Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Pasi Metsäpuro, Heikki Liimatainen, Harri Rauhamäki ja Jorma Mäntynen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Kestävä kehitys

2

3 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 1 Alkusanat EU:n ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet ovat jatkuvasti tiukkenemassa. Suomen tulee vuoteen 2020 mennessä sekä vähentää kasvihuonekaasu-päästöjään että parantaa eri alojen energiatehokkuutta. EU:n energiapalveludirektiivin mukaan energiatehokkuutta tulee parantaa 9 % vuosina Julkisen sektorin tulee toimia energiatehokkuuden parantamisessa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Julkinen sektori voi vaikuttaa eri alojen energiatehokkuuteen myös välillisesti. Esimerkiksi kuntasektori voi kunnan joukkoliikenne-palveluja tilatessaan kiinnittää erityistä huomiota liikenteen energiatehokkuuteen ja käyttää sitä yhtenä vertailuperusteena päätöksiä tehdessään. Eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tällaisia mahdollisuuksia ei Suomessa ole juurikaan otettu käyttöön. Linja-autoilla ajetun joukkoliikenteen osuus liikenteen päästöistä on varsin pieni. Yhteisissä ilmastotalkoissa tarvitaan kuitenkin kaikkien toimijoiden ponnisteluja EU:ssa asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuustavoitteet koskevat kaikkia energian loppukäyttäjiä riippumatta siitä, mikä on niiden tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaisuudesta. Nyt käsillä olevassa hankkeessa on kartoitettu linja-autoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilaa, tunnistettu ja arvioitu energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esitetty suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi. Hanke on toteutettu osana sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkisen sektorin energiatehokkuuden tutkimuskokonaisuutta. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Antero Honkasalo ja Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, Kalevi Luoma Kuntaliitosta, Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Seppo Silvonen ja Vesa Peltola Motivasta. Tampereen teknillisessä yliopistossa työhön osallistuivat tutkijat Pasi Metsäpuro ja Heikki Liimatainen, projektipäällikkö Harri Rauhamäki ja professori Jorma Mäntynen. Ohjausryhmä kiittää tekijöitä huolellisesti suoritetusta työstä ja arvokkaista ajatuksista jatkotyötä ajatellen. Helsingissä Ohjausryhmän puolesta, Saara Jääskeläinen

4 2 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Tiivistelmä Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Joukkoliikenteen osalta näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on ministeriöiden ja alan liittojen kesken solmittu energiatehokkuussopimus vuosille Sopimuksen tavoitteena on 9 % energiansäästö ja 80 % kattavuus joukkoliikenteestä sopimuskauden loppuun mennessä. Sopimuksen toteutumista seurataan uuden joukkoliikenteen ETStietopankin avulla. Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimusosapuolet ovat sitoutuneet tukemaan tutkimus- ja kehityshankkeita. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen (JOLEN) tutkimushankkeessa selvitettiin linja-autoliikenteen energiatehokkuutta tilastojen, kirjallisuusselvityksen, tilaajien haastattelujen ja operaattoreiden kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa tietotasoa linjaautoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilasta, tunnistaa ja arvioida energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esittää suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi. Haastattelujen perusteella energiatehokkuuteen ei kaupunkien joukkoliikenteen tilaamisessa ole toistaiseksi kiinnitetty juurikaan huomiota. Tilaajat eivät myöskään koe, että heillä olisi riittävästi osaamista energiatehokkuuden kehittämiseen tai resursseja hankkia tällaista osaamista. Tilaajat eivät myöskään ole tietoisia tilaamansa liikenteen energiankäytöstä. Energiatehokkuuden merkityksen odotetaan kuitenkin kasvavan ja tulevaisuudessa siihen liittyviä kriteerejä käytetään kilpailutuksessa ja säännöllistä raportointia edellytetään liikennöitsijöiltä. Operaattorikyselyn perusteella energiatehokkuutta ei ole toistaiseksi otettu lainkaan huomioon joukkoliikenteen kilpailkutuksissa eivätkä liikennöitsijät raportoi energiatehokkuudestaan yrityksen sidosryhmille. Yritykset ovat kokeilleet melko laajasti halpoja ja yksinkertaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, kuten ajonopeuksien rajoittamista, tyhjäkäynnin välttämistä ja rengaspaineiden säännöllistä tarkastusta. Myös kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukset ovat osa monien yritysten energiatehokkuustyötä. Sen sijaan suuria investointeja vaativat toimenpiteet, kuten kevytrakenteisten tai hybridiautojen hankinta eivät ole yrityksissä käytössä. Näiden toimenpiteiden edistämiseksi voitaisiin Suomessa käynnistää hankintatukitoiminta. Energiatehokkuussopimus ei ollut tuttu tai siihen liittyminen ei kiinnosta yli puolta kyselyyn vastaajista. ETS-tietopankin jotkin mahdolliset ominaisuudet, kuten kertomukset parhaista käytännöistä ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi omalla kalustolla, olisivat kuitenkin monien yritysten mielestä hyödyllisiä, joten potentiaalia energiatehokkuussopimuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi ETStietopankkia kehittämällä on olemassa. Tämän kannustavan toimenpiteen lisäksi tilaajat voivat edistää energiatehokkuussopimusta edellyttämällä siihen liittymistä kilpailutuksissa, vaikkakin tämä ei liikennöitsijöiden mielestä ole kovin käyttökelpoinen kilpailutuskriteeri. Tilaajien tulisi kuitenkin edellyttää energiatehokkuuden säännöllistä raportointia, sillä energiankulutustaan tarkasti seuraava liikennöitsijä on useimmiten myös energiatehokas.

5 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 3 Sammandrag Finland har som EU medlem förbundit sig att reducera växthusgas emissioner och förbättra energieffektivitet i alla sektorer av samhället. I kollektivtrafik en energieffektivitetavtal har slutit mellan ministerier och unioner för att upphinna dessa mål. Målen av avtalet är att upphinna 9 % energibesparing och 80 % omfattning i kollektivtrafik innan slutet av avtalsperiod. Förverkligande av avtalet följs med den nya ETS-databanken. För att upphinna målen avtalsparter har förbundit sig att främja forsknings- och utvecklingsprojekten. Uppföljning, rapportering och utveckling av energieffektivitet i kollektivtrafik (JOLEN) forskningsprojekt undersökte energieffektivitet av busstrafik med hjälp av statistiker, litteratur, intervjuer av transportköpare och förfrågan för trafikföretag. Syftet med forskningen var att förbättra kunskaper i nuvarande tillståndet av energianvändning och energieffektivitet i busstrafik, identifiera och uppskatta åtgärder för bättre energieffektivitet och förevisa rekommendationer för utveckling av energieffektivitet och förstärkning av exempelposition av offentlig sektor. På grundval av intervjuerna har transportköparna inte tillsvidare fäst avseende vid energieffektivitet. De inte heller känner att de har tillräckligt kompetens att utveckla energieffektivitet eller resurser att skaffa sådan kompetens. Transportköparna är inte heller medvetna om energianvändning av köpt trafik. Relevansen av energieffektivitet är ändå motsett att öka och i framtiden är samhörande kriterier använt i anbudsförfarandena och regelbundna rapporter krävt från trafikföretagen. På grundval av förfrågan för trafikföretagen har energieffektivitet inte tillsvidare tagit i beaktande vid köpning av kollektivtrafik. Trafikföretagen rapporterar inte heller om energieffektivitet för intressentgrupper. Företagen har ganska ofta prövat billiga och enkla energieffektivitetåtgärder, liksom begränsning av körhastigheter, undvikande av tomgång och regelbunden kontroll av lufttryck av däck. I många företag utbildning av sparsam körning är också en del av arbetet för energieffektivitet. Åtgärder som kräver stora investeringar, liksom lättbyggd eller hybridbussar, är däremot inte använt i företagen. För att främja dessa åtgärder, stöd för anskaffning kunde börjas i Finland. Över hälften av företagen är inte bekanta med energieffektivitetavtal eller intresserad av att ansluta sig till avtalet. Några möjliga egenskaper av ETSdatabanken, liksom rapporter av bästa praktik och uppskattning av åtgärder med egna bussar, skulle vara nyttiga för många företag. Det finns potential för höjning av inbjudande av ETS-databanken. Ytterligare transportköpare kunna främja energieffektivitetavtal genom att kräva det på anbudsförfarandena, även om det inte är särskilt användbar kriterium enligt företagens åsikter. Transportköparna skulle ändå kräva regelbundet rapportering av energieffektivitet, eftersom de trafikföretagen som uppföljer sin energianvändning noggrant är också oftast energieffektiva.

6 4 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Abstract As an EU member state, Finland has committed to reduce the greenhouse gas emissions and increase the energy efficiency on every sector of the society. In order to achieve these targets in public transport sector, the Finnish ministries and unions have made an energy efficiency agreement for The aim of the agreement is to achieve 9 % saving in energy use and 80 % coverage by the end of the agreement period. A new tool called ETS-database has been developed for monitoring the success of the agreement. The signees have also committed to support related research and development projects. The monitoring, reporting and development of energy efficiency in public transportation (JOLEN) research project studied the energy efficiency of bus transport in the view of statistics, literature, interviews of transport buyers and survey of bus operators. The aims of the research was to enhance the current knowledge of energy use and energy efficiency in bus transport, to identify and evaluate energy efficiency measures and to present recommendations for improving the energy efficiency and enhancing the leading role of the public sector. The interviews of public transport buyers indicated that very little attention is paid to energy efficiency currently. Buyers also feel that they lack knowledge for improving the energy efficiency and resources for acquiring this knowledge. The buyers also do not know the energy use of the purchased transport. The importance of energy efficiency is seen to be growing and related criteria will be used in tendering and regular reporting will be required from operators. In the view of the operator survey, energy efficiency has not been taken into account in tendering and the operators do not report their energy efficiency to stakeholders. Companies have tried quite widely cheap and simple energy efficiency measures, such as limiting the driving speed, avoiding idling and inspecting the tire pressures regularly. Also ecodriving training is a part of energy efficiency measures in many companies. On the other hand, measures which require large investments, such as light weight or hybrid buses, are not used in companies. Acquiring grant scheme could be started in Finland to promote these measures. The energy efficiency agreement was not familiar or joining it was not of any interest to over a half of the survey respondents. Some possible features of the ETS-database, such as best practice reports and evaluation of the impacts of energy efficiency measures in the fleet, were considered useful by many operators so there is some potential to increase the attraction of ETS-database. Furthermore, the buyers can promote energy efficiency agreement by demanding operators to join it in order to participate in tendering, although this was not seen as a very useful criterion by operators. The buyers should, however, demand regular reports of energy efficiency, because an operator which monitors its energy use well is very often also energy efficient.

7 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 5 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Tiivistelmä... 2 Sammandrag... 3 Abstract... 4 Sisällysluettelo Johdanto Taustaa tutkimukselle Tutkimusongelma, tavoite ja rajaukset Käytetyt tutkimusmenetelmät Liikenteen energiankäyttö Joukkoliikenteen energiatehokkuuden mittaaminen Energiatehokkuuden arviointikehikko Energiatehokkuuden tietolähteet Tilastotiedot Linja-autoalan ESS-tietopankki Matkustussuoritteen mittaaminen TKL:n matkustajalaskentakokeilu Matkustajalaskennan ja viivetietojen automatisointi Energiatehokkuuteen vaikuttaminen Energiahäviöt Kalustoteknisiä energiatehokkuustoimenpiteitä Rakenteen kevennys ja omamassan pienentäminen Liike-energian talteenotto Kitka ja ilmanvastukset Polttoaine- ja pakokaasuteknologiat Kalustohankinnat Procura - Compro Ruotsin suosituksia Taloudellinen kannustaminen EU Green Public Procurement -hankintasuositukset BESTRANS-operaattorivertailu Kuljettajan informointi ja opastus Taloudellinen ajaminen ja seurantajärjestelmä Koulutussimulaattori Kuljettajaa avustavat järjestelmät Liikennejärjestelmien parannukset Joukkoliikenne-etuudet Uusia näkökulmia liikenteen suunnitteluun Yhteenveto energiatehokkuustoimenpiteistä Energiatehokkuus nykyisessä toiminnassa Tilaajien haastattelu Yleisiä havaintoja Havaintoja kilpailutuksesta Havaintoja seurannasta ja raportoinnista Kaupunkien asemointi Tilaajien näkemykset tulevaisuudesta Kehitysajatuksia Yritysten motivointi seurantajärjestelmän käyttöönottoon Linja-autoliikennöitsijöiden energiatehokkuus-kysely Tausta Energiatehokkuuden seuranta... 45

8 6 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Energiatehokkuuden taso Energiatehokkuustoimenpiteet Energiatehokkuussopimus Energiatehokkuus joukkoliikenteen kilpailutuksessa Energiatehokkuuden tulevaisuus Energiatehokkuusindeksi Kohti energiatehokasta joukkoliikennettä Yritysten motivointi seurantajärjestelmän käyttöönottoon Kilpailutusmallit Raportointimalli Suositukset Valtakunnan tason suosituksia Suosituksia joukkoliikenteen tilaajille Suosituksia joukkoliikenteen tuottajille Lähteet... 67

9 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 7 1. Johdanto Kasvihuoneilmiö ja maapallon öljyvarojen pieneneminen ovat globaaleja haasteita, jotka vaikuttavat voimakkaasti kansalliseen ja paikalliseen päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös liikenteessä. Tällä hetkellä hyvin merkittävä osa liikenteessä käytetystä energiasta tuotetaan fossiilisista polttoaineista. Energiankäytön hillitsemiseksi voidaan yhtenä ratkaisuna nähdä energiatehokkuus. Yleisesti sanalla energiatehokkuus ymmärretään saman tuotteen tai palvelun tuottamista entistä pienemmällä energiamäärällä. Joukkoliikenteessä energiatehokkuus voidaankin siis ajatella pyrkimyksenä ylläpitää sama palvelutaso ja matkustajamäärä pienemmällä energiamäärällä. Toukokuussa 2006 Euroopan yhteisössä voimaan astuneen energiapalveludirektiivin (2006/32/EC) mukaan annetaan jäsenvaltioille ohjeellinen 9 %:n energiansäästötavoite jaksolla Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut tavoitteeseen ja annetun tavoitteen pohjalta ministeriöt sekä alan liitot ovat laatineet joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on saavuttaa 9 %:n energiasäästö vuoteen 2016 mennessä vuosien keskimääräisestä energiankulutuksesta. Sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan joukkoliikenteen toteuttamiseen osallistuvien tahojen toiminnan tehokkuuden parantamista energiatehokkuuden energiayksiköissä mitattuna. (Motiva 2009a) Sopimuksessa osapuolet ovat sitoutuneet tukemaan energiatehokkuuteen tähtäävää tutkimusta ja kehittämistä sekä opastamaan ja kannustamaan yrityksiä energiatehokkaampaan toimintaan. Sopimukseen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta määrällisen tavoitteen mukaan 80 % joukkoliikenteestä on sopimuksen piirissä vuoteen 2016 mennessä. (Motiva 2009a) 1.1 Taustaa tutkimukselle JOLEN-tutkimushankkeessa keskitytään linja-autoliikenteen energiatehokkuuden seurantaan, raportointiin ja kehittämiseen joukkoliikenteen kilpailutuksessa. JOLEN-tutkimushanke on jatkoa VTT:n koordinoimille HDEnergia- ( ) ja RASTU- ( ) tutkimusohjelmille, joissa Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitos on ollut mukana kehittämässä kuljetusyritysten energiatehokkuuden seuranta- ja hallintajärjestelmiä. Lisäksi pohjustusta tilaajan vaikutusmahdollisuuksille on tehty Sektoritutkimuksen neuvottelukunnalle tehdyssä esiselvityksessä Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen. Esiselvityksessä painotettiin erityisesti energiankulutuksen luotettavan seurannan merkitystä sekä tilaajan mahdollisuuksia lisätä energiatehokkuuden painoarvoa kilpailutuksen kriteereissä (Kalenoja & Liimatainen 2008).

10 8 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 1.2 Tutkimusongelma, tavoite ja rajaukset Joukkoliikenteessä energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa saman matkustajamäärän ja palvelutason ylläpitämistä pienemmällä energiamäärällä. Toisaalta energiatehokkuuden parantamista on myös matkustajamäärän kasvattaminen ja palvelutason parantaminen entisellä energiamäärällä. Matkustajamäärän kasvattamiseksi suunnatut toimenpiteet voidaan nähdä myös energiatehokkuuden kehittämisenä. Tässä työssä kuitenkin ensisijaisena tavoitteena on etsiä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla joukkoliikenteen energiankulutusta voitaisiin vähentää matkustajamäärä ja palvelutaso säilyttäen. Erityisesti kartoitetaan tilaajan mahdollisuuksia vaikuttaa energiatehokkuustoimenpiteiden käyttöönottoon. Raportissa tarkastellaan laajempaa joukkoa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja valitaan niistä parhaiten soveltuvat käytännöt. Energiatehokkuuden mittaamiseksi on tavoitteena ottaa käyttöön tunnusluku, jossa otetaan huomioon energiankulutus suhteessa kuljettuun matkaan (liikennesuorite, km) ja myös kuljetettuun matkustajamäärään (matkustussuorite, hkm). Tämän työn yhtenä tavoitteena on energiatehokkuuteen liittyvän seurannan ja raportoinnin kehittäminen. Jotta näitä asioita voidaan kehittää, on nykyisiin toimintatapoihin ja järjestelmiin tutustuttava ja pohdittava toisaalta niiden vahvuuksia mutta myös niiden kehitystarpeita ja yleisiä edellytyksiä niiden kehittämiselle. On esimerkiksi selvitettävä, mitä energiatehokkuuteen liittyviä asioita tällä hetkellä raportoidaan, mitä asioita vaaditaan raportoitavaksi tulevaisuudessa ja voitaisiinko mahdollisesti hyötyä joidenkin muiden tietojen seuraamisesta. Toisaalta on myös pohdittava, millä edellytyksellä seurantaa voidaan toteuttaa ja kuinka usein raportointia olisi tehtävä? Raportointijärjestelmästä on tarkoitus luonnostella malli, jossa kuvataan käytännön tasolla mitä seurantatietoja raportoidaan ja kuinka raportointi suoritetaan. Toisaalta välillisenä tavoitteena työssä on myös liikenteestä aiheutuneiden päästöjen väheneminen energiatehokkuuden parantumisen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen ansiosta. Lisäksi vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttömahdollisuuksia joukkoliikenteessä on hyödyllistä pohtia siitä syystä, että vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön kasvattaminen vähentää liikenteen riippuvaisuutta öljystä. Tutkimuksessa case-kaupunkina on Tampere, jossa joukkoliikenteen energiatehokkuutta ja siihen liittyvää seurantaa ja raportointia pyritään kehittämään. Case-kaupungin kokemusten pohjalta on yleistetty joukkoliikenteeseen parhaiten soveltuvia energiatehokkuuskäytäntöjä ja tarkastellaan mahdollisuuksia energiankäyttöön liittyvien tietojen luotettavaan seuraamiseen ja niiden raportoimiseen. 1.3 Käytetyt tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa yhtenä menetelmä on käytetty kirjallisuusselvitystä toimintaympäristön nykytilan selvittämiseen sekä esitettyihin ongelmiin vastaamiseen. Lisäksi toimintaympäristön nykytilaa analysoimalla pyritään etsimään sen vahvuuksia ja kehitettäviä kohtia. Nykytilan analysoinnin pohjalta pyritään visioimaan seurannan ja raportoinnin tulevaisuuden näkymiä havaittujen muutossignaalien pohjalta.

11 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 9 Energiatehokkuuden nykytilan selvittämiseksi tutkimuksessa tehtiin haastattelu- ja kyselytutkimukset, joilla selvitettiin joukkoliikenteen energiatehokkuuden tasoa Suomessa sekä siihen liittyvän seurannan ja raportoinnin nykytilaa. Haastattelututkimukseen valittiin viisi kaupunkia, joissa on joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio sekä yksi kaupunki, jossa on aikomus siirtyä tilaaja-tuottaja - malliin. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat Linja-autoliiton sekä Paikallisliikenneliiton jäsenyritykset. 1.4 Liikenteen energiankäyttö Suomen energiankulutus vuonna 2007 oli yhteensä petajoulea (1015 J). Asukasta kohden energiankulutus oli 280 gigajoulea (10 9 J), mikä on verrattain korkea, sillä EU27-maiden energiankulutus asukasta kohden on keskimäärin vain noin 100 gigajoulea. Suomen suuri energiantarve johtuu enimmäkseen kylmästä ilmastosta sekä energiaintensiivisestä teollisuudesta. (Tilastokeskus 2008, Eurostat 2009) Lisäksi erityisesti liikenteen suureen energiankulutuksen määrään vaikuttavat ennen kaikkea pitkät etäisyydet ja se, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna runsaasti ajonevoja. Pitkät etäisyydet johtavat siihen, että Suomessa henkilöautoilla ajetaan vuosittain paljon. Tämä näkyy myös siinä, että Suomessa ajoneuvokohtaiset ajomäärät ovat suurimpia Euroopan maista. (Mäkelä et al. 2008) Kuva 1 esittää Suomen energian kokonaiskulutuksen energialähteittäin vuonna Fossiilisten polttoaineiden osuus on tällä hetkellä hieman yli puolet energiankulutuksesta, uusiutuvan energian osuus 24 % ja ydinenergian 17 %. Tällä hetkellä Suomessa uusiutuvat tavat tuottaa energiaa ovat vesi- ja tuulivoiman lisäksi erilaisten puumateriaalien polttaminen. Loput käytetystä energiasta tuotetaan muilla tavoilla sekä tuomalla sähköä muualta. Öljyllä tuotetusta energiasta liikenteen osuus on noin 40 %. (Tilastokeskus 2008) Kuva 1. Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 (mukaillen Tilastokeskus 2008)

12 10 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Kuvassa 2 on esitetty sektoreittain Suomen energiankäyttö. Eniten energiaa kuluu teollisuuden tarpeisiin, joka vastaakin lähes puolta Suomessa käytetystä energiasta. Seuraavaksi merkittävin sektori on rakennusten lämmitys 21 %:n osuudella sekä liikenne 17 %:n ja muut 13 %:n osuuksilla. Liikenteen energiankäyttö sisältää vain Suomen sisäisessä liikenteessä käytetyn energian. (Tilastokeskus 2009) EU27-maissa liikenteen osuus on keskimäärin 32 % koko energiankäytöstä eli sen suhteellinen osuus on suurempi kuin Suomessa. Pelkästään liikenteen suhteellisen osuuden tarkastelu johtaa harhaan, sillä Suomessa kulutetaan kuitenkin henkilöä kohden energiaa liikenteessä 870 kg öljyä vastaava määrä, kun EU27-maiden asukas kuluttaa keskimäärin 760 kg öljyn sisältämän energiamäärän liikenteessä. Suomessa liikenteen suhteellinen osuus jää EU-maita pienemmäksi, sillä energiaintensiivinen teollisuus sekä rakennusten lämmitys vievät suuren osan Suomessa käytetystä energiasta. (Eurostat 2009) Kuva 2. Suomen energiankäyttö sektoreittain Liikenteen osuus sisältää Suomen sisäisen liikenteen energiankäytön. [Petajoulea] (Tilastokeskus 2009) Suomessa tieliikenteen osuus on selkeästi suurin liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta. Vuonna 2008 tieliikenteen osuus oli 73 % liikenteen energiankulutuksesta, vesiliikenteen 19 %, ilmaliikenteen 5 % ja rautatieliikenteen 3 % (Kuva 3). Liikenteen energiankulutukseen on tässä laskettu mukaan myös rautatieliikenteen ulkomaille suuntautuva vesi- ja ilmaliikenne Suomen talousalueella, minkä vuoksi kokonaisenergiankulutus on suurempi kuin kuvassa 2. Kansainvälisiä ylilentoja ei kuitenkaan ole huomioitu. Henkilöautojen osuus liikenteen energiankulutuksesta Suomessa on 44 % ja raskaiden tiekuljetusten osuus 18 %. Linja-autolla tehdyt matkat vievät 3 % liikenteen energiankäytöstä ja muilla tieliikenteen muodoilla osuus on 8 %, joka koostuu pääosin pakettiautojen ja moottoripyörien energiankulutuksesta. (VTT 2009)

13 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 11 Kuva 3. Energiankulutuksen jakautuminen liikennemuodoittain vuonna Kulutukseen on laskettu mukaan ulkomaille suuntautuvan vesi- ja ilmaliikenteen energiankulutus Suomen talousalueella. (VTT 2009) 6,3 PJ; 3 % 18,3 PJ; 8 % 6,9 PJ; 3 % 43 PJ; 19 % 12 PJ; 5 % 41,6 PJ; 18 % 98,9 PJ; 44 % Henkilöautot Raskas tiekuljetus Linja autot Muu tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Kuvassa 4 on esitetty erilaisten liikennemuotojen energiatehokkuuden muutoksia 1990-luvun alusta lähtien vertaamalla kulutettua energiaa tuotettuihin henkilökilometreihin. Vähiten energiatehokas vaihtoehto on kotimaan lentoliikenne, jonka energiatehokkuus on kuitenkin parantunut kolmanneksella vajaan 20 vuoden kuluessa. Energiatehokkain muoto kuvassa esitettyjen liikkumistapojen joukossa on rautatieliikenne. Linja-auton ja henkilöauton välinen keskimääräinen energiatehokkuus on lähentynyt viimeisen 20 vuoden kuluessa henkilöautojen kehittyessä energiatehokkaammiksi. Samana aikana linja-autojen energiatehokkuudessa ei ole kuvaajan mukaan tapahtunut parannusta. Linjaautolla kuluu nykytekniikalla energiaa hieman alle 1 MJ yhtä henkilökilometriä kohden, kun henkilöautolla energiaa kuluu samaan suoritteeseen 1,5 MJ. Jotta linja-autoliikenne joukkoliikenteen osana pystyy pitämään kilpailukykynsä ja asemansa henkilöautoilua energiatehokkaampana vaihtoehtona, on tulevina vuosina saavutettava kehitystä kohti pienempää energiankulutusta tuotettuihin henkilökilometreihin verrattuna. Kuva 4. Kotimaan henkilöliikenteen energiatehokkuus. (Motiva 2008)

14 12 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Tieliikenteen suuri merkitys liikenteen energiankulutuksessa näkyy myös liikenteen päästöissä. Kuvassa 5 on esitetty eri liikennemuotojen laskennallisia päästöosuuksia Suomessa. Hiilidioksidipäästöt ovat kiinteässä yhteydessä energiankulutukseen, koska raakaöljypohjaiset polttoaineet tuottavat palamisprosessin tuloksena kiinteän määrän hiilidioksidia. Hiilidioksidin lisäksi liikenne aiheuttaa myös ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia päästöjä, joista merkittävimpiä säännellään tieliikenteessä Euro-päästönormien mukaisesti. Tiukentuvat päästönormit ovat johtaneet moottoritekniikan ja pakokaasujen jälkikäsittelyn kehitykseen, jonka myötä päästöjä on saatu merkittävästi vähennettyä. Kuva 5. Eri liikennemuotojen tuottamat päästöt. Päästöihin on laskettu mukaan ulkomaille suuntautuva vesi- ja ilmaliikenne Suomen talousalueella. (VTT 2009)

15 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Joukkoliikenteen energiatehokkuuden mittaaminen 2.1 Energiatehokkuuden arviointikehikko Energiatehokkuus määritellään energiapalveludirektiivissä (2006/32/EC) tehdyn suoritteen ja siihen käytetyn energian suhteeksi. Joukkoliikenteessä tämä on luonnollisesti matkustussuoritteen ja energiankulutuksen suhde eli henkilökilometriä energiayksikköä kohti (hkm/kwh tai MJ). Energiatehokkuus on siis ensisijaisesti riippuvainen liikennevälineen käyttöasteesta, mutta myös liikennevälineen ominaisenergiankulutuksesta. Energiatehokkuus muodostuu kuitenkin monen osatekijän tuloksena, eikä energiatehokkuuden tasoa voi arvioida pelkästään hkm/kwh -tunnusluvun avulla, vaan energiatehokkuutta on arvioitava osatekijöidensä summana. Kokonaisuuden tarkastelun myötä myös energiatehokkuustoimenpiteet voidaan kohdistaa niihin energiatehokkuutta määrittäviin tekijöihin, joissa niiden potentiaali on suurin. Tätä kokonaisuutta voidaan kuvata seuraavalla joukkoliikenteen energiatehokkuuden arviointikehikolla: Kuva 6. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden arviointikehikko. (luvut tekijöiden laskemia perustuen lähteisiin: VTT 2009, Liikennevirasto 2010, WSP Finland 2010) Energiatehokkuuteen vaikuttaa monia taustalla olevia määrittäviä tekijöitä. Liikennejärjestelmä määrittää kapasiteetin liikennemäärille ja sen avulla luodaan mahdollisuuksia erilaisille kulkutavoille. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelulla pyritään saavuttamaan sellainen järjestelmä, että tarve sekä liikkumiselle että ajoneuvojen määrälle minimoitaisiin. Tämä johtaa matkustussuoritteen vähenemiseen. Kuitenkin tässä tapauksessa erityisesti joukkoliikenteen suunnittelulla pyritään siihen, että liikenteen kulkutapajakaumassa joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Kokonaisliikennemäärän kasvaessa se tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen liikenne- ja matkustussuoritteen määrien pitää kasvaa. Liikkumisen ohjaus (engl. mobility management) tarkoittaa kestävän liikkumisen edistämiseksi tehtäviä toimenpiteitä kuten kampanjoita, tiedon jakamista,

16 14 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen markkinointia ja liikkumisen suunnittelua. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään yksin henkilöautolla ajamista ja lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Liikkumisen ohjauksen hyviä puolia verrattuna esimerkiksi maankäytön ja infrastruktuurin suunnitteluun ovat sen tehokas, edullinen ja yleisesti hyväksyttävissä oleva keinovalikoima, jonka tulokset voivat olla nähtävissä nopeammin kuin yhdyskuntarakenteen ja liikenteen suunnittelun. (Motiva 2006) Matkustajalle jää joka tapauksessa päätöksenteko siitä, millä kulkumuodolla hän kulloinkin matkansa tekee. Valitsemalla kävelyn tai pyöräilyn, hän voi suorittaa matkansa lähes päästöttömästi ja energiatehokkaasti. Toisaalta valitsemalla joukkoliikenteen, hän on osaltaan kasvattamassa joukkoliikenteen matkustajamääriä ja matkustussuoritetta. Matkustajamäärien kasvu parantaa joukkoliikenteen energiatehokkuutta. Toisaalta se lisää myös linja-auton polttoaineenkulutusta ja mahdollisesti myös ajettujen vuorojen määrää. Tämä luonnollisesti kasvattaa energiankäyttöä. Energiatehokkuuden ja matkustajamäärän välistä suhdetta voidaan optimoida linjastosuunnittelun avulla. Joukkoliikenteen linjastosuunnittelu on monipuolinen kokonaisuus, jolla pyritään löytämään optimaalinen tilanne joukkoliikenteen palvelutason, kustannustehokkuuden ja energiatehokkuuden kannalta. Energiatehokkuutta maksimoitaessa ajettaisiin vain ne vuorot, joilla matkustajia on eniten, jolloin palvelutaso heikkenee ja sen myötä luultavasti matkustajamäärät myös pienenevät. Toisaalta palvelutasoa maksimoitaessa ajetaan myös sellaisia vuoroja, joilla matkustajia on vähän ja energiatehokkuus siten alhainen. Näin voidaan päätyä ajamaan myös vuoroja, joilla energiatehokkuuden kannalta henkilöauto olisi parempi kulkutapa (Kalenoja & Liimatainen 2008). Pitkällä aikavälillä korkea palvelutaso kuitenkin lisää matkustajia ja parantaa energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös mukauttamalla käytettävä linjaautokalusto matkustajamääriin käyttöasteen nostamiseksi. Käytetty ajoneuvokalusto ja -teknologia määrittää muun muassa ajoneuvon ominaisenergian-kulutuksen, hyötysuhteen, käytettävän energiamuodon sekä erilaisia ajovastuksia. Kalustoteknisten toimenpiteiden avulla pyritään energiankulutusta vähentämään sillä, että valitaan oikeanlainen kalusto oikeaan paikkaan. Esimerkiksi kaupunkiliikenteeseen tarkoitettuun ajoneuvoon kannattaa valita sellainen energiamuoto, joka on parhaimmillaan paljon kiihdytyksiä, hidastuksia ja pysähtymistä vaativassa ajotavassa. Pitkämatkaisessa liikenteessä puolestaan korostuu ilmanvastuksen merkitys suurimpana ajovastuksena, jolloin linja-auton korin aerodynaamisella muotoilulla voidaan saavuttaa säästöjä energian-kulutuksessa. Kuljettajan toiminta vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka tehokkaasti ajoneuvon ominaishyötysuhdetta hyödynnetään. Esimerkiksi varmistamalla ajoneuvon huoltotoimenpiteiden olevan ajan tasalla tai kiinnittämällä huomiota ajotapaan kuljettaja voi parantaa energiatehokkuutta. Olosuhteet eli esimerkiksi sateisuus, lumisuus, lämpötila ja ruuhkatilanne ovat seikkoja, joihin kuljettaja ei paljoakaan voi vaikuttaa. Sen sijaan esimerkiksi koulutuksen jälkeen kuljettaja voi varautua erilaisiin olosuhteisiin ja ottaa niiden vaatimukset huomioon toiminnassaan ja ajotavassaan.

17 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Energiatehokkuuden tietolähteet Tilastotiedot Suomessa joukkoliikenteen energiatehokkuuden arvioinnin pääasiallisia tietolähteitä on neljä: Julkisen liikenteen suoritetilasto, VTT:n LIPASTO liikenteen päästölaskentajärjestelmä, Liikenneviraston tietilasto ja valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT). Nämä tietolähteet myös hyödyntävät osin toistensa tietoja. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee julkisen liikenteen suoritetilastoa kahden vuoden välein. Viimeisin tilasto on julkaistu vuonna 2009 ja siinä esitetään vuoden 2007 suoritteet. Tilaston tiedot saadaan Linja-autoliitolta ja siihen kuulumattomien yritysten osalta Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastosta. Suurten kaupunkien sopimusliikenteen suoritteet kerätään suoraan liikenteen ostajilta. Tilasto ei sisällä tietoja linja-autoliikenteen energiankulutuksesta. (LVM 2009.) LIPASTO liikenteen päästölaskentajärjestelmä tuottaa monen tasoista tietoa liikenteen energiankulutuksesta ja päästöistä. Laskennan perustana ovat Tietilaston suoritetiedot ja VTT:n määrittelemät yksikköpäästötiedot eri ajoneuvotyypeille, tietyypeille ja kuormituksille. Yksikköpäästöt perustuvat saksalaiseen HBEFAtietokantaan, VTT:n omiin mittauksiin ja eurooppalaiseen ARTEMIS-tietokantaan. LIPASTO antaa tiedon mm. Suomen linja-autoliikenteen kokonaisenergiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä Tietilaston linja-autojen liikennesuoritteeseen perustuen. (VTT 2009.) Tietilastoon on koottu monipuolista tietoa Suomen tieverkosta ja sillä tapahtuvasta liikenteestä. Tietilasto on pääasiallinen tietolähde esimerkiksi linja-autojen liikennesuoritteen osalta. Tiedot perustuvat manuaalisiin ja automaattisiin liikennelaskentoihin, joita tehdään jatkuvasti kiinteissä ja muuttuvissa tieverkon pisteissä. (Liikennevirasto 2010.) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus tehdään Suomessa noin viiden vuoden välein. Uusi tutkimus toteutetaan ja edellinen tutkimus on vuosilta Henkilöliikennetutkimuksessa kerätään otospohjaisesti tietoa ihmisten liikkumisesta tutkimuspäivien aikana. Tutkimus tuottaa tietoa erityisesti kulkumuotojakaumasta, matkojen tarkoituksesta ja keskimääräisistä matkojen pituuksista. (WSP Finland 2010.) Yllä mainittujen lähteiden lisäksi energiatehokkuuden arvioinnin kotimainen tietolähde on Öljy- ja kaasualan keskusliiton (ÖKKL) tilasto polttoaineiden myynnistä Suomessa. ÖKKL:n tilasto ei erittele diesel-polttoaineen myynnistä raskaan kaluston osuutta, mutta se voidaan arvioida ja tätä arviota käytetään mm. LIPASTOssa energiankulutuslaskentojen tarkastuksessa (Mäkelä et al. 2008) Linja-autoalan ESS-tietopankki Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), ympäristöministeriö (YM) sekä Linja-autoliitto ry (LAL) solmivat 2000-luvun alussa vapaaehtoisen sopimuksen linja-autoalan energiansäästön edistämiseksi. Sopimuksen yhteydessä otettiin käyttöön ESS-tietopankki, johon sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat muun muassa ajoneuvojensa vuosimallit, Euroluokat sekä vuosittain ajetut kilometrit ja polttoaineenkulutukset. Järjestelmän avulla sähköisesti tallennettujen tietojen pohjalta voidaan tuottaa raportteja tai verrata yrityksen omia tietoja muiden järjestelmään raportoivien yritysten vastaaviin tietoihin. Yksittäisten yritysten tietoja järjestelmässä ei kuitenkaan voi

18 16 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen tarkastella. Raportoinnissa yritys voidaan luokitella kokonsa ja harjoitettavan liikennöintityypin mukaan. (Rauhamäki et al. 2006) Vuonna 2001 linja-autoliittoon kuului 372 yritystä, joista 59 raportoi tietonsa ESStietopankkiin. Vuoteen 2006 mennessä linja-autoliiton jäsenmäärä oli kasvanut 465 yritykseen ja ESS-tietopankkiin raportoivien 83 yritykseen. (Kuva 7) Määrällisiä tavoitteita sopimukseen liittyvien suhteen ei ollut, vaan tavoitteena oli, että mahdollisimman moni linja-autoliikenteen yrityksistä liittyisi sopimukseen. (Motiva 2010a) Kuva 7. Linja-autoliiton jäsenyritysten liittyminen ESS-sopimukseen (Motiva 2010a) Yleistä kiinnostusta ESS-tietopankkiin liittyen ilmeni 2000-luvun alkupuolelta lähtien, mutta yrityksiä ovat askarruttaneet kuitenkin seuraavat seikat. Koska ESStietopankkiin raportoimiseksi yritysten tulisi seurata energiankäyttöään kokonaisvaltaisemmin kuin aiemmin on totuttu, yritykset pitivät tiedonkeruuta ja raportointia työläänä. Lisäksi kuljetusyrittäjät eivät kokeneet saavansa vastaavaa hyötyä tekemäänsä työmäärään nähden, jota tietojen kerääminen ja raportoiminen vaati. Joitakin tietoja pidetään yrityksissä myös liikesalaisuuksina, eikä niitä ole haluttu antaa tietopankkiin pankin tietosuojasta huolimatta. Linja-autoalan ESS-tietopankki päivitettiin vuoden 2010 aikana uuteen versioon ETS-tietopankki -nimellä, joka viittaa uuteen energiatehokkuussopimukseen. ETStietopankin tapauksessa on tarkoitus vahvistaa valtion esimerkkiasemaa ja tuoda selvästi esille valtion kanta energiatehokkuuden ja sen raportoinnin kehittämiseksi. ETS-tietopankin on tarkoitus olla sisällöllisesti edeltäjäänsä laajempi ja siellä on tarkoitus esitellä myös erilaisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Merkittävä käyttöä helpottava uudistus on myös linja-autojen perustietojen tuonti järjestelmään suoraan ajoneuvorekisteristä. 2.3 Matkustussuoritteen mittaaminen Joukkoliikenteen energiatehokkuuden määrittämisessä suurin vaikeus on tällä hetkellä tarkan matkustussuoritetiedon puute. Matkustussuoritteen arviointia tehdään Suomessa rahastuslaitetietojen avulla, mikä onkin toimiva menetelmä pitkämatkaisessa bussiliikenteessä, jossa matkan hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Samoin tilausajoliikenteessä ryhmän koko ja ajetut kilometrit on helposti määritettävissä. Kaupunkiliikenteessä rahastuslaitteesta saadaan kuitenkin vain nousevien matkustajien määrä ja matkustajaprofiilien määritys perustuu käytännössä kokonaan resursseja vaativiin ja satunnaisesti toteutettaviin matkustajalaskentoihin.

19 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 17 Automaattisia matkustajalaskentajärjestelmiä on nykyään tarjolla useisiin tekniikoihin perustuen. Mattoilmaisimet ovat ajoneuvon oville asennettavia nestetäytteisiä ilmaisimia, jotka nesteen liikkeiden perusteella määrittävät nousevat ja poistuvat matkustajat. Oville asennettavia ovat myös laser- tai infrapunasäteisiin perustuvat ilmaisimet, joissa matkustaja ja kulkusuunta määritetään kahden peräkkäisen säteen heijastuksista. Uusin tulokas laskennoissa on hahmontunnistukseen perustuva videokuvan analyysi. Bussin ilmajousiin asennettava paineanturi on sen sijaan perinteinen menetelmä, jota Suomessakin on kokeiltu jo 1990-luvun alussa. (Into 2010.) Näiden lisäksi uudet rahastuslaitejärjestelmät mahdollistavat maksukortin leimaamisen noustessa ja poistuttaessa (check in check out) ja tämän myötä matkaan perustuvan hinnoittelun ja tarkan matkustajamäärän laskennan. Laskentamenetelmistä jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa, eikä yleispätevää suositusta parhaasta menetelmästä voi antaa (Taulukko 1). Taulukko 1. Automaattisten matkustajalaskentamenetelmien hyviä ja huonoja puolia. (mukaillen Into 2010) Käytetyin laskentamenetelmä on tällä hetkellä infrapunatunnistus. Tuoreessa tutkimuksessa (Into 2010) 16 kyselyyn vastanneesta 30 kaupungista käytti automaattista laskentajärjestelmää. 14 näistä järjestelmistä oli infrapunatunnistukseen perustuvia ja 2 ilmajousien paineanturointiin.

20 18 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 2.4 TKL:n matkustajalaskentakokeilu Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen (TKL) 12 bussia on varustettu tarkan polttoaineenkulutuksen seurannan mahdollistavilla järjestelmillä, jota käytetään kuljettajien taloudellisen ajotavan seurantaan (Liimatainen et al. 2009). Yhdessä näistä busseista on myös ilmajousien paineanturointi, jonka toimivuutta matkustajaprofiilien määrityksessä kokeiltiin tässä tutkimuksessa. Järjestelmä mahdollistaa myös viiveiden automaattisen seurannan, jota kokeiltiin samassa yhteydessä. Ilmajousien anturointiin perustuvan laskennan etuja ovat sen yksinkertaisuus, toiminnan luotettavuus ja edullinen hinta. Suurin haittapuoli on laskennan epätarkkuus, joka johtuu välttämättömästä henkilön keskipainon määrityksestä, auton runkoon talvella kertyvän lumen painosta ja siitä, että jousitus ei ole suljettu järjestelmä, vaan sitä voidaan säätää, jolloin kaasun tilayhtälön mukaisesti lämpötilan ja tilavuuden muutos vaikuttaa paineeseen. Ilmajousianturoinnin puolesta puhuu kuitenkin uutena seikkana se, että jousipainetiedon pitäisi olla vakio-ominaisuus linja-autojen sisäisessä tiedonsiirtoväylässä vuodesta 2005 lähtien ainakin suurimpien bussivalmistajien kalustossa (Bus-FMS-standard 2007). Standardin myötä erillistä anturointia ei välttämättä tarvita, vaan kuormitustieto saadaan auton väylästä muiden tietojen tapaan ajoneuvolaitteella. Näin vältetään useiden järjestelmien asentaminen autoon ja mahdolliset tiedonsiirto-ongelmat järjestelmien rajapinnoissa. TKL:n jousipaineanturoitu linja-auto on tuottanut jo usean vuoden ajan tietoa keskimääräisestä matkustajamäärästä. Matkustajaprofiilin tuottamiseksi anturin tiedot kalibroitiin uudelleen matkustajalaskennoilla ja tietojen käsittelyä muutettiin. Kalibroinnin matkustajalaskennat toteutettiin ja Paineanturi rekisteröi painelukeman, kun bussin nopeus on 0-5 km/h, eli käytännössä pysäkille tai liikennevaloihin tullessa ja niiltä lähdettäessä. Samaan tapahtumaan, esimerkiksi pysäkille tuloon, rekisteröidään useita painelukemia sekunnin välein, ja näiden keskiarvosta määritetään matkustajamäärä. Kuvassa 8 on esitetty anturilukemien ja todellisten matkustajamäärien mittaustiedot suoritetuista laskennoista. Mittaustuloksia on yhteensä 307 kappaletta. Kuva 8. Anturilukema ja todellinen matkustajamäärä Kuvassa on lisäksi esitetty suora, jota käyttämällä anturilukema muutetaan matkustajamääräksi automaattisessa laskennassa. Suoran yhtälö määritettiin siten, että sitä käyttämällä koko laskentapäivän matkustussuorite (hkm) asettui

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen Bussiliikenteen sähköistyminen Keijo Kilpinen Esityksen sisältö Yleistä päästöjen vähentäminen Berliini: puhtaampi tulevaisuus Wien: paikallispäästötön kaupunkibussi Potzdam: dieselistä sähköbussi Bussin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 11 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Projektin koodi Projektin nimi Liikennevälineiden yksikköpäästöt Vastuuorganisaatio

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6)

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6) Sivu 1(6) Käyttö Monitoriraportin avulla voidaan seurata, miten autokannan ajoneuvoja on ajettu aikajakson aikana. Monitoriraportin yläosa ilmoittaa autokannan polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2007 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2007 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot