Pakkausalan tutkimustarpeiden priorisointi ja strategian toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet - Strategiatyön tueksi järjestetyn kyselyn ja

Transkriptio

1 Pakkausalan tutkimustarpeiden priorisointi ja strategian toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet - Strategiatyön tueksi järjestetyn kyselyn ja yhteisen työpajan tulosten yhteenveto Mari Hjelt, Ylva Gilbert ja Mikko Syrjänen

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA HANKKEEN TOTEUTUS PAKKAUSALAN INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTYMISEN HAASTEET 6 4 PAKKAUSALAN TUTKIMUKSEN AIHEALUEET AIHEALUEIDEN PRIORISOINTI JA PANOSTUKSET ERI TUTKIMUSALUEISIIN LIITTYVÄT TOIMENPIDESUOSITUKSET YLEINEN NÄKEMYS ERI TOIMENPITEISTÄ PAKKAUSTEN TOIMIVUUS TUNNISTETTAVUUS, AITOUS, JÄLJITETTÄVYYS SEKÄ JAKELUN JA KULJETUSTEN RATIONALISOINTI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ AVAINASEMASSA RFID JA ÄLYKKÄÄT, AKTIIVISET PAKKAUKSET TUTKIMUSTA TARVITAAN JA HAASTEENA SIIRTO KÄYTÄNTÖÖN YLEISET TOIMENPIDESUOSITUKSET ALAN KEHITTÄMISEKSI YHTEENVETO...23 LIITE A: KYSELY...25 LIITE B: TYÖPAJAN OSALLISTUJAT...27 LIITE C: TYÖPAJAN TUOTTAMA AINEISTO

4 1 Taustaa Pakkausteknologia PTR ry on yhteistyössä pakkausalan toimijoiden kanssa laatinut vuonna 2004 yhteisen teknologiastrategian 1. Strategiatyön osana on tunnistettu monipuolisesti pakkausalaa koskevia tulevaisuuden trendejä ja määritelty mahdollisia skenaarioita, analysoitu markkinoiden dynamiikkaa, alan heikkouksia ja vahvuuksia sekä tunnistettu alan suurimmat ongelmat ja kehitystarpeet. Työn yhtenä tarkoituksena on antaa eväitä Tekesille tulevaisuuden tutkimuksen suuntaamiseksi Pakkausalan teknologiaohjelman ja Pakkauksen tieto ja turva - SIP innovaatioalueen jatkotoimenpiteinä. Konkreettisten jatkotoimenpiteiden kehittämiseksi ja eri aihealueiden priorisoimiseksi Pakkausteknologia - PTR ry toteutti jatkohankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa yritysten sitoutumista yhteisten, tärkeäksi koettujen tutkimusteemojen eteenpäinviemiseksi. Hankkeen päätavoitteena oli määritellä toimenpiteitä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen pääkohteena olivat alan yritykset ja niiden näkökulmat. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto hankkeen tuloksista. 2 Hankkeen toteutus Jatkohankkeen toteutuksessa avusti Gaia Group Oy. Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa. 1. Marraskuussa 2004 toteutettiin sähköinen kysely, joka lähetettiin 68 yritykselle. Kyselyn runko on esitetty liitteessä A. Kyselyyn vastasi 34 yritystä, joista suurin osa oli yli 500 henkilöä työllistäviä isoja yrityksiä (kts. kuva 2.1). Kyselyn vastaukset edustavat siten merkittävää osaa Suomen pakkausalasta. Vastausten tulkinnassa on kuitenkin muistettava, että pienten yritysten näkökulma ei juurikaan ole edustettuna. Kyselyn vastaukset kattoivat tasaisesti yrityksiä, jotka edustivat pakkausmateriaalien valmistajia, pakkausten valmistajia ja pakkaajia (kts. kuva 2.2). 1 Annukka Leppänen-Turkula ja Terhen Järvi-Kääriäinen, Pakkausalan teknologiastrategiat Pakkausalan tutkimustarpeet, PTR:n raportti n:o 53, Pakkausteknologia - PTR ry,

5 pidettiin työpaja, johon osallistui 16 yritysten, Tekesin ja PTR ry:n edustajaa. Työpajan osallistujat on lueteltu liitteessä B. Osallistujat kattoivat tasaisesti sekä pakkausten ja pakkausmateriaalin valmistajia että pakkausten käyttäjiä. Työpajassa tavoitteena oli keskustella pakkausalan toimintaympäristön haasteista sekä ideoida yhdessä toimenpiteitä, joita tarvitaan alan kehittämiseksi ja yksittäisten tutkimusalueiden eteenpäinviemiseksi. Työpajassa tuotetut keskustelujen yhteenvedot ja muistiinpanot on koottu liitteeseen C Vastausten lkm Alle Yli 500 Vastanneiden yritysten henkilöstön koko Kuva 2.1. Kyselyyn vastanneiden jakauma yritysten koon mukaan jaoteltuna Vastanneiden yritysten toimiala Muu Kauppa Pakkausmateriaalien valmistaja Pakkaaja Pakkausten valmistaja Vastausten lkm Kuva 2.2. Kyselyyn vastanneiden jakauma yritysten toimialan mukaan jaoteltuna 5

6 3 Pakkausalan innovaatioympäristön kehittymisen haasteet Työpaja aloitettiin yhteisellä keskustelulla pakkausalan nykyisestä toimintaympäristöstä ja toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Keskustelussa tunnistettiin tärkeimmät pakkausalan haasteet ja pullonkaulat, joihin on reagoitava ja joiden suhteen vaaditaan toimenpiteitä. Seuraavassa on esitetty yhteenveto keskusteluista kattaen seuraavat teemat: Pakkaaminen Suomessa alan kehityksen megatrendit ja liiketoiminta globaalissa ympäristössä Koulutus - osaamisen turvaaminen Yhteistyö koko pakkausketjussa uusien toimintatapojen kehittämisen edellytys Realistisena tulevaisuudenkuvana esitettiin, että pakkaaminen Suomessa tulee vähenemään. Valmistava teollisuus niin kulutustuotteiden kuin myös elintarvikkeiden osalta on siirtymässä yhä enenevässä määrin muihin maihin ja pakkaaminen Suomessa vähenee. Esimerkkinä tästä mainittiin se, että vielä muutama vuosi sitten ei olisi voitu kuvitella maitoa tuotavan muista maista. Todennäköisesti tutkimukseen ja kehitykseen suunnattavat resurssit vähenevät mikäli pakkaaminen Suomessa vähenee. Pakkausalalle leimallista on erityisen kiinteä ja integroitu suhde koko pakkauksen elinkaareen. Yksittäiset toimijat ovat voimakkaasti riippuvaisia koko pakkausketjun muiden toimijoiden kehittymisestä. Uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen ytimessä on kiinteä suhde eri toimijoiden välillä niin pakkausmateriaalien, pakkauskoneiden kuin pakkausten suunnittelun ja pakkaamisen välillä. Mikäli pakkaajat vähenevät, vaikuttaa tämä myös muiden pakkausalan toimijoiden panostuksiin ja kykyyn tuottaa uutta. T&K -resurssien väheneminen johtaa siihen, että resursseja on kohdennettava yhä tarkemmin hyvin perustelluille alueille. Ongelmaksi nousee kysymys siitä, miten T&K -kustannukset jaetaan tasapuolisesti pakkausketjun eri toimijoiden välillä. Kuka panostaa muita enemmän vai vähenevätkö panostukset tasapuolisesti kaikkialla? Resurssien väheneminen kohdentaa yhä 6

7 enemmän kehitystyötä alueille, joilla tulokset ovat saavutettavissa hyvin lyhyellä aikajänteellä ja pienillä riskeillä. Tämä edelleen on uhka pitkäjänteiselle perustutkimukselle. Pakkaavan teollisuuden tuotannon siirtyminen muihin maihin asettaa alalle haasteita kansainvälistymisen suhteen. Esimerkiksi pakkausten valmistajien on oltava yhä herkempiä kansainvälisten asiakkaiden vaateiden suhteen ja ymmärrettävä paremmin kuluttajien tottumusten muutoksia muissa maissa. Jokaisen kehityshankkeen ja tuotteen on tähdättävä globaaleille markkinoille jo alusta alkaen. Lisäksi yhä globaalimman liiketoiminnan ilmiö on yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen sekä yleinen yritysten integroitumiskehitys yhä suuremmiksi yksiköiksi. Suomen siirtymisessä tytäryhtiövaltioksi nähtiin seuraavia positiivisia ja negatiivisia piirteitä T&K-toiminnan kannalta: Tutkimuksen suuntaamiseen liittyvä päätöksenteko hidastuu ja on yhä vaikeampaa perustella kansallisia hankkeita perustuen vain kansalliseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Tutkimuksen kansainvälisyys kasvaa ja muiden maiden tutkimukseen on helpompi integroitua mukaan. Sopivien yhteistyökumppaneiden löytyminen muista maista helpottuu. Tiukkeneva kilpailu, globaalien yritysten kilpailunäkökulmat ja tiukkeneva kilpailulainsäädäntö tulevat olemaan esteenä avoimelle yhteistyölle eri toimijoiden välillä. Suomen pienen maan etuus yhteistyön toimivuuden suhteen saattaa tulevaisuudessa heiketä. Yhdeksi tulevaisuuden haasteeksi tunnistettiin pakkausalaan liittyvä koulutus. Resurssien pienentyessä on yhä tärkeämpää, että pakkausalan koulutus tähtää moniosaamiseen. Joka koulutusasteella tarvitaan enemmän integroituja koulutuspaketteja, joiden kautta yhdistetään esimerkiksi pakkausten suunnittelun ja materiaaliosaamisen tietämystä. Erityisesti moniosaamista tulisi kasvattaa yhdistämällä elintarvikeosaamista muihin alueisiin. Pakkausalan houkuttelevuus ja profiili ei ole tarpeeksi korkea. Monimuotoisen koulutusjärjestelmän kautta saataisiin ala uraa valitseville houkuttelevammaksi ja sen lisäksi ihmisillä olisi valmistuttuaan taitoja, joita voidaan monipuolisemmin hyödyntää eri tehtävissä. 7

8 On selvää, että pakkausalan kehittymisen perusedellytyksenä on aktiivinen yhteistyö kaikkien pakkausketjun toimijoiden välillä. Yhteistyö toimii Suomessa erittäin hyvin, mutta tulevaisuudessa tätä saattavat heikentää esimerkiksi juuri edellä mainitut kilpailunäkökulmat. Toimivaa yhteistyötä on edelleen vaalittava ja aktiivisesti kehitettävä. Erityisesti T&K - toiminnan kannalta korostettiin sitä, että tulevaisuuden parhaimmat uudet ideat syntyvät eri toiminta-alueiden rajapinnoilla. Esimerkkeinä keskusteltiin pakkausten ja erilaisten ICTratkaisujen yhdistämisestä sekä elintarvikkeiden kehittäjien ja pakkausvalmistajien yhteistyöstä täysin uudenlaisten elintarviketuotteiden kehittämiseksi (esimerkiksi pakastettu jogurtti, yksittäispakatut suodatinkahvipakkaukset). Yhtenä ongelmana näiden uusien ideoiden luomiseksi ja toimialojen raja-aitojen ylittämiseksi nähtiin se, että Suomesta puuttuvat pakkauskoneiden kehittäjät. Suomessa tehdään erittäin paljon pienimuotoisia ja räätälöityjä pakkauskoneratkaisuja, jotka tuottavat paljon kehitysideoita. Konevalmistajat muissa maissa vievät näitä ideoita eteenpäin. 4 Pakkausalan tutkimuksen aihealueet Strategiatyössä on kartoitettu laajasti erilaisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä, haasteita ja olennaiseksi koettuja tutkimustarpeita. Tutkimuksen kohdealueet on kuvattu tarkemmin strategiadokumentissa. Yhteenveto pakkausalan dynamiikasta on koottu kuvaan 4.1. RFID, jäljitettävyys, etätunnistus, digitaalinen painatus, sekä materiaaleista paperi, kartonki ja aaltopahvi ovat alueita, joilla odotetaan markkinoiden kasvavan ja missä suomalaisten osuus maailmanmarkkinoista on kasvamassa. Yleisinä megatrendeinä ja kasvavina vaateina nousevat esille terveys- ja ympäristövaateet. 8

9 Kuva 4.1. Pakkausalan dynamiikkaa 2 Strategiassa tunnistettuja tutkimusalueita ryhmiteltiin edelleen 11 aihealueeksi, joita jatkotyössä priorisoitiin ja joiden suhteen ideoitiin kohdennettuja toimenpiteitä. Nämä aihealueet on esitetty taulukossa Annukka Leppänen-Turkula ja Terhen Järvi-Kääriäinen, Pakkausalan teknologiastrategiat Pakkausalan tutkimustarpeet, PTR:n raportti n:o 53, Pakkausteknologia - PTR ry,

10 Taulukko 4.1. Pakkausalan tutkimuksen eri aihealueita 1. Paperi, kartonki ja aaltopahvi 2. Muovit ja laminaatit 3. Aktiivipakkaukset 4. Tunnistettavuus, aitous, jäljitettävyys 5. Älykkäät pakkaukset, indikaattorit 6. RFID, etätunnistus 7. Pakkauksen toimivuus (avattavuus, suljettavuus, luettavuus ja tuoteturvallisuus; kuluttajien tarpeet ja toiveet mukaan lukien erityisryhmät kuten vammaiset, ikääntyneet, lapsiturvallisuus) 8. Materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö 9. Digitaalinen painatus 10. Jakelun ja kuljetusten rationalisointi 11. Pk-teollisuudelle sopivat koneet ja laitteet 5 Aihealueiden priorisointi ja panostukset Kyselyssä kysyttiin kunkin taulukossa 4.1 listatun aihealueen merkitystä yrityksen oman liiketoiminnan kannalta. Kuvassa 5.1 on esitetty yhteenveto keskiarvoista eri alueiden suhteen ja niihin kohdennettujen panostusten suuruudesta. Kaikkein tärkeimmiksi nousivat luonnollisesti sovellutuksiin keskittyvät alueet kuten pakkausten toimivuus, jakelun ja kuljetusten rationalisointi, tunnistettavuus, aitous ja jäljitettävyys sekä materiaalien hyötykäyttö. Materiaalien osalta tärkeimpänä kehityskohteena on suomalaisten huippuosaamisen alue eli paperi, kartonki ja aaltopahvi. Sovellutusten toteuttamiseksi tarvittavat teknologiat ja työkalut eivät ole tärkeydeltään yritysten listausten kärkipäässä ja niihin suunnitellaan panostettavan vain vähän. Näitä alueita ovat digitaalinen painatus, älypakkaukset, aktiiviset pakkaukset ja indikaattorit. Myös RFID ja etätunnistus saivat huomattavasti pienemmän painoarvon, kuin mitä odotettiin. Tulos näyttää olevan ristiriidassa kuvan 4.1 vision kanssa siitä, mihin suuntaan suomalainen pakkausala on 10

11 kehittymässä ja mitkä alueet nähdään tulevaisuudessa selkeimmin nouseviksi alueiksi. Miten näillä alueilla suomalaisten osuus maailmanmarkkinoista saadaan kasvuun mikäli näihin alueisiin ei panosteta? Työpajassa keskusteltiin tästä aiheesta laajasti ja todettiin, että haasteena on pitkän aikajänteen huomioiminen. On selvää, että erityisesti RFID:een ja etätunnistukseen liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä olemassa lukuisia esteitä alan täysimittaiselle kehittymiselle ja siksi lähitulevaisuudessa suomalaiset yritykset eivät panosta näihin merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä alue on kuitenkin erittäin lupaava ja pitkän tähtäimen panostuksia on kasvatettava. Osin tämä vaatii edelleen perustutkimuksellisen työn tekemistä ja julkista tukea. Toimenpiteisiin ja lisäpohdintoihin tämän alueen kehittämiseksi palataan luvussa 6. Kuva 5.1. Kyselyn vastausten keskiarvot sen suhteen kuinka tärkeiksi eri aihealueet arvioitiin ja mikä on kullekin alueelle tähdätty panostus lähitulevaisuudessa. 11

12 Arvioitaessa eri alueiden tärkeyttä oman liiketoiminnan kannalta on selvää, että eri toimialojen välillä on isoja eroja. Yhteenveto eri aihealueiden arvioinneista kunkin toimialan suhteen ryhmiteltynä on esitetty kuvassa 5.2. Esimerkiksi pakkauksen toimivuuden osalta nähdään, että aihealue on yhtäläisesti kaikille toimijoille erittäin tärkeä. Näkemykset ovat hyvin tasaisia myös esimerkiksi RFID:n ja etätunnistuksen kohdalla. Tämä vahvistaa näkemystä siitä, että alue nähdään yhteisesti potentiaalisena ja nousevana, mutta se ei vielä tällä hetkellä ole yhdenkään toimijan prioriteettilistalla etusijalla. Näkemyksissä on enemmän hajontaa alueilla, joissa kehitysvastuu on selkeästi yhdellä toimijalla (esimerkiksi muovit ja laminaatit) tai missä alue on erityisen olennainen yhdelle toimijalle (esimerkiksi tunnistettavuus, aitous ja jäljitettävyys kaupalle). Kuvassa 5.3 on edelleen esitetty kullekin aihealueelle aiottujen panostusten suuruusluokka, missä näkyy se, että myös kehityspanostusten vastuu jakautuu eri toimijoille erisuuruisina. 12

13 Kuva 5.2. Eri aihealueiden tärkeys eri toimijoiden mielestä. 13

14 Valmistaja Pakkaaja Kauppa Materiaali 7.Pakkauksen toimivuus 10. Jakelun ja kuljetusten rationalisointi 4. Tunnistettavuus, aitous, jäljitettävyys 1. Paperi, kartonki ja aaltopahvi 8. Materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö 2. Muovit ja laminaatit 6. RFID, etätunnistus 9. Digitaalinen painatus 5. Älykkäät pakkaukset, indikaattorit 3. Aktiivipakkaukset 11. Pk-teollisuudelle sopivat koneet ja laitteet Panostus aihealueelle (1 = ei yhtään 7 = pääpanostusalue) Kuva 5.3. Eri toimijoiden aikomukset panostaa alueille lähitulevaisuudessa. Vertailemalla näkemyksiä aihealueiden tärkeyden ja panostusten suuruuden suhteen nähdään, että koko pakkausketjussa tapahtuva yhteistyö ja asiakkaan vaateiden huomioiminen on kehitystoiminnan perusta. Erityisesti kaupan odotuksiin ja vaateisiin vastaaminen ohjaa pakkausketjun kehittymistä. Esimerkki tästä on kuvassa 5.4 esitetty yhteenveto siitä kuinka tärkeää ja miten panostetaan tunnistettavuuden, aitouden ja jäljitettävyyden aihealueeseen. Alue 14

15 on kaupan toimijoiden mielestä erittäin tärkeä, mutta kaupan suunnitellut tutkimus- ja kehityspanostukset alueelle ovat suhteellisesti pienemmät kuin muilla toimijoilla. Kehitystä ja panostuksia ohjaavat siis ensisijassa asiakkaiden näkemykset läpi pakkausketjun. Kuva 5.4. Eri toimijoiden näkemys aihealueen tärkeydestä ja siihen kohdistetuista lähiajan kehityspanostuksista. 6 Eri tutkimusalueisiin liittyvät toimenpidesuositukset 6.1 Yleinen näkemys eri toimenpiteistä Kyselyssä kysyttiin kuhunkin aihealueeseen liittyen päätoimenpiteitä, joita tarvittaisiin tutkimusalueen kehittämiseksi. Kunkin aihealueen osalta vastaajilla oli mahdollisuus nimetä useampia toimenpideluokkia. Määritellyt toimenpideluokat olivat seuraavat: 1. Kunkin yrityksen sisäinen T&K työ 2. Koulutuksen kehittäminen 15

16 3. Perustutkimuksen vahvistaminen (julkinen rahoitus) 4. Soveltava tutkimus (osin yritysten yhteisrahoituksella) 5. Uusien yritysten synnyttäminen 6. Tiedon jakaminen 7. Kansainvälisen tutkimuksen tukeminen 8. Toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen ylitse eri toimialojen Yhteenveto vastausten lukumääristä kullekin aihealueelle ja kunkin toimenpiteen suhteen on esitetty taulukossa 6.1 (taulukon sarakkeiden numerot viittaavat edellä esitettyyn toimenpideluokkien numerointiin). Yleisesti toimenpiteinä korostuvat toimijoiden välinen yhteistyö, tiedon jakaminen, soveltava tutkimus ja luonnollisesti kunkin yrityksen oma sisäinen T&K -työ. Yhteenveto tästä on esitetty kuvassa 6.1, jossa on laskettu yhteen vastaukset kunkin toimenpideluokan osalta kattaen kaikki tutkimuksen aihealueet. Koulutuksen kehittäminen, kansainvälinen tutkimus, perustutkimus ja uusien toimijoiden syntyminen saavat hyvin vähän mainintoja toimenpiteinä. Työpajassa keskusteltiin näistä teemoista ja todettiin, että nämä toimenpidealueet ovat erittäin tärkeitä, mutta tähtäävät ennemmin koko alan kehittämiseen kuin yksittäisen aihealueen edistämiseen. Tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin eroja eri tutkimuksen aihealueiden välillä, voidaan havaita että esimerkiksi perustutkimuksen vahvistamista suositellaan erityisesti aktiivipakkausten, indikaattoreiden ja älykkäiden pakkausten kohdalla. Toimijoiden välistä yhteistyötä olisi erityisesti vahvistettava jakelun ja kuljetusten rationalisoinnin, RFID:n ja etätunnistuksen sekä materiaalien kierrätyksen ja hyötykäytön kohdalla. 16

17 Taulukko 6.1. Kyselyn vastausten lukumäärät sen suhteen kuinka usea vastaaja on valinnut toimenpiteen eri aihealueiden kehittämiseksi (taulukon sarakkeiden numerot viittaavat edellä esitettyyn toimenpideluokkien numerointiin) Taulukon toimenpideluokat: 1. Kunkin yrityksen sisäinen T&K työ 2. Koulutuksen kehittäminen 3. Perustutkimuksen vahvistaminen (julkinen rahoitus) 4. Soveltava tutkimus (osin yritysten yhteisrahoituksella) 5. Uusien yritysten synnyttäminen 6. Tiedon jakaminen 7. Kansainvälisen tutkimuksen tukeminen 8. Toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen ylitse eri toimialojen Kuva 6.1. Ylitse eri aihealueiden yhteenlaskettu vastausten lukumäärä eri toimenpiteiden suosittelemiseksi. 17

18 Toimenpiteiden tarkentamiseksi aihealueista nostettiin esiin seuraavat teemat, joita käsiteltiin työpajan pienryhmissä ja joiden osalta tärkeimmät suositukset on kuvattu alla. Pakkausten toimivuus yhteinen tärkeä kehityskohde Tunnistettavuus, aitous, jäljitettävyys sekä jakelun ja kuljetusten rationalisointi vaaditaan lisää aitoa yhteistyötä eri toimijoiden välillä 3 RFID, älykkäät ja aktiiviset pakkaukset haasteena tutkimustulosten siirtyminen kaupalliseen käyttöön. 6.2 Pakkausten toimivuus Pakkausten toimivuus on kaikkien toimijoiden yhteinen intressi ja myös kilpailukyvyn ydinaluetta, joka asettaa omat rajoituksensa avoimuudelle ja tiedonvaihdolle. Työpajassa määriteltiin seuraavia toimenpiteitä ja ideoita jatkon työlle tämän alueen kehittämiseksi. Kuluttajatutkimusta tarvitaan lisää. Kukin toimija tekee tällä alueella omaa työtään ja kerää tietoa niin asiakkaiden tarpeista kuin myös loppukäyttäjien vaatimuksista. Yritysten oman työn lisäksi on kuitenkin tarvetta yhteisille, julkisille hankkeille, joissa kerätään ja kootaan tietoa kuluttajien mielipiteistä ja tulevaisuuden tarpeista. Erityisesti näissä tutkimuksissa on huomattava globaali näkökulma ja kartoitettava kuluttajien näkökulmia kaikkialla maailmassa. Tarkemmin määriteltynä eroteltiin tarve kahdentyyppisille kuluttajatutkimuksille. 1. Tarvitaan tutkimusta, joka kartoittaa kuluttajien mielipiteitä pakkausten hyväksyttävyydestä. Esimerkki tällaisesta tutkimuksesta ovat kuluttajapaneelit, joissa kuluttajat kokeilevat ja käyttävät erilaisia pakkauksia ja materiaaleja. Tavoitteena on tehdä konkreettisia hands-on tutkimuksia. 3 Tämä teema oli jaettu työpajassa kahteen eri teemaan, mutta sitä käsitellään raportissa yhtenä alueena samantyyppisten toimintasuositusten johdosta. 18

19 2. Tarvitaan lisää tietoa kuluttajien tottumuksien, elämäntavan ja arvojen muuttumisen suunnista eri puolilla maailmaa. Mitä esimerkiksi pakkausten kannalta tarkoittaa takeaway ruokailun lisääntyminen, yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu ja asuminen autossa? Kokonaisvaltaisen pakkaussuunnittelun vaatimaa tietoa tarvitaan lisää. Pakkauksen toimivuus ei ole vain kuluttajan tarpeiden huomioimista, vaan toimivuuden osia ovat myös vaateet liittyen tuotantoon ja pakkausten jälkikäsittelyyn. Tarvitaan lisää tutkimushankkeita, joissa katetaan koko toimijaketju ja vaikutukset koko ketjussa. Esimerkkejä aiheista ovat koko toimijaketjun kattavat taloudelliset analyysit, pakkauksen elinkaarivaikutukset sekä logistiikkaketjun kattaminen kehityskohteiden tunnistamiseksi. Näiden hankkeiden käynnistämiseksi yrityksillä on iso oma intressi, mutta mukaan voidaan ottaa myös yhteiskunnallisia näkökulmia ja julkista rahoitusta esimerkiksi jätteiden syntymisen ja hyötykäytön paremmaksi ymmärtämiseksi. Erityisesti Tekesin rahoitusta tulisi suunnata hankkeisiin, joka kattavat koko toimijaketjun ja myös kuluttajanäkökulman. Lisää tiedon jakamista kokemuksista. Yrityksen sisällä kehitystä viedään eteenpäin asiakkaiden kanssa ja on luonnollista, että kokemuksia voidaan jakaa vasta jälkikäteen kehitystyön päätyttyä. Tieto on kuitenkin muille toimijoille arvokasta myös tuolloin. Avoimuutta olisi lisättävä ja esimerkiksi etujärjestöjen ja Tekesin kautta tiedottaa kootusti niin Best Practice menestymistarinoista kuin myös vähemmän onnistuneista hankkeista. Tiedon jakamiseen seminaaritoiminta on hyvä foorumi. Asiakkaille ja kuluttajille päin tiedottamista on myös vahvistettava. Työpajassa esitettiin, että tulisi perustaa pakkausalan toimijoiden käyttöön tietoportaali, johon kootaan standardit ja hyväksi havaitut käytännöt sekä terminologia liittyen pakkausten toimivuuteen. Tämän rinnalla tulisi olla myös aktiivisempaa tiedon jakamista kuluttajille. Pakkausten toimivuuden parantaminen edellyttää myös perustutkimuspanostuksia. Työpajassa ideoitiin esimerkiksi yhdeksi aiheeksi barrieerit ja migraation tutkimus, jonka osalta olisi käynnistettävä perustutkimuksellisia hankkeita ilmiön ymmärtämiseksi ja selvityksiä sen kartoittamiseksi mitä muualla ja muilla alueilla mahdollisesti on jo tehty. 19

20 6.3 Tunnistettavuus, aitous, jäljitettävyys sekä jakelun ja kuljetusten rationalisointi toimijoiden yhteistyö avainasemassa Kauppa on asiakas jonka toivomuksiin pakkaajat reagoivat. Tunnistettavuuteen, aitouteen, jäljitettävyyteen sekä jakelun ja kuljetusten rationalisointiin liittyvien alueiden kehitys etenee ensisijaisesti yhteisten sovellushankkeiden kautta kattaen pakkausketjun eri toimijoita siten, että kauppa on hankkeissa aktiivisesti mukana ja käynnistäjänä. Luotava yhteisiä visioita. Yhteistyön edellytyksenä on sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisten päämäärien tunnistaminen. Tämän työn edellytyksenä on mahdollisuuksien ja uhkien kuvaaminen. Työpajassa ehdotettiin, että tarvitaan lisää yhteisiä kohdennettuihin teemoihin keskittyviä SWOT-analyysejä. Tekninen hankkeiden toteutus on helpompaa, kun kunkin toimijat tavoitteet ovat täsmällisiä ja selviä. Työpajassa toivottiin kaupan ottavan tällä alueella vastuuta yhteisten visioiden luomiseksi. Tukena tarvitaan kuitenkin eri järjestöjen ja yhteistyöelimien aktiivista toimintaa. Standardointiin eri tasoilla on vaikutettava vahvemmin jo niiden alkuvaiheessa. Työpajassa keskusteltiin standardeista liittyen niin ympäristömerkintöihin (aitous, jäljitettävyys), itse pakkauksiin (koot ja yhteensopivuus logistiikan rationalisoimiseksi) kuin esimerkiksi RFID:een ja etätunnistukseen liittyen (esimerkiksi jo sovitut käytettävät radiotaajuudet). Yhtenevää näille kaikille oli se, että standardointi on erittäin tärkeää toiminnan tehostamiseksi ja on usein tarvittava sysäys uusien markkinoiden täysimittaiselle aukeamiselle. Suomalaisten toimijoiden tulisi entistä aktiivisemmin vaikuttaa standardien muodostumiseen etukäteen eikä odottaa liian kauan niiden valmistumista. Tämä koskee erityisesti yrityksiä. Huolena esitettiin, että esimerkiksi RFID:n ja etätunnistuksen alueilla standardien puuttuminen on jarruna alan kehitykselle. Toisaalta standardien osalta on muistettava, että markkinoiden murrosvaiheessa on tyypillistä, että useat standardit kilpailevat ja vaihtoehtoisia etenemistapoja on useita. Standardien kehittymistä valmiiksi ei pidä jäädä odottamaan, vaan on aktiivisesti analysoitava erilaisia vaihtoehtoisia etenemistapoja ja pyrittävä vaikuttamaan standardien syntyyn. 20

21 Esimerkiksi RFID:n osalta ensimmäisen sukupolven jo olemassa olevan teknologian ja sovellutusten sijaan tutkimuksen panostuksia pitäisi siirtää jo seuraavan sukupolven työhön. Tarvitaan edelläkävijähankkeita erityisesti pakkaus-, elektroniikka ja IT-teollisuuden toimijoiden yhteistyönä. Erityisesti RFID sovelluksien osalta olisi tilaa ja paljon mahdollisuuksia mielenkiintoisille ja haasteellisille hankkeille. Olennaista näissä edelläkävijähankkeissa on eri alojen toimijoiden yhteistyö ja myös pakkausalan ulkopuolelta tulevan tiedon ja taidon yhdistäminen hankkeisiin mukaan. Työpajassa tunnistettiin yhdeksi pullonkaulaksi se, että osin on epäselvää ketkä olisivat oikeita tahoja Suomessa ja ulkomailla uudenlaisten ja ennakkoluulottomien hankkeiden toteuttajiksi. Todettiin, että Suomesta myös puuttuu sopivia toimijoita. Jatkon toimenpiteinä tulisi toteuttaa yhteisiä julkisia selvityksiä siitä, miten muodostetaan toimivia yhteishankkeita ja ketkä ovat näissä mukana. Teknologiakehitystä ja perustutkimusta tarvitaan edelleen näillä alueilla ja kaikki vaadittavat teknologiat eivät vielä ole olemassa tai ongelmat ratkaistuja. Tutkimuksessa tulisi pystyä paremmin yhdistämään eri tutkimusaloja sekä Suomessa ja ulkomailla. Yritysten välisen yhteistoiminnan osalta pitäisi lisätä tutkimuksesta vastuussa olevien asiantuntijoiden tapaamisia tiedonvaihdon tehostamiseksi. 6.4 RFID ja älykkäät, aktiiviset pakkaukset tutkimusta tarvitaan ja haasteena siirto käytäntöön Aikaisempia tutkimustuloksia tulisi ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi. Tutkimuksen tulokset jäävät helposti käyttämättä, jos ideat eivät juuri sillä hetkellä ole käyttökelpoisia. Myös aikaisempia tuloksia ja ideoita pitäisi ottaa säännöllisesti ja systemaattisesti kartoitettuna uudelleen tarkastelun kohteeksi ja arvioitavaksi. Tämä toimenpidesuositus on laajempi kuin vain otsikon aihealueisiin liittyvää tutkimusta koskeva. Työpajassa esitettiin esimerkkinä maidon pakkaaminen pusseihin, joka aikoinaan osoittautui teknisesti huonoksi ratkaisuksi, mutta joka nykytiedolla ja taidolla on mahdollista. 21

22 Käynnistettävä lisää ennakkoluulottomia pilottihankkeita kotimaassa. Uhkana on, että uusilla ja tutkimuksellisilla alueilla jäädään odottamaan liian kauan. On löydyttävä uskallusta käynnistää kotimaisia pilottihankkeita, joissa lähdetään hyvin kapeista ongelmista ja sovellutuksista liikkeelle. Ennakointitoimintaa tarvitaan yhteisten visioiden työstämiseksi ja tulosten käytäntöön ja yritysten käyttöön siirtämisen konkretisoimiseksi. Näiden hankkeiden käynnistämisessä julkisilla toimijoilla ja yhteisillä järjestöillä on merkittävä rooli. 7 Yleiset toimenpidesuositukset alan kehittämiseksi Työpajan yhteinen johtopäätös oli, että pakkausala tarvitsee määrätietoista yhteistä työtä alan profiilin nostamiseksi. Edelläkävijyys ja vahvuus on osoitettava. Tätä työtä tarvitaan jotta: Ala kykenisi houkuttelemaan parhaita työntekijöitä. Koulutuksen taso ja monialaisuus kasvaisi. Eri alojen tietämystä yhdistäviin hankkeisiin saataisiin mukaan parhaat yhteistyökumppanit. Alan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat haasteellisia, koska toimenpiteet eivät kohdistu vain yksittäiseen tutkimuksen aihealueeseen. Kuten luvussa 6 kuvattiin, yksittäisten aihealueiden priorisoinnin kannalta koulutus, uusien yritysten syntyminen ja kansainvälisyys eivät ole olennaisia toimenpiteitä, mutta kukin näistä on erittäin olennainen toimenpide koko alan kehittymiseksi. Alan profiilin nostamiseksi työpajassa tunnistettiin seuraavia toimenpiteitä. Pakkauksiin liittyvää perustietoa tulisi koota ja jakaa kuluttajille. Tiedon jakamiseksi on esimerkiksi kehitettävä erilaisia tietopankkeja, joita kuluttajat voivat lukea kotona ja 22

23 kaupassa ja jotka sisältävät tietoa esimerkiksi tuoteturvallisuudesta, kierrätyksestä ja ympäristövaikutuksista ja laajemmat tuoteselosteet. Pakkausalan toimijoiden on yhteistyössä koottava laajaa markkinointimateriaalia, jota voidaan käyttää esimerkiksi koulutuksessa. Olisi toteutettava lisää tutkimuksia pakkausten yhteiskunnallisista vaikutuksista monipuolisesti ja kokonaisuutena (kokonaisvaltainen pakkaussuunnittelu) tarkasteltuna. 8 Yhteenveto Pakkausalan eri toimijoiden osalta jatkon kehitystyön vastuut jakautuvat seuraavasti. Yritykset Yritykset ovat alan veturi. Yritysten on panostettava tutkimukseen ja määriteltävä suunta, mihin ala kehittyy. Yritysten aktiivinen osallistuminen tutkimukseen ja tutkimustahojen ohjaaminen ovat jatkon kehitystyön kulmakiviä. Alan yritysten on luotava yhteisiä visioita ja tavoitteita. Yritysten työn kautta saavutetaan myös alan profiilin kohenemista. Vaikka yhteisten ja julkisten tietoportaalien toteutus voi olla julkisten tahojen tai yhteisten järjestöjen vastuulla, on sisällön tuottaminen näihin pitkälti yritysten vastuu. Yhteistyö pohjautuu avoimuudelle ja tiedonjaolle. Niin hyvistä kuin huonoista kokemuksista on pyrittävä jakamaan tietoa sopivissa vaiheissa. Yritykset pystyvät vaikuttamaan toimintaympäristöön. Standardien kehittyminen ja lainsäädäntöön vaikuttaminen edellyttää yritysten omaa panostusta. 23

24 Yrityksistä on löydyttävä rohkeutta ennakkoluulottomien pilottihankkeiden käynnistämiseksi yhteistyössä pakkausalan toimijoiden kesken, yhteistyössä muiden alojen toimijoiden kanssa sekä myös omin voimin. PTR ry ja muut yhteistyöorganisaatiot Yhteiset järjestöt toimivat solmukohtina ja neutraaleina tahoina yhteisten asioiden edistämiseksi. Erityisen tärkeä on tahojen rooli alan profiilin nostamiseksi. Tiedonjakokanava alan sisällä ja ulkoisessa viestinnässä. Tutkimusten käynnistäminen ja tiedon tuottaminen liittyen aiheisiin, joista ala on yleisesti kiinnostunut. Julkiset rahoittajat Tekes Tuotekehitys- ja tutkimusrahoitusta tarvitaan edelleen. Suuren riskin edelläkävijähankkeisiin yritysten oma rahoitushalukkuus ei tule jatkossakaan kasvamaan ja näihin tarvitaan julkista rahoitusta. Erityisesti tulisi aktiivisesti kannustaa hyvin konkreettisten pilotointihankkeiden käynnistämistä. Julkiset tahot voivat käynnistää tutkimuksia ja selvityksiä, joissa tarkastellaan erityisesti alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta monipuolisesti tai ennakoidaan tulevaisuuden muutoksia (kuluttajatutkimukset, ennakoinnit, vaikuttavuusselvitykset jne.). Erityisesti Tekes on olennainen alan tiedonjaon kanava. 24

25 LIITE A: Kysely Vastaajan taustatiedot Vastaajan nimi Yritys Sähköpostiosoite (yhteenvetoraportin lähettämistä varten) AVOIN TEKSTIKENTTÄ AVOIN TEKSTIKENTTÄ AVOIN TEKSTIKENTTÄ Yrityksen taustatiedot Yrityksen henkilömäärä o Alle 20 o o o Yli 500 Yrityksen toimiala o Pakkausten valmistaja o Pakkaaja o Kauppa o Muu mikä Pyydämme teitä nyt arvioimaan kutakin alla kuvattua pakkausalan teknologiastrategiassa tunnistettua teemaa ja siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystarvetta. [SAMAT 3 KYSYMYSTÄ TOISTUVAT JOKAISELLE AIHEALUEELLE] 1. Paperi, kartonki ja aaltopahvi Kuinka tärkeää tämän alueen T&K on oman yrityksenne liiketoiminnan kannalta lähitulevaisuudessa? Kuinka suuriksi arvioit yrityksenne T&Kpanostukset tälle alueelle lähitulevaisuudessa? Mitkä seuraavista ovat mielestäsi tärkeimpiä keinoja, joilla tämän alueen kehittymistä tulisi viedä eteenpäin teidän yrityksenne näkökulmasta katsottuna? Merkitse enintään kolme tärkeintä keinoa. Ei yhtään tärkeää 1 O O O O O O O 7 Erittäin tärkeää En osaa sanoa O Ei mitään 1 O O O O O O O 7 Pääpanostusalueemme En osaa sanoa O o Kunkin yrityksen sisäinen T&K työ (omalla rahoituksella) o o o Koulutuksen kehittäminen (esim. yliopistokoulutuksen sisältö) Perustutkimuksen vahvistaminen (julkisten varojen suuntaaminen yliopistoille) Soveltava tutkimus (osin yritysten yhteisrahoituksella) 25

26 o o o o o Uusien yritysten synnyttäminen Tiedon jakaminen (esim. yhteiset järjestöt, seminaarit) Kansainvälisen tutkimuksen tukeminen Toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen ylitse eri toimialojen (esim. logistiikkaketjun eri osapuolet) Joku muu, mikä 2. Muovit ja laminaatit 3. Aktiivipakkaukset 4. Tunnistettavuus, aitous, jäljitettävyys 5. Älykkäät pakkaukset, indikaattorit 6. RFID, etätunnistus 7. Pakkauksen toimivuus (avattavuus, suljettavuus, luettavuus ja tuoteturvallisuus; kuluttajien tarpeet ja toiveet mukaan lukien erityisryhmät kuten vammaiset, ikääntyneet, lapsiturvallisuus) 8. Materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö 9. Digitaalinen painatus 10. Jakelun ja kuljetusten rationalisointi 11. Pk-teollisuudelle sopivat koneet ja laitteet Lopuksi pyydämme vielä vapaamuotoisia muita kommentteja liittyen pakkausalan tutkimuksen tulevaisuuden toimenpiteisiin AVOVASTAUS 26

27 Liite B: Työpajan osallistujat Roger Bagge Terhen Järvi-Kääriäinen Jalliina Järvinen Minna Kiviranta Asko Koskela Kari Koskinen Anneli Laakso Tommi Lehikoinen Kari Leppäaho Annukka Leppänen-Turkula Margareetta Ollila Päivi Rinne Petri Rolig Tapani Sievänen Jari Toivo Borealis Polymers Oy PTR ry Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj HK-Ruokatalo ÅR-Carton Suomen Aaltopahviyhdistys Walki Wisa Oy Ruokakesko Oy PTR ry Tekes Atria Oy Huhtamäki Oyj Palpa/Ekopullo Tekes 27

28 Liite C: Työpajan tuottama aineisto 28

29 Pienryhmä 1: 29

30 30

31 Pienryhmä 2: 31

32 32

33 Loppuyhteenveto: 33

34 34

35 35