Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille 2013-2015"

Transkriptio

1 Ritaharjun monitoimitalon Yhteistoimintasuunnitelma vuosille

2 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma Kehittämistyön perusteella koonnut Pertti Parpala, Sirpa Lang ja Leena Teräs osana MätaJämt ( ) projektin Ritaharjun pilottia. Kuvat: Antti Vehkaperä, Heikki Rytkönen, Leena Teräs, Olli Ojala, Tiina Orbinski. Grafiikat: Leena Teräs. Toimitus: Leena Teräs Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä: ouka.fi/oulu/ritaharjun-koulu. Lisätietoja projektista: ged-scanning.com/paattyneet.htm. 2

3 Sisällys Aluksi käskyä Toimintasuunnitelmat toiminnan ohjaajina Yhteistoimintasuunnitelma Tiimien toimintasuunnitelmat Yhteiset arvot ja tavoitteet Arvot Ritaharjun toimintastrategia tähtistrategia Tunne- ja vuorovaikutustaidot Yhdessä tekeminen Toiminta Oppimistyylit Reflektointitaito Edellytykset Toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo Strategiset toimintaperiaatteet katsaus vuosille Lapsen/nuoren ehyt päivä Menetelmät solun moniammatillisen toiminnan tasavertaisuuden toteutumiseksi Talon yhteisten periaatteiden toteuttaminen Työparityöskentely Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen Oppimisen ja kasvamisen tuki Teknologiataidon polku Strategiset tavoitteet vuosille Organisaatio Johtoryhmä Solutiimit Professiotiimit Työryhmät Strategiset teemat

4 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Toimintaprosessit Päätöksenteko Viestintä Perehdyttäminen Raportointi Seuranta Liitteet: Tiimiwalmentajana toimiminen Ideoita tiimin johtamiseen Motivoiminen Dialoginen johtaminen Tunteiden johtaminen Kilpailun johtaminen Vallankäytön mekanismit Ryhmäprosessit Ryhmäytymisen vaiheet Ryhmän sisäiset rakenteet Ryhmäroolit Uuden asian eteneminen ryhmässä Työkaluja Kokouksen koreografia Kuulumiskierros Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen Lähteet

5 Aluksi Kädessäsi on Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Tämä on jatkoa ensimmäiselle visiolle talosta, joka julkaistiin Yhteistoimintasuunnitelmassa vuonna Siihen oli koottu alkuperäisen suunnitteluryhmän työstämänä talon toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Tässä dokumentissa kuvataan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja prosessit vuoteen 2015 saakka. Ritaharjun monitoimitalo avasi ovensa elokuussa Talo on täyttynyt lapsista ja aikuisista ja tämän julkaisun valmistumishetkellä uuden lisärakennuksen seinät ovat nousemassa tontille. Talossa työskentelee tällä hetkellä 100 aikuista ja 680 lasta ja määrät ovat kasvussa. Ritaharjun monitoimitalossa toimii useita kunnallisia palveluita, mm. yhtenäisperuskoulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjasto. Monitoimitalon perustamisidean mukaisesti tilojen joustavalle yhteiskäytölle, toimintojen yhteensovittamiselle ja moniammatillisen työyhteisön yhteistoiminnalle on kehitetty uudenlaista toimintamallia ja kulttuuria. Kehittämistyössä on ollut mukana koko henkilökunta. Moniammatillisen johtoryhmän johdolla on kehitetty talon toimintoja, johtamisjärjestelmää, organisaatiorakennetta ja työprosesseja. Ritaharjun monitoimitalon toimintamallin keskiössä ovat moniammatilliset tiimit, jotka vastaavat lapsen ja nuoren ehyen päivän organisoinnista ja toteutumisesta. Kello 8 20 välinen ajanjakso pitää sisällään päivittäistä toimintaa mm. päivähoidon, peruskoulun ja nuorisotyön ympärillä ja sitä toteutetaan useiden ammattiryhmien yhteistyönä. Päivittäistoiminnoista vastaavia tiimejä johtavat tiimiwalmentajat. Tiimit kokoavat tulevan lukuvuoden tavoitteensa toimintasuunnitelmiin, joita seurataan ja arvioidaan vuosittain. Monitoimitalon moniammatillinen johtoryhmä vastaa talon linjauksista, prosesseista ja strategiasta sekä ohjaa talon toimintaa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää muutoksia myös toimintatavoissa. Kädessäsi on nyt päivitetty visio ja strategia alati kehittyvästä Ritaharjun monitoimitalosta. Alkuperäisessä visiossa on ajankohtaisuutta vielä tänäkin päivänä: Ritaharjun talo on tulevaisuuden kyläyhteisö, jossa innostuneisuus ja ilo, toisten arvostaminen, turvallisuus sekä yhdessä tekeminen tukevat elinikäistä kasvua, hyvinvointia ja oppimista (Yhteistoimintasuunnitelma 2009, 12). 5

6 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille käskyä Ritaharjun monitoimitalon johtoryhmän kehittämispäivillä joulukuussa 2011 käytiin toteutetun kartoituksen pohjalta linjaus- ja sisältökeskustelua, jonka pohjalta koottiin tiimiwalmentajien toimintaa ohjaamaan kymmenen periaatetta. Sitoumuksen allekirjoittivat ensimmäisen johtoryhmän jäsenet. 6

7 1. Toimintasuunnitelmat toiminnan ohjaajina Toimintasuunnitelman avulla ohjataan ja kehitetään organisaation toimintaa. Siihen on kuvattu kyseisen yhteisön tahtotila, miten toimintaa halutaan kehittää, missä halutaan olla suunnitelman kattavan ajanjakson loputtua. Toimintasuunnitelma rakentuu tavoitteista, lähtötilanteen kuvauksesta sekä toteuttamissuunnitelmasta. Tavoitteeksi kuvataan se, missä halutaan olla. Lähtötilanteeseen kirjataan missä ollaan. Toteuttamissuunnitelmassa on kuvattuna mitä pitäisi tehdä, jotta päästään siihen, missä haluttaisiin olla. Siinä huomioidaan välineiden tarve, mahdollinen koulutustarve, budjetti ja aikataulutus jne. Toimintasuunnitelmaa tarkennetaan toiminnan edetessä ja se toimii apuvälineenä ongelmatilanteissa, koska siihen on koottu yhteisesti sovitut toimintatavat ja prosessit. Toimintasuunnitelman rakennetta kehitetään vuosittain, samoin sen sisällöllistä toteutusta seurataan ja arvioidaan. Ehdotukset rakenteen parantamiseksi käsitellään johtoryhmässä Yhteistoimintasuunnitelma Yhteistoimintasuunnitelmassa kuvataan Ritaharjun monitoimitalon tavoitteet kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Johtoryhmässä päätetään painopistealueet ja resursoinnin kohteet sekä priorisoidaan kehittämistoimintaa. Sen mukaan synkronoidaan tiimien toimintasuunnitelmat. Yhteistoimintasuunnitelma toimii johtoryhmän työkaluna, jota päivitetään vähintään vuosittain tehtyjen linjausten mukaisesti. (Kuvassa vuoden 2009 yts) 1.2. Tiimien toimintasuunnitelmat Tiimien toimintasuunnitelmat on laadittu lukuvuodeksi kerrallaan. Niissä kukin tiimi asettaa omalle toiminnalleen kehittämistavoitteita, jotka ovat linjassa talon yhteisten tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden kanssa, jotka on kirjattu Yhteistoimintasuunnitelmaan. Tiimien toimintasuunnitelmien avulla jalkautetaan johtoryhmän linjaukset ja päätökset. Suunnitelmaa seurataan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan sovitusti. Nämä kirjataan mukaan toteuttamis-suunnitelmaan. Toteutuneesta toiminnasta kootaan toimintakertomus. Toimintasuunnitelmat arvioidaan puolivuosittain tiimeissä ja johtoryhmässä. Arvioitavat kohdat sovitaan yhteisesti johtoryhmän johdolla. Puolivuosittaisissa arvioinneissa tehdään myös tarvittavat tarkistukset ja toiminnan korjaukset, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Yhteistoimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Toimintasuunnitelmat toimivat myös perehdytystyökaluna uusille työntekijöille kuin myös väliaikaisille sijaisille. 7

8 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Yhteiset arvot ja tavoitteet Ritaharjun talo on tulevaisuuden kyläyhteisö, jossa innostuneisuus ja ilo, toisten arvostaminen, turvallisuus sekä yhdessä tekeminen tukevat elinikäistä kasvua, hyvinvointia ja oppimista (Yhteistoimintasuunnitelma 2009, 12) Arvot Ritaharjun monitoimitalon toimintakulttuuria ohjaavat arvot. Talon työntekijät ja työryhmät sitoutuvat työskentelemään arvojen suuntaisesti. Talon strategian kautta arvot jalkautuvat toiminnalliseen arkeen. Ritaharjun arvot ovat: Toisten arvostaminen Yhteisöllisyys Ilo ja innostuneisuus 2.2. Ritaharjun toimintastrategia tähtistrategia Tähtikuvioon on koottu keskeiset strategiat eli suunnitelmat ja toimintamallit, joiden avulla organisaation tavoitteet ja visio saavutetaan. Visiolla tarkoitetaan organisaation toiminta-ajatusta ja mihin organisaatio haluaa kehittyä pidemmällä aikavälillä. Sen avulla tuodaan esiin organisaation perustarkoitus ja ydintoiminta. Ritaharjun monitoimitalon strategiatähti koostuu kuudesta (6) osasta: 1: Tunne- ja vuorovaikutustaidot 2: Yhdessä tekeminen 3: Toiminta 4: Reflektointitaidot 5: Edellytykset 6: Tähden keskiössä ovat Ritaharjun arvot, jotka huomioidaan läpäisyperi-aatteena kaikessa toiminnassa. 8

9 Tunne- ja vuorovaikutustaidot Taito havaita, tunnistaa sekä ymmärtää omia ja toisten Tunteiden säätely ja hallitseminen Kannustaa kertomaan/ilmaisemaan omia ajatuksia ja tunteita Haastavien tilanteiden hallinnan oppiminen Itsehillintä ja ongelmanratkaisutaidot Ymmärtää, miten tunteet ajattelu toiminta liittyvät toisiinsa Lapset ja nuoret opiskelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja keskitetysti kaveritunneilla, jotka on integroitu osaksi viikkoaikataulua. Tavoitteena on myös tukea monitoimitalon aikuisten valmiuksia vastata työn sosioemotionaalisiin vaatimuksiin kehittämällä yhteisiä toimintatapoja ammattitaidon tueksi. Toimintatapojen avulla parannetaan vuorovaikutustaitoja, kasvatustyötä sekä myös työyhteisössä koettua viihtyvyyttä. Tunne- ja vuorovaikutustaito prosesseja kehittää ja jalkauttaa johtoryhmän asettama työryhmä Yhdessä tekeminen Lapsen ja nuoren ehyen päivän varmistaminen on kaikkien Ritaharjun monitoimitalon työntekijöiden yhteinen tehtävä ja tavoite. Tämä vaatii eri ammattiryhmien sekä myös talossa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden saumatonta yhdessä tekemistä. Toimintaprosessien niveltäminen yhteen lapsen ja nuoren näkökulmasta luo kokemuksen ehyestä päivästä. Organisaation rakenteita kehitetään siten, että ne mahdollistavat ja tukevat ehyen päivän suunnittelun ja toteuttamisen talon eri toimintasoluissa Toiminta Monihallintokuntaiselle ja moniammatilliselle monitoimitalolle ei ole valmista vakiintunutta toimintamallia. Ritaharjun monitoimitalon arvojen mukaista toimintaa kehitetään yhteisesti eri foorumeilla ja prosesseissa. Kehitettyjä työkaluja ja toimintamalleja jaetaan avoimesti sekä talon sisällä että ulospäin. Kehittämistyön hedelmät kerätään hyödynnettäväksi viestintästrategiassa sovitulla tavalla. Menetelmien ja prosessien kehittämiseen rohkaistaan kaikkia toimijoita. Hyvinvoiva työyhteisö ja luova toimintakulttuuri motivoi ja antaa positiivista energiaa koko yhteisöön. Menetelmien kehittäminen perustuu eri aistien hyväksi käyttämiseen kasvamisessa ja oppimisessa. Learning by being (olemalla/kuulemalla/näkemällä oppiminen) Learning by doing/feeling (tekemällä/tuntemalla oppiminen) Learning by making/developing/creating (tuottamalla/kehittämällä/luomalla oppiminen) 9

10 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Oppimistyylit Lapsen ja nuoren oppimistyylien huomioiminen on kehitettävien kasvatusja opetusmenetelmien lähtökohtana. Tavoitteena on: Kasvun ja oppimisen tukeminen yksilönä Yksittäisen lapsen tuntemuksen paraneminen Temperamentti- ja oppimistyylien huomioiminen Ilo ja innostuneisuus oppimista kohtaan Vahvuuksien kautta oppiminen Yhdessä oppiminen ja kasvattaminen Moniammatillisen tiimityön kehittäminen kasvatustyön tueksi Oppimistyyli tarkoittaa kullekin oppijalle luonteenomaista tapaa tehdä havaintoja, ajatella ja oppia. Oppimistyyliin vaikuttavat mm. luontaiset valmiudet, ikä, kokemus, motivaatio, sitoutuminen, saatu palaute, ennakkotieto opiskeltavasta asiasta sekä opiskeluympäristö. Kolbin (1971) kokemuksellisen oppimisen teorian mukaan oppimistyylit voidaan jakaa neljään kategoriaan; välitön kokeminen (concrete experience), reflektoiva havaitseminen (reflective observation), abstrakti käsitteellistäminen (abstract conceptualization) sekä aktiivinen kokeileminen (active experimentation). Hän kuvaa oppimistapahtumaa kehänä, jossa siirrytään näiden neljän tyylin välillä tyylistä toiseen. Tätä tapaa kutsutaan kokemuksellisen oppimisen malliksi. Ihminen käyttää kaikkia näitä tyylejä kaikissa oppimistilanteissa mahdollisuuksiensa ja omien tottumustensa mukaan. Ihmiset ovat erilaisia ja niin myös oppimistyylien painoarvoissa on ihmisten välisiä eroja. Toinen saattaa oppia paremmin havainnoimalla, kun taas toinen pohdiskelemalla asioita. Tästä johtuen ihmiset voidaan jakaa edellä mainittujen kategorioiden mukaan neljään oppijatyyppiin; osallistujiin, tarkkailijoihin, päättelijöihin sekä toteuttajiin. Värit symboloivat erilaisia oppimistyylejä, jotka näyttäytyvät erilaisina toimintaorientaatioina. Oppimistyylit tunnistamalla ja huomioimalla voidaan lapsen kasvua ja oppimista tukea yksilöperusteisesti. Käytännön kasvatustyössä värimallit tukevat niin käytettävien pedagogisten menetelmien monimuotoisessa käyttämisessä kuin myös oppimisympäristöjärjestelyissä. Toimintamme perustuu yksilöllisyyden vahvistamiseen väriryhmämallin pohjalta. Oppilaiden värit selvitetään yhdessä vanhempien kanssa. 10

11 KELTAINEN tarkkailijat Harkitseva tarkkailija Ajattelee ennen kuin toimii Huomioi muita Jännittäjä Tarvitsee toiminnassa rauhallisen ympäristön ja riittävästi aikaa Ottaa itsenäisesti vastuuta toiminnastaan SININEN osallistujat Aktiivinen, sosiaalinen verbaalikko Tarve olla nopea ja tehokas Vaihtelunhaluinen Ei pidä tarkasti rajoitetusta toiminnasta Toimii mielellään ryhmässä Tarvitsee toiminnan jaksottelua PUNAINEN päättelijät Itsenäinen pohtija Kyseenalaistaa, kyselee ja on utelias sekä aidosti kiinnostunut asioista Hakee järkiperusteita asioille Kaavamainen Toimii mielellään yksin Tarvitsee rutiineja ja aikaa toiminnan aloittamiselle Häiriintyy melusta ympärillään VIHREÄ toteuttajat Toiminnallinen Käytännöllinen ja kokeilunhaluinen Tekijä Tukeutuu ja luottaa vahvasti aikuiseen Liiat ärsykkeet ympärillä häiritsevät Pitää toiminnan vaihtelevuudesta Tarkkailija pitäytyy mielellään taka-alalla oppimistilanteessa. Hän pitää ärsykkeistä, joita esimerkiksi esitelmät tarjoavat, muttei tahdo itse olla mukana informaation muotoutumisessa. Hänelle ominaista on prosessoida asiat omassa rauhassa sen perusteella mitä on kuullut ja havainnut. Hän pitää siitä, että joku toinen tekee, näyttää tai kertoo käsiteltävän asian ja tarkkailija voi tämän jälkeen miettiä mitä tapahtui. Päättelijä haluaa muodostaa oman ajatusmallin opittavasta asiasta ennen käytäntöön siirtämistä. Hän pitää uuden asian jäsentämisestä jo aikaisemmin hankitun tiedon päälle ja muodostaa täten kokonaisuuksia, jotka toimivat teoriatasolla. Teoriamuodossa olevia konsepteja on helppo muuttaa myös käytäntöä vastaavaksi ja valmiiseen kokonaisuuteen on helppoa liittää pieniä yksityiskohtia. Päättelijä muodostaa ensin mahdollisimman korkean asteen ymmärryksen käsiteltävästä kokonaisuudesta ja vasta sen jälkeen alkaa sijoittaa pienempiä palasia kohdalleen. Osallistuja haluaa hankkia kaiken aikaa mahdollisimman paljon kokemuksia ja täten oppia uutta. Hän pitää toisten kanssa toimimisesta, ryhmätyöstä sekä aivoriihistä. Osallistuja ryhtyy usein toimeen sen kummempia ajattelematta ja nauttii siitä, että asiat menevät eteenpäin. Hän näkee oppimisen ulkoapäin mitattavana liikkeenä, ei niinkään sisäisenä prosessina. Toteuttaja pitää asioiden saavuttamisesta käytännön sovelluksiksi. Hän haluaa päättelijän tapaan ensin miettiä mitä on tekemässä, mutta haluaa mahdollisimman nopeasti nähdä myös käytännössä asioiden tapahtuvan. Hän on toimintaorientoitunut ja pitää konkreettisista asioista. Hän ei kuitenkaan lähde kokeilemaan osallistujan tapaan mitään ilman tunnetta siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. 11

12 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Reflektointitaito Tulevaisuuden yksi tärkeimpiä taitoja on kyky tunnistaa ja arvioida omaa kehittymistään sekä kyky asettaa realistisia uusia tavoitteita itselleen. Ritaharjun monitoimitalossa on tavoitteena kehittää lasten ja nuorten sekä myös työntekijöiden reflektointitaitoja ja siten tukea itsearviointikyvyn kehittymistä. Alati kehittyvässä toimintaympäristössä tämä on tarpeellinen taito, joka osaltaan vähentää muutoksiin liittyvää ahdistusta. Tavoitteena on kehittyminen yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti vertaisryhmässä, sidosryhmien ja tukiverkoston kanssa kuin myös itsenäisesti Edellytykset Liikunta- ja terveyskasvatus antaa lapsille ja nuorille taitoja ylläpitää ja huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella tasolla. Tämä on edellytys kasvamiselle ja oppimiselle. Terveen kehonkuvan avulla tuetaan myös vahvan itsetunnon ja identiteetin kehittymistä. Liikunta- ja terveyskasvatusprosesseja suunnittelee ja jalkauttaa työryhmä. Tietoyhteiskunnan taidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Ne pitävät sisällään niin tieto- ja viestintätekniikan välineiden hallintaa ja hyötykäyttöä, mutta myös medialukutaidot, tiedon prosessointia ja arviointia. Tietoyhteiskunnan taidot palvelevat niin yhteistoiminnallisuutta kuin oppimista. Ritaharjun teknologiataidon polku löytyy koulun kotisivuilta: /ritaharjun-koulu. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa työryhmä Kopterihatut. 12

13 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku varhaiskasvatuksesta nuoruuteen nivoutuu luontevaksi osaksi strategiatähden sakaroita sekä arvoja. Yrittäjyyskasvatuksesta kehitetään eri ikäryhmille toimintaideoita seuraavasti: omaehtoinen sisäinen varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. Positiivinen ja iloinen Yritteliäs Vastuullisuus itsestä ja Kehittymishalu ja - elämänasenne oppimisasenne osaamisesta kyky Leikin ja yhdessä Muiden Oman osaamisen ja Oman itsensä ja tekemisen ilo huomioonottaminen ryhmässä toimimisen ryhmän kehittäminen ja arvostaminen reflektointi ulkoinen Tavoitteellinen leikki Tiimityöskentely väriryhmissä Projektit väriryhmissä, tiedonhallinta Itsestä lähtevät projektit Toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo Ritaharjun strategian ytimessä ovat talon arvot: toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo, joiden toteutumista tuetaan talon läpäisevällä tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöllä. Arvojen huomioimisesta arjen toiminnassa vastaa kukin talon toimija ja työryhmä. Tässä heitä tukee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä TASY, joka suunnittelee, kehittää, jalkauttaa ja seuraa tasa-arvoisuuteen ja monimuotoisuuteen kytkeytyviä toimintoja ja prosesseja. Ryhmä tukee talon muita toimijoita tasavertaisesti toimimisessa sekä verkostoituu aktiivisesti talon ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa talonväen osaamisensa kehittämiseksi. 13

14 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille

15 3. Strategiset toimintaperiaatteet katsaus vuosille Ritaharjun monitoimitalossa toimii moniammatillisia tiimejä, jotka vastaavat päivittäisestä toiminnasta lasten kanssa, nk. ehyestä päivästä kello 8-20 välillä (päiväkoti alkaen klo 6:30). Talossa on myös tiimejä, jotka huolehtivat talon muista toiminnoista ja palveluista alueen asukkaille. Täten tiimien toiminta poikkeaa toisistaan riippuen mm. toimialueesta, toiminnan sisällöstä ja kohderyhmästä, kuten ryhmässä olevien lasten ikäkaudesta. Tähän kappaleeseen on koottu tiivis katsaus eri tiimien toimintasuunnitelmista lukuvuodelle Alkuperäiset toimintasuunnitelmat löytyvät kunkin tiimin perehdytyskansiosta. Ritaharjun toimintaympäristöissä toimivien tiimien toimintasuunnitelmat pyritään synkronoimaan Yhteistoimintasuunnitelmassa tehtyjen linjausten mukaisesti. Niissä huomioidaan ja toteutetaan talon läpäisevät toimintamallit, yhteiset käytännöt ja yhteisesti sovitut teemat. Näiden suunnittelusta ja ohjeistamisesta vastaa johtoryhmä Lapsen/nuoren ehyt päivä Koulupäivä alkaa yleisesti klo 8, viimeistään klo 10. Opetusjohtoinen päivä päättyy klo välisenä aikana, jolloin lapset ja nuoret voivat siirtyä ohjatun iltapäivätoiminnan pariin, joka voi sisältää esim. läksytyöpajatoimintaa. Opetusjohtoista osiota koordinoi opetushenkilöstö (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat), iltapäivätoiminnasta vastaa nuorisotyön työntekijät sekä koulunkäyntiohjaajat, mukana on myös kolmannen sektorin toimijoita. Pajatoiminnassa on mukana myös muuta opetushenkilökuntaa. Päivän rakenteessa on suuriakin solukohtaisia eroja, joista tarkemmin tiimien omissa toimintasuunnitelmissa Menetelmät solun moniammatillisen toiminnan tasavertaisuuden toteutumiseksi Moniammatillinen toiminta edellyttää tasavertaisuutta, toisen ihmisen arvostamista, toisen ammatin ja osaamisen arvostamista sekä eri ammattikuntien vastuiden, osaamisen ja työprosessien tuntemusta. Näihin on kiinnitetty huomiota tiimien toiminnassa koulutuksen ja työpajojen muodossa. Toimintasuunnitelmissa tämä osa-alue on keskeinen kehittämiskohde sekä tiimitasolla että henkilökohtaisissa kehittymistavoitteissa. Moniammatillisen työskentelyn kehittäminen on tiimin vastuulla. Tasavertaisuutta tulee huomioida niin tiimipalavereiden ajankohtien organisoinnissa, jotta kaikilla on osallistumismahdollisuus, yhteisen suunnitteluajan järjestämisessä kuin myös vastuiden ja työtehtävien jakamisessa. Ritaharjun monitoimitalossa pyritään toimimaan joustavasti ja tähän liittyen ammattiryhmien välisiä rajoja mataloitetaan erilaisilla työmenetelmillä, kouluttautumismahdollisuuksilla jne. 15

16 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Talon yhteisten periaatteiden toteuttaminen Ritaharjun monitoimitalossa on joitakin talon läpäiseviä toimintaperiaatteita, joiden pohjalta toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan. Tiimit ovat eri vaiheissa näiden toimintaperiaatteiden huomioimisessa, lisäksi painotuksissa on eroja Työparityöskentely Työparityöskentely tukee moniammatillista työskentelyä. Työpareja muodostetaan erilaisten resurssien ja tarpeiden mukaisesti eri ammattiryhmien edustajien välillä. Työparityöskentelyssä pyritään jatkuvuuteen Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opiskellaan kaikkien ikäryhmien kanssa mm. viikottaisilla kaveritunneilla. Oppilaille opetetaan rakentavia tapoja mm. ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Myös henkilökunnalle taitojen opettelu on tärkeätä toimintaympäristön sosioemotionaalisen vaativuuden johdosta. Tunne- ja vuorovaikutustaidot kytketään myös oppimistyylit huomioivaan pedagogiikkaan Oppimisen ja kasvamisen tuki Oppimisympäristöä organisoidaan ja opetusmenetelmiä valitaan oppimistyylit huomioiden. Niitä käytetään hyväksi soveltuvin osin muissakin toiminnoissa, kuten esim. kaveritunneilla. Ilmeneviin oppimis- ja kasvamisvaikeuksiin puututaan varhain moniammatillisesti kodin kanssa yhteistyötä tehden Teknologiataidon polku Teknologian hyötykäyttö on Ritaharjun monitoimitalon yksi perusrakenteista. Tämä näkyy mm. tieto- ja viestintäteknologian aktiivisesta hyödyntämisestä opetuksessa. Luokkatiloissa on käytössä älytaulut, datatykit ja tietokoneet perusvälineistön lisäksi. Teknologiataitoja käytetään hyväksi mediataitojen kehittämisessä, joka sisältää mm. medianlukutaidon, tiedonhankinnan jne. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta tietotekniikan käyttöön liittyen. Oppilaiden osalta ikäkausikohtaiset tavoitteet on koottu teknologiataidon polkuun, joka on linkitetty mm. koulun kotisivuille 16

17 4. Strategiset tavoitteet vuosille Vuosien tavoitteet pohjautuvat Ritaharjun tähtistrategiaan. Jakson tavoitteena on osallistaa lapset ja nuoret aidosti oppimisen ja kasvun prosesseihin. Se edellyttää eri ammattiryhmien professioiden avaamista lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten tulee saada vaikuttaa oman oppimisen ja kasvun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lasten ja nuorten motivaation, oppimisen halun ja oman reflektoinnin kehittäminen ovat näiden vuosien ydintavoitteita. Ritaharjun henkilökunnan, yhdessä vanhempien kanssa, tehtävänä on luoda edellytykset saavuttaa nämä tavoitteet. Syksystä 2013 alkaen toimintamme perustuu kolmijaksojärjestelmään. Jaksot pohjautuvat lapsen ja nuoren itsetuntemuksen ja minäkuvan /identiteetin rakentumiseen, vuorovaikutustaitojen ja välittämisen kulttuurin sekä yhdessä tekemisen vahvistamiseen. Jaksot aikatauluttuvat lukuvuonna seuraavasti: - 1. jakso teemalla Minä olen OK toteutetaan jakso teemalla Sinä olet OK toteutetaan jakso teemalla Me olemme OK toteutetaan

18 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Organisaatio Toimiva rakenne takaa organisaatiolle kyvyn ja mahdollisuuden toimia suunnitelmallisesti ja asettaa yhteisiä tavoitteita. Ritaharjun monitoimitalossa on kehitetty organisaation rakennetta, toimintakulttuuria, johtamismallia sekä toimintaprosesseja. Kehittämistyön tavoitteena on luoda ja vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria, mahdollistaa ja hyödyntää osaamisen kehittymistä, rakentaa selkeitä ja läpinäkyviä rooleja ja prosesseja sekä varmistaa työntekijöiden, lasten ja nuorten kasvaminen ja viihtyminen. Organisaatiorakenteen ja toimintamallin tavoitteena on avoimuus, joustavuus ja kehittyminen. Ritaharjun monitoimitalon organisaatio muodostuu yhtenäisperuskoulun ja päiväkodin toimintoihin pohjautuvista moniammatillisista solutiimeistä, ammatillisista professiotiimeistä, moniammatillisesta johtoryhmästä, strategian eri osa-alueita toteuttavista työryhmistä sekä strategisista teemaryhmästä. Kehitetyn organisaatiomallin tavoitteena on matalahierarkkisuus, osallisuuden lisääminen, monisuuntaisen tiedonkulun varmistaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys. 18

19 5.1. Johtoryhmä Johtoryhmä vastaa koko taloa koskevista linjauksista, kehittämisestä ja talon pitkän tähtäimen strategiasta. Se vastaa johtamisjärjestelmän ja -käytäntöjen kehittämisestä sekä seurannasta. Johtoryhmä antaa toimeksiantoja kehittämistyön valmisteluista ja linjausten toteutuksesta organisaation toimijoille. Johtoryhmän jäsenten vastuualueet ja toimenkuvat ovat luettavista Windows Live:sta. Niitä tarkistetaan niin ikään tarvittaessa. Ritaharjun monitoimitalon johtoryhmä on moniammatillinen. Sen muodostavat lukuvuonna moniammatillisten solutiimien tiimiwalmentajat (tw), päiväkodin, nuorisotyön, kirjaston sekä koulunkäyntiohjaajien tw:t, Ritaharjun monitoimitalon johtaja (MTJ) sekä keskeisten prosessien vastuuhenkilöt. Johtoryhmän jäsenyys ei ole henkilösidonnainen, vaan kytkeytyy ensisijaisesti tehtäviin ja vastuualueisiin, jotka ovat organisaation toimivuuden kannalta välttämättömiä. Johtoryhmän jäsenyydessä noudatetaan rotaatioperiaatetta. Työntekijät voivat esittää kiinnostuksensa tiimiwalmentajan tehtäviin joko toimintasuunnitelmiin kirjatuissa koulutustoiveissa tai esimiehen ja tw:n kanssa pidettävässä kehityskeskustelussa. Lopullisen päätöksen jäsenyydestä tekee monitoimitalon johtaja. Johtoryhmä kokoontuu viikottain. Viikkokokoukset koostuvat kuulumiskierroksista, keskusteltavista, tiedotettavista, päätettävistä ja seurattavista asioista. Lisäksi johtoryhmä arvioi ja kehittää koko talon toiminnan lisäksi omaa toimintaansa. Johtoryhmässä harjoitetaan kiertävän puheenjohtajuuden periaatetta ja jäsenet toimivat toistensa vertaismentoreina. Johtoryhmän yhteinen työskentelytila löytyy hallinnon siivestä Solutiimit Moniammatilliset solutiimit vastaavat päivittäistoiminnoista, päivähoidon ja yhtenäisperuskouluun pohjautuvan lapsen ja nuoren ehyen päivän toteutuksesta. Lisäksi tiimit kehittävät toimintatapoja, moniammatillista työskentelyä sekä työntekijöiden osaamista. Solutiimit raportoivat toiminnastaan johtoryhmälle tiimiwalmentajan välityksellä ja jalkauttavat toimintaan johtoryhmän tekemiä linjauksia ja päätöksiä. Moniammatilliset tiimit koostuvat päivähoidon, peruskoulun, nuorisotyön sekä kirjaston työntekijöistä. Tiimit kokoontuvat viikottain. 19

20 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Professiotiimit Professiotiimit rakentuvat ammattikunta- ja/tai toimialakohtaisesti. Niiden tehtävänä on alueellisten palveluiden organisoiminen, ammatillisen tuen ja kehittymisen tarjoaminen. Alueellisia palveluita koordinoivat professiotiimit kokoontuvat viikottain, muut tarvittaessa Työryhmät Ritarharjun monitoimitalon tähtistrategian toteuttamiseksi on perustettu moniammatillisia työryhmiä, jotka vastaavat toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, jalkauttamisesta ja seurannasta. Työryhmien toimintaa ohjeistaa ja seuraa johtoryhmä. Työskentelyn eteneminen kirjataan viestintästrategian mukaisesti henkilökunnan nähtäville. Työryhmien toiminta-aika vaihtelee riippuen toimeksiannon luonteesta. Ryhmän jäsenyydessä noudatetaan rotaatioperiaatetta, jolla varmistetaan osaamisen levittäytyminen organisaatioon. Ryhmien muodostamisessa hyödynnetään moniammatillista henkilöstöä. Jatkossa työryhmiin hakeudutaan tiimien toimintasuunnitelmiin kirjattujen koulutustoiveiden pohjalta ja/tai esimiehen ja tiimiwalmentajan kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa Strategiset teemat Strategiset teemat rakentuvat vuosikelloon kirjatuista talon yhteisistä teemoista. Moniammatillinen teematyöryhmä suunnittelee, tukee ja organisoi teemojen toteutumista yhteistyössä tiimien ja työryhmien kanssa. Lukuvuosi jakautuu kolmeen 10 viikon periodiin: minä olen ok sinä olet ok me olemme ok. 20

21 6. Toimintaprosessit Ritaharjun monitoimitalon toiminnan tulos ja työhyvinvointi muodostuvat: ihmisten asenteista/motivaatiosta (HALU), osaamisesta/kokemuksista/taipumuksista (KYKY) sekä johtamisesta/esimiestoiminnasta/rakenteista/prosesseista (EDELLYTYKSET). Ritaharjun monitoimitalon toiminta perustuu Luottamukseen, Rohkeuteen sekä Pitkäjänteisyyteen. Yhteisesti sovitut tavoitteet ja päätökset valmistellaan yhdessä ja viedään yhdessä rohkeasti ja pitkäjänteisesti toimintaan. Ihmiset arvostavat toistensa mielipiteitä ja ajatuksia sekä luottavat yhdessä tehtyihin päätöksiin. Rohkeus tarttua asioihin, myös vaikeisiin, vievät talon toimintaa kohti asetettuja tavoitteita Päätöksenteko Ritaharjun monitoimitalossa päätöksentekoprosessit on jaettu vastuualueiden mukaan organisaation eri osille. Rakenteella haetaan joustavuutta, selkeyttä, osallistavuutta sekä avoimuutta. Johtoryhmä päättää koko taloa koskevista linjauksista, niiden aikataulutuksesta, resursseista ja seurannasta. Johtoryhmän tekemät päätökset sitovat niin johtoryhmän jäseniä kuin talon työntekijöitäkin. Johtoryhmä antaa lisäksi toimeksiantoja erilaisten tehtäväkokonaisuuksien hoitamiseksi yksittäisille henkilöille sekä ryhmille. Johtoryhmän päätöksiä valmistellaan tiimeissä ja työryhmissä. Hankkeisiin ja projekteihin osallistumisesta päätöksen tekee niin ikään johtoryhmä. Hankkeelle luodaan aikataulutus, määritellään resurssit, tavoitteet, seuranta ja vastuutahot. Vastuutahot raportoivat johtoryhmälle sovitulla tavalla. Tiimi päättää päivittäiseen toimintaan kuuluvia asioita tiimin toimintasuunnitelman ja johtoryhmän tekemien linjausten suuntaisesti. Työntekijät esittävät ehdotuksensa/asiansa ensisijaisesti tiimiwalmentajalleen, jonka opastuksella päätetään sen jatkokäsittelystä. Ritahallitus muodostuu kouluikäisistä lapsista. Jäsenet valitaan vaaleilla syksyisin kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Ritahallitus kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimintaa Ritaharjun monitoimitalolle. Vanhempaintoimikunta muodostetaan lasten ja nuorten vanhemmista. Koululla ja päiväkodilla on omat toimikuntansa, jotka tiedottavat toiminnastaan koulun nettisivujen ja facebook sivuston kautta. Terveydenhuollon, ammattiyhdistystoiminnan yms. piiriin kuuluvat asiat hoidetaan kyseisten kanavien kautta. Lyhyt- ja pitkäkestoisten työ- ja teemaryhmien päätösvalta määräytyy johtoryhmän antaman toimeksiannon puitteissa. 21

22 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Viestintä Monitoimitalon viestintä on monitasoista ja tahoista: organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, työyhteisöviestintää sekä kasvatus-viestintää. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa yleisemminkin toteutetaan käytännössä strategiatähden keskiössä olevia arvoja: toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo. Näin ollen viestinnän ja toisten kohtaaminen tulee olla arvostavaa, rakentavaa ja toistemme hyvinvointia tukevaa. Epäasialliseen viestin-tään ja vuorovaikutustilanteisiin on 0-toleranssi ja organisaatio puuttuu niihin välittömästi. Käytössä olevat keskeisimmät viestintäkanavat ja niiden käyttö: Viikkotiedote talon yhteiset ajankohtaiset asiat päivitys tiimiwalmentajilla kahvihuoneen viikkotiedotteen päivityksestä vastaa Olli Ojala Muistiot tiimien ja työryhmien kokoontumisista kirjoitetaan muistiot, jotka arkistoidaan Verstaaseen päivitys tiimiwalmentajat, JORY:n päätösten osalta Antti Vehkaperä muistioissa toteutetaan yhteistä rakennetta: päätettävät, keskusteltavat, tiedotettavat, seurattavat; JORY:llä lisäksi kuulumiskierros sekä oman toiminnan arviointi Wilma järjestelmä järjestelmään kirjataan oppilaille annettavat tukitoimet, poissaolot, arviointikeskustelut, tekemättömät läksyt, palautteet tuntityöskentelystä jne. tiedoksi vanhemmille ja muille lapsen/nuoren kanssa työskenteleville OmaOulu järjestelmä päiväkodin ja huoltajien välinen viestintäkanava Blogit luokkien tiedotuskanava oppilaille ja huoltajille katso Ritaharjun blogien sijainti perehdytyskansiosta Sähköposti ja listat koulun sähköpostiosoitteet muotoa: henkilökunnan ja huoltajien väliseen yhteydenpitoon sähköpostilistoja eri soluilla ja työryhmillä, ajankohtaiset sähköpostilistat löytyvät tiimien perehdytyskansiosta vältetään turhaa postitusta ja pienen ryhmän keskustelua yleisillä listoilla jos asia koskee vain osaa listan jäsenistä, ei käytetä listaa, vaan kirjoitetaan osoitteet yksitellen 22

23 6.3. Perehdyttäminen Jokainen työntekijä perehdytetään työtehtäviin, lapsiin, työtovereihin, tiimin työskentelytapoihin, tiimin ja talon toimintasuunnitelmaan sekä arkisiin toimintatapoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään lyhytaikaisiin sijaisiin. Heitä varten on olemassa luokka/opettajakohtainen kansio, joka löytyy hallintokerroksen tiimiwalmentajien huoneesta. Kuhunkin tiimiin on koottu perehdytyskansio, jonne on koottu kaikki relevantti tieto, jonka avulla myös omatoiminen perehtyminen mahdollistuu. Materiaali sisältää opetukseen, henkilöstöasioihin ja palvelussuhteeseen liittyvää tietoa. Sekä luokkakohtainen että tiimin perehdyttämiskansiot löytyvät sähköisestä Ritaverstaasta. Perehdyttäjän ja perehdytettävän muistilista löytyy tiimikansiosta ja Ritaverstaasta. Perehdyttämisestä vastaa viimekädessä tiimiwalmentaja. Tiimistä voidaan valita kullekin uudelle työntekijälle perehdyttäjä. Vastuu voi myös kiertää tiimiläisten kesken (esim. viikon eri päivinä eri vastuuhenkilö), jolloin tapahtuu tutustumista myös eri ammattikuntien työtehtäviin ja mahdollistuu myös työntekijöiden hiljaisen tiedon siirtyminen. Verkossa on perehdytysmateriaali Tervetuloa Ritaharjuun töihin ja sisäisessä verkossa on luokkakohtaista materiaalia Raportointi Tiimien toiminnasta raportoidaan johtoryhmälle viikottaisissa johtoryhmän kokouksissa (kuulumiskierrokset) sekä tiimien muistioiden avulla, jotka lähetetään tiimin oman sähköpostilistan lisäksi johtoryhmän jäsenille. Raportoinnin avulla seurataan niin solun toimintasuunnitelmaan kuin myös Yhteistoimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamista. Raportointi toimii selontekona talon eri tiimien toiminnasta. Työ- ja teemaryhmät raportoivat johtoryhmän muotoileman toimeksiantonsa mukaisesti johtoryhmälle. Raportoinnilla on informatiivinen tehtävä: tiedottaa toiminnasta sekä koko talon henkilökunnalle, sidosryhmille että talon johtoryhmälle. Raportointi on myös seurannan työkalu, jonka avulla voidaan mahdolliset ongelmakohdat tunnistaa nopeasti ja löytää niihin ratkaisut Seuranta Ritaharjun monitoimitalossa suoritetaan vuosittain kartoitus, jossa kysytään henkilökunnan mielipidettä talon työprosesseista, viihtyvyydestä, moniammatillisesta työskentelystä, tasa-arvosta sekä johtamisesta. Kartoitukset toimivat pohjamateriaalina johtoryhmän tekemälle seurannalle ja kehittämistyölle. Kartoituksia tehdään myös rajatusti tarpeen mukaan, esim. tietyn prosessin jalkauttaminen organisaatioon, palautekyselynä tapahtumista jne. Lisäksi tutkimusyhteistyön myötä tehtyjä kartoituksia voidaan käyttää kehittämistyön ja seurannan apuna. 23

24 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille

25 Liitteet: Tiimiwalmentajana toimiminen Joka tuntee toiset ihmiset, on ymmärtäväinen. Joka tuntee itsensä, on viisas. Laotse, n. 500 eaa Näytä minulle ryhmä, niin kerron millainen sen johtaja on. Baden-Powell, partioliikkeen perustaja Tiimiwalmentaja johtaa moniammatillista solutiimiä, joka vastaa lapsen ja nuoren ehyen päivän organisoinnista ja toteutumisesta. Ehyt päivä kattaa klo (6:30) 8 20 välisen ajan. Tämä ajanjakson sisällä toteutuu mm. päivähoito, koulupäivä, iltapäiväkerhot sekä nuorisotyö. Tiimiwalmentajan työtehtäviä hoidetaan oman perustyön ohessa, tietyn viikkotuntimäärän puitteissa. Vastaanottoajan määritteleminen tukee sekä ajanhallintaa että tavoitettavuutta. Tiimiwalmentajan vastuulla on tiimin moniammatillisuuden kehittäminen. Tämä edellyttää luottamuksellisten suhteiden luomista kaikkiin tiimin työntekijöihin ja ammattiryhmiin. Myös tiimiläisten keskinäistä yhteistyön kehittymistä tulee tukea esim. mahdollistamalla riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa, avaamalla tiimin kesken eri ammattiryhmien työprosesseja, jakamalla osaamista jne. Työtä tukee hyvä yhteistyö johtoryhmän jäsenten ja eri prosessien ja vastuualueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Tiimiwalmentajan tulee raportoida oman toimialueensa ja tiimin tilasta johtoryhmän viikottaisissa palavereissa. Lisäksi tiimien kokoontumisten muistiot tulee toimittaa myös johtoryhmän jäsenille. Kokouksissa käsitellään ja muistioihin kirjataan seuraavat kategoriat: Tiedotettavat Keskusteltavat Päätettävät Seurattavat Esitykset johtoryhmälle Tiedotettavat asiat asiat, jotka ovat tiedotusluonteisia eikä niitä siirretä valmisteluprosessiin. avaa kuitenkin asiat lyhyesti, jotta lukijalla on mahdollisuus ymmärtää tekstin perusteella mistä on kyse. Keskusteltavat asiat asiat, jotka vaativat yhteistä keskustelua. Keskustelun jälkeen päätetään, josko asia saatetaan eteenpäin, joko valmistelevalle tai päättävälle taholle. Tällöin ryhmän tulee päättää aikataulu ja vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat asiaa eteenpäin. keskusteltavat asiat avataan asialistalle niin, että lukijalle muodostuu käsitys asiasta. Päätettävät asiat asiat tulee olla hyvin valmisteltuja. Johtamisen rakenteita käytetään hyväksi ennen kuin asia tulee Joryn tai tiimin päätettäväksi (esim. tiimivalmistelu, Ritahallituksen rooli). Muistetaan ennakointi! päätettävät asiat voidaan jättää pöydälle, laittaa uudelleen valmisteltavaksi tai poistaa listalta ja tuoda myöhemmin päätettäväksi. päätettävien asioiden tulee olla erityisen hyvin avattuja asialistalla, myös valmisteluprosessi kuvattuna. 25

26 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Seurattavat asiat kokouksessa luodaan tilannekatsaus keskeneräisille prosesseille, jottei asioiden hoitaminen unohdu Esitykset johtoryhmälle otsikon alle kootaan johtoryhmän tietoon halutut aloitteet ja esitykset 1. Ideoita tiimin johtamiseen Tässä luvussa on esitelty joitakin näkökulmia johtamiseen, joiden toivotaan antavan innostusta ja tukea esimiestyöhön Motivoiminen Yksilö motivoituu, kun hän kohtaa myönteisiä, kannustavia ja palkitsevia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä. Yksilön sisäinen motivaatio toimii luovuuden oleellisempana perustana. Johtaminen merkittävä tekijä, jolla vaikutetaan luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Esimiesten tulee toimia hyvänä esimerkkinä suunnittelemalla asettamalla tavoitteet tarkoituksenmukaisesti tukemalla yksilöitä ja ryhmiä - kommunikoimalla - arvostamalla yksilön työpanosta - antamalla rakentavaa palautetta - osoittamalla luottamusta - olemalla avoin uusille ideoille - olemalla avoin aloitteellisuudelle Luovuutta tukevassa työympäristössä vuorovaikutus koetaan oikeudenmukaisena. Luottamus saa aikaan turvallisen ympäristön, jota luovuus edellyttää. Työntekijöillä ja esimiehillä on yleensä halu käyttää osaamistaan organisaation tavoitteiden hyväksi. Tämä edellyttää organisaation ja työntekijän tarpeiden yhteensovittamista. Työolot tulee asettaa sellaisiksi, että ihmisillä mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä. Organisaation tulee pystyä täyttämään työntekijöiden tietyt perustarpeet, kuten kompetenssin osoittamisen ja kehittämisen sekä itseohjautuvuuden ja liittymisen tarpeen. Yksilöt yleensä integroituvat vapaaehtoisesti organisaatioon ja ryhmään, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. 26

27 1.2. Dialoginen johtaminen Dialogisen johtamisen koulukunta näkee, että johtaminen tapahtuu ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Johtaminen ei siten ole niinkään yksilöllinen ominaisuus tai käyttäytymispiirre, vaan se on vastavuoroinen prosessi esimiesasemassa ja alaisasemassa olevien henkilöiden välillä. Johdon keskeinen haaste on hyödyntää yhteisössä rakentuva ja olemassa oleva tietämys, osaaminen ja oppiminen organisaation strategiaa ja tuloksellisuutta palvelevalla tavalla. Tämä mahdollistuu tutkivalla ja osallistavalla työotteella, sillä työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. Näin ollen johtajuus on kollektiivisia oppimisprosesseja fasilitoivaa ja kiteyttävää toimintaa. Keskeisiä johtamisen haasteita ovat: toimijoiden autonomian, työn vaihtelevuuden, merkityksellisiksi ja mielekkäiksi koettujen työtehtävien sekä vastavuoroisen kunnioituksen ja tuen edistäminen. Työyhteisön kehittyminen, muuttuminen ja yhdessä oppiminen edellyttävät avointa ja dialogiin perustuvaa keskustelukulttuuria, organisaation perustehtävien tunnistamista ja jakamista, oppimistavoitteiden tiedostamista sekä toiminta- ja ajattelutapojen kriittistä uudelleenarviointia Tunteiden johtaminen Viime vuosina on alettu puhua tunteiden johtamisesta, joka nähdään avaimena muutokseen. Tiedämme oppilaista, että oppimiskykyyn vaikuttaa voimakkaasti hänen tunnesiteensä oppiaineeseen kuin myös hänen saamansa palaute. Myönteiset tunteet helpottavat oppimista. Myönteisyys perustuu turvallisuuden tunteeseen, kannustukseen ja rohkaisuun sekä käytettävissä olevaan aikaan. Tunnejohtaminen on älykkyyden eri tasojen yhteensovittamista. Tietoisessa tunnejohtamisessa pyritään tunnistamaan ja eriyttämään omat tunteet muiden tunteista, löytämään tunnevaihteluista aiheuttavat tekijät ja tapahtumat, oppimaan miten oma käyttäytyminen vaikuttaa ryhmän tunneilmastoon. Vuorovaikutustilanteissa tapahtuu myös tunteensiirtoa, jolloin empaattinen henkilö yhtyy tiedostamattaan toisen ihmisen tunteeseen, joskus jopa siinä määrin, että vihainen henkilö tyyntyy ja aikaisemmin tyyni henkilö vihastuu. Tietoisen tunnejohtamisen tavoitteena on valjastaa työntekijöiden tunteet organisaation tavoitteiden taakse. Työyhteisön kehittämissanastossa tästä käytetään nimitystä yhteisöllisyys, sitoutuminen jne. 27

28 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Kilpailun johtaminen Yhteisöllisyyttä tavoittelevassa työyhteisössä tulee kehittää toimintatapoja ja -periaatteita, joiden avulla vältetään tuhoava kilpailu. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi avoimuutta lisäämällä, aktiivisella osaamisen ja tiedon jakamisella, yhtäläisillä mahdollisuuksilla olla esillä ja kantaa vastuuta, toisten kunnioittamisella, toiminnan aukikirjaamisella esimerkiksi toimintasuunnitelmien avulla, tiedottamisen avoimuudella, läpinäkyvillä päätöksentekoprosesseilla, avoimilla ja osallistavilla suunnitteluprosesseilla, tasavertaisuudella ja osoittamalla kiinnostusta muiden työtä kohtaan. Tavoitteena on rakentaa selkeitä ja läpinäkyviä prosesseja, jotka tukevat yhteisöllistä ja tasavertaista toimintaa. Kun prosessit ovat vahvat, ne tukevat ja ohjaavat organisaatiossa toimivien ihmisten toimintaa Vallankäytön mekanismit Vuorovaikutustilanteisiin liittyy vallankäyttöä. Se on keskeisesti elementti organisaation toiminnassa, sillä päätösvalta, vastuut ja tehtävät täytyy jakaa jollakin tavalla, jotta organisaatio pystyy hoitamaan sille annetut tehtävät. Vastuun määrän ja siten vallan kasautumisen johdosta organisaatio hierarkisoituu. Organisaatiossa on kuitenkin myös vastuista irrallaan olevaa valtapeliä. Tällöin eri keinoin yksilö pyrkii varmistamaan itselleen edullista asemaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö pyrkii väistämään ikäviksi mieltämiään työtehtäviä tai hämmentämään vuorovaikutustilanteen toista osapuolta niin, ettei tämän ajama asia etenisi. Vallankäytön mekanismeja käytetään myös piiloisen tai suoran vihan ilmaisuina. Viisi vallankäytön menetelmää: 1. Näkymättömäksi tekeminen. Esimerkiksi kokouksissa jonkun henkilön ehdotukseen, kommenttiin tms. ei reagoida mitenkään, tai hänen puheenvuoronsa katkaistaan näennäisen asiallisella puheenvuorolla. Tietyn henkilön esitykset voivat myös toistuvasti unohtua. Toistuva ohittaminen on mitätöimisen ja vähättelyn muoto, joka kasvattaa muidenkin ryhmän jäsenten kynnystä osallistua yhteiseen keskusteluun. Ohittaminen ja unohtaminen voi tapahtua myös tiedottamisen ja mukaan kutsumisen prosesseissa. 2. Naurunalaiseksi tekeminen. Naurun ja huumorin varjolla voidaan vakavasti esitetty asia ja puheenvuoron pitäjä mitätöidä ja siten jättää huomiotta. Huumoria käytetään myös vähättelevän ja jopa vihamielisen kommentin naamioimiseen niin, että siihen puuttuminen ja sitä vastaan puolustautuminen on vaikeata. Humoristisella ilmaisulla muutetaan ryhmän tunnelatausta siten, että positiivisuuden puuskassa sellaisetkin ryhmän jäsenet tulevat tukeneeksi vähättelevää ja vihamielistä sisältöä, jotka eivät muuten siihen suostuisi. Humoristiseksi naamioitua hyökkäystä vastaan puolustautunut leimautuu helposti itse vihamieliseksi, vaikka kyseessä on sisällöllisesti vihamieliseen hyökkäykseen reagoiminen ja itsen sekä oman asian puolustaminen. 3. Tiedon salaaminen on tehokas keino syrjäyttää jotkut henkilöt toiminnan ja päätösten ulkopuolelle. Myös sisällöltään muunneltu tai vaillinaisen tiedon jakaminen on tehokas keino estää tasavertaista vuorovaikutusta. Jos tietoa pimitetään, päätöksentekoprosessit eivät ole selkeitä ja läpinäkyviä, valtaasemassa oleva taho toimii hajota ja hallitse periaatteen mukaisesti siten, että tietoa annostellaan epäsymmetrisesti ja epäjohdonmukaisesti eri ihmisille, rakentuu työyhteisöön epäluulon ja epäluottamuksen ilmapiiri. Tällöin työntekijöidenkin välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen vaikeutuu, koska työntekijät on asetettu eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa. Valta-asemaa pitävä henkilö voi näin toimien tuhota toimiviakin työyhteisöjä. Luottamuksen puute vaikuttaa myös organisaation tehokkuuteen, sillä työntekijöiden työpanos ja sitoutuminen vähenevät. 28

29 4. Kaksoiskytkentä tarkoittaa, että samasta asiasta sekä palkitaan että rangaistaan yksilön aseman ja eri piirteiden perusteella ja eri mittareita soveltaen (esim. hajota ja hallitse ). Menetelmää käytetään esim. sellaisia ryhmiä/yksilöitä kohtaan, joihin kohdistuu ennakkoluuloja. Menetelmä on tehokas myös niissä tilanteissa, joissa työntekijän tai ryhmän tavoitteita pyritään torjumaan. Menetelmä perustuu siihen, että palkkiopolitiikasta päättää päätösvallassa oleva ryhmä. 5. Syyllisyyden ja häpeän aiheuttaminen. Sosialisaation ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamisen ytimessä on häpeän tunteen hallinta, jota voidaan kutsua myös sosiaaliseksi omaksitunnoksi. Häpeän tunteen avulla yksilöitä ja ryhmiä voidaan passivoida ja alistaa. Nolatuksi tulemisen uhka pakottaa tehokkaasti vaikenemaan ja väistymään toiminnasta. Edellä kuvattujen mekanismien tunnistaminen onnistuu esim. havaintoharjoituksilla (kokouksen koreografia). Kun vallankäytön mekanismeja havaitaan ryhmän toiminnassa, voidaan toimintamalleja ja prosesseja kehittämällä poistaa vallan väärinkäytön ja epäasiallisen kohtelun mahdollisuudet. Tämä luonnollisesti edellyttää ryhmän yhteistä tahtotilaa, mutta myös ilmiöiden tunnistamista, jolloin ryhmäkontrollin ja - paineen avulla voidaan vastahakoisiakin ryhmän jäseniä ohjata kohti parempaa käytöstä Ryhmäprosessit Ryhmän toiminnassa on tiettyjä lainalaisuuksia ja vaiheita, joiden mukaan ryhmä kehittyy. Nämä on hyvä tunnistaa, jotta ryhmän toimintaa voi tietoisesti ohjata ja kehittää haluttuun suuntaan. Ryhmän kehitysvaihetta voi hyödyntää myös uusien asioiden esittelytavoissa. Ryhmän toiminta perustuu vuorovaikutukseen. Ryhmälle ominaista ovat yhteiset tavoitteet ja jonkinasteinen yhteenkuuluvuuden tunne Ryhmäytymisen vaiheet Orientaatio-/muotoutumisvaiheessa (vaihe 1 kuviossa) ryhmän jäsenten roolit ovat vielä vakiintumattomat. Uudet ihmiset ja uusi tilanne aiheuttaa hämmennystä, joka syntyy identifioitumisongelmista, kontrollin vakiintumattomuudesta, valtapelistä sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeesta. Tämä vaihe on haasteellinen tasa-arvoisen toimintakulttuurin rakentumisen näkökulmasta ja vaatii siten yhteisesti sovittuja käytäntöjä ja toimintatapoja. Ryhmän suorituskyky on suhteellisen korkea, johtuen osaltaan valtakamppailuun liittyvästä näyttämisentarpeesta. Kuohuntavaiheessa (2) roolit alkavat muotoutua, joskin ryhmän jäsenet edelleen jatkavat tutustumisprosessiaan ja testaavat toisiaan. Mielipiteet voivat olla hyvinkin polarisoituneet ja käyttäytymisessä voi ilmetä konfliktihakuisuutta. Näillä osoitetaan toisaalta omaa yksilöllisyyttä ja tuodaan esille omia tarpeita, toisaalta asemoidutaan suhteessa ryhmäläisiin. Tämä vaihe on niin ikään haasteellinen yhteisöllisyyden ja toisen arvostamiseen pyrkivän toimintakulttuurin näkökulmasta. Vaihe on tärkeä ylittää rakentavasti, jolloin ryhmä luo hyvät vuorovaikutussuhteet jatkoa ajatellen. Tälle vaiheelle on tyypillistä ryhmän suorituskyvyn nopea laskeminen. 29

30 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Yhdenmukaisuus-/normiutumisvaiheessa (3) roolit ovat selkeytyneet ja siten myös yhteishenki ja ryhmän suorituskyky paranee. Ryhmäytymisprosessin aikana jäsenet ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja hyväksyvät toistensa yksilöllisyyden. Tuttuus auttaa organisoitumaan ja suoriutumaan tehtävistä jouhevasti. Ryhmä synnyttää uusia sääntöjä toiminnalleen, joita se pyrkii omaehtoisesti myös kontrolloimaan. Yhteenkuuluvuudentunne aikaansaa avoimuutta, auttamista, tukemista ja sitoutumista ryhmän tavoitteisiin. Toteuttamisvaiheessa (4) ryhmä on hyvin toimiva. Ryhmäytymisprosessissa muotoutuneet vuorovaikutussuhteet tukevat tehtävien suorittamisessa, työnjaossa ja ongelmanratkaisussa. Jäsenet ovat omaksuneet toimintakykyä edistäviä rooleja, he ovat vakiinnuttaneet asemansa ryhmässä ja he ovat oppineet hyödyntämään erilaisuutta ja osaamista. Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti ja ryhmä toimii yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Ryhmän suorituskyky on tässä vaiheessa huipussaan Ryhmän sisäiset rakenteet Sisäiset rakenteet kuvaavat ryhmän jäsenten välisten suhteiden laatua sekä syntyneitä rooleja, jotka ovat joko itse otettuja tai annettuja. Osaltaan yksilön persoonallisuus ja ominaisuudet muovaavat roolikäyttäytymistä. Lisäksi muilta saatu arvostus sekä ryhmän toimintakulttuuri vakiinnuttavat jäsenille omat statuksensa. Näihin pystytään tietoisesti vaikuttamaan. Tasa-arvoisuutta vahvistavat ja ylläpitävät käytännöt ovat erityisen tärkeitä, jotta ryhmän jäsenille rakentuu samanarvoiset toimintamahdollisuudet, yhteisöllisyys ja toisia arvostava vuorovaikutus vahvistuu, valta jakautuu tasaisesti ja ryhmän hierarkkiset erot säilyvät matalina. Ryhmän valtarakenteissa on kyse yksittäisten jäsenten vaikutusmahdollisuudesta, heidän kyvystään saada muut toimimaan haluamallaan tavalla. Ryhmässä nämä suhteet ovat epäsymmetrisiä. Ryhmän tunnerakenteisiin vaikuttavat ryhmäytymisen vaihe (ks. yllä), mutta myös sosiaalinen arvonanto ja ryhmän asema yhteisössä. Yksilöt pyrkivät liittymään niihin, joilta saavat hyväksyntää. Ryhmän normirakenteet ilmenevät sosiaalisena paineena käyttäytyä tiettyjen käyttäytymissääntöjen mukaisesti ja normista poikkeaminen aiheuttaa rangaistuksen. Kehittyneissä ryhmissä normien velvoittava luonne vähenee. Normeja määrittelevät ne jäsenet, joilla on valtaa. Ryhmän kommunikaatiorakenteet ovat vuorovaikutuskuvioita, jotka pohjautuvat jäsenten valta-asemiin ja jäsenten välisiin tunnesiteisiin. Vuorovaikutuksessa käytetään valtaa, haetaan liittolaisia ja hyväksyntää, rakennetaan tavoitteita ja normeja. Valta- ja tunnesiderakenteet paljastuvat seuraamalla kommunikaation dynamiikkaa: kuka viestii kenellekin ja mitä, kuka ymmärtää ja kuuntelee ketäkin jne. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallinta edesauttaa toisia arvostavan kommunikointikulttuurin syntymistä ja vakiintumista. Ryhmissä on myös fiktiivisiä rakenteita, epätodellisia käsityksiä ryhmästä tai sen jäsenistä tai ryhmän rakenteesta. Tämä vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden havainnoimiseen, oman toiminnan arviointiin ja sen myötä ryhmän käyttäytymiseen. 30

31 Ryhmäroolit Ryhmäroolit kuvaavat yksilöiden erilaista statusta sekä aktiivisuuden laatua ryhmässä. Status antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan, kuten aloitteellisuuteen tai myötäilyyn. Asema ryhmän sisäisessä hierarkiassa on suhteellisen muuttumaton ilman tietoista ryhmäkulttuurin kehittämistä. Kuvan symbolit: A=asia, E=esimies, M=myötäiljä, K=kriitikko, MV=mielipidevaikuttaja. Ryhmän vuorovaikutuskäytäntöjen ja valtarakenteiden tutkiminen mahdollistaa hierarkkisten etäisyyksien kaventumisen ja tasavertaisuuden lisääntymisen. Kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen ja tukeminen, päätöksenteon ja toimintatapojen läpinäkyvyys sekä toisen aito ja arvostava kohtaaminen ovat edellytyksiä tasavertaisuuden edistymiselle Uuden asian eteneminen ryhmässä Ryhmäroolien tunnistaminen on esimiehelle tärkeää, jotta hän voi tukea ryhmää toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Roolien tunnistaminen edesauttaa myös yhteisöllisyyden ja arvostavan vuorovaikutuksen kehittämisessä. Uuden asian esittelyssä ryhmäroolien hallintaa voi harjoitella esim. seuraavasti: 1: Valmistele esiteltävä asia huolella ja perustele hyödyt. 2: Tunnista mielipidevaikuttajat ja osallista heidät kehittämiseen. Pyri aktivoimaan myös muut ryhmäläiset. 3: Esittele asia ryhmälle ja kuuntele eri näkemyksiä. Salli vapaa assosiointi. Arvosta kritiikkiä, jos se on rakentavaa ja kehittämismyönteistä. 4: Rajoita ajallisesti ryhmän tavoitetta rikkovaa keskustelua, joka pyrkii passivoimaan ryhmää tyyliin ei voida tehdä mitään. 5: Pidä tilanne hallinnassasi. Säilytä mielessäsi visio ja ryhmän tehtävä ja tavoite. 6: Kokoa mielipiteet ja priorisoi ne. Hyväksytä lopputuotos ryhmällä. 7: Sitouta ja vastuuta ryhmä päätöksen taakse. Delegoi, osallista. Resursoi ja aikatauluta asian eteneminen. 8: Päätä keskustelu toimenpiteistä sopimiseen - ja pidä huolta niiden toteutumisesta. 9: Seuraa päätöksiä ja nosta esiin onnistumisia. 10: Suhtaudu epäonnistumisiin rakentavasti, niissä on aina myös vihjeet ja ainekset onnistumiselle. 31

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot