Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja Esivalmisteltu siivous

Transkriptio

1 Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja Esivalmisteltu siivous Leila Kakko & Marita Koskinen

2 Sisältö Esivalmisteltu siivous Mitä likaa ammattikeittiöissä on? Misataanko siivous ja käytetään koneita? Kuka siivoaa sotkut ja tarkistaa puhdistustuloksen? Summa summarum

3 Esivalmisteltu siivous Mise en place 3

4 Mitä siivous on? Aputoiminto, jonka avulla prosessi pidetään käynnissä Siivousalan sanasto määrittelee siivouksen olevan sisätiloissa tehtävää pintojen puhdistusta, suojausta ja hoitoa sekä erilaisia järjestelytöitä, jossa puhtaus tuotetaan ammattimaisesti Lika Pintojen käyttöarvoa alentava epäpuhtaus

5 Vedetöntä siivousta, mikrokuitusiivousta? Voidaan puhua myös vedettömästä siivouksesta, koska vettä käytetään vain kostuttamiseen tai mikrokuitusiivouksesta. Vältetään liiallisen veden käyttöä Vaatii enemmän siivouspyyhkeitä ja moppeja kiertoon Kosteusvaurioiden riski vähenee Kestävä kehitys Taloudellisuus Ammattimaisuus Hygieenisyys 5

6 Toteutus Mikrokuituiset siivouspyyhkeet ja mopit kostutetaan sopivan kosteaksi erikseen annetun ohjeen mukaan joko pyykinpesukoneessa tai manuaalisesti (tietty määrä puhdistusaineliuosta tai vettä kaadetaan moppien ja pyyhkeiden päälle). Kestokäyttöiset pyyhkeet taitellaan ja pyyhkeestä käännetään aina puhdaspuoli kun edellinen on likaantunut. Likaantunut siivouspyyhe vaihdetaan aina puhtaaseen. Kertakäyttöinen menee aina roskiin! Valmiiksi kostutetut siivoustekstiilit käytetään neljän tunnin sisään kostutuksesta. Likaiset pyyhkeet ja mopit pestään pyykinpesukoneessa. 6

7 Mitä likaa ammattikeittiöissä on? Pinttynyttä likaa Kiinnittynyttä likaa Irtolikaa Tahroja Eritetahroja Biofilmiä Mikrobilikaa

8 Likatyyppejä 8

9 Lika määrää siivouksen tarpeen Vaarallista Haitallista Häiritsevää Hyväksyttävää Lian poistamistarve

10 Lian kiinnittyminen Lika on usein usean eri aineen seos Lian kiinnittyminenkin tapahtuu monella eri tavalla samanaikaisesti Myös pinnan ominaisuudet vaikuttavat lian kiinnittymiseen

11 Biofilmin muodostuminen pinnoille 1) Mikrobien kulkeutuminen pinnalle 2) Mikrobit ovat kiinnittyneet pintaan ja toisiinsa. 3) Mikrobien suojaksi muodostuu limamainen kalvo. 4) Mikrobipopulaatiot yhdistyvät keskenään. 5) Biofilmi, jonka koko ja muoto vaihtelevat. Mikrobeja voi myös irtautua biofilmistä. (Davis 2007)

12 Biofilmin ehkäiseminen Biofilmi on kerrostuma, jossa on ihmisperäistä likaa, mikrobeja ja mikrobien ympärilleen erittämiä limamaisia yhdisteitä. Biofilmin sisällä mikrobit ovat suojassa puhdistus- ja desinfektioaineilta. siivous silloin, kun lika on helpoimmin poistettavissa eli heti käytön jälkeen pintojen hyvä huuhtelu ja kuivaaminen pesun jälkeen, erityisesti lattiakaivojen ympäristö pintojen epätasaisuuksiin jäävän veden kuivaaminen

13 Misataanko siivous ja käytetään koneita?

14 Onnistuneen siivouksen elementit Kuva: Leila Kakko 14

15 Pesuympyrä Puhdistustapahtumassa vaikuttavat: Sinner: Aika Kemia Mekaniikka Lämpötila Wildbrett: Sinnerin lisäksi Lika Puhdistuksen kohde Kääriäinen Sinnerin lisäksi tekniikka Kuva: Leila Kakko

16 Siivousmenetelmät 16

17 Pyyhintä vai pesu? Pyyhintä on testeissä osoittautunut tehokkaimmaksi pintojen puhdistusmenetelmäksi Pyyhinnässä partikkelit tarttuvat pyyhkeeseen ja sallivat siten lian poistamisen ilman, että ilmaan tulisi lisää partikkeleita Pyyhkeet ovat helppoja ja mukavia käyttää Häiritsee biofilmin muodostumista Harjapesu roiskii likavettä ympäriinsä Pesussa pitää muistaa kuivaus, huuhtelu ja kuivaus sekä mahdollinen kiillotus. Kuva: Leila Kakko 17

18 Välineet Mikrokuituiset värikoodatut siivouspyyhkeet Moppipyyhkimet 35 cm tasopinnoille 50 cm lattiapinnoille Mopit Tasomopit Hankaus- ja kitkamopit Käsimopit Kalustemopit Teräväkuivaimet

19 Käsimenetelmä vai konemenetelmä? Konemenetelmät ovat osoittautunut tehokkaimmiksi pintojen puhdistusmenetelmiksi. Puhtaustulos on moninkertaisesti parempi kuin käsimenetelmissä. Koneet ovat helppoja käyttää. Häiritsee biofilmin muodostumista. Siivouskoneissa on runsaasti vaihtoehtoja. Kuva: Vilma Hassi 19

20 Mihin ja mitä koneita? Lattioiden säännölliseen puhdistukseen Yhdistelmäkone Lattianhoitokone ja vedenimuri Kalusteiden puhdistukseen Painehuuhtelukone Täsmäaseena puhdistukseen Höyrypesukone Siivousvälineiden puhdistukseen Laitospyykinpesukone Kuivausrumpu Välineiden pesukone 20

21 Siivousaineiden järkevä käyttö Puhdistusaineiden ja desinfioivien aineiden käytön tarve harkittava tapauskohtaisesti Pitää perustua saatuihin hygieniatuloksiin Oikea annostelu on sekä kustannus- että turvallisuustekijä Suojavarusteiden käyttö tarvittaessa

22 Lattiakaivojen pesu Pestään ennen lattian pesua

23 Tarvittavat tuotteet Eritetahradesinfektio Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio Ohje Kertakäyttöiset suojakäsineet Kertakäyttöinen esiliina Suu-nenäsuojus Käsihuuhde Kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä Desinfioiva puhdistusaineliuos Roskapussi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1. Desinfioi kädet ja pue kertakäyttöiset suojakäsineet. Käytä tarvittaessa suojaesiliinaa ja suu-nenäsuojusta. 2. Pyyhi/imeytä erite pois ja laita se roskapussiin. 3. Kaada puhtaalla käsine-kädellä desinfiointiainetta tahra-alueelle. 4. Pyyhi tahra-alue huolellisesti uudella kertakäyttöisellä siivouspyyhkeellä ja laita se roskiin. 5. Riisu suojakäsineet roskiin. Sulje roskapussi ja vie se sekajätteeseen. 6. Desinfioi kädet.

24 Kuka keittiöillä siivoaa ja koska? Keittiöhenkilökunta Omat siivoojat Ulkoinen palvelun tuottaja käytön aikana käytön jälkeen sekä käytön aikana että käytön jälkeen

25 Summa summarum Pintapuhtauden mittaustulokset määrittelevät siivoustarpeen. Huomioi myös ympäristö aine-, väline-, kone- ja menetelmävalinnoissa. Siivouksen ajankohdan valinnassa tavoitteena on, että ei anneta mikrobeille tilaisuutta asettua taloksi. Siivoustyöt kannattaa jaksottaa työpäivän ajalle Omien jälkien korjaaminen on jatkuvaa toimintaa, osa tilan siivousta. Tiloissa ei koskaan saa olla lammikoituvaa vettä, vaikka se olisi jäänyt perusteellisemmasta pesusta.

26 Lähteinä on käytetty: Aro, J., Hassel, K., Lipponen, E., Mattila, S., Nurkkala, K., Paajanen, P., Seppänen, J., Teirmaa, S. & Viinikka,E. Puhtaus on puoli ruokaa. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 1:8. 1. painos. Mikkeli: Siivoussektori Oy, Hanski, K. & Korhonen, L Siivousmenetelmien kehittäminen ammattikeittiössä. Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma YAMK. Haaga- Helia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Kakko, L., Koskinen, M., Ryynänen, P. ja Vainio, A. Julkaistu Siivous turvaa elin- ja työympäristösi turvallisuuden ja viihtyisyyden! SSTL Puhtausala ry. Kakko, L. & Koskinen, M Uudet tavat keittiön puhtaanapidossa - Siivouksen esivalmistelu ja koneiden käyttö. Elintarvike ja Terveys-lehti Koskinen, M., Kakko, L. ja Välikylä, T Keittiöiden siivous- ja hygieniaopas. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy. Oivanen, E Siivoustyön menetelmäkortit. Mikkeli: Siivoussektori Oy. SFS Puhtausalan sanasto.

27 Leila Kakko MMM, lehtori, puhtauspalvelut Kv-koordinaattori Palveluliiketoiminta TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 3, Tampere (työ) (koti)