Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa"

Transkriptio

1 Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa ANNELI REISBACKA ARJA RYTKÖNEN SARI LISKI-MARKKANEN RISTO KUISMA HANNA-RIITTA KYMÄLÄINEN JENNI MÄÄTTÄ ERJA TOIVIAINEN-LAINE ANNA-MAIJA SJÖBERG TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 Nurmijärvi 2008

2 Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen ja Sari Liski-Markkanen, TTS tutkimus Risto Kuisma, Hanna-Riitta Kymäläinen, Jenni Määttä, Erja Toiviainen-Laine ja Anna-Maija Sjöberg, Helsingin yliopisto/agroteknologian laitos TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 ISBN ISSN Nurmijärvi 2008

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen, Sari Liski- Markkanen, Risto Kuisma, Hanna-Riitta Kymäläinen, Jenni Määttä, Erja Toiviainen-Laine ja Anna-Maija Sjöberg Julkaisun nimi Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa Julkaisusarja ja numero TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Syyskuu 2008 Toimeksiantaja Työsuojelurahasto Tutkimuksen nimi Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli edistää kotisiivouspalveluja tuottavien yritysten henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä vähentää työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Projektissa arvioitiin työympäristöön ja työhön kohdistuvia kuormitustekijöitä työpaikkaselvityksillä käyttäen havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Laboratoriokokein selvitettiin kotitalouden pintojen, puhdistusaineiden ja siivousvälineiden vaikutusta puhdistustulokseen. Lisäksi kehitettiin järjestelmä, jolla voitiin mitata kotisiivouksen hygieenistä tulosta. Yhteistyökumppaneina oli laaja konsortio alan yrityksiä ja yhteisöjä. Siivoojan työpäivästä kului kohteissa työskentelyyn keskimäärin 75 %. Henkistä kuormittumista aiheutti siivoustyön yksipuolisuus, joillakin yksintyöskentely tai työn pakkotahtisuus ja kiire. Lisäksi puutteellinen tiedonkulku ja erilaisten viestintätapojen huono hyödyntäminen rasittivat siivoojia, jotka kävivät harvoin yrityksen toimistotiloissa. Kotien suuri kalustusaste, tavaroiden epäjärjestys ja erityisesti imurointi aiheuttivat siivoojille hankalia työasentoja. Ne rasittivat siivoojan selkää, hartioita, niskaa, ranteita ja jalkoja. Liukastumisen ja kompastumisen mahdollisuudet olivat aina läsnä johtuen portaista ja pienemmistä siirtymistä eri kerroksiin/tasoihin. Liian kosteat menetelmät ja matot aiheuttivat liukkautta lattiapintoihin. Työn tauotusten puuttuminen, raskaat nostot ja varrettomat työvälineet lisäsivät ruumiillista kuormitusta. Kodin valaistus oli huono siivoojan työvaloksi, mikä hankaloitti työskentelyä ja aiheutti riskitilanteita esimerkiksi saunan puhdistuksessa. Suojainten sekä työjalkineiden käyttämättömyys saattavat altistaa bakteeri- ja sieniinfektioille. Yleisarvio kotisiivouskohteiden hygieniatasosta oli hyvä tai melko hyvä. Kuitenkin keittiön, WC- ja pesutilojen puhtaustasoon tulisi kiinnittää huomiota. Avainsanat kotisiivous, siivooja, työnkuormitustekijät, työnmitoitus, tuottavuus, hyvinvointi, hygienia, laatu, siivousvälineet, puhtaustulos ISBN ISSN Yksikkö TTS tutkimus, kodin toiminnallisuus teknologia ja palvelut PL 5, Rajamäki puh (09) Kieli Suomi Sivuja 28 Hinta (vain verkkoversiona) Myynti TTS (Työtehoseura ry) PL 5, RAJAMÄKI puh (09) TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 2

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 TIIVISTELMÄ... 5 SUMMARY TAUSTA TAVOITE TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT Yritysten lähtötilanteen selvitys Työprosessien välineet Kuormitustekijöiden selvitys Puhtaustuloksen laadun arviointi Välineiden puhtaanapito sekä varusteiden kehittäminen Tulosten arviointi eri osioissa tehtyjen toimenpiteiden ja annetun koulutuksen jälkeen TULOKSET Yritysten tarpeet Siivoojien ammatilliset lähtökohdat Ammatillisen kotisiivouksen taso Työprosessien välineet Kuormitustekijät Puhtaustuloksen laatu Välineiden puhtaanapito Siivoustyön mitoitustekijöitä TIEDOTUS JA MUU HYÖDYNTÄMINEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 3

5 ALKUSANAT TTS tutkimuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti Siivoustyön fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentäminen ammatillisessa kotisiivouksessa toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Agroteknologian laitoksen kanssa vuosina Projekti oli luonteeltaan tuotekehityshanke. Projektin päärahoittaja oli Työsuojelurahasto ja muina merkittävinä rahoittajina/yhteistyökumppaneina 11 toimialan yritystä ja yhteisöä: Electrolux Professional Oy Pesulakoneet, Farmos Oy, KiiltoClean Oy, Orion Diagnostica Oy, Palmia Oy/Helsingin kaupunki, Siivoussektori Oy, Puhtaustieto PT Oy, Sappax Oy, Servisole Oy Siivouspalvelu, Sinituote Oy ja SOL Palvelut Oy. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Leila Hopsu Työterveyslaitokselta (TTL), Tuula Muinonen / Tuula Haavasoja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL ry), Marjatta Lausjärvi Puhtaustieto PT Oy:sta, Tarja Kujala Siivoussektori Oy:sta, Pirkko Kasanen, Anna-Maija Kirkkari ja Veli-Matti Tuure TTS tutkimuksesta. Siivouspalveluja tarjoavien yhteistyöyritysten siivoojat osallistuivat kyselyyn ja osa heistä osallistui myös havainnointitutkimukseen yrityksen asiakaskohteissa, jotka olivat samalla siivoojien työpaikkoja. Tutkimus- ja kehittämisprojektin toteuttivat TTS tutkimuksesta Anneli Reisbacka, Arja Rytkönen ja Sari Liski-Markkanen ja Helsingin yliopiston Agroteknologian laitokselta Risto Kuisma, Hanna-Riitta Kymäläinen, Jenni Määttä, Erja Toiviainen-Laine ja Anna-Maija Sjöberg. Esitämme parhaat kiitokset kaikille tutkimus- ja kehittämisprojektiin osallistuneille organisaatioille ja henkilöille sekä erityisesti siivoojille sekä kotitalouksille myönteisestä suhtautumisesta mittauksiin ja havainnointeihin. Nurmijärven Rajamäellä syyskuussa 2008 Tekijät TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 4

6 TIIVISTELMÄ Projektin tavoitteena oli edistää kotisiivouspalveluja tuottavien yritysten henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä vähentää työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Projektissa arvioitiin työympäristöön ja työhön kohdistuvia kuormitustekijöitä työpaikkaselvityksillä käyttäen havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Laboratoriokokein selvitettiin kotitalouden pintojen, puhdistusaineiden ja siivousvälineiden vaikutusta puhdistustulokseen. Lisäksi kehitettiin järjestelmä, jolla voitiin mitata kotisiivouksen hygieenistä tulosta. Siivoojan työpäivästä kului kohteissa työskentelyyn keskimäärin 75 %. Yksintyöskentelevän siivoojan keskimääräisestä työajasta suurin osa kului asunnossa keittiö- ja ruokailutiloihin (25 %), seuraavaksi eniten olohuoneeseen (21 %) ja makuu-, työ- ja lastenhuoneisiin (17 %). Sen jälkeen tulivat pesuhuone (14 %), eteis- ja aulatilat (12 %) ja WC-tilat (9 %) sekä muut tilat (2 %). Pienen ja ahtaan asunnon siivoamiseen tarvittava aika neliömetriä kohti oli suurempi kuin pinta-alaltaan suuren ja selkeästi tai vähän kalustetun asunnon. Henkistä kuormittumista aiheutti siivoustyön yksipuolisuus, joillakin yksintyöskentely tai työn pakkotahtisuus ja kiire. Lisäksi puutteellinen tiedonkulku ja erilaisten viestintätapojen huono hyödyntäminen rasittivat siivoojia, jotka kävivät harvoin yrityksen toimistotiloissa. Kotien suuri kalustusaste, tavaroiden epäjärjestys ja erityisesti imurointi aiheuttivat siivoojille hankalia työasentoja. Ne rasittivat siivoojan selkää, hartioita, niskaa, ranteita ja jalkoja. Imurin kovaäänisyys aiheutti meluriskin, mutta siivoojat eivät halunneet käyttää kuulosuojaimia. Liukastumisen ja kompastumisen mahdollisuudet olivat aina läsnä johtuen portaista ja pienemmistä siirtymistä eri kerroksiin/tasoihin. Liian kosteat menetelmät ja matot aiheuttivat liukkautta lattiapintoihin. Työn tauotusten puuttuminen, raskaat nostot ja varrettomat työvälineet lisäsivät ruumiillista kuormitusta. Kodin valaistus oli huono siivoojan työvaloksi, mikä hankaloitti työskentelyä ja aiheutti riskitilanteita esimerkiksi saunan puhdistuksessa. Suojainten sekä työjalkineiden käyttämättömyys saattavat altistaa bakteeri- ja sieni-infektioille. Yleisarvio kotisiivouskohteiden hygieniatasosta oli hyvä tai melko hyvä. Kuitenkin keittiön, WC- ja pesutilojen puhtaustasoon tulisi kiinnittää huomiota. Laboratoriokokeissa kertakäyttöisen kuitukangaspyyhkeen puhdistusteho oli selvästi heikompi kuin mikrokuituisten siivouspyyhkeiden. Likaisten pyyhkeiden bakteeripitoisuudet kasvoivat joissakin tapauksissa merkittävästi jo kahdeksan tunnin säilytyksen aikana. Mitä pidempään pyyhkeitä säilytettiin, sitä suuremmiksi bakteerimäärät kasvoivat. Jatkossa on tarve selvittää käytännön mahdollisuuksia järjestää varusteiden puhdistus ammattimaiseen käyttöön tarkoitetuilla koneilla tai palveluratkaisuilla, sillä kotikoneiden käyttöön liittyy mikrobiriskejä. Kotisiivouksen turvallisuutta ja teknisiä valmiuksia tulee parantaa kehittämällä arviointimenetelmiä ja ratkaisumalleja, jotka nostavat esiin työympäristön vaaran paikat, kiinnittävät huomiota työn keventämiseen ja kehittävät kotioloihin sopivia, ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja menetelmiä ja työvälineistöä, jotka takaavat hyväksyttävän hygieniatason. Niiden käyttöön ottamiseksi tarvitaan palvelun tuottajille ja kotitalouksille tiedottamista, opastusta ja koulutusta. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 5

7 SUMMARY The objective of the project was to promote the wellbeing and coping at work of home cleaning company employees and to reduce the physical and mental strain associated with such work. The project evaluated various strain factors linked with the work and the work environment with the help of observation, interviews and questionnaires. Laboratory tests were employed to study the effect of different detergents, cleaning equipment and surface materials in the home on the cleaning result. Furthermore, a system was developed for measuring the hygienic result of home cleaning. Cleaners spent on average 75% of their working days at the worksite. Cleaners, who worked alone, spent the largest share of their working time (25%) in kitchen and dining areas, followed by living rooms (21%) and bedrooms and studies/home offices (17%). Next came washrooms (14%), hallways and lobbies (12%), toilets (9%) and other rooms (2%). The time required per square metre was greater in small, crammed homes than in large and sparsely furnished homes. Mental strain was caused by monotonous work, and for some, working alone or being rushed or forced to work according to a tight schedule. In addition, lack of information and poor utilisation of various methods of communication caused strain to cleaners who seldom came to the company s office. Awkward working positions were caused by abundant furniture, untidiness and, in particular, vacuuming. These factors caused back, shoulder, wrist and leg strain to the cleaners. Loud vacuum cleaners caused a noise hazard but cleaners were unwilling to use hearing protectors. The risks of tripping or falling were always present due to stairs or differences in level. Cleaning methods using too much water or rugs made floors slippery. Lack of background information, lifting heavy objects and cleaning equipment without proper handles increased the physical strain. Lightning in homes was poor for the cleaners work, which made work more difficult and caused hazardous situations in cleaning saunas, for instance. Failing to use protective equipment and appropriate footwear may cause exposure to bacterial and fungal infections. The general estimate of the hygienic level of home cleaning sites was good or fairly good. However, more attention should be paid to the cleanliness of kitchens, toilets and washrooms. Laboratory tests showed that the cleaning performance of disposable non-woven towels was clearly poorer than that of microfibre cleaning towels. In some cases, the bacterial levels of dirty towels increased significantly after only eight hours of storage. The longer the towels were stored, the higher the bacterial levels. In future, it will be necessary to study practical solutions for cleaning the equipment with machines or service solutions intended for professional use as using home appliances is associated with microbial risks. Safety and technical prerequisites of home cleaning should be improved by developing evaluation methods and solutions that highlight the hazards, pay attention to reducing the strain and help develop professional methods and equipment that are suitable to be used in the home and that guarantee an acceptable level of hygiene. Adoption of such methods and solutions requires information dissemination, instruction and education for service providers and customers. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 6

8 1 TAUSTA Kotityöpalvelujen kysyntä on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun kotityövähennys otettiin käyttöön vuonna Kysytyimpiä palveluja ovat siivouspalvelut. Laajamittainen siivouspalvelu toteutettuna asiakkaiden kotona hakee vielä muotoaan niin palvelun tuottajien kuin ostajien taholla. Työympäristönä jokainen koti on erilainen. Työntekijä joutuu työskentelemään vaatimustasoltaan hyvin erilaisissa olosuhteissa päivän aikana. Tästä näkökulmasta siivoojan työympäristöä ei ole aikaisemmin tutkittu. Siivousalalla on osaavista tekijöistä työvoimapula. Suomessa on yli siivousalan yritystä ja siivoojia yli Alan koulutuksessa tutkinnon suorittaa noin 800 henkilöä vuodessa. On arvioitu, että alan työvoiman uusiminen vaatisi 3100 tutkinnon suorittajaa vuosittain. Siivous on yleensä aliarvostettua, fyysisesti raskasta sekä heikosti organisoitua ja johdettua useimmiten naisten tekemää työtä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 7

9 2 TAVOITE Projektin tavoitteena oli edistää kotitalouksille siivouspalveluja tuottavien yritysten henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä vähentää työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Tarkoituksena oli parantaa ja kehittää työn mitoitusta, työvälineitä ja dokumentointia työprosesseista, hygieniatason ja laadun hallinnasta sekä asiakkuuksista. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 8

10 3 TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT 3.1 Yritysten lähtötilanteen selvitys Kotityöpalvelun ja siivousalan yritysten edustajia haastateltiin yksilöllisesti, jotta saatiin selville kunkin yrityksen tarpeet, odotukset ja toimintatavat. Yhtenä projektin tavoitteena oli hyödyttää yritysten tuotekehitystä. Siivoojien lähtötilanteen kuormitustekijöitä selvitettiin kyselyllä. Kysely lähetettiin 118 siivoojalle ja vastauksia saatiin 33 kpl. Kotien puhtaustulosta arvioitiin hygieniakartoituksissa (kuva1) uusien diagnostisten välineiden avulla (proteiinitesti, kontaktilevyt Hygicult TPC, E ja Y&F). 3.2 Työprosessien välineet Kuormitustekijöiden selvitys Siivoojan työpaikkaselvitys tehtiin siivoojan koko työpäivästä. Siivoojat (12 kpl) valittiin yhteistyöyrityksistä. Siivoojat olivat iältään vuotta. Heidän joukossaan oli yksi mies. Siivoojien työpaikkoja olivat yritysten asiakastaloudet (22 kpl) asiakkaan suostumuksen mukaan. Kaksi tutkijaa havainnoi siivousta jokaisessa siivouskohteessa. Toinen tutkijoista havainnoi työnkulkua ja ajankäyttöä 45 s:n välein kirjaamalla prosessit tilakohtaisesti Rufco-kenttätietokoneelle. Toinen tutkijoista selvitti kuormitus- ja riskitekijät, kuten tapaturmavaarat, fysikaaliset tekijät, kemialliset ja biologiset tekijät, ergonomian ja henkisen kuormittumisen haastattelemalla ja havainnoimalla soveltaen STM:n riskinarviointimenetelmää työpaikka- ja siivoojakohtaisesti (Riskien arviointi -työkirja, Työtilojen kokoa, kalustetiheyttä ja työmenetelmiä niihin kuuluvine välineistöineen ja taakkojen nostamista selvitettiin mittaamalla ja havainnoimalla. Siivoojien omat tuntemukset työn rasittavuusasteesta selvitettiin kyselyllä työpäivän alussa, keskellä ja päättyessä käyttäen Borgin kehittämää RPE (rating of percieved exertion) - arviointimenetelmää subjektiivisen kuormittuneisuuden mittaamiseksi. Siivoustyön mitoitustekijöitä selvitettiin työpaikkaselvityksessä saatujen haastattelu-, kysely-, havainnointi- ja mittaustietojen perusteella Puhtaustuloksen laadun arviointi Kotitalouksille tehtyjen hygieniakartoituksen perusteella selvitettiin laboratoriokokein laminaatti- ja teräspintojen puhdistuvuutta orgaanisesta ja mikrobiologisesta liasta sekä siivouspyyhkeiden hygieniatasoa ja puhdistuvuutta materiaaleina yhteistyöyritysten tuotteet. Orgaanisena likakomponenttina käytettiin BSA:ta (naudan seerumista eristetty albumiini), homelikana Penicillium commannea, jonka pitoisuus oli noin 3*10 9 pmy/ml sekä bakteerilikana Staphylococcus aureusta, jonka pitoisuus oli noin 1*10 6 pmy/ml (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tutkittavina puhdistusvälineinä olivat kaksi erilaista mikrokuitupyyhettä ja kertakäyttöinen kuitupyyhe. Puhdistusaineina olivat vesi ja kaksi heikosti emäksistä puhdistusainetta. Likojen annettiin kuivua teräs- ja laminaattipinnoilla vuorokauden ajan. Pintojen puhdistaminen tapahtui Erichsen pesuja hankauslaitteella (kuva 2) käyttäen nihkeäpyyhintämenetelmää. Puhdistuksen jälkeen materiaaleille tehtiin pintahygieniamääritykset käyttäen Orion Diagnostican Hygicult kastolevyjä: orgaaniselle BSA:lle Hygicult On-proteiinitestiä, homelialle Y&F-Hygicult -kastolevyjä ja bakteerilialle TPC-Hygicult -kastolevyjä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 9

11 Kuva 1. Hygieniakartoituksissa yksi näytteenottopaikka oli pesualtaan hana. Kuva: Agroteknologian laitos Kuva 2. Agroteknologian laitos Helsingin yliopistossa teki puhdistuvuustutkimukset hallituissa olosuhteissa Erichsenin laitteistolla. Kuva: Agroteknologian laitos. 3.3 Välineiden puhtaanapito sekä varusteiden kehittäminen Käytössä olevia välineitä ja niiden puhtaanapitoa selvitetiin kyselyllä siivoojille, haastattelemalla palveluvastaavia ja havainnoimalla siivoojia työpaikkaselvityksissä. Laboratoriotutkimuksessa siivouspyyhkeiden hygieniatasoa seurattiin työpäivän pituisena (8h) ja kahden vuorokauden (48 h) säilytysaikana. Pidemmällä varastointiajalla haluttiin simuloida tilannetta, että siivouspyyhkeet unohtuisivat vahingossa kahdeksi päiväksi kassiin. Käytännön siivoustyössä pintojen ja siivouspyyhkeiden puhtautta on mahdollista arvioida painelunäyttein, mutta tässä tutkimuksessa siivouspyyhkeiden puhtautta mitattiin laboratorioon soveltuvalla kokonaisnäytemenetelmällä (Kymäläinen ym. 2005). Lisäksi selvitettiin TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 10

12 painelumenetelmän soveltuvuutta siivouspyyhkeiden puhtauden arvioimiseen. Ammatilliseen käyttöön tarkoitetun moppipesukoneen käyttöedellytyksiä palveluyrityksissä selvitettiin haastatteluilla ja havainnoimalla käytännön puhdistusprosessia yhdessä kenttäkohteessa. 3.4 Tulosten arviointi eri osioissa tehtyjen toimenpiteiden ja annetun koulutuksen jälkeen Osavaiheiden tulokset otetiin huomioon seuraavan vaiheen lähtökohtina ja koulutuksen sisällössä: asiantuntija- ja yrityshaastattelujen pohjalta laadittiin kyselylomake, josta saatuja tietoja käytettiin laboratorio- ja kenttäkokeiden perustana. Projektin lopussa järjestettiin koulutustilaisuus siivoojille perustuen projektin tuloksiin (kuva 3). Siivoojia opastettiin konkreettisesti hyödyntämään projektissa tuotettua tietoa, uusia menetelmiä ja tuotteita. Niiden avulla heidän on mahdollista vähentää työn kuormittavuutta ja mitata puhtaustulosta. Kuva 3. Siivouksen koulutuspäivän aikana siivoojat pääsivät vertailemaan ja kokeilemaan, miten erilaiset menetelmät ja välineet vaikuttavat pintojen puhdistamisen helppouteen, puhtaustulokseen ja siivouksen kuormittavuuteen. Kuva: TTS tutkimus. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 11

13 4 TULOKSET 4.1 Yritysten tarpeet Palveluyrityksissä siivous tehtiin yrityksen ja asiakkaan välisen sopimuksen mukaisesti. Toimialalla oli yhtä monta käytäntöä kuin toimijaakin. Yrityksillä oli tarve kehittää toimintaansa, joka oli juuri saatu alkuun tai siitä oli vasta muutamien vuosien kokemus. Työvälineitä, puhdistusaineita ja koneita edustavat yritykset odottivat tuotekehityksen tueksi uutta tietoa kotitalouksien toimintaympäristöstä, jotta uusilla tuotteilla palveluyritys voisi parantaa siivoojan toimintaedellytyksiä ja kehittää samalla yrityksensä liiketoimintaa. 4.2 Siivoojien ammatilliset lähtökohdat Kyselyyn vastanneista siivoojista (33 kpl) yli puolet oli iältään vuotta ja noin kolmannes oli 48 vuotta tai sitä vanhempia. Loput siivoojista oli alle 28-vuotiaita. Siivoojista alle vuoden työkokemus oli 30 %:lla, 54 %:lla 2 10 vuotta ja 17 %:lla yli 15 vuotta. Ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli viisi. Siivoojien joukossa oli kolme miestä. Siivousalan ammatillinen koulutus oli ainoastaan noin 30 %:lla siivoojia. Työnantajan järjestämään koulutukseen oli osallistunut 55 % siivoojista. Lähes kaikki pitivät omaa ammattitaitoaan vähintään melko riittävänä. Siivoojat halusivat lisäkoulutusta eri pintamateriaalien hoidosta, oman fyysisen kunnon ylläpitämisestä, ergonomisista, työtä helpottavista työtavoista sekä pesu- ja puhdistusaineista. Työn parhaina puolina pidettiin tyytyväisiä asiakkaita tai oman työn välitöntä näkemistä. Siivoojat kokivat, että työnantajat arvostivat paljon heidän työtään. Suurin osa siivoojista koki työnsä ainakin ajoittain raskaaksi. Siivoojista noin puolet tapasi työtovereitaan ainoastaan kerran kuussa tai harvemmin. Lähes kaikki siivoojat olivat yhteydessä esimieheensä puhelimitse joka päivä tai ainakin kerran viikossa. Suurin osa siivoojista kertoi huolehtivansa oman kunnon ylläpitämisestä kävelemällä useamman kerran viikossa. Neljäsosa siivoojista ei kuntoillut säännöllisesti. Siivouspyyhkeet olivat suurelta osalta mikrokuitu- ja froteepyyhkeitä tai kertakäyttöisiä. Työnantaja huolehti pyyhkeiden pesusta noin kolmasosalla siivoojia. Kaksi kolmasosaa siivoojista kertoi pesevänsä itse siivouspyyhkeet kotonansa omalla pesukoneellaan. Noin kolmasosa pesi pyyhkeet päivittäin ja loput kerran tai muutaman kerran viikossa. Puhdistusta pidettiin helppona tai erittäin helppona. Puhtaat työvälineet kuljetettiin asiakkaan kotiin erillisessä työvälinepussissa tai sangossa. Likaiset mopit ja pyyhkeet kuljetettiin muovipussissa. Siivoojat vaativat eniten kehittämistä seuraaviin asioihin: työ oli pakkotahtista eli oli jatkuvasti kiireen tuntu työ oli ruumiillisesti raskasta liikkuminen asiakaskohteesta toiseen oli hankalaa (aiheuttajina esimerkiksi sääolosuhteet, liikkuminen yleisissä kulkuneuvoissa, parkkeerausongelmat, liikenneruuhkat). 4.3 Ammatillisen kotisiivouksen taso Hygieniakartoituksessa selvitettiin kolmen kotitalouden puhtaustasoa ammatillisen kotisiivouksen jälkeen. Kaikissa kotitalouksissa erottuivat puhtaimmat ja likaisimmat kohdat, mutta eri kotitaloudet olivat niiden osalta luonnollisesti erilaisia. Vaikka hygieniataso olikin tutkituissa kohteissa yleisesti ottaen melko hyvä, joidenkin keittiössä, TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 12

14 WC:ssä ja pesutiloissa olevien kohteiden puhtauteen tulisi jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota. Esimerkkejä likaisimmista kohdista olivat kylpyhuoneen lattia ja seinä suihkun lähellä (90 pmy/cm 2 ; pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö), WCistuimen kansi ja reuna (31 33 pmy/cm 2 ) ja kylpyhuoneen pesualtaan reuna (18 pmy/cm 2 ). Suolistoperäisiä bakteereja mitattiin kylpyhuoneen lattioista. Keittiössä likaisimpiin kohtiin kuului ruokapöytä (70 pmy/cm 2 ). Vastaavasti puhtaimmissa kohteissa pesäkkeitä oli vain muutamia tai ei lainkaan. 4.4 Työprosessien välineet Kuormitustekijät Työpäivä, kohteet ja tehtävät Työhön sisältyi yleensä kodin imurointi, pölyjenpyyhkiminen tasoilta ja huonekaluista, lattioiden moppaus sekä WC:n, pesutilojen ja keittiön puhdistus. Siivoojat työskentelivät yksin tai pareittain. Asiakkaan kotia siivottiin yleensä joka toinen viikko. Sovittu siivousaika vaihteli 1,5 tunnista 5 tuntiin riippuen kodista. Yksin työskentelevän siivoojan päivään kuului 1 3 kotia ja pareittain työskentelevien siivoojien päivään 3-5 kotia. Siivottavat kodit sijaitsivat uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä: omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa. Asuntojen pinta-alat olivat m². Niistä noin puolet oli alle 100 m² ja toiset puolet yli 100 m². Asunnoissa oli seuraavanlaisia tilaratkaisuja: 2h + k, 3h+ k, 4h+ k ja 5h+k. Osassa asuntoja oli sauna. Kutakin asuntotyyppiä oli 4 6 kpl. Lapsiperheitä oli puolet, kahden aikuisen muodostamia talouksia noin kolmannes ja yksin asuvia iäkkäitä henkilöitä oli noin viidesosassa talouksia. Kotieläimiä oli kolmessa taloudessa: kahdessa oli koira ja yhdessä oli undulaatteja. Kohteissa työskentelyyn kului työpäivästä keskimäärin 75 % alku- ja loppuvalmisteluineen mukaan luettuna tauot. Kohteesta toiseen siirtymiseen/ajamiseen ja siivoustarvikkeiden lastaukseen ja purkuun kului työajasta 25 % (kuva 4). Työpäivä oli yleensä klo Siivoojalla oli käytössään yrityksen omat välineet imuri mukaan luettuna 13 taloudessa, yrityksen välineet täydennettynä kotitalouden pölynimurilla kuudessa taloudessa, yrityksen suosittelemat kotitalouden välineet ja pölynimuri kolmessa taloudessa. Kuva 4. Siivoojan ajankäytön jakauma päiväkohtaisesti Siivoojien tuntemukset työn rasittavuusasteesta Siivoojien tuntemukset työn rasittavuusasteesta vaihtelivat työpäivän alussa erittäin kevyestä kevyeen. Päivän puolivälissä siivoojien arvio työn kuormituksesta oli erittäin kevyt - hieman rasittava ja päivän päättyessä hyvin kevyt- hyvin rasittava riippuen siivoojasta. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 13

15 Henkinen kuormittuminen Siivoojista vain harva malttoi pitää ruokatauon, muista tauoista puhumattakaan. Siivoojien mielestä henkistä kuormittumista aiheutti siivoustyön yksipuolisuus, joillakin yksintyöskentely tai työn pakkotahtisuus. Myös työn ihmissuhteet ja kiire lisäsivät kuormittumista. Organisoinnin ja tiedonkulun puutteet koettiin rasitteeksi tapauksissa, joissa siivooja kävi yrityksen toimistotiloissa harvoin. Jossakin määrin työssä saattoi esiintyä väkivallan uhkaa, häirintää ja epäasiallista kohtelua. Fyysinen työkuormitus Vapaan työtilan puute oli kodeille tyypillistä niiden suuresta kalustetiheydestä ja joissakin tapauksissa tavaroiden epäjärjestyksestä johtuen. Tämä aiheutti hankalia työasentoja. Ne rasittivat siivoojan selkää, hartioita, niskaa, ranteita ja jalkoja. Yleensä kiertyneessä asennossa ja kurkottaen puhdistettiin suuri määrä pöytäkaappien pintoja. Lisäksi huteria keittiötikkaita saatettiin käyttää työnantajan kielloista huolimatta kaappien ja muiden yläpintojen puhdistuksessa. Erityisesti imuroinnissa oli hankalia työasentoja ja imuroinnin osuus kotisiivouksessa oli suuri. Imuroimalla poistettiin yleensä pölyt paitsi lattiapinnoilta myös huonekaluista ja osa siivoojista imuroi myös koriste-esineitä, tauluja yms. Imuroinnin osuus voi olla pareittain työskennellessä lähes puolet siivouksen kokonaisajasta. Koko ajan oli myös pelko siitä, että imurin jäykkä letku ja perässä tuleva liitosjohto saattavat pudottaa jonkun esineen lattialle. Mattojen puhdistaminen tehtiin yleensä imuroimalla. Työ oli raskasta ja erityisen raskasta poistettaessa kotieläinten karvoja. Kotitalouden imureissa oli puutteita ja ne, samoin kuin yritysten imurit olivat toimintaperiaatteeltaan epäkäytännöllisiä matoille (kuvat 5-9). Kuvat 5-6. Imurointi ja imurin kantaminen portaissa on hankalaa. Kuvissa Lea Lindberg Maarian Kotipalvelusta puhdistamassa portaita. Kuvat: TTS tutkimus. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 14

16 Kuva 7. Ahtaat, tiheästi kalustetut tilat lisäävät työaikaa ja aiheuttavat hankalia työasentoja. Kuvassa Tarja Riikonen Servisole Oy Siivouspalvelusta imuroimassa lattiaa. Kuva: TTS tutkimus. Kuva 8. Sängyn alustat ovat yleensä hankalasti puhdistettavia. Kuvassa Jenni Taskinen SOL Kotipalveluista pyyhkimässä lattiaa. Kuva: TTS tutkimus. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 15

17 Kuva 9. Ylhäällä olevien pintojen pyyhkiminen aiheuttaa kurkottelua. Kuvassa Jenni Taskinen SOL Kotipalveluista pyyhkimässä pölyjä kirjahyllystä. Kuva: TTS tutkimus. Tapaturmavaarat Liukastumisen ja kompastumisen mahdollisuudet olivat aina läsnä. Portaat ja pienemmät siirtymät toiseen tai kolmanteen kerrokseen/tasoon olivat yleisiä ja niiden puhdistaminen tai vaikkapa pelkkä siirtyminen imurin kanssa aiheutti riskitilanteita. Liian kosteat menetelmät ja matot saattoivat aiheuttaa liukkautta lattiapintoihin. Liian kosteat menetelmät voivat myös vaurioittaa kosteudelle arkoja lattiapintoja. Työn tauotusten puuttuminen, raskaat nostot ja varrettomat työvälineet lisäsivät ruumiillista kuormitusta. Kotien valaistus oli huono siivoojan työvaloksi, mikä vaikeutti työskentelyä ja aiheutti riskitilanteita esimerkiksi saunan puhdistuksessa. Muut vaaratekijät Kotisiivouksessa ei yleensä tarvita voimakkaita puhdistusaineita. Siitä huolimatta jotkut sumutettavat puhdistusaineet aiheuttivat yliherkkyyttä henkilöstä riippuen. Samasta syystä tupakoivan asiakkaan koti ei myöskään sopinut kaikille siivoojille. Suojainten sekä työjalkineiden käyttämättömyys saattaa altistaa bakteeri- ja sieni-infektioille. Pö- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 16

18 lynimurien kovaäänisyys ja imuroinnin pitkäkestoisuus aiheuttivat meluriskin. Kuulosuojaimet olisivat yksi ratkaisu, mutta niitä ei oltu valmiita käyttämään. Siivoojakohtaiset työvälineet Ammatillisen kotisiivouksen lähtökohtana tulee olla palveluyrityksen työvälineet, joissa on otettu huomioon välineen sopivuus siivoojan omaan mitoitukseen ja asiakastalouksien mukaiset pintojen puhdistusvaatimukset sekä välineiden kuljetusmahdollisuus. Ongelmana pidettiin välineiden kuljettamista ja siinä tarvittavien varusteiden puuttumista markkinoilta. Tämän tutkimuksen kohderyhmissä oli lähtökohtana, että siivouskohteissa käytettiin yritysten työvälineitä. Kuitenkin tällä toimialalla on myös yleistä, että yritys teettää työn kotitalouksien omilla välineillä. Tällöin on vaikea tai jopa mahdotonta määritellä sopivuutta siivoojakohtaisesti, laadullista tulosta ennakkoon tai pitää yllä laadunhallintaa. Kodeissa olevat siivousvälineet ja puhdistusaineet eivät aina vastaa siivoojan vaatimuksia ergonomian, puhtaustuloksen ja joutuisuuden osalta. Siivoojan työkyky saattaa olla koetuksella ja työhön meneekin enemmän aikaa asiakkaan huonoilla työvälineillä kuin käytettäessä ammatilliseen työhön tarkoitettuja välineitä. Todellisuudessa asiakas maksaa tällöin siivoojan tarvitsemista ylimääräisistä työtunneista. Huonot työvälineet edesauttavat työntekijän liikuntaelinten sairauksien kehittymistä raskaassa fyysisessä työssä. Tulevaisuudessa tavoitteena/haasteena on saada yritykset kehittämään ergonomisesti hyvät työvälineet parantamaan työprosesseja. Siivousvälineen tulee: sopia mitoitukseltaan ja käytettävyydeltään kotien runsaaseen ja monimuotoiseen kalustukseen olla varrellinen ja siivoojan pituuden mukaan säädettävä soveltua mahdollisimman monien pintojen puhdistukseen olla pienessä tilassa kuljetettava toimia käytössä vähällä vedellä olla helposti puhdistettava liinojen sekä moppien on kestettävä pesu korkeassa lämpötilassa ja sietää logistiikan erityistarpeita, kuten kuljetusta eri välineissä ja pesuajan siirtoa Puhtaustuloksen laatu Laboratoriokokeissa kaikilla tutkituilla ja kyselyn mukaan eniten käytetyillä siivouspyyhkeillä ja -aineilla saatiin poistettua pinnoilta jonkin verran proteiini- ja mikrobilikaa (Staphylococcus aureus -bakteeri), mutta kaikki menetelmät eivät olleet yhtä tehokkaita (kuvat 10-11). Kertakäyttöisen kuitukangaspyyhkeen puhdistusteho oli selvästi heikompi kuin mikrokuituisten siivouspyyhkeiden: mikrokuitupyyhkeillä saatiin poistettua pinnoilta merkittävä määrä ja kertakäyttöisillä kuitupyyhkeillä kohtalainen määrä proteiinilikaa. Pyyhkeitä käytettiin valmistajien suositusten mukaisesti nihkeinä, vaikka aikaisempien tutkimusten (Kymäläinen ym. 2008) mukaan kosteapyyhintä oli todettu mikrobiologisen puhtauden kannalta yleisesti ottaen tehokkaammaksi menetelmäksi kuin nihkeäpyyhintä. Kaikilla menetelmillä saatiin poistettua merkittävä määrä mikrobiologista likaa sekä teräs- että laminaattipinnoilta. Parhaaksi mikrobiologisen lian poistamisessa osoittautui toinen mikrokuituisista siivouspyyhkeistä ilman puhdistusainettakin. Kahden vähemmän tehokkaan siivouspyyhkeen osalta hyvään tulokseen päästiin toisen puhdistusaineen avulla. Proteiinilian puhdistuvuuteen ei puhdistusaine tuonut oleellista lisätehoa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 17

19 Puhdistusaineiden osalta, jotka olivat heikosti emäksisiä aineita, on tehtyjen kokeiden osalta hankala antaa suosituksia: jokin puhdistusaine tehosi orgaaniseen likaan, toinen taas mikrobilikaan. Vaikka vesi on joskus riittävä yhdistelmä mikrokuitupyyhkeen kanssa, puhdistusaineista on silti tämän ja aiempien tutkimusten mukaan hyötyä lian poistamisessa. Siitä huolimatta, että homeen pitoisuus likakomponentissa oli suuri, tällä mallilialla saatiin detektoitua vain alhaiset homemäärät. Kuva 10. Pintamateriaalien puhdistuvuus määritettynä HygicultOn-proteiinitestillä. Mitä pienempi likaisten tulosten summa eli likaisuusaste on, sitä parempi on puhdistuvuustulos. A = siivouspyyhe A, B = siivouspyyhe B ja C = kertakäyttöinen siivouspyyhe C. 4.5 Välineiden puhtaanapito Kyselyn mukaan suurin osa siivoojista pesi pyyhkeet päivittäin, mutta enimmillään niitä säilytettiin useita vuorokausia, jopa viikko. Laboratoriotutkimukset osoittivat, että likaisten siivouspyyhkeiden bakteeripitoisuudet kasvoivat joissakin tapauksissa merkittävästi jopa satatuhatkertaisiksi jo kahdeksan tunnin aikana. Mitä pidempään siivouspyyhkeitä säilytettiin, sitä suuremmiksi bakteerimäärät kasvoivat. Bakteerikasvua mikrokuitupyyhkeissä lisäävinä tekijöinä, tässä lähinnä ravinnelähteinä, näyttävät toimineen orgaaninen aines (BSA) sekä puhdistusaineista erityisesti toinen puhdistusaineista. Kuvassa 11 on esitetty mikrobitason muutokset eräässä tämän tutkimuksen siivouspyyhkeistä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 18

20 Kuva 5. Siivouspyyhkeen B kokonaismikrobimäärät ennen likausta (0 h), liattuna 8 ja 48 h säilytysaikojen jälkeen sekä pestynä. Määritysmenetelmä Hygicult TPC kastolevyt, kokonaisnäytemenetelmä. Pylväs = 3 rinnakkaiskokeen keskiarvo, jana = keskihajonta. Siivouspyyhkeet oli kostutettu ennen likausta vedellä tai puhdistusaineliuoksilla D tai E. Kun likaiset pyyhkeet pestiin kotitalouden pyykinpesukoneessa (60 C), pyyhkeiden bakteerimäärät laskivat selvästi, mutta silti pyyhkeisiin jäi jonkin verran tai jopa merkittävästi bakteereja: jopa tuhat pesäkettä muodostavaa yksikköä grammassa kuivaa siivouspyyhettä (punaiset pylväät kuvassa 11). Tämä voi johtua siitä, että pesussa pyyhkeistä ei saatu irrotettua niihin pinttynyttä bakteerilikaa tai pesulämpötila oli liian alhainen, vaikka lämpötila olikin valittu siivouspyyhkeiden sallittujen maksimipesulämpötilojen mukaisesti. On myös mahdollista, että kotipyykinpesukoneeseen jäänyt ns. siemenvesi on liannut pyyhkeitä. Käytännössä siivoojan kotona tekemän puhdistuksen etuna on, ettei tarvitse välineiden ja varusteiden takia mennä yrityksen toimistoon, vaan voi lähteä suoraan kodista siivouskohteeseen. Haittana on, että kotipyykinpesukoneen ohjelmat ovat pitkiä ja pesujärjestelyt vaativat omaa aikaa. Se on yleensä korvauksetonta työaikaa. On myös soviteltava pesuja oman pyykkinsä ja työpyykkien välillä. Asiakastalouksien liat ja oman talouden liat sekoittuvat keskenään. Mikrobiriski kasvaa erityisesti silloin, kun käytetään matalia pesulämpötiloja ja lyhyitä ohjelmia. Kotitalouden pyykinpesukoneesta tiedetään TTS tutkimuksen aikaisempien tutkimusten mukaan, että koneen rakenteisiin/altaan pohjalle jää aina pesun jälkeen vettä. Tällöin pesijä ei voi varmistua koneen puhtaudesta. Siivousvälineiden puhtaudesta huolehtiminen on nousemassa kotisiivouksen laadun yhdeksi kriittiseksi tekijäksi. Markkinoilla on tarjolla ammattimaiseen käyttöön moppipesukoneita, jotka puhdistuvat täysin pesuvedestä ja joissa ovat nopeat ja tarkoituksenmukaiset pesuohjelmat. Ammattimaiseen käyttöön tarkoitetun koneen asentaminen ei aina onnistu yrityksen toimistotiloihin asennusvaatimuksista johtuen. Jatkossa onkin tarpeen selvittää ratkaisuedellytyksiä esimerkiksi sijoittaa kone asuinkiinteistöjen yhteisiin tiloihin. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 19

21 Kuva 12. Ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut pesukoneet ovat moppien ja siivouspyyhkeiden pesuun tarkoituksenmukaisempia kuin kotikoneet. Kuvassa Pasi Mononen Palmiasta poistamassa puhtaita moppeja Electroluxin moppipesukoneesta ennen siivouskohteisiin lähtemistä. Kuva: TTS tutkimus. Asiakkaan välineillä työtä tekevän siivoojan olisi hyvä tunnistaa se, että asiakkaan huolehtimiin siivousvälineisiin ja niiden mahdolliseen epäpuhtauteen liittyy riskejä. Epäpuhtaat, partikkelilikaa sisältävät mikrokuitupyyhkeet saattavat naarmuttaa pintoja. Suojakäsineiden käyttö on myös välttämätöntä, jotta mikrobeja ei siirtyisi omiin käsiin. Samoin hyvät työkengät keventävät työtä ja suojaavat työntekijöitä mahdollisilta tartunnoilta. 4.6 Siivoustyön mitoitustekijöitä Pienen ja ahtaan asunnon, jossa oli paljon huonekaluja, siivoamiseen tarvittava suhteellinen aika (min/m²) oli huomattavasti suurempi kuin pinta-alaltaan suuren ja selkeästi tai vähän kalustetun asunnon. Joissakin havainnointikohteissa mitattiin kalustetiheyttä, minkä perusteella voitiin yleisesti arvioida kalustusasteen olleen yli 50 % huoneen pinta-alasta. Kiinteistön siivouksen menetelmä- ja aikastandardissa (1991) huonetilan kalustetiheys otetaan huomioon. Siinä suurin luokiteltu kalustusaste, kalustuksen osuus lattia-alasta yli 50 %, on luokiteltu erittäin runsaasti kalustetuksi tilaksi. Yksin työskentelevien siivoojien nopeus alle 100 m²:n asunnossa oli keskimäärin 1,76 min/m² ja yli 100 m²:n asunnossa keskimäärin 1,23 min/m² eli 30 % nopeammin. Vastaavat nopeudet parityöskentelyssä olivat 1,74 min/m² ja 1,12 min/m². Yksin työskenneltäessä siivoojan käyttämä keskimääräinen aika asunnon neliötä kohti (0,8 2,8 min/m²) vaihteli paljon riippuen siivoojasta. Parityöskentelyssä siivoojakohtainen vaihtelu (0,9-2,2 min/m²) oli vähäisempää. Kuvissa on yksityiskohtaisesti tarkasteltu siivousnopeuksia ja kuvassa 16 ajankäytön jakaumaa eri huonetiloissa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 20

22 Kuva 13. Keittiö- ja ruokailutiloissa yksintyöskentelevän siivoojan työskentelynopeus oli hitainta (3,0 ja 2,7 min/m²) tiloissa, joissa työpöydillä oli paljon puhdistettavia pientavaroita ja ruokapöydän alla suuri matto. Parhaat työskentelynopeudet (1,3 min/m²) saavutettiin puhdistettaessa mahdollisimman vapaita tiloja ja hyvällä työskentelytekniikalla. Kuva 14. Olohuoneessa yksintyöskentelevän siivoojan työskentelynopeus oli hitainta (2,8 min/m²) asunnossa, jossa oli koira ja paljon koirankarvoja tekstiilihuonekaluissa ja matoissa. Niitä siivooja joutui imuroimaan kotitalouden huonotehoisella imurilla. Paras työskentelynopeus (0,4 min/m²) saavutettiin olohuoneessa, jossa mahtui puhdistamaan erittäin runsaasti kalustetusta huoneesta ainoastaan vapaat kulkureitit. Seuraavaksi nopeimmin työskenteli siivooja, jolla oli hyvä ja monipuolinen työskentelytekniikka. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 21

23 Kuva 15. Makuu-, lasten ja työhuonetiloissa yksintyöskentelevän siivoojan työskentelynopeus oli hitainta (2,4 min/m²) asunnossa, jossa siivooja siivoustyön ohella myös petasi sängyn ja silitti pyykkiä. Parhaat työskentelynopeudet (0,3 ja 0,4 min/m²) saavutettiin asunnoissa, joissa päästiin vapaasti etenemään hyvällä työskentelytekniikalla. Kuva 16. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäyttöjakaumat asunnon kokonaistyöajasta huone- ja siivoojakohtaisesti. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäytön osuus keittiö- ja ruokailutiloissa oli % asunnon kokonaissiivousajasta riippuen siivoojasta tai kodista. Työaikaa käytettiin min. Nämä tilat olivat pinta-alaltaan m². Suhteessa eniten aikaa (46 %) kului 18 m²:n kokoisessa keittiössä, jossa pintojen pyyhkimisen ja mattojen imuroimisen lisäksi pestiin likaisia astioita. Myös seuraavaksi eniten aikaa (33 %) meni keittiössä, jonka siivoukseen kuului likaisten astioiden pesu. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäytön osuus olohuoneessa oli % asunnon kokonaissiivousajasta riippuen siivoojasta tai kodista. Työaikaa käytettiin min. Nämä tilat olivat pinta-alaltaan m². Suhteessa eniten aikaa (31 %) meni asunnossa, jossa aikaa kului runsaasti koiran karvojen vaikeaan puhdistamiseen matois- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 22

24 ta ja tekstiilihuonekaluista. Seuraavaksi suurimpaan osuuteen (28 %) vaikutti pienen olohuoneen runsas kalustus ja matot. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäytön osuus makuu-, lasten- ja työhuonetiloissa oli 4 29 % asunnon kokonaissiivousajasta riippuen siivoojasta tai kodista. Työaikaa käytettiin 4 47 min. Nämä tilat olivat pinta-alaltaan 8 49 m². Suhteessa eniten aikaa (29 %) meni lapsiperheen asunnossa, jossa lasten huoneissa oli paljon siirrettäviä tavaroita. Seuraavaksi suurimpaan osuuteen (25 %) vaikutti se, että siivooja vaihtoi lakanat ja silitti asiakkaan erityispyynnöstä pyykkiä. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäytön osuus pesutiloissa oli 3 25 % asunnon kokonaissiivousajasta riippuen siivoojasta tai kodista. Pesutilat olivat pinta-alaltaan 3-6 m². Suhteessa eniten aikaa (25 %) meni 4 m²:n pesuhuoneessa, jossa oli liukkauden estävä erikoislattia, jonka puhdistus vei tavanomaista enemmän aikaa. Vähiten aikaa (3 ja 8 %) kului kylpyhuoneissa, joissa oli tilaa siivota ja joissa siivooja osasi hyödyntää tehokkaasti erilaisia menetelmiä. Yksintyöskentelevien siivoojien ajankäytön osuus asunnon eteis- ja aulatiloissa oli 6 21 % asunnon kokonaissiivousajasta riippuen siivoojasta tai kodista. Tilojen pintaalat olivat 4 35 m². Suhteessa eniten aikaa (21 %) meni pienikokoisessa eteisessä, jossa koiraperheen maton imurointi oli aikaa vievin osuus. Seuraavaksi eniten aikaa (16 ja 20 %) kului eteisissä, jotka olivat pinta-alaltaan suurimpia ja sisälsivät kalusteita, peilejä tai säilytettäviä tavaroita, joita jouduttiin siirtelemään kuten kenkiä. Parityöskentelyssä toinen siivooja keskittyi yleensä imuroimiseen ja toinen pölyjen pyyhkimiseen, lattioiden moppaamiseen sekä pesu- ja WC-tilojen puhdistukseen. Yleensä parityöskentelyssä työpari vaihtoi työtehtäviä työpäivän aikana mentäessä uuteen siivouskohteeseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että yksintyöskentelevän siivoojan keskimääräistä ajankäytön osuutta (kuva 17) asunnon eri tiloihin voidaan todeta, että suurin osa keskimääräisestä ajasta kuluu keittiö- ja ruokailutiloihin (25 %), seuraavaksi eniten olohuoneeseen (21 %) ja makuu-, työ- ja lastenhuoneisiin (17 %), sen jälkeen tulevat pesuhuone (14 %), eteis- ja aulatilat (12 %) ja WC-tilat (9 %) sekä muut tilat (2 %). 12 % 14 % Keittiö ja ruokailutila 25 % 9 % 2 % Olohuone Makuu, lasten ja työhuoneet Pesuhuone Eteis ja aulatilat WC 21 % muut 17 % Kuva 17. Yksintyöskentelevän henkilön työajan jakauma huoneistokohtaisesti Siivoustyön mitoitukseen vaikuttavat tekijät on tärkeä tunnistaa, kun halutaan kehittää ennakkosuunnittelua ja toimintatapoja. Onnistuneilla ratkaisuilla vähennetään työntekijän stressiä, joka syntyy liian kireistä aikatauluista sekä parannetaan työn tuloksellisuutta. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 23

25 Siivoojan tarvitsemaan aikaan kotisiivouksessa vaikuttivat yleensä: asunnon koko ja oliko se yhdessä vai useammassa kerroksessa asunnon kalusteet ja tavarat, niiden määrä, sijoittaminen, rakenteet, materiaalit, rikkoutumiselle herkkien koriste-esineiden määrä ja järjestyksen ylläpito yms. asunnon ja kalusteiden pintamateriaalit asunnon sijainti esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä vaikuttaa siivottavan lian laatuun ja määrään sekä parkkipaikkojen saantiin mitä ja miten kotitaloudessa siivotaan sekä kuinka usein kotitalouden koko, henkilöiden ikä, elämäntapa yms. sisustus, erityisesti matot ja huonekalujen verhoilut kotieläimet, esimerkiksi karvaa ja höyheniä tuottavat eläimet, kuten koirat, kissat, linnut ym. kenen välineillä siivotaan millaisia menetelmiä käytetään. Lapsiperheissä oli yleensä muihin talouksiin verrattuna enemmän huonekaluja, kalusteita ja tavaroita, mikä lisäsi siivousaikaa. Koiran ja kissan karvojen poisto erityisesti matoilta ja huonekalutekstiileiltä vaati paljon työtä ja aikaa. Mattojen puhdistusmenetelmät olivat huonoja ja paljon aikaa vieviä, mikä erityisesti tulisi ottaa huomioon kokonaisaikaa arvioitaessa. Jos siivotaan harvoin, ehtii asunto siivousten välillä likaantua enemmän. Tällöin on varattava enemmän siivousaikaa kuin tiheämmin siivottavissa kohteissa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 24

26 5 TIEDOTUS JA MUU HYÖDYNTÄMINEN Siivoojien ammatillisia lähtökohtia selvittävällä kyselyllä saatiin innostettua paitsi siivoojat myös kaikki yrityskumppanit tavoitteelliseen toimintaan. Aktiivinen vuorovaikutus säilyi koko projektin ajan, mikä auttoi tutkijoita käytännön toteutuksessa ja lisäsi mahdollisuuksia yritysten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tulokset analysoitiin yrityskohtaisesti ja myös tuotekehitysvaiheita saatiin alkuun. Projektissa onnistuttiin edistämään alan toimijoiden verkottumista. Projektin loppuvaiheessa järjestettiin siivoojille päivän kestävä koulutustilaisuus. Siivoojat pääsivät käytännössä vertailemaan ja kokeilemaan, miten erilaiset menetelmät ja välineet vaikuttavat pintojen puhdistamisen helppouteen, puhtaustulokseen ja siivouksen kuormittavuuteen. Palaute oli myönteistä. Monille yksin työskenteleville siivoojille olisi tärkeää tavata muita alan ihmisiä. Vaikka osassa yrityksistä työskennellään pareittain, kaikki kotisiivouksessa työskentelevät henkilöt eivät kohtaa pitkään aikaan muita työntekijöitä. Projektissa tuotetusta tiedosta tehtiin opas TTS:n julkaisusarjaan (TTS tutkimuksen tiedote 4/2008), joka on tarkoitettu siivoojille ja palveluyrityksille ammatillisen kotisiivouksen kehittämiseen. Opasta tullaan jakamaan yhteistyökumppaneille ja palveluyritysten asiakastalouksille. Opasta hyödynnetään tiedottamisprojektissa, joka tullaan suunnittelemaan laaja-alaisesti alan palveluyrityksille niiden työn kehittämisen vauhdittamiseksi. Tiedottamisprojektiin tullaan hakemaan rahoitustukea Työsuojelurahastosta. Sen avulla pyritään vauhdittamaan myös siivoustyövälineistön, -koneiden ja aineiden tuotekehitystä. TTS tutkimuksen projektipäällikkö osallistui keväällä 2008 Miina Sillanpään perintöseminaariin Kaikkihan siivota osaavat vai osaavatko. Helsingin yliopiston tutkijat osallistuvat projektin tuloksiin perustuvilla esityksillä kansainväliseen IFHE:n kotitalous- ja kuluttaja-alan konferenssiin kesällä TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 25

27 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Siivoojat pitivät omaa ammattitaitoaan vähintäänkin melko riittävänä heille tehdyn kyselyn perusteella. Siivoojilla oli runsaasti työkokemusta, mutta ainoastaan noin kolmanneksella oli siivousalan ammatillinen koulutus. Lisäkoulutusmahdollisuus koettiin tarpeelliseksi. Työn parhaina puolina pidettiin tyytyväisiä asiakkaita ja oman työn tulosten välitöntä näkemistä. Siivoojat kokivat saavansa arvostusta sekä työnantajalta että asiakkailta. Ajoittain siivoojat kokivat työnsä raskaaksi. Siivoustyö tehtiin yrityksen ja asiakastalouden välisen sopimuksen mukaisesti. Työympäristönä jokainen koti oli erilainen. Asiakkaan lähtökohdista tarkasteltuna kotisiivouksen toimialalla oli yhtä monta käytäntöä kuin oli toimijaakin. Kotitalouksien puhdistettavat tilat, materiaalit ja kalustusasteet vaihtelivat suuresti kotitalouksien välillä, mutta myös verrattuna toimistojen tai julkisten tilojen siivouskohteisiin. Kiinteistön siivouksen menetelmä- ja aikastandardeissa on otettu huomioon huonetilan kalustusaste. Sen mukaan erittäin runsaasti kalustetuksi tilaksi määritellään tila, jossa kalustuksen osuus lattia-alasta on yli 50 %. Havainnoitujen asuntojen kalustusaste oli yli 50 % ja imurointiin käytetty suhteellinen aika oli moninkertainen verrattuna kiinteistön menetelmä- ja aikastandardeihin. Palveluyrityksellä ei ole mahdollisuutta muuttaa kodin olosuhteita siivoojan kannalta paremmiksi työolosuhteiksi. Tällöin yrityksen tehtävänä on huolehtia siivoojalle sellainen osaaminen, työmenetelmät ja välineet, että siivooja näissä vaativissa olosuhteissa pystyy tuottavaan työhön ja säilyttämään oman työkykynsä. Siivoustyö on vaativaa ja sen parantamiseksi tarvitaan yrityksiltä ennakkoluulotonta ergonomian kehitystyötä yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Siivoojat työskentelivät yksin tai pareittain ja työ tehtiin samalla tavalla kuin olisi siivottu omaa kotia. Liiketoiminnalle tunnusomainen tuottavuusvaatimus näkyi urakkaluonteisena, kiireellisenä työntekona, mikä aiheutti ylimääräistä fyysistä ja henkistä kuormittumista sekä niihin liittyviä riskitilanteita. Jatkossa tarvitaan lisäselvitystä siitä, mitkä menetelmät ja työvälineet soveltuvat korvaamaan haitallisia tai päällekkäisiä siivousmenetelmiä, jotta työ keventyisi ja saataisiin parempi puhtaustulos. Työn fyysiset haittavaikutukset tuntuivat siivoojan selässä, hartioissa, niskassa, ranteissa ja jaloissa. Työtaukojen puuttuminen, raskaat nostot ja epäergonomiset työvälineet lisäsivät ruumiillista kuormitusta. Pintojen pyyhkiminen tehtiin usein kiertyneessä asennossa ja usein myös kurkottaen. Erityisesti imurointi oli pitkäkestoinen ja huonoissa työasennoissa tehtävä työ. Pölynimurit eivät vastanneet käyttövaatimuksia, sillä osa asiakkaiden imureista oli heikkokuntoisia. Perusimuri oli toimintaperiaatteeltaan epäkäytännöllinen esimerkiksi matoissa olevien kotieläinten karvojen puhdistukseen. Lisäksi koko ajan oli pelko siitä, että imurin letku pudottaa tai kaataa jonkun esineen lattialle tai että asiakas kompastuu liitosjohtoon. Myös portaat, matot ja liian kosteat menetelmät aiheuttivat riskitilanteita. Liian kosteat menetelmät voivat myös vaurioittaa arkoja materiaaleja. Koteihin sopivien ja ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen työvälineiden kehittäminen on välttämätöntä ja suuri haaste suunnittelijoille. Niiden tulee vastata sekä siivoojan että runsaasti kalustettujen kotien mitoitusvaatimuksia. Työvälineiden pitää mahtua pieneen tilaan. Liinojen ja moppien on kestettävä pesu korkeassa lämpötilassa ja sovelluttava kuljetukseen eri välineissä. Lisäksi on otettava huomioon, ettei niitä saada heti pesuun käytön jälkeen. Siivousvälineiden ja - koneiden kuljetukseen sopivia kasseja ja laukkuja sekä siivousvaunuja tarvitaan myös kehittää. Suojainten sekä työjalkineiden käyttämättömyys saattaa altistaa bakteeri- ja sieniinfektioille. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 37 (2008) 26

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kotisiivous työjärjestys ja eteneminen

Kotisiivous työjärjestys ja eteneminen Kotisiivous työjärjestys ja eteneminen Tässä materiaalissa kerrotaan kotisiivouksen työjärjestyksistä ja siivoustyön etenemisestä kodissa. Laadukkaat kotityöpalvelut Itä-Suomessa hanke, 9.6.2011 Kohteeseen

Lisätiedot

Kerkkoon palveluosuuskunta Siivous- ja kotipalvelu

Kerkkoon palveluosuuskunta Siivous- ja kotipalvelu Kerkkoon palveluosuuskunta Siivous- ja kotipalvelu Asiakas Ohjeita työlistan täyttämiseen Seuraavat taulukot ovat apuna, kun mietit, mitä erilaisia työtehtäviä haluaisit siivoojan tekevän kodissasi ja

Lisätiedot

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA 18.9.2013 PIETARSAARI TUULA SUONTAMO OY Tutkittua puhtautta Koulutus Konsultointi Puhtausmittaukset Puhtausalan kehittämisprojektit www.suontamo.fi LUENNON SISÄLTÖÄ

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 2

Siivouspalvelukuvaus Liite 2 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 2 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Päiväkoti Tuulentupa Työväentalontie 2 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 161,0 m2 Päivittäinen työaika 1,75

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kunnon välineillä siivous sujuu

Kunnon välineillä siivous sujuu Kunnon välineillä siivous sujuu Siivoaminen on tärkeää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta pinnat pysyvät hyvinä, viihtyvyys lisääntyy, eivätkä mikrobit pääse lisääntymään. Jotta siivoustyö sujuisi mahdollisimman

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus LIITE 1

Siivouspalvelukuvaus LIITE 1 Siivouspalvelukuvaus LIITE 1 Asiakas Sopimuskohde / osoite Ylläpitosiivous Wiitaunioni; siivouspalvelut Muurasjärven ala-aste; A-rakennus Ristimäentie 9 44 880 Muurasjärvi Siivottava pinta-ala 559,40 m2

Lisätiedot

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa. 26.9.2012 Tiina Timonen

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa. 26.9.2012 Tiina Timonen Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa 26.9.2012 Tiina Timonen Servisole pähkinänkuoressa: Toiminta alkanut 1.1.1999 RTK Palvelu Oy:n siivoukseen erikoistunut

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011

Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Sivu 1(5) Uimahallien ja kylpylöiden puhtaus 2011 Vantaan ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukset kartoittivat vuonna 2011 uimahallien ja kylpylöiden puku-, pesu- ja allastilojen pintojen hygieenisyyttä.

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

PUHTAANAPIDON HAASTEET. Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat 17.11.2015 TAMPERE TUULA SUONTAMO OY. Tutkittua puhtautta

PUHTAANAPIDON HAASTEET. Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat 17.11.2015 TAMPERE TUULA SUONTAMO OY. Tutkittua puhtautta PUHTAANAPIDON HAASTEET Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat 17.11.2015 TAMPERE TUULA SUONTAMO OY Tutkittua puhtautta Koulutus Konsultointi Puhtausmittaukset Puhtausalan kehittämisprojektit www.suontamo.fi

Lisätiedot

Pölynimurit. Nopeaa ja tehokasta imurointia

Pölynimurit. Nopeaa ja tehokasta imurointia Pölynimurit Nopeaa ja tehokasta imurointia Ammattitason pölynimuri päivittäiseen käyttöön Hienot ominaisuudet tekevät Kärcher pölynimurista ammattilaisen suosikin: Siinä on matala äänitaso, helppo liikuteltavuus

Lisätiedot

Raha-automaattiyhdistyksen RAHA-AUTOMAATTIEN PUHDISTUSOHJEET

Raha-automaattiyhdistyksen RAHA-AUTOMAATTIEN PUHDISTUSOHJEET Raha-automaattiyhdistyksen RAHA-AUTOMAATTIEN PUHDISTUSOHJEET Siivouksen vuosikello Päivittäinen siivous roska-astioiden tyhjennys, roskapussin vaihto ja roska-astian ulkopintojen nihkeäpyyhintä kosketuspintojen

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Liite 1 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO/ kodinhuoltaja / toimitilahuoltaja

Liite 1 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO/ kodinhuoltaja / toimitilahuoltaja TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Liite 1 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO/ kodinhuoltaja / toimitilahuoltaja Tutkinnon osa Tutkinnon suorittaja Kerroshoitopalvelut Ajankohta Arvioija Näyttöympäristö

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS HUITTINEN Kotihoitotoimisto Särkimyskoskenkatu 3 B, 32700 Huittinen p. 044 560 4246

PALVELUSETELIOPAS HUITTINEN Kotihoitotoimisto Särkimyskoskenkatu 3 B, 32700 Huittinen p. 044 560 4246 PALVELUSETELIOPAS HUITTINEN Kotihoitotoimisto Särkimyskoskenkatu 3 B, 32700 Huittinen p. 044 560 4246 päivitetty 3.9.2015 2 MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on kunnan viranhaltijan myöntämä avustussitoumus,

Lisätiedot

Anneli Ruotsalainen Siivouspäällikkö Joensuun kaupunki

Anneli Ruotsalainen Siivouspäällikkö Joensuun kaupunki Anneli Ruotsalainen Siivouspäällikkö Joensuun kaupunki Olen Anneli Ruotsalainen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen Siivouspalvelut - yksikössä siivouspäällikkönä, jossa tehtävässä olen ollut

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Puhtauden- ja pölynhallinnan palvelut. Terveelliset tilat, viihtyisät ympäristöt

Puhtauden- ja pölynhallinnan palvelut. Terveelliset tilat, viihtyisät ympäristöt Puhtauden- ja pölynhallinnan palvelut Terveelliset tilat, viihtyisät ympäristöt Työmaapalvelut Rakennussiivous Loppusiivous Käyttöönottosiivous Sopimussiivous Monipuoliset puhtauden- ja pölynhallinnan

Lisätiedot

KURSSISUUNNITELMAT. Puhtautta teoriassa ja käytännössä

KURSSISUUNNITELMAT. Puhtautta teoriassa ja käytännössä KURSSISUUNNITELMAT Puhtautta teoriassa ja käytännössä Laatua ylläpitosiivoukseen toimivilla menetelmä-, väline- ja ainevalinnoilla Tavoitteena on perehtyä teoriassa ja käytännössä puhdistusmenetelmien,

Lisätiedot

3. Lattioiden puhdistus

3. Lattioiden puhdistus 3. Lattioiden puhdistus Viimeisenä vaan ei todellakaan vähäisimpänä: lattia. Vileda Professionalin lattianpuhdistusratkaisut perustuvat sekä kokemukseen että uuteen ajattelutapaan. Ergonomia, tehokkuus

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

SOTAINVALIDIEN (15 %) SIIVOUS- JA ASIOINTIPALVELUJEN HANKINTASOPIMUS

SOTAINVALIDIEN (15 %) SIIVOUS- JA ASIOINTIPALVELUJEN HANKINTASOPIMUS 1(5) Sotainvalidien siivous - ja asiointipalvelu SOTAINVALIDIEN (15 %) SIIVOUS- JA ASIOINTIPALVELUJEN HANKINTASOPIMUS Sopimuksen osapuolet TORNION KAUPUNKI (tilaaja / ostaja ) ja SOVEA Oy (palvelutuottaja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

RAHA-AUTOMAATIN KOSKETUSPINNAT

RAHA-AUTOMAATIN KOSKETUSPINNAT RAHA-AUTOMAATIN KOSKETUSPINNAT Puhdistuskohde Raha-automaatin kosketuspinnat: kosketusnäyttö, painikkeet, maksupäätteen näppäimistö, likaantuneet kohdat Raha-automaatin kosketuspinnat, eli kosketusnäyttö,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 Loimaan kaupunki Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 1.YHTEISKOULU, HIRVIKOSKEN YHTENÄISKOULU JA KESKUSKOULU Työkorkeus ylläpitosiivouksessa on ylettyvyyskorkeus, harvemmin

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KUOPION TALOUSKOULU. Ravitsemus ja puhtaus

KUOPION TALOUSKOULU. Ravitsemus ja puhtaus KUOPION TALOUSKOULU Ravitsemus ja puhtaus Ravitsemus ja puhtaus RAVITSEMUS Kurssitarjotin sisältö Hyvä ravitsemushoito eri ikäryhmissä ja tilanteissa Laadukas ruokalista ja ateriasuunnittelu hyvän ravitsemushoidon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 3: Siivous ja ympäristö Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä:

Lisätiedot

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 Loimaan kaupunki Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 1. YHTEISKOULU Työkorkeus ylläpitosiivouksessa on ylettyvyyskorkeus, harvemmin tehtävissä ja perussiivouksessa on huonekorkeus.

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

SIIVOUSKEMIAN HAASTEET PUHTAUSPALVELUISSA

SIIVOUSKEMIAN HAASTEET PUHTAUSPALVELUISSA LUMAT 3(7), 2015 SIIVOUSKEMIAN HAASTEET PUHTAUSPALVELUISSA Tuula Suontamo Tuula Suontamo Oy Tiivistelmä Puhtaus on meille kaikille monella tapaa tuttu käsite. Tiedämme, että puhtaus on terveyden tekijä,

Lisätiedot

SIIVOUS SISÄILMAN LAATUTEKIJÄNÄ

SIIVOUS SISÄILMAN LAATUTEKIJÄNÄ SIIVOUS SISÄILMAN LAATUTEKIJÄNÄ SISÄILMAPAJA 2 Jyväskylä 24. -25.11.2010 Tarja Andersson SISÄILMASTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Maaperä Ulkoympäristö Rakentaminen Rakenteet Sisäilma Ylläpito Koneet Käyttö Laitteet

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS HARJAVALTA. Sosiaalikeskus. Koulukatu 7, 29200 Harjavalta. p. (02) 5335 804

PALVELUSETELIOPAS HARJAVALTA. Sosiaalikeskus. Koulukatu 7, 29200 Harjavalta. p. (02) 5335 804 PALVELUSETELIOPAS HARJAVALTA Sosiaalikeskus Koulukatu 7, 29200 Harjavalta p. (02) 5335 804 2 MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on kunnan viranhaltijan myöntämä avustussitoumus, jota käytetään palvelutuottajarekisteriin

Lisätiedot

MUISTILISTA MUUTTOSIIVOUKSEEN

MUISTILISTA MUUTTOSIIVOUKSEEN MUISTILISTA MUUTTOSIIVOUKSEEN www.moveria.fi. Katso myös www.moveria.se/blogg Valmistelu Tyhjennä koko asunnon huonekalut, muuttolaatikot ja kaikki tavarat, jotka vielä ovat kaapeissa ja laatikoissa. Muista

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 2 SISÄLLYSLUETTELO MAAKUNNALLINEN LAITOSKEITTIÖIDEN PINTAPUHTAUSPROJEKTI...3 Yhteenveto ja pintapuhtauden parantaminen...6 MYYMÄLÖIDEN PINTAPUHTAUSNÄYTTEIDEN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number P3 Skill Puhdistuspalvelu Competition Day 2. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number P3 Skill Puhdistuspalvelu Competition Day 2. Competitor Name Objective ing Skill Number P3 Skill Puhdistuspalvelu Competition Day 2 Sub Criterion Kestävä kehitys ja itsearviointi Sub Criterion A3 ing Scheme Lock 04-04-2014 13:55:15 Entry Lock 10-04-2014 14:08:40

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

IRTAIMISTON PUHDISTUSOHJE SISÄILMAONGELMAKOHTEESTA MUUTETTAESSA TAI VUOKRATTAVAAN VÄISTÖTILAAN MUUTETTAESSA TAMPEREEN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUKSET

IRTAIMISTON PUHDISTUSOHJE SISÄILMAONGELMAKOHTEESTA MUUTETTAESSA TAI VUOKRATTAVAAN VÄISTÖTILAAN MUUTETTAESSA TAMPEREEN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUKSET IRTAIMISTON PUHDISTUSOHJE SISÄILMAONGELMAKOHTEESTA MUUTETTAESSA TAI VUOKRATTAVAAN VÄISTÖTILAAN MUUTETTAESSA TAMPEREEN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUKSET Puhdistusprosessi: Tehtävä Vastuu 1 Aloituspalaveri kohteessa

Lisätiedot

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Sisäilmastoseminaari Messukeskus Helsinki, 13.3.2014 Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Kokkonen A, Nykänen M, Pasanen P. Ympäristötieteen laitos RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto

Lisätiedot

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona

Uudista hyväkuntoiset pinnat. julkisivut terassit kalusteet aidat puu metalli rappaus betoni muovi sisällä tai ulkona PESUAINEET Piha-aidalla kukkii home, terassi näyttää kulahtaneelta ja peltikatollekin pitäisi tehdä jotain. Armas aurinko paljastaa puhdistamista, pesua ja huoltoa kaipaavat pinnat. Huolellisella pesulla

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Kärcher RS. Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus

Kärcher RS. Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus Kärcher RS Yhdistelmäkoneiden uusi ulottuvuus Kärcher RS Nostaa käyttäjän aitiopaikalle Tehokkaat, ammattikäyttöön suunnatut puhdistusratkaisut ovat Kärcherin ominta aluetta. Uudet RS-sarjan yhdistelmäkoneet

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Kotisiivouksen suunnittelu

Kotisiivouksen suunnittelu Kotisiivouksen suunnittelu Kun teet kotisiivouksen itse, niin kannattaa tehdä suunnitelma, mitä siivotaan päivittäin, viikoittain ja mitä harvimmin. Esimerkki suunnitelmasta Päivittäin 1. Tavaroiden järjestely

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Palvelukuvaus 1/7 27.11.2012

Palvelukuvaus 1/7 27.11.2012 Palvelukuvaus 1/7 PALVELUKUVAUS Seminaarin koulu Seminaarinkatu 2 Ylläpitosiivous Tuulikaapit Lasipinnoilta tahrojen pyyhintä Oven kahvojen pyyhintä Mattojen imurointi Lattian nihkeä / kosteapyyhintä,(kura-aikoina

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (45 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (45 osp) KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp), yhteisistä

Lisätiedot

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät 19.5.2014 Jaana Riikonen, TtM Tietosuojavastaava / erikoissuunnittelija

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

OPAS HIUSALAN TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN HAKEMISEEN JA TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYYN

OPAS HIUSALAN TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN HAKEMISEEN JA TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYYN OPAS HIUSALAN TYÖSSÄOPPIMISPAIKAN HAKEMISEEN JA TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYYN Tämä opas on tarkoitettu työssäoppimispaikkaa hakevalle ja työpaikalla työskentelevälle parturikampaaja opiskelijalle. Opas on

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi 1/6 28.11.2012

Asiakirjatyyppi 1/6 28.11.2012 Asiakirjatyyppi 1/6 PALVELUKUVAUS Ojoisten Lasten talo, (päiväkoti, esikoulu, koulu ja neuvola) (elokuu 2013) Ylläpitosiivous Tuulikaapit Märkäeteiset Ovista ja ovenpielistä likaantuneiden kohtien pyyhintä

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot