Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille 2013-2015"

Transkriptio

1 Ritaharjun monitoimitalon Yhteistoimintasuunnitelma vuosille

2 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma Kehittämistyön perusteella koonnut Pertti Parpala, Sirpa Lang ja Leena Teräs osana MätaJämt ( ) projektin Ritaharjun pilottia. Kuvat: Antti Vehkaperä, Heikki Rytkönen, Leena Teräs, Olli Ojala, Tiina Orbinski. Grafiikat: Leena Teräs. Toimitus: Leena Teräs Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä: ouka.fi/oulu/ritaharjun-koulu. Lisätietoja projektista: ged-scanning.com/paattyneet.htm. 2

3 Sisällys Aluksi käskyä Toimintasuunnitelmat toiminnan ohjaajina Yhteistoimintasuunnitelma Tiimien toimintasuunnitelmat Yhteiset arvot ja tavoitteet Arvot Ritaharjun toimintastrategia tähtistrategia Tunne- ja vuorovaikutustaidot Yhdessä tekeminen Toiminta Oppimistyylit Reflektointitaito Edellytykset Toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo Strategiset toimintaperiaatteet katsaus vuosille Lapsen/nuoren ehyt päivä Menetelmät solun moniammatillisen toiminnan tasavertaisuuden toteutumiseksi Talon yhteisten periaatteiden toteuttaminen Työparityöskentely Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen Oppimisen ja kasvamisen tuki Teknologiataidon polku Strategiset tavoitteet vuosille Organisaatio Johtoryhmä Solutiimit Professiotiimit Työryhmät Strategiset teemat

4 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Toimintaprosessit Päätöksenteko Viestintä Perehdyttäminen Raportointi Seuranta Liitteet: Tiimiwalmentajana toimiminen Ideoita tiimin johtamiseen Motivoiminen Dialoginen johtaminen Tunteiden johtaminen Kilpailun johtaminen Vallankäytön mekanismit Ryhmäprosessit Ryhmäytymisen vaiheet Ryhmän sisäiset rakenteet Ryhmäroolit Uuden asian eteneminen ryhmässä Työkaluja Kokouksen koreografia Kuulumiskierros Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen Lähteet

5 Aluksi Kädessäsi on Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Tämä on jatkoa ensimmäiselle visiolle talosta, joka julkaistiin Yhteistoimintasuunnitelmassa vuonna Siihen oli koottu alkuperäisen suunnitteluryhmän työstämänä talon toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Tässä dokumentissa kuvataan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja prosessit vuoteen 2015 saakka. Ritaharjun monitoimitalo avasi ovensa elokuussa Talo on täyttynyt lapsista ja aikuisista ja tämän julkaisun valmistumishetkellä uuden lisärakennuksen seinät ovat nousemassa tontille. Talossa työskentelee tällä hetkellä 100 aikuista ja 680 lasta ja määrät ovat kasvussa. Ritaharjun monitoimitalossa toimii useita kunnallisia palveluita, mm. yhtenäisperuskoulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjasto. Monitoimitalon perustamisidean mukaisesti tilojen joustavalle yhteiskäytölle, toimintojen yhteensovittamiselle ja moniammatillisen työyhteisön yhteistoiminnalle on kehitetty uudenlaista toimintamallia ja kulttuuria. Kehittämistyössä on ollut mukana koko henkilökunta. Moniammatillisen johtoryhmän johdolla on kehitetty talon toimintoja, johtamisjärjestelmää, organisaatiorakennetta ja työprosesseja. Ritaharjun monitoimitalon toimintamallin keskiössä ovat moniammatilliset tiimit, jotka vastaavat lapsen ja nuoren ehyen päivän organisoinnista ja toteutumisesta. Kello 8 20 välinen ajanjakso pitää sisällään päivittäistä toimintaa mm. päivähoidon, peruskoulun ja nuorisotyön ympärillä ja sitä toteutetaan useiden ammattiryhmien yhteistyönä. Päivittäistoiminnoista vastaavia tiimejä johtavat tiimiwalmentajat. Tiimit kokoavat tulevan lukuvuoden tavoitteensa toimintasuunnitelmiin, joita seurataan ja arvioidaan vuosittain. Monitoimitalon moniammatillinen johtoryhmä vastaa talon linjauksista, prosesseista ja strategiasta sekä ohjaa talon toimintaa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää muutoksia myös toimintatavoissa. Kädessäsi on nyt päivitetty visio ja strategia alati kehittyvästä Ritaharjun monitoimitalosta. Alkuperäisessä visiossa on ajankohtaisuutta vielä tänäkin päivänä: Ritaharjun talo on tulevaisuuden kyläyhteisö, jossa innostuneisuus ja ilo, toisten arvostaminen, turvallisuus sekä yhdessä tekeminen tukevat elinikäistä kasvua, hyvinvointia ja oppimista (Yhteistoimintasuunnitelma 2009, 12). 5

6 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille käskyä Ritaharjun monitoimitalon johtoryhmän kehittämispäivillä joulukuussa 2011 käytiin toteutetun kartoituksen pohjalta linjaus- ja sisältökeskustelua, jonka pohjalta koottiin tiimiwalmentajien toimintaa ohjaamaan kymmenen periaatetta. Sitoumuksen allekirjoittivat ensimmäisen johtoryhmän jäsenet. 6

7 1. Toimintasuunnitelmat toiminnan ohjaajina Toimintasuunnitelman avulla ohjataan ja kehitetään organisaation toimintaa. Siihen on kuvattu kyseisen yhteisön tahtotila, miten toimintaa halutaan kehittää, missä halutaan olla suunnitelman kattavan ajanjakson loputtua. Toimintasuunnitelma rakentuu tavoitteista, lähtötilanteen kuvauksesta sekä toteuttamissuunnitelmasta. Tavoitteeksi kuvataan se, missä halutaan olla. Lähtötilanteeseen kirjataan missä ollaan. Toteuttamissuunnitelmassa on kuvattuna mitä pitäisi tehdä, jotta päästään siihen, missä haluttaisiin olla. Siinä huomioidaan välineiden tarve, mahdollinen koulutustarve, budjetti ja aikataulutus jne. Toimintasuunnitelmaa tarkennetaan toiminnan edetessä ja se toimii apuvälineenä ongelmatilanteissa, koska siihen on koottu yhteisesti sovitut toimintatavat ja prosessit. Toimintasuunnitelman rakennetta kehitetään vuosittain, samoin sen sisällöllistä toteutusta seurataan ja arvioidaan. Ehdotukset rakenteen parantamiseksi käsitellään johtoryhmässä Yhteistoimintasuunnitelma Yhteistoimintasuunnitelmassa kuvataan Ritaharjun monitoimitalon tavoitteet kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Johtoryhmässä päätetään painopistealueet ja resursoinnin kohteet sekä priorisoidaan kehittämistoimintaa. Sen mukaan synkronoidaan tiimien toimintasuunnitelmat. Yhteistoimintasuunnitelma toimii johtoryhmän työkaluna, jota päivitetään vähintään vuosittain tehtyjen linjausten mukaisesti. (Kuvassa vuoden 2009 yts) 1.2. Tiimien toimintasuunnitelmat Tiimien toimintasuunnitelmat on laadittu lukuvuodeksi kerrallaan. Niissä kukin tiimi asettaa omalle toiminnalleen kehittämistavoitteita, jotka ovat linjassa talon yhteisten tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden kanssa, jotka on kirjattu Yhteistoimintasuunnitelmaan. Tiimien toimintasuunnitelmien avulla jalkautetaan johtoryhmän linjaukset ja päätökset. Suunnitelmaa seurataan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan sovitusti. Nämä kirjataan mukaan toteuttamis-suunnitelmaan. Toteutuneesta toiminnasta kootaan toimintakertomus. Toimintasuunnitelmat arvioidaan puolivuosittain tiimeissä ja johtoryhmässä. Arvioitavat kohdat sovitaan yhteisesti johtoryhmän johdolla. Puolivuosittaisissa arvioinneissa tehdään myös tarvittavat tarkistukset ja toiminnan korjaukset, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Yhteistoimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Toimintasuunnitelmat toimivat myös perehdytystyökaluna uusille työntekijöille kuin myös väliaikaisille sijaisille. 7

8 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Yhteiset arvot ja tavoitteet Ritaharjun talo on tulevaisuuden kyläyhteisö, jossa innostuneisuus ja ilo, toisten arvostaminen, turvallisuus sekä yhdessä tekeminen tukevat elinikäistä kasvua, hyvinvointia ja oppimista (Yhteistoimintasuunnitelma 2009, 12) Arvot Ritaharjun monitoimitalon toimintakulttuuria ohjaavat arvot. Talon työntekijät ja työryhmät sitoutuvat työskentelemään arvojen suuntaisesti. Talon strategian kautta arvot jalkautuvat toiminnalliseen arkeen. Ritaharjun arvot ovat: Toisten arvostaminen Yhteisöllisyys Ilo ja innostuneisuus 2.2. Ritaharjun toimintastrategia tähtistrategia Tähtikuvioon on koottu keskeiset strategiat eli suunnitelmat ja toimintamallit, joiden avulla organisaation tavoitteet ja visio saavutetaan. Visiolla tarkoitetaan organisaation toiminta-ajatusta ja mihin organisaatio haluaa kehittyä pidemmällä aikavälillä. Sen avulla tuodaan esiin organisaation perustarkoitus ja ydintoiminta. Ritaharjun monitoimitalon strategiatähti koostuu kuudesta (6) osasta: 1: Tunne- ja vuorovaikutustaidot 2: Yhdessä tekeminen 3: Toiminta 4: Reflektointitaidot 5: Edellytykset 6: Tähden keskiössä ovat Ritaharjun arvot, jotka huomioidaan läpäisyperi-aatteena kaikessa toiminnassa. 8

9 Tunne- ja vuorovaikutustaidot Taito havaita, tunnistaa sekä ymmärtää omia ja toisten Tunteiden säätely ja hallitseminen Kannustaa kertomaan/ilmaisemaan omia ajatuksia ja tunteita Haastavien tilanteiden hallinnan oppiminen Itsehillintä ja ongelmanratkaisutaidot Ymmärtää, miten tunteet ajattelu toiminta liittyvät toisiinsa Lapset ja nuoret opiskelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja keskitetysti kaveritunneilla, jotka on integroitu osaksi viikkoaikataulua. Tavoitteena on myös tukea monitoimitalon aikuisten valmiuksia vastata työn sosioemotionaalisiin vaatimuksiin kehittämällä yhteisiä toimintatapoja ammattitaidon tueksi. Toimintatapojen avulla parannetaan vuorovaikutustaitoja, kasvatustyötä sekä myös työyhteisössä koettua viihtyvyyttä. Tunne- ja vuorovaikutustaito prosesseja kehittää ja jalkauttaa johtoryhmän asettama työryhmä Yhdessä tekeminen Lapsen ja nuoren ehyen päivän varmistaminen on kaikkien Ritaharjun monitoimitalon työntekijöiden yhteinen tehtävä ja tavoite. Tämä vaatii eri ammattiryhmien sekä myös talossa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden saumatonta yhdessä tekemistä. Toimintaprosessien niveltäminen yhteen lapsen ja nuoren näkökulmasta luo kokemuksen ehyestä päivästä. Organisaation rakenteita kehitetään siten, että ne mahdollistavat ja tukevat ehyen päivän suunnittelun ja toteuttamisen talon eri toimintasoluissa Toiminta Monihallintokuntaiselle ja moniammatilliselle monitoimitalolle ei ole valmista vakiintunutta toimintamallia. Ritaharjun monitoimitalon arvojen mukaista toimintaa kehitetään yhteisesti eri foorumeilla ja prosesseissa. Kehitettyjä työkaluja ja toimintamalleja jaetaan avoimesti sekä talon sisällä että ulospäin. Kehittämistyön hedelmät kerätään hyödynnettäväksi viestintästrategiassa sovitulla tavalla. Menetelmien ja prosessien kehittämiseen rohkaistaan kaikkia toimijoita. Hyvinvoiva työyhteisö ja luova toimintakulttuuri motivoi ja antaa positiivista energiaa koko yhteisöön. Menetelmien kehittäminen perustuu eri aistien hyväksi käyttämiseen kasvamisessa ja oppimisessa. Learning by being (olemalla/kuulemalla/näkemällä oppiminen) Learning by doing/feeling (tekemällä/tuntemalla oppiminen) Learning by making/developing/creating (tuottamalla/kehittämällä/luomalla oppiminen) 9

10 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Oppimistyylit Lapsen ja nuoren oppimistyylien huomioiminen on kehitettävien kasvatusja opetusmenetelmien lähtökohtana. Tavoitteena on: Kasvun ja oppimisen tukeminen yksilönä Yksittäisen lapsen tuntemuksen paraneminen Temperamentti- ja oppimistyylien huomioiminen Ilo ja innostuneisuus oppimista kohtaan Vahvuuksien kautta oppiminen Yhdessä oppiminen ja kasvattaminen Moniammatillisen tiimityön kehittäminen kasvatustyön tueksi Oppimistyyli tarkoittaa kullekin oppijalle luonteenomaista tapaa tehdä havaintoja, ajatella ja oppia. Oppimistyyliin vaikuttavat mm. luontaiset valmiudet, ikä, kokemus, motivaatio, sitoutuminen, saatu palaute, ennakkotieto opiskeltavasta asiasta sekä opiskeluympäristö. Kolbin (1971) kokemuksellisen oppimisen teorian mukaan oppimistyylit voidaan jakaa neljään kategoriaan; välitön kokeminen (concrete experience), reflektoiva havaitseminen (reflective observation), abstrakti käsitteellistäminen (abstract conceptualization) sekä aktiivinen kokeileminen (active experimentation). Hän kuvaa oppimistapahtumaa kehänä, jossa siirrytään näiden neljän tyylin välillä tyylistä toiseen. Tätä tapaa kutsutaan kokemuksellisen oppimisen malliksi. Ihminen käyttää kaikkia näitä tyylejä kaikissa oppimistilanteissa mahdollisuuksiensa ja omien tottumustensa mukaan. Ihmiset ovat erilaisia ja niin myös oppimistyylien painoarvoissa on ihmisten välisiä eroja. Toinen saattaa oppia paremmin havainnoimalla, kun taas toinen pohdiskelemalla asioita. Tästä johtuen ihmiset voidaan jakaa edellä mainittujen kategorioiden mukaan neljään oppijatyyppiin; osallistujiin, tarkkailijoihin, päättelijöihin sekä toteuttajiin. Värit symboloivat erilaisia oppimistyylejä, jotka näyttäytyvät erilaisina toimintaorientaatioina. Oppimistyylit tunnistamalla ja huomioimalla voidaan lapsen kasvua ja oppimista tukea yksilöperusteisesti. Käytännön kasvatustyössä värimallit tukevat niin käytettävien pedagogisten menetelmien monimuotoisessa käyttämisessä kuin myös oppimisympäristöjärjestelyissä. Toimintamme perustuu yksilöllisyyden vahvistamiseen väriryhmämallin pohjalta. Oppilaiden värit selvitetään yhdessä vanhempien kanssa. 10

11 KELTAINEN tarkkailijat Harkitseva tarkkailija Ajattelee ennen kuin toimii Huomioi muita Jännittäjä Tarvitsee toiminnassa rauhallisen ympäristön ja riittävästi aikaa Ottaa itsenäisesti vastuuta toiminnastaan SININEN osallistujat Aktiivinen, sosiaalinen verbaalikko Tarve olla nopea ja tehokas Vaihtelunhaluinen Ei pidä tarkasti rajoitetusta toiminnasta Toimii mielellään ryhmässä Tarvitsee toiminnan jaksottelua PUNAINEN päättelijät Itsenäinen pohtija Kyseenalaistaa, kyselee ja on utelias sekä aidosti kiinnostunut asioista Hakee järkiperusteita asioille Kaavamainen Toimii mielellään yksin Tarvitsee rutiineja ja aikaa toiminnan aloittamiselle Häiriintyy melusta ympärillään VIHREÄ toteuttajat Toiminnallinen Käytännöllinen ja kokeilunhaluinen Tekijä Tukeutuu ja luottaa vahvasti aikuiseen Liiat ärsykkeet ympärillä häiritsevät Pitää toiminnan vaihtelevuudesta Tarkkailija pitäytyy mielellään taka-alalla oppimistilanteessa. Hän pitää ärsykkeistä, joita esimerkiksi esitelmät tarjoavat, muttei tahdo itse olla mukana informaation muotoutumisessa. Hänelle ominaista on prosessoida asiat omassa rauhassa sen perusteella mitä on kuullut ja havainnut. Hän pitää siitä, että joku toinen tekee, näyttää tai kertoo käsiteltävän asian ja tarkkailija voi tämän jälkeen miettiä mitä tapahtui. Päättelijä haluaa muodostaa oman ajatusmallin opittavasta asiasta ennen käytäntöön siirtämistä. Hän pitää uuden asian jäsentämisestä jo aikaisemmin hankitun tiedon päälle ja muodostaa täten kokonaisuuksia, jotka toimivat teoriatasolla. Teoriamuodossa olevia konsepteja on helppo muuttaa myös käytäntöä vastaavaksi ja valmiiseen kokonaisuuteen on helppoa liittää pieniä yksityiskohtia. Päättelijä muodostaa ensin mahdollisimman korkean asteen ymmärryksen käsiteltävästä kokonaisuudesta ja vasta sen jälkeen alkaa sijoittaa pienempiä palasia kohdalleen. Osallistuja haluaa hankkia kaiken aikaa mahdollisimman paljon kokemuksia ja täten oppia uutta. Hän pitää toisten kanssa toimimisesta, ryhmätyöstä sekä aivoriihistä. Osallistuja ryhtyy usein toimeen sen kummempia ajattelematta ja nauttii siitä, että asiat menevät eteenpäin. Hän näkee oppimisen ulkoapäin mitattavana liikkeenä, ei niinkään sisäisenä prosessina. Toteuttaja pitää asioiden saavuttamisesta käytännön sovelluksiksi. Hän haluaa päättelijän tapaan ensin miettiä mitä on tekemässä, mutta haluaa mahdollisimman nopeasti nähdä myös käytännössä asioiden tapahtuvan. Hän on toimintaorientoitunut ja pitää konkreettisista asioista. Hän ei kuitenkaan lähde kokeilemaan osallistujan tapaan mitään ilman tunnetta siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. 11

12 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Reflektointitaito Tulevaisuuden yksi tärkeimpiä taitoja on kyky tunnistaa ja arvioida omaa kehittymistään sekä kyky asettaa realistisia uusia tavoitteita itselleen. Ritaharjun monitoimitalossa on tavoitteena kehittää lasten ja nuorten sekä myös työntekijöiden reflektointitaitoja ja siten tukea itsearviointikyvyn kehittymistä. Alati kehittyvässä toimintaympäristössä tämä on tarpeellinen taito, joka osaltaan vähentää muutoksiin liittyvää ahdistusta. Tavoitteena on kehittyminen yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti vertaisryhmässä, sidosryhmien ja tukiverkoston kanssa kuin myös itsenäisesti Edellytykset Liikunta- ja terveyskasvatus antaa lapsille ja nuorille taitoja ylläpitää ja huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella tasolla. Tämä on edellytys kasvamiselle ja oppimiselle. Terveen kehonkuvan avulla tuetaan myös vahvan itsetunnon ja identiteetin kehittymistä. Liikunta- ja terveyskasvatusprosesseja suunnittelee ja jalkauttaa työryhmä. Tietoyhteiskunnan taidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Ne pitävät sisällään niin tieto- ja viestintätekniikan välineiden hallintaa ja hyötykäyttöä, mutta myös medialukutaidot, tiedon prosessointia ja arviointia. Tietoyhteiskunnan taidot palvelevat niin yhteistoiminnallisuutta kuin oppimista. Ritaharjun teknologiataidon polku löytyy koulun kotisivuilta: /ritaharjun-koulu. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa työryhmä Kopterihatut. 12

13 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku varhaiskasvatuksesta nuoruuteen nivoutuu luontevaksi osaksi strategiatähden sakaroita sekä arvoja. Yrittäjyyskasvatuksesta kehitetään eri ikäryhmille toimintaideoita seuraavasti: omaehtoinen sisäinen varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. Positiivinen ja iloinen Yritteliäs Vastuullisuus itsestä ja Kehittymishalu ja - elämänasenne oppimisasenne osaamisesta kyky Leikin ja yhdessä Muiden Oman osaamisen ja Oman itsensä ja tekemisen ilo huomioonottaminen ryhmässä toimimisen ryhmän kehittäminen ja arvostaminen reflektointi ulkoinen Tavoitteellinen leikki Tiimityöskentely väriryhmissä Projektit väriryhmissä, tiedonhallinta Itsestä lähtevät projektit Toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo Ritaharjun strategian ytimessä ovat talon arvot: toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo, joiden toteutumista tuetaan talon läpäisevällä tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöllä. Arvojen huomioimisesta arjen toiminnassa vastaa kukin talon toimija ja työryhmä. Tässä heitä tukee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä TASY, joka suunnittelee, kehittää, jalkauttaa ja seuraa tasa-arvoisuuteen ja monimuotoisuuteen kytkeytyviä toimintoja ja prosesseja. Ryhmä tukee talon muita toimijoita tasavertaisesti toimimisessa sekä verkostoituu aktiivisesti talon ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa talonväen osaamisensa kehittämiseksi. 13

14 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille

15 3. Strategiset toimintaperiaatteet katsaus vuosille Ritaharjun monitoimitalossa toimii moniammatillisia tiimejä, jotka vastaavat päivittäisestä toiminnasta lasten kanssa, nk. ehyestä päivästä kello 8-20 välillä (päiväkoti alkaen klo 6:30). Talossa on myös tiimejä, jotka huolehtivat talon muista toiminnoista ja palveluista alueen asukkaille. Täten tiimien toiminta poikkeaa toisistaan riippuen mm. toimialueesta, toiminnan sisällöstä ja kohderyhmästä, kuten ryhmässä olevien lasten ikäkaudesta. Tähän kappaleeseen on koottu tiivis katsaus eri tiimien toimintasuunnitelmista lukuvuodelle Alkuperäiset toimintasuunnitelmat löytyvät kunkin tiimin perehdytyskansiosta. Ritaharjun toimintaympäristöissä toimivien tiimien toimintasuunnitelmat pyritään synkronoimaan Yhteistoimintasuunnitelmassa tehtyjen linjausten mukaisesti. Niissä huomioidaan ja toteutetaan talon läpäisevät toimintamallit, yhteiset käytännöt ja yhteisesti sovitut teemat. Näiden suunnittelusta ja ohjeistamisesta vastaa johtoryhmä Lapsen/nuoren ehyt päivä Koulupäivä alkaa yleisesti klo 8, viimeistään klo 10. Opetusjohtoinen päivä päättyy klo välisenä aikana, jolloin lapset ja nuoret voivat siirtyä ohjatun iltapäivätoiminnan pariin, joka voi sisältää esim. läksytyöpajatoimintaa. Opetusjohtoista osiota koordinoi opetushenkilöstö (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat), iltapäivätoiminnasta vastaa nuorisotyön työntekijät sekä koulunkäyntiohjaajat, mukana on myös kolmannen sektorin toimijoita. Pajatoiminnassa on mukana myös muuta opetushenkilökuntaa. Päivän rakenteessa on suuriakin solukohtaisia eroja, joista tarkemmin tiimien omissa toimintasuunnitelmissa Menetelmät solun moniammatillisen toiminnan tasavertaisuuden toteutumiseksi Moniammatillinen toiminta edellyttää tasavertaisuutta, toisen ihmisen arvostamista, toisen ammatin ja osaamisen arvostamista sekä eri ammattikuntien vastuiden, osaamisen ja työprosessien tuntemusta. Näihin on kiinnitetty huomiota tiimien toiminnassa koulutuksen ja työpajojen muodossa. Toimintasuunnitelmissa tämä osa-alue on keskeinen kehittämiskohde sekä tiimitasolla että henkilökohtaisissa kehittymistavoitteissa. Moniammatillisen työskentelyn kehittäminen on tiimin vastuulla. Tasavertaisuutta tulee huomioida niin tiimipalavereiden ajankohtien organisoinnissa, jotta kaikilla on osallistumismahdollisuus, yhteisen suunnitteluajan järjestämisessä kuin myös vastuiden ja työtehtävien jakamisessa. Ritaharjun monitoimitalossa pyritään toimimaan joustavasti ja tähän liittyen ammattiryhmien välisiä rajoja mataloitetaan erilaisilla työmenetelmillä, kouluttautumismahdollisuuksilla jne. 15

16 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Talon yhteisten periaatteiden toteuttaminen Ritaharjun monitoimitalossa on joitakin talon läpäiseviä toimintaperiaatteita, joiden pohjalta toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan. Tiimit ovat eri vaiheissa näiden toimintaperiaatteiden huomioimisessa, lisäksi painotuksissa on eroja Työparityöskentely Työparityöskentely tukee moniammatillista työskentelyä. Työpareja muodostetaan erilaisten resurssien ja tarpeiden mukaisesti eri ammattiryhmien edustajien välillä. Työparityöskentelyssä pyritään jatkuvuuteen Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opiskellaan kaikkien ikäryhmien kanssa mm. viikottaisilla kaveritunneilla. Oppilaille opetetaan rakentavia tapoja mm. ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Myös henkilökunnalle taitojen opettelu on tärkeätä toimintaympäristön sosioemotionaalisen vaativuuden johdosta. Tunne- ja vuorovaikutustaidot kytketään myös oppimistyylit huomioivaan pedagogiikkaan Oppimisen ja kasvamisen tuki Oppimisympäristöä organisoidaan ja opetusmenetelmiä valitaan oppimistyylit huomioiden. Niitä käytetään hyväksi soveltuvin osin muissakin toiminnoissa, kuten esim. kaveritunneilla. Ilmeneviin oppimis- ja kasvamisvaikeuksiin puututaan varhain moniammatillisesti kodin kanssa yhteistyötä tehden Teknologiataidon polku Teknologian hyötykäyttö on Ritaharjun monitoimitalon yksi perusrakenteista. Tämä näkyy mm. tieto- ja viestintäteknologian aktiivisesta hyödyntämisestä opetuksessa. Luokkatiloissa on käytössä älytaulut, datatykit ja tietokoneet perusvälineistön lisäksi. Teknologiataitoja käytetään hyväksi mediataitojen kehittämisessä, joka sisältää mm. medianlukutaidon, tiedonhankinnan jne. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta tietotekniikan käyttöön liittyen. Oppilaiden osalta ikäkausikohtaiset tavoitteet on koottu teknologiataidon polkuun, joka on linkitetty mm. koulun kotisivuille 16

17 4. Strategiset tavoitteet vuosille Vuosien tavoitteet pohjautuvat Ritaharjun tähtistrategiaan. Jakson tavoitteena on osallistaa lapset ja nuoret aidosti oppimisen ja kasvun prosesseihin. Se edellyttää eri ammattiryhmien professioiden avaamista lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten tulee saada vaikuttaa oman oppimisen ja kasvun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lasten ja nuorten motivaation, oppimisen halun ja oman reflektoinnin kehittäminen ovat näiden vuosien ydintavoitteita. Ritaharjun henkilökunnan, yhdessä vanhempien kanssa, tehtävänä on luoda edellytykset saavuttaa nämä tavoitteet. Syksystä 2013 alkaen toimintamme perustuu kolmijaksojärjestelmään. Jaksot pohjautuvat lapsen ja nuoren itsetuntemuksen ja minäkuvan /identiteetin rakentumiseen, vuorovaikutustaitojen ja välittämisen kulttuurin sekä yhdessä tekemisen vahvistamiseen. Jaksot aikatauluttuvat lukuvuonna seuraavasti: - 1. jakso teemalla Minä olen OK toteutetaan jakso teemalla Sinä olet OK toteutetaan jakso teemalla Me olemme OK toteutetaan

18 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Organisaatio Toimiva rakenne takaa organisaatiolle kyvyn ja mahdollisuuden toimia suunnitelmallisesti ja asettaa yhteisiä tavoitteita. Ritaharjun monitoimitalossa on kehitetty organisaation rakennetta, toimintakulttuuria, johtamismallia sekä toimintaprosesseja. Kehittämistyön tavoitteena on luoda ja vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria, mahdollistaa ja hyödyntää osaamisen kehittymistä, rakentaa selkeitä ja läpinäkyviä rooleja ja prosesseja sekä varmistaa työntekijöiden, lasten ja nuorten kasvaminen ja viihtyminen. Organisaatiorakenteen ja toimintamallin tavoitteena on avoimuus, joustavuus ja kehittyminen. Ritaharjun monitoimitalon organisaatio muodostuu yhtenäisperuskoulun ja päiväkodin toimintoihin pohjautuvista moniammatillisista solutiimeistä, ammatillisista professiotiimeistä, moniammatillisesta johtoryhmästä, strategian eri osa-alueita toteuttavista työryhmistä sekä strategisista teemaryhmästä. Kehitetyn organisaatiomallin tavoitteena on matalahierarkkisuus, osallisuuden lisääminen, monisuuntaisen tiedonkulun varmistaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys. 18

19 5.1. Johtoryhmä Johtoryhmä vastaa koko taloa koskevista linjauksista, kehittämisestä ja talon pitkän tähtäimen strategiasta. Se vastaa johtamisjärjestelmän ja -käytäntöjen kehittämisestä sekä seurannasta. Johtoryhmä antaa toimeksiantoja kehittämistyön valmisteluista ja linjausten toteutuksesta organisaation toimijoille. Johtoryhmän jäsenten vastuualueet ja toimenkuvat ovat luettavista Windows Live:sta. Niitä tarkistetaan niin ikään tarvittaessa. Ritaharjun monitoimitalon johtoryhmä on moniammatillinen. Sen muodostavat lukuvuonna moniammatillisten solutiimien tiimiwalmentajat (tw), päiväkodin, nuorisotyön, kirjaston sekä koulunkäyntiohjaajien tw:t, Ritaharjun monitoimitalon johtaja (MTJ) sekä keskeisten prosessien vastuuhenkilöt. Johtoryhmän jäsenyys ei ole henkilösidonnainen, vaan kytkeytyy ensisijaisesti tehtäviin ja vastuualueisiin, jotka ovat organisaation toimivuuden kannalta välttämättömiä. Johtoryhmän jäsenyydessä noudatetaan rotaatioperiaatetta. Työntekijät voivat esittää kiinnostuksensa tiimiwalmentajan tehtäviin joko toimintasuunnitelmiin kirjatuissa koulutustoiveissa tai esimiehen ja tw:n kanssa pidettävässä kehityskeskustelussa. Lopullisen päätöksen jäsenyydestä tekee monitoimitalon johtaja. Johtoryhmä kokoontuu viikottain. Viikkokokoukset koostuvat kuulumiskierroksista, keskusteltavista, tiedotettavista, päätettävistä ja seurattavista asioista. Lisäksi johtoryhmä arvioi ja kehittää koko talon toiminnan lisäksi omaa toimintaansa. Johtoryhmässä harjoitetaan kiertävän puheenjohtajuuden periaatetta ja jäsenet toimivat toistensa vertaismentoreina. Johtoryhmän yhteinen työskentelytila löytyy hallinnon siivestä Solutiimit Moniammatilliset solutiimit vastaavat päivittäistoiminnoista, päivähoidon ja yhtenäisperuskouluun pohjautuvan lapsen ja nuoren ehyen päivän toteutuksesta. Lisäksi tiimit kehittävät toimintatapoja, moniammatillista työskentelyä sekä työntekijöiden osaamista. Solutiimit raportoivat toiminnastaan johtoryhmälle tiimiwalmentajan välityksellä ja jalkauttavat toimintaan johtoryhmän tekemiä linjauksia ja päätöksiä. Moniammatilliset tiimit koostuvat päivähoidon, peruskoulun, nuorisotyön sekä kirjaston työntekijöistä. Tiimit kokoontuvat viikottain. 19

20 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Professiotiimit Professiotiimit rakentuvat ammattikunta- ja/tai toimialakohtaisesti. Niiden tehtävänä on alueellisten palveluiden organisoiminen, ammatillisen tuen ja kehittymisen tarjoaminen. Alueellisia palveluita koordinoivat professiotiimit kokoontuvat viikottain, muut tarvittaessa Työryhmät Ritarharjun monitoimitalon tähtistrategian toteuttamiseksi on perustettu moniammatillisia työryhmiä, jotka vastaavat toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, jalkauttamisesta ja seurannasta. Työryhmien toimintaa ohjeistaa ja seuraa johtoryhmä. Työskentelyn eteneminen kirjataan viestintästrategian mukaisesti henkilökunnan nähtäville. Työryhmien toiminta-aika vaihtelee riippuen toimeksiannon luonteesta. Ryhmän jäsenyydessä noudatetaan rotaatioperiaatetta, jolla varmistetaan osaamisen levittäytyminen organisaatioon. Ryhmien muodostamisessa hyödynnetään moniammatillista henkilöstöä. Jatkossa työryhmiin hakeudutaan tiimien toimintasuunnitelmiin kirjattujen koulutustoiveiden pohjalta ja/tai esimiehen ja tiimiwalmentajan kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa Strategiset teemat Strategiset teemat rakentuvat vuosikelloon kirjatuista talon yhteisistä teemoista. Moniammatillinen teematyöryhmä suunnittelee, tukee ja organisoi teemojen toteutumista yhteistyössä tiimien ja työryhmien kanssa. Lukuvuosi jakautuu kolmeen 10 viikon periodiin: minä olen ok sinä olet ok me olemme ok. 20

21 6. Toimintaprosessit Ritaharjun monitoimitalon toiminnan tulos ja työhyvinvointi muodostuvat: ihmisten asenteista/motivaatiosta (HALU), osaamisesta/kokemuksista/taipumuksista (KYKY) sekä johtamisesta/esimiestoiminnasta/rakenteista/prosesseista (EDELLYTYKSET). Ritaharjun monitoimitalon toiminta perustuu Luottamukseen, Rohkeuteen sekä Pitkäjänteisyyteen. Yhteisesti sovitut tavoitteet ja päätökset valmistellaan yhdessä ja viedään yhdessä rohkeasti ja pitkäjänteisesti toimintaan. Ihmiset arvostavat toistensa mielipiteitä ja ajatuksia sekä luottavat yhdessä tehtyihin päätöksiin. Rohkeus tarttua asioihin, myös vaikeisiin, vievät talon toimintaa kohti asetettuja tavoitteita Päätöksenteko Ritaharjun monitoimitalossa päätöksentekoprosessit on jaettu vastuualueiden mukaan organisaation eri osille. Rakenteella haetaan joustavuutta, selkeyttä, osallistavuutta sekä avoimuutta. Johtoryhmä päättää koko taloa koskevista linjauksista, niiden aikataulutuksesta, resursseista ja seurannasta. Johtoryhmän tekemät päätökset sitovat niin johtoryhmän jäseniä kuin talon työntekijöitäkin. Johtoryhmä antaa lisäksi toimeksiantoja erilaisten tehtäväkokonaisuuksien hoitamiseksi yksittäisille henkilöille sekä ryhmille. Johtoryhmän päätöksiä valmistellaan tiimeissä ja työryhmissä. Hankkeisiin ja projekteihin osallistumisesta päätöksen tekee niin ikään johtoryhmä. Hankkeelle luodaan aikataulutus, määritellään resurssit, tavoitteet, seuranta ja vastuutahot. Vastuutahot raportoivat johtoryhmälle sovitulla tavalla. Tiimi päättää päivittäiseen toimintaan kuuluvia asioita tiimin toimintasuunnitelman ja johtoryhmän tekemien linjausten suuntaisesti. Työntekijät esittävät ehdotuksensa/asiansa ensisijaisesti tiimiwalmentajalleen, jonka opastuksella päätetään sen jatkokäsittelystä. Ritahallitus muodostuu kouluikäisistä lapsista. Jäsenet valitaan vaaleilla syksyisin kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Ritahallitus kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimintaa Ritaharjun monitoimitalolle. Vanhempaintoimikunta muodostetaan lasten ja nuorten vanhemmista. Koululla ja päiväkodilla on omat toimikuntansa, jotka tiedottavat toiminnastaan koulun nettisivujen ja facebook sivuston kautta. Terveydenhuollon, ammattiyhdistystoiminnan yms. piiriin kuuluvat asiat hoidetaan kyseisten kanavien kautta. Lyhyt- ja pitkäkestoisten työ- ja teemaryhmien päätösvalta määräytyy johtoryhmän antaman toimeksiannon puitteissa. 21

22 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Viestintä Monitoimitalon viestintä on monitasoista ja tahoista: organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, työyhteisöviestintää sekä kasvatus-viestintää. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa yleisemminkin toteutetaan käytännössä strategiatähden keskiössä olevia arvoja: toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo. Näin ollen viestinnän ja toisten kohtaaminen tulee olla arvostavaa, rakentavaa ja toistemme hyvinvointia tukevaa. Epäasialliseen viestin-tään ja vuorovaikutustilanteisiin on 0-toleranssi ja organisaatio puuttuu niihin välittömästi. Käytössä olevat keskeisimmät viestintäkanavat ja niiden käyttö: Viikkotiedote talon yhteiset ajankohtaiset asiat päivitys tiimiwalmentajilla kahvihuoneen viikkotiedotteen päivityksestä vastaa Olli Ojala Muistiot tiimien ja työryhmien kokoontumisista kirjoitetaan muistiot, jotka arkistoidaan Verstaaseen päivitys tiimiwalmentajat, JORY:n päätösten osalta Antti Vehkaperä muistioissa toteutetaan yhteistä rakennetta: päätettävät, keskusteltavat, tiedotettavat, seurattavat; JORY:llä lisäksi kuulumiskierros sekä oman toiminnan arviointi Wilma järjestelmä järjestelmään kirjataan oppilaille annettavat tukitoimet, poissaolot, arviointikeskustelut, tekemättömät läksyt, palautteet tuntityöskentelystä jne. tiedoksi vanhemmille ja muille lapsen/nuoren kanssa työskenteleville OmaOulu järjestelmä päiväkodin ja huoltajien välinen viestintäkanava Blogit luokkien tiedotuskanava oppilaille ja huoltajille katso Ritaharjun blogien sijainti perehdytyskansiosta Sähköposti ja listat koulun sähköpostiosoitteet muotoa: henkilökunnan ja huoltajien väliseen yhteydenpitoon sähköpostilistoja eri soluilla ja työryhmillä, ajankohtaiset sähköpostilistat löytyvät tiimien perehdytyskansiosta vältetään turhaa postitusta ja pienen ryhmän keskustelua yleisillä listoilla jos asia koskee vain osaa listan jäsenistä, ei käytetä listaa, vaan kirjoitetaan osoitteet yksitellen 22

23 6.3. Perehdyttäminen Jokainen työntekijä perehdytetään työtehtäviin, lapsiin, työtovereihin, tiimin työskentelytapoihin, tiimin ja talon toimintasuunnitelmaan sekä arkisiin toimintatapoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään lyhytaikaisiin sijaisiin. Heitä varten on olemassa luokka/opettajakohtainen kansio, joka löytyy hallintokerroksen tiimiwalmentajien huoneesta. Kuhunkin tiimiin on koottu perehdytyskansio, jonne on koottu kaikki relevantti tieto, jonka avulla myös omatoiminen perehtyminen mahdollistuu. Materiaali sisältää opetukseen, henkilöstöasioihin ja palvelussuhteeseen liittyvää tietoa. Sekä luokkakohtainen että tiimin perehdyttämiskansiot löytyvät sähköisestä Ritaverstaasta. Perehdyttäjän ja perehdytettävän muistilista löytyy tiimikansiosta ja Ritaverstaasta. Perehdyttämisestä vastaa viimekädessä tiimiwalmentaja. Tiimistä voidaan valita kullekin uudelle työntekijälle perehdyttäjä. Vastuu voi myös kiertää tiimiläisten kesken (esim. viikon eri päivinä eri vastuuhenkilö), jolloin tapahtuu tutustumista myös eri ammattikuntien työtehtäviin ja mahdollistuu myös työntekijöiden hiljaisen tiedon siirtyminen. Verkossa on perehdytysmateriaali Tervetuloa Ritaharjuun töihin ja sisäisessä verkossa on luokkakohtaista materiaalia Raportointi Tiimien toiminnasta raportoidaan johtoryhmälle viikottaisissa johtoryhmän kokouksissa (kuulumiskierrokset) sekä tiimien muistioiden avulla, jotka lähetetään tiimin oman sähköpostilistan lisäksi johtoryhmän jäsenille. Raportoinnin avulla seurataan niin solun toimintasuunnitelmaan kuin myös Yhteistoimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamista. Raportointi toimii selontekona talon eri tiimien toiminnasta. Työ- ja teemaryhmät raportoivat johtoryhmän muotoileman toimeksiantonsa mukaisesti johtoryhmälle. Raportoinnilla on informatiivinen tehtävä: tiedottaa toiminnasta sekä koko talon henkilökunnalle, sidosryhmille että talon johtoryhmälle. Raportointi on myös seurannan työkalu, jonka avulla voidaan mahdolliset ongelmakohdat tunnistaa nopeasti ja löytää niihin ratkaisut Seuranta Ritaharjun monitoimitalossa suoritetaan vuosittain kartoitus, jossa kysytään henkilökunnan mielipidettä talon työprosesseista, viihtyvyydestä, moniammatillisesta työskentelystä, tasa-arvosta sekä johtamisesta. Kartoitukset toimivat pohjamateriaalina johtoryhmän tekemälle seurannalle ja kehittämistyölle. Kartoituksia tehdään myös rajatusti tarpeen mukaan, esim. tietyn prosessin jalkauttaminen organisaatioon, palautekyselynä tapahtumista jne. Lisäksi tutkimusyhteistyön myötä tehtyjä kartoituksia voidaan käyttää kehittämistyön ja seurannan apuna. 23

24 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille

25 Liitteet: Tiimiwalmentajana toimiminen Joka tuntee toiset ihmiset, on ymmärtäväinen. Joka tuntee itsensä, on viisas. Laotse, n. 500 eaa Näytä minulle ryhmä, niin kerron millainen sen johtaja on. Baden-Powell, partioliikkeen perustaja Tiimiwalmentaja johtaa moniammatillista solutiimiä, joka vastaa lapsen ja nuoren ehyen päivän organisoinnista ja toteutumisesta. Ehyt päivä kattaa klo (6:30) 8 20 välisen ajan. Tämä ajanjakson sisällä toteutuu mm. päivähoito, koulupäivä, iltapäiväkerhot sekä nuorisotyö. Tiimiwalmentajan työtehtäviä hoidetaan oman perustyön ohessa, tietyn viikkotuntimäärän puitteissa. Vastaanottoajan määritteleminen tukee sekä ajanhallintaa että tavoitettavuutta. Tiimiwalmentajan vastuulla on tiimin moniammatillisuuden kehittäminen. Tämä edellyttää luottamuksellisten suhteiden luomista kaikkiin tiimin työntekijöihin ja ammattiryhmiin. Myös tiimiläisten keskinäistä yhteistyön kehittymistä tulee tukea esim. mahdollistamalla riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa, avaamalla tiimin kesken eri ammattiryhmien työprosesseja, jakamalla osaamista jne. Työtä tukee hyvä yhteistyö johtoryhmän jäsenten ja eri prosessien ja vastuualueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Tiimiwalmentajan tulee raportoida oman toimialueensa ja tiimin tilasta johtoryhmän viikottaisissa palavereissa. Lisäksi tiimien kokoontumisten muistiot tulee toimittaa myös johtoryhmän jäsenille. Kokouksissa käsitellään ja muistioihin kirjataan seuraavat kategoriat: Tiedotettavat Keskusteltavat Päätettävät Seurattavat Esitykset johtoryhmälle Tiedotettavat asiat asiat, jotka ovat tiedotusluonteisia eikä niitä siirretä valmisteluprosessiin. avaa kuitenkin asiat lyhyesti, jotta lukijalla on mahdollisuus ymmärtää tekstin perusteella mistä on kyse. Keskusteltavat asiat asiat, jotka vaativat yhteistä keskustelua. Keskustelun jälkeen päätetään, josko asia saatetaan eteenpäin, joko valmistelevalle tai päättävälle taholle. Tällöin ryhmän tulee päättää aikataulu ja vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat asiaa eteenpäin. keskusteltavat asiat avataan asialistalle niin, että lukijalle muodostuu käsitys asiasta. Päätettävät asiat asiat tulee olla hyvin valmisteltuja. Johtamisen rakenteita käytetään hyväksi ennen kuin asia tulee Joryn tai tiimin päätettäväksi (esim. tiimivalmistelu, Ritahallituksen rooli). Muistetaan ennakointi! päätettävät asiat voidaan jättää pöydälle, laittaa uudelleen valmisteltavaksi tai poistaa listalta ja tuoda myöhemmin päätettäväksi. päätettävien asioiden tulee olla erityisen hyvin avattuja asialistalla, myös valmisteluprosessi kuvattuna. 25

26 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Seurattavat asiat kokouksessa luodaan tilannekatsaus keskeneräisille prosesseille, jottei asioiden hoitaminen unohdu Esitykset johtoryhmälle otsikon alle kootaan johtoryhmän tietoon halutut aloitteet ja esitykset 1. Ideoita tiimin johtamiseen Tässä luvussa on esitelty joitakin näkökulmia johtamiseen, joiden toivotaan antavan innostusta ja tukea esimiestyöhön Motivoiminen Yksilö motivoituu, kun hän kohtaa myönteisiä, kannustavia ja palkitsevia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä. Yksilön sisäinen motivaatio toimii luovuuden oleellisempana perustana. Johtaminen merkittävä tekijä, jolla vaikutetaan luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Esimiesten tulee toimia hyvänä esimerkkinä suunnittelemalla asettamalla tavoitteet tarkoituksenmukaisesti tukemalla yksilöitä ja ryhmiä - kommunikoimalla - arvostamalla yksilön työpanosta - antamalla rakentavaa palautetta - osoittamalla luottamusta - olemalla avoin uusille ideoille - olemalla avoin aloitteellisuudelle Luovuutta tukevassa työympäristössä vuorovaikutus koetaan oikeudenmukaisena. Luottamus saa aikaan turvallisen ympäristön, jota luovuus edellyttää. Työntekijöillä ja esimiehillä on yleensä halu käyttää osaamistaan organisaation tavoitteiden hyväksi. Tämä edellyttää organisaation ja työntekijän tarpeiden yhteensovittamista. Työolot tulee asettaa sellaisiksi, että ihmisillä mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä. Organisaation tulee pystyä täyttämään työntekijöiden tietyt perustarpeet, kuten kompetenssin osoittamisen ja kehittämisen sekä itseohjautuvuuden ja liittymisen tarpeen. Yksilöt yleensä integroituvat vapaaehtoisesti organisaatioon ja ryhmään, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. 26

27 1.2. Dialoginen johtaminen Dialogisen johtamisen koulukunta näkee, että johtaminen tapahtuu ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Johtaminen ei siten ole niinkään yksilöllinen ominaisuus tai käyttäytymispiirre, vaan se on vastavuoroinen prosessi esimiesasemassa ja alaisasemassa olevien henkilöiden välillä. Johdon keskeinen haaste on hyödyntää yhteisössä rakentuva ja olemassa oleva tietämys, osaaminen ja oppiminen organisaation strategiaa ja tuloksellisuutta palvelevalla tavalla. Tämä mahdollistuu tutkivalla ja osallistavalla työotteella, sillä työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. Näin ollen johtajuus on kollektiivisia oppimisprosesseja fasilitoivaa ja kiteyttävää toimintaa. Keskeisiä johtamisen haasteita ovat: toimijoiden autonomian, työn vaihtelevuuden, merkityksellisiksi ja mielekkäiksi koettujen työtehtävien sekä vastavuoroisen kunnioituksen ja tuen edistäminen. Työyhteisön kehittyminen, muuttuminen ja yhdessä oppiminen edellyttävät avointa ja dialogiin perustuvaa keskustelukulttuuria, organisaation perustehtävien tunnistamista ja jakamista, oppimistavoitteiden tiedostamista sekä toiminta- ja ajattelutapojen kriittistä uudelleenarviointia Tunteiden johtaminen Viime vuosina on alettu puhua tunteiden johtamisesta, joka nähdään avaimena muutokseen. Tiedämme oppilaista, että oppimiskykyyn vaikuttaa voimakkaasti hänen tunnesiteensä oppiaineeseen kuin myös hänen saamansa palaute. Myönteiset tunteet helpottavat oppimista. Myönteisyys perustuu turvallisuuden tunteeseen, kannustukseen ja rohkaisuun sekä käytettävissä olevaan aikaan. Tunnejohtaminen on älykkyyden eri tasojen yhteensovittamista. Tietoisessa tunnejohtamisessa pyritään tunnistamaan ja eriyttämään omat tunteet muiden tunteista, löytämään tunnevaihteluista aiheuttavat tekijät ja tapahtumat, oppimaan miten oma käyttäytyminen vaikuttaa ryhmän tunneilmastoon. Vuorovaikutustilanteissa tapahtuu myös tunteensiirtoa, jolloin empaattinen henkilö yhtyy tiedostamattaan toisen ihmisen tunteeseen, joskus jopa siinä määrin, että vihainen henkilö tyyntyy ja aikaisemmin tyyni henkilö vihastuu. Tietoisen tunnejohtamisen tavoitteena on valjastaa työntekijöiden tunteet organisaation tavoitteiden taakse. Työyhteisön kehittämissanastossa tästä käytetään nimitystä yhteisöllisyys, sitoutuminen jne. 27

28 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Kilpailun johtaminen Yhteisöllisyyttä tavoittelevassa työyhteisössä tulee kehittää toimintatapoja ja -periaatteita, joiden avulla vältetään tuhoava kilpailu. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi avoimuutta lisäämällä, aktiivisella osaamisen ja tiedon jakamisella, yhtäläisillä mahdollisuuksilla olla esillä ja kantaa vastuuta, toisten kunnioittamisella, toiminnan aukikirjaamisella esimerkiksi toimintasuunnitelmien avulla, tiedottamisen avoimuudella, läpinäkyvillä päätöksentekoprosesseilla, avoimilla ja osallistavilla suunnitteluprosesseilla, tasavertaisuudella ja osoittamalla kiinnostusta muiden työtä kohtaan. Tavoitteena on rakentaa selkeitä ja läpinäkyviä prosesseja, jotka tukevat yhteisöllistä ja tasavertaista toimintaa. Kun prosessit ovat vahvat, ne tukevat ja ohjaavat organisaatiossa toimivien ihmisten toimintaa Vallankäytön mekanismit Vuorovaikutustilanteisiin liittyy vallankäyttöä. Se on keskeisesti elementti organisaation toiminnassa, sillä päätösvalta, vastuut ja tehtävät täytyy jakaa jollakin tavalla, jotta organisaatio pystyy hoitamaan sille annetut tehtävät. Vastuun määrän ja siten vallan kasautumisen johdosta organisaatio hierarkisoituu. Organisaatiossa on kuitenkin myös vastuista irrallaan olevaa valtapeliä. Tällöin eri keinoin yksilö pyrkii varmistamaan itselleen edullista asemaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö pyrkii väistämään ikäviksi mieltämiään työtehtäviä tai hämmentämään vuorovaikutustilanteen toista osapuolta niin, ettei tämän ajama asia etenisi. Vallankäytön mekanismeja käytetään myös piiloisen tai suoran vihan ilmaisuina. Viisi vallankäytön menetelmää: 1. Näkymättömäksi tekeminen. Esimerkiksi kokouksissa jonkun henkilön ehdotukseen, kommenttiin tms. ei reagoida mitenkään, tai hänen puheenvuoronsa katkaistaan näennäisen asiallisella puheenvuorolla. Tietyn henkilön esitykset voivat myös toistuvasti unohtua. Toistuva ohittaminen on mitätöimisen ja vähättelyn muoto, joka kasvattaa muidenkin ryhmän jäsenten kynnystä osallistua yhteiseen keskusteluun. Ohittaminen ja unohtaminen voi tapahtua myös tiedottamisen ja mukaan kutsumisen prosesseissa. 2. Naurunalaiseksi tekeminen. Naurun ja huumorin varjolla voidaan vakavasti esitetty asia ja puheenvuoron pitäjä mitätöidä ja siten jättää huomiotta. Huumoria käytetään myös vähättelevän ja jopa vihamielisen kommentin naamioimiseen niin, että siihen puuttuminen ja sitä vastaan puolustautuminen on vaikeata. Humoristisella ilmaisulla muutetaan ryhmän tunnelatausta siten, että positiivisuuden puuskassa sellaisetkin ryhmän jäsenet tulevat tukeneeksi vähättelevää ja vihamielistä sisältöä, jotka eivät muuten siihen suostuisi. Humoristiseksi naamioitua hyökkäystä vastaan puolustautunut leimautuu helposti itse vihamieliseksi, vaikka kyseessä on sisällöllisesti vihamieliseen hyökkäykseen reagoiminen ja itsen sekä oman asian puolustaminen. 3. Tiedon salaaminen on tehokas keino syrjäyttää jotkut henkilöt toiminnan ja päätösten ulkopuolelle. Myös sisällöltään muunneltu tai vaillinaisen tiedon jakaminen on tehokas keino estää tasavertaista vuorovaikutusta. Jos tietoa pimitetään, päätöksentekoprosessit eivät ole selkeitä ja läpinäkyviä, valtaasemassa oleva taho toimii hajota ja hallitse periaatteen mukaisesti siten, että tietoa annostellaan epäsymmetrisesti ja epäjohdonmukaisesti eri ihmisille, rakentuu työyhteisöön epäluulon ja epäluottamuksen ilmapiiri. Tällöin työntekijöidenkin välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen vaikeutuu, koska työntekijät on asetettu eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa. Valta-asemaa pitävä henkilö voi näin toimien tuhota toimiviakin työyhteisöjä. Luottamuksen puute vaikuttaa myös organisaation tehokkuuteen, sillä työntekijöiden työpanos ja sitoutuminen vähenevät. 28

29 4. Kaksoiskytkentä tarkoittaa, että samasta asiasta sekä palkitaan että rangaistaan yksilön aseman ja eri piirteiden perusteella ja eri mittareita soveltaen (esim. hajota ja hallitse ). Menetelmää käytetään esim. sellaisia ryhmiä/yksilöitä kohtaan, joihin kohdistuu ennakkoluuloja. Menetelmä on tehokas myös niissä tilanteissa, joissa työntekijän tai ryhmän tavoitteita pyritään torjumaan. Menetelmä perustuu siihen, että palkkiopolitiikasta päättää päätösvallassa oleva ryhmä. 5. Syyllisyyden ja häpeän aiheuttaminen. Sosialisaation ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamisen ytimessä on häpeän tunteen hallinta, jota voidaan kutsua myös sosiaaliseksi omaksitunnoksi. Häpeän tunteen avulla yksilöitä ja ryhmiä voidaan passivoida ja alistaa. Nolatuksi tulemisen uhka pakottaa tehokkaasti vaikenemaan ja väistymään toiminnasta. Edellä kuvattujen mekanismien tunnistaminen onnistuu esim. havaintoharjoituksilla (kokouksen koreografia). Kun vallankäytön mekanismeja havaitaan ryhmän toiminnassa, voidaan toimintamalleja ja prosesseja kehittämällä poistaa vallan väärinkäytön ja epäasiallisen kohtelun mahdollisuudet. Tämä luonnollisesti edellyttää ryhmän yhteistä tahtotilaa, mutta myös ilmiöiden tunnistamista, jolloin ryhmäkontrollin ja - paineen avulla voidaan vastahakoisiakin ryhmän jäseniä ohjata kohti parempaa käytöstä Ryhmäprosessit Ryhmän toiminnassa on tiettyjä lainalaisuuksia ja vaiheita, joiden mukaan ryhmä kehittyy. Nämä on hyvä tunnistaa, jotta ryhmän toimintaa voi tietoisesti ohjata ja kehittää haluttuun suuntaan. Ryhmän kehitysvaihetta voi hyödyntää myös uusien asioiden esittelytavoissa. Ryhmän toiminta perustuu vuorovaikutukseen. Ryhmälle ominaista ovat yhteiset tavoitteet ja jonkinasteinen yhteenkuuluvuuden tunne Ryhmäytymisen vaiheet Orientaatio-/muotoutumisvaiheessa (vaihe 1 kuviossa) ryhmän jäsenten roolit ovat vielä vakiintumattomat. Uudet ihmiset ja uusi tilanne aiheuttaa hämmennystä, joka syntyy identifioitumisongelmista, kontrollin vakiintumattomuudesta, valtapelistä sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeesta. Tämä vaihe on haasteellinen tasa-arvoisen toimintakulttuurin rakentumisen näkökulmasta ja vaatii siten yhteisesti sovittuja käytäntöjä ja toimintatapoja. Ryhmän suorituskyky on suhteellisen korkea, johtuen osaltaan valtakamppailuun liittyvästä näyttämisentarpeesta. Kuohuntavaiheessa (2) roolit alkavat muotoutua, joskin ryhmän jäsenet edelleen jatkavat tutustumisprosessiaan ja testaavat toisiaan. Mielipiteet voivat olla hyvinkin polarisoituneet ja käyttäytymisessä voi ilmetä konfliktihakuisuutta. Näillä osoitetaan toisaalta omaa yksilöllisyyttä ja tuodaan esille omia tarpeita, toisaalta asemoidutaan suhteessa ryhmäläisiin. Tämä vaihe on niin ikään haasteellinen yhteisöllisyyden ja toisen arvostamiseen pyrkivän toimintakulttuurin näkökulmasta. Vaihe on tärkeä ylittää rakentavasti, jolloin ryhmä luo hyvät vuorovaikutussuhteet jatkoa ajatellen. Tälle vaiheelle on tyypillistä ryhmän suorituskyvyn nopea laskeminen. 29

30 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Yhdenmukaisuus-/normiutumisvaiheessa (3) roolit ovat selkeytyneet ja siten myös yhteishenki ja ryhmän suorituskyky paranee. Ryhmäytymisprosessin aikana jäsenet ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja hyväksyvät toistensa yksilöllisyyden. Tuttuus auttaa organisoitumaan ja suoriutumaan tehtävistä jouhevasti. Ryhmä synnyttää uusia sääntöjä toiminnalleen, joita se pyrkii omaehtoisesti myös kontrolloimaan. Yhteenkuuluvuudentunne aikaansaa avoimuutta, auttamista, tukemista ja sitoutumista ryhmän tavoitteisiin. Toteuttamisvaiheessa (4) ryhmä on hyvin toimiva. Ryhmäytymisprosessissa muotoutuneet vuorovaikutussuhteet tukevat tehtävien suorittamisessa, työnjaossa ja ongelmanratkaisussa. Jäsenet ovat omaksuneet toimintakykyä edistäviä rooleja, he ovat vakiinnuttaneet asemansa ryhmässä ja he ovat oppineet hyödyntämään erilaisuutta ja osaamista. Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti ja ryhmä toimii yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Ryhmän suorituskyky on tässä vaiheessa huipussaan Ryhmän sisäiset rakenteet Sisäiset rakenteet kuvaavat ryhmän jäsenten välisten suhteiden laatua sekä syntyneitä rooleja, jotka ovat joko itse otettuja tai annettuja. Osaltaan yksilön persoonallisuus ja ominaisuudet muovaavat roolikäyttäytymistä. Lisäksi muilta saatu arvostus sekä ryhmän toimintakulttuuri vakiinnuttavat jäsenille omat statuksensa. Näihin pystytään tietoisesti vaikuttamaan. Tasa-arvoisuutta vahvistavat ja ylläpitävät käytännöt ovat erityisen tärkeitä, jotta ryhmän jäsenille rakentuu samanarvoiset toimintamahdollisuudet, yhteisöllisyys ja toisia arvostava vuorovaikutus vahvistuu, valta jakautuu tasaisesti ja ryhmän hierarkkiset erot säilyvät matalina. Ryhmän valtarakenteissa on kyse yksittäisten jäsenten vaikutusmahdollisuudesta, heidän kyvystään saada muut toimimaan haluamallaan tavalla. Ryhmässä nämä suhteet ovat epäsymmetrisiä. Ryhmän tunnerakenteisiin vaikuttavat ryhmäytymisen vaihe (ks. yllä), mutta myös sosiaalinen arvonanto ja ryhmän asema yhteisössä. Yksilöt pyrkivät liittymään niihin, joilta saavat hyväksyntää. Ryhmän normirakenteet ilmenevät sosiaalisena paineena käyttäytyä tiettyjen käyttäytymissääntöjen mukaisesti ja normista poikkeaminen aiheuttaa rangaistuksen. Kehittyneissä ryhmissä normien velvoittava luonne vähenee. Normeja määrittelevät ne jäsenet, joilla on valtaa. Ryhmän kommunikaatiorakenteet ovat vuorovaikutuskuvioita, jotka pohjautuvat jäsenten valta-asemiin ja jäsenten välisiin tunnesiteisiin. Vuorovaikutuksessa käytetään valtaa, haetaan liittolaisia ja hyväksyntää, rakennetaan tavoitteita ja normeja. Valta- ja tunnesiderakenteet paljastuvat seuraamalla kommunikaation dynamiikkaa: kuka viestii kenellekin ja mitä, kuka ymmärtää ja kuuntelee ketäkin jne. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallinta edesauttaa toisia arvostavan kommunikointikulttuurin syntymistä ja vakiintumista. Ryhmissä on myös fiktiivisiä rakenteita, epätodellisia käsityksiä ryhmästä tai sen jäsenistä tai ryhmän rakenteesta. Tämä vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden havainnoimiseen, oman toiminnan arviointiin ja sen myötä ryhmän käyttäytymiseen. 30

31 Ryhmäroolit Ryhmäroolit kuvaavat yksilöiden erilaista statusta sekä aktiivisuuden laatua ryhmässä. Status antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan, kuten aloitteellisuuteen tai myötäilyyn. Asema ryhmän sisäisessä hierarkiassa on suhteellisen muuttumaton ilman tietoista ryhmäkulttuurin kehittämistä. Kuvan symbolit: A=asia, E=esimies, M=myötäiljä, K=kriitikko, MV=mielipidevaikuttaja. Ryhmän vuorovaikutuskäytäntöjen ja valtarakenteiden tutkiminen mahdollistaa hierarkkisten etäisyyksien kaventumisen ja tasavertaisuuden lisääntymisen. Kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen ja tukeminen, päätöksenteon ja toimintatapojen läpinäkyvyys sekä toisen aito ja arvostava kohtaaminen ovat edellytyksiä tasavertaisuuden edistymiselle Uuden asian eteneminen ryhmässä Ryhmäroolien tunnistaminen on esimiehelle tärkeää, jotta hän voi tukea ryhmää toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Roolien tunnistaminen edesauttaa myös yhteisöllisyyden ja arvostavan vuorovaikutuksen kehittämisessä. Uuden asian esittelyssä ryhmäroolien hallintaa voi harjoitella esim. seuraavasti: 1: Valmistele esiteltävä asia huolella ja perustele hyödyt. 2: Tunnista mielipidevaikuttajat ja osallista heidät kehittämiseen. Pyri aktivoimaan myös muut ryhmäläiset. 3: Esittele asia ryhmälle ja kuuntele eri näkemyksiä. Salli vapaa assosiointi. Arvosta kritiikkiä, jos se on rakentavaa ja kehittämismyönteistä. 4: Rajoita ajallisesti ryhmän tavoitetta rikkovaa keskustelua, joka pyrkii passivoimaan ryhmää tyyliin ei voida tehdä mitään. 5: Pidä tilanne hallinnassasi. Säilytä mielessäsi visio ja ryhmän tehtävä ja tavoite. 6: Kokoa mielipiteet ja priorisoi ne. Hyväksytä lopputuotos ryhmällä. 7: Sitouta ja vastuuta ryhmä päätöksen taakse. Delegoi, osallista. Resursoi ja aikatauluta asian eteneminen. 8: Päätä keskustelu toimenpiteistä sopimiseen - ja pidä huolta niiden toteutumisesta. 9: Seuraa päätöksiä ja nosta esiin onnistumisia. 10: Suhtaudu epäonnistumisiin rakentavasti, niissä on aina myös vihjeet ja ainekset onnistumiselle. 31

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Ritaharjun monitoimitalo

Ritaharjun monitoimitalo Ritaharjun monitoimitalo Ritaharjun monitoimitalo n. 7500 asukkaan alue Oulun pohjoisosassa 700 1 9 lk oppilasta, erityisoppilaat, maahanmuuttajat PK 5 päivähoitoryhmää, joista 4 kokopäivä ja 1 avoin ryhmä.

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNTA. Perhepäivähoito. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

MUHOKSEN KUNTA. Perhepäivähoito. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle MUHOKSEN KUNTA Perhepäivähoito TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Perhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimintakaudelle 2017-2018 Perhepäivähoitoa voidaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot