Ammatillisen kotisiivouksen kuormittavuus ja puhtaustuloksen laatu

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen tiedote Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 4/2008 (631) ASTIANPESU JA SIIVOUS Ammatillisen kotisiivouksen kuormittavuus ja puhtaustuloksen laatu Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen, TTS tutkimus Risto Kuisma, Hanna-Riitta Kymäläinen, Jenni Määttä, Erja Toiviainen-Laine, Anna-Maija Sjöberg HY/Agroteknologian laitos Kotitalouksissa tehtävän ammatillisen kotisiivouksen ostaminen on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kotitalouksien puhdistettavat tilat, materiaalit ja kalustetiheydet vaihtelevat suuresti kotitalouksien välillä, mutta myös verrattuna toimistojen tai julkisten tilojen siivouskohteisiin. Tämä tuo ammatillisen kotisiivouksen väline- ja menetelmäkehitykseen uudet haasteensa, jotta siivoojien työn fyysinen ja psyykkinen kuormitus ei olisi liian suurta. Uusia menetelmiä tarvitaan myös puhtaustuloksen arviointiin, jotta voidaan varmistaa laadukas lopputulos. TTS:n koordinoima tutkimus- ja kehittämishanke Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja oli Työsuojelurahasto ja muina merkittävinä rahoittajina ja yhteistyökumppaneina oli yksitoista toimialan yritystä tai yhteisöä. Hankkeessa arvioitiin siivoojan työympäristön ja työn kuormitustekijöitä työpaikkaselvityksillä käyttäen tiedonkeruussa apuna havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Kotien puhtaustulosta arvioitiin ammatillisen kotisiivouksen jälkeen hygieniakartoituksissa uusien diagnostisten välineiden avulla. Laboratoriokokein selvitettiin erilaisten pintojen puhdistuvuutta ja siivouspyyhkeiden hygieniatasoa sekä puhdistuvuutta. Kuva 1. Kotisiivouksessa puhdistettavat pintamateriaalit vaihtelevat talouskohtaisesti. Kuvassa Lea Lindberg Maarian Kotipalvelusta puhdistamassa liesituuletinta. Kuva: TTS. SISÄLLYS SIIVOOJAT JA TYÖKOHTEET 2 Siivoojat kokeneita työntekijöitä 2 Siivottavat kodit erilaisia 2 Työpäivä koostuu monista tehtävistä ja kohteista 2 SIIVOUKSEN KUORMITTAVUUS JA TYÖN MITOITUS 2 Kokemukset ja tuntemukset siivouksen kuormittavuudesta 2 Siivous myös henkisesti kuormittavaa 2 Fyysinen työkuormitus 2 Tapaturmavaarat 2 Muut vaaratekijät 3 Imurointi on raskasta 3 Siivoojakohtaiset välineet 4 Siivouksen mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä 4 PUHTAUSTUTKIMUS, TULOKSET LABORATO- RIOSSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ 6 Moppien ja siivouspyyhkeiden puhdistus käytännössä 6 Siivouspyyhkeiden puhdistuksesta laboratorioolosuhteissa 6 Hygieniakartoitus mittaa siivouksen laatua 6 Pintojen puhdistuvuus laboratorio-olosuhteissa 6 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN JATKOSSAKIN TÄRKEÄÄ 7 TARPEITA JATKOTOIMENPITEILLE 7 Siivoojat ja työkohteet 7 Työn kuormitustekijät 7 Työvälineet ja -menetelmät 8 Siivouspyyhkeiden puhtaus 8 Hygieniakartoitus 8 Pintojen puhdistuvuus 8 LÄHTEET 8

2 SIIVOOJAT JA TYÖKOHTEET Siivoojat kokeneita työntekijöitä Kyselyyn vastanneista 33 ammatillista kotisiivousta tekevistä siivoojista yli puolet oli iältään vuotta ja noin kolmannes oli 48 vuotta tai sitä vanhempia. Loput siivoojista olivat alle 28-vuotiaita. Siivoojien kokemukset ammatillisesta laitos- tai kotisiivouksesta vaihtelivat paljon: kyselyyn vastanneista alle vuoden työkokemus oli 30 prosentilla, 54 prosentilla 2 10 vuotta ja 17 prosentilla yli 15 vuotta. Siivoojista ainoastaan noin kolmasosalla oli siivousalan ammatillinen koulutus, mutta useilla oli taustalla pitkä työkokemus. Työnantajan järjestämään koulutukseen oli osallistunut yli puolet siivoojista. Siivoojat halusivat lisäkoulutusta eri pintamateriaalien hoidosta, oman fyysisen kunnon ylläpitämisestä, ergonomisista, työtä helpottavista työtavoista sekä pesu- ja puhdistusaineista. Lähes kaikki pitivät omaa ammattitaitoa vähintään melko riittävänä. Työn parhaina puolina pidettiin tyytyväisiä asiakkaita ja oman työn tulosten välitöntä näkemistä. Siivoojat pitivät työtään ruumiillisesti raskaana. Siivoojat, joita havainnoitiin, olivat iältään vuotta. Heidän joukossaan oli yksi mies. Siivottavat kodit erilaisia Siivoojan työtä havainnoitiin 22 kodissa. Ne sijaitsivat uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä: omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa. Asuntojen pinta-alat olivat m². Niistä noin puolet oli alle 100 m² ja toiset puolet yli 100 m². Asunnoissa oli seuraavanlaisia tilaratkaisuja: 2h+k, 3h+k, 4h+k ja 5h+k. Kutakin asuntotyyppiä oli 4 6 kpl. Lapsiperheitä oli puolet, kahden aikuisen muodostamia talouksia oli noin kolmannes ja yksin asuvia iäkkäitä henkilöitä oli noin viidesosassa talouksia. Kotieläimiä oli kolmessa taloudessa: kahdessa oli koira ja yhdessä oli undulaatteja. 16 % 7 % 6 % 3 % 2 % 66 % Kuva 2. Siivoojan ajankäytön jakauma päiväkohtaisesti. Työpäivä koostuu monista tehtävistä ja kohteista Siivoustyö tehtiin jokaisessa kodissa yrityksen ja asiakastalouden välisen sopimuksen mukaisesti. Työ oli kodin viikkosiivouksen tyyppistä sisältäen imuroinnin, pölyjenpyyhkimisen tasoilta ja huonekaluista, lattioiden moppauksen sekä WC:n, pesutilojen ja keittiön puhdistuksen. Joskus saatettiin tehdä asiakkaan pyynnöstä harvemmin tehtäviksi suunniteltuja töitä. Työskentely tapahtui joko yksin tai pareittain. Asiakkaan kotia siivottiin yleensä joka toinen viikko. Sovittu kokonaissiivousaika vaihteli 1,5 tunnista 5 tuntiin asiakastaloutta kohti. Yksin työskenneltäessä siivoojan päivään kuului 1-3 asiakastaloutta ja pareittain työskenneltäessä 3-5 taloutta. Kohteissa työskentelyyn kului työpäivästä keskimäärin 75 prosenttia mukaan luettuna alku- ja loppuvalmistelut sekä tauot. Kohteesta toiseen siirtymiseen/ajamiseen ja siivoustarvikkeiden lastaukseen ja purkuun kului työajasta 25 prosenttia (kuva 2). Työpäivä oli yleensä klo 8 16, kun liikuttiin yrityksen autolla, mutta yleisillä kulkuneuvoilla liikuttaessa siivooja saattoi lähteä kodistaan klo 7 ja palata vasta klo Siivoojalla oli käytössään yrityksen omat välineet imuri mukaan luettuna 13 taloudessa, yrityksen välineet täydennettynä kotitalouden pölynimurilla kuudessa taloudessa, yrityksen suosittelemat kotitalouden välineet ja pölynimuri kolmessa taloudessa. SIIVOUKSEN KUORMITTAVUUS JA TYÖN MITOITUS Kohteessa Siirtyminen autolla kohteesta toiseen Siirtymät, lastaus ja purku Tauko Valmistelu/lope elu Omatoiminen työskentely Kokemukset ja tuntemukset siivouksen kuormittavuudesta Siivoojilta kysyttiin työpäivän alussa, keskellä ja sen päättyessä, kuinka rasittavaksi he tunsivat työnsä 15-luokkaisella arviointiasteikolla (erittäin kevyt erittäin rasittava). Rasittuneisuus työpäivän alussa vaihteli erittäin kevyestä kevyeen. Päivän puolivälissä siivoojien arviot työn kuormituksesta olivat välillä erittäin kevyt hieman rasittava ja päivän päättyessä hyvin kevyt hyvin rasittava riippuen siivoojasta. Laajemman kyselyn mukaan suurin osa siivoojista koki henkisen ja ruumiillisen kuormituksen joskus raskaana ja joskus kevyenä. Käytännön havainnot osoittavat, että vain harva siivooja malttaa pitää ruokatauon, muista tauoista puhumattakaan. Jo parin minuutin istahtamisesta olisi kuitenkin hyötyä. Tauon jälkeen työteho on parempi ja työstä selviää virkeämpänä. Ravitsemus vaikuttaa myös työkykyyn. Säännöllinen, energiapitoisuudeltaan pieni ateria ei väsytä ja auttaa pitämään myöhemmin tapahtuvan syömisen kohtuurajoissa. Siivous myös henkisesti kuormittavaa Kyselyn vastausten perusteella henkistä kuormittumista aiheutti siivoustyön yksipuolisuus, joillakin yksintyöskentely tai työn pakkotahtisuus. Myös työn ihmissuhteet ja kiire lisäsivät kuormittumista. Organisoinnin ja tiedonkulun puutteet koettiin rasitteeksi tapauksissa, joissa siivooja kävi siivousyrityksen toimistotiloissa harvoin. Jossakin määrin työssä saattoi esiintyä väkivallan uhkaa, häirintää ja epäasiallista kohtelua. Fyysinen työkuormitus Asiakaskohteissa tapahtuneen havainnoinnin perusteella työkohteesta riippuen tavaroiden epäjärjestys aiheuttaa järjestelytoimenpiteineen hankalia työasentoja. Yleensä kiertyneessä asennossa ja kurkottaen puhdistetaan suuri määrä työpöytäkaappien pintoja. Huteria keittiötikkaita saatetaan käyttää työnantajan kielloista huolimatta kaappien ja muiden yläpintojen puhdistuksessa. Portaat ja pienemmät siirtymät toiseen tai kolmanteen kerrokseen/tasoon ovat yleisiä ja portaiden puhdistaminen tai vaikkapa pelkkä siirtyminen niissä imurin kanssa voi aiheuttaa riskitilanteita (kuvat 3 ja 4). Kotisiivouksessa työasennot rasittavat selkää, hartioita, niskaa, ranteita ja jalkoja. Työn tauotusten puuttuminen, raskaat nostot ja varrettomat työvälineet lisäävät ruumiillista kuormitusta (kuva7). Erityisesti imuroinnissa on hankalia työasentoja ja imuroinnin osuus kotisiivouksessa on suuri. Vapaan työtilan puute on kodeille tyypillistä niiden suuresta kalustetiheydestä johtuen. Tämä on suuri haaste työvälineiden suunnittelijoille (kuvat 5 ja 6). Tapaturmavaarat Kodeissa liukastumisen ja kompastumisen mahdollisuudet ovat aina läsnä. Vaara aiheutuu tyypillisesti portaista, matoista, 2

3 Kuvat 3 ja 4. Imurointi ja imurin kantaminen portaissa on hankalaa. Kuvassa Lea Lindberg Maarian Kotipalvelusta puhdistamassa portaita. Kuvat: TTS. pölynimurin liitosjohdosta ja imuletkusta yhdistettynä suureen kalustetiheyteen ja jännitykseen tavaroiden mahdollisesta putoamisesta tai kaatumisesta. Liian kosteat menetelmät ja lateksipohjaiset matot aiheuttavat liukkautta riippuen puhdistettavasta pinnasta. Kotien valaistus on yleensä huono siivoojan työvaloksi, mikä vaikeuttaa työskentelyä ja voi aiheuttaa myös tapaturmariskejä. Esimerkiksi saunojen valaistus on erittäin huono. Siivoojien ensiapujärjestelmistä huolehtimiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Muut vaaratekijät Kotisiivouksessa ei yleensä tarvita voimakkaita kemiallisia aineita. Siitä huolimatta on mahdollista, että jotkut puhdistusaineet aiheuttavat yliherkkyyttä henkilöstä riippuen. Samasta syystä tupakoivan asiakkaan koti ei myöskään sovi kaikille siivoojille. Suojainten sekä työjalkineiden käytön puute voi altistaa bakteerien ja sienten tartuttamille infektioille. Pölynimurien kovaäänisyys ja imuroinnin pitkäkestoisuus aiheuttavat meluriskin kotisiivouksessa. Kuulosuojaimien käyttö olisi yksi ratkaisu, mutta niitä ei oltu valmiita käyttämään. Imurointi on raskasta Imurointi kuului kaikkiin havainnoituihin kotisiivouksiin. Suurin osa siivoojista käytti asiakastalouden imuria, jonka käytettävyysominaisuuksissa oli talouskohtaisesti suuriakin puutteita. Imuroimalla poistettiin yleensä pölyt paitsi lattiapinnoilta myös huonekaluista, ja osa siivoojista imuroi Kuva 5. Ahtaat, tiheästi kalustetut tilat lisäävät työaikaa ja aiheuttavat hankalia työasentoja. Kuvassa Tarja Riikonen Servisole Oy Siivouspalvelusta imuroimassa lattiaa. Kuva: TTS. Kuva 6. Sängyn alustat ovat yleensä hankalasti puhdistettavia. Kuvassa Jenni Taskinen SOL Kotipalveluista pyyhkimässä lattiaa. Kuva: TTS. 3

4 myös koriste-esineitä, tauluja yms. Imurointivaihe oli pitkäkestoinen, jopa tunnin yhtämittainen työrupeama. Imuroinnin osuus voi olla pareittain työskenneltäessä lähes puolet siivouksen kokonaisajasta. Työasennot olivat koko ajan huonoja: muun muassa selkä kumarassa ja paljon kiertoasennossa tehtäviä kurkottamisia. Koko ajan oli myös pelko siitä, että jäykkä letku ja perässä tuleva liitosjohto saattavat pudottaa jonkun esineen lattialle (kuvat 5 ja 6). Matot puhdistettiin havainnoitavissa talouksissa yleensä imuroimalla ne molemmin puolin. Myös mattojen tamppaus Kuva 7. Ylhäällä olevien pintojen pyyhkiminen aiheuttaa kurkottelua. Kuvassa Jenni Taskinen SOL Kotipalveluista pyyhkimässä pölyjä kirjahyllystä. Kuva: TTS. ja tuuletus säännöllisin väliajoin kuului siivoojan tehtäviin. Pelkällä imulla toimiva pölynimuri on epäkäytännöllinen matoille. Mattojen puhdistukseen tarvittaisiin harjaavaa tai tamppaavaa imuria, joka keventäisi työtä ja lisäksi mahdollistaisi kotieläinten karvojen poiston tehokkaasti. Työn keventämiseksi ja nopeuttamiseksi tulisi selvittää, mitkä tehtävät on järkevää hoitaa imuroinnilla ja millä imurointia voitaisiin korvata. Asiakkaan ja varsinkin yrityksen edun mukaista olisi miettiä, kuinka imurointia voisi korvata muilla menetelmillä. Siivoojakohtaiset välineet Ammatillisen kotisiivouksen lähtökohtana tulee olla palveluyrityksen työvälineet, joissa on otettu huomioon välineen sopivuus siivoojan omaan mitoitukseen ja asiakastalouksien mukaan vaihtuvat pintojen puhdistusvaatimukset sekä välineiden kuljetusmahdollisuus. Ongelmana pidetään välineiden kuljettamista ja siinä tarvittavien varusteiden puuttumista markkinoilta. Tämän tutkimuksen kohderyhmissä oli lähtökohtana, että siivouskohteissa käytetään yritysten työvälineitä. Usein on kuitenkin käytäntö, että yritys teettää työn kotitalouksien omilla välineillä. Tällöin on vaikea tai jopa mahdotonta määritellä ennakkoon laadullista tulosta tai pitää yllä laadunhallintaa. Kodeissa olevat siivousvälineet ja puhdistusaineet eivät aina vastaa siivoojan vaatimuksia ergonomian, puhtaustuloksen ja joutuisuuden osalta. Siivoojan työkyky saattaa olla koetuksella ja työhön meneekin enemmän aikaa asiakkaan huonoilla työvälineillä kuin käytettäessä ammatilliseen työhön tarkoitettuja välineitä. Todellisuudessa asiakas maksaa tällöin siivoojan tarvitsemista ylimääräisistä työtunneista. Huonot työvälineet edesauttavat työntekijän liikuntaelinten sairauksien kehittymistä raskaassa fyysisessä työssä. Tavoitteena on saada ergonomisesti hyvät työvälineet parantamaan työprosesseja. Siivousvälineen tulee: vastata mitoitukseltaan ja käytettävyydeltään kotien runsaaseen ja monimuotoiseen kalustukseen olla varrellinen ja siivoojan pituuden mukaan säädettävä soveltua mahdollisimman monien pintojen puhdistukseen olla pienessä tilassa kuljetettava toimia käytössä vähällä vedellä olla helposti puhdistettava liinojen sekä moppien on kestettävä pesu korkeassa lämpötilassa ja sietää logistiikan erityistarpeita, kuten kuljetusta eri välineissä ja pesuajan siirtoa. Siivouksen mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä Siivoustyön mitoitukseen vaikuttavat tekijät ovat tärkeä tunnistaa, kun halutaan kehittää ennakkosuunnittelua ja toimintatapoja. Onnistuneilla ratkaisuilla vähennetään työntekijän stressiä, joka syntyy liian kireistä aikatauluista sekä parannetaan työn tuloksellisuutta. Siivoojan tarvitsemaan aikaan vaikuttavat kotisiivouksessa: asunnon koko ja onko se yhdessä vai useammassa kerroksessa asunnon kalusteet ja tavarat, niiden määrä, sijoittaminen, rakenteet, materiaalit, rikkoutumiselle herkkien koriste-esineiden määrä ja järjestyksen ylläpito yms. asunnon ja kalusteiden pintamateriaalit asunnon sijainti esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä vaikuttaa siivottavan lian laatuun ja määrään sekä parkkipaikkojen saantiin mitä ja miten kotitaloudessa siivotaan sekä kuinka usein kotitalouden koko, henkilöiden ikä, elämäntapa yms. sisustus, erityisesti matot ja huonekalujen verhoilut kotieläimet, esimerkiksi karvaa ja höyheniä tuottavat eläimet kuten koirat, kissat, linnut ym. millaisilla välineillä siivotaan millaisia menetelmiä käytetään. Pienen ja ahtaan asunnon, jossa on paljon huonekaluja, siivoamiseen tarvittava aika saattaa olla huomattavasti suurempi kuin pinta-alaltaan suuren ja selkeästi tai vähän kalustetun asunnon. Havainnointikohteissa mitattiin kalustetiheyttä, minkä perusteella voitiin yleisesti arvioida kalustusasteen olleen yli 50 prosenttia. Kiinteistön siivouksen menetelmä- ja aikastandardeissa suurin kalustusaste, kalustuksen osuus lattia-alasta yli 50 prosenttia, on luokiteltu erittäin runsaasti kalustetuksi tilaksi. Kiinteistön siivouksen mitoituksessa tämä otetaan siis huomioon. Yksin työskentelevien siivoojien nopeus alle 100 m²:n asunnossa oli keskimäärin 1,76 min/m² ja yli 100 m²:n asunnossa keskimääräinen siivousnopeus oli 1,23 min/m² eli 30 % nopeammin. Vastaavat nopeudet parityöskentelyssä olivat 1,74 min/ m² ja 1,12 min/m². Yksin työskenneltäessä siivoojan käyttämä keskimääräinen aika asunnon neliötä kohti (0,8 2,8 min) vaihteli paljon. Parityöskentelyssä siivoojakohtainen vaihtelu (0,9 2,2 min) oli vähäisempää. Mattojen puhdistusmenetelmät ovat yleisesti huonoja ja paljon aikaa vieviä, mikä erityisesti tulisi ottaa huomioon kokonaisaikaa arvioitaessa. 4

5 Lapsiperheissä on yleensä muihin talouksiin verrattuna enemmän huonekaluja, kalusteita ja tavaroita. Mahdollisesti siellä on myös enemmän epäjärjestystä, mikä lisää siivousaikaa. Jos siivotaan harvoin, ehtii asunto siivousten välillä likaantua enemmän. Tällöin on varattava enemmän siivousaikaa kuin tiheämmin siivottavissa kohteissa. Kotieläimet aiheuttavat lisätarvetta siivoukselle. Koiran ja kissan karvojen poisto erityisesti matoilta ja huonekalutekstiileiltä vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa riippuen asunnon materiaaleista ja tekstiileistä. Tarkasteltaessa yksintyöskentelevän siivoojan ajankäytön osuutta asunnon eri tiloihin (kuva 8) voidaan todeta, että keskimäärin suurin osa ajasta kuluu keittiö- ja ruokailutiloihin (25 %), seuraavaksi eniten olohuoneeseen (21 %) ja makuu-, työ- ja lastenhuoneisiin (17 %), sen jälkeen tulevat pesuhuone (14 %), eteis- ja aulatilat 12 % 14 % 9 % 17 % 3 % 25 % 21 % (12 %) ja WC-tilat (9 %) sekä muut tilat (2 %). Parityöskentelyssä toinen siivooja keskittyi yleensä imuroimiseen ja toinen pölyjen pyyhkimiseen, lattioiden moppaamiseen Kei ö ja ruokailu la Olohuone Makuu,- lasten- ja työhuoneet Pesuhuone Eteis- ja aula lat WC muut Kuva 8. Yksintyöskentelevän henkilön työajan jakautuminen huonekohtaisesti. sekä pesu- ja WC-tilojen puhdistukseen. Yleensä parityöskentelyssä työpari vaihtoi työtehtäviä työpäivän aikana mentäessä uuteen siivouskohteeseen. huonekohtainen osuus työajasta % 50 Keittiö ja ruokailutila Olohuone Makuu-, lasten- ja työhuoneet Pesutilat Eteis- ja aulatilat kohde keskiarvo siivouskohteet Kuva 9. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäytön jakaumat asunnon kokonaistyöajasta huone- ja siivoojakohtaisesti. Keittiö- ja ruokailutilojen osuus asunnon kokonaissiivousajasta oli % riippuen siivoojasta tai kodista. Työaikaa käytettiin min. Nämä tilat olivat pinta-alaltaan m². Suhteessa eniten aikaa (46 %) kului 18 m²:n kokoisessa keittiössä, jossa pintojen pyyhkimisen ja mattojen imuroimisen lisäksi pestiin likaisia astioita. Myös seuraavaksi eniten aikaa (33 %) meni keittiössä, jonka siivoukseen kuului likaisten astioiden pesu. Olohuoneen osuus asunnon kokonaissiivousajasta oli % riippuen siivoojasta tai kodista. Työaikaa käytettiin min. Nämä tilat olivat pinta-alaltaan m². Suhteessa eniten aikaa (31 %) meni asunnossa, jossa aikaa kului runsaasti koiran karvojen vaikeaan puhdistamiseen matoista ja tekstiilihuonekaluista. Seuraavaksi suurimpaan osuuteen (28 %) vaikutti pienen olohuoneen runsas kalustus ja matot. Makuu-, lasten- ja työhuonetilojen osuus asunnon kokonaissiivousajasta oli 4-29 % riippuen siivoojasta tai kodista. Työaikaa käytettiin 4 47 min. Nämä tilat olivat pinta-alaltaan 8 49 m². Suhteessa eniten aikaa (29 %) meni lapsiperheen asunnossa, jossa lasten huoneissa oli paljon siirrettäviä tavaroita. Seuraavaksi suurimpaan osuuteen (25 %) vaikutti se, että siivooja vaihtoi lakanat ja silitti asiakkaan erityispyynnöstä pyykkiä. Pesutilojen osuus asunnon kokonaissiivousajasta oli 3 25 % riippuen siivoojasta tai kodista. Pesutilat olivat pinta-alaltaan 3 6 m². Suhteessa eniten aikaa (25 %) meni 4 m²:n pesuhuoneessa, jossa oli liukkauden estävä erikoislattia, jonka puhdistus vei tavanomaista enemmän aikaa. Vähiten aikaa (3 % ja 8 %) kului kylpyhuoneissa, joissa oli tilaa siivota ja joissa siivooja osasi hyödyntää tehokkaasti erilaisia menetelmiä. Eteis- ja aulatilojen osuus asunnon kokonaissiivousajasta oli 6 21 % riippuen siivoojasta tai kodista. Tilojen pinta-alat olivat 4 35 m². Suhteessa eniten aikaa (21 %) meni pienikokoisessa eteisessä, jossa koiraperheen maton imurointi oli aikaavievin osuus. Seuraavaksi eniten aikaa (16 % ja 20 %) kului eteisissä, jotka olivat pinta-alaltaan suurimpia ja sisälsivät kalusteita, peilejä tai säilytettäviä tavaroita kuten kenkiä, joita jouduttiin siirtelemään. 5

6 PUHTAUSTUTKIMUS, TULOKSET LABORATORIOSSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ Moppien ja siivouspyyhkeiden puhdistus käytännössä Siivousvälineiden puhtaudesta huolehtiminen on nousemassa kotisiivouksen laadun yhdeksi kriittiseksi tekijäksi. Tähän tutkimukseen osallistuneista palveluyrityksistä puolet hoiti välineiden puhdistuksen keskitetysti yrityksen omissa tiloissa. Muissa yrityksissä siivoojat huolehtivat välineiden puhdistuksen kotonaan. Jossakin määrin asiakkaat itse huolehtivat välineidensä puhdistuksesta. Siivoojan kotona puhdistuksen etuna on, ettei siivoojan tarvitse välineiden ja varusteiden takia mennä yrityksen toimistoon, vaan hän voi lähteä suoraan kodista siivouskohteeseen. Haittana on, että kotipyykinpesukoneen ohjelmat ovat pitkiä ja pesujärjestelyt vaativat omaa aikaa. Se on yleensä korvauksetonta työaikaa. Lisäksi siivoojan on soviteltava pesuja oman pyykkinsä ja työpyykkien välillä. Asiakastalouksien liat ja oman talouden liat sekoittuvat keskenään. Mikrobiriski kasvaa erityisesti Kuva 10. Ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut pesukoneet ovat moppien ja siivouspyyhkeiden pesuun tarkoituksenmukaisempia kuin kotikoneet. Kuvassa Pasi Mononen Palmiasta poistamassa puhtaita moppeja Electroluxin moppipesukoneesta ennen siivouskohteisiin lähtemistä. Kuva: TTS. silloin, kun käytetään matalia pesulämpötiloja ja lyhyitä ohjelmia. Kotitalouden pyykinpesukoneesta tiedetään TTS:n aikaisempien tutkimusten perusteella, että koneen rakenteisiin/altaan pohjalle jää aina pesun jälkeen vettä. Tällöin pesijä ei voi varmistua koneen puhtaudesta. Markkinoilla on tarjolla ammattimaiseen käyttöön moppipesukoneita, jotka puhdistuvat täysin pesuvedestä (kuva 10). Ammattimaiseen käyttöön tarkoitetun koneen asentaminen ei aina onnistu yrityksen toimistotiloihin asennusvaatimuksista johtuen. Jatkossa onkin tarpeen selvittää ratkaisuedellytyksiä esimerkiksi sijoittaa kone asuinkiinteistöjen yhteisiin tiloihin. Asiakastalouden huolehtimiin siivousvälineisiin ja niiden mahdolliseen epäpuhtauteen liittyy riskejä, jotka siivoojan täytyisi tunnistaa. Epäpuhtaat, partikkelilikaa sisältävät mikrokuitupyyhkeet saattavat naarmuttaa pintoja. Suojakäsineiden käyttö on myös välttämätöntä, jotta mikrobeja ei siirtyisi omiin käsiin. Samoin hyvät työkengät keventävät työtä ja suojaavat työntekijöitä mahdollisilta tartunnoilta. Siivouspyyhkeiden puhdistuksesta laboratorio-olosuhteissa Kyselyn tulosten mukaan käytettyjä siivouspyyhkeitä säilytetään vaihtelevia aikoja ennen pesua. Suurin osa siivoojista pesee pyyhkeet päivittäin, mutta enimmillään niitä säilytetään useita vuorokausia, jopa viikko. Laboratoriotutkimuksessa siivouspyyhkeiden hygieniatasoa seurattiin työpäivän pituisena (8 h) ja kahden vuorokauden säilytysaikana. Tutkimukset osoittivat, että likaisten siivouspyyhkeiden bakteeripitoisuudet kasvoivat joissakin tapauksissa merkittävästi jo kahdeksan tunnin aikana, jopa satatuhatkertaisiksi. Mitä pidempään siivouspyyhkeitä säilytettiin, sitä suuremmiksi bakteerimäärät kasvoivat. Merkittävä tulos käytännön kannalta on myös siivouspyyhkeiden pesukokeen tulos. Kun likaiset pyyhkeet pestiin kotitalouden pyykinpesukoneessa (60 C), pyyhkeiden bakteerimäärät laskivat selvästi, mutta silti pyyhkeisiin jäi jonkin verran tai jopa merkittävästi bakteereja: jopa tuhat pesäkettä muodostavaa yksikköä grammassa kuivaa siivouspyyhettä kohti. Tämä voi johtua siitä, että pesussa pyyhkeistä ei saatu irrotettua niihin pinttynyttä bakteerilikaa tai pesulämpötila oli liian alhainen, vaikka lämpötila olikin valittu siivouspyyhkeiden sallittujen maksimipesulämpötilojen mukaisesti. On myös mahdollista, että pyykinpesukoneeseen jäänyt niin kutsuttu siemenvesi on liannut pyyhkeitä. Kyselyn perusteella käytäntö oli, että siivooja pesee siivouspyyhkeet pesukoneella omassa kodissaan. Joissakin tapauksissa siivouspyyhkeet pestiin käsin. Laboratoriokokeiden perusteella on selvää, että siivouspyyhkeiden pesemistä on syytä tehostaa ja ammattimaisia pesukäytäntöjä on kehitettävä ammatilliseen kotisiivoukseen. Hygieniakartoitus mittaa siivouksen laatua Hygieniakartoituksessa selvitettiin kolmen kotitalouden puhtaustasoa ammatillisen kotisiivouksen jälkeen. Puhtaustasoa arvioitiin samoilla menetelmillä kuin laboratoriokokeissa. Menetelmät täydentävät toisiaan, koska ne mittaavat erilaisia epäpuhtauksia. Kaikissa kotitalouksissa erottuivat puhtaimmat ja likaisimmat kohdat, mutta eri kotitaloudet olivat niiden osalta luonnollisesti erilaisia. Vaikka hygieniataso olikin tutkituissa kohteissa yleisesti ottaen melko hyvä, joidenkin keittiössä, WC:ssä ja pesutiloissa olevien kohteiden puhtauteen tulisi jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota. Esimerkkejä likaisimmista kohdista olivat kylpyhuoneen lattia ja seinä suihkun lähellä (90 pmy/cm 2 ; pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö), WC-istuimen kansi ja reuna (31-33 pmy/cm 2 ) ja kylpyhuoneen pesualtaan reuna (18 pmy/cm 2 ). Suolistoperäisiä bakteereja mitattiin kylpyhuoneen lattioista. Keittiössä likaisimpiin kohtiin kuului ruokapöytä (70 pmy/cm 2 ). Pintojen puhdistuvuus laboratorioolosuhteissa Laboratoriotutkimuksessa selvitettiin laminaatti- ja teräspintojen puhdistuvuutta orgaanisesta ja mikrobiologisesta liasta (kuva 11). Siivouspyyhkeet ja puhdistusaineet valittiin yritysten kanssa edustamaan potentiaalisia menetelmiä ammatilliseen kotisiivoukseen. Puhtaustuloksen arviointiin käytettiin kaupallisia mikrobiologisia ja biokemiallisia kastolevyjä (kuva 12). Kyselyn mukaan yleisimmin käytettävät siivouspyyhkeet ovat froteepyyhkeitä, mikrokuitupyyhkeitä ja -moppeja sekä kertakäyttöpyyhkeitä. Myös erilaisia kuitukangaspyyhkeitä, moppeja, sieniliinoja ja pölyn poistamiseen tarkoitettuja välineitä oli käytössä. Siivouspyyhkeiksi valittiin tässä tutkimuksessa mikrokuitumateriaaleja sekä kertakäyttöinen kuituliina. Aiemmassa sairaalaympäristöön tarkoitetussa tutkimuksessa puuvillafroteepyyhkeiden puhdistusteho todettiin heikommaksi kuin mikrokuitupyyhkeiden puhdistusteho (Kymäläinen ym. 2008). Tässä tutkimuksessa todettiin, että froteisia siivouspyyhkeitä käytettäessä lian puhdistaminen pinnalta tuoreeltaan oli tärkeämpää kuin jos käytettiin mikrokuitumoppeja ja -pyyhkeitä. Lisäksi on huomattava, että ammatillisessa kotisiivouksessa lika on yleensä vuorokausiakin vanhaa. 6

7 Kuva 11. Agroteknologian laitos Helsingin yliopistossa teki puhdistuvuustutkimukset hallituissa olosuhteissa Erichsenin laitteistolla. Kuva: Agroteknologian laitos. Kuva 12. Hygieniakartoituksissa yksi näytteenottopaikka oli pesualtaan hana. Kuva: Agroteknologian laitos. Tässä tutkimuksessa käytettiin nihkeitä siivouspyyhkeitä, koska valmistajat suosittelevat niitä ja liikaa kosteutta on pyrittävä välttämään joidenkin pintojen arkuuden vuoksi. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon aiemman tutkimushankkeen tulos (Kymäläinen ym. 2008), jonka mukaan kosteapyyhintä oli mikrobiologisen puhtauden kannalta yleisesti ottaen tehokkaampi menetelmä kuin nihkeäpyyhintä. Puhdistusaineiksi valittiin tässä tutkimuksessa kaksi heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta, jotka olivat kyselynkin mukaan yleisesti käytössä. Kyselyn mukaan myös WC-tilojen puhdistusainetta käytettiin yleisesti, ja lisäksi osa käytti happamia aineita, astianpesuainetta ja erikoispuhdistusaineita. Osa siivoojista käytti asiakkaan toivomia aineita. Kaikilla tutkituilla siivouspyyhkeillä ja -aineilla saatiin poistettua pinnoilta jonkin verran proteiini- ja mikrobilikaa (Staphylococcus aureus -bakteeri), mutta kaikki menetelmät eivät olleet yhtä tehokkaita. Kertakäyttöisen kuitukangaspyyhkeen puhdistusteho oli selväsi heikompi kuin mikrokuitua sisältävien siivouspyyhkeiden. Puhdistusaineiden osalta on nyt tehtyjen kokeiden perusteella hankala antaa suosituksia: jokin puhdistusaine tehosi orgaaniseen likaan, mutta toinen taas mikrobilikaan. Vaikka vesi saattaa joskus olla riittävä yhdistelmä mikrokuitupyyhkeen kanssa, puhdistusaineista on silti tämän ja aiempien tutkimusten mukaan hyötyä lian poistamisessa. KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN JAT- KOSSA TÄRKEÄÄ Hankkeen aikana järjestettiin päivän kestävä koulutustilaisuus (kuva 13). Moni siivooja sai tästä koulutuksesta tarpeellista tietoa, ja palaute oli myönteistä. Monille yksin työskenteleville siivoojille olisi jatkossakin tärkeää tavata muita alan ihmisiä. Vaikka osassa yrityksistä työskennelläänkin pareittain, kaikki kotisiivouksessa työskentelevät henkilöt eivät välttämättä kohtaa pitkään aikaan muita työntekijöitä. Yrityksissä tullaan järjestämään hankkeen innoittamana myös jatkossa koulutusta. Tämän työn pohjalta tullaan kehittämään myös ammatillisen kotisiivouksen välineitä ja menetelmiä. Kuva 13. Siivouksen koulutuspäivän aikana siivoojat pääsivät vertailemaan ja kokeilemaan, miten erilaiset menetelmät ja välineet vaikuttavat pintojen puhdistamisen helppouteen, puhtaustulokseen ja siivouksen kuormittavuuteen. Kuva: TTS. TARPEITA JATKOTOIMENPITEILLE Siivoojat ja työkohteet Lähes kaikki kyselyyn osallistuneet siivoojat pitivät omaa ammattitaitoaan vähintäänkin melko riittävänä. Heillä oli runsaasti työkokemusta, mutta ainoastaan noin 30 prosentilla oli siivousalan ammatillinen koulutus. Lisäkoulutusmahdollisuus koettiin tarpeelliseksi. Työn parhaisiin puoliin siivoojien mielestä kuului, että siinä näkee heti työnsä tulokset. Siivousta arvostivat sekä työnantaja että asiakas. Ajoittain siivoojat kokivat työnsä raskaaksi. Siivoustyö tehtiin yrityksen ja asiakastalouden välisen sopimuksen mukaisesti. Työympäristönä jokainen koti oli erilainen. Asiakkaan lähtökohdista tarkasteltuna kotisiivouksen kehittyvällä toimialalla on helposti yhtä monta käytäntöä kuin on toimijaakin. Laadun hallinnan näkökulmien laajempaa selvittämistä tarvitaan, jotta päästään vertailemaan yhteismitallisesti käytettyjen menetelmien vaikutusta tulokseen ja asiakastyytyväisyyteen. Työn kuormitustekijät Kenttäkohteissa havainnoidut siivoojat työskentelivät yksin tai pareittain ja työ tehtiin samalla tavalla kuin olisi siivottu omaa kotia. Liiketoiminnalle tunnusomainen tuottavuusvaatimus näkyi urakkaluonteisena, kiireellisenä työntekona, mikä aiheutti ylimääräistä fyysistä ja henkistä kuormittumista sekä niihin liittyviä riskitilanteita. Tässä tutkimuksessa saatiin kartoitettua paljon mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä, mutta ammatillisen kotisiivouksen mitoituksen kehittämiseksi tarvitaan vielä 7

8 Hinta 7,50 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN Oy Fram Ab, Vaasa 2008 enemmän ja tarkempia mittauksia. Työkohteesta riippuen tavaroiden suuri määrä ja joskus epäjärjestys aiheuttivat järjestelytoimenpiteineen siivoojille hankalia työasentoja ja lisäsivät työn pakkotahtisuutta. Työn fyysiset haittavaikutukset tuntuivat selässä, hartioissa, niskassa, ranteissa ja jaloissa. Työtaukojen puuttuminen, raskaat nostot ja varrettomat työvälineet lisäsivät ruumiillista kuormitusta. Pinnat pyyhittiin usein kiertyneessä asennossa ja usein myös kurkottaen. Erityisesti imurointi oli pitkäkestoinen ja huonoissa työasennoissa tehtävä työ. Kaikki pölynimurit eivät vastanneet käyttövaatimuksia, sillä osa asiakkaiden imureista oli heikkokuntoisia. Kaikissa tilanteissa perusimuri ei riittänyt puhdistamaan esimerkiksi matoissa olevia kotieläinten karvoja. Lisäksi koko ajan oli pelko siitä, että imurin letku pudottaa tai kaataa jonkun esineen lattialle tai asiakas kompastuu liitosjohtoon. Myös portaat, matot ja liian kosteat menetelmät aiheuttivat riskitilanteita. Kodin valaistus on yleensä riittämätön siivoojan työvalaistuksena, ja sen parantamiseksi on tarve saada siivoojan henkilökohtaiseen käyttöön uusia valaistusteknisiä ratkaisuja. Samoin asuntosuunnittelussa tulee miettiä, kuinka asunnon valaistusta voitaisiin säätää tarpeen mukaan. Säätömahdollisuuksista hyötyvät sekä asukkaat että palveluntuottajat. Työvälineet ja -menetelmät Jatkossa tarvitaan lisäselvitystä siitä, mitkä menetelmät ja työvälineet soveltuvat korvaamaan huonosti toimivia tai päällekkäisiä siivousmenetelmiä, jotta työ keventyisi ja saataisiin parempi puhtaustulos. Koteihin sopivien ja ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen työvälineiden kehittäminen on välttämätöntä ja suuri haaste suunnittelijoille. Niiden tulee vastata sekä siivoojan että runsaasti kalustettujen kotien mitoitusvaatimuksiin. Työvälineiden pitää mahtua pieneen tilaan. Liinojen ja moppien on kestettävä pesu korkeassa lämpötilassa ja sovelluttava kuljetukseen eri välineissä. Lisäksi on otettava huomioon, ettei niitä saada pesuun heti käytön jälkeen. Siivousvälineiden ja -koneiden kuljetukseen sopivia kasseja ja laukkuja sekä siivousvaunuja on myös tarpeen kehittää. Siivousliinojen ja -moppien pesun lähtökohtana tulee olla ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut pesukoneet, sillä kotikoneen käyttöön liittyy epäpuhtauksista johtuvia riskejä. Jatkossa on selvitettävä, miten saadaan palvelu- ja koneratkaisuille asennus- ja käyttöedellytyksiä sekä asuntoihin että asuinkiinteistön yhteisiin tiloihin. Siivouspyyhkeiden puhtaus Laboratoriokokeissa kahden vuorokauden säilytyksen aikana siivouspyyhkeiden bakteerimäärä kasvoi enimmillään noin 100-kertaiseksi. Kertakäyttöpyyhkeessä ei ollut havaittavissa merkittävää bakteerikasvua missään koeyhdistelmässä. Kotitalouden pyykinpesukoneella pesu vähensi siivouspyyhkeiden bakteerimääriä merkittävästi, mutta niihin jäi kuitenkin bakteereja. Tähän ovat voineet vaikuttaa muun muassa pesulämpötila (60 C) sekä pesukoneen puhtaus ja koneeseen aina pesun jälkeen jäävä siemenvesi. On myös mahdollista, että bakteerilika oli pinttynyt hyvin voimakkaasti siivouspyyhkeisiin. Joka tapauksessa on syytä kehittää siivouspyyhkeiden pesukäytäntöjä ammatillisessa kotisiivouksessa. Hygieniakartoitus Käytetyillä tutkimusmenetelmillä saatiin erotettua puhtaat ja likaantuneet kohteet. Vaikka eri menetelmät mittaavat erilaisia epäpuhtauksia, likaisimmat kohteet erottuivat hyvin tässä kartoituksessa. Yleisarvio kotisiivouskohteiden hygieniatasosta oli suurelta osin hyvä tai melko hyvä. Kuitenkin joidenkin kohteiden osalta puhtaustasoon tulisi kiinnittää huomiota. Tällaisia mittauskohteita löytyi keittiöstä, WC:stä ja pesutiloista. Hygieniakartoitus muistutti myös siitä, että visuaalisesti puhdas pinta ei välttämättä ole puhdas mikrobiologisesti. Pintojen puhdistuvuus Kaikilla tutkituilla siivouspyyhkeillä ja -aineilla saatiin poistettua pinnoilta jonkin verran proteiini- ja mikrobilikaa (Staphylococcus aureus -bakteeri), mutta kaikki menetelmät eivät olleet yhtä tehokkaita. Kertakäyttöisen kuitukangaspyyhkeen puhdistusteho oli selvästi heikompi kuin mikrokuitua sisältävien siivouspyyhkeiden. Puhdistusaineiden osalta on nyt tehtyjen kokeiden osalta hankala antaa suosituksia: jokin puhdistusaine tehosi orgaaniseen likaan, mutta toinen taas mikrobilikaan. Vaikka vesi saattaa joskus olla riittävä yhdistelmä mikrokuitupyyhkeen kanssa, puhdistusaineista on silti tämän ja aiempien tutkimusten mukaan hyötyä lian poistamisessa. LÄHTEET Reisbacka, A., Rytkönen, A., Kuisma, R., Kymäläinen, H-R., Määttä, J., Toiviainen-Laine, E. & Sjöberg, A-M Siivoustyön fyysisen ja psyyk kisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37. Kymäläinen, H.-R., Nykter, M., Kuisma, R., Agthe, N., Anttila, V.-J. & Sjöberg, A.-M Pintojen puhdistuvuus sairaalaympäristössä arvioituna nopeilla hygieniamääritysmenetelmillä. Suomen Sairaalahygienialehti, hyväksytty julkaistavaksi. TTS tutkimus Kiljavantie 6, PL 5, Rajamäki, puh. (09) Vastaava toimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto: TTS TTS Recearch (Work Efficiency Institute), Box 5, FI Rajamäki, Finland tel