Johdatus kansantalouden tilinpitoon talouden kuvausjärjestelmänä
|
|
- Johannes Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus kansantalouden tilinpitoon talouden kuvausjärjestelmänä 1. Johdanto: osa II Antti Ripatti Nämä kalvot ovat pääosin Arto Kokkisen (ECB) käsialaa
2 Nykyisten käsitteiden historiaa (Nämä kalvot ovat pääosin Arto Kokkisen (ECB) käsialaa) Kansantulon käsite: William Petty (1665, 1676), Pier le Pesant Sieur de Boisquillebert (1697, 1707) ja Gregory King (1696) Tuotannon käsite Fysiokraatit: Vain maatalous voi tuottaa ylijäämää Adam Smith ( ): Vain tavaroiden tuotanto sekä niiden kauppa ja kuljetus ovat tuotantoa Alfred Marshall ( ) sisällytti tuotantoon myös palvelut. 2
3 Panos-tuotoksen historiaa Wassily Leontief ( ) Input-output analysis is a classical extension of classical theory of general independence, which views the whole economy of a region, of a country or even of the entire world as a single system and sets out to describe and interpret its operation in terms of directly observable basic structural relationships. (Leontief 1987) Taustalla William Petty, Adam Smith, Francois Quesnay, Leon Walras Dynaaminen panos-tuotos -malli Leontief, von Neumann 3
4 Nykyisen kansantalouden tilinpidon pioneereja... Anglo-amerikkalainen traditio: J.M.Keynes ( ), Cambridge Colin Clark ( ), Cambridge James Meade ( ), Cambridge; Nobel prize 1977 Richard Stone ( ), Cambridge; Nobel prize 1984 Simon Kuznets ( ), Harvard; Nobel prize 1971 Wassily Leontief ( ), Harvard; Nobel prize
5 ...tilinpidon pioneereja. Pohjoismainen traditio: Ragnar Frisch ( ), Oslo; Nobel prize 1969 Erik Lindahl ( ), Stockholm Viggo Kampmann ( ) Copenhagen 5
6 National Accounts Pioneers and J M Keynes: when they lived in UK Keynes Clark Meade NP 1977 Stone NP 1984 in USA Kuznets NP 1971 Leontief NP 1973 in Nordic countries Frisch NP 1969 Lindahl Kampmann NP = Nobel Prize
7 Modernin makrotaloustieteen ja integroidun kansantalouden tilinpidon synnystä 1920-luvun taloustieteellä ei ollut yhteisiä käsitteitä, oli tilastomateriaalia, mutta ei tapaa hahmottaa taloutta luvuilla kehitettiin käsitteitä ja teoriaa, Clark, Kuznets Colin Clark yhdisti teoksessaan National Income and Outlay 1937: tuotannon, tulojen, yksityisten kulutusmenojen, julkisen sektorin tulojen ja julkisen kulutuksen, pääoman muodostuksen, säästön, ulkomaan kaupan ja vaihtotaseen makrokäsitteet laati käsitteille kvantitatiiviset estimaatit ei laittanut tuloksiaan tilijärjestelmän muotoon 7
8 Keynes ja assistentit Keynes sai tehtäväkseen selvittää How to pay for the war Tilastoaineiston perustana olivat Clarkin päivitetyt luvut Keynesin perusidentiteetti selvityksessä oli: BKT (fp) = C + I + sodankäyntiin liittyvät maksut (disbursements on warfare) Selvitys valmistui vuonna 1941 Keynesillä oli kaksi yliaktuaaria : James Meade (Nobel 1969) Richard Stone (Nobel 1984) 8
9 Kohti yhtenäisiä käsitteitä ja integroitua tilinpitoa. Kansantalouden tilinpidon järjestelmä: Stone (Iso-Britannia), van Cleeff (Alankomaat) Taustalla: panos-tuotos-analyysi (Leontief), koko kansantaloutta kuvaavat ekonometriset mallit (Jan Tinbergen, Ragnar Frisch ja Odd Aukrust) ja Keynes in yleinen teoria. Kansainvälinen standardointityö: Ensimmäinen käsikirja (YK 1947) ja erityisesti sen liite (Richard Stone) Ensimmäinen standardisoitu suositus (OECD 1953) YK:n ensimmäinen suositus (1953) 9
10 .Lopulta: Integroitu kansantalouden tilinpito, SNA Taustalla: Disaggregoidut taloudelliset mallit 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla Richard Stone: tavoitteena täydellinen tilisysteemi, joka pystyy käsittelemään talouden toimijoita kaikissa eri aspekteissa. YK:n suositus vuodelta 1968 (System of National Accounts, SNA1968): Luotiin yhtenäinen kansantalouden tilinpidon järjestelmä, jossa voidaan esittää A. sekä tuotevirrat B. että rahoitusvirrat C. ja varantojen muutokset 10
11 Kansantalouden tilinpidon nykyiset standardit SNA1993: A System of National Accounts ; YK, IMF, WB; EU, OECD, SNA on tarkoitettu kaikille maille (universaali) SNA2008: revisoitu versio SNA93:sta otetaan lähivuosina Euroopassa käyttöön. ESA 95: European System of National and Regional Accounts 1995, (EU regulation 2223/96) Eurostat, jäsenmaat. Regulaatio EU-maille, yhteensopiva SNA:n kanssa ESA 95:n uudistus tapahtuu SNA:n tahtiin ESA 2010: Iso uudistus; T&K menojen pääomittaminen; asejärjestelmien pääomittaminen; tarkennuksia julkiseen sektoriin; yms. 11
12 TALOUDEN TULOT JA MENOT SEKÄ BRUTTOKANSANTUOTE
13 Talouden tulot (income) ja menot (expenditure) Arvioitaessa talouden tilaa on luonnollista tarkastella talouden niitä kaikkia tuloja, joita taloudenpitäjät ansaitsevat. Koko taloudelle pätee: tulot ovat yhtäsuuret kuin menot, koska Jokaisessa talouden tapahtumassa on myyjä ja ostaja. Jokainen euro, jonka ostaja maksaa on tuloa jollekin myyjälle
14 Bruttokansantuote Bruttokansantuote (BKT) mittaa koko talouden tuloja ja menoja. Se on kaikkien tiettynä aikana, tietyssä maassa tuotettujen lopputuotteiden markkina-arvo. Tulojen ja menojen yhtäsuuruutta voidaan kuvata talouden kiertokulkukaaviolla (circularflow diagram)
15 Figure 1 The Circular-Flow Diagram Copyright 2010 South-Western
16 Sanastoa Firms = yritykset Households = kotitaloudet Goods and services = tavarat ja palvelut; hyödykkeet Factors of production = tuotannontekijät Input=panos Output = tuotos
17 BKT BKT on kaikkien Tuotannon mittari yrittää kattaa tuotannon mahdollisimman tarkkaan. Laiton tuotanto jää mittaamatta, mutta harmaata taloutta arvioidaan. Kotitaloustuotantoa ei mitata. tiettynä aikana, Aika viittaa tässä esimerkiksi vuoden aikana, tai vuosineljänneksen aikana
18 tietyssä maassa Hyödykkeet tuotetaan tietyssä maassa kuten Suomessa; mukaan ei siis lueta esimerkiksi Nokian tuotantoa Intiassa. tuotettujen BKT ei mittaa esimerkiksi käytettyjen esineiden kauppaa
19 lopputuotteiden Välituotteita ei lasketa mukaan: esim. postikortti on lopputuote, mutta siihen käytetty paperi on välituote markkina-arvo Koska markkinahinta on se, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan tietystä tuotteestaa, heijastaa se tuotteen arvoa.
20 BKT:n osatekijöistä BKT sisältää kaikki laillisesti tuotetut tavarat ja palvelukset. BKT:een ei lasketa Kotona tuotettuja ja kulutettuja tavaroita ja palveluksia eli niitä hyödykkeitä, joita ei koskaan tuoda myyntiin. Laittomat hyödykkeet kuten huumeet eivät tule huomioiduksi BKT:n laskennassa.
21 BKT:n erät BKT (Y) on summa: Yksityisestä kulutuksesta (C) Yksityisistä investoinneista (I) Julkisesta kulutuksesta ja investoinneista (G) Nettoviennistä (NX) Y = C + I + G + NX
22 BKT:n erät Yksityinen kulutus(c): Kaikki kotitalouksien tavaroihin ja palveluksiin kohdistuvat menot paitsi uusien asuntojen ostot. Yksityiset investoinnit (I): Menot, jotka kohdistuvat koneiden ja laitteiden ostoon, varastoihin, sekä rakentamiseen (ml. uudet asunnot).
23 BKT:n erät Julkinen kulutus ja investoinnit (G): Valtion ja kuntien ostamat ja tuottamat tavarat ja palvelukset sekä niiden tekemät investoinnit. Näihin ei lasketa mukaan valtion ja kuntien maksamia tulonsiirtoja, koska niihin ei liity tavaroiden tai palvelusten vaihtoa. Nettovienti (NX): Tavaroiden ja palvelusten vienti miinus tuonti.
24
25
26 Table 1 GDP and Its Components Copyright 2010 South-Western
27 Reaalinen ja nimellinen BKT Nimellinen BKT mittaa tuotannon arvoa käyvin hinnoin (kunkin hetken hinnoin). Reaalinen BKT mittaa tuotannon arvoa kiintein hinnoin (tietyn viitevuoden hinnoin). Reaalinen BKT kertoo talouden suorituskyvystä.
28 Table 2 Real and Nominal GDP Copyright 2010 South-Western
29 Table 2 Real and Nominal GDP Copyright 2010 South-Western
30 Table 2 Real and Nominal GDP Copyright 2010 South-Western
31 The GDP Deflator BKT deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan kun nimellisen ja reaalisen BKT:n suhde kerrotaan sadalla: BKT deflaattori = 100*Nimellinen BKT/reaalinen BKT Se kertoo kuinka suuri osa BKT:n muutoksesta johtuu vain hintojen muutoksesta (ei siis tuotetun määrän muuutoksesta).
32 The GDP Deflator Nimellisestä BKT:stä päästään reaaliseen BKT:een edellisen kalvon määritelmää hyväksi käyttäen: Reaalinen BKT = XX Nimellinen BKT BKT deflaattori 20XX 20XX
33 Table 2 Real and Nominal GDP Copyright 2010 South-Western
34 Figure 2 Real GDP in the United Kingdom Copyright 2010 South-Western
35 KANSANTALOUDEN TILINPITO
36 Mitä kansantalouden tilinpito on? Kansantalouden tilinpidossa kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamia taloustoimia. A. Kansantalouden toimijat Institutionaaliset yksiköt Ovat kansantalouden päätöksentekijöitä Ne voivat suorittaa taloustoimia muiden yksiköiden kanssa täysin oikeuksin Institutionaaliset yksiköt ryhmitellään institutionaalisiksi sektoreiksi. Edellisten paikalliset toimijat (toimialat) B. Taloustoimet Yksiköiden keskinäiseen sopimukseen perustuvaa vuorovaikutusta tai joissakin tapauksissa yksiköiden sisäisiä toimia C. Kansantalouden tilit Voidaan laatia institutionaalisille yksiköille, institutionaalisille sektoreille ja koko kansantaloudelle.
37 Kansantalouden tilinpidon tilastoyksiköt Kansantalouden tilinpito perustuu kahdenkertaisen kirjauksen periaatteelle Päätäntäyksikkö (Institutionaalinen yksikkö) Sektorit (yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet, VTY:t ja vastinsektorina ulkomaat) Toiminnallinen yksikkö (paikallinen toimialayksikkö esim tehdas, tuotantolaitos) Toimialat (TOL) (maatalous, teollisuus, kauppa, liikenne..) Tuotteet/tuoteryhmät 37
38 Kansantalouden sektorit Yritykset (Non financial corporations) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (financial corporations) Julkisyhteisöt (General government) Kotitaloudet (Households) Kotitalouksia palvelevat Voittoa Tavoittelemattomat Yhteisöt (VTY:t, Non-profit institutions serving households, NPISH) Ulkomaat (Rest of the world)
39 Tuotantotoimintaa harjoittavat yksiköt Paikallinen toimialayksikkö: Jokainen tuotantotoimintaa harjoittava institutionaalinen yksikkö koostuu yhdestä tai useammasta paikallisesta toimialayksiköstä. Institutionaaliset yksiköt jakautuvat paikallisiksi toimialayksiköiksi sen perusteella, mitä ja miten ne tuottavat. Paikallisten toimialayksiköiden taloustoimet liittyvät aina tuotantotoimintaan ja niillä on vain tuotantotoimintaan liittyviä tilejä. Niillä on yksi pääasiallinen tuotantoaktiviteetti ja mahdollisesti toissijaisia tuotantoaktiviteetteja. Toimialat: paikalliset toimialayksiköt ryhmitellään toimialoiksi niiden pääasiallisen tuotantoaktiviteetin mukaan
40 Tavara- ja palveluvirrat (Kuvio 1) Hintakäsitteet: perushinta=hinta, jonka tuottaja saa tuotteesta ostajanhinta=hinta, jonka ostaja maksaa Koko kansantalouden tasolla: Tarjonta perushintaan + tuoteverot - miinus tuotetukipalkkiot = tarjonta ostajanhintaan Tuoteverot ovat veroja, jotka maksetaan tuotetun vaihdetun tavaran tai palvelun yksikköä kohden (esim. ALV, polttoainevero, tupakkavero). Tuotetukipalkkiot ovat vastaavanlaisia tukia (maataloustuet, lääketuki).
41 Koko kansantalous BRUTTOKANSANTUOTE ARVONLISÄYKSEN JA LOPPUTUOTTEIDEN AVULLA LASKETTUNA
42 Välituotekäyttö ostajanhintaan Tuonti f.o.b. Tuotteiden tarjonta, ostajanhintaan Tuotos perushintaan +Tuoteverot - tuotetuet Vienti f.o.b. Pääoman muodostus, ostajanhintaan Loppukäyttö ostajanhintaan Kulutus ostajanhintaan Kuvio 1. Tavaroiden ja palveluiden virrat 42
43 Tavaroiden ja palvelujen tili Resurssit (+) Tuotos perushintaan +(tuoteverot-tukipalkkiot) +Tuonti f.o.b =Tarjonta ostajahintaan Käyttö (-) Välituotekäyttö ostajanhint. +Kulutus ostajanhint. +Pääoman br. muodostus oh + Vienti f.o.b =Käyttö ostajanhintaan TARJONTA = KYSYNTÄ
44 Koko kansantalous BKT TULOJEN KAUTTA
45 Tulonmuodostustili Kertoo miten tuotannosta saadut tulot jakautuvat eri osapuolille: Palkattu työvoima Julkisyhteisöt (verojen kerääjinä, tukien maksajina) Tuottajayksiköt ( yritykset ja tuotantoa harjoittavat kotitaloudet)
46 Tulonmuodostustili Palkansaajakorvaukset Tuoteverot miinus tukipalkkiot Muut tuotantoverot muut tuotantotukipalkkiot Bruttotoimintaylijäämä Sekatulo Bruttokansantuote Käsitteistä: Bruttotoimintaylijäämä ~ voitot (korvaus pääoman käytöstä) Sekatulo: yrittäjäkotitalouksien korvaus työ- ja pääomapanoksesta
47 c KULUTTAJABAROMETRI (ennakoi IV c:n kehitystä, 50 % bkt:sta) VIIVE: 0 vkoa kuukauden päättymisestä Kansantalouden tilinpidon peruskokonaisuus Suomessa ( liikevaihto ) (välituotekäyttö) TUOTOS (+tuotev.-tukip.) + M = VTK + C + I (+varastot) + G + X TARJONTA- JA KÄYTTÖTAULUKOT (vuosiaineistoilla) Kansantalouden tarjonta ja kysyntä tuotteittain ja toimialoittain TARJONTA = KYSYNTÄ TUOTTEITTAIN (790 tuoteryhmää, 182 toimialaa (TOL)) T + 2 vuotta, joulukuu TUOTOS (+tuotev.-tukip.) VTK + M = C + I (+varastot) + G + X BKT + M = C + I (+varastot) + G + X VUOSITILINPITO: 80 TOL, cp ja fp + SEKTORITILINPITO (70%) (30%) (35%) (15%) (15%) (35%) TOIMIALOITTAIN (kansantulo myös) (sektoreiden taloudell. kehitys, mm. EMUalijäämä, rahoitus-tp.) Ensimmäinen ennakko T+2 kk, helmikuu Lopullinen T + 2 vuotta, joulukuu bkt + m = c + i (+varastot) + g + x IV-TILINPITO: 16 TOL, cp ja fp + sektoritilinpito (kansantulo myös) (EMU-alij. + rahoitus-tp.) (IV:n komponentit ennakoivat vuositilinpidon vastaavia komponentteja) VIIVE: < 70 pvää neljänneksen päättymisestä supistettu Tarjonta = Kysyntä muoto tuotos TUOTANNON SUHDANNEKUVAAJA kuukausittain (ennakoi IV bkt:n volyymia) 3 päätoimialaa VIIVE: 2 kk n. 65 pv kk päättymisestä, 3. kk 45 pv --> FLASH bkt Eurostatille
48 The system of production in the SNA (as presented by Aulin-Ahmavaara 2003, simplified No taxes and subsidies on products) 1.a O + M = U + C+G + I + X (supply = demand) 1.b GDP = O U = C+G + I + X M (GDP through net output or through net demand ) (50% 25% 20% (48% 43 %) 2.a O= U +W + R 2.b GDP = O U = W + R (GDP= W + R: compensation for labour and capital) 3. dk/dt = I t - δk t (fixed capital formation) 4. L = L* (hours worked by household decision exogenous factor) Where O = gross output, U = intermediate uses / intermediate inputs, M = imports, X = exports C = private final consumption, G = general government final consumption, I = gross capital formation, W = labour compensation, R = operating surplus (or mixed inc.) K = fixed capital stock, δ= rate of depreciation L = labour input 48
49 RAHOITUSLAITOKSET lainankorot talletukset välituotekäyttö lainat talletuskorot investointi TUOTTAJAT (yritykset) ostetut tavarat ja palvelut palkat, osingot KULUTTAJAT (kotitaloudet) sosiaali- avustukset tuote- ja tuotantotuet tuoteja tuotantoverot sosiaaliturvamaksut, tuloverot JULKISYHTEISÖT (Valtio ja kunnat) 49 YKSINKERTAISTETTU MALLI KANSANTALOUDESTA
50 Kansantalouden integroidut tilit (lasketaan täydellisinä sektoreille) Tuotanto Tavarat ja palvelut Tulojen jako, uudelleenjako ja käyttö Ulkoiset transaktiot Avaava tase *Muu kuin rahoitusvarall. - valmistetut, ei-valmistetut **Rahoitusvarallisuus Pääoman kertyminen Päättävä tase *Muu kuin rahoitusvarall. - valmistetut, ei-valmistetut **Rahoitusvarallisuus
51 Tilit ja tasapainoerät (tuotanto, tulot, tulojen käyttö) Tuotantotili: Arvonlisäys (tuotos - välituotekäyttö) Tulonmuodostustili: Toimintaylijäämä (arvonlisäys palkansaajakorv.) Ensitulonjakotili: Sektorin ensitulo (arvonlisäys.+ omaisuustulot, netto) Tulojen uudelleenjaon tili: Käytettävissä oleva tulo (ensitulo + tulonsiirrot, netto) Käytettävissä olevan tulon käyttötili: Säästö (käyt.oleva tulo kulutusmenot) 51
52 Tilit ja niiden tasapainoerät (pääoma, Pääomatili: rahoitustilinpito) Nettoluotonanto (pääoman muodostuksen rahoitus miinus pääomanmuodostus) Rahoitustilinpito: (rahoitustaloustoimet, netto = rahoitusvarojen nettohankinta miinus velkojen nettohankinta) Nettoluotonanto 52
53 LÄHTEET Pirkko Aulin-Ahmavaara (2003) Kansantalouden tilinpidon rakenne (luentomoniste, löytyy moodle-alustalta!) Eeva Hamunen (2010) Luentokalvot, useilla kursseilla Markku Suur-Kujala (2010) Luentokalvot, useilla kursseilla SNA2008 (2009), System of National Accounts
Mitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 2.3.2015
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 14.7.2016
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2007-2016* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Olli Savela +358 29 551 3316 kansantalous@tilastokeskus.fi 2 Sisällys
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2008-2017* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Pekka Tamminen +358 29 551 2460 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Korjattu 30.9.2014 Corrected 30.9.2014 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2004-2013* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi
LisätiedotKansantalouden tilinpito
1 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2002-2011* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 9.7.2015
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 29.1.2016
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotMitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei?
Mitä bruttokansantuotteeseen lasketaan ja mitä ei? Kotitaloustuotannon arvo tilaston julkistamistilaisuus 7.11.2018 Kehittämispäällikkö Tuomas Rothovius Kansantalouden tilinpito - ESA (European System
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2007-2016* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Pekka Tamminen +358 29 551 2460 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotKansantalouden tilinpito
0 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2003-2012* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 Marjukka Monto +358 9 1734 3364 kansantalous@tilastokeskus.fi
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko
LisätiedotTuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014
Kansantalous 2017 Panos-tuotos 2014 Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Tilastokeskuksen panos-tuotostilaston mukaan tuontituotteiden käytön osuus
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 16.3.2016
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudelliset näkymät 22 24 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 24.9.22 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/22 Kesä 22 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko
LisätiedotKansantalouden tilinpito
1 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2003-2012* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
Lisätiedot14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8)
14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote ja bruttoarvonlisäys 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden
Lisätiedot(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)
13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite 7.6.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 2/2 8.5.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko. Taulukko
LisätiedotTuontituotteiden osuus runsas neljännes välituotekäytöstä vuonna 2010
Kansantalous 2013 Panos-tuotos 2010 Tuontituotteiden osuus runsas neljännes välituotekäytöstä vuonna 2010 Vuotta 2010 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan tuontituotteiden osuus oli
LisätiedotTTT-kurssi: Tilastot, graafit ja kansantalouden tilinpito Katri Soinne Yliaktuaari
TTT-kurssi: Tilastot, graafit ja kansantalouden tilinpito 8.2.2016 Katri Soinne Yliaktuaari Esityksen sisältö - Tilastot, graafit ja indikaattorit - Mitä ja miksi on kansantalouden tilinpito? - Bruttokansantuote
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotElintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuudessa suurimmat suhteelliset tuotantovaikutukset vuonna 2015
Kansantalous 2018 Panos-tuotos 2015 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuudessa suurimmat suhteelliset tuotantovaikutukset vuonna 2015 Toimialalla 10_12 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus oli
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1)
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2015 Neljännesvuositilinpito 2015, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä Korjattu 5.6.2015. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Tilastokeskuksen
LisätiedotMissä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2013 Neljännesvuositilinpito 2013, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote pysyi edellisen vuosineljänneksen tasolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pysyi
LisätiedotOsa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta
Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24; voit katsoa myös Taloustieteen oppikirjasta lukua 8) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotKaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012
Kansantalous 2014 Panos-tuotos 2012 Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Vuotta 2012 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan kaivostoiminta ja
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi 1)
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi 1)
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotPanos-tuotos 2010 ja 2011
Kansantalous 2015 Panos-tuotos 2010 ja 2011 Elintarviketeollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuosina 2010 ja 2011 Toimialalla 10_12 Elintarviketeollisuus ym oli teollisuustoimialojen
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2015 Neljännesvuositilinpito 2015, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote pieneni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotKotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen
Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto
LisätiedotTekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008
Kansantalous 2011 Panos-tuotos 2008 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Tilastokeskuksen vuoden 2008 panos-tuotostilaston
LisätiedotMiten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö
Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2016 Neljännesvuositilinpito 2016, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1)
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa prosenttia
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2016 Neljännesvuositilinpito 2016, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1) kasvoi heinä-syyskuussa
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2016 Neljännesvuositilinpito 2016, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote pysyi huhti-kesäkuussa ensimmäisen vuosineljänneksen tasolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2012 Neljännesvuositilinpito 2012, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2019 Neljännesvuositilinpito 2018, 4. vuosineljännes Bruttokansantuote jatkoi kasvuaan vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2011 Neljännesvuositilinpito 2011, 1 vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 5,5 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2012 Neljännesvuositilinpito 2012, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 1,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 0,1 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 15.05.2002 KOM(2002) 234 lopullinen 2002/0109 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 muuttamisesta kansantalouden
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2016 Neljännesvuositilinpito 2015, 4. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2018 Neljännesvuositilinpito 2018, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2016, 4. vuosineljännes Bruttokansantuote pysyi loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tasolla, koko vuonna 2016 kasvua 1,6 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 21. toukokuuta 2013 (OR. en) 2010/0374 (COD) LEX 1338 PE-CONS 77/12 ADD 13 REV 1 STATIS 106 ECON 1090 UEM 345 CODEC 3081 EUROOPAN PARLAMENTIN JA
LisätiedotLIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa
FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous Neljännesvuositilinpito, 3 vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2013 Neljännesvuositilinpito 2013, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuoden takaisesta Korjattu5.6.2013. Korjaukset
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous Neljännesvuositilinpito, 3 vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 2,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.12.2003 KOM(2003) 789 lopullinen 2003/0296 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS institutionaalisen sektorin mukaan jaotellun muita kuin rahoitustilejä
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2013 Neljännesvuositilinpito 2013, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä mutta pieneni 1,2 prosenttia vuodentakaisesta Bruttokansantuotteen
Lisätiedot