SOK-yhtymä. Vuosikertomus 2008

Transkriptio

1 SOK-yhtymä Vuosikertomus 2008

2

3 Sisältö Pääjohtajalta... 3 Liiketoimintakatsaus... 4 Marketkauppa...4 Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa...6 Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa...8 Matkailu- ja ravitsemiskauppa...10 Auto- ja autotarvikekauppa...12 Maatalouskauppa...14 Hankinta ja logistiikka...15 S-Pankki...16 Henkilöstö...17 Asiakasomistajuus...18 S-ryhmä S-ryhmä numeroin SOK-yhtymän johtaminen ja valvonta SOK:n hallintoneuvosto...26 SOK:n hallitus...28 SOK-yhtymän konsernijohtoryhmä...29 SOK-yhtymän organisaatio SOK-yhtymän tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernin tuloslaskelma...40 Konsernin tase...41 Konsernin rahavirtalaskelma...42 Laskelma oman pääoman muutoksista...43 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...44 SOK-yhtymän tunnusluvut Emo-osuuskunnan tilinpäätös, FAS SOK:n tuloslaskelma...92 SOK:n tase...93 SOK:n rahavirtalaskelma...94 SOK:n tilinpäätöksen liitetiedot...95 Hallituksen ehdotus SOK:n tilikauden ylijäämän käyttämisestä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

4 2

5 Pääjohtajalta S-ryhmä katsoo yli suhdanteen Osuuskaupan tehtävä on tuottaa palveluja asiakasomistajille ja siten edistää yhteistä hyvää. Vaikeina aikoina tämä ajatus kirkastuu. S-ryhmä kehitti vuonna 2008 asiakasomistajiensa palveluja ja etuja yhä monipuolisemmiksi. Suuri määrä kiinteistöjämme remontoitiin ja toimipaikkojemme kokonaismäärä kasvoi runsaalla sadalla. Uusien toimipaikkojemme avaukset painottuivat erityisesti lähipalveluihin. Uusia Sale-myymälöitä avattiin 13, ABC-liikennemyymälöitä ja ABC-Deli-myymälöitä 20 sekä ravintoloita ja kahviloita 39. Asiakasomistajamme ottivat ne hyvin vastaan: S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti kasvoi yli alan keskiarvon ja markkina-asemamme vahvistui. S-Pankille vuosi 2008 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi. Vuoden aikana pankin talletuskanta lähes kaksinkertaistui ja asiakasmäärä nousi yli kahden miljoonan. Suomen ensimmäiselle ja ainoalle kauppapankille on selvä tilaus. Alueosuuskaupat saivat vuonna 2008 yli satatuhatta uutta asiakasomistajaa. Asiakasomistajamäärä on nyt lähes 1,8 miljoonaa. Jäsenmäärän tasainen kasvu ja vahva ostouskollisuus antavat osuuskaupoille mahdollisuuden myös palkita omistajiaan. Vuonna 2008 asiakasomistajille maksetun Bonuksen määrä ylsi ensi kertaa yli 300 miljoonan euron. Vuoden 2008 loppupuolella globaali talouskriisi iski täydellä voimalla myös Suomeen. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten pitkään kestää ennen kuin talouskehitys kääntyy taas parempaan. Yrityksiä kaatuu, työpaikkoja häviää ja synkkä ilmapiiri syö pohjaa yritysten kasvulta. Tällaisina aikoina Suomessa tarvitaan yrityksiä, jotka katsovat yli yhden suhdanteen tai yhden kvartaalin. S-ryhmän osuuskaupat ovat yli sata vuotta kantaneet vastuuta oman toimialueensa palveluista ja asukkaiden hyvinvoinnista. Sen ne haluavat tehdä myös nyt. S-ryhmä työllisti viime vuonna yli henkilöä, ja työntekijöitä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosien 2009 ja 2010 investointiohjelma lisää ryhmään yli uutta ja pysyvää työpaikkaa. Lisäksi pelkät kiinteistöjen rakennusinvestoinnit työllistävät Suomessa yli henkilötyövuoden edestä. Pienten lähimyymälöiden lisäksi kasvaa voimakkaimmin puutarhaan, sisustamiseen ja rakentamiseen keskittyvä Kodin Terra -ketju. Viime vuonna ketju sai toisen yksikkönsä, mutta vuoden 2010 lopussa niitä on määrä olla suurimmilla talousalueilla jo kymmenkunta. Tällainen investointitahti on mahdollista vain asiakasomistajien tuella. Heidän pysyvän luottamuksensa ansiosta S-ryhmän osuuskaupat ovat taloudeltaan terveitä ja kykenevät jatkamaan kehittymistään myös laskukautena. Mikäli yksityinen kulutus pysyy kohtuullisella tasolla, voivat vähittäiskauppa ja yksityiset palvelualat selvitä talouskriisistä pienin vaurioin. S-ryhmä haluaa osaltaan pitää yllä tätä optimismia ja tarjota asiakasomistajilleen entistä parempia arkipäivän palveluita. Kiitän lämpimästi koko S-ryhmän henkilöstöä asiakasomistajiemme palveluiden eteen tehdystä työstä. Asiakasomistajiamme kiitän heidän luottamuksestaan ja sitoutumisestaan ryhmämme palveluiden käyttöön. Yhdessä viemme Suomen yli lähivuosien vaikeampien aikojen. Helsingissä Arto Hiltunen pääjohtaja 3

6 Marketkauppa Marketkaupassa valoisat näkymät S-ryhmän marketkaupassa luottamus tulevaisuuteen on vahva. Toiminnan kehittäminen jatkuu monin tavoin ja verkostoon investoidaan ennätystahtia. S-ryhmä on ollut Suomen päivittäistavarakaupan markkinajohtaja jo usean vuoden ajan. Vuoden 2008 aikana markkinaosuus kasvoi edelleen. Hyvän kehityksen uskotaan jatkuvan myös tulevina vuosina mahdollisesta lamasta huolimatta. S-ryhmän osuuskaupat ovat investoineet marketkauppaan ennätyksellisesti viime vuosina, eikä tahti ole laantumassa. Vuonna 2009 euromääräisesti suurimmat panostukset kohdistuvat suuriin Prisma- ja Kodin Terra -yksiköihin, mutta lukumääräisesti verkosto kasvaa eniten pienimmässä kokoluokassa, Sale- ja Alepa-myymälöissä. Laskukauden ei odoteta vaikuttavan S-ryhmän marketkauppaan merkittävästi. Marketkaupan keskeisiä kilpailuetuja niin päivittäiskuin käyttötavarakaupassakin ovat osuva valikoima ja edullinen hintataso. Etenkin edullisuuden merkitys korostuu taantuman aikana, jolloin kuluttaminen ohjautuu suuremmista investoinneista arkiseen peruskuluttamiseen. Vuoden 2009 marketkauppaa piristää ruuan arvonlisäveron alentaminen, joka toteutuu lokakuussa. S-ryhmä siirtää alennuksen suoraan hintoihin. Toinen myönteinen muutos on tulossa oleva sunnuntaiaukiolojen osittainen vapautuminen. Ruokakauppaa asiakasomistajan eduksi S-ryhmän päivittäistavarakaupan keskeinen tavoite ja kilpailuetu on jatkuvasti edullinen ruokakori. S-ryhmän toiminta-ajatuksen mukaisesti asiakasomistajille tuotetaan palveluja ja etuja. Asiakasomistajien edun mukaisesti tarjonta pyritään pitämään kilpailijoita edullisempana. Monet S-ryhmän päivittäistavarakaupassa menneenä ja alkaneena vuonna toteutettavat toimenpiteet ja hankkeet edesauttavat tätä tavoitetta. Tarjonnan edullisuus varmistetaan kustannustehokkuudella, jolloin koko arvoketju tavarantoimittajista hankinnan kautta asiakkaaseen toimii mahdollisimman tehokkaasti. Myös tehokas tiedonkulku on olennainen osa kustannustehokkuutta. Kun tavarantoimittajilla on mahdollisimman hyvät ennusteet tulevista menekeistä, saadaan valmistuskustannukset pysymään alhaisempina. Ennustettavuuden parantaminen onkin yksi S-ryhmän marketkaupan kehityskohteista. Osana kilpailukyvyn parantamista S-ryhmä liittyi vuonna 2008 osakkaaksi yhteispohjoismaiseen hankintayhteenliittymä Coop Trading A/S:ään, jonka avulla S-ryhmä pääsee hyödyntämään suurempia hankintavolyymeja ja sitä kautta edullisempia hankintahintoja. Coop Tradingin hankintayhteistyö koskee päivittäistavaroita ja päivittäistavarakaupassa myytäviä non food -tuotteita. Yhteistyössä ovat mukana Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen osuuskaupat. 4

7 Marketkauppa Vuoden 2009 aikana marketkaupan merkittävimpiä hankkeita on vastuullisuusohjelma, joka pyrkii ekologisen jalanjäljen pienentämiseen. Mittaamalla ja kehittämällä omaa toimintaa voidaan luoda kestävän kehityksen mallin mukaisia toimintatapoja, jotka säästävät ympäristön lisäksi kaupan kustannuksia ja hyödyttävät näin myös asiakasta. Esimerkkinä kestävästä kehityksestä on vuoden 2008 alusta voimaan tullut kaikkien kaupan toimijoiden yhteinen pullonpalautusjärjestelmä. Merkittävä alkaneen vuoden hanke on myös tuoretuotteiden private label -ohjelma. Kehittyvä käyttötavarakauppa S-ryhmän Prisma-hypermarketien käyttötavarakauppa kävi vuoden 2008 aikana hyvin. Myynti kasvoi edellisvuoteen nähden lähes kaikilla tuotealueilla. Positiivista kehitystä tapahtui myös tuotealueilla, joiden markkinat alkoivat yleisesti hiipua, kuten rakentamisessa ja remontoinnissa. Prismoissa on ollut reilun vuoden verran käytössä uusi käyttötavarakonsepti, joka huomioi entistä paremmin asiakasomistajien nykytarpeet. Käyttötavaravalikoimat ovat entistä monipuolisemmat erityisesti sportin, kodin, rakentamisen ja viihteen valikoimissa. Uuden konseptin mukaisia Prismoja on nyt 15. Kaikki uudet Prismat sekä nykyiset Prismat laajennus- ja uudistushankkeiden myötä ovat siirtyneet uuteen käyttötavaravalikoimaan vuoteen 2011 mennessä. Myös käyttötavarakaupassa Prismojen tavoitteena on kustannusja sitä kautta hintajohtajuus. Eri tuotealueet tukevat toisiaan, ja asiakas voi ostaa sekä päivittäis- että käyttötavarat helposti samalla käynnillä. Prismojen käyttötavarakaupan lisäksi S-marketeissa on meneillään käyttötavarakaupan kehittämishanke. Isojen käyttötavaravalikoimien S-marketeja on jo muutamia Suomessa. Rakentamisen, remontoinnin, sisustamisen ja puutarhakaupan tarjonta monipuolistuu eri puolilla Suomea, kun Kodin Terra -ketju laajenee ripeästi. Lähes neljä vuotta toimineen Lahden Kodin Terran lisäksi uusi yksikkö avattiin Saloon joulukuussa Vuoden 2009 loppuun mennessä ketju laajentuu Poriin, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Kajaaniin ja Tuusulaan. Seuraavan viiden vuoden aikana tavoitteena on vähintään 15 Kodin Terra -tavaratalon verkosto. Myös Kodin Terra nojaa S-ryhmän marketkaupan kilpailuetuihin: laajaan valikoimaan ja edulliseen hintatasoon. S-ryhmän marketkaupan ketjuja ovat Prisma, S-market, Sale ja pääkaupunkiseudulla toimiva Alepa. Lisäksi marketkauppaan kuuluu laajentuva Kodin Terra -ketju. Suomessa kaikkien marketkaupan toimipaikkojen liiketoimintaa hoitavat alueosuuskaupat. Baltian maissa ja Pietarissa toimivien Prisma-yksiköiden liiketoiminnasta huolehtii kussakin maassa toimivat SOK:n tytäryhtiöt. Luottamusta lähialueisiin S-ryhmän marketkauppaa on käyty Tallinnassa jo vuodesta 2000, ja viisi Prisma-hypermarkettia ovat saavuttaneet kaupungissa vakiintuneen aseman ja markkinajohtajuuden. Myynti kehittyi hyvin myös vuonna 2008, vaikka Viron ja muiden Baltian maiden talouskasvu ja kaupankäynti yleisesti hiipuivatkin. Viron marketverkostoon on suunnitteilla uusia yksiköitä niin Tallinnaan kuin muihinkin Viron suurimpiin kaupunkeihin. Narvaan rakennettavaan kauppakeskukseen avataan Prisma vuoden 2010 loppupuolella. Hypermarkettien lisäksi Viroon on suunnitteilla myös supermarket-kokoluokan yksiköitä. Prisma-ketju kasvaa myös Latviassa ja Liettuassa. Latvian Riikaan avataan toinen Prisma maaliskuussa 2009, ja tavoitteena on noin kuusi hypermarkettia. Liettuan ensimmäinen Prisma avataan syksyllä 2009 Vilnaan, ja toisesta liikepaikasta on jo sovittu. Liettuan tavoiteverkosto on kuusi Prismaa. Vaikka etenkin Latvian taloustilanne on vaikea, Prisman menestykseen edullisena perusostopaikkana luotetaan. Pietarin ensimmäinen market avattiin kesällä Se on suureen supermarket-kokoluokkaan sijoittuva Prisma Superstore. Suurempi Prisma-hypermarket avattiin marraskuun alussa Vuonna 2009 tavoitteena on avata 3 5 Prisma-yksikköä, joista seuraava on kesällä 2009 uuteen kauppa- ja toimistokeskus Kareliaan avautuva Prisma Superstore. Liikepaikoista neuvotellaan Pietarissa jatkuvasti, ja verkosto laajentuu sopivien paikkojen löytymisen myötä. Pietarin markkinat nähdään hyvin kiinnostavina laajan asiakaspohjan vuoksi. Myös Pietarissa on kysyntää edullisille, peruskuluttajaa palveleville marketeille. % 50 S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus ,3 25,0 26,3 27,8 29,0 30,5 31,1 31,1 34,3 35,9 39,9 41,1 42,

8 Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa ABC-ketjuun luotetaan ABC-ketju on saavuttanut kymmenen toimintavuotensa aikana vahvan aseman. Se on noussut Suomen tunnetuimmaksi huoltamobrändiksi, jonka monipuolista palvelukokonaisuutta arvostetaan. ABC-verkosto kattaa jo suurimman osan Suomea ja laajenee edelleen. S-ryhmän liikennemyymälä- ja polttonestekaupassa vuosi 2008 meni suunnitelmien mukaisesti, vaikka vuosi oli yleisen kehityksen mukaisesti kaksijakoinen. Ensimmäisen vuosipuoliskon myynti oli erinomaista, mutta loppuvuoden aikana kaupankäynti jakautui epätasaisesti. Loppuvuonna oli sekä hiljaisempia myyntijaksoja että rajuja myyntipiikkejä. Toimialan kilpailu kiristyi vuoden 2008 aikana muiden ketjujen alkaessa kehittää toimintaansa. Teboil-ketjun ja Keskon yhteistyö toi K-ryhmän päivittäistavaratarjonnan Nesteiden lisäksi myös Teboileille. Neste puolestaan uusii vuoteen 2011 mennessä verkostoaan ja ilmettään. Liikennemyymälätyyppistä tarjontaa, jossa polttonesteiden myyntiin yhdistyy kahvila-ravintola ja päivittäistavarakauppa, on siis nousemassa yhä enemmän Suomen teiden varsille. ABCketjussa nähdään tärkeimpänä, että kaikki alan toimijat pitävät yllä korkeaa laatutasoa, jolloin koko toimialan imago säilyy hyvänä. JET-ketju on poistunut polttonestekaupan markkinoilta. Se siirtyi venäläisen Lukoilin haltuun ja asemat liitettiin Teboil-ketjuun. Esso-ketjua ei myöskään ole enää ketjuna olemassa. Jäljellä on vielä muutamia Esso-huoltamoita, mutta viimeisetkin häviävät vuoden 2009 aikana. Huoltamokaupan tiennäyttäjä Ensimmäinen ABC-liikennemyymälä aloitti toimintansa Utissa vuoden 1998 joulukuussa. Sen jälkeen verkosto on kasvanut. Vuoden 2008 lopussa kymmenvuotiaaseen ketjuun kuului 95 ABC-liikennemyymälää, 255 automaattiasemaa ja 15 uudenlaisen toimintakonseptin ABC-Deliä. ABC-verkosto on levittäytynyt nopeaa tahtia eri puolille Suomea. Sen lisäksi, että kattava verkosto palvelee hyvin asiakkaita, se luo työpaikkoja ja tuo elinvoimaa monille muuten taantuville alueille. ABC on edustanut uudenlaista ajattelutapaa, jossa tarjonnan painopiste on kohdistettu Huolehdimme Sinusta -asiakaslupauksen mukaisesti auton sijasta ihmiseen. Kuluttajat ovat ottaneet ABC:n tarjoaman monipuolisuuden, helppouden ja nopeuden erinomaisesti vastaan. Ketjulla on ollut todellista kysyntää Suomessa. Menestystä osoittavat myös eri tutkimukset, joilla on kartoitettu asiakkaiden mielikuvia ja tyytyväisyyttä. ABC-ketju uudistaa toimintaansa ja hioo konseptejaan jatkuvasti. 6

9 Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa Vuoden 2008 aikana merkittävää oli ABC-Deli-konseptin nopea levittäytyminen pääkaupunkiseudulle. ABC-Deli on liikennemyymälää pienemmissä puitteissa toimiva yksikkö, joka tarjoaa helpon tavan ostaa polttonesteitä, päivittäistavaroita ja valmista ruokaa. Etenkin ABC-Delien yhteyteen avattiin niin ikään uutena konseptina ABC-Car Wash -autonpesuja, joita oli vuoden lopussa 11 ABC-Deli-toimipaikassa. Kaikkiaan autonpesuja oli S-ryhmän liikennemyymälä- ja polttonestekaupassa 52 toimipaikassa viime vuoden lopussa. ABC-ravintolamaailman puolella hyvän menestyksen on saavuttanut uutena toimintamuotona -palvelu, joka tarjoaa ajantasaiset tiedot kaikkien liikennemyymälöiden noutopöytien tarjonnasta. Palvelu on laajuudessaan ainutlaatuinen Suomessa. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet ABC:lle ja koko huoltamotoimialalle luo haasteita vuonna 2008 alkaneet myynnin heilahtelut. Laskukausi ja yleinen asennemuutos ovat muuttaneet ihmisten liikkumistottumuksia tarveperusteisiksi, mikä muun muassa tarkoittaa suurta vaihtelua viikonloppujen myynneissä. Välillä liikkuminen on vähäistä ja myynti hiljaista, kun taas juhlapyhien tai lomakausien aikaan lähes koko kansa vaikuttaa olevan liikkeellä samaan aikaan. Ilmiö aiheuttaa haasteita muun muassa tavaranhallintaan ja työvoiman mitoittamiseen. Muutoin alkaneen laskukauden ei uskota vaikuttavan ABC-ketjuun merkittävästi. ABC:n tärkeintä asiakaskuntaa ovat S-ryhmän asiakasomistajat, jotka arvostavat järkevän hintaista perustarjontaa niin ravintolassa kuin päivittäistavarakaupassakin. Etenkin edullinen hintataso ja asiakasomistajuuden tarjoamat edut ovat laskusuhdanteen aikaan tavallistakin suuremmassa roolissa. Lokakuussa tulossa oleva, kauppaa koskeva ruuan arvonlisäveron alennus hyödyttää asiakkaita, mutta lisää myös ravintolaruuan ja kaupan päivittäistavaroiden välistä hintaeroa. Kun ravintolaruoka S-ryhmän liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa hoitaa 95 ABC-liikennemyymälän, 255 ABC-automaattiseman ja 15 ABC-Delin muodostama verkosto (v. 2008). ABC-Deli toimii vain pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa. Lisäksi S-ryhmään kuuluu 20 ABC-ketjuun kuulumatonta toimipaikkaa. Kaikkien ABC-toimipaikkojen liiketoimintaa hoitavat S-ryhmän alueosuuskaupat. myydään asiakkaalle mukaan, sen arvonlisävero on sama kuin kaupassa. Sen vuoksi ABC-ketju kehittää noutoaterioiden mukaanmyyntiään edelleen ja huomioi tuotekehityksessä entistä paremmin sen tuomat laatuvaatimukset. Viime aikoina näkyvimpiä julkisen keskustelun aiheita ovat olleet kaupan aukioloajat. Suunnitelmissa oleva kaupan aukioloaikojen osittainen vapauttaminen nähdään ABC-ketjussa pelkästään mahdollisuutena, ei uhkana. Kaupallinen elämä vilkastuu ja kuluttajat ovat liikkeellä sunnuntaisin. Tämän uskotaan tuovan lisää asiakkaita myös ABC-toimipaikkoihin. ABC-ketjun arjessa näkyy vuoden 2009 aikana hillitty 10-vuotisjuhlinta. Isoja erillisiä tapahtumia ei järjestetä, vaan asiakkaille tarjotaan pitkin vuotta erilaisia etuja ja elämyksiä normaalitoiminnan merkeissä. S-ryhmän bensiinikaupan markkinaosuus % ,8 17,5 19,1 21,3 24,

10 Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa Sokos ja Emotion uudistavat ilmettään Sokos- ja Emotion -ketjuissa on uudistettu niin ulkonäköä kuin valikoimiakin. Emotion-verkosto kasvaa tasaisesti, ja vuonna 2008 avattiin pitkästä aikaa myös uusi Sokos. Vuonna 2009 verkosto kasvaa edelleen. Sokos tavaratalojen myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta kasvu oli pienempi kuin aikaisempina vuosina. Lamaodotukset hyydyttivät joulukauppaa, joka jäi kasvutavoitteestaan ja oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Ketjun myyntiin vaikutti myös Turun Sokos Wiklundin laajennustyöt, minkä vuoksi Sokos Wiklund toimi lähes koko vuoden remontin keskellä ja väliaikaisissa, aikaisempaa pienemmissä tiloissa. Vuonna 2008 Sokoksen pukeutumisen ja kosmetiikan myynnin kehitys oli markkinoiden kokonaiskehitystä parempaa. Myös asiakkaat ovat arvostaneet Sokoksissa tehtyä kehitystyötä. Kevään 2008 TNS Gallupin Trends -tutkimuksessa Sokos oli ykkösenä suomalaisten naisten vaateostopaikkana. Emotionit, kauneuden erikoisliikkeet, menestyivät erinomaisesti vuonna Ketjun myynti kasvoi 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja tulos oli budjetoitua parempi. Kauppakeskuksissa sekä keskustoissa sijaitsevat Emotionit myyvät kosmetiikkaa, jonka myynti on kehittynyt hyvin jo vuosia. Emotionin kaltaisille kauneuden erikoisliikkeille on markkinoilla tilaa sekä kaupunkikeskustoissa että kauppakeskuksissa. Uudistuksia talo talolta Vuoden 2008 aikana avattiin uusi Sokos Lappeenrantaan, joten vuoden lopussa Sokos-ketjuun kuului 21 tavarataloa. Vuonna 2009 ketju kasvaa yhdellä tavaratalolla, kun Sokos tekee paluun Kouvolan keskustaan. Vuoden 2009 alusta alkaen kaikki Sokokset 8

11 Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa kuuluvat S-ryhmän alueosuuskaupoille, kun SOK myi Espoossa sijaitsevan Tapiolan Sokoksen HOK-Elannolle. Ketjussa on menossa myös mittavia uudistus- ja laajennushankkeita. Turun Sokos Wiklund avautui laajennettuna vuoden 2008 lopulla. Parhaillaan on meneillään Jyväskylän ja Lahden suuret laajennukset. Molempien tavaratalojen uudistustyöt ovat valmiita vuonna Sitä ennen uudistetaan vielä Sokos Kuopio vuoden 2009 kuluessa. Sokos-ketjussa on otettu käyttöön uusia liikeideoita ja tuotealuekonsepteja koko 2000-luvun ajan. Kaikkia Sokoksia on uudistettu osastoittain, ja uudistukset jatkuvat edelleen. Joulukauppaan avatussa Turun Sokos Wiklundissa on toteutettu kerralla kaikki uudistetut konseptit, uusimpina esimerkiksi viihde ja kosmetiikka. Turun kokemuksia hyödynnetään muiden talojen uudistamishankkeissa. Myös Emotion-ketjun konseptia on uudistettu, ja uuden ilmeen ja valikoiman Emotion-myymälöitä on jo muutamalla paikkakunnalla. Emotion-ketju on laajentunut muutaman myymälän vuosivauhtia, ja laajentuminen jatkuu samaa tahtia myös lähivuosina. Vuoden 2008 lopussa Emotioneita oli 15. Järkevän kuluttamisen vuosi Pukeutumis- ja muotikaupassa on ollut kehityssuuntana jo vuosien ajan, että myyntiään kasvattaa eniten nopeasti vaihtuva pintamuoti. Alkaneen laskusuhdanteen ja yleisen kestävää kehitystä kannattavan ajattelutavan yleistymisen myötä kuluttajien asenteet ja ostotottumukset voivat muuttua pidemmän käyttöiän tuotteita suosivaksi. Taantumankin aikana asiakkaat ostavat aikaisempien ostotottumustensa mukaisesti. Myös Sokoksen asiakkaissa on sekä shoppailijoita, joille ostaminen on myös mielihyvää tuova harrastus, että tarpeen mukaan ostavia. Kumpikin ostomalli voi myös korostua, kun kulutusta harkitaan tarkemmin. S-ryhmän tavaratalokaupassa toimii Sokos-ketju, jolla on 21 tavarataloa Suomen kaupunkien ydinkeskustoissa. Kaikkien tavaratalojen liiketoimintaa hoitavat S-ryhmän alueosuuskaupat. Emotion on kosmetiikan ja aluspukeutumisen erikoisliike. Ketjuun kuului vuoden 2008 lopussa 15 toimipaikkaa. Vuoden 2009 aikana, kuten myös tulevina vuosina, avataan useita uusia Emotion-myymälöitä. Emotionien liiketoiminnasta huolehtivat S-ryhmän alueosuuskaupat. Järkevän ostamisen aikana tarpeeseen ostajalla voi korostua sesonkien mukaan ostaminen. Tällöin tuotteet ostetaan kulloiseenkin tarpeeseen. Toisaalta voi korostua edullisesti ostaminen erilaisista kampanjoista ja alennusmyynneistä. Myös itseään hemmotteleva asiakas jatkaa hemmottelu- ja heräteostamista, mutta siirtyy isoista ostoista pienempiin, ja esimerkiksi uudistaa kotiaan sisustamalla. Kuluttajien tiedostavuus näkyy myös vastuullisuusasioiden korostumisena. Asiakkaille on tarjottava mahdollisuus vastuullisiin valintoihin, mutta myös kaupan on tarkasteltava kriittisesti omaa toimintaansa. Sokos-tavarataloissa vähennetään syntyvää pakkausjätettä siirtymällä yhä enemmän käytäntöön, jossa tavara tulee myymälöihin suoraan myyntipakkauksessaan. Sokoksen myynti Naiset 28 % Kauneus 29 % Lapset 4 % Koti 13 % Naisten jalkineet 5 % Miehet 12 % Liikunta ja ulkoilu sekä ajanviete 9 % 9

12 Matkailu- ja ravitsemiskauppa Ratkaisuja arjen tarpeisiin S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskauppa tarjoaa monipuolisia palveluja asiakasomistajan ja työmatkustajan perustarpeisiin. Tarjontaa kehitetään aktiivisesti suhdanteista riippumatta. Näin menestyminen on mahdollista myös laskusuhdanteen aikana. S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskauppa vahvisti markkinaasemaansa vuoden 2008 aikana kasvattamalla myyntiään alan yleistä kehitystä enemmän. Tämän mahdollistivat aiempaa suuremmat panostukset verkostoon. Vuoden aikana Suomessa avattiin peräti noin 50 kahvila- tai ravintolayksikköä ja kolme uutta Sokos Hotellia. Lisäksi Pietariin avattiin kolme hotellia. Vuonna 2009 S-ryhmä ei avaa hotelleja, mutta uusia ravintolaja kahvilatoimipaikkoja tulee noin 25 eri puolille Suomea. Vuodelle 2010 suunnitellut investoinnit ovat jälleen lähes menneen vuoden tasoa, sillä suunnitteilla on kaksi uutta hotellia ja yli 50 kahvilaa tai ravintolaa. S-ryhmän uusista ravintoloista valtaosa on niin sanottuja nopean syömisen paikkoja. Kuluttajat suosivat yhä enemmän nopeaa, vaivatonta ja kohtuuhintaista ruokailua siellä, missä muutenkin liikkuvat. S-ryhmän uudet kahvilat ja ravintolat tulevat useimmiten Prismojen ja kauppakeskusten yhteyteen. S-ryhmän ravintolatarjonta painottuu keskihintaiseen perusruoka- ja juomatarjontaan. Arjen tarpeisiin kohdistuva perustarjonta kärsii vähiten suhdannevaihteluista, joten laskusuhdanteella ei nähdä olevan suuria, välittömiä vaikutuksia S-ryhmän ravintolakauppaan. S-ryhmän hotellitarjonnan painopiste on niin ikään pääosin suomalaisissa asiakasomistajissa ja työmatkustajissa eikä kansainvälisissä liikematkustajissa, joten laskusuhdanteen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä. Uuden luomista ja vanhan hiomista Matkailu- ja ravitsemiskauppa on elämysten luomista, joten uudenlaista tarjontaa on mietittävä jatkuvasti. Viime vuosina S-ryhmä on perustanut useita uusia ravintolakonsepteja, jotka kokemusten keräämisen jälkeen alkavat levitä valtakunnallisiksi. Myös vuonna 2009 käynnistyy uusia ketjuhankkeita. S-ryhmän keskeinen tehtävä on asiakasomistajien arjen helpottaminen. S-ryhmä on monialainen yrityskokonaisuus, jonka on järkevää hyödyntää esimerkiksi market-, liikennemyymälä- ja ravintolakaupan mahdollisuuksia kehittää yhteistä, asiakasomistajan asiointia helpottavaa tarjontaa. Yksi keskeisimmistä meneillään olevista hankkeista on liiketoiminta-alueiden rajat ylittävän yhteistyön ja tarjonnan kehittäminen. Uutta luotaessa ei pidä unohtaa olemassa olevan toiminnan kilpailukykyisyyttä ja houkuttelevuutta. Esimerkiksi Sokos Hotels -ketjulla ja monilla ketjuravintoloilla on jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Ne ovat saavuttaneet vankan aseman suomalaisten mielissä. Tarpeet kuitenkin muuttuvat ajan saatossa, joten S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan on jatkuvasti hienosäädettävä tarjontaansa. Toisaalta kuluttajien valinnat esimerkiksi ruuan suhteen voivat muuttua yllättävän vähän, mutta hienoisetkin asennemuutokset on tunnistettava. Nykyään korostuvat muun muassa ruuan terveel- 10

13 Matkailu- ja ravitsemiskauppa lisyys, tuoreus ja raikkaus. Niiden kustannuksella ei kuitenkaan voida tinkiä ruuan mausta. Monitahoisiin odotuksiin vastaavat osaltaan S-ryhmän kauppakeskusten, Prismojen ja Sokosten yhteyteen perustetut ravintolamaailmat, jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja. Työvoimapula suurin haaste Matkailu- ja ravitsemiskaupan haasteet eivät rajoitu vain tarjonnan houkuttelevuuden ylläpitämiseen, vaan niitä aiheuttavat myös muun muassa poliittiset päätökset. Ravintoloiden juomamyynti on alentunut jo vuosia, eikä alkoholiveron kiristäminen helpota tilannetta. Ravintoloiden ruokamyynnille aiheuttaa haasteita loppuvuonna 2009 toteutettava ruuan arvonlisäveron alentaminen, joka koskee vain vähittäiskaupan ruokamyyntiä. Toimialojen välinen lisääntyvä hintaero ohjannee kuluttajia ravintoloiden sijasta päivittäistavarakauppoihin. Se aiheuttaa tarpeita kehittää ravintoloiden ruokatuotteiden mukaanmyyntiä. Koko matkailu- ja ravitsemisalan suurin haaste on jo nyt ja tulevaisuudessa entisestään korostuva pula osaavasta työvoimasta. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Helsingin Osuuskauppa Elannolla on reilusti yli sata alan toimipaikkaa pääkaupunkiseudulla. Sen lisäksi SOK:n tytäryhtiöllä, Sokotel Oy:llä, on toistakymmentä hotellia ravintoloineen. Niiden yhteinen työvoiman tarve on erittäin suuri. Lääkkeitä työvoimapulaan ovat muun muassa tiivis yhteistyö alan muiden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa, työntekijöiden urapolkuajattelun kehittäminen, hyvän esimiestyön ylläpitäminen ja työn mahdollisuuksien mukainen räätälöinti työntekijän elämäntilanteen mukaan. Pietarissa mahdollisuuksien markkinat S-ryhmä avasi menneen vuoden aikana Pietariin kolme hotellia. Tammikuussa avautui Holiday Club St. Petersburg, kesäkuussa Sokos Hotel Olympic Garden ja joulukuussa Sokos Hotel Vasilievsky. Vuoden 2009 maaliskuussa myös Holiday Club siirtyi S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskauppaan kuuluu lukuisia valtakunnallisia ravintolaketjuja sekä kolme hotelliketjua: Sokos Hotels, Radisson Blu Hotels & Resorts ja Holiday Club Spa Hotels. Ketjujen lisäksi S-ryhmään kuuluu suuri joukko erillisravintoloita. Suomessa matkailu- ja ravitsemiskauppaa harjoittavat sekä alueosuuskaupat että SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy. Lisäksi S-ryhmällä on Sokos Hotel Viru Tallinnassa ja kolme Sokos Hotellia Pietarissa. Niiden liiketoiminnasta huolehtivat Sokotel Oy:n paikalliset tytäryhtiöt. Sokos Hotels -brändin alle ja jatkaa toimintaansa nimellä Sokos Hotel Palace Bridge. Hotellien avaukset viivästyivät hieman rakennusteknisistä syistä. Vuosi 2009 on ensimmäinen normaali toimintavuosi, jonka aikana toiminta vakiinnutetaan. Kesäkausi on tärkeä Pietarin turismille, ja S-ryhmän hotelleja päästään toden teolla markkinoimaan ja myymään kesäkaudelle Vuoden aikana kerättyjen kokemusten perusteella arvioidaan mahdollisia tulevia hankkeita. S-ryhmä uskoo Pietarin valtavaan potentiaaliin matkailumarkkinoilla. Pietari on kiinnostava ja läheinen kohde niin suomalaisille S-ryhmän asiakasomistajille kuin myös venäläisille matkustajille. Pietari on kasvamassa yhä merkittävämmäksi talouselämän keskukseksi. Sen vuoksi myös työmatkustuksessa on paljon potentiaalia, vaikka talouden suhdanteilla lienee vaikutusta lähiaikojen liikematkustamiseen. Pietarin hotellien lisäksi S-ryhmällä on Sokos Hotel Viru Tallinnassa. Se on asemansa vakiinnuttanut Tallinnan maamerkki, joka on etenkin suomalaisten suosiossa. Viime aikoina Tallinnan hotellikapasiteetti on tosin kasvanut huomattavasti, ja näin kilpailu yöpyjistä on kiristynyt. S-ryhmän majoitusliiketoiminnan markkinaosuus % ,5 24,0 25,3 25,6 26, * 2007* 2008* S-ryhmän ravitsemisliiketoiminnan markkinaosuus % ,5 20,0 19,0 19,0 20, * tilastointi muuttunut, keskenään vertailukelpoisia 11

14 Auto- ja autotarvikekauppa Autokaupassa muutoksen ajat Monet samaan aikaan vaikuttavat tekijät ovat johtaneet tilanteeseen, jossa autokauppa on ajautunut maailmanlaajuisesti syvään kriisiin. Suomessa autokauppa kävi hyvin vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta loppuvuonna myynti taantui. Vuoden 2008 alussa toteutettu autoverouudistus siirsi edellisen vuoden kahden viimeisen kuukauden myyntiä vuoden 2008 alkuun. Muutenkin autokauppa kävi hyvin kesään asti, mutta taantui syksystä alkaen. Kaksijakoisen vuoden myynti jäi kuitenkin kokonaisuutena kohtuulliselle tasolle. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuoden 2008 aikana Suomessa yhteensä , jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,2 prosenttia. Loppuvuonna maailmantalouden taantuma alkoi vaikuttaa voimakkaasti suhdanneherkkään autoalaan, minkä vuoksi marras joulukuun myynti jäi noin puoleen normaalista. Verouudistuksen vuoksi myynti oli kuitenkin edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa parempaa. Vuonna 2009 tullaan autoalan ennusteiden mukaan myymään noin uutta henkilöautoa, mikä tarkoittaa automarkkinoiden merkittävää supistumista. Käytettyjä autoja myytiin vuonna 2008 lähes Tämän autokauppojen kautta tapahtuvan myynnin lisäksi edullisia käytettyjä autoja myydään merkittävä määrä etenkin nettikauppojen kautta. Myynnin rakenne murroksessa Verouudistus suosii pienikulutuksisia ja matalien CO 2 -päästöjen autoja. Uudistuksen vaikutukset hintoihin ja yleisen asenneilmapiirin ennennäkemättömän nopea muutos ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa kaupaksi käyvät lähes pelkästään pienimoottoriset bensa-autot ja uuden tekniikan dieselautot. Myynnin rakenteen muutos on maailmanlaajuinen, ja siksi isomoottorisia bensa-autoja tai muuten tekniikaltaan vanhentuneita autoja valmistavat autonvalmistajat ovat syvässä kriisissä. Autokaupan pääomavaltaisuus ja jäykät rakenteet aiheuttavat sopeutumisvaikeuksia markkinatilanteen nopeaan muutokseen. Ennen kaikkea käytettyjen autojen arvonalentumiset luovat autokaupoille varastotappioriskejä. Vaihtoautojen hintataso on laskenut noin 1,5 vuodessa lähes 30 prosenttia. Vaikka verouudistus piristi uusien autojen myyntiä väliaikaisesti, se aiheutti markkinoille myös häiriöitä. Autokaupan euromääräistä myyntiä pienentävät siis monet samaan aikaan vaikuttavat asiat: maailmanlaajuinen taloustilanne, 12

15 Auto- ja autotarvikekauppa uusien autojen keskihintojen lasku, kysynnän rakenteen muutos pienempiin ja edullisempiin autoihin sekä vaihtoautojen hintojen lasku. Autoala muutosten kourissa Autokauppa ja autoteollisuus ovat perinteisesti toimineet enemmän tuotanto- kuin asiakaslähtöisesti. Teollisuuden prosessit ovat olleet tuotannon näkökulmasta erittäin viimeisteltyjä, mutta kauppaa on käyty myyjän tarpeista lähtien eikä niinkään asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Asiakkaiden tarpeet ovat kuitenkin muuttuneet viime aikoina ennätyksellisen nopeasti, minkä vuoksi perinteisiin toimintatapoihin nojaava autoteollisuus on ajautunut vaikeuksiin. Monien isojen, suuripäästöisten autojen kysyntä ja hinta ovat jo romahtaneet. Useiden autonvalmistajan mallisto ei vastaa kuluttajien odotuksia, eikä riittävän nopeiden muutosten tekeminen tuotannossa ole helppoa. Lisäksi autoteollisuuden investoinnit ovat erittäin raskaita. Pidemmällä aikavälillä kehitys tuo markkinoille uusia teknologioita ja muuttaa autokaupan rakenteen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Sitä ennen autonvalmistajat joutuvat tekemään merkittäviä saneerauksia, jolloin osa teollisesta tuotannosta loppuu ja osa nykyisistä automerkeistä poistuu markkinoilta. Suomessakin kulutustottumusten muutos näkyy selvästi eri automerkkien ja -mallien myynneissä. Vuoden 2008 aikana osa merkeistä kasvatti kappalemääräistä myyntiään kymmeniä prosentteja, kun taas osa menetti sitä yhtä paljon. Myös muutokset saman merkin eri automallien välillä saattoivat olla dramaattisia. Eniten myytyjenkin merkkien malleista osa menetti myyntiään kymmeniä prosentteja. Teollisuuden ohella myös autokauppa tullee kokemaan merkittäviä muutoksia. Se muuttunee autokeskeisestä asiakaskeskeiseksi, ja tärkeimmäksi asiaksi nousee asiakkaan perustarpeiden tyydyttäminen. Olennaisinta ei ole auton merkki ja erityisominaisuudet, vaan sen sopivuus asiakkaalle. Toiminnallisten muutosten ohella Suomenkin autokauppa tullee kokemaan uudelleenjärjestelyjä, joissa osa toimijoista häviää markkinoilta. S-ryhmän autokaupan palveluja tarjoavat SOK:n tytäryhtiöt Automaa Oy ja 11 alueosuuskauppaa. Palveluihin kuuluvat uudet autot, vaihtoautot, varaosa- ja tarvikemyynti, huolto- ja korjaustoiminta sekä autokaupan rahoitus. S-ryhmällä on 17 eri automerkin edustukset. S-ryhmän oma maahantuontimerkki on Peugeot, jota tuo maahan SOK:n tytäryhtiö Maan Auto Oy. S-ryhmässä uusia tuulia Pääkaupunkiseudulla ja osassa Etelä-Suomea toimiva SOK:n tytäryhtiö Automaa Oy vei vuoden 2008 aikana läpi erittäin suuren toimintatapamuutoksen. Se yhtenäisti toimintansa S-ryhmästandardien mukaiseksi ja uudisti muun muassa markkinointinsa. Automaan tunnettuus osana S-ryhmää on parantunut toimenpiteiden myötä olennaisesti. Myös alkaneena vuonna Automaa jatkaa toimintansa uudistamista. Vaikka autokaupan ala on tällä hetkellä erittäin haasteellinen, sen nähdään perinteisten toimintamallien tuulettamisen myötä tarjoavan myös paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Automaalla uskotaan, että yksi sen tulevaisuuden menestystuotteista on S-Etuauto, joka tarjoaa asiakasomistajille huoletonta leasingautoilua kuukausimaksua vastaan. Tuotetta on myyty tavoitteiden mukaisesti, ja sen käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä. SOK:n tytäryhtiö Maan Auto Oy:n maahantuoma Peugeot on ottanut ympäristönäkökohdat huomioon jo pitkään, joten sen matalapäästöiset moottorit täyttävät kuluttajien nykyodotukset hyvin. Vuonna 2008 Suomessa rekisteröitiin vajaat Peugeotia, mikä oli vain hieman edellistä vuotta vähemmän. 13

16 Maatalouskauppa Maatalouskaupassa globaali taantuma Maatalouskaupassa meneillään oleva maailmanlaajuinen markkinahäiriö näkyy myös Suomessa. Kaksijakoisen viime vuoden jälkeen vuonna 2009 eletään laskusuhdanteessa, jonka aikana S-ryhmän maatalouskaupassa keskitytään perusliiketoimintaan ja tehdään lieviä sopeuttamistoimia. Maatalous-, kone-, rauta- ja puutarhakauppaa harjoittavat S-ryhmässä Agrimarket-, S-Rautamarket- ja Multasormiketjut. Pääosin valtakunnallista liiketoimintaa harjoittaa SOK:n tytäryhtiö Hankkija-Maatalous Oy, jonka lisäksi neljällä osuuskaupalla on omaa maatalouskauppaa. Vuosi 2008 oli S-ryhmän maatalouskaupan osalta onnistunut, sillä myynti kasvoi ennätyksellisesti. Suurimmaksi osaksi kasvu johtui hintojen noususta, mutta myös myynnin volyymi kasvoi muutamia prosentteja. S-ryhmän maatalouskauppa vahvisti markkinaasemaansa vuonna Vuosi oli kuitenkin erittäin kaksijakoinen. Maatalouskaupan myynti sujui hyvin loppusyksyyn saakka, kunnes se alkoi taantua huomattavasti. Etenkin suuria investointeja lykättiin, minkä vuoksi muun muassa konekauppa lähes pysähtyi. Rakennusteollisuus alkoi jarrutella investointejaan jo kesällä 2008, mikä hidasti rakennustarvikemyyntiä kesän jälkeen. Myös muu rautakaupan myynti taantui alkusyksyn aikana. Vuoden loppuun mennessä myynti oli supistunut merkittävästi kaikilla S-ryhmän maatalouskaupan liiketoiminta-alueeseen kuuluvilla alueilla. Vuonna 2009 maatalouskaupan taantuma jatkunee niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Rahoituskriisi ja hinnanvaihtelua Maatalouskaupan markkinat ovat lähes täysin globaalit, joten esimerkiksi Suomen maatalouskaupan hinnat määräytyvät käytännössä muun maailman markkinoilla. Voimakkaat hinnanvaihtelut järkyttivät maatalouskaupan kansainvälisiä markkinoita vuonna Viime vuoden alkupuolella maatalouskaupan hinnat, muun muassa viljan hinta, olivat erittäin korkealla. Hintoja nosti suuri kysyntä, joka johtui sekä ruuan kysynnästä että ruuaksi kelpaavien hyötykasvien lisääntyvästä hyödyntämisestä energiantuotannossa. Sijoittajien suuri kiinnostus ylikuumensi markkinat. Vuoden jälkipuoliskolla markkinoille iski rahoituskriisi, joka tyrehdytti maatalouteen sijoitettavat rahavirrat. Tämänhetkinen maatalouskaupan taantuma ei johdu kysynnän, vaan rahan puutteesta. Sen johdosta muun muassa lannoitekauppa supistui. Vaikka hinnat ovat matalalla, kauppa ei käy. Jumittunut kauppa johtaa teollisuuden tuotannon supistumiseen, mistä seuraa muun muassa lannoitepula. Vähäisemmän lannoittamisen seurauksen maailman viljasato tulee huononemaan, ja viljan hinta nousee jälleen voimakkaasti. Maatalouskaupan markkinoilla vallitsee siis vakava markkinahäiriö. Hinnanvaihtelut ovat hyvin voimakkaita, mikä lienee alalle tyypillistä myös tulevaisuudessa. Myös Suomen maatalouskaupassa on pyrittävä jatkossa sopeutumaan hintaheilahteluihin, jotka ovat jossain määrin alan uusi piirre. Katse jo tulevassa S-ryhmän maatalouskaupasta pääosin vastaava Hankkija-Maatalous Oy sopeuttaa toimintaansa vuonna 2009 säästöohjelmalla, jonka puitteissa koko henkilöstö on lomautettuna porrastetusti yhden kuukauden. Lomautuksia lukuun ottamatta toiminta jatkuu vuonna 2009 normaalisti. Maatalouskaupan asiakkuudet ovat pitkäaikaisia ja kokonaisvaltaisia, joten niitä hoidetaan huolellisesti kaikkina aikoina suhdanteista riippumatta. Henkilöstöstä, toimipaikkaverkostosta ja kaikista muista toiminnan tukipilareista pidetään huolta, jotta valmius toimia normaalisti myös tulevaisuudessa ei vaarannu millään tavoin. Vuoden 2008 aikana Hankkija-Maatalous vei loppuun aiemmin osittain ostamansa Suomen Rehu Oy:n haltuunoton. Kaupan avulla S-ryhmän maatalouskauppa vahvisti strategista asemaansa pääsemällä mukaan teollisuudesta suoraan tuottajille tehtävään rehukauppaan. Suomen Rehun toiminta erillisenä yrityksenä loppui vuoden vaihteessa, kun yhtiö fuusioitiin kokonaan osaksi Hankkija-Maatalous Oy:tä. Hankkija-Maatalouteen fuusioitiin vuoden vaihteessa myös osa aiemmasta SOK:n tytäryhtiö Rainex Yrityspalvelu Oy:stä. Rainexilta siirtyi konsernin osaksi rakennusliike- ja teollisuusmyynti sekä myynti jälleenmyyjille. Valtakunnallista rakennustarvikkeiden myyntiä jatketaan S-Rauta Yrityspalvelun nimellä osana Hankkija- Maataloutta ja sen S-Rautamarket-ketjua. 14

17 Hankinta ja logistiikka Hankinta menestyksen takaajana Hankinta- ja logistiikkatoiminta on erittäin merkittävässä asemassa S-ryhmässä. Laadukkaiden palvelujen tuottaminen edullisesti ei ole mahdollista ilman korkeatasoista hankintaa. S-ryhmän omat hankintayhtiöt mahdollistavat tehokkaasti toimivan arvoketjun. Tuotteet hankitaan tavarantoimittajilta S-ryhmän toimipaikkoihin ilman turhia välikäsiä ja ylimääräisiä kustannuksia. Näin tuotteiden hinnat saadaan pysymään edullisina myös asiakkaalle. Edullisuuden ja laadun takaamiseksi hankintayhtiöt valmistuttavat S-ryhmän ketjuille myös omia, niin sanottuja private label -tuotteita. Ne ovat kohtuuhintaisia ja hyvälaatuisia tuotteita. Omat merkit tarjoavat asiakkaille lisää valinnanvaraa ja valikoimaa, jota ei saa muualta. Tunnetuin oma merkki on päivittäistavarakaupoista tuttu Rainbow. S-ryhmällä on monia muitakin omia merkkejä lähes kaikissa tuoteryhmissä. Hankintayhtiöiden rooliin kuuluu myös tavarantoimittajien ja niiden tuotteiden arviointi. Hankintastrategiassa painotetaan tavarantoimittajien arviointia ennen yhteistyön aloittamista ja sitä seurataan myös jatkossa. Toimittajien arvioinnissa tärkeitä ovat tuote, laatu, saatavuus ja hinta sekä ympäristö- ja sosiaalinen vastuu. Hankintaa laidasta laitaan SOK:n tytäryhtiö Inex Partners Oy on S-ryhmän hankinta-, valikoima- ja logistiikkapalveluyhtiö. Se hankkii ja jakelee suuren osan S-ryhmän myymälöiden päivittäistavarasta ja tarjoaa lisäksi käyttötavaran logistiikkapalveluita S-ryhmälle. Valikoimanhallinta on yhteistyötä Inexin ja S-ryhmän ketjujen välillä. Inex hankkii tavaraa sekä Suomesta että muualta maailmasta. Se tekee ostamisessa yhteistyötä pohjoismaisen Coop Tradingin kanssa, josta SOK omistaa neljänneksen. Inex Partners omistaa puolet Finnfrost Oy:stä, josta toisen puolen omistaa Tuko Logistics Oy. Finnfrost Oy on erikoistunut pakasteiden hankintaan ja logistiikkaan. Yhdistämällä asiakkaiden ostovoiman Finnfrost pystyy tarjoamaan kattavan tuotevalikoiman ja tuottamaan palveluja kustannustehokkaasti. Yhtiön suurimmat asiakasryhmät ovat S-ryhmän, Suomen Lähikauppa Oy:n, Stockmann Oyj:n ja Heinon Tukku Oy:n vähittäiskauppa- ja HoReCaalan asiakkaat. SOK:n tytäryhtiö Intrade Partners Oy on S-ryhmän ketjujen käyttötavaroiden hankinta- ja logistiikkayhtiö. Se hankkii tuotteita pukeutumisen, kosmetiikan, kodintekniikan, asumisen, vapaa-ajan, puutarhan ja raudan tuotealueille. Yhtiön suurimmat asiakasketjut ovat Prisma, Sokos, S-market ja Agrimarket. Käyttötavaroiden lisäksi Intrade Partners Oy toimittaa myymäläkalusteita S-ryhmän ketjuille. Meira Nova Oy on SOK:n tytäryhtiö, joka on erikoistunut päivittäistavaroiden HoReCa-alan hankintaan, markkinointiin ja logistiikkaan. Meira Novan asiakasryhmiä ovat hotellit ja ravintolat, henkilöstöravintolat, julkisen sektorin suurkeittiöt sekä liikennemyymälät ravintoloineen. Meira Nova hankkii tavaraa koko Suomeen myös S-ryhmän ulkopuolisille asiakkaille. Meira Novan Tuusulan logistiikkakeskus on Euroopan nykyaikaisin HoReCalogistiikkakeskus. 15

18 S-Pankki S-Pankilla tasaisen kasvun vuosi S-ryhmän oman kauppapankin, S-Pankin, ensimmäinen täysi toimintavuosi sujui onnistuneesti. Yhä useampi S-ryhmän asiakasomistaja hoitaa raha-asiansa S-Pankin kautta. S-Pankki kasvoi tasaisesti koko vuoden Kuukausittain pankkiin tuli keskimäärin uutta asiakasta. Asiakasmäärä ylitti kahden miljoonan rajan lokakuussa. Talletusten kokonaismäärä kasvoi kuukausittain keskimäärin 70 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa noin kaksi miljardia euroa. S-Pankin verkkopankkia käytti vuoden loppuun mennessä noin kolmannes pankin asiakkaista. Yhä useampi asiakasomistaja ohjaa palkkansa tai eläkkeensä S-Tilille ja nauttii täysipainoisesti S-Pankin eduista. Hyvät palvelut ja kattava verkosto S-Pankki tarjoaa asiakkailleen palvelut päivittäisten raha-asioiden hoitamiseen, säästämiseen ja hankintojen rahoittamiseen. Liittyessään osuuskaupan asiakasomistajaksi henkilöstä tulee myös S-Pankin asiakas. Pankin palvelut ovat ensisijaisesti suunnattu asiakasomistajille, joille kohdentuvat myös pankin parhaat edut. S-Pankin peruspalvelut, kuten käyttötili, S-Etukortti Visa ja verkkopankki ovat maksuttomat asiakasomistajille ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuville. S-Pankin käyttötili, S-Tili toimii asiakasomistajille Bonuksen, maksutapaedun sekä muiden asiakasomistajaetuuksien maksutilinä. S-Pankki on kauppapankki, joka palvelee asiakkaitaan noin tuhannessa S-ryhmän toimipaikassa ympäri Suomen sekä verkkopankissa ja puhelimitse S-Pankki Asiakaspalvelun kautta. Kauppapankki tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen pankkiasiointiin S-ryhmän toimipaikoissa myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Säästökassojen työn jatkaja Lokakuussa 2007 talletuspankkitoiminnan aloittanut S-Pankki perustettiin jatkamaan S-ryhmän yli satavuotista säästökassatoimintaa. Pankin perustamiseen vaikutti osuuskuntalakiin vuonna 2003 tehty muutos, joka olisi heikentänyt säästökassojen mahdollisuuksia tarjota rahoituspalveluja asiakasomistajille. Kun talletuspankkitoiminta alkoi, S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajien säästökassasijoitukset ja huoltokonttoritoimintaan liittyneet varat siirtyivät S-Pankkiin. 16

19 Henkilöstö Tulevaisuuden turva on hyvinvoiva henkilöstö Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta kiristyy entisestään, kun suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää ja nuorempien sukupolvien osuus on entistä pienempi. S-ryhmä pyrkii monimuotoisuuden johtamisella takaamaan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden. S-ryhmässä henkilöstö ymmärretään strategiseksi, kilpailuetua tuottavaksi voimavaraksi, ja henkilöstötyö on osa johdon ja esimiesten arkityötä. Myös hallinnolliseen henkilöstötyöhön ja siihen liittyviin tietojärjestelmiin on panostettu. Näin ollen S-ryhmän sisäinen ja ulkoinen työnantajakuva on vahva. Yksilöllistä huomiointia Tulevaisuuden haasteet ovat kuitenkin entistä suurempia, ja siksi S-ryhmässä otettiin käyttöön vuoden 2008 tammikuussa monimuotoisuuspolitiikka, jota noudattamalla luodaan työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioon ottava johtamiskulttuuri. Laadukasta esimiestyötä tekemällä pyritään huomioimaan sukupuoli, kulttuurinen tausta, ikä, toimintakyky ja monet muut yksilölliset ominaisuudet sekä niiden vaikutus työntekoon. Erilaisten ihmisten osallistaminen ja osaamisen huomioiminen tukevat työssä jaksamista, lisäävät työyhteisön tehokkuutta ja mahdollistavat uusien työtapojen kehittämisen. Monimuotoisuuden tietoinen johtaminen vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja ja siten luo hyvinvointia ja luottamusta. Laadukas esimiestyö ja henkilöstön työtyytyväisyys saavutetaan yhteisiä, työsuhteen eri vaiheisiin liittyviä periaatteita noudattamalla. Henkilöstön kohtelu oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti rekrytoinnissa, palkkauksessa, osaamisen kehittämisessä ja urakehityksessä ovat S-ryhmän keskeiset periaatteet. Tärkeää on myös huolehtia työoloista ja ilmapiiristä. Kehittämistyötä henkilöstön ehdoilla Vuoden 2008 aikana S-ryhmän henkilöstötyötä kehitettiin kartoittamalla laajasti henkilökunnan näkemyksiä nykytilasta. S-ryhmän uutta henkilöstöstrategiaa varten SOK Henkilöstöyksikkö kartoitti S-ryhmän johtajien, kentän esimiesten ja henkilöstöammattilaisten näkemyksiä henkilöstöasioista. Saatujen tulosten ja toimintaympäristön analysoinnin pohjalta laadittiin henkilöstöstrategia vuosille Toinen mittava hanke oli henkilöstön mielipidekartoitus vastuullisesta toiminnasta. Lähes s-ryhmäläistä antoi yli näkemystä siitä, kuinka vastuullinen yritys toimii. Odotetusti ympäristöasiat nousivat kyselyn tärkeimmäksi teemaksi. Henkilöstötyön näkökulmasta keskeinen tulos oli, että vastuullisen yrityksen on tärkeää kohdella työntekijöitään samanarvoisina ja toimia luotettavasti asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Lisäksi työskentelyolosuhteiden ja -ympäristön tulee olla kunnossa. Vuoden 2009 aikana S-ryhmässä käynnistyy vastuullisuusohjelma, jossa hyödynnetään muun muassa näitä henkilöstöltä kerättyjä näkemyksiä. Osaamisen kehittämisen ammattilaiset S-ryhmän henkilöstötyön yksi keskeinen periaate on työntekijöiden yhtäläiset mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen. Kehittämistyöhön on erikoistunut S-ryhmän oppimiskeskus Jollas Instituutti. Se on ammatillinen erikoisoppilaitos, joka tarjoaa valmennus- ja koulutuspalveluja kaikille S-ryhmän ketjuille ja henkilöstöryhmille sekä yhteistyökumppaneiden henkilöstölle. Jollaksella on myös suuri rooli S-ryhmän nykyisten ja uusien esimiesten valmentamisessa. Jollas Instituutti järjestää valmennuksia sekä omissa tiloissaan Helsingin Jollaksessa että ympäri Suomea S-ryhmän toimipaikoissa. Se tarjoaa myös jatkuvasti kasvavaa verkkokoulutusvalikoimaa, joka saavuttaa yhä suuremmat joukot s-ryhmäläisiä. Vuonna 2008 Jollaksessa järjestettiin valmennuspäivää. Opiskelijoita niihin osallistui yhteensä Miehet 21,2 Ikäjakauma % Sukupuolijakauma (%) Naiset 78, ,2 18,7 24,2 21,0 16,0 7,2 3,6 alle yli 60 vuotta 17

20 Asiakasomistajuus S-ryhmä tuottaa etuja asiakasomistajilleen S-ryhmän asiakasomistajajärjestelmä on palkitsevuudessaan ainutlaatuinen. Sen vetovoima korostuu taantuma-aikana, jolloin taloudellisesti järkevät valinnat korostuvat tavallistakin enemmän. Palkitsevuuden mahdollistaa yritysmuoto S-ryhmä on osuustoiminnallinen yritys, jonka omistajia ovat osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat. S-ryhmä on olemassa vain asiakasomistajia varten, ja sen tehtävänä on tuottaa heille palveluja ja etuja. Pystyäkseen tuottamaan etuja S-ryhmän on toimittava vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja niin laadukkaasti, että asiakasomistajat haluavat keskittää ostoksena omaan kaupparyhmäänsä. Asiakasomistajuuden merkitys korostuu taloudellisen taantuman aikana. Tehokkaasta liiketoiminnasta, edullisista hinnoista ja ostojen keskittämisestä hyötyvät sekä asiakasomistajat että osuuskaupat. Reilut edut, kattava tarjonta Koska S-ryhmällä ei ole muita omistajia, se pystyi viime vuonna palauttamaan asiakasomistajille ostohyvitystä eli Bonusta 306 miljoonaa euroa, joka on 3,5 prosenttia bonusostojen määrästä. Tutkimusten mukaan kaiken kokoiset taloudet pitävät Bonusta reiluna tapana palkita ostojen keskittämisestä. Myös muuta asiakasomistajuuteen liittyvää etutarjontaa arvostetaan. Kaikkein tärkeintä asiakasomistajille kuitenkin ovat läheltä saatavat, hintalaatusuhteeltaan hyvät tuotteet ja monipuolinen palvelutarjonta. S-ryhmään liittyi uusia asiakasomistajia vuoden 2008 aikana yli , ja heidän kokonaismääränsä vuoden lopussa oli lähes 1,8 miljoonaa. Jäsenmäärä Milj. 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1,469 1,535 1,,621 1,7077 1,, Asiakasomistajille maksettu Bonus

21 S-ryhmä Mikä on S-ryhmä? S-ryhmä on merkittävä suomalainen, osuustoiminnallinen kaupanalan yritysryhmä. Se muodostuu Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja sen tytäryhtiöistä sekä 22 alueosuuskaupasta ja 10 paikallisosuuskaupasta. Jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat, jotka puolestaan omistavat keskusliike SOK:n. Asiakasomistajan ykkösvalinta S-ryhmän liiketoiminnan tarkoituksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. Ryhmän päämääränä on tarjota asiakasomistajilleen kaikkialla Suomessa monipuoliset palvelut ja laaja toimipaikkaverkosto. Toiminnan lähtökohtina ovat asiakkaan palvelutarpeet ja arjen helpottaminen. Toiminnan selkärankana ovat arvot: Olemme asiakasta varten. Kannamme vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä. Uudistamme jatkuvasti toimintaamme. Toimimme tuloksellisesti. S-ryhmän liiketoiminta S-ryhmän liiketoiminta-alueet ovat marketkauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, tavaratalo- ja erikoisliikekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa, auto- ja autotarvikekauppa sekä maatalouskauppa. S-ryhmän liiketoiminta on organisoitu valtakunnallisiin ketjuihin. SOK tuottaa keskitetysti yhteiset palvelutoiminnot. Kun ketjutoimintaan yhdistetään alueosuuskauppojen hyvä paikallinen markkina- ja asiakastuntemus, syntyy tehokas s-ryhmäläinen liiketoimintamalli. S-ryhmän valtakunnalliset ketjubrändit ovat marketkaupassa Prisma, S-market, Sale ja Alepa sekä tavaratalo- ja erikoisliikekaupassa Sokos ja Emotion. Liikennemyymälä- ja polttonestekaupassa ABC-ketju täytti juuri 10 vuotta. Pitkin vuotta 2009 ABC-ketju tarjoaa asiakkaille juhlan kunniaksi erilaisia etuja ja elämyksiä. Valtakunnallisia hotelliketjuja ovat Sokos Hotels, Radisson Blu Hotels & Resorts ja Holiday Club Spa Hotels. S-ryhmän tarjonta ravintolapuolella ulottuu tunnetuista ketjubrändeistä yksilöllisiin ravintoloihin ympäri Suomen. Vanhin ketjubrändi Rosso on jo saavuttanut 30 vuoden iän. Fransmannit ja Amarillot ovat päässeet 20 vuoden ikään. Agrimarket on maatalouskaupan valtakunnallinen ketju. S-Rautamarket- ja Multasormi-ketjut palvelevat asiakasomistajia rauta- ja puutarhakaupassa. Kodin Terra on S-ryhmän asumisen tavaratalo, jonka valikoimiin kuuluvat kodin sisustamiseen, remontointiin ja rakentamiseen sekä kasvien ja puutarhan hoitoon liittyvät tuoteryhmät. Vuonna 2009 ketju laajenee useille paikkakunnille. Kotimarkkinoiden lisäksi S-ryhmällä on kansainvälistä liiketoimintaa Venäjällä ja Baltian maissa, jossa harjoitetaan marketkauppaa sekä matkailu- ja ravitsemiskauppaa. Pietarissa toimii kolme Sokos Hotellia ja Tallinnassa yksi. Prismoja on viisi Tallinnassa, kaksi Venäjällä ja yksi Latvian Riiassa. Vuonna 2009 Prisma laajenee Liettuan Vilnaan. S-ryhmällä oli viime vuoden lopussa Suomessa toimipaikkaa. Baltiassa toimipaikkoja oli seitsemän ja Venäjällä viisi. S-ryhmässä työskentelee noin palvelualan ammattilaista. S-ryhmän alueosuuskaupat Andelslaget Varuboden, Kirkkonummi Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Seinäjoki Helsingin Osuuskauppa Elanto, Helsinki Jukolan Osuuskauppa, Nurmes Keskimaa Osk, Jyväskylä Koillismaan Osuuskauppa, Kuusamo Osuuskauppa Arina, Oulu Osuuskauppa Hämeenmaa, Lahti Osuuskauppa Keula, Rauma Osuuskauppa KPO, Kokkola Osuuskauppa Maakunta, Kajaani Osuuskauppa Osla Handelslag, Porvoo Osuuskauppa PeeÄssä, Kuopio Osuuskauppa Suur-Savo, Mikkeli Osuuskauppa Ympyrä, Hamina Osuuskauppa Ympäristö, Kouvola Pirkanmaan Osuuskauppa, Tampere Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Joensuu Satakunnan Osuuskauppa, Pori Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Salo Turun Osuuskauppa, Turku S-ryhmän keskeiset luvut vuonna 2008 S-ryhmän vähittäismyynti S-ryhmän vähittäismyynti Baltiassa ja Venäjällä 215 S-ryhmän vähittäismyynti kotimaassa Osuuskauppojen vähittäismyynti S-ryhmän bonusmyynti Asiakasomistajille maksettu Bonus 307 S-ryhmän vähittäismyynnit liiketoiminta-alueittain Marketkauppa* Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa 430 Matkailu- ja ravitsemiskauppa* 864 Auto- ja autotarvikekauppa 749 Maatalouskauppa * sisältää lähialueiden myynnin 19