Samaa luuta ja nahkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samaa luuta ja nahkaa"

Transkriptio

1 Samaa luuta ja nahkaa Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma Luonnos Sisällys 1. Ketä me olemme 1.1. Me Itse pähkinänkuoressa 1.2. Me Itse ry:n historia 2. Me Itse ry:n toiminnan arvot 2.1. Ihminen ensin vamma sitten 2.2. Itsemäärääminen ja omat valinnat 2.3. Osallistuminen 3. Mitä Me Itse ry puolustaa? 3.1. Yhteiset ihmisoikeudet 3.2. Osallistuminen ja osallisuus 3.3. Itsemäärääminen 3.4. Sorron vastustaminen 3.5. Ihmisiä ei saa syrjiä vammaisuuden takia 4. Tavoite- ja toimintaohjelma Vammaispolitiikkaan vaikuttaminen Koulutus ja opiskelu Työ ja työllistyminen Työtoiminta Päivätoiminta Asuminen Ikääntyminen Lainsäädäntö Asenteet 4.2. Alajaosten toiminnan kehittäminen Viestinnän kehittäminen Taustatyöntekijöiden toiminnan turvaaminen Materiaalien tuottaminen Alajaosten taloudellinen tuki Alajaosten välisen yhteistyön tekeminen

2 4.3. Kehittämistoiminta Kokemuskouluttajien kouluttaminen ja tukeminen Me Itse Akatemian perustaminen Osallistuminen kehitysvamma-alan järjestöjen yhteisiin hankkeisiin 4.4. Yhteistyö Yhteistyö Suomessa Kansainvälinen yhteistyö 4.5. Me Itse ry:n toimisto Henkilökunta Johtoryhmä Hallitus 5. Tavoiteohjelman seuranta ja arviointi

3 1. Ketä me olemme 1.1. Me Itse ry pähkinänkuoressa Me Itse ry on ainoa kansalaisjärjestö maassamme, jonka toiminnasta määräävät kehitysvammaisiksi kutsutut ihmiset. Me Itsessä on jo lähes tuhat jäsentä. Me Itse ry toimii sen puolesta, että vammaiset ihmiset voisivat elää ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisina kansalaisina. Me Itse ry:n tärkein tavoite on, että sen jäsenet oppivat tuntemaan omat oikeudet ja oppivat puolustamaan niitä. Keskeinen kaikille ihmisille kuuluva oikeus on määrätä oman elämänsä valinnoista. Omien oikeuksien puolustaminen edellyttää, että Me Itse ry:n jäsenet tietävät, mitä oikeudet ovat ja mitä niillä tarkoitetaan. Me Itse ry:n tehtävänä on antaa tietoa oikeuksista jäsenilleen. Yhdistys rohkaisee ja tukee jäseniään puolustamaan oikeuksiaan. Kansalaisille Me Itse ry:n tehtävänä on välittää tietoa siitä, millaista on elää ja toimia vammaisena suomalaisessa yhteiskunnassa.

4 1.2. Me Itse ry:n historia Me Itse ry on vammaisten oma vaikuttamisyhdistys. Se puolustaa vammaisten oikeuksia. Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät vammaiset henkilöt itse. Yhdistys perustettiin vuonna Yhdistystä edelsi Kehitysvammaisten Tukiliiton käynnistämä Kumppanuusprojekti. Kumppanuusprojekti oli ensimmäinen hanke Suomessa, jonka vetäjinä toimivat kehitysvammaisiksi kutsutut henkilöt. Kumppanuusprojektin lopussa sen vetäjillä syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta. Projektin vetäjät kokivat, että vammaiset eivät saa riittävästi ääntään kuuluviin heitä itseään koskevissa asioissa. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoitti 137 henkilöä. Tämä historiallinen teko tapahtui Tampereella 26. helmikuuta Yhdistys on Kehitysvammaisten Tukiliiton suurin jäsenyhdistys. Kehitysvammaisten Tukiliitto puolustaa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä oikeuksia hyvään elämään.

5 2. Me Itse ry:n arvot 2.1. Ihminen ensin vamma sitten Ihmisiä tulee määritellä heidän kykyjensä, ja voimavarojensa mukaan. Ihminen on aina ainutkertainen yksilö, persoona. Vamma on vain yksi ihmisen ominaisuus. Me Itse ry vastustaa kehitysvammaiseksi leimaamista. Leimaaminen samanlaistaa ihmiset ja tekee heidät kasvottomiksi. Vammaa ei voi kieltää. Sen kanssa on opittava elämään. Sen sijaan yhdistys tuomitsee vammaiseksi nimittelyn, vammaisten huonon kohtelun ja eriarvoistavat palvelut Itsemäärääminen ja omat valinnat Vammaisilla ihmisillä on oikeus itse päättää omaan elämäänsä kuuluvista valinnoista. Kaikki ihmiset tarvitsevat tukea omaa elämää koskeviin ratkaisuihin. Päätöksenteko tapahtuu kaikilla ihmisillä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Vammaisella henkilöllä tulee olla oikeus tuettuun päätöksentekoon Kuuluminen yhteiskuntaan Vammaiset ihmiset ovat osa yhteiskuntaa. He haluavat rakentaa sitä yhdessä muiden kanssa. Yhteiskunnalle kansalaisten erilaisuus on rikkaus

6 3. Mitä Me Itse ry puolustaa 3.1. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Ihmisoikeudet ovat yhtäläiset kaikille kansalaisille. Niihin kuuluvat oikeus elämään, vapauteen ja itsemääräämiseen. Niihin kuuluvat myös oikeus omiin valintoihin, perheen perustamiseen, tasa-arvoon, osallistumiseen ja äänestämiseen. Myös oikeus hyvinvointiin, terveyteen, riittävään toimeentuloon sekä arvokkuuteen ja onnen tavoitteluun kuuluvat ihmisoikeuksiin. Keskeinen vammaisten oikeuksia koskeva asiakirja on YK:n vuonna 2006 hyväksymä vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Me Itse ry edistää kaikessa toiminnassaan siinä esitettyjen tavoitteiden toteutumista Osallistuminen ja osallisuus Me Itse ry puolustaa sitä, että vammaiset henkilöt voivat osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Kansainvälisen vammaisliikkeen iskulause Ei mitään meistä ilman meitä kuvaa Me Itse ry:n toimintapolitiikkaa.

7 Me Itse ry haluaa olla osallisena rakentamassa politiikkaa, jossa vammaisten ihmisten täysivaltaisuus tunnustetaan Itsemäärääminen Ihmisen tapa elää on henkilökohtainen. Sitä on kunnioitettava ja tuettava. Me Itse ry puolustaa vammaisten ihmisten oikeutta määrätä omasta elämästään ja sen valinnoista. Henkilökohtaisia valintoja voidaan rajoittaa vain silloin, kun ne haittaavat toisten ihmisten elämää. Omat valinnat eivät saa olla vaaraksi henkilölle itselleen. Valintojen toteutumista on tarvittaessa tuettava. Me kaikki teemme päätöksiä, jotka perustuvat saatavilla olevaan tietoon. Siihen sisältyy ystävien, omaisten ja muiden meille tärkeiden ihmisten neuvoja ja tukea. Vammaiset ihmiset eivät poikkea tässä suhteessa muista ihmisistä. Tuki päätöksentekoon voi olla esim. ilmaisun tukemista, jos henkilöllä on vaikeuksia tuottaa puhetta. Se voi olla tietoa erilaisista vaihtoehdoista tai pidempää aikaa valmistella päätöksiä. Joku tarvitsee selvitystä päätöksenteon vaikutuksista. Kulloinkin tarvittava tuki antaa henkilölle kyvyn määrätä valinnoistaan. Tuetussa päätöksenteossa henkilö itse tekee päätöksen. Hän päättää, mikä on hänelle paras vaihtoehto. Vammaisten puolesta päättäminen loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.

8 3.4. Sorron vastustaminen Me Itse ry pitää tärkeänä, että sen jäsenet oppivat puhumaan omasta ja vertaistensa puolesta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta puolustaa itseään. Me Itse ry lähtee siitä, että vaikeimmin vammaisille kuuluvat samat ihmis- ja kansalaisoikeudet kuin kaikille muillekin. Me Itse ry ei puolusta pelkästään jäseniään, vaan kaikkia henkilöitä, joita kohdellaan huonosti vammansa takia. Me Itse ry puuttuu vammaisia vähätteleviin puheisiin ja toimiin. Se tekee tunnetuksi vammaisten ihmisten oikeutta elää omannäköistä elämää ja tuomitsee vammaisten syrjinnän ja huonon kohtelun Ihmisiä ei saa syrjiä vammaisuuden takia Me Itse ry puolustaa vammaisten yhdenvertaisuutta muiden kansalaisten kanssa. Julkiset palvelut pitää järjestää niin, että kaikki kansalaiset voivat hyödyntää niitä vammastaan riippumatta. Rakennuksien ja palvelujen tulee olla esteettömiä. Vammaisten erityiskohtelua tarvitaan vain silloin, kun se turvaa vammaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa muiden kansalaisten tavoin. Erityiskohtelun tulee yhdistää, ei erottaa.

9 4. Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma Vammaispolitiikkaan vaikuttaminen Koulutus ja opiskelu Vammaisten lasten koulunkäynti lähikouluissaan lisääntyy; Vammaisten nuorten mahdollisuus päästä ammatilliseen opetukseen tavallisiin ammattioppilaitoksiin lisääntyy; Vammaiset lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa henkilökohtaisen avun ja muun tarvitsemansa tuen opintoihinsa; Valtio ja kunnat takaavat kaikille vammaisille nuorille työvalmennuksen; Vammaisten aikuisten koulutusta lisätään Työ ja työllistyminen Tuetun työn mahdollisuudet lisääntyvät; Oppisopimuskoulutuksesta kehitetään toimiva työllistymisen väylä vammaisille henkilöille; Valtio ja kunnat kehittävät erilaisia palkkatukimuotoja työnantajille, jotka palkkaavat vammaisia työntekijöitä Työtoiminta Avotyötoiminta muutetaan määräaikaiseksi työharjoitteluksi; Monia vuosia avotyötoiminnassa olleille mahdollistetaan työsopimus; Työkeskusten toimintaa kehitetään työvalmennus- ja resurssikeskuksiksi Päivätoiminta Päivätoiminnan sisältöjä kehitetään ottaen huomioon erityisesti ikääntyneet asiakkaat; Päivätoimintaan osallistuminen taataan kaikille halukkaille viitenä päivänä viikossa; Perinteisen päivätoiminnan vaihtoehtona toimii henkilön niin halutessa henkilökohtainen apu.

10 Asuminen Vammaisilla henkilöillä on samanlainen oikeus päättää asumisestaan kuin vammattomilla kansalaisilla; Vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, haluaako hän asua itsenäisesti, henkilökohtaisen avun turvin tai ryhmässä; Laitosasuminen lakkautetaan; Ryhmäkodissa saa asua korkeintaan viisi henkilöä; Kilpailutukset eivät saa johtaa henkilön asuinpaikan vaihtoon tai palvelutason laskuun Lainsäädännön kehittäminen Vammaislainsäädäntö yhdistetään turvaten kehitysvammalain mukaiset palvelut; Henkilökohtainen apu tulee kaikkien sitä tarvitsevien vaikeavammaisten oikeudeksi; Ryhmäasumiseen säädetään asukkaiden henkilömääräksi korkeintaan viisi; Työvalmennus säädetään kuntia velvoittava palvelumuoto; Edunvalvontaa kehitetään tuetun päätöksenteon suuntaan; Vammaisen henkilön oikeutta valita tarvitsemansa palvelut lisätään Asenteet Vammaisuus ja vammaiset ihmiset nähdään luonnollisena osana yhteiskuntaa; Vammaisuus nähdään yhteiskuntaa rikastuttavana; Ymmärretään, että vammaisilla henkilöillä on kyky toimia aktiivisissa asemissa ja rooleissa yhteiskunnassa; Käsitykset vammaisuudesta kyvyttömyytenä ja vammaisista erityisen haavoittuvina ihmisinä vähenevät; Kiusaaminen, vähättely ja leimaaminen vähenevät; Ennakkoluulot vammaisuudesta ja vammaisista ihmisistä vähenevät.

11 4.2. Alajaosten tukeminen Viestinnän kehittäminen Tiedotusta jäsenistölle parannetaan; Hyödynnetään entistä paremmin Leija-lehden mahdollisuuksia viestiä tapahtumista ja merkittävistä uutisista; Jatketaan oman tiedotteen julkaisemista; Pyritään turvaamaan Leija-lehden itsenäinen asema maailman ainoana selkokielisenä aikakausilehtenä Taustatyöntekijöiden toiminnan turvaaminen Vahvistetaan taustatyöntekijöiden asemaa: o korvaamalla kohtuulliset toiminnasta aiheutuvat henkilökohtaiset kustannukset; o järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia ja virkistymisen mahdollisuuksia; o laatimalla taustayöntekijöille oppaan avustamisen periaatteista; Materiaalien tuottaminen Tuotetaan materiaalia alajaosten ja kokemuspuhujien käyttöön Me Itse-toiminnan perusteista ja tavoitteista; Taloudellinen tuki Jatketaan alajaosten taloudellista tukemista ja laaditaan ohjeistus ja periaatteet tuen jakamiseen; Haetaan aluetoiminnan kehittämiseen avustusta eri säätiöiltä ja mahdollisilta muilta rahoittajilta;

12 Alajaosten yhteistyön kehittäminen Laaditaan ohjeistus alajaosten yhteisen toiminnan tukemiseksi; Tuetaan tapauskohtaisesti taloudellisesti yhteistä toimintaa Kehittämistoiminta Puhujapankkitoiminnan vakiinnuttaminen Vakiinnutetaan kokemusasiantuntijoiden puhujapankin toiminta; Me Itse Akatemian perustaminen Laaditaan suunnitelma Me Itse Akatemian perustamiseksi; Haetaan Me Itse Akatemian perustamista varten avustusta RAY:ltä tai Suomen kulttuurirahastolta; Aloitetaan toiminta voimavarojen puitteissa Kehitysvamma-alan järjestöjen yhteistoiminta Osallistutaan yhteistyöhankkeisiin sopimusten mukaisesti.

13 4.4. Yhteistyö Kansallinen yhteistyö Jatketaan kumppanuutta ja yhteistyötä Steg för Stegin, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, FDUV:n ja Kehitysvammaliiton kanssa; Jatketaan yhteistyötä vammais- ja kansalaisjärjestöjen, kuntien, kuntayhtymien ja valtiovaltaa edustavien tahojen kanssa Kansainvälinen yhteistyö Jatketaan kumppanuutta ja yhteistyötä European Inclusionin ja EPSA:n kanssa taloudellisten voimavarojen puitteissa 4.5. Me Itse ry:n toimisto Henkilökunta Turvataan henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen tarkistamalla säännöllisesti henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät ja hankkimalla palautetta henkilöstöltä; Johtoryhmä Tuetaan johtoryhmän työskentelyedellytyksiä ja päätöksentekoa jäsenten tuen tarpeiden edellyttämällä tavalla; Johtoryhmä vastaa tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamisesta hallituksen ja toimistohenkilökunnan tukemana; Yhdistyksen vuosikokouksessa hyväksytään tavoite- ja toimintaohjelman vuosittaiset painopistealueet Hallitus Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on luoda taloudelliset edellytykset tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamiselle.

14 5. Tavoite- ja toimintaohjelman arviointi ja seuranta Ohjelman toteutumista seuraa yhdistyksen johtoryhmä ja hallitus sekä työntekijät; Samoin alajaoksilta ja yhdistyksen muilta jäseniltä kerätään palautetta Tavoite- ja toimintaohjelman toteutumisesta annetaan vuosittain palaute vuosikokoukselle; Rahoittajille annetaan palaute niiden kanssa erikseen sovitulla tavalla; Yhteistyökumppaneiden palaute on myös otettava huomioon tavoite- ja toimintaohjelman arvioinnissa ja seurannassa Arvioinnin suorittava taho määritellään tapauskohtaisesti.

Ei mitään meistä ilman meitä!

Ei mitään meistä ilman meitä! Ei mitään meistä ilman meitä! Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013-2016 Sisällys 1. Ketä me olemme 1.1. Miksi Me Itse ry? 1.2. Me Itse ry:n historia 2. Me Itse ry:n toiminnan arvot 2.1. Ihminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen Vammaisuus mahdollisuus itsenäiseen elämään ja liikkumiseen vammattomalle itsestäänselvyys, vammaiselle usein saavuttamaton

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhdessä yhdenvertaisuutta

Yhdessä yhdenvertaisuutta Yhdessä yhdenvertaisuutta Kehitysvammaisten Tukiliiton strategia 2017 2020 Johdanto Tällä strategialla suunnataan Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosien 2017 2020 toimintaa Tukiliitto on noin 170 jäsenyhdistyksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

19.5.2014. KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä

19.5.2014. KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä MUISTIO/MA ja SG 19.5.2014 KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä Aika: 16.5.2014 klo 9.40-15.30 Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki Läsnä-/poissaolijat:

Lisätiedot

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? 1 Raportti Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuteen

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Susanna Hintsala Henkilökohtaisen avun päivät 27.-28.9.2011 susanna.hintsala@kvl.fi 09-34 809 254; 040-741 6179 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta

Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta Vammaisuuden käsite on muuttunut viime vuosikymmenten aikana huimasti. Myös paradigma on muuttunut vammaisuutta on ryhdytty

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot