. Työntekijöiden edustus YT-neuvotteluissa on koostettu niin, että asiantuntemus eri työtehtävistä on käytettävissä. Työnantajan edustajina neuvotteluihin osallistuvat Hannu Kallio, Heikki Arikka, Salla Tenkanen, Irma Hokka ja Mia Wikström, Tekla Määttänen ja tilaratkaisukysymyksissä myös Seppo Kosola. Yhteistoimintaneuvottelujen lisäksi asiaa käsitellään myös yhteistyötoimikunnassa ja kirkkoherrainkokouksessa. Kirkkoneuvosto myöntää luvan aloittaa syyskuussa 2014 kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaiset neuvottelut seurakunnallisten virastopalvelujen, hautatoimen palvelujen sekä varauspalvelun uudelleen järjestämiseksi. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat taloustoimiston, keskusrekisterin ja seurakuntatoimiston koko henkilöstöä.

7 Yhteinen kirkkoneuvosto Ilmoitus taloustoimiston, keskusrekisterin ja seurakuntatoimiston henkilöstölle, yhteistyötoimikunnalle, kirkkoherrainkokoukselle, henkilöstöpäällikölle ja pääluottamusmiehille. Ei muutoksenhakuoikeutta hyväksyttiin. 237 ASIANHALLINTASIHTEERIN VIRAN PERUSTAMINEN JA KIRJAAJAN VIRAN LAKKAUT- TAMINEN Kirkkoneuvosto on kokouksessaan (540 ) käsitellyt hallintoviraston työtapoja ja työn organisointia. Kirjaajan paikka on tällöin ollut väliaikaisesti täytettynä vakinaisen viranhaltijan eläkkeelle lähdön jälkeen. Kirkkoneuvosto päätti tuolloin jättää kirjaajan viran täyttämättä ja sen sijaan perustettiin määräaikaisen asianhallintasihteerin virka saakka. Määräaikaisen asianhallintasihteerin ollessa virassa toukokuun alusta 2012 lähtien, on selkeästi monessa yhteydessä tullut esille, että hallintoviraston ohjesäännön mukainen, nyt täyttämättömänä oleva kirjaajan virka on toimenkuvaltaan ja pätevyysvaatimukseltaan sähköisen asianhallintajärjestelmän kannalta epätarkoituksenmukainen. Kirjaajan virka olisi aiheellista lakkauttaa ja perustaa sen sijaan asianhallintasihteerin virka. Määräaikaisen asianhallintasihteerin viran tehtäviksi määriteltiin virkaa perustettaessa 1) Seurakuntayhtymän sähköisen asianhallintajärjestelmän suunnittelu kirkkoneuvoston päätettäväksi. 2) Asianhallintajärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen. 3) Seurakuntayhtymän arkistojärjestelmien yhtenäistäminen ja käytännön arkistonhoito. 4) Toimiminen asiantuntijana väestökirjanpidon muutosprosessissa. 5) Vastaaminen kirjaamon toiminnasta. 6) Muut hallintojohtajan antamat tehtävät. Virkaan valittavalta edellytettiin soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja arkistonhoitotutkintoa ja tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävää molempien kotimaisten kielten taitoa. Viran palkkaus määriteltiin vaativuusryhmän 601/20 mukaiseksi. Tällä hetkellä asianhallintajärjestelmän hankintapäätös on tehty ja järjestelmä saadaan käyttöön syksyllä Henkilökunnan kouluttaminen järjestelmän käyttämiseen on tarkoitus aloittaa vaiheittain loppuvuonna ja jatkaa kouluttamista vuoden 2015 aikana. Asianhallintasihteeri on työssään keskittynyt asianhallintajärjestelmän hankintaan liittyviin työtehtäviin sekä ylläpitämään arkistoja ja rekisterejä. Tällä hetkellä arkistoituina olevien asiakirjojen järjestelmien yhtenäistämiseen ei ole ollut asianhallintajärjestelmän hankintaprosessin aikana resursseja. Seurakuntayhtymän arkistot ovat monelta osin järjestämättä ja esimerkiksi

8 Yhteinen kirkkoneuvosto henkilöstön nimikirjatiedoissa ja luottamushenkilörekisterissä on puutteita. Asianhallintasihteeri vastaa ainoana henkilönä seurakuntayhtymän henkilöstön nimikirjatietojen ylläpitämisestä ja tarkoituksenmukaista olisi käydä läpi myös nimikirja-arkisto ja saattaa nykyisen henkilöstön osalta monen henkilön puutteelliset nimikirjatiedot ajan tasalle. Seurakuntien arkistot ovat tällä hetkellä kirkkoherrojen vastuulla ja niiden mahdollinen tuominen yhtenäiseen arkistojärjestelmään ja arkistojen ylläpitäminen tulee lisäämään huomattavasti asianhallintasihteerin työmäärää. Myös väestökirjanpidossa tapahtuvat mahdolliset lainsäädännölliset muutokset edellyttävät asianhallintasihteerin työpanosta. Muissa suurissa seurakuntayhtymissä asianhallintaan käytetty resursseja seuraavasti: Helsingin seurakuntayhtymässä on neljä vakinaista ja kaksi projektityössä olevaa asianhallintaan liittyviä tehtäviä tekevää henkilöä, Espoon seurakuntayhtymässä on kolme vakinaista ja yksi osa-aikainen asianhallintatehtävissä, Oulun seurakuntayhtymässä yksi vakinainen ja yksi projektityöntekijä sekä Lahden ja Tampereen seurakuntayhtymissä yksi vakituinen arkistosihteeri ja lisäksi osa asianhallintatehtävistä kuuluu muille sihteereille. Pääsääntöisesti yhdellä asianhallinnasta vastaavalla henkilöllä suurissa seurakuntayhtymissä on pätevyysvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto ja palkkaus on 600-sarjassa. Seurakuntayhtymässä on asianhallintasihteerin virassa ollessa saatu asiakirjojen kulkeminen keskitetysti kirjaamon kautta toimimaan entistä paremmin ja myös kirjaamon kautta kulkeva sähköpostiliikenne on sujuvaa. Sähköiseen asianhallintajärjestelmään siirtymisen jälkeenkään ei perinteinen asioiden ja asiakirjojen hallinnointi kirjaamossa lopu kokonaan, tämä edellyttää jatkuvasti henkilöresurssia kirjaamotoimintojen ylläpitämiseen. Sähköiseen asianhallintaan siirtymisen myötä henkilökunta tulee jatkossa tarvitsemaan ohjausta ja neuvontaa siinä, miten asiat laitetaan vireille ja miten ne kulkevat järjestelmässä. Asianhallintasihteeri valvoo sähköisiä asiakirjaprosesseja ja vastaa koko järjestelmän toimivuudesta pääkäyttäjänä. Kuten kirkkoneuvosto asianhallintasihteerin viran tarpeellisuutta arvioidessaan totesi, asianhallintajärjestelmän käyttämisen tarvitaan riittävästi koulutettu ja perehdytetty henkilö eli tarve asianhallinnasta vastaavaan henkilöön todettiin jo määräaikaisen viran perustamisvaiheessa. Sähköiset järjestelmät ovat luonteeltaan kehittyviä, niiden pitämisen ajan tasalla tarvitaan henkilö, jolla on asianhallinnan osaamista ja aikaresurssia tähän tehtävään. Asianhallintasihteerin toimenkuvan merkittävä osa on myös julkisuuslain säädösten noudattamisen valvonta seurakuntayhtymän asiakirjojen osalta. Hän toimii koko seurakuntayhtymässä julkisuuslainsäädännön ja henkilötietolain säännösten noudattamisen asiantuntijana ja ohjaa ja neuvoo viranhaltijoita ja työntekijöitä asiakirjojen julkisuuteen liittyvissä tehtävissä. Kuten oheisesta asianhallintasihteerin toimenkuvaan kuuluvista tehtävistä on nähtävissä, tehtävään on tarkoituksenmukaista palkata päätoiminen henkilö, jolla on tehtävään soveltuva koulutus ja osaaminen.

9 Yhteinen kirkkoneuvosto Liite ) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle asianhallintasihteerin viran perustamista. Viran pätevyysvaatimuksena soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään arkistonhoitotutkinto tai vastaava osaaminen sekä kokemusta asianhallintajärjestelmien kehittämisestä ja pääkäyttäjänä toimimisesta. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 601/20 mukaan. Lisäksi voidaan maksaa työkokemuksen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa enintään 15 %. Viranhaltijan tehtävänä on seurakuntayhtymän sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittäminen ja pääkäyttäjänä toimiminen, henkilöstön kouluttaminen ja koulutuksen suunnittelu asianhallintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi asianhallintasihteeri vastaa kirjaamon toiminnasta, arkistojärjestelmien käytännön kehittämisestä ja arkistoinnin edistämisestä tarvittaessa koko yhtymän osalta. Asianhallintasihteeri toimii myös asiantuntijana väestökirjanpidon sekä seurakuntalaisia palvelevien sähköisten varaus- yms. järjestelmien kehittämisen prosesseissa. 2) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle kirjaajan viran lakkauttamista. Ei muutoksenhakuoikeutta. Ilmoitus kirkkovaltuustolle. hyväksyttiin. 238 KOLMIVUOTISEN KOKEILUN KÄYNNISTÄMINEN LEIRITOIMINNAN PALVELUTUOTAN- NON UUDELLEENJÄRJESTÄMISEKSI AJALLE Kasvatusasiain johtokunta esittää kirkkoneuvostolle leiritoiminnan palvelutuotannon uudelleenjärjestämisen kokeilua ajalla Kirkkoneuvosto on myöntänyt Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja Samuli Kalliolle virkavapaata ajalle Suomen merimieskirkon palveluvastaavana Rotterdamissa toimimista varten. Päätökseen kirjattiin seuraavat reunaehdot: a) myönnettyä virkavapautta ei voi keskeyttää ja b) leirityön uudistamisprosessin johdosta Kallio ei voi edellyttää, että hänelle virkavapaan jälkeen on osoitettavissa täsmälleen sama tehtävä, josta hän virkavapaalle on lähtenyt. Kallion virkavapaus osuu leirikeskustyön osalta erittäin haastavaan aikaan. Sinapin kurssikeskuksen hoitajan, Elina Lahtonen-Ruohon erottua yhtymän palveluksesta kesällä 2013, on johtokunnan asettama työryhmä laatinut o ganisaatiomallia, jossa leirikeskukset nähtäisiin kolmen sijaan yhtenä ja jo

10 Yhteinen kirkkoneuvosto den vetämisestä vastaisi leirikeskustyön johtajan (leirikeskustyöstä vasta van nuorisosihteerin muokattu virka), kahden kurssikeskuksen johtajan (He nänokka ja Kunstenniemi) ja yhden emännän (Sinappi) johtama tiimi. Mallia rakennettaessa on huomioitu nykyisen henkilökunnan erityisosaaminen ja uuteen malliin esittämät toiveet. Samuli Kallion virkavapaus vie tästä kok naisuudesta pois oleellisen palan. Myös muutoin leirikeskusten henkilöstöt lanne on haastava: Heinänokka Samuli Kallio Virkavapaa Mira Reilimo Työvapaa asti Anna Päivärinta Työvapaa asti Sinappi Kurssikeskuksen hoitaja Avoin. Sijainen keittäjä Heidi Heikonen. Kunstenniemi Hanna Arhi-Sahlsten Virkavapaalla ja lomalla syksyyn 2014 Kallion lähdettyä kolmesta vakinaisesta kurssikeskuksen hoitajasta ei hetkeen ole töissä ainuttakaan. Kymmenestä keittäjästä kaksi on samaan aikaan työvapaalla. Samalla kun tilanne on haastava, se myös tarjoaa mahdollisuuden uudistumiseen. Leirikeskusorganisaation uudistamista pohtineen työryhmän eräänä ajatuksena oli toiminnan saattaminen vahvemman keskusjohdon alaisuuteen perustamalla uusi leirikeskustyön johtajan virka, jossa vähimmäispätevyysvaatimuksena olisi restonomin tutkinto. Ajatuksena oli myös, että kurssikeskuksen hoitajien tehtävien aikanaan vapautuessa nämä korvattaisiin emännän tehtävillä. Nyt, kun yksi kurssikeskuksen hoitajan virka on täyttämättä, toinen vapautuu kolmeksi vuodeksi ja myös kolmannen viranhaltija on virkavapaalla, tarjoutuu kolmen vuoden ajaksi mahdollisuus restonomi-vetoisen johtamismallin testaamiseen. Samalla leirikeskustyöstä nyt vastaava nuorisosihteeri pääsisi takaisin alkuperäisiin tehtäviinsä nuorisotyön parissa kuitenkin niin, että hän edelleen vastaisi leirikeskusten toiminnallisten palvelujen (kuten luontopolut ja vastaavat) suunnittelusta. Kolmen vuoden projektin aikainen hallintomalli olisi seuraava: YLEISJOHTO HEINÄNOKKA Leirikeskustyön johtaja (601). Korvaa Heinänokan kurssikeskuksen hoitajan 502 viran, mutta vastaa Heinänokan sijaan koko leirikeskustoiminnasta. Vähimmäiskoulutusvaatimus: restonomi Emäntä 501 (korvaa kurssikeskuksen hoitajan 502). Tehtävään nimitetään yksi yhtymän keittäjistä.

11 Yhteinen kirkkoneuvosto KUNSTENNIEMI SINAPPI TIIMI Kurssikeskuksen hoitaja 502 (toimii johtajan sijaisena ja työparina). Viran joskus vapautuessa voidaan harkita myös sen muuttamista emännän tehtäväksi. Emäntä 501 (korvaa kurssikeskuksen hoitajan 502). Tehtävään nimitetään yksi yhtymän keittäjistä. Johtaja, kurssikeskuksen hoitaja ja kaksi emäntää KEITTÄJÄT Yleisjohdon käytössä 8 keittäjää nykyisen 10 sijaan, koska kaksi on siirretty hoitamaan emännän tehtäviä. Kustannusvaikutukset ilman välillisiä kustannuksia: Leirikeskustyön johtaja Heinänokan kurssikeskuksen hoitajan virka muutetaan leirikeskus- työn johtajan viraksi Lisäkuluja 601>502 noin euroa/v Heinänokan emäntä Keittäjän toimi muutetaan emännän toimeksi. Muutos 401>501 aiheuttaa vuositasolla lisäkuluja noin 1000 euroa. Sinapin emäntä Kurssikeskuksen hoitajan (502) virka jää täyttämättä. Säästöä noin euroa/v Keittäjän toimi muutetaan emännän toimeksi. Muutos 401>501 aiheuttaa vuositasolla lisäkuluja noin 800 euroa. Säästövaikutus vuodessa noin Henkilöstön kokonaismäärä vähenee kahdella henkilöllä: NYT Leiritoiminnasta vastaava nuorisosihteeri 3 kurssikeskuksen hoitajaa 10 keittäjää = 14 PROJEKTIMALLISSA Leirikeskustyön johtaja Kurssikeskuksen hoitaja 2 emäntää 8 keittäjää = 12

12 Yhteinen kirkkoneuvosto Henkilöstön määrän supistumisesta seuraa ruuhka-aikoihin tarve lisäresurssien palkkaamiseen. Organisaatiotyöryhmän laatimiin työnkuviin on tehty edellä esitetyn mallin mukaiset korjaukset. Uudet mallit ja työn vaativuuden arvioinnin lomakkeet ovat liitteinä. Liitteet /2014 Kasvatusasiain johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leiritoiminnassa käynnistetään kolmivuotinen projekti , jonka tarkoituksena on esittelyn esittämällä tavalla testata ja kehittää leirikeskustyön organisaatiota ja palveluja yhden keskuksen mallin mukaiseksi. Projektin toteuttamiseksi johtokunta esittää, että: 1. Heinänokan kurssikeskuksen hoitajan virka muutetaan määräaikaiseksi ( ) leirikeskustyön johtajan viraksi hinnoitteluryhmään 601. Viran vähimmäiskoulutusvaatimus on restonomin tutkinto. Virka täytetään julkisen hakumenettelyn kautta. 2. Leiritoiminnasta nyt vastannut nuorisosihteeri Marja Ruusu palaa nuorisotyön tehtäviin, mutta vastaa edelleen leirialueiden toiminnallisesta kehittämisestä. 3. Sinapin kurssikeskuksen hoitajan virka jätetään täyttämättä. 4. Kaksi nykyistä keittäjän työsopimussuhteista tointa (402) muutetaan kahdeksi emännän määräaikaiseksi ( ) toimeksi hinnoitteluryhmään 501. Johtokunta esittää, että näihin toimiin nimitetään Heinänokkaan keittäjä Janne Toivonen ja Sinappiin keittäjä Heidi Heikonen. Palkkatyöryhmä on kokouksessaan käsitellyt kasvatusasiain johtokunnan esitystä. Palkkatyöryhmän lausunto päätösesityksestä on seuraava: 1. Seurakuntayhtymän virat perustaa kirkkovaltuusto, joten aikataulullisesti kokeilua ei voida käynnistää kesällä 2014, mikäli on tarpeen perustaa kolmivuotinen määräaikainen virka kokeilun toteuttamista varten. Palkkatyöryhmä esittää kurssikeskuksen hoitajan viran jättämistä täyttämättä Samuli Kallion virkavapauden ajaksi ja leirikeskustyön johtajan määräaikaisen työsuhteen perustamista ajalle Pätevyysvaatimuksen (restonomi AMK), tehtävänkuvauksen ja vaativuuskriteerien mukaan palkkatyöryhmän kanta on leirikeskustyön johtajan työsuhteen sijoittaminen vaativuusryhmään 503/ Palkkatyöryhmän kanta nuorisosihteeri Marja Ruusun määräaikaisesta toimenkuvan muuttamisesta on, että kokeilun aikana hänen tehtävänkuvauksensa ja viran vaativuuskriteerit oikeuttavat vaativuusryhmän 503/20 mukaiseen palkkaan. Marja Ruusun palkka on tällä hetkellä vaativuusryhmän 503/40 mukainen. Mikäli leirikeskustyön johtajan määräaikainen työsuhde perustetaan, Marja Ruusun toimenkuvan henkilöstöhallinnollisista tehtävistä olennainen osa siirtyy määräaikaisesti leirikes-

13 Yhteinen kirkkoneuvosto kustyön johtajalle ja Marja Ruusulle jää henkilöstöjohtaminen ainoastaan muun kausityövoiman kuin keittiöhenkilökunnan tai kiinteistötoimen alaisuudessa olevan henkilöstön osalta. 3. Sinapin kurssikeskuksen hoitajan viran täyttämättä jättäminen ei kuulu palkkatyöryhmän käsittelemiin asioihin. 4. Keittäjän työsuhteen muuttamisesta määräaikaisesti emännän työsuhteeksi palkkatyöryhmä toteaa palkkaukseen liittyen seuraavaa: Kurssikeskuksen hoitajan viran (502) ja emännän työsuhteen (501) vaativuuskriteerien ja niiden myötä palkkauksen oikeudenmukaisuudesta ja suhteesta toisiinsa palkkatyöryhmä toteaa olevansa muilta osin olevansa kasvatusasiain johtokunnan esityksen kannalla, mutta emännän työsuhteen vaativuuskriteerien kohdassa 3. Ohjaus, palkkatyöryhmän kanta eroaa kasvatusasiain johtokunnan kannasta seuraavasti: 3. Ohjaus Miten työtä ohjataan? 3.1. Annetut menettelytavat Vaihtoehtoiset, mutta pääosin ohjeistetut tai säädellyt menettelytavat Väljästi määritellyt tai omaa soveltamistaitoa edellyttävät, luovat menettelytavat Toiminnon strategian toteuttaminen tehtävässä Organisaation strategian toteuttaminen tehtävässä. Kasvatusasiain johtokunta on katsonut tehtävän vaativuuden olevan kohdan 3.3. mukainen, kun taas palkkatyöryhmän kanta on, että tehtävään soveltuu 3.2. kohdan mukainen vaativuustaso. Kirkkoneuvosto päättää 1. Perustaa leirikeskustyön johtajan määräaikaisen työsuhteen ajalle Tehtävän pätevyysvaatimuksena on restonomi (AMK) ja palkkaus määräytyy 503/80 mukaisesti. (Liite ) Työsuhteen täyttämisen käytännön toimeenpano annetaan kasvatustoimen johtajan tehtäväksi. Heinänokan kurssikeskuksen hoitajan virka jätetään täyttämättä Samuli kallion virkavapauden ajaksi Nuorisosihteeri Marja Ruusun työtehtävät ja palkkaus (503/20) määrittyvät kokeilun ajan liitteessä esitetyllä tavalla. Liite Sinapin kurssikeskuksen hoitajan virka jätetään täyttämättä ajalla Leirikeskuksiin palkataan kaksi henkilöä määräaikaisiin emännän työsuhteisiin. Emännän palkkaus määritellään vaativuusryhmän 501 mukaisesti. (Liite ) Emännän tehtäviin palkataan ajalle Janne Toivonen ja Heidi Heikonen. Määräaikaisiin emännän työsuhteisiin siirtyneillä keittäjä Heidi Heikosella ja keittäjä Janne Toivosella on mahdollisuus palata keittäjän työsuhteeseen uudistuskokeilun päättyessä

14 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto päättää pyytää selvityksen leirikeskusuudistuksen taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista vuoden 2017 keväällä, jotta uudistuskokeilun vaikutuksia voidaan arvioida ja mahdollisista jatkotoimista päättää kesällä 2017 ennen kokeilun päättymistä. Ilmoitus kasvatusasiain johtokunnalle, palkkatoimistoon, henkilöstöpäällikölle, Marja Ruusulle, Heidi Heikoselle ja Janne Toivoselle. Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 239 VUOKRAUSPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Kirkkoneuvosto päätti merkitä saaduksi vuokrauspäällikkö Leo Saarisen irtisanoutumisilmoituksen. Edelleen kirkkoneuvosto päätti julistaa viran haettavaksi. Seuraavansisältöinen hakuilmoitus julkaistiin evl-rekrytoinnissa, oikotiellä, TE-palvelujen sivuilla, sisäisessä haussa sekä ilmoitustaululla: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistötoimistossa on haettavana VUOKRAUSPÄÄLLIKÖN virka Vuokrauspäällikkö toimii kiinteistötoimiston vuokraustiimin sekä asuinkiinteistöjen huoltohenkilöstön esimiehenä. Vuokrauspäällikkö vastaa seurakuntayhtymän asuinhuoneistojen, liike- ja toimistohuoneistojen sekä maaalueiden ja tonttien vuokrauksesta. Hän toimii seurakuntayhtymän edustajana asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden hallituksissa ja yhtiökokouksissa. Vuokrauspäällikkö laatii veroilmoitukset, tarkastaa kiinteistöverot jne. Aiempi kokemus vastuullisista alan tehtävistä on välttämätön. Tehtävän hoitamiseen antaa tukea aikaisempi esimieskokemus, AIT ja/tai ISA-tutkinto. Vuokrauspäällikön viran pätevyysvaatimuksina ovat kaupallinen tai teknillinen koulutus (merkonomi, tradenomi tai amk-insinööri tai aikaisempi vastaava tutkinto), hyvä kokemus isännöinnistä ja talousasioista. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 503 mukaan, mutta tehtävään liittyvin erityisin perustein on viranhaltijalle maksettava peruspalkka 2.784,83 /kk. Peruspalkan lisäksi maksetaan vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa, joka perustuu hakijan työkokemukseen ja on enintään 15 % peruspalkasta. Lisätietoja virasta antaa kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, p

15 Yhteinen kirkkoneuvosto Virkaan valittavan tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaan valittavan tulee olla konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen. Virkaan sovelletaan 6 kk:n koeaikaa. Virka on otettava vastaan tai sopimuksen mukaan. Hakemus tulee jättää -palvelun kautta viimeistään Kirkkoneuvosto Lisäksi hakuilmoitus julkaistiin lyhennettynä Turun Sanomissa ja Kotimaa-lehdessä Määräaikaan mennessä saapui 22 hakemusta. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä. Liite Haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa: Carita Vuori, Esa Vuori, Jani Lehenberg, Päivi Sainio ja Anne Långström-Lainio. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, talousjohtaja Irma Hokka ja henkilöstöpäällikkö Tekla Määttänen haastattelivat kutsutut Näistä viidestä kutsuttiin Carita Vuori ja Esa Vuori toiseen haastatteluun Haastattelijoina toimivat hallintojohtaja Hannu Kallio ja kiinteistöjohtaja. Haastattelijat esittävät yksimielisesti yhteiselle kirkkoneuvostolle, että vuokrauspäällikön virkaan valitaan merkonomi Carita Vuori. Ennen viran vastaanottamista hänen tulee toimittaa hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Carita Vuori on valmistunut merkonomiksi v Hän on suorittanut erilaisia kiinteistöalan tutkintoja, mm. vuokravälittäjän tutkinnon v. 1999, asuntopalvelututkinnon 2005 ja isännöitsijän ammattitutkinnon Hän on toiminut erilaisissa kiinteistöalan tehtävissä vuoden 1993 lopusta lähtien. Kirkkoneuvosto päättää valita vuokrauspäällikön virkaan merkonomi Carita Vuoren. Ennen viran vastaanottamista hänen tulee toimittaa hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 503 mukaisesti, mutta tehtävään liittyvin erityisin perustein on viranhaltijalle maksettava peruspalkka 2.784,83 /kk. Viran täytössä sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Virka täytetään alkaen. Ilmoitus virkaa hakeneille ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin.

16 Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyttiin. 240 ERITYISAMMATTIMIES NIKU VAINION VUOROTTELUVAPAA-ANOMUS Erityisammattimies Niku Vainio anoo päiväämällään kirjeellä vuorotteluvapaata ajalle Kiinteistöjohtaja puoltaa anomusta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä on ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään kymmenen vuotta eläkkeen edellyttämää työtä ja, että työntekijän työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos vuorotteluvapaata on jo kertaalleen käytetty, pitää työssä olla vähintään viisi vuotta saadakseen oikeuden uuteen vuorotteluvapaaseen. Vuorotteluvapaan tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Erityisammattimies Niku Vainion kohdalla edellä esitetyt ehdot täyttyvät. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Vuorotteluvapaasijaiseksi palkattavaa henkilöä ei tarvitse palkata vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän tehtäviin. Riittää, että hänet palkataan saman työnantajan palvelukseen ja vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituiseen tehtävään. Kirkkoneuvosto päättää myöntää erityisammattimies Niku Vainiolle palkatonta vuorotteluvapaata väliseksi ajaksi. Edelleen kirkkoneuvosto velvoittaa kiinteistötoimiston palkkaamaan vuorotteluvapaasijaiseksi työttömän työnhakijan. Ilmoitus Niku Vainiolle, Antti Lehtikankareelle, henkilöstörekisterin hoitajalle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin.

17 Yhteinen kirkkoneuvosto VAHTIMESTARI MAARIT KAUPPISEN VUOROTTELUVAPAA-ANOMUS Vahtimestari Maarit Kauppinen anoo päiväämällään kirjeellä vuorotteluvapaata ajalle Lähiesimies Minna Männikkö puoltaa anomusta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä on ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään kymmenen vuotta eläkkeen edellyttämää työtä ja, että työntekijän työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos vuorotteluvapaata on jo kertaalleen käytetty, pitää työssä olla vähintään viisi vuotta saadakseen oikeuden uuteen vuorotteluvapaaseen. Vuorotteluvapaan tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Vahtimestari Maarit Kauppisen kohdalla edellä esitetyt ehdot täyttyvät. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Vuorotteluvapaasijaiseksi palkattavaa henkilöä ei tarvitse palkata vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän tehtäviin. Riittää, että hänet palkataan saman työnantajan palvelukseen ja vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituiseen tehtävään. Kirkkoneuvosto päättää myöntää vahtimestari Maarit Kauppiselle palkatonta vuorotteluvapaata väliseksi ajaksi. Edelleen kirkkoneuvosto velvoittaa kiinteistötoimiston palkkaamaan vuorotteluvapaasijaiseksi työttömän työnhakijan. Ilmoitus Maarit Kauppiselle, Minna Männikölle, henkilöstörekisterin hoitajalle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin.

18 Yhteinen kirkkoneuvosto KANTTORIEN TOIMITUSVELVOLLISUUS TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTY- MÄN ALUEELLA Kirkkoneuvoston kokouksessa oli käsittelyssä kanttorien toimitusvelvollisuutta koskeva Juhani Pulkkisen kirje. Asiakohta 108/ Asian esittely esityksineen ja sitä seurannut käsittely kokouksessa toisesta kappaleesta lähtien kuuluu seuraavasti: Martin seurakunnan jäsen Juhani Pulkkinen on lähettänyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle kirjeen, jossa hän tiedustelee seurakuntalaisen oikeutta saada Turun linnan kirkossa tapahtuvaan vihkimiseen seurakuntayhtymän kanttori veloituksetta. Kirjeessään hän ottaa esille myös Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin ja kanttorikysymyksen siellä tapahtuvissa kirkollisissa toimituksissa sekä laajentaa kysymystään koskemaan muitakin asiaan liittyviä seikkoja. Kirjeessään Juhani Pulkkinen siteeraa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivuja koskien Turun linnan kirkossa tapahtuvia toimituksia: Huomaathan, että kirkollisen toimituksen varaaja huolehtii itse siitä, että tarvittavat henkilöt (pappi ja kanttori) ovat saapuvilla. Turun ja Kaarinan seurakuntien papit hoitavat omien seurakuntalaistensa toimitukset seurakuntien käytännön mukaisesti. Kanttorin palkkaa asianomainen varaaja itse. Kanttoriksi voi kysyä esimerkiksi Turun konservatorion kirkkomusiikin opiskelijoita. Juhani Pulkkinen haluaa seurakuntayhtymältä vastauksen seuraaviin kysymyksiin: 1. Milloin tällainen päätös on tehty ja millä tasolla se on päätetty? 2. Miten seurakuntayhtymä perustelee sitä, että seurakuntien kanttorit eivät hoida toimituksia kuin seurakuntayhtymän kirkoissa? 3. Mitä lisäkustannuksia seurakuntayhtymälle syntyisi, jos kanttorit hoitaisivat vihkitoimituksia myös Turun linnan kirkossa? 4. Mistä seurakuntalainen voi saada tutkinnon suorittaneen (muun kuin konservatorion opiskelija) kanttorin soittamaan? 5. Onko tämä käytäntö kirkkojärjestyksen 26 :n mukainen? 6. Koskeeko edellä kuvattu käytäntö myös hautajaisia ja muita kirkollisia toimituksia? Juhani Pulkkisen lausuntopyyntö liitteenä. Liite Jotta seurakuntayhtymä voi vastata Juhani Pulkkisen kirjelmään, on tarpeen saada seurakunnista vastaus kohdissa 1,2 ja 6 esitettyihin kysymyk-

19 Yhteinen kirkkoneuvosto siin. Hallintojohtaja valmistelee vastausten saamisen jälkeen kirkkoneuvostolle vastauskirjeen Juhani Pulkkiselle. Hallintojohtajan käsityksen mukaan kirkkoneuvosto saa samassa yhteydessä hyödyllistä tietoa siitä, mitä käytäntöjä seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa noudatetaan. Seurakuntaneuvostojen on hyvä tietää, että Turun Linnan kirkon urut ovat seurakuntayhtymän sinne maksamat. Myös huoltotöistä vastaa seurakuntayhtymä. : Yhteinen kirkkoneuvosto päättää pyytää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien seurakuntaneuvostoilta vastausta Juhani Pulkkisen kirjelmän kysymyksiin 1,2 ja 6. Vastaukset pyydetään toimittamaan kirkkoneuvostolle viimeistään Ilmoitus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien seurakuntaneuvostoille. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely: Kirkkoneuvoston jäsen Pertti Paasio esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Paasion esitys hyväksyttiin yksimielisesti. : Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Palauttamispäätöksen syynä oli hallintojohtajan mukaan se, että kaikkien seurakuntaneuvostojen valjastaminen lausuntopyynnössä tarkoitetun asian käsittelyä varten olisi liian työllistävää. Palauttamisen jälkeisessä valmistelussa on hankittu vastaukset Juhani Pulkkisen esittämiin kysymyksiin. Jotta vastaus olisi ymmärrettävissä, on hyvä selvittää kaksi perusasiaa nykykäytännön perusajattelusta: Kanttorit pysyvät omassa kirkossaan riippumatta toimituksen tilaajan seurakunnasta, jolloin he soittavat tuttuja urkuja. (Hautausmaiden kappelit ovat kävelyetäisyydellä, jolloin kanttori hoitaa oman seurakuntansa toimitukset, vaikka urut vaihtuvatkin.) Pastorit hoitavat toimitukset seurakuntalaisen jäsenyyden mukaan, minkä vuoksi he liikkuvat paikasta toiseen. Eri tahoilta saadun informaation mukaiset vastaukset ovat seuraavat: 1. siitä, että kanttoreita ei velvoiteta työskentelemään seurakuntayhtymän omien toimitilojen ulkopuolella tapahtuvissa kappeleissa tms. on tehty kirkkoherrainkokouksessa Kirkkoherrainkokous ei ole seurakuntayhtymän, eikä seurakuntienkaan virallinen päätöksentekoelin. Ohjesääntönsä mukaan kirkkoherrainkokouksen.. tarkoituksena on hoitaa kirkkoherrojen toimialaan kuuluvia yhteisiä tehtäviä seurakuntatyön piirissä sekä toimia kirkkoherrojen neuvottelu-, tiedotus- ja aloitekokouksena. Kirkkoherrat toimivat seurakunnissaan kanttoreiden, kuten muunkin seurakunnan henkilöstön esimiehenä. Kirkkoherrainkokouksen päätös on kollektiivisesti tehty ketään sitomaton päätös,

20 Yhteinen kirkkoneuvosto mutta päätöksen jälkeen kunkin kirkkoherran ryhdyttyä noudattamaan yhteistä linjausta, siitä on tullut sitä kautta jokaista seurakuntaa koskeva linjaus. 2. Kun päätös on kunkin kirkkoherran oma päätös, ei seurakuntayhtymän kirkkoneuvostolla ole mahdollisuutta perustella päätöstä, jota se ei ole tehnyt. koskee vain kanttoreita, ei pappeja, jotka suorittavat virkavelvollisuuksiaan entiseen tapaan. Selvittelytyössä on noussut eteen kaksi pääperustetta omaksutulle käytännölle. Ensimmäinen peruste on varausjärjestelmään liittyvät perusteet: kun kirkollisia toimituksia varten varataan aika, on suunnitelmallisuuden vuoksi tila- ja henkilöresurssit hyvä varata samalla kertaa. Tällöin voidaan huomioida eri toimitustyyppeihin kuluva normaaliaika sekä omien tilojen osalta tiedossa olevat siirtymäajat paikasta toiseen. Toinen peruste on se, että perjantaisin ja lauantaisin, jolloin suurin osa kirkollisista toimituksista tapahtuu, toiminnot on jaettu siten, että hautajaiset ajoittuvat aamuaikoihin ja häät ja muut vastaavat ajoittuvat hautajaisten jälkeen. Tällä voidaan mm. välttää se, että vaikkapa häitä ja hautajaisia vietettäisiin lähitiloissa samaan aikaan. Ulkopuolisten tilojen varausajat, mm. suosituimmat hääajat ajoittuvat samaan aikaan kun meidän omissa tiloissa on vielä menossa hautajaisia. Asia olisi ratkaistavissa sillä, että kanttoreiden määrää kasvatettaisiin kesäaikana nykyisestään, mutta toimitusten määrä per henkilö päivää kohti vähenisi. Tämä johtaisi siihen, että nykyisellä toimitusmäärällä henkilöstökustannukset kasvaisivat, kun yhdelläkin toimituksella saa kuitenkin kokonaisen vapaapäivän. Ulkopuolisten tilojen käyttö voisi joskus tehostaa seurakunnan kanttoreiden työtä ja olla muutenkin edullista. Esimerkiksi kanttorit voivat siirtyä kaupunkialueelta edellisestä toimituksesta Kakskerran kirkkoon, mutta huomattavasti lähempänä olevaan Ekumeeniseen taidekappeliin ei mennä, vaikka toimituksen tilannut seurakuntalainen maksaa siellä kaikki tilakustannukset. Tältä osin linjaus ei ole ymmärrettävä. 3. Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien toimitusmäärät pysyvät vakiona, eikä toimitusten määrä kasva, mikäli toimitaan muissa kuin omissa tiloissa. Kirkkoherrojen päätökselle määritellä kanttoreiden virantoimitusvelvollisuus koskemaan omia tiloja lienee se peruste, että toimituspaikkojen määrän kasvaessa paikasta toiseen kulkemisen aiheuttama tyhjäkäynti kasvaa. Tämän aiheuttama lisäkustannus ei ole kuitenkaan laskettavissa, koska yleensä vain hautajaisia saattaa olla peräkkäin samoissa tiloissa, muuten joudutaan joka tapauksessa siirtymään uuteen tilaan. Ennen kirkkoherrainkokouksen linjausta Mikaelinseurakunta vastasi Linnan kirkon toimituksista. Kesäkuukausina se oli palkannut Linnan kirkkoon kesäkanttorin, jonka palkkauskustannuksia katettiin 5-6 tuhannella eurolla yhtymän varoista. Seurakuntayhtymän siirryttyä 2007 uuteen määrärahojen jakomalliin, tämä erilliserä poistui. Samalla Mikaelinseurakunnan toimintaan käytettävissä oleva kokonaismääräraha kasvoi n euroa, mutta erilliskorvauksen poistuminen vaikutti ilmeisesti vetäytymiseen Linnan kirkon kanttoripalveluiden antamisesta. Seurakuntayhtymä vastaa edelleenkin

21 Yhteinen kirkkoneuvosto Linnan kirkon urkujen ylläpidosta ja kirkko on aikanaan 1960-luvun alussa vihitty kirkkotilaksi, mihin liittyy aikanaan tapahtunut urkujen hankinta. 4. Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti annettavissa yksiselitteistä vastausta, etenkin kun Turun konservatorio ei enää kouluta kirkkomuusikkoja. 5. Kirkkojärjestyksen 2 luvun 26 mukaan kirkollisen toimituksen suorittamisesta ei saa ottaa palkkiota. Seurakunnan puolesta toimitusta suorittamaan kutsutulle papille, lehtorille ja kanttorille voi seurakunta kuitenkin suorittaa palkkiota. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluksessa oleva kanttori ei voi ottaa palkkiota, mikäli tulee toimittamaan kirkollista toimitusta esimerkiksi Turun Linnan kirkkoon. Esittelijä ymmärtää, että tämä velvoite koskenee myös muitakin Suomen evankelis- luterilaisen kirkon kanttoreita, mutta käytettävissä olevan valmisteluajan puitteissa tähän asiaan ei oteta esittelyssä kantaa. 6. Kanttoreiden liikkuminen seurakuntayhtymän ulkopuolisiin tiloihin koskee normaalisti myös muita kirkollisia toimituksia kuin häitä. Juhani Pulkkisen kirje tuo esille tärkeän asian, jäsenten mahdollisimman hyvän ja joustavan palvelun periaatteen. Valitettavasti kirkkoneuvosto ei pysty saamaan aikaan kysyjän tarkoittamia muutoksia omilla toimillaan nyt käsillä olevan perhejuhlan osalta, mutta pitää asian jatkoselvittelyä tärkeänä muidenkin seurakuntalaisten vuoksi. 1.Kirkkoneuvosto päättää antaa edellä olevan kuusiosaisen vastauksen Juhani Pulkkiselle. 2. Kirkkoneuvosto lähettää Pulkkisen kirjeen tiedoksi kirkkoherrainkokoukselle ja pyytää kirkkoherrainkokouksen lausuntoa asiaan. 3. Kirkkoneuvosto lähettää Pulkkisen kirjeen tiedoksi asetetulle ohjausryhmälle, sen puheenjohtaja Björn Nalle Öhmanin kautta. Ilmoitus Juhani Pulkkiselle, kirkkoherrainkokoukselle ja Björn Nalle Öhmanille. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Käsittelyn aikana kysyjälle annettavan vastauksen konkretisoimiseksi hallintojohtaja täydensi esittelyosan kohtaa 4 kuulumaan seuraavaksi: Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti annettavissa yksiselitteistä vastausta, etenkin kun Turun konservatorio ei enää kouluta kirkkomuusikkoja. Seurakuntasihteereille tullaan järjestämään tarvittava ohjaus kanttoriresursseista. Lisäksi hallintojohtaja muutti päätösesityksen kohdan 2 kuulumaan seuraavasti: Kirkkoneuvosto lähettää Pulkkisen kirjeen tiedoksi kirkkoherrainkokoukselle ja pyytää kirkkoherrainkokousta käsittelemään asiaa mahdollisen uuden linjauksen aikaansaamiseksi.

22 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto päättää antaa edellä olevan kuusiosaisen vastauksen Juhani Pulkkiselle käsittelyn mukaisin muutoksin. 2. Kirkkoneuvosto lähettää Pulkkisen kirjeen tiedoksi kirkkoherrainkokoukselle ja pyytää kirkkoherrainkokousta käsittelemään asiaa mahdollisen uuden linjauksen aikaansaamiseksi. 3. Kirkkoneuvosto lähettää Pulkkisen kirjeen tiedoksi asetetulle ohjausryhmälle, sen puheenjohtaja Björn Nalle Öhmanin kautta. Ilmoitus Juhani Pulkkiselle, kirkkoherrainkokoukselle ja Björn Nalle Öhmanille. Ei muutoksenhakuoikeutta. 243 PASTORI LEENA KAIRAVUON PALKKAUS KANSAINVÄLISEN VASTUUN KEHITTÄMIS- PROJEKTIIN MÄÄRÄAIKAISEKSI PROJEKTISIHTEERIKSI Kirkkoneuvoston kokouksessa valittiin pastori Leena Kairavuo määräaikaiseen kehittämishankkeen projektityöntekijän työsuhteeseen ajalle Valinnan jälkeen on tullut ilmi, että päästäkseen 100% työllistymiseen, Leena Kairavuo on harkinnut ottavansa vastaan seurakuntarakennetta koskevan selvitystehtävän toisesta seurakuntataloudesta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän näkökulmasta yhtymän vastuulla olevassa hengellisessä työssä ei ollut kokouksen päätöstä valmistellessa sopivaksi katsottavaa 20 % työajan työtä. Valmistelussa oletettiin, että seurakuntien joutuessa muuttamaan eri virkojen hoitotapaa, löytyy Leena Kairavuolle sopiva täydentävä työtehtävä jostakin seurakunnasta. Kun Leena Kairavuo joutuu ottamaan kantaa toisesta seurakuntataloudesta tulevaan työtarjoukseen varsin pian, on asiaa valmisteltu kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja hallintojohtajan toimesta edellisen päätöksen jälkeen. Työn jakautuminen kahdelle organisaatiolle ei ole lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu. Suomen Lähetysseuran muuttaessa toimintastrategiaansa, tulee suureen osaan lähetystyötä ja sen taustatuen organisointia seurakunnissa muutos. Lähetysseura pyrkii vastuuttamaan seurakuntayhtymämuodossa toimiville seurakunnille yhtenäisen, mutta toisiinsa kytkeytyvistä osavastuualueista koostuvan tavan tukea lähetystyötä. Kun lähetystyön ja kansainvälisen vastuun organisointi on jäänyt seurakuntayhtymän lähetyssihteerin viran haltijan eläkkeelle lähdön jälkeen uudelleen organisoimatta, olisi tarkoituksenmukaista antaa Leena Kairavuolle erillisenä toimeksiantona, yhteistyössä yhteisen lähetystoimikunnan kanssa ja pohjautuen jo tehtyyn kansainvälisen vastuun hoitamisesta tehtyyn mietintöön, työ selvittää, 1) Minkälainen lähetystyön ja kansainvälisen vastuun tuleva organisointi palvelisi parhaiten Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän piirissä tehtävää työtä sekä 2) Miten Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tulisi muuttaa toi-