Lisätietoja Ritaharjun monitoimitalosta: ouka.fi/oulu/ritaharjun-koulu Lisätietoja MätaJämt -projektista: ged-scanning.com/projektit.

Transkriptio

1 Ritaharjun monitoimitalon Yhteistoimintasuunnitelma vuosille

2 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma Kehittämistyön perusteella koonnut monitoimitalon johtaja Pertti Parpala, vararehtori Sirpa Lang sekä projektipäällikkö Leena Teräs osana MätaJämt -projektin Ritaharjun pilottia. Kuvat: Antti Vehkaperä, Heikki Rytkönen, Leena Teräs, Olli Ojala, Tiina Orbinski. Grafiikat: Leena Teräs. Julkaisun sijainnit: ouka.fi/oulu/ritaharjun-koulu sekä ged-scanning.com/materiaalipankki/mj/yht.toimis.pdf Lisätietoja Ritaharjun monitoimitalosta: ouka.fi/oulu/ritaharjun-koulu Lisätietoja MätaJämt -projektista: ged-scanning.com/projektit.htm 2

3 Sisällys Aluksi käskyä Toimintasuunnitelmat toiminnan ohjaajina Yhteistoimintasuunnitelma Tiimien toimintasuunnitelmat Yhteiset arvot ja tavoitteet Arvot Ritaharjun toimintastrategia tähtistrategia Tunne- ja vuorovaikutustaidot Yhdessä tekeminen Toiminta Oppimistyylit Reflektointitaito Edellytykset Toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo Strategiset toimintaperiaatteet katsaus vuosille Lapsen/nuoren ehyt päivä Menetelmät solun moniammatillisen toiminnan tasavertaisuuden toteutumiseksi

4 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Talon yhteisten periaatteiden toteuttaminen Työparityöskentely Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen Oppimisen ja kasvamisen tuki Teknologiataidon polku Strategiset tavoitteet vuosille Organisaatio Johtoryhmä Solutiimit Professiotiimit Työryhmät Strategiset teemat

5 6. Toimintaprosessit Päätöksenteko Viestintä Perehdyttäminen Raportointi Seuranta Liitteet: Tiimiwalmentajana toimiminen Ideoita tiimin johtamiseen Motivoiminen Dialoginen johtaminen Tunteiden johtaminen Kilpailun johtaminen Vallankäytön mekanismit Ryhmäprosessit Ryhmäytymisen vaiheet Ryhmän sisäiset rakenteet Ryhmäroolit Uuden asian eteneminen ryhmässä Työkaluja Kokouksen koreografia Kuulumiskierros Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen Lähteet

6 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Aluksi Kädessäsi on Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Tämä on jatkoa ensimmäiselle visiolle talosta, joka julkaistiin Yhteistoimintasuunnitelmassa vuonna Siihen oli koottu alkuperäisen suunnitteluryhmän työstämänä talon toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Tässä dokumentissa kuvataan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja prosessit vuoteen 2015 saakka. Ritaharjun monitoimitalo avasi ovensa elokuussa Talo on täyttynyt lapsista ja aikuisista ja tämän julkaisun valmistumishetkellä uuden lisärakennuksen seinät ovat nousemassa tontille. Talossa työskentelee tällä hetkellä 100 aikuista ja 680 lasta ja määrät ovat kasvussa. Ritaharjun monitoimitalossa toimii useita kunnallisia palveluita, mm. yhtenäisperuskoulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjasto. Monitoimitalon perustamisidean mukaisesti tilojen joustavalle yhteiskäytölle, toimintojen yhteensovittamiselle ja moniammatillisen työyhteisön yhteistoiminnalle on kehitetty uudenlaista toimintamallia ja kulttuuria. Kehittämistyössä on ollut mukana koko henkilökunta. Moniammatillisen johtoryhmän johdolla on kehitetty talon toimintoja, johtamisjärjestelmää, organisaatiorakennetta ja työprosesseja. Ritaharjun monitoimitalon toimintamallin keskiössä ovat moniammatilliset tiimit, jotka vastaavat lapsen ja nuoren ehyen päivän organisoinnista ja toteutumisesta. Kello 8 20 välinen ajanjakso pitää sisällään päivittäistä toimintaa mm. päivähoidon, peruskoulun ja nuorisotyön ympärillä ja sitä toteutetaan useiden ammattiryhmien yhteistyönä. Päivittäistoiminnoista vastaavia tiimejä johtavat tiimiwalmentajat. Tiimit kokoavat tulevan lukuvuoden tavoitteensa toimintasuunnitelmiin, joita seurataan ja arvioidaan vuosittain. Monitoimitalon moniammatillinen johtoryhmä vastaa talon linjauksista, prosesseista ja strategiasta sekä ohjaa talon toimintaa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää muutoksia myös toimintatavoissa. Kädessäsi on nyt päivitetty visio ja strategia alati kehittyvästä Ritaharjun monitoimitalosta. Alkuperäisessä visiossa on ajankohtaisuutta vielä tänäkin päivänä: Ritaharjun talo on tulevaisuuden kyläyhteisö, jossa innostuneisuus ja ilo, toisten arvostaminen, turvallisuus sekä yhdessä tekeminen tukevat elinikäistä kasvua, hyvinvointia ja oppimista (Yhteistoimintasuunnitelma 2009, 12). 6

7 10 käskyä Ritaharjun monitoimitalon johtoryhmän kehittämispäivillä joulukuussa 2011 käytiin toteutetun kartoituksen pohjalta linjaus- ja sisältökeskustelua, jonka pohjalta koottiin tiimiwalmentajien toimintaa ohjaamaan kymmenen periaatetta. Sitoumuksen allekirjoittivat ensimmäisen johtoryhmän jäsenet. 7

8 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelmat toiminnan ohjaajina Toimintasuunnitelman avulla ohjataan ja kehitetään organisaation toimintaa. Siihen on kuvattu kyseisen yhteisön tahtotila, miten toimintaa halutaan kehittää, missä halutaan olla suunnitelman kattavan ajanjakson loputtua. Toimintasuunnitelma rakentuu tavoitteista, lähtötilanteen kuvauksesta sekä toteuttamissuunnitelmasta. Tavoitteeksi kuvataan se, missä halutaan olla. Lähtötilanteeseen kirjataan missä ollaan. Toteuttamissuunnitelmassa on kuvattuna mitä pitäisi tehdä, jotta päästään siihen, missä haluttaisiin olla. Siinä huomioidaan välineiden tarve, mahdollinen koulutustarve, budjetti ja aikataulutus jne. Toimintasuunnitelmaa tarkennetaan toiminnan edetessä ja se toimii apuvälineenä ongelmatilanteissa, koska siihen on koottu yhteisesti sovitut toimintatavat ja prosessit. Toimintasuunnitelman rakennetta kehitetään vuosittain, samoin sen sisällöllistä toteutusta seurataan ja arvioidaan. Ehdotukset rakenteen parantamiseksi käsitellään johtoryhmässä Yhteistoimintasuunnitelma Yhteistoimintasuunnitelmassa kuvataan Ritaharjun monitoimitalon tavoitteet kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Johtoryhmässä päätetään painopistealueet ja resursoinnin kohteet sekä priorisoidaan kehittämistoimintaa. Sen mukaan synkronoidaan tiimien toimintasuunnitelmat. Yhteistoimintasuunnitelma toimii johtoryhmän työkaluna, jota päivitetään vähintään vuosittain tehtyjen linjausten mukaisesti. (Kuvassa vuoden 2009 yts) 1.2. Tiimien toimintasuunnitelmat Tiimien toimintasuunnitelmat on laadittu lukuvuodeksi kerrallaan. Niissä kukin tiimi asettaa omalle toiminnalleen kehittämistavoitteita, jotka ovat linjassa talon yhteisten tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden kanssa, jotka on kirjattu Yhteistoimintasuunnitelmaan. Tiimien toimintasuunnitelmien avulla jalkautetaan johtoryhmän linjaukset ja päätökset. Suunnitelmaa seurataan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan sovitusti. Nämä kirjataan mukaan toteuttamis-suunnitelmaan. Toteutuneesta toiminnasta kootaan toimintakertomus. Toimintasuunnitelmat arvioidaan puolivuosittain tiimeissä ja johtoryhmässä. Arvioitavat kohdat sovitaan yhteisesti johtoryhmän johdolla. Puolivuosittaisissa arvioinneissa tehdään myös tarvittavat tarkistukset ja toiminnan korjaukset, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain Yhteistoimintasuunnitelman linjausten mukaisesti. Toimintasuunnitelmat toimivat myös perehdytystyökaluna uusille työntekijöille kuin myös väliaikaisille sijaisille. 8

9 2. Yhteiset arvot ja tavoitteet Ritaharjun talo on tulevaisuuden kyläyhteisö, jossa innostuneisuus ja ilo, toisten arvostaminen, turvallisuus sekä yhdessä tekeminen tukevat elinikäistä kasvua, hyvinvointia ja oppimista (Yhteistoimintasuunnitelma 2009, 12) Arvot Ritaharjun monitoimitalon toimintakulttuuria ohjaavat arvot. Talon työntekijät ja työryhmät sitoutuvat työskentelemään arvojen suuntaisesti. Talon strategian kautta arvot jalkautuvat toiminnalliseen arkeen. Ritaharjun arvot ovat: Toisten arvostaminen Yhteisöllisyys Ilo ja innostuneisuus 2.2. Ritaharjun toimintastrategia tähtistrategia Tähtikuvioon on koottu keskeiset strategiat eli suunnitelmat ja toimintamallit, joiden avulla organisaation tavoitteet ja visio saavutetaan. Visiolla tarkoitetaan organisaation toiminta-ajatusta ja mihin organisaatio haluaa kehittyä pidemmällä aikavälillä. Sen avulla tuodaan esiin organisaation perustarkoitus ja ydintoiminta. Ritaharjun monitoimitalon strategiatähti koostuu kuudesta (6) osasta: 1: Tunne- ja vuorovaikutustaidot 2: Yhdessä tekeminen 3: Toiminta 4: Reflektointitaidot 5: Edellytykset 6: Tähden keskiössä ovat Ritaharjun arvot, jotka huomioidaan läpäisyperi-aatteena kaikessa toiminnassa. 9

10 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Tunne- ja vuorovaikutustaidot Taito havaita, tunnistaa sekä ymmärtää omia ja toisten Tunteiden säätely ja hallitseminen Kannustaa kertomaan/ilmaisemaan omia ajatuksia ja tunteita Haastavien tilanteiden hallinnan oppiminen Itsehillintä ja ongelmanratkaisutaidot Ymmärtää, miten tunteet ajattelu toiminta liittyvät toisiinsa Lapset ja nuoret opiskelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja keskitetysti kaveritunneilla, jotka on integroitu osaksi viikkoaikataulua. Tavoitteena on myös tukea monitoimitalon aikuisten valmiuksia vastata työn sosioemotionaalisiin vaatimuksiin kehittämällä yhteisiä toimintatapoja ammattitaidon tueksi. Toimintatapojen avulla parannetaan vuorovaikutustaitoja, kasvatustyötä sekä myös työyhteisössä koettua viihtyvyyttä. Tunne- ja vuorovaikutustaito prosesseja kehittää ja jalkauttaa johtoryhmän asettama työryhmä Yhdessä tekeminen Lapsen ja nuoren ehyen päivän varmistaminen on kaikkien Ritaharjun monitoimitalon työntekijöiden yhteinen tehtävä ja tavoite. Tämä vaatii eri ammattiryhmien sekä myös talossa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden saumatonta yhdessä tekemistä. Toimintaprosessien niveltäminen yhteen lapsen ja nuoren näkökulmasta luo kokemuksen ehyestä päivästä. Organisaation rakenteita kehitetään siten, että ne mahdollistavat ja tukevat ehyen päivän suunnittelun ja toteuttamisen talon eri toimintasoluissa Toiminta Monihallintokuntaiselle ja moniammatilliselle monitoimitalolle ei ole valmista vakiintunutta toimintamallia. Ritaharjun monitoimitalon arvojen mukaista toimintaa kehitetään yhteisesti eri foorumeilla ja prosesseissa. Kehitettyjä työkaluja ja toimintamalleja jaetaan avoimesti sekä talon sisällä että ulospäin. Kehittämistyön hedelmät kerätään hyödynnettäväksi viestintästrategiassa sovitulla tavalla. Menetelmien ja prosessien kehittämiseen rohkaistaan kaikkia toimijoita. Hyvinvoiva työyhteisö ja luova toimintakulttuuri motivoi ja antaa positiivista energiaa koko yhteisöön. Menetelmien kehittäminen perustuu eri aistien hyväksi käyttämiseen kasvamisessa ja oppimisessa. Learning by being (olemalla/kuulemalla/näkemällä oppiminen) Learning by doing/feeling (tekemällä/tuntemalla oppiminen) Learning by making/developing/creating (tuottamalla/kehittämällä/luomalla oppiminen) 10

11 Oppimistyylit Lapsen ja nuoren oppimistyylien huomioiminen on kehitettävien kasvatusja opetusmenetelmien lähtökohtana. Tavoitteena on: Kasvun ja oppimisen tukeminen yksilönä Yksittäisen lapsen tuntemuksen paraneminen Temperamentti- ja oppimistyylien huomioiminen Ilo ja innostuneisuus oppimista kohtaan Vahvuuksien kautta oppiminen Yhdessä oppiminen ja kasvattaminen Moniammatillisen tiimityön kehittäminen kasvatustyön tueksi Oppimistyyli tarkoittaa kullekin oppijalle luonteenomaista tapaa tehdä havaintoja, ajatella ja oppia. Oppimistyyliin vaikuttavat mm. luontaiset valmiudet, ikä, kokemus, motivaatio, sitoutuminen, saatu palaute, ennakkotieto opiskeltavasta asiasta sekä opiskeluympäristö. Kolbin (1971) kokemuksellisen oppimisen teorian mukaan oppimistyylit voidaan jakaa neljään kategoriaan; välitön kokeminen (concrete experience), reflektoiva havaitseminen (reflective observation), abstrakti käsitteellistäminen (abstract conceptualization) sekä aktiivinen kokeileminen (active experimentation). Hän kuvaa oppimistapahtumaa kehänä, jossa siirrytään näiden neljän tyylin välillä tyylistä toiseen. Tätä tapaa kutsutaan kokemuksellisen oppimisen malliksi. Ihminen käyttää kaikkia näitä tyylejä kaikissa oppimistilanteissa mahdollisuuksiensa ja omien tottumustensa mukaan. Ihmiset ovat erilaisia ja niin myös oppimistyylien painoarvoissa on ihmisten välisiä eroja. Toinen saattaa oppia paremmin havainnoimalla, kun taas toinen pohdiskelemalla asioita. Tästä johtuen ihmiset voidaan jakaa edellä mainittujen kategorioiden mukaan neljään oppijatyyppiin; osallistujiin, tarkkailijoihin, päättelijöihin sekä toteuttajiin. Värit symboloivat erilaisia oppimistyylejä, jotka näyttäytyvät erilaisina toimintaorientaatioina. Oppimistyylit tunnistamalla ja huomioimalla voidaan lapsen kasvua ja oppimista tukea yksilöperusteisesti. Käytännön kasvatustyössä värimallit tukevat niin käytettävien pedagogisten menetelmien monimuotoisessa käyttämisessä kuin myös oppimisympäristöjärjestelyissä. Toimintamme perustuu yksilöllisyyden vahvistamiseen väriryhmämallin pohjalta. Oppilaiden värit selvitetään yhdessä vanhempien kanssa. 11

12 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille KELTAINEN tarkkailijat Harkitseva tarkkailija Ajattelee ennen kuin toimii Huomioi muita Jännittäjä Tarvitsee toiminnassa rauhallisen ympäristön ja riittävästi aikaa Ottaa itsenäisesti vastuuta toiminnastaan SININEN osallistujat Aktiivinen, sosiaalinen verbaalikko Tarve olla nopea ja tehokas Vaihtelunhaluinen Ei pidä tarkasti rajoitetusta toiminnasta Toimii mielellään ryhmässä Tarvitsee toiminnan jaksottelua PUNAINEN päättelijät Itsenäinen pohtija Kyseenalaistaa, kyselee ja on utelias sekä aidosti kiinnostunut asioista Hakee järkiperusteita asioille Kaavamainen Toimii mielellään yksin Tarvitsee rutiineja ja aikaa toiminnan aloittamiselle Häiriintyy melusta ympärillään VIHREÄ toteuttajat Toiminnallinen Käytännöllinen ja kokeilunhaluinen Tekijä Tukeutuu ja luottaa vahvasti aikuiseen Liiat ärsykkeet ympärillä häiritsevät Pitää toiminnan vaihtelevuudesta Tarkkailija pitäytyy mielellään taka-alalla oppimistilanteessa. Hän pitää ärsykkeistä, joita esimerkiksi esitelmät tarjoavat, muttei tahdo itse olla mukana informaation muotoutumisessa. Hänelle ominaista on prosessoida asiat omassa rauhassa sen perusteella mitä on kuullut ja havainnut. Hän pitää siitä, että joku toinen tekee, näyttää tai kertoo käsiteltävän asian ja tarkkailija voi tämän jälkeen miettiä mitä tapahtui. Päättelijä haluaa muodostaa oman ajatusmallin opittavasta asiasta ennen käytäntöön siirtämistä. Hän pitää uuden asian jäsentämisestä jo aikaisemmin hankitun tiedon päälle ja muodostaa täten kokonaisuuksia, jotka toimivat teoriatasolla. Teoriamuodossa olevia konsepteja on helppo muuttaa myös käytäntöä vastaavaksi ja valmiiseen kokonaisuuteen on helppoa liittää pieniä yksityiskohtia. Päättelijä muodostaa ensin mahdollisimman korkean asteen ymmärryksen käsiteltävästä kokonaisuudesta ja vasta sen jälkeen alkaa sijoittaa pienempiä palasia kohdalleen. Osallistuja haluaa hankkia kaiken aikaa mahdollisimman paljon kokemuksia ja täten oppia uutta. Hän pitää toisten kanssa toimimisesta, ryhmätyöstä sekä aivoriihistä. Osallistuja ryhtyy usein toimeen sen kummempia ajattelematta ja nauttii siitä, että asiat menevät eteenpäin. Hän näkee oppimisen ulkoapäin mitattavana liikkeenä, ei niinkään sisäisenä prosessina. Toteuttaja pitää asioiden saavuttamisesta käytännön sovelluksiksi. Hän haluaa päättelijän tapaan ensin miettiä mitä on tekemässä, mutta haluaa mahdollisimman nopeasti nähdä myös käytännössä asioiden tapahtuvan. Hän on toimintaorientoitunut ja pitää konkreettisista asioista. Hän ei kuitenkaan lähde kokeilemaan osallistujan tapaan mitään ilman tunnetta siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. 12

13 Reflektointitaito Tulevaisuuden yksi tärkeimpiä taitoja on kyky tunnistaa ja arvioida omaa kehittymistään sekä kyky asettaa realistisia uusia tavoitteita itselleen. Ritaharjun monitoimitalossa on tavoitteena kehittää lasten ja nuorten sekä myös työntekijöiden reflektointitaitoja ja siten tukea itsearviointikyvyn kehittymistä. Alati kehittyvässä toimintaympäristössä tämä on tarpeellinen taito, joka osaltaan vähentää muutoksiin liittyvää ahdistusta. Tavoitteena on kehittyminen yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaisesti vertaisryhmässä, sidosryhmien ja tukiverkoston kanssa kuin myös itsenäisesti Edellytykset Liikunta- ja terveyskasvatus antaa lapsille ja nuorille taitoja ylläpitää ja huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella tasolla. Tämä on edellytys kasvamiselle ja oppimiselle. Terveen kehonkuvan avulla tuetaan myös vahvan itsetunnon ja identiteetin kehittymistä. Liikunta- ja terveyskasvatusprosesseja suunnittelee ja jalkauttaa työryhmä. Tietoyhteiskunnan taidot ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Ne pitävät sisällään niin tieto- ja viestintätekniikan välineiden hallintaa ja hyötykäyttöä, mutta myös medialukutaidot, tiedon prosessointia ja arviointia. Tietoyhteiskunnan taidot palvelevat niin yhteistoiminnallisuutta kuin oppimista. Ritaharjun teknologiataidon polku löytyy koulun kotisivuilta: /ritaharjun-koulu. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa työryhmä Kopterihatut. 13

14 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku varhaiskasvatuksesta nuoruuteen nivoutuu luontevaksi osaksi strategiatähden sakaroita sekä arvoja. Yrittäjyyskasvatuksesta kehitetään eri ikäryhmille toimintaideoita seuraavasti: omaehtoinen sisäinen varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. Positiivinen ja iloinen Yritteliäs Vastuullisuus itsestä ja Kehittymishalu ja - elämänasenne oppimisasenne osaamisesta kyky Leikin ja yhdessä Muiden Oman osaamisen ja Oman itsensä ja tekemisen ilo huomioonottaminen ryhmässä toimimisen ryhmän kehittäminen ja arvostaminen reflektointi ulkoinen Tavoitteellinen leikki Tiimityöskentely väriryhmissä Projektit väriryhmissä, tiedonhallinta Itsestä lähtevät projektit Toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo Ritaharjun strategian ytimessä ovat talon arvot: toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo, joiden toteutumista tuetaan talon läpäisevällä tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöllä. Arvojen huomioimisesta arjen toiminnassa vastaa kukin talon toimija ja työryhmä. Tässä heitä tukee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä TASY, joka suunnittelee, kehittää, jalkauttaa ja seuraa tasa-arvoisuuteen ja monimuotoisuuteen kytkeytyviä toimintoja ja prosesseja. Ryhmä tukee talon muita toimijoita tasavertaisesti toimimisessa sekä verkostoituu aktiivisesti talon ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa talonväen osaamisensa kehittämiseksi. 14

15 15

16 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Strategiset toimintaperiaatteet katsaus vuosille Ritaharjun monitoimitalossa toimii moniammatillisia tiimejä, jotka vastaavat päivittäisestä toiminnasta lasten kanssa, nk. ehyestä päivästä kello 8-20 välillä (päiväkoti alkaen klo 6:30). Talossa on myös tiimejä, jotka huolehtivat talon muista toiminnoista ja palveluista alueen asukkaille. Täten tiimien toiminta poikkeaa toisistaan riippuen mm. toimialueesta, toiminnan sisällöstä ja kohderyhmästä, kuten ryhmässä olevien lasten ikäkaudesta. Tähän kappaleeseen on koottu tiivis katsaus eri tiimien toimintasuunnitelmista lukuvuodelle Alkuperäiset toimintasuunnitelmat löytyvät kunkin tiimin perehdytyskansiosta. Ritaharjun toimintaympäristöissä toimivien tiimien toimintasuunnitelmat pyritään synkronoimaan Yhteistoimintasuunnitelmassa tehtyjen linjausten mukaisesti. Niissä huomioidaan ja toteutetaan talon läpäisevät toimintamallit, yhteiset käytännöt ja yhteisesti sovitut teemat. Näiden suunnittelusta ja ohjeistamisesta vastaa johtoryhmä Lapsen/nuoren ehyt päivä Koulupäivä alkaa yleisesti klo 8, viimeistään klo 10. Opetusjohtoinen päivä päättyy klo välisenä aikana, jolloin lapset ja nuoret voivat siirtyä ohjatun iltapäivätoiminnan pariin, joka voi sisältää esim. läksytyöpajatoimintaa. Opetusjohtoista osiota koordinoi opetushenkilöstö (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat), iltapäivätoiminnasta vastaa nuorisotyön työntekijät sekä koulunkäyntiohjaajat, mukana on myös kolmannen sektorin toimijoita. Pajatoiminnassa on mukana myös muuta opetushenkilökuntaa. Päivän rakenteessa on suuriakin solukohtaisia eroja, joista tarkemmin tiimien omissa toimintasuunnitelmissa Menetelmät solun moniammatillisen toiminnan tasavertaisuuden toteutumiseksi Moniammatillinen toiminta edellyttää tasavertaisuutta, toisen ihmisen arvostamista, toisen ammatin ja osaamisen arvostamista sekä eri ammattikuntien vastuiden, osaamisen ja työprosessien tuntemusta. Näihin on kiinnitetty huomiota tiimien toiminnassa koulutuksen ja työpajojen muodossa. Toimintasuunnitelmissa tämä osa-alue on keskeinen kehittämiskohde sekä tiimitasolla että henkilökohtaisissa kehittymistavoitteissa. Moniammatillisen työskentelyn kehittäminen on tiimin vastuulla. Tasavertaisuutta tulee huomioida niin tiimipalavereiden ajankohtien organisoinnissa, jotta kaikilla on osallistumismahdollisuus, yhteisen suunnitteluajan järjestämisessä kuin myös vastuiden ja työtehtävien jakamisessa. Ritaharjun monitoimitalossa pyritään toimimaan joustavasti ja tähän liittyen ammattiryhmien välisiä rajoja mataloitetaan erilaisilla työmenetelmillä, kouluttautumismahdollisuuksilla jne. 16

17 3.3. Talon yhteisten periaatteiden toteuttaminen Ritaharjun monitoimitalossa on joitakin talon läpäiseviä toimintaperiaatteita, joiden pohjalta toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan. Tiimit ovat eri vaiheissa näiden toimintaperiaatteiden huomioimisessa, lisäksi painotuksissa on eroja Työparityöskentely Työparityöskentely tukee moniammatillista työskentelyä. Työpareja muodostetaan erilaisten resurssien ja tarpeiden mukaisesti eri ammattiryhmien edustajien välillä. Työparityöskentelyssä pyritään jatkuvuuteen Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opiskellaan kaikkien ikäryhmien kanssa mm. viikottaisilla kaveritunneilla. Oppilaille opetetaan rakentavia tapoja mm. ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Myös henkilökunnalle taitojen opettelu on tärkeätä toimintaympäristön sosioemotionaalisen vaativuuden johdosta. Tunne- ja vuorovaikutustaidot kytketään myös oppimistyylit huomioivaan pedagogiikkaan Oppimisen ja kasvamisen tuki Oppimisympäristöä organisoidaan ja opetusmenetelmiä valitaan oppimistyylit huomioiden. Niitä käytetään hyväksi soveltuvin osin muissakin toiminnoissa, kuten esim. kaveritunneilla. Ilmeneviin oppimis- ja kasvamisvaikeuksiin puututaan varhain moniammatillisesti kodin kanssa yhteistyötä tehden Teknologiataidon polku Teknologian hyötykäyttö on Ritaharjun monitoimitalon yksi perusrakenteista. Tämä näkyy mm. tieto- ja viestintäteknologian aktiivisesta hyödyntämisestä opetuksessa. Luokkatiloissa on käytössä älytaulut, datatykit ja tietokoneet perusvälineistön lisäksi. Teknologiataitoja käytetään hyväksi mediataitojen kehittämisessä, joka sisältää mm. medianlukutaidon, tiedonhankinnan jne. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta tietotekniikan käyttöön liittyen. Oppilaiden osalta ikäkausikohtaiset tavoitteet on koottu teknologiataidon polkuun, joka on linkitetty mm. koulun kotisivuille 17

18 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Strategiset tavoitteet vuosille Vuosien tavoitteet pohjautuvat Ritaharjun tähtistrategiaan. Jakson tavoitteena on osallistaa lapset ja nuoret aidosti oppimisen ja kasvun prosesseihin. Se edellyttää eri ammattiryhmien professioiden avaamista lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten tulee saada vaikuttaa oman oppimisen ja kasvun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lasten ja nuorten motivaation, oppimisen halun ja oman reflektoinnin kehittäminen ovat näiden vuosien ydintavoitteita. Ritaharjun henkilökunnan, yhdessä vanhempien kanssa, tehtävänä on luoda edellytykset saavuttaa nämä tavoitteet. Syksystä 2013 alkaen toimintamme perustuu kolmijaksojärjestelmään. Jaksot pohjautuvat lapsen ja nuoren itsetuntemuksen ja minäkuvan /identiteetin rakentumiseen, vuorovaikutustaitojen ja välittämisen kulttuurin sekä yhdessä tekemisen vahvistamiseen. Jaksot aikatauluttuvat lukuvuonna seuraavasti: - 1. jakso teemalla Minä olen OK toteutetaan jakso teemalla Sinä olet OK toteutetaan jakso teemalla Me olemme OK toteutetaan

19 5. Organisaatio Toimiva rakenne takaa organisaatiolle kyvyn ja mahdollisuuden toimia suunnitelmallisesti ja asettaa yhteisiä tavoitteita. Ritaharjun monitoimitalossa on kehitetty organisaation rakennetta, toimintakulttuuria, johtamismallia sekä toimintaprosesseja. Kehittämistyön tavoitteena on luoda ja vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria, mahdollistaa ja hyödyntää osaamisen kehittymistä, rakentaa selkeitä ja läpinäkyviä rooleja ja prosesseja sekä varmistaa työntekijöiden, lasten ja nuorten kasvaminen ja viihtyminen. Organisaatiorakenteen ja toimintamallin tavoitteena on avoimuus, joustavuus ja kehittyminen. Ritaharjun monitoimitalon organisaatio muodostuu yhtenäisperuskoulun ja päiväkodin toimintoihin pohjautuvista moniammatillisista solutiimeistä, ammatillisista professiotiimeistä, moniammatillisesta johtoryhmästä, strategian eri osa-alueita toteuttavista työryhmistä sekä strategisista teemaryhmästä. Kehitetyn organisaatiomallin tavoitteena on matalahierarkkisuus, osallisuuden lisääminen, monisuuntaisen tiedonkulun varmistaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys. 19

20 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Johtoryhmä Johtoryhmä vastaa koko taloa koskevista linjauksista, kehittämisestä ja talon pitkän tähtäimen strategiasta. Se vastaa johtamisjärjestelmän ja -käytäntöjen kehittämisestä sekä seurannasta. Johtoryhmä antaa toimeksiantoja kehittämistyön valmisteluista ja linjausten toteutuksesta organisaation toimijoille. Johtoryhmän jäsenten vastuualueet ja toimenkuvat ovat luettavista Windows Live:sta. Niitä tarkistetaan niin ikään tarvittaessa. Ritaharjun monitoimitalon johtoryhmä on moniammatillinen. Sen muodostavat lukuvuonna moniammatillisten solutiimien tiimiwalmentajat (tw), päiväkodin, nuorisotyön, kirjaston sekä koulunkäyntiohjaajien tw:t, Ritaharjun monitoimitalon johtaja (MTJ) sekä keskeisten prosessien vastuuhenkilöt. Johtoryhmän jäsenyys ei ole henkilösidonnainen, vaan kytkeytyy ensisijaisesti tehtäviin ja vastuualueisiin, jotka ovat organisaation toimivuuden kannalta välttämättömiä. Johtoryhmän jäsenyydessä noudatetaan rotaatioperiaatetta. Työntekijät voivat esittää kiinnostuksensa tiimiwalmentajan tehtäviin joko toimintasuunnitelmiin kirjatuissa koulutustoiveissa tai esimiehen ja tw:n kanssa pidettävässä kehityskeskustelussa. Lopullisen päätöksen jäsenyydestä tekee monitoimitalon johtaja. Johtoryhmä kokoontuu viikottain. Viikkokokoukset koostuvat kuulumiskierroksista, keskusteltavista, tiedotettavista, päätettävistä ja seurattavista asioista. Lisäksi johtoryhmä arvioi ja kehittää koko talon toiminnan lisäksi omaa toimintaansa. Johtoryhmässä harjoitetaan kiertävän puheenjohtajuuden periaatetta ja jäsenet toimivat toistensa vertaismentoreina. Johtoryhmän yhteinen työskentelytila löytyy hallinnon siivestä Solutiimit Moniammatilliset solutiimit vastaavat päivittäistoiminnoista, päivähoidon ja yhtenäisperuskouluun pohjautuvan lapsen ja nuoren ehyen päivän toteutuksesta. Lisäksi tiimit kehittävät toimintatapoja, moniammatillista työskentelyä sekä työntekijöiden osaamista. Solutiimit raportoivat toiminnastaan johtoryhmälle tiimiwalmentajan välityksellä ja jalkauttavat toimintaan johtoryhmän tekemiä linjauksia ja päätöksiä. Moniammatilliset tiimit koostuvat päivähoidon, peruskoulun, nuorisotyön sekä kirjaston työntekijöistä. Tiimit kokoontuvat viikottain. 20

21 5.3. Professiotiimit Professiotiimit rakentuvat ammattikunta- ja/tai toimialakohtaisesti. Niiden tehtävänä on alueellisten palveluiden organisoiminen, ammatillisen tuen ja kehittymisen tarjoaminen. Alueellisia palveluita koordinoivat professiotiimit kokoontuvat viikottain, muut tarvittaessa Työryhmät Ritarharjun monitoimitalon tähtistrategian toteuttamiseksi on perustettu moniammatillisia työryhmiä, jotka vastaavat toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, jalkauttamisesta ja seurannasta. Työryhmien toimintaa ohjeistaa ja seuraa johtoryhmä. Työskentelyn eteneminen kirjataan viestintästrategian mukaisesti henkilökunnan nähtäville. Työryhmien toiminta-aika vaihtelee riippuen toimeksiannon luonteesta. Ryhmän jäsenyydessä noudatetaan rotaatioperiaatetta, jolla varmistetaan osaamisen levittäytyminen organisaatioon. Ryhmien muodostamisessa hyödynnetään moniammatillista henkilöstöä. Jatkossa työryhmiin hakeudutaan tiimien toimintasuunnitelmiin kirjattujen koulutustoiveiden pohjalta ja/tai esimiehen ja tiimiwalmentajan kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa Strategiset teemat Strategiset teemat rakentuvat vuosikelloon kirjatuista talon yhteisistä teemoista. Moniammatillinen teematyöryhmä suunnittelee, tukee ja organisoi teemojen toteutumista yhteistyössä tiimien ja työryhmien kanssa. Lukuvuosi jakautuu kolmeen 10 viikon periodiin: minä olen ok sinä olet ok me olemme ok. 21

22 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Toimintaprosessit Ritaharjun monitoimitalon toiminnan tulos ja työhyvinvointi muodostuvat: ihmisten asenteista/motivaatiosta (HALU), osaamisesta/kokemuksista/taipumuksista (KYKY) sekä johtamisesta/esimiestoiminnasta/rakenteista/prosesseista (EDELLYTYKSET). Ritaharjun monitoimitalon toiminta perustuu Luottamukseen, Rohkeuteen sekä Pitkäjänteisyyteen. Yhteisesti sovitut tavoitteet ja päätökset valmistellaan yhdessä ja viedään yhdessä rohkeasti ja pitkäjänteisesti toimintaan. Ihmiset arvostavat toistensa mielipiteitä ja ajatuksia sekä luottavat yhdessä tehtyihin päätöksiin. Rohkeus tarttua asioihin, myös vaikeisiin, vievät talon toimintaa kohti asetettuja tavoitteita Päätöksenteko Ritaharjun monitoimitalossa päätöksentekoprosessit on jaettu vastuualueiden mukaan organisaation eri osille. Rakenteella haetaan joustavuutta, selkeyttä, osallistavuutta sekä avoimuutta. Johtoryhmä päättää koko taloa koskevista linjauksista, niiden aikataulutuksesta, resursseista ja seurannasta. Johtoryhmän tekemät päätökset sitovat niin johtoryhmän jäseniä kuin talon työntekijöitäkin. Johtoryhmä antaa lisäksi toimeksiantoja erilaisten tehtäväkokonaisuuksien hoitamiseksi yksittäisille henkilöille sekä ryhmille. Johtoryhmän päätöksiä valmistellaan tiimeissä ja työryhmissä. Hankkeisiin ja projekteihin osallistumisesta päätöksen tekee niin ikään johtoryhmä. Hankkeelle luodaan aikataulutus, määritellään resurssit, tavoitteet, seuranta ja vastuutahot. Vastuutahot raportoivat johtoryhmälle sovitulla tavalla. Tiimi päättää päivittäiseen toimintaan kuuluvia asioita tiimin toimintasuunnitelman ja johtoryhmän tekemien linjausten suuntaisesti. Työntekijät esittävät ehdotuksensa/asiansa ensisijaisesti tiimiwalmentajalleen, jonka opastuksella päätetään sen jatkokäsittelystä. Ritahallitus muodostuu kouluikäisistä lapsista. Jäsenet valitaan vaaleilla syksyisin kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Ritahallitus kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimintaa Ritaharjun monitoimitalolle. Vanhempaintoimikunta muodostetaan lasten ja nuorten vanhemmista. Koululla ja päiväkodilla on omat toimikuntansa, jotka tiedottavat toiminnastaan koulun nettisivujen ja facebook sivuston kautta. Terveydenhuollon, ammattiyhdistystoiminnan yms. piiriin kuuluvat asiat hoidetaan kyseisten kanavien kautta. Lyhyt- ja pitkäkestoisten työ- ja teemaryhmien päätösvalta määräytyy johtoryhmän antaman toimeksiannon puitteissa. 22

23 6.2. Viestintä Monitoimitalon viestintä on monitasoista ja tahoista: organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää, työyhteisöviestintää sekä kasvatus-viestintää. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa yleisemminkin toteutetaan käytännössä strategiatähden keskiössä olevia arvoja: toisten arvostaminen, yhteisöllisyys ja ilo. Näin ollen viestinnän ja toisten kohtaaminen tulee olla arvostavaa, rakentavaa ja toistemme hyvinvointia tukevaa. Epäasialliseen viestin-tään ja vuorovaikutustilanteisiin on 0-toleranssi ja organisaatio puuttuu niihin välittömästi. Käytössä olevat keskeisimmät viestintäkanavat ja niiden käyttö: Viikkotiedote talon yhteiset ajankohtaiset asiat päivitys tiimiwalmentajilla kahvihuoneen viikkotiedotteen päivityksestä vastaa Olli Ojala Muistiot tiimien ja työryhmien kokoontumisista kirjoitetaan muistiot, jotka arkistoidaan Verstaaseen päivitys tiimiwalmentajat, JORY:n päätösten osalta Antti Vehkaperä muistioissa toteutetaan yhteistä rakennetta: päätettävät, keskusteltavat, tiedotettavat, seurattavat; JORY:llä lisäksi kuulumiskierros sekä oman toiminnan arviointi Wilma järjestelmä järjestelmään kirjataan oppilaille annettavat tukitoimet, poissaolot, arviointikeskustelut, tekemättömät läksyt, palautteet tuntityöskentelystä jne. tiedoksi vanhemmille ja muille lapsen/nuoren kanssa työskenteleville OmaOulu järjestelmä päiväkodin ja huoltajien välinen viestintäkanava Blogit luokkien tiedotuskanava oppilaille ja huoltajille katso Ritaharjun blogien sijainti perehdytyskansiosta Sähköposti ja listat koulun sähköpostiosoitteet muotoa: henkilökunnan ja huoltajien väliseen yhteydenpitoon sähköpostilistoja eri soluilla ja työryhmillä, ajankohtaiset sähköpostilistat löytyvät tiimien perehdytyskansiosta vältetään turhaa postitusta ja pienen ryhmän keskustelua yleisillä listoilla jos asia koskee vain osaa listan jäsenistä, ei käytetä listaa, vaan kirjoitetaan osoitteet yksitellen 23

24 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Perehdyttäminen Jokainen työntekijä perehdytetään työtehtäviin, lapsiin, työtovereihin, tiimin työskentelytapoihin, tiimin ja talon toimintasuunnitelmaan sekä arkisiin toimintatapoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään lyhytaikaisiin sijaisiin. Heitä varten on olemassa luokka/opettajakohtainen kansio, joka löytyy hallintokerroksen tiimiwalmentajien huoneesta. Kuhunkin tiimiin on koottu perehdytyskansio, jonne on koottu kaikki relevantti tieto, jonka avulla myös omatoiminen perehtyminen mahdollistuu. Materiaali sisältää opetukseen, henkilöstöasioihin ja palvelussuhteeseen liittyvää tietoa. Sekä luokkakohtainen että tiimin perehdyttämiskansiot löytyvät sähköisestä Ritaverstaasta. Perehdyttäjän ja perehdytettävän muistilista löytyy tiimikansiosta ja Ritaverstaasta. Perehdyttämisestä vastaa viimekädessä tiimiwalmentaja. Tiimistä voidaan valita kullekin uudelle työntekijälle perehdyttäjä. Vastuu voi myös kiertää tiimiläisten kesken (esim. viikon eri päivinä eri vastuuhenkilö), jolloin tapahtuu tutustumista myös eri ammattikuntien työtehtäviin ja mahdollistuu myös työntekijöiden hiljaisen tiedon siirtyminen. Verkossa on perehdytysmateriaali Tervetuloa Ritaharjuun töihin ja sisäisessä verkossa on luokkakohtaista materiaalia Raportointi Tiimien toiminnasta raportoidaan johtoryhmälle viikottaisissa johtoryhmän kokouksissa (kuulumiskierrokset) sekä tiimien muistioiden avulla, jotka lähetetään tiimin oman sähköpostilistan lisäksi johtoryhmän jäsenille. Raportoinnin avulla seurataan niin solun toimintasuunnitelmaan kuin myös Yhteistoimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamista. Raportointi toimii selontekona talon eri tiimien toiminnasta. Työ- ja teemaryhmät raportoivat johtoryhmän muotoileman toimeksiantonsa mukaisesti johtoryhmälle. Raportoinnilla on informatiivinen tehtävä: tiedottaa toiminnasta sekä koko talon henkilökunnalle, sidosryhmille että talon johtoryhmälle. Raportointi on myös seurannan työkalu, jonka avulla voidaan mahdolliset ongelmakohdat tunnistaa nopeasti ja löytää niihin ratkaisut Seuranta Ritaharjun monitoimitalossa suoritetaan vuosittain kartoitus, jossa kysytään henkilökunnan mielipidettä talon työprosesseista, viihtyvyydestä, moniammatillisesta työskentelystä, tasa-arvosta sekä johtamisesta. Kartoitukset toimivat pohjamateriaalina johtoryhmän tekemälle seurannalle ja kehittämistyölle. Kartoituksia tehdään myös rajatusti tarpeen mukaan, esim. tietyn prosessin jalkauttaminen organisaatioon, palautekyselynä tapahtumista jne. Lisäksi tutkimusyhteistyön myötä tehtyjä kartoituksia voidaan käyttää kehittämistyön ja seurannan apuna. 24

25 25

26 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Liitteet: Tiimiwalmentajana toimiminen Joka tuntee toiset ihmiset, on ymmärtäväinen. Joka tuntee itsensä, on viisas. Laotse, n. 500 eaa Näytä minulle ryhmä, niin kerron millainen sen johtaja on. Baden-Powell, partioliikkeen perustaja Tiimiwalmentaja johtaa moniammatillista solutiimiä, joka vastaa lapsen ja nuoren ehyen päivän organisoinnista ja toteutumisesta. Ehyt päivä kattaa klo (6:30) 8 20 välisen ajan. Tämä ajanjakson sisällä toteutuu mm. päivähoito, koulupäivä, iltapäiväkerhot sekä nuorisotyö. Tiimiwalmentajan työtehtäviä hoidetaan oman perustyön ohessa, tietyn viikkotuntimäärän puitteissa. Vastaanottoajan määritteleminen tukee sekä ajanhallintaa että tavoitettavuutta. Tiimiwalmentajan vastuulla on tiimin moniammatillisuuden kehittäminen. Tämä edellyttää luottamuksellisten suhteiden luomista kaikkiin tiimin työntekijöihin ja ammattiryhmiin. Myös tiimiläisten keskinäistä yhteistyön kehittymistä tulee tukea esim. mahdollistamalla riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa, avaamalla tiimin kesken eri ammattiryhmien työprosesseja, jakamalla osaamista jne. Työtä tukee hyvä yhteistyö johtoryhmän jäsenten ja eri prosessien ja vastuualueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Tiimiwalmentajan tulee raportoida oman toimialueensa ja tiimin tilasta johtoryhmän viikottaisissa palavereissa. Lisäksi tiimien kokoontumisten muistiot tulee toimittaa myös johtoryhmän jäsenille. Kokouksissa käsitellään ja muistioihin kirjataan seuraavat kategoriat: Tiedotettavat Keskusteltavat Päätettävät Seurattavat Esitykset johtoryhmälle Tiedotettavat asiat asiat, jotka ovat tiedotusluonteisia eikä niitä siirretä valmisteluprosessiin. avaa kuitenkin asiat lyhyesti, jotta lukijalla on mahdollisuus ymmärtää tekstin perusteella mistä on kyse. Keskusteltavat asiat asiat, jotka vaativat yhteistä keskustelua. Keskustelun jälkeen päätetään, josko asia saatetaan eteenpäin, joko valmistelevalle tai päättävälle taholle. Tällöin ryhmän tulee päättää aikataulu ja vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat asiaa eteenpäin. keskusteltavat asiat avataan asialistalle niin, että lukijalle muodostuu käsitys asiasta. Päätettävät asiat asiat tulee olla hyvin valmisteltuja. Johtamisen rakenteita käytetään hyväksi ennen kuin asia tulee Joryn tai tiimin päätettäväksi (esim. tiimivalmistelu, Ritahallituksen rooli). Muistetaan ennakointi! päätettävät asiat voidaan jättää pöydälle, laittaa uudelleen valmisteltavaksi tai poistaa listalta ja tuoda myöhemmin päätettäväksi. päätettävien asioiden tulee olla erityisen hyvin avattuja asialistalla, myös valmisteluprosessi kuvattuna. 26

27 Seurattavat asiat kokouksessa luodaan tilannekatsaus keskeneräisille prosesseille, jottei asioiden hoitaminen unohdu Esitykset johtoryhmälle otsikon alle kootaan johtoryhmän tietoon halutut aloitteet ja esitykset 1. Ideoita tiimin johtamiseen Tässä luvussa on esitelty joitakin näkökulmia johtamiseen, joiden toivotaan antavan innostusta ja tukea esimiestyöhön Motivoiminen Yksilö motivoituu, kun hän kohtaa myönteisiä, kannustavia ja palkitsevia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä. Yksilön sisäinen motivaatio toimii luovuuden oleellisempana perustana. Johtaminen merkittävä tekijä, jolla vaikutetaan luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Esimiesten tulee toimia hyvänä esimerkkinä suunnittelemalla asettamalla tavoitteet tarkoituksenmukaisesti tukemalla yksilöitä ja ryhmiä - kommunikoimalla - arvostamalla yksilön työpanosta - antamalla rakentavaa palautetta - osoittamalla luottamusta - olemalla avoin uusille ideoille - olemalla avoin aloitteellisuudelle Luovuutta tukevassa työympäristössä vuorovaikutus koetaan oikeudenmukaisena. Luottamus saa aikaan turvallisen ympäristön, jota luovuus edellyttää. Työntekijöillä ja esimiehillä on yleensä halu käyttää osaamistaan organisaation tavoitteiden hyväksi. Tämä edellyttää organisaation ja työntekijän tarpeiden yhteensovittamista. Työolot tulee asettaa sellaisiksi, että ihmisillä mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä. Organisaation tulee pystyä täyttämään työntekijöiden tietyt perustarpeet, kuten kompetenssin osoittamisen ja kehittämisen sekä itseohjautuvuuden ja liittymisen tarpeen. Yksilöt yleensä integroituvat vapaaehtoisesti organisaatioon ja ryhmään, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. 27

28 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Dialoginen johtaminen Dialogisen johtamisen koulukunta näkee, että johtaminen tapahtuu ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Johtaminen ei siten ole niinkään yksilöllinen ominaisuus tai käyttäytymispiirre, vaan se on vastavuoroinen prosessi esimiesasemassa ja alaisasemassa olevien henkilöiden välillä. Johdon keskeinen haaste on hyödyntää yhteisössä rakentuva ja olemassa oleva tietämys, osaaminen ja oppiminen organisaation strategiaa ja tuloksellisuutta palvelevalla tavalla. Tämä mahdollistuu tutkivalla ja osallistavalla työotteella, sillä työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. Näin ollen johtajuus on kollektiivisia oppimisprosesseja fasilitoivaa ja kiteyttävää toimintaa. Keskeisiä johtamisen haasteita ovat: toimijoiden autonomian, työn vaihtelevuuden, merkityksellisiksi ja mielekkäiksi koettujen työtehtävien sekä vastavuoroisen kunnioituksen ja tuen edistäminen. Työyhteisön kehittyminen, muuttuminen ja yhdessä oppiminen edellyttävät avointa ja dialogiin perustuvaa keskustelukulttuuria, organisaation perustehtävien tunnistamista ja jakamista, oppimistavoitteiden tiedostamista sekä toiminta- ja ajattelutapojen kriittistä uudelleenarviointia Tunteiden johtaminen Viime vuosina on alettu puhua tunteiden johtamisesta, joka nähdään avaimena muutokseen. Tiedämme oppilaista, että oppimiskykyyn vaikuttaa voimakkaasti hänen tunnesiteensä oppiaineeseen kuin myös hänen saamansa palaute. Myönteiset tunteet helpottavat oppimista. Myönteisyys perustuu turvallisuuden tunteeseen, kannustukseen ja rohkaisuun sekä käytettävissä olevaan aikaan. Tunnejohtaminen on älykkyyden eri tasojen yhteensovittamista. Tietoisessa tunnejohtamisessa pyritään tunnistamaan ja eriyttämään omat tunteet muiden tunteista, löytämään tunnevaihteluista aiheuttavat tekijät ja tapahtumat, oppimaan miten oma käyttäytyminen vaikuttaa ryhmän tunneilmastoon. Vuorovaikutustilanteissa tapahtuu myös tunteensiirtoa, jolloin empaattinen henkilö yhtyy tiedostamattaan toisen ihmisen tunteeseen, joskus jopa siinä määrin, että vihainen henkilö tyyntyy ja aikaisemmin tyyni henkilö vihastuu. Tietoisen tunnejohtamisen tavoitteena on valjastaa työntekijöiden tunteet organisaation tavoitteiden taakse. Työyhteisön kehittämissanastossa tästä käytetään nimitystä yhteisöllisyys, sitoutuminen jne. 28

29 1.4. Kilpailun johtaminen Yhteisöllisyyttä tavoittelevassa työyhteisössä tulee kehittää toimintatapoja ja -periaatteita, joiden avulla vältetään tuhoava kilpailu. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi avoimuutta lisäämällä, aktiivisella osaamisen ja tiedon jakamisella, yhtäläisillä mahdollisuuksilla olla esillä ja kantaa vastuuta, toisten kunnioittamisella, toiminnan aukikirjaamisella esimerkiksi toimintasuunnitelmien avulla, tiedottamisen avoimuudella, läpinäkyvillä päätöksentekoprosesseilla, avoimilla ja osallistavilla suunnitteluprosesseilla, tasavertaisuudella ja osoittamalla kiinnostusta muiden työtä kohtaan. Tavoitteena on rakentaa selkeitä ja läpinäkyviä prosesseja, jotka tukevat yhteisöllistä ja tasavertaista toimintaa. Kun prosessit ovat vahvat, ne tukevat ja ohjaavat organisaatiossa toimivien ihmisten toimintaa Vallankäytön mekanismit Vuorovaikutustilanteisiin liittyy vallankäyttöä. Se on keskeisesti elementti organisaation toiminnassa, sillä päätösvalta, vastuut ja tehtävät täytyy jakaa jollakin tavalla, jotta organisaatio pystyy hoitamaan sille annetut tehtävät. Vastuun määrän ja siten vallan kasautumisen johdosta organisaatio hierarkisoituu. Organisaatiossa on kuitenkin myös vastuista irrallaan olevaa valtapeliä. Tällöin eri keinoin yksilö pyrkii varmistamaan itselleen edullista asemaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö pyrkii väistämään ikäviksi mieltämiään työtehtäviä tai hämmentämään vuorovaikutustilanteen toista osapuolta niin, ettei tämän ajama asia etenisi. Vallankäytön mekanismeja käytetään myös piiloisen tai suoran vihan ilmaisuina. Viisi vallankäytön menetelmää: 1. Näkymättömäksi tekeminen. Esimerkiksi kokouksissa jonkun henkilön ehdotukseen, kommenttiin tms. ei reagoida mitenkään, tai hänen puheenvuoronsa katkaistaan näennäisen asiallisella puheenvuorolla. Tietyn henkilön esitykset voivat myös toistuvasti unohtua. Toistuva ohittaminen on mitätöimisen ja vähättelyn muoto, joka kasvattaa muidenkin ryhmän jäsenten kynnystä osallistua yhteiseen keskusteluun. Ohittaminen ja unohtaminen voi tapahtua myös tiedottamisen ja mukaan kutsumisen prosesseissa. 2. Naurunalaiseksi tekeminen. Naurun ja huumorin varjolla voidaan vakavasti esitetty asia ja puheenvuoron pitäjä mitätöidä ja siten jättää huomiotta. Huumoria käytetään myös vähättelevän ja jopa vihamielisen kommentin naamioimiseen niin, että siihen puuttuminen ja sitä vastaan puolustautuminen on vaikeata. Humoristisella ilmaisulla muutetaan ryhmän tunnelatausta siten, että positiivisuuden puuskassa sellaisetkin ryhmän jäsenet tulevat tukeneeksi vähättelevää ja vihamielistä sisältöä, jotka eivät muuten siihen suostuisi. Humoristiseksi naamioitua hyökkäystä vastaan puolustautunut leimautuu helposti itse vihamieliseksi, vaikka kyseessä on sisällöllisesti vihamieliseen hyökkäykseen reagoiminen ja itsen sekä oman asian puolustaminen. 3. Tiedon salaaminen on tehokas keino syrjäyttää jotkut henkilöt toiminnan ja päätösten ulkopuolelle. Myös sisällöltään muunneltu tai vaillinaisen tiedon jakaminen on tehokas keino estää tasavertaista vuorovaikutusta. Jos tietoa pimitetään, päätöksentekoprosessit eivät ole selkeitä ja läpinäkyviä, valtaasemassa oleva taho toimii hajota ja hallitse periaatteen mukaisesti siten, että tietoa annostellaan epäsymmetrisesti ja epäjohdonmukaisesti eri ihmisille, rakentuu työyhteisöön epäluulon ja epäluottamuksen ilmapiiri. Tällöin työntekijöidenkin välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen vaikeutuu, koska työntekijät on asetettu eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa. Valta-asemaa pitävä henkilö voi näin toimien tuhota toimiviakin työyhteisöjä. Luottamuksen puute vaikuttaa myös organisaation tehokkuuteen, sillä työntekijöiden työpanos ja sitoutuminen vähenevät. 29

30 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Kaksoiskytkentä tarkoittaa, että samasta asiasta sekä palkitaan että rangaistaan yksilön aseman ja eri piirteiden perusteella ja eri mittareita soveltaen (esim. hajota ja hallitse ). Menetelmää käytetään esim. sellaisia ryhmiä/yksilöitä kohtaan, joihin kohdistuu ennakkoluuloja. Menetelmä on tehokas myös niissä tilanteissa, joissa työntekijän tai ryhmän tavoitteita pyritään torjumaan. Menetelmä perustuu siihen, että palkkiopolitiikasta päättää päätösvallassa oleva ryhmä. 5. Syyllisyyden ja häpeän aiheuttaminen. Sosialisaation ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamisen ytimessä on häpeän tunteen hallinta, jota voidaan kutsua myös sosiaaliseksi omaksitunnoksi. Häpeän tunteen avulla yksilöitä ja ryhmiä voidaan passivoida ja alistaa. Nolatuksi tulemisen uhka pakottaa tehokkaasti vaikenemaan ja väistymään toiminnasta. Edellä kuvattujen mekanismien tunnistaminen onnistuu esim. havaintoharjoituksilla (kokouksen koreografia). Kun vallankäytön mekanismeja havaitaan ryhmän toiminnassa, voidaan toimintamalleja ja prosesseja kehittämällä poistaa vallan väärinkäytön ja epäasiallisen kohtelun mahdollisuudet. Tämä luonnollisesti edellyttää ryhmän yhteistä tahtotilaa, mutta myös ilmiöiden tunnistamista, jolloin ryhmäkontrollin ja - paineen avulla voidaan vastahakoisiakin ryhmän jäseniä ohjata kohti parempaa käytöstä Ryhmäprosessit Ryhmän toiminnassa on tiettyjä lainalaisuuksia ja vaiheita, joiden mukaan ryhmä kehittyy. Nämä on hyvä tunnistaa, jotta ryhmän toimintaa voi tietoisesti ohjata ja kehittää haluttuun suuntaan. Ryhmän kehitysvaihetta voi hyödyntää myös uusien asioiden esittelytavoissa. Ryhmän toiminta perustuu vuorovaikutukseen. Ryhmälle ominaista ovat yhteiset tavoitteet ja jonkinasteinen yhteenkuuluvuuden tunne Ryhmäytymisen vaiheet Orientaatio-/muotoutumisvaiheessa (vaihe 1 kuviossa) ryhmän jäsenten roolit ovat vielä vakiintumattomat. Uudet ihmiset ja uusi tilanne aiheuttaa hämmennystä, joka syntyy identifioitumisongelmista, kontrollin vakiintumattomuudesta, valtapelistä sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeesta. Tämä vaihe on haasteellinen tasa-arvoisen toimintakulttuurin rakentumisen näkökulmasta ja vaatii siten yhteisesti sovittuja käytäntöjä ja toimintatapoja. Ryhmän suorituskyky on suhteellisen korkea, johtuen osaltaan valtakamppailuun liittyvästä näyttämisentarpeesta. Kuohuntavaiheessa (2) roolit alkavat muotoutua, joskin ryhmän jäsenet edelleen jatkavat tutustumisprosessiaan ja testaavat toisiaan. Mielipiteet voivat olla hyvinkin polarisoituneet ja käyttäytymisessä voi ilmetä konfliktihakuisuutta. Näillä osoitetaan toisaalta omaa yksilöllisyyttä ja tuodaan esille omia tarpeita, toisaalta asemoidutaan suhteessa ryhmäläisiin. Tämä vaihe on niin ikään haasteellinen yhteisöllisyyden ja toisen arvostamiseen pyrkivän toimintakulttuurin näkökulmasta. Vaihe on tärkeä ylittää rakentavasti, jolloin ryhmä luo hyvät vuorovaikutussuhteet jatkoa ajatellen. Tälle vaiheelle on tyypillistä ryhmän suorituskyvyn nopea laskeminen. 30

31 Yhdenmukaisuus-/normiutumisvaiheessa (3) roolit ovat selkeytyneet ja siten myös yhteishenki ja ryhmän suorituskyky paranee. Ryhmäytymisprosessin aikana jäsenet ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja hyväksyvät toistensa yksilöllisyyden. Tuttuus auttaa organisoitumaan ja suoriutumaan tehtävistä jouhevasti. Ryhmä synnyttää uusia sääntöjä toiminnalleen, joita se pyrkii omaehtoisesti myös kontrolloimaan. Yhteenkuuluvuudentunne aikaansaa avoimuutta, auttamista, tukemista ja sitoutumista ryhmän tavoitteisiin. Toteuttamisvaiheessa (4) ryhmä on hyvin toimiva. Ryhmäytymisprosessissa muotoutuneet vuorovaikutussuhteet tukevat tehtävien suorittamisessa, työnjaossa ja ongelmanratkaisussa. Jäsenet ovat omaksuneet toimintakykyä edistäviä rooleja, he ovat vakiinnuttaneet asemansa ryhmässä ja he ovat oppineet hyödyntämään erilaisuutta ja osaamista. Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti ja ryhmä toimii yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Ryhmän suorituskyky on tässä vaiheessa huipussaan Ryhmän sisäiset rakenteet Sisäiset rakenteet kuvaavat ryhmän jäsenten välisten suhteiden laatua sekä syntyneitä rooleja, jotka ovat joko itse otettuja tai annettuja. Osaltaan yksilön persoonallisuus ja ominaisuudet muovaavat roolikäyttäytymistä. Lisäksi muilta saatu arvostus sekä ryhmän toimintakulttuuri vakiinnuttavat jäsenille omat statuksensa. Näihin pystytään tietoisesti vaikuttamaan. Tasa-arvoisuutta vahvistavat ja ylläpitävät käytännöt ovat erityisen tärkeitä, jotta ryhmän jäsenille rakentuu samanarvoiset toimintamahdollisuudet, yhteisöllisyys ja toisia arvostava vuorovaikutus vahvistuu, valta jakautuu tasaisesti ja ryhmän hierarkkiset erot säilyvät matalina. Ryhmän valtarakenteissa on kyse yksittäisten jäsenten vaikutusmahdollisuudesta, heidän kyvystään saada muut toimimaan haluamallaan tavalla. Ryhmässä nämä suhteet ovat epäsymmetrisiä. Ryhmän tunnerakenteisiin vaikuttavat ryhmäytymisen vaihe (ks. yllä), mutta myös sosiaalinen arvonanto ja ryhmän asema yhteisössä. Yksilöt pyrkivät liittymään niihin, joilta saavat hyväksyntää. Ryhmän normirakenteet ilmenevät sosiaalisena paineena käyttäytyä tiettyjen käyttäytymissääntöjen mukaisesti ja normista poikkeaminen aiheuttaa rangaistuksen. Kehittyneissä ryhmissä normien velvoittava luonne vähenee. Normeja määrittelevät ne jäsenet, joilla on valtaa. Ryhmän kommunikaatiorakenteet ovat vuorovaikutuskuvioita, jotka pohjautuvat jäsenten valta-asemiin ja jäsenten välisiin tunnesiteisiin. Vuorovaikutuksessa käytetään valtaa, haetaan liittolaisia ja hyväksyntää, rakennetaan tavoitteita ja normeja. Valta- ja tunnesiderakenteet paljastuvat seuraamalla kommunikaation dynamiikkaa: kuka viestii kenellekin ja mitä, kuka ymmärtää ja kuuntelee ketäkin jne. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallinta edesauttaa toisia arvostavan kommunikointikulttuurin syntymistä ja vakiintumista. Ryhmissä on myös fiktiivisiä rakenteita, epätodellisia käsityksiä ryhmästä tai sen jäsenistä tai ryhmän rakenteesta. Tämä vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden havainnoimiseen, oman toiminnan arviointiin ja sen myötä ryhmän käyttäytymiseen. 31

32 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille Ryhmäroolit Ryhmäroolit kuvaavat yksilöiden erilaista statusta sekä aktiivisuuden laatua ryhmässä. Status antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan, kuten aloitteellisuuteen tai myötäilyyn. Asema ryhmän sisäisessä hierarkiassa on suhteellisen muuttumaton ilman tietoista ryhmäkulttuurin kehittämistä. Kuvan symbolit: A=asia, E=esimies, M=myötäiljä, K=kriitikko, MV=mielipidevaikuttaja. Ryhmän vuorovaikutuskäytäntöjen ja valtarakenteiden tutkiminen mahdollistaa hierarkkisten etäisyyksien kaventumisen ja tasavertaisuuden lisääntymisen. Kaikkien yhteisön jäsenten aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen ja tukeminen, päätöksenteon ja toimintatapojen läpinäkyvyys sekä toisen aito ja arvostava kohtaaminen ovat edellytyksiä tasavertaisuuden edistymiselle Uuden asian eteneminen ryhmässä Ryhmäroolien tunnistaminen on esimiehelle tärkeää, jotta hän voi tukea ryhmää toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Roolien tunnistaminen edesauttaa myös yhteisöllisyyden ja arvostavan vuorovaikutuksen kehittämisessä. Uuden asian esittelyssä ryhmäroolien hallintaa voi harjoitella esim. seuraavasti: 1: Valmistele esiteltävä asia huolella ja perustele hyödyt. 2: Tunnista mielipidevaikuttajat ja osallista heidät kehittämiseen. Pyri aktivoimaan myös muut ryhmäläiset. 3: Esittele asia ryhmälle ja kuuntele eri näkemyksiä. Salli vapaa assosiointi. Arvosta kritiikkiä, jos se on rakentavaa ja kehittämismyönteistä. 4: Rajoita ajallisesti ryhmän tavoitetta rikkovaa keskustelua, joka pyrkii passivoimaan ryhmää tyyliin ei voida tehdä mitään. 5: Pidä tilanne hallinnassasi. Säilytä mielessäsi visio ja ryhmän tehtävä ja tavoite. 6: Kokoa mielipiteet ja priorisoi ne. Hyväksytä lopputuotos ryhmällä. 7: Sitouta ja vastuuta ryhmä päätöksen taakse. Delegoi, osallista. Resursoi ja aikatauluta asian eteneminen. 8: Päätä keskustelu toimenpiteistä sopimiseen - ja pidä huolta niiden toteutumisesta. 9: Seuraa päätöksiä ja nosta esiin onnistumisia. 10: Suhtaudu epäonnistumisiin rakentavasti, niissä on aina myös vihjeet ja ainekset onnistumiselle. 32

33 2. Työkaluja Tässä luvussa esitellään joitakin työkaluja, joiden avulla organisaation toimintaa voidaan kehittää. Osa näistä on edelleen käytössä Ritaharjun monitoimitalossa Kokouksen koreografia Kokouksen kulkua havainnoimalla saadaan kirjattua auki ryhmän dynamiikkaa ja kehitysvaihetta, valtasuhteita ja osallistujien erilaisia rooleja. Havaintojen analysointi helpottaa vaikeista asioista keskustelua, auttaa paikallistamaan aikavarkaat, toimintatapojen heikkoudet jne. Havaintojen avulla saadaan kerättyä tietoa ja evidenssiä ryhmän toiminnan kehittämiseksi. Havainnointia varten sovitaan kokouksen alkajaisiksi kaksi havainnoijaa ja sovitaan havainnoidaanko koko tilaisuutta vai vain osaa siitä. Havainnoijat tekevät huomioita siitä, miten kokous etenee, kuka puhuu/kommentoi, minkä sävyisiä ovat kommentit (negatiivinen, positiivinen, hajottava, rakentava jne.), miten puheenvuoroihin reagoidaan, jaetaanko puheenvuoroja tasapuolisesti, puhutaanko päälle jne. Havaintojen purkaminen ja analysointi tehdään aikataulujen puitteissa sovitusti. Ne voidaan käydä lävitse kokouksen lopuksi, jolloin purun avulla voidaan keskustella myös kokouksen tavoitteiden saavuttamisesta, tai havaintoja voidaan kerätä pidemmältä periodilta ja tarkastella niitä tietyn ajanjakson jälkeen. Tällöin pääsee tarkastelemaan ryhmässä ilmeneviä toistuvia käytäntöjä. Havainnot auttavat myös selvittämään, millaisessa kehitysvaiheessa ryhmä on ja mitkä ovat siihen liittyvät haasteet, joihin on hyödyllistä kiinnittää huomiota. Dokumentoinnista tehty analyysi auttaa hahmottamaan ryhmän kehitysvaihetta ja siten tunnistamaan sille luonteenomaiset haasteet ja kasvusuunta. Täten ryhmän toimintatapoja voidaan kehittää ja tehdä sellaisia harjoitteita, joiden avulla ryhmän toimintaa saadaan ohjattua haluttuun suuntaan. Havaintojen pohjalta ryhmässä voidaan ottaa käyttöön erilaisia tasavertaisuutta tukevia käytäntöjä ja tavoitteita. Havaintoja voidaan tehdä myös itsenäisesti yksilötyönä, jolloin sitä voidaan käyttää myös reflektiotaitojen kehittämiseen. Tähän voidaan liittää keskustelu siitä, miten ryhmän toivoisi toimivan ja miten siihen on mahdollista päästä. Voidaan arvioida omaa ja muiden toimintaa sen suuntaisesti, että miten omalla toiminnallaan tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tämä työmuoto voidaan liittää myös toimintasuunnitelman työstön osaksi Kuulumiskierros Ryhmässä tyypillisesti puhetilan valtaavat toistuvasti samat ihmiset. Tämä pätee niin aikuisten kuin myös lasten parissa. On suuri kiusaus selittää puheliaisuutta kuin myös puhumattomuutta persoonallisuuden piirteillä ja siten olettaa, ettei toimintatapoja ole tarvetta muuttaa. Kuitenkin vähäisilläkin rutiinien muutoksilla ja puhetilan avauksilla pystytään vaikuttamaan ryhmädynamiikkaan ja avaamaan uusia puhetiloja sekä tarttumapintoja aktiivisempiin rooleihin ryhmässä. Aktivoitumisen mahdollistaminen usein 33

34 Ritaharjun monitoimitalon yhteistoimintasuunnitelma vuosille lisää sitoutumista ryhmän toimintaan. Toimintaa voidaan kehittää esim. tehtävien ja valmisteltavien asioiden jakamisella, pienryhmätyöskentelyllä, kokousteknisten käytäntöjen muuttamisella (esim. etukäteismateriaalin lähettäminen, päätösehdotuksen liittäminen esityslistaan, puheenjohtajuuden kierrättämisellä). Esimerkiksi puhetilan käyttäjäryhmän laajentamiseksi sekä ryhmässä vallitsevien hiljaisten signaalien kartoittamiseksi voidaan kokoontumisen aluksi toteuttaa ns. kuulumiskierrokset. Kierroksen aikana jokaisella osallistujalla on häiriötön puheenvuoro, joka on kestoltaan n. 1 minuutti. Puheenvuoroa ei saa keskeyttää, eikä sitä saa kommentoida. Puheenvuoroissa nousseista teemoista tiimiwalmentaja voi pitää kirjaa niin, että kierroksen lopuksi hän voi nostaa joitakin tärkeiltä vaikuttaneita tai useasti toistuneita teemoja kokouksen asialistalle, yleiseen keskusteluun. Tähän kannattaa pyytää teeman esiin nostaneen henkilön suostumus. Kierrokset voivat olla esim. mitä kuuluu? ; mikä on hyvin? ; mikä painaa mieltä? Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen Oikeudenmukaisuuden tunne on erilainen eri asemissa ja eritaustaisilla ihmisillä. Etuoikeutettuun asemaan tottunut yksilö voi pitää hänelle kuuluvia etuja oikeudenmukaisena hänen etnisen taustan, sosioekonomisen aseman tms. johdosta. Aito oikeudenmukaisuus vaatiikin kykyä puolueettomaan tarkasteluun. Vuorovaikutustilanteissa on aina läsnä valtasuhteet ja hierarkiat. Tämä ei kuitenkaan ole aina pelkästään huono asia. Vastuullisia työtehtäviä tekevät yleisesti myös omaavat valtaa organisaatiossa. Joskin tämä kytkeytyy kyseisen kulttuurin arvojärjestelmään eli siihen miten eri työtehtäviä arvostetaan suhteessa toisiinsa. On olemassa myös toista tukevaa vallankäyttöä, kuten hyvässä johtamisessa tai kasvatussuhteessa. Organisaation tulee rakentaa käytäntöjä konfliktitilanteiden ratkaisemiseksi. Tällöin konflikti ei jää vain asianomaisten yksilöiden ja heidän lähipiirinsä ongelmaksi. Ratkaisematon ristiriitatilanne vaikeuttaa tehokasta työntekoa, yhteistoimintaa, tasavertaista ja arvostavaa kohtaamista jne. Ristiriitatilanteet invalidisoivat organisaation toimintaa ja tästä syystä organisaation johdolla on vastuu niiden ratkaisemisessa. Kun organisaatiossa kehitetään selkeitä käytäntöjä ristiriitojen ratkaisemiseksi ja omaksutaan 0-toleranssi epäasiallista käytöstä kohtaan, voi organisaatiosta rakentua parantava organisaatio, joka pystyy tervehdyttämään toimijat. Kun vuorovaikutustilanne konfliktoituu, tulee tilanne pysäyttää joko asianomaisten tai ulkopuolisten toimesta. Tilanne tulee analysoida: mitä tässä tapahtuu, mistä on kysymys, ketä on mukana, millaisessa hierarkisessa suhteessa asianomaiset ovat suhteessa toisiinsa, mikä on ollut tilanteen tavoite, kenen tavoite se on ollut, kuka käyttää valtaa ja miten sitä käytetään. Analyysin tarkoituksena on siirtyä tarkastelemaan tapahtumaa tunnetasolta rakennetasolle. Huomion kohdistuessa ilmiöihin, rakenteisiin, tilanteen koreografiaan jne. pystytään tunnekuohuista etääntymään. Oman ja toisen toiminnan analysoinnissa tulee kiinnittää huomiota asenteisiin, toimintatapoihin, tunteisiin, aikaisempiin kokemuksiin, 34

35 vallankäyttöön jne. Rakennetason havaintojen perusteella pyritään varmistamaan se, onko kyseessä tahaton vai tahallinen, perusteeton tai perusteltu toiminta. Prosessin tavoitteena tulee olla käyttäytymisen muutos, joten se vaatii konfliktin osapuolilta myös oman toimintansa kehittämistä, sisäistä kasvua ja itsekuria. Konfliktitilanteiden jälkihoitona tulee tilanteessa osallisena olevien henkilöiden työhyvinvointia seurata, jottei riitatilanne jatku näkymättömissä. Hyvänä keinona on sopia tietylle ajanjaksolle kontrollipalavereita ko. henkilöiden kanssa. Kun organisaatiossa opitaan keskustelemaan vaikeista vuorovaikutuksen elementeistä, kuten tasavertaisuudesta, vallankäytöstä ja opitaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti, vähenee poissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus sekä keskustelukulttuuri kehittyy siten, että myös vaikeista asioista keskusteleminen arkipäiväistyy. 35