Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Pasi Metsäpuro, Heikki Liimatainen, Harri Rauhamäki ja Jorma Mäntynen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Kestävä kehitys

2

3 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 1 Alkusanat EU:n ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet ovat jatkuvasti tiukkenemassa. Suomen tulee vuoteen 2020 mennessä sekä vähentää kasvihuonekaasu-päästöjään että parantaa eri alojen energiatehokkuutta. EU:n energiapalveludirektiivin mukaan energiatehokkuutta tulee parantaa 9 % vuosina Julkisen sektorin tulee toimia energiatehokkuuden parantamisessa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Julkinen sektori voi vaikuttaa eri alojen energiatehokkuuteen myös välillisesti. Esimerkiksi kuntasektori voi kunnan joukkoliikenne-palveluja tilatessaan kiinnittää erityistä huomiota liikenteen energiatehokkuuteen ja käyttää sitä yhtenä vertailuperusteena päätöksiä tehdessään. Eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tällaisia mahdollisuuksia ei Suomessa ole juurikaan otettu käyttöön. Linja-autoilla ajetun joukkoliikenteen osuus liikenteen päästöistä on varsin pieni. Yhteisissä ilmastotalkoissa tarvitaan kuitenkin kaikkien toimijoiden ponnisteluja EU:ssa asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuustavoitteet koskevat kaikkia energian loppukäyttäjiä riippumatta siitä, mikä on niiden tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaisuudesta. Nyt käsillä olevassa hankkeessa on kartoitettu linja-autoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilaa, tunnistettu ja arvioitu energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esitetty suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi. Hanke on toteutettu osana sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkisen sektorin energiatehokkuuden tutkimuskokonaisuutta. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Antero Honkasalo ja Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, Kalevi Luoma Kuntaliitosta, Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Seppo Silvonen ja Vesa Peltola Motivasta. Tampereen teknillisessä yliopistossa työhön osallistuivat tutkijat Pasi Metsäpuro ja Heikki Liimatainen, projektipäällikkö Harri Rauhamäki ja professori Jorma Mäntynen. Ohjausryhmä kiittää tekijöitä huolellisesti suoritetusta työstä ja arvokkaista ajatuksista jatkotyötä ajatellen. Helsingissä Ohjausryhmän puolesta, Saara Jääskeläinen

4 2 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Tiivistelmä Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Joukkoliikenteen osalta näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on ministeriöiden ja alan liittojen kesken solmittu energiatehokkuussopimus vuosille Sopimuksen tavoitteena on 9 % energiansäästö ja 80 % kattavuus joukkoliikenteestä sopimuskauden loppuun mennessä. Sopimuksen toteutumista seurataan uuden joukkoliikenteen ETStietopankin avulla. Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimusosapuolet ovat sitoutuneet tukemaan tutkimus- ja kehityshankkeita. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen (JOLEN) tutkimushankkeessa selvitettiin linja-autoliikenteen energiatehokkuutta tilastojen, kirjallisuusselvityksen, tilaajien haastattelujen ja operaattoreiden kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa tietotasoa linjaautoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilasta, tunnistaa ja arvioida energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esittää suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi. Haastattelujen perusteella energiatehokkuuteen ei kaupunkien joukkoliikenteen tilaamisessa ole toistaiseksi kiinnitetty juurikaan huomiota. Tilaajat eivät myöskään koe, että heillä olisi riittävästi osaamista energiatehokkuuden kehittämiseen tai resursseja hankkia tällaista osaamista. Tilaajat eivät myöskään ole tietoisia tilaamansa liikenteen energiankäytöstä. Energiatehokkuuden merkityksen odotetaan kuitenkin kasvavan ja tulevaisuudessa siihen liittyviä kriteerejä käytetään kilpailutuksessa ja säännöllistä raportointia edellytetään liikennöitsijöiltä. Operaattorikyselyn perusteella energiatehokkuutta ei ole toistaiseksi otettu lainkaan huomioon joukkoliikenteen kilpailkutuksissa eivätkä liikennöitsijät raportoi energiatehokkuudestaan yrityksen sidosryhmille. Yritykset ovat kokeilleet melko laajasti halpoja ja yksinkertaisia energiatehokkuustoimenpiteitä, kuten ajonopeuksien rajoittamista, tyhjäkäynnin välttämistä ja rengaspaineiden säännöllistä tarkastusta. Myös kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukset ovat osa monien yritysten energiatehokkuustyötä. Sen sijaan suuria investointeja vaativat toimenpiteet, kuten kevytrakenteisten tai hybridiautojen hankinta eivät ole yrityksissä käytössä. Näiden toimenpiteiden edistämiseksi voitaisiin Suomessa käynnistää hankintatukitoiminta. Energiatehokkuussopimus ei ollut tuttu tai siihen liittyminen ei kiinnosta yli puolta kyselyyn vastaajista. ETS-tietopankin jotkin mahdolliset ominaisuudet, kuten kertomukset parhaista käytännöistä ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi omalla kalustolla, olisivat kuitenkin monien yritysten mielestä hyödyllisiä, joten potentiaalia energiatehokkuussopimuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi ETStietopankkia kehittämällä on olemassa. Tämän kannustavan toimenpiteen lisäksi tilaajat voivat edistää energiatehokkuussopimusta edellyttämällä siihen liittymistä kilpailutuksissa, vaikkakin tämä ei liikennöitsijöiden mielestä ole kovin käyttökelpoinen kilpailutuskriteeri. Tilaajien tulisi kuitenkin edellyttää energiatehokkuuden säännöllistä raportointia, sillä energiankulutustaan tarkasti seuraava liikennöitsijä on useimmiten myös energiatehokas.

5 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 3 Sammandrag Finland har som EU medlem förbundit sig att reducera växthusgas emissioner och förbättra energieffektivitet i alla sektorer av samhället. I kollektivtrafik en energieffektivitetavtal har slutit mellan ministerier och unioner för att upphinna dessa mål. Målen av avtalet är att upphinna 9 % energibesparing och 80 % omfattning i kollektivtrafik innan slutet av avtalsperiod. Förverkligande av avtalet följs med den nya ETS-databanken. För att upphinna målen avtalsparter har förbundit sig att främja forsknings- och utvecklingsprojekten. Uppföljning, rapportering och utveckling av energieffektivitet i kollektivtrafik (JOLEN) forskningsprojekt undersökte energieffektivitet av busstrafik med hjälp av statistiker, litteratur, intervjuer av transportköpare och förfrågan för trafikföretag. Syftet med forskningen var att förbättra kunskaper i nuvarande tillståndet av energianvändning och energieffektivitet i busstrafik, identifiera och uppskatta åtgärder för bättre energieffektivitet och förevisa rekommendationer för utveckling av energieffektivitet och förstärkning av exempelposition av offentlig sektor. På grundval av intervjuerna har transportköparna inte tillsvidare fäst avseende vid energieffektivitet. De inte heller känner att de har tillräckligt kompetens att utveckla energieffektivitet eller resurser att skaffa sådan kompetens. Transportköparna är inte heller medvetna om energianvändning av köpt trafik. Relevansen av energieffektivitet är ändå motsett att öka och i framtiden är samhörande kriterier använt i anbudsförfarandena och regelbundna rapporter krävt från trafikföretagen. På grundval av förfrågan för trafikföretagen har energieffektivitet inte tillsvidare tagit i beaktande vid köpning av kollektivtrafik. Trafikföretagen rapporterar inte heller om energieffektivitet för intressentgrupper. Företagen har ganska ofta prövat billiga och enkla energieffektivitetåtgärder, liksom begränsning av körhastigheter, undvikande av tomgång och regelbunden kontroll av lufttryck av däck. I många företag utbildning av sparsam körning är också en del av arbetet för energieffektivitet. Åtgärder som kräver stora investeringar, liksom lättbyggd eller hybridbussar, är däremot inte använt i företagen. För att främja dessa åtgärder, stöd för anskaffning kunde börjas i Finland. Över hälften av företagen är inte bekanta med energieffektivitetavtal eller intresserad av att ansluta sig till avtalet. Några möjliga egenskaper av ETSdatabanken, liksom rapporter av bästa praktik och uppskattning av åtgärder med egna bussar, skulle vara nyttiga för många företag. Det finns potential för höjning av inbjudande av ETS-databanken. Ytterligare transportköpare kunna främja energieffektivitetavtal genom att kräva det på anbudsförfarandena, även om det inte är särskilt användbar kriterium enligt företagens åsikter. Transportköparna skulle ändå kräva regelbundet rapportering av energieffektivitet, eftersom de trafikföretagen som uppföljer sin energianvändning noggrant är också oftast energieffektiva.

6 4 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Abstract As an EU member state, Finland has committed to reduce the greenhouse gas emissions and increase the energy efficiency on every sector of the society. In order to achieve these targets in public transport sector, the Finnish ministries and unions have made an energy efficiency agreement for The aim of the agreement is to achieve 9 % saving in energy use and 80 % coverage by the end of the agreement period. A new tool called ETS-database has been developed for monitoring the success of the agreement. The signees have also committed to support related research and development projects. The monitoring, reporting and development of energy efficiency in public transportation (JOLEN) research project studied the energy efficiency of bus transport in the view of statistics, literature, interviews of transport buyers and survey of bus operators. The aims of the research was to enhance the current knowledge of energy use and energy efficiency in bus transport, to identify and evaluate energy efficiency measures and to present recommendations for improving the energy efficiency and enhancing the leading role of the public sector. The interviews of public transport buyers indicated that very little attention is paid to energy efficiency currently. Buyers also feel that they lack knowledge for improving the energy efficiency and resources for acquiring this knowledge. The buyers also do not know the energy use of the purchased transport. The importance of energy efficiency is seen to be growing and related criteria will be used in tendering and regular reporting will be required from operators. In the view of the operator survey, energy efficiency has not been taken into account in tendering and the operators do not report their energy efficiency to stakeholders. Companies have tried quite widely cheap and simple energy efficiency measures, such as limiting the driving speed, avoiding idling and inspecting the tire pressures regularly. Also ecodriving training is a part of energy efficiency measures in many companies. On the other hand, measures which require large investments, such as light weight or hybrid buses, are not used in companies. Acquiring grant scheme could be started in Finland to promote these measures. The energy efficiency agreement was not familiar or joining it was not of any interest to over a half of the survey respondents. Some possible features of the ETS-database, such as best practice reports and evaluation of the impacts of energy efficiency measures in the fleet, were considered useful by many operators so there is some potential to increase the attraction of ETS-database. Furthermore, the buyers can promote energy efficiency agreement by demanding operators to join it in order to participate in tendering, although this was not seen as a very useful criterion by operators. The buyers should, however, demand regular reports of energy efficiency, because an operator which monitors its energy use well is very often also energy efficient.

7 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 5 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Tiivistelmä... 2 Sammandrag... 3 Abstract... 4 Sisällysluettelo Johdanto Taustaa tutkimukselle Tutkimusongelma, tavoite ja rajaukset Käytetyt tutkimusmenetelmät Liikenteen energiankäyttö Joukkoliikenteen energiatehokkuuden mittaaminen Energiatehokkuuden arviointikehikko Energiatehokkuuden tietolähteet Tilastotiedot Linja-autoalan ESS-tietopankki Matkustussuoritteen mittaaminen TKL:n matkustajalaskentakokeilu Matkustajalaskennan ja viivetietojen automatisointi Energiatehokkuuteen vaikuttaminen Energiahäviöt Kalustoteknisiä energiatehokkuustoimenpiteitä Rakenteen kevennys ja omamassan pienentäminen Liike-energian talteenotto Kitka ja ilmanvastukset Polttoaine- ja pakokaasuteknologiat Kalustohankinnat Procura - Compro Ruotsin suosituksia Taloudellinen kannustaminen EU Green Public Procurement -hankintasuositukset BESTRANS-operaattorivertailu Kuljettajan informointi ja opastus Taloudellinen ajaminen ja seurantajärjestelmä Koulutussimulaattori Kuljettajaa avustavat järjestelmät Liikennejärjestelmien parannukset Joukkoliikenne-etuudet Uusia näkökulmia liikenteen suunnitteluun Yhteenveto energiatehokkuustoimenpiteistä Energiatehokkuus nykyisessä toiminnassa Tilaajien haastattelu Yleisiä havaintoja Havaintoja kilpailutuksesta Havaintoja seurannasta ja raportoinnista Kaupunkien asemointi Tilaajien näkemykset tulevaisuudesta Kehitysajatuksia Yritysten motivointi seurantajärjestelmän käyttöönottoon Linja-autoliikennöitsijöiden energiatehokkuus-kysely Tausta Energiatehokkuuden seuranta... 45

8 6 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Energiatehokkuuden taso Energiatehokkuustoimenpiteet Energiatehokkuussopimus Energiatehokkuus joukkoliikenteen kilpailutuksessa Energiatehokkuuden tulevaisuus Energiatehokkuusindeksi Kohti energiatehokasta joukkoliikennettä Yritysten motivointi seurantajärjestelmän käyttöönottoon Kilpailutusmallit Raportointimalli Suositukset Valtakunnan tason suosituksia Suosituksia joukkoliikenteen tilaajille Suosituksia joukkoliikenteen tuottajille Lähteet... 67

9 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 7 1. Johdanto Kasvihuoneilmiö ja maapallon öljyvarojen pieneneminen ovat globaaleja haasteita, jotka vaikuttavat voimakkaasti kansalliseen ja paikalliseen päätöksentekoon kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös liikenteessä. Tällä hetkellä hyvin merkittävä osa liikenteessä käytetystä energiasta tuotetaan fossiilisista polttoaineista. Energiankäytön hillitsemiseksi voidaan yhtenä ratkaisuna nähdä energiatehokkuus. Yleisesti sanalla energiatehokkuus ymmärretään saman tuotteen tai palvelun tuottamista entistä pienemmällä energiamäärällä. Joukkoliikenteessä energiatehokkuus voidaankin siis ajatella pyrkimyksenä ylläpitää sama palvelutaso ja matkustajamäärä pienemmällä energiamäärällä. Toukokuussa 2006 Euroopan yhteisössä voimaan astuneen energiapalveludirektiivin (2006/32/EC) mukaan annetaan jäsenvaltioille ohjeellinen 9 %:n energiansäästötavoite jaksolla Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut tavoitteeseen ja annetun tavoitteen pohjalta ministeriöt sekä alan liitot ovat laatineet joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on saavuttaa 9 %:n energiasäästö vuoteen 2016 mennessä vuosien keskimääräisestä energiankulutuksesta. Sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan joukkoliikenteen toteuttamiseen osallistuvien tahojen toiminnan tehokkuuden parantamista energiatehokkuuden energiayksiköissä mitattuna. (Motiva 2009a) Sopimuksessa osapuolet ovat sitoutuneet tukemaan energiatehokkuuteen tähtäävää tutkimusta ja kehittämistä sekä opastamaan ja kannustamaan yrityksiä energiatehokkaampaan toimintaan. Sopimukseen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta määrällisen tavoitteen mukaan 80 % joukkoliikenteestä on sopimuksen piirissä vuoteen 2016 mennessä. (Motiva 2009a) 1.1 Taustaa tutkimukselle JOLEN-tutkimushankkeessa keskitytään linja-autoliikenteen energiatehokkuuden seurantaan, raportointiin ja kehittämiseen joukkoliikenteen kilpailutuksessa. JOLEN-tutkimushanke on jatkoa VTT:n koordinoimille HDEnergia- ( ) ja RASTU- ( ) tutkimusohjelmille, joissa Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitos on ollut mukana kehittämässä kuljetusyritysten energiatehokkuuden seuranta- ja hallintajärjestelmiä. Lisäksi pohjustusta tilaajan vaikutusmahdollisuuksille on tehty Sektoritutkimuksen neuvottelukunnalle tehdyssä esiselvityksessä Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen energiatehokkuuteen. Esiselvityksessä painotettiin erityisesti energiankulutuksen luotettavan seurannan merkitystä sekä tilaajan mahdollisuuksia lisätä energiatehokkuuden painoarvoa kilpailutuksen kriteereissä (Kalenoja & Liimatainen 2008).

10 8 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 1.2 Tutkimusongelma, tavoite ja rajaukset Joukkoliikenteessä energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa saman matkustajamäärän ja palvelutason ylläpitämistä pienemmällä energiamäärällä. Toisaalta energiatehokkuuden parantamista on myös matkustajamäärän kasvattaminen ja palvelutason parantaminen entisellä energiamäärällä. Matkustajamäärän kasvattamiseksi suunnatut toimenpiteet voidaan nähdä myös energiatehokkuuden kehittämisenä. Tässä työssä kuitenkin ensisijaisena tavoitteena on etsiä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla joukkoliikenteen energiankulutusta voitaisiin vähentää matkustajamäärä ja palvelutaso säilyttäen. Erityisesti kartoitetaan tilaajan mahdollisuuksia vaikuttaa energiatehokkuustoimenpiteiden käyttöönottoon. Raportissa tarkastellaan laajempaa joukkoa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja valitaan niistä parhaiten soveltuvat käytännöt. Energiatehokkuuden mittaamiseksi on tavoitteena ottaa käyttöön tunnusluku, jossa otetaan huomioon energiankulutus suhteessa kuljettuun matkaan (liikennesuorite, km) ja myös kuljetettuun matkustajamäärään (matkustussuorite, hkm). Tämän työn yhtenä tavoitteena on energiatehokkuuteen liittyvän seurannan ja raportoinnin kehittäminen. Jotta näitä asioita voidaan kehittää, on nykyisiin toimintatapoihin ja järjestelmiin tutustuttava ja pohdittava toisaalta niiden vahvuuksia mutta myös niiden kehitystarpeita ja yleisiä edellytyksiä niiden kehittämiselle. On esimerkiksi selvitettävä, mitä energiatehokkuuteen liittyviä asioita tällä hetkellä raportoidaan, mitä asioita vaaditaan raportoitavaksi tulevaisuudessa ja voitaisiinko mahdollisesti hyötyä joidenkin muiden tietojen seuraamisesta. Toisaalta on myös pohdittava, millä edellytyksellä seurantaa voidaan toteuttaa ja kuinka usein raportointia olisi tehtävä? Raportointijärjestelmästä on tarkoitus luonnostella malli, jossa kuvataan käytännön tasolla mitä seurantatietoja raportoidaan ja kuinka raportointi suoritetaan. Toisaalta välillisenä tavoitteena työssä on myös liikenteestä aiheutuneiden päästöjen väheneminen energiatehokkuuden parantumisen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen ansiosta. Lisäksi vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttömahdollisuuksia joukkoliikenteessä on hyödyllistä pohtia siitä syystä, että vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön kasvattaminen vähentää liikenteen riippuvaisuutta öljystä. Tutkimuksessa case-kaupunkina on Tampere, jossa joukkoliikenteen energiatehokkuutta ja siihen liittyvää seurantaa ja raportointia pyritään kehittämään. Case-kaupungin kokemusten pohjalta on yleistetty joukkoliikenteeseen parhaiten soveltuvia energiatehokkuuskäytäntöjä ja tarkastellaan mahdollisuuksia energiankäyttöön liittyvien tietojen luotettavaan seuraamiseen ja niiden raportoimiseen. 1.3 Käytetyt tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa yhtenä menetelmä on käytetty kirjallisuusselvitystä toimintaympäristön nykytilan selvittämiseen sekä esitettyihin ongelmiin vastaamiseen. Lisäksi toimintaympäristön nykytilaa analysoimalla pyritään etsimään sen vahvuuksia ja kehitettäviä kohtia. Nykytilan analysoinnin pohjalta pyritään visioimaan seurannan ja raportoinnin tulevaisuuden näkymiä havaittujen muutossignaalien pohjalta.

11 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 9 Energiatehokkuuden nykytilan selvittämiseksi tutkimuksessa tehtiin haastattelu- ja kyselytutkimukset, joilla selvitettiin joukkoliikenteen energiatehokkuuden tasoa Suomessa sekä siihen liittyvän seurannan ja raportoinnin nykytilaa. Haastattelututkimukseen valittiin viisi kaupunkia, joissa on joukkoliikenteen tilaajaorganisaatio sekä yksi kaupunki, jossa on aikomus siirtyä tilaaja-tuottaja - malliin. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat Linja-autoliiton sekä Paikallisliikenneliiton jäsenyritykset. 1.4 Liikenteen energiankäyttö Suomen energiankulutus vuonna 2007 oli yhteensä petajoulea (1015 J). Asukasta kohden energiankulutus oli 280 gigajoulea (10 9 J), mikä on verrattain korkea, sillä EU27-maiden energiankulutus asukasta kohden on keskimäärin vain noin 100 gigajoulea. Suomen suuri energiantarve johtuu enimmäkseen kylmästä ilmastosta sekä energiaintensiivisestä teollisuudesta. (Tilastokeskus 2008, Eurostat 2009) Lisäksi erityisesti liikenteen suureen energiankulutuksen määrään vaikuttavat ennen kaikkea pitkät etäisyydet ja se, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna runsaasti ajonevoja. Pitkät etäisyydet johtavat siihen, että Suomessa henkilöautoilla ajetaan vuosittain paljon. Tämä näkyy myös siinä, että Suomessa ajoneuvokohtaiset ajomäärät ovat suurimpia Euroopan maista. (Mäkelä et al. 2008) Kuva 1 esittää Suomen energian kokonaiskulutuksen energialähteittäin vuonna Fossiilisten polttoaineiden osuus on tällä hetkellä hieman yli puolet energiankulutuksesta, uusiutuvan energian osuus 24 % ja ydinenergian 17 %. Tällä hetkellä Suomessa uusiutuvat tavat tuottaa energiaa ovat vesi- ja tuulivoiman lisäksi erilaisten puumateriaalien polttaminen. Loput käytetystä energiasta tuotetaan muilla tavoilla sekä tuomalla sähköä muualta. Öljyllä tuotetusta energiasta liikenteen osuus on noin 40 %. (Tilastokeskus 2008) Kuva 1. Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 (mukaillen Tilastokeskus 2008)

12 10 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Kuvassa 2 on esitetty sektoreittain Suomen energiankäyttö. Eniten energiaa kuluu teollisuuden tarpeisiin, joka vastaakin lähes puolta Suomessa käytetystä energiasta. Seuraavaksi merkittävin sektori on rakennusten lämmitys 21 %:n osuudella sekä liikenne 17 %:n ja muut 13 %:n osuuksilla. Liikenteen energiankäyttö sisältää vain Suomen sisäisessä liikenteessä käytetyn energian. (Tilastokeskus 2009) EU27-maissa liikenteen osuus on keskimäärin 32 % koko energiankäytöstä eli sen suhteellinen osuus on suurempi kuin Suomessa. Pelkästään liikenteen suhteellisen osuuden tarkastelu johtaa harhaan, sillä Suomessa kulutetaan kuitenkin henkilöä kohden energiaa liikenteessä 870 kg öljyä vastaava määrä, kun EU27-maiden asukas kuluttaa keskimäärin 760 kg öljyn sisältämän energiamäärän liikenteessä. Suomessa liikenteen suhteellinen osuus jää EU-maita pienemmäksi, sillä energiaintensiivinen teollisuus sekä rakennusten lämmitys vievät suuren osan Suomessa käytetystä energiasta. (Eurostat 2009) Kuva 2. Suomen energiankäyttö sektoreittain Liikenteen osuus sisältää Suomen sisäisen liikenteen energiankäytön. [Petajoulea] (Tilastokeskus 2009) Suomessa tieliikenteen osuus on selkeästi suurin liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta. Vuonna 2008 tieliikenteen osuus oli 73 % liikenteen energiankulutuksesta, vesiliikenteen 19 %, ilmaliikenteen 5 % ja rautatieliikenteen 3 % (Kuva 3). Liikenteen energiankulutukseen on tässä laskettu mukaan myös rautatieliikenteen ulkomaille suuntautuva vesi- ja ilmaliikenne Suomen talousalueella, minkä vuoksi kokonaisenergiankulutus on suurempi kuin kuvassa 2. Kansainvälisiä ylilentoja ei kuitenkaan ole huomioitu. Henkilöautojen osuus liikenteen energiankulutuksesta Suomessa on 44 % ja raskaiden tiekuljetusten osuus 18 %. Linja-autolla tehdyt matkat vievät 3 % liikenteen energiankäytöstä ja muilla tieliikenteen muodoilla osuus on 8 %, joka koostuu pääosin pakettiautojen ja moottoripyörien energiankulutuksesta. (VTT 2009)

13 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 11 Kuva 3. Energiankulutuksen jakautuminen liikennemuodoittain vuonna Kulutukseen on laskettu mukaan ulkomaille suuntautuvan vesi- ja ilmaliikenteen energiankulutus Suomen talousalueella. (VTT 2009) 6,3 PJ; 3 % 18,3 PJ; 8 % 6,9 PJ; 3 % 43 PJ; 19 % 12 PJ; 5 % 41,6 PJ; 18 % 98,9 PJ; 44 % Henkilöautot Raskas tiekuljetus Linja autot Muu tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Kuvassa 4 on esitetty erilaisten liikennemuotojen energiatehokkuuden muutoksia 1990-luvun alusta lähtien vertaamalla kulutettua energiaa tuotettuihin henkilökilometreihin. Vähiten energiatehokas vaihtoehto on kotimaan lentoliikenne, jonka energiatehokkuus on kuitenkin parantunut kolmanneksella vajaan 20 vuoden kuluessa. Energiatehokkain muoto kuvassa esitettyjen liikkumistapojen joukossa on rautatieliikenne. Linja-auton ja henkilöauton välinen keskimääräinen energiatehokkuus on lähentynyt viimeisen 20 vuoden kuluessa henkilöautojen kehittyessä energiatehokkaammiksi. Samana aikana linja-autojen energiatehokkuudessa ei ole kuvaajan mukaan tapahtunut parannusta. Linjaautolla kuluu nykytekniikalla energiaa hieman alle 1 MJ yhtä henkilökilometriä kohden, kun henkilöautolla energiaa kuluu samaan suoritteeseen 1,5 MJ. Jotta linja-autoliikenne joukkoliikenteen osana pystyy pitämään kilpailukykynsä ja asemansa henkilöautoilua energiatehokkaampana vaihtoehtona, on tulevina vuosina saavutettava kehitystä kohti pienempää energiankulutusta tuotettuihin henkilökilometreihin verrattuna. Kuva 4. Kotimaan henkilöliikenteen energiatehokkuus. (Motiva 2008)

14 12 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Tieliikenteen suuri merkitys liikenteen energiankulutuksessa näkyy myös liikenteen päästöissä. Kuvassa 5 on esitetty eri liikennemuotojen laskennallisia päästöosuuksia Suomessa. Hiilidioksidipäästöt ovat kiinteässä yhteydessä energiankulutukseen, koska raakaöljypohjaiset polttoaineet tuottavat palamisprosessin tuloksena kiinteän määrän hiilidioksidia. Hiilidioksidin lisäksi liikenne aiheuttaa myös ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia päästöjä, joista merkittävimpiä säännellään tieliikenteessä Euro-päästönormien mukaisesti. Tiukentuvat päästönormit ovat johtaneet moottoritekniikan ja pakokaasujen jälkikäsittelyn kehitykseen, jonka myötä päästöjä on saatu merkittävästi vähennettyä. Kuva 5. Eri liikennemuotojen tuottamat päästöt. Päästöihin on laskettu mukaan ulkomaille suuntautuva vesi- ja ilmaliikenne Suomen talousalueella. (VTT 2009)

15 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Joukkoliikenteen energiatehokkuuden mittaaminen 2.1 Energiatehokkuuden arviointikehikko Energiatehokkuus määritellään energiapalveludirektiivissä (2006/32/EC) tehdyn suoritteen ja siihen käytetyn energian suhteeksi. Joukkoliikenteessä tämä on luonnollisesti matkustussuoritteen ja energiankulutuksen suhde eli henkilökilometriä energiayksikköä kohti (hkm/kwh tai MJ). Energiatehokkuus on siis ensisijaisesti riippuvainen liikennevälineen käyttöasteesta, mutta myös liikennevälineen ominaisenergiankulutuksesta. Energiatehokkuus muodostuu kuitenkin monen osatekijän tuloksena, eikä energiatehokkuuden tasoa voi arvioida pelkästään hkm/kwh -tunnusluvun avulla, vaan energiatehokkuutta on arvioitava osatekijöidensä summana. Kokonaisuuden tarkastelun myötä myös energiatehokkuustoimenpiteet voidaan kohdistaa niihin energiatehokkuutta määrittäviin tekijöihin, joissa niiden potentiaali on suurin. Tätä kokonaisuutta voidaan kuvata seuraavalla joukkoliikenteen energiatehokkuuden arviointikehikolla: Kuva 6. Joukkoliikenteen energiatehokkuuden arviointikehikko. (luvut tekijöiden laskemia perustuen lähteisiin: VTT 2009, Liikennevirasto 2010, WSP Finland 2010) Energiatehokkuuteen vaikuttaa monia taustalla olevia määrittäviä tekijöitä. Liikennejärjestelmä määrittää kapasiteetin liikennemäärille ja sen avulla luodaan mahdollisuuksia erilaisille kulkutavoille. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelulla pyritään saavuttamaan sellainen järjestelmä, että tarve sekä liikkumiselle että ajoneuvojen määrälle minimoitaisiin. Tämä johtaa matkustussuoritteen vähenemiseen. Kuitenkin tässä tapauksessa erityisesti joukkoliikenteen suunnittelulla pyritään siihen, että liikenteen kulkutapajakaumassa joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Kokonaisliikennemäärän kasvaessa se tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen liikenne- ja matkustussuoritteen määrien pitää kasvaa. Liikkumisen ohjaus (engl. mobility management) tarkoittaa kestävän liikkumisen edistämiseksi tehtäviä toimenpiteitä kuten kampanjoita, tiedon jakamista,

16 14 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen markkinointia ja liikkumisen suunnittelua. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään yksin henkilöautolla ajamista ja lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Liikkumisen ohjauksen hyviä puolia verrattuna esimerkiksi maankäytön ja infrastruktuurin suunnitteluun ovat sen tehokas, edullinen ja yleisesti hyväksyttävissä oleva keinovalikoima, jonka tulokset voivat olla nähtävissä nopeammin kuin yhdyskuntarakenteen ja liikenteen suunnittelun. (Motiva 2006) Matkustajalle jää joka tapauksessa päätöksenteko siitä, millä kulkumuodolla hän kulloinkin matkansa tekee. Valitsemalla kävelyn tai pyöräilyn, hän voi suorittaa matkansa lähes päästöttömästi ja energiatehokkaasti. Toisaalta valitsemalla joukkoliikenteen, hän on osaltaan kasvattamassa joukkoliikenteen matkustajamääriä ja matkustussuoritetta. Matkustajamäärien kasvu parantaa joukkoliikenteen energiatehokkuutta. Toisaalta se lisää myös linja-auton polttoaineenkulutusta ja mahdollisesti myös ajettujen vuorojen määrää. Tämä luonnollisesti kasvattaa energiankäyttöä. Energiatehokkuuden ja matkustajamäärän välistä suhdetta voidaan optimoida linjastosuunnittelun avulla. Joukkoliikenteen linjastosuunnittelu on monipuolinen kokonaisuus, jolla pyritään löytämään optimaalinen tilanne joukkoliikenteen palvelutason, kustannustehokkuuden ja energiatehokkuuden kannalta. Energiatehokkuutta maksimoitaessa ajettaisiin vain ne vuorot, joilla matkustajia on eniten, jolloin palvelutaso heikkenee ja sen myötä luultavasti matkustajamäärät myös pienenevät. Toisaalta palvelutasoa maksimoitaessa ajetaan myös sellaisia vuoroja, joilla matkustajia on vähän ja energiatehokkuus siten alhainen. Näin voidaan päätyä ajamaan myös vuoroja, joilla energiatehokkuuden kannalta henkilöauto olisi parempi kulkutapa (Kalenoja & Liimatainen 2008). Pitkällä aikavälillä korkea palvelutaso kuitenkin lisää matkustajia ja parantaa energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös mukauttamalla käytettävä linjaautokalusto matkustajamääriin käyttöasteen nostamiseksi. Käytetty ajoneuvokalusto ja -teknologia määrittää muun muassa ajoneuvon ominaisenergian-kulutuksen, hyötysuhteen, käytettävän energiamuodon sekä erilaisia ajovastuksia. Kalustoteknisten toimenpiteiden avulla pyritään energiankulutusta vähentämään sillä, että valitaan oikeanlainen kalusto oikeaan paikkaan. Esimerkiksi kaupunkiliikenteeseen tarkoitettuun ajoneuvoon kannattaa valita sellainen energiamuoto, joka on parhaimmillaan paljon kiihdytyksiä, hidastuksia ja pysähtymistä vaativassa ajotavassa. Pitkämatkaisessa liikenteessä puolestaan korostuu ilmanvastuksen merkitys suurimpana ajovastuksena, jolloin linja-auton korin aerodynaamisella muotoilulla voidaan saavuttaa säästöjä energian-kulutuksessa. Kuljettajan toiminta vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka tehokkaasti ajoneuvon ominaishyötysuhdetta hyödynnetään. Esimerkiksi varmistamalla ajoneuvon huoltotoimenpiteiden olevan ajan tasalla tai kiinnittämällä huomiota ajotapaan kuljettaja voi parantaa energiatehokkuutta. Olosuhteet eli esimerkiksi sateisuus, lumisuus, lämpötila ja ruuhkatilanne ovat seikkoja, joihin kuljettaja ei paljoakaan voi vaikuttaa. Sen sijaan esimerkiksi koulutuksen jälkeen kuljettaja voi varautua erilaisiin olosuhteisiin ja ottaa niiden vaatimukset huomioon toiminnassaan ja ajotavassaan.

17 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen Energiatehokkuuden tietolähteet Tilastotiedot Suomessa joukkoliikenteen energiatehokkuuden arvioinnin pääasiallisia tietolähteitä on neljä: Julkisen liikenteen suoritetilasto, VTT:n LIPASTO liikenteen päästölaskentajärjestelmä, Liikenneviraston tietilasto ja valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT). Nämä tietolähteet myös hyödyntävät osin toistensa tietoja. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee julkisen liikenteen suoritetilastoa kahden vuoden välein. Viimeisin tilasto on julkaistu vuonna 2009 ja siinä esitetään vuoden 2007 suoritteet. Tilaston tiedot saadaan Linja-autoliitolta ja siihen kuulumattomien yritysten osalta Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastosta. Suurten kaupunkien sopimusliikenteen suoritteet kerätään suoraan liikenteen ostajilta. Tilasto ei sisällä tietoja linja-autoliikenteen energiankulutuksesta. (LVM 2009.) LIPASTO liikenteen päästölaskentajärjestelmä tuottaa monen tasoista tietoa liikenteen energiankulutuksesta ja päästöistä. Laskennan perustana ovat Tietilaston suoritetiedot ja VTT:n määrittelemät yksikköpäästötiedot eri ajoneuvotyypeille, tietyypeille ja kuormituksille. Yksikköpäästöt perustuvat saksalaiseen HBEFAtietokantaan, VTT:n omiin mittauksiin ja eurooppalaiseen ARTEMIS-tietokantaan. LIPASTO antaa tiedon mm. Suomen linja-autoliikenteen kokonaisenergiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä Tietilaston linja-autojen liikennesuoritteeseen perustuen. (VTT 2009.) Tietilastoon on koottu monipuolista tietoa Suomen tieverkosta ja sillä tapahtuvasta liikenteestä. Tietilasto on pääasiallinen tietolähde esimerkiksi linja-autojen liikennesuoritteen osalta. Tiedot perustuvat manuaalisiin ja automaattisiin liikennelaskentoihin, joita tehdään jatkuvasti kiinteissä ja muuttuvissa tieverkon pisteissä. (Liikennevirasto 2010.) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus tehdään Suomessa noin viiden vuoden välein. Uusi tutkimus toteutetaan ja edellinen tutkimus on vuosilta Henkilöliikennetutkimuksessa kerätään otospohjaisesti tietoa ihmisten liikkumisesta tutkimuspäivien aikana. Tutkimus tuottaa tietoa erityisesti kulkumuotojakaumasta, matkojen tarkoituksesta ja keskimääräisistä matkojen pituuksista. (WSP Finland 2010.) Yllä mainittujen lähteiden lisäksi energiatehokkuuden arvioinnin kotimainen tietolähde on Öljy- ja kaasualan keskusliiton (ÖKKL) tilasto polttoaineiden myynnistä Suomessa. ÖKKL:n tilasto ei erittele diesel-polttoaineen myynnistä raskaan kaluston osuutta, mutta se voidaan arvioida ja tätä arviota käytetään mm. LIPASTOssa energiankulutuslaskentojen tarkastuksessa (Mäkelä et al. 2008) Linja-autoalan ESS-tietopankki Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), ympäristöministeriö (YM) sekä Linja-autoliitto ry (LAL) solmivat 2000-luvun alussa vapaaehtoisen sopimuksen linja-autoalan energiansäästön edistämiseksi. Sopimuksen yhteydessä otettiin käyttöön ESS-tietopankki, johon sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat muun muassa ajoneuvojensa vuosimallit, Euroluokat sekä vuosittain ajetut kilometrit ja polttoaineenkulutukset. Järjestelmän avulla sähköisesti tallennettujen tietojen pohjalta voidaan tuottaa raportteja tai verrata yrityksen omia tietoja muiden järjestelmään raportoivien yritysten vastaaviin tietoihin. Yksittäisten yritysten tietoja järjestelmässä ei kuitenkaan voi

18 16 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen tarkastella. Raportoinnissa yritys voidaan luokitella kokonsa ja harjoitettavan liikennöintityypin mukaan. (Rauhamäki et al. 2006) Vuonna 2001 linja-autoliittoon kuului 372 yritystä, joista 59 raportoi tietonsa ESStietopankkiin. Vuoteen 2006 mennessä linja-autoliiton jäsenmäärä oli kasvanut 465 yritykseen ja ESS-tietopankkiin raportoivien 83 yritykseen. (Kuva 7) Määrällisiä tavoitteita sopimukseen liittyvien suhteen ei ollut, vaan tavoitteena oli, että mahdollisimman moni linja-autoliikenteen yrityksistä liittyisi sopimukseen. (Motiva 2010a) Kuva 7. Linja-autoliiton jäsenyritysten liittyminen ESS-sopimukseen (Motiva 2010a) Yleistä kiinnostusta ESS-tietopankkiin liittyen ilmeni 2000-luvun alkupuolelta lähtien, mutta yrityksiä ovat askarruttaneet kuitenkin seuraavat seikat. Koska ESStietopankkiin raportoimiseksi yritysten tulisi seurata energiankäyttöään kokonaisvaltaisemmin kuin aiemmin on totuttu, yritykset pitivät tiedonkeruuta ja raportointia työläänä. Lisäksi kuljetusyrittäjät eivät kokeneet saavansa vastaavaa hyötyä tekemäänsä työmäärään nähden, jota tietojen kerääminen ja raportoiminen vaati. Joitakin tietoja pidetään yrityksissä myös liikesalaisuuksina, eikä niitä ole haluttu antaa tietopankkiin pankin tietosuojasta huolimatta. Linja-autoalan ESS-tietopankki päivitettiin vuoden 2010 aikana uuteen versioon ETS-tietopankki -nimellä, joka viittaa uuteen energiatehokkuussopimukseen. ETStietopankin tapauksessa on tarkoitus vahvistaa valtion esimerkkiasemaa ja tuoda selvästi esille valtion kanta energiatehokkuuden ja sen raportoinnin kehittämiseksi. ETS-tietopankin on tarkoitus olla sisällöllisesti edeltäjäänsä laajempi ja siellä on tarkoitus esitellä myös erilaisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Merkittävä käyttöä helpottava uudistus on myös linja-autojen perustietojen tuonti järjestelmään suoraan ajoneuvorekisteristä. 2.3 Matkustussuoritteen mittaaminen Joukkoliikenteen energiatehokkuuden määrittämisessä suurin vaikeus on tällä hetkellä tarkan matkustussuoritetiedon puute. Matkustussuoritteen arviointia tehdään Suomessa rahastuslaitetietojen avulla, mikä onkin toimiva menetelmä pitkämatkaisessa bussiliikenteessä, jossa matkan hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Samoin tilausajoliikenteessä ryhmän koko ja ajetut kilometrit on helposti määritettävissä. Kaupunkiliikenteessä rahastuslaitteesta saadaan kuitenkin vain nousevien matkustajien määrä ja matkustajaprofiilien määritys perustuu käytännössä kokonaan resursseja vaativiin ja satunnaisesti toteutettaviin matkustajalaskentoihin.

19 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 17 Automaattisia matkustajalaskentajärjestelmiä on nykyään tarjolla useisiin tekniikoihin perustuen. Mattoilmaisimet ovat ajoneuvon oville asennettavia nestetäytteisiä ilmaisimia, jotka nesteen liikkeiden perusteella määrittävät nousevat ja poistuvat matkustajat. Oville asennettavia ovat myös laser- tai infrapunasäteisiin perustuvat ilmaisimet, joissa matkustaja ja kulkusuunta määritetään kahden peräkkäisen säteen heijastuksista. Uusin tulokas laskennoissa on hahmontunnistukseen perustuva videokuvan analyysi. Bussin ilmajousiin asennettava paineanturi on sen sijaan perinteinen menetelmä, jota Suomessakin on kokeiltu jo 1990-luvun alussa. (Into 2010.) Näiden lisäksi uudet rahastuslaitejärjestelmät mahdollistavat maksukortin leimaamisen noustessa ja poistuttaessa (check in check out) ja tämän myötä matkaan perustuvan hinnoittelun ja tarkan matkustajamäärän laskennan. Laskentamenetelmistä jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa, eikä yleispätevää suositusta parhaasta menetelmästä voi antaa (Taulukko 1). Taulukko 1. Automaattisten matkustajalaskentamenetelmien hyviä ja huonoja puolia. (mukaillen Into 2010) Käytetyin laskentamenetelmä on tällä hetkellä infrapunatunnistus. Tuoreessa tutkimuksessa (Into 2010) 16 kyselyyn vastanneesta 30 kaupungista käytti automaattista laskentajärjestelmää. 14 näistä järjestelmistä oli infrapunatunnistukseen perustuvia ja 2 ilmajousien paineanturointiin.

20 18 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen 2.4 TKL:n matkustajalaskentakokeilu Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen (TKL) 12 bussia on varustettu tarkan polttoaineenkulutuksen seurannan mahdollistavilla järjestelmillä, jota käytetään kuljettajien taloudellisen ajotavan seurantaan (Liimatainen et al. 2009). Yhdessä näistä busseista on myös ilmajousien paineanturointi, jonka toimivuutta matkustajaprofiilien määrityksessä kokeiltiin tässä tutkimuksessa. Järjestelmä mahdollistaa myös viiveiden automaattisen seurannan, jota kokeiltiin samassa yhteydessä. Ilmajousien anturointiin perustuvan laskennan etuja ovat sen yksinkertaisuus, toiminnan luotettavuus ja edullinen hinta. Suurin haittapuoli on laskennan epätarkkuus, joka johtuu välttämättömästä henkilön keskipainon määrityksestä, auton runkoon talvella kertyvän lumen painosta ja siitä, että jousitus ei ole suljettu järjestelmä, vaan sitä voidaan säätää, jolloin kaasun tilayhtälön mukaisesti lämpötilan ja tilavuuden muutos vaikuttaa paineeseen. Ilmajousianturoinnin puolesta puhuu kuitenkin uutena seikkana se, että jousipainetiedon pitäisi olla vakio-ominaisuus linja-autojen sisäisessä tiedonsiirtoväylässä vuodesta 2005 lähtien ainakin suurimpien bussivalmistajien kalustossa (Bus-FMS-standard 2007). Standardin myötä erillistä anturointia ei välttämättä tarvita, vaan kuormitustieto saadaan auton väylästä muiden tietojen tapaan ajoneuvolaitteella. Näin vältetään useiden järjestelmien asentaminen autoon ja mahdolliset tiedonsiirto-ongelmat järjestelmien rajapinnoissa. TKL:n jousipaineanturoitu linja-auto on tuottanut jo usean vuoden ajan tietoa keskimääräisestä matkustajamäärästä. Matkustajaprofiilin tuottamiseksi anturin tiedot kalibroitiin uudelleen matkustajalaskennoilla ja tietojen käsittelyä muutettiin. Kalibroinnin matkustajalaskennat toteutettiin ja Paineanturi rekisteröi painelukeman, kun bussin nopeus on 0-5 km/h, eli käytännössä pysäkille tai liikennevaloihin tullessa ja niiltä lähdettäessä. Samaan tapahtumaan, esimerkiksi pysäkille tuloon, rekisteröidään useita painelukemia sekunnin välein, ja näiden keskiarvosta määritetään matkustajamäärä. Kuvassa 8 on esitetty anturilukemien ja todellisten matkustajamäärien mittaustiedot suoritetuista laskennoista. Mittaustuloksia on yhteensä 307 kappaletta. Kuva 8. Anturilukema ja todellinen matkustajamäärä Kuvassa on lisäksi esitetty suora, jota käyttämällä anturilukema muutetaan matkustajamääräksi automaattisessa laskennassa. Suoran yhtälö määritettiin siten, että sitä käyttämällä koko laskentapäivän matkustussuorite (hkm) asettui

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta- ja kannustinjärjestelmät kuljetusyrityksissä

Energiatehokkuuden hallinta- ja kannustinjärjestelmät kuljetusyrityksissä 1 Energiatehokkuuden hallinta- ja kannustinjärjestelmät kuljetusyrityksissä Tutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Miksi energiatehokkuuden hallintaa?

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Malttia ja viisautta teille Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006 Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö, Motiva Oy Malttia

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Trafin julkaisuja 04-2015. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti 2014. Motiva Oy, Vesa Peltola

Trafin julkaisuja 04-2015. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti 2014. Motiva Oy, Vesa Peltola Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Vuosiraportti 2014 Motiva Oy, Vesa Peltola Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 04/2015 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 1 2 Sopimuksen tilanne

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Kestävä liikenne ja matkailu

Kestävä liikenne ja matkailu Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Tiivistelmä Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Esityksen sisältö mitä uutta linjaautoliikenteen teknologiassa Ympäristöystävällisyyden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot