Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön"

Kaija Haapasalo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön KUNTAMARKKINAT Annika Lindblom Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunta

2 Kestävä kehitys ei ole trendi vaan pysyvä haaste ja tehtävä 1987: Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio; Yhteinen tulevaisuutemme raportti (Brundtlandin raportti) 1992 Rio de Janeiro; YK:n Ympäristö ja kehitys konferenssi (UNCED) Agenda 21, Rion julistus, ilmasto-, biodiversiteetti- ja aavikoitumissopimusprosessien käynnistyminen; metsäperiaatteet 1997 New York; YK:n yleiskokouksen keke-erityisistunto (UNGASS) 2002 Johannesburg; Kestävän kehityksen huippukokous (WSSD) Johannesburgin toimintaohjelma, uutta erityisesti Suomen esillä pitämät kestävä kulutus ja tuotanto ja alkuperäiskansa-asia sekä luonnonvarakysymykset 2012 Rio de Janeiro; Kestävän kehityksen konferenssi (Rio+20) Annika Lindblom

3 Mitä on tapahtunut 20 vuodessa? (muutos %-lukuina) Annika Lindblom

4 Mitä on tapahtunut 20 vuodessa? (muutos %-lukuina) Annika Lindblom

5 Rio+20 käännekohta? Annika Lindblom

6 Rio + 20 / UNCSD2012 / YK:n kestävän kehityksen konferenssi 2012 Brasilian aloite, 2009 Kaksi pääteemaa: Vihreä talous kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen politiikkakehikossa sekä kestävän kehityksen institutionaalinen rakenne. Tavoite: kestävä kehitys osaksi talouspoliittista päätöksentekoa, jotta todellista edistystä tapahtuu, ja sitä kautta voidaan: (uudelleen)sitouttaa jäsenmaita kestävään kehitykseen saada vauhtia sovittujen sitoumusten toimeenpanoon Löytää integroivia ratkaisuja ja konkreettisia työkaluja globaalien kriisien ratkaisuun Suomi neuvottelee osana Euroopan unionia Kansallinen valmistelu UM:n johdolla, mukana keskeiset ministeriöt, myös laaja kokoonpano jossa muita toimijatahoja Annika Lindblom

7 Haasteelliset lähtökohdat Kehitysmaat epäilevät vihreää taloutta eivätkä näe hyötyjä, protektionismi-pelko Teollisuusmaiden huoli: konferenssista kehityskokous, jossa kehittyneet maat pelkkiä rahoittajia; vihreän talouden fokusta yritetään hämärryttää; Miten köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys saadaan kiinnostamaan markkinoita ja yrityksiä Kehitys ja kasvu nähdään toisilleen vastakkaisina tavoitteina Kehitysmaaryhmä ei enää yhtenäinen; LDCt, nousevat taloudet, kovan linjan kannattajat, Afrikan ryhmä G77 and China neuvottelublokkina on hankala Annika Lindblom

8 The Future We Want - taisteluvoitto Kohtuullinen poliittinen kompromissi Luo pohjan lähivuosien kestävän kehityksen työlle Globaalit tavoitteet kestävälle kehitykselle (SDG) 2015 > Vihreä talous ensimmäistä kertaa YK-julistukseen Muutostarve kulutus- ja tuotantotavoissa kiireellinen; globaalin puiteohjelman hyväksyminen Merten suojelu ja kestävä käyttö näkyvästi esillä Fossiilisten polttoaineiden tukien poistaminen Vesitavoitteet EU:n esityksen mukaisesti Edistykselle BKT:ta kattavammat mittarit UNEPin universaalijäsenyys ja vahvistaminen Kestävälle kehitykselle korkean tason poliittinen foorumi Yritykset aktiivisina antamassa vapaa-ehtoisia sitoumuksia Annika Lindblom

9 The Future We Want - vai suuri pettymys? Ei anna keinoja vastata tiedeyhteisön peräänkuuluttamaan radikaaliin muutostarpeeseen (planetaariset kynnysarvot) Köyhyyden poistamisen ja vihreän talouden välinen vastakkainasettelu pieneni vain vähän Ympäristö-, kehitys- ja taloustavoitteiden integraatio ei toteutunut Konkreettiset aikataulutetut tavoitteet puuttuvat Vihreä talous nähdään vain välineenä, ei rakenteellisena kysymyksenä Energiaa koskevat päätökset heikkoja Yritysten vastuukysymyksiin ei uusia avauksia SDGistä vain kimurantti prosessipäätös YK:n ympäristöjärjestöä (UNEO) ei perustettu Tulevien sukupolvien keke-lähettiläs ajatus kuopattiin Blokkiutuminen kehitys- ja teollisuusmaihin syveni Arktisten alueiden ominaishaasteita ei tunnistettu Annika Lindblom

10 Annika Lindblom

11 Mitä paikalliset toimijat saivat konferenssista? By building sustainable towns and cities, you will build global sustainability. - Ban Ki-moon The most remarkable outcome of Rio+20 may indeed be the global and regional, voluntary commitments. - ICLEI Sivutapahtumia Riossa yli 1000 Yrityksiä paikalla noin 800 (1992 noin 30) Vapaaehtoisia, rahallisia sitoumuksia yli 600 kpl Sitoumusten rahallinen arvo yli 500 USD Annika Lindblom

12 Sustainable cities and human settlements We commit to work towards improving the quality of human settlements (para 134) We commit to promote an integrated approach to planning and building sustainable cities and urban settlements We commit to promote SD policies that support inclusive housing and social services We support sustainable management of waste through the application of 3Rs (para 135) We recognize the important role of municipal governments in setting a vision for sustainable cities (para 136) We stress the need to strengthen existing cooperation mechanisms and platforms, partnership arrangements and other implementation tools to advance the coordinated implementation of the Habitat Agenda (para 137) Annika Lindblom

13 Institutional framework for sustainable development We underline the need for more coherent and integrated planning and decision-making at the national, sub-national and local levels as appropriate and, to this end, we call on countries to strengthen national, sub-national and/or local institutions or relevant multi-stakeholder bodies and processes, as appropriate, dealing with sustainable development, including to coordinate on matters of sustainable development and to enable effective integration of the three dimensions of sustainable development. - Para 101 Annika Lindblom

14 Kansallinen toimeenpano ja kuntien rooli Kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen osana laajaa yhteiskuntasitoumusta Tavoitteena lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata Rio+20 loppuasiakirjan haasteisiin Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Strateginen politiikkakehikko: visio, periaatteet, kärkiteemat, strategiset tavoitteet, avainindikaattorit Hallinnon ja toimijaryhmien toimenpidesitoumukset Mahdolliset kumppanuudet Kestävän kehityksen hallintomallin vahvistaminen/uudistaminen: Kansallinen keke-toimikunta tai vastaava elin Indikaattoreiden kehittäminen ja vaikutusten ennakkoarviointityökalun käyttöönotto politiikansuunnittelussa Kunnat ja Kuntaliitto osana kansallista arkkitehtuuria ja sitoumusprosessia Annika Lindblom

15 Annika Lindblom

16 Lisätietoja annika.lindblom(at)ymparisto.fi

Samankaltaiset tiedostot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä