KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon

Transkriptio

1 KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon

2 Globaalit tavoitteet tukemaan kestävää kehitystä Maailmanlaajuinen sitoumus maapallon ja ihmisen hyvinvoinnin varmistamiseksi toteutuu parhaiten, kun kansainvälisen työn pohjana ovat selkeät tavoitteet, joiden toteutumista voidaan mitata ja arvioida. Kestävän kehityksen konferenssissa Riossa kesällä 2012 päätettiin käynnistää työ kestävän kehityksen tavoitteiden luomiseksi. Tavoitteiden on huomioitava kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta tasapainoisesti ja pureuduttava eri näkökulmien välisiin yhteyksiin. Kestävää kehitystä tukevat myös päivitettävät YK:n vuosituhattavoitteet. Kestävän kehityksen tavoitteet Globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDGs) valmistelee hallitustenvälinen kolmikymmenhenkinen työryhmä, jonka on tarkoitus raportoida työnsä tuloksista syyskuussa Kestävän kehityksen tavoitteiden on vuoden 2015 jälkeen määrä koskea kaikkia maailman maita. Tavoitteiden kautta ympäristöllinen kestävyys saa aiempaa enemmän painoarvoa. Vuosituhattavoitteet Samaan aikaan valmistellaan kehityskysymyksiin keskittyvien YK:n vuosituhattavoitteiden (Millennium Development Goals, MDGs) jälkeistä aikaa. Työtä tehdään YK:n pääsihteerin asettamassa korkean tason paneelissa. Vuosituhattavoitteiden väliarviointi on syksyllä 2013 ja loppuarviointi vuonna Tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu osittain, mutta lisää toimia tarvitaan. Edistyminen vaihtelee paitsi maiden välillä, myös maiden sisällä. Uusi globaali agenda vuoden 2015 jälkeen Kestävän kehityksen tavoitteet ja vuosituhattavoitteet täydentävät toisiaan ja niiden yhdistäminen vuoden 2015 jälkeen on tärkeää. Ympäristökestävyyden, inhimillisen hyvinvoinnin ja taloudellisen vaurauden lisäksi tärkeäksi ovat nousemassa rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Suomi painottaa maapallon kriittisten kynnysarvojen ja ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan huomioimista vuoden 2015 jälkeisessä tavoitetilassa (niin sanottu Post-2015 agenda).

3 The Future We Want Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) luotiin kestävän kehityksen suuntaviivat lähivuosille. Valtioiden päämiesten hyväksymän loppuasiakirjan The Future We Want avainviesti on, että globaali kehitys edellyttää köyhyyden, nälänhädän, ilmastomuutoksen ja ympäristöongelmien syiden tarkastelua kokonaisvaltaisesti. istockphoto

4 Vihreän talouden keinoin ympäristön tila kohentuu ja työllisyys kasvaa Rio+20-konferenssissa vihreä talous hyväksyttiin keinoksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi ensimmäistä kertaa YK:n poliittisessa asiakirjassa. Luonnon kunnioittaminen ja ekosysteemien toimintakyvyn säilyttäminen ovat pitkällä tähtäimellä ainoa viisas ratkaisu hyvinvoinnin turvaamiseksi. BKT:ta laaja-alaisempiin kehityksen mittareihin Riossa annettiin vahva signaali bruttokansantuotetta laaja-alaisempien edistyksen mittareiden kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Työtä tehdään kansainvälisellä tasolla YK:n tilastokeskuksen johdolla. Suomessa kestävän kehityksen mittaamista ja indikaattoreiden kehitystyötä tehdään kansallisessa poikkihallinnollisessa indikaattoriverkossa. Myös Pohjoismaat ovat käynnistäneet yhteistyön BKT:ta täydentävien hyvinvoinnin mittareiden tunnistamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Eroon ympäristölle haitallisista tuista Rio+20:n loppuasiakirjassa vahvistetaan maiden sitoutuminen haitallisten fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseen. Suomessa on selvitetty ympäristölle haitallisia tukia sekä niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia erityisesti energian, liikenteen ja maatalouden osalta. Selvityksen mukaan Suomessa on ympäristön kannalta haitallisia tukia noin 3,5 miljardin euron arvosta vuosittain. Kestävämpiin kulutus- ja tuotantotapoihin Rion tärkeimpiin konkreettisiin tuloksiin kuuluu globaalin kymmenenvuotisen kestävän kulutuksen ja tuotannon puiteohjelman hyväksyminen. Ohjelman tavoitteena on edistää siirtymistä kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin kaikissa maissa parantamalla resurssitehokkuutta, edistämällä talouskasvun kytkemistä irti ympäristöhaitoista, luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä köyhyyttä. Suomessa kestävää kulutusta ja tuotantoa edistetään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä sekä yksityisessä että julkisessa kulutuksessa. Toimeenpano tiivistyy kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaan Vähemmästä viisaammin. Toteutumista edistetään kahdeksalla hankkeella, joissa kokeillaan ekotehokkaita ratkaisuja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Liiketoimintaa ympäristön hyväksi Vihreä talous liittyy kiinteästi ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen. Ympäristöteknologian (cleantech) ala on Suomessa voimakkaassa

5 kasvussa: vuonna 2012 alan liiketoiminta kasvoi 15 prosenttia ja vuonna 2013 sen odotetaan kaksinkertaistuvan. Ympäristöliiketoimintaa edistetään työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 käynnistämällä cleantechin strategisella ohjelmalla. Samaan pyritään myös valmisteilla olevalla kansallisella biotalousstrategialla, jonka avulla halutaan kehittää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia tuotteita ja palveluita sekä tarjota ratkaisuja luonnonvarojen ehtymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin globaaleihin haasteisiin. Kehityskumppanuuksien merkitys Suomi tukee YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja YK:n työjärjestö ILO:n käynnistämää yhteistä vihreän talouden kumppanuusohjelmaa PAGE:a (Partnership on Action on Green Economy). Hankkeen tavoitteena on tukea kolmeakymmentä kehitysmaata vihreään talouteen siirtymisessä seitsemän vuoden ajan. Kumppanuusohjelman kautta koulutetaan kehitysmaiden virkamiehiä ja päättäjiä sekä tarjotaan heille vaihtoehtoja ja keinoja maiden talouskasvun parantamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi vihreän ja osallistavan talouspolitiikan avulla. Mitä vihreä talous on? Vihreä talous on vähähiilistä, luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä. Vihreässä taloudessa siirrytään uudenlaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, joka tähtää ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen maapallon kantokyvyn rajoissa. Sen odotetaan myös lisäävän oikeudenmukaisuutta, vähentämällä köyhyyttä, ylläpitämällä työllisyyttä ja jakamalla varoja vastuullisesti. ari andersin/ YHA Kuvapankki

6 Tavoitteena maapallon kantokyvyn rajojen kunnioittaminen Riossa peräänkuulutettiin tarvetta luoda kokonaisvaltaisia ja tieteeseen pohjautuvia keinoja kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja sopusoinnun palauttamiseksi ihmisen ja luonnon välille. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ihmiskunta on horjuttanut maapallon ekologista systeemiä nopeammin ja perusteellisemmin kuin koskaan aiemmin. Jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, hyvän elämän edellytykset kaventuvat yhä suuremmalta osalta maapallon väestöstä. Tiedeyhteisö on tuonut poliittiseen keskusteluun maapallon kriittiset kynnysarvot (planetary boundaries), jotka määrittävät ihmiskunnan turvallisen toiminnan rajat. Kynnysarvojen tunnistaminen parantaa tulevaisuuden hallintaa ja kannustaa kestävämpiin kulutus- ja tuotantotapoihin kansallisesti ja globaalisti. Tutkijat ovat toistaiseksi tunnistaneet yhdeksän maapallon kriittistä kynnysarvoa, joiden ylittäminen vaarantaa ihmiskunnan toimintaedellytyksiä. Vaarana on, että yhdenkin kynnysarvon ylittäminen voi johtaa nopeisiin ja ennalta arvaamattomiin ympäristömuutoksiin. Kynnysarvon ylittämisen jälkeen ekosysteemin palautuminen on mahdotonta tai hyvin hidasta. Tiettyjen kalakantojen romahtaminen on paikallinen esimerkki ylittyneestä kynnysarvosta. Kriittisimmät globaalit kynnysarvot, jotka ovat jo tutkijoiden mukaan ylitetty, liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja typen kiertoon. Ehdotetut kynnysarvot ovat alustavia arvioita ja sisältävät vielä epävarmuuksia. Työtä lähestymistavan tieteellisen pohjan vahvistamiseksi on jatkettava. Rajojen ylittämisen sosiaaliset vaikutukset riippuvat yhteiskuntien sopeutumiskyvystä. Tärkeintä olisi kuitenkin vahvistaa toimia, joilla estetään haitallisten globaalimuutosten eteneminen.

7 Pohjoismainen tieteen ja politiikan yhteistyö Stockholm Resilience Centre (SRC) on ollut keskeisessä roolissa maapallon kriittisiä kynnysarvoja koskevassa tieteellisessä kehitystyössä. SRC:n tutkijat ovat olleet mukana myös Pohjoismaiden yhteisponnisteluissa planetaaristen kynnysarvojen kytkemiseksi paremmin poliittiseen päätöksentekoon. Erityisenä tavoitteena Pohjoismailla on varmistaa, että maapallon ekologiset rajat huomioidaan tulevassa maailmanlaajuisessa Post tavoitetyössä. Suomi aikoo pitää keskustelua yllä myös kansainvälisillä foorumeilla tulevina vuosina. Stockholm Resilience Centerin johtama tutkijaryhmä esitti vuonna 2009 maapalloon kantokyvyn rajoja koskevan viitekehyksen. Vihreä alue kuvaa ihmiskunnan turvallisen toiminnan rajoja yhdeksälle globaalille ilmiölle. Punaiset kiilat esittävät arvion ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmiöiden voimistumiseen. Lähde: Rockström et al (2009).

8 Vauhtia meriensuojeluun Rio+20-konferenssissa kiinnitettiin erityistä huomiota meriin, sillä niillä on keskeinen merkitys miljardien ihmisten päivittäisessä ravinnonsaannissa. Riossa otettiin selkeä edistysaskel merien happamoitumisen, rehevöitymisen, roskaantumisen ja laittoman kalastuksen torjumiseksi. Tärkein poliittinen saavutus oli päätös käynnistää neuvottelut meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi kansallisen määräysvallan ulkopuolisilla merialueilla. Valtiot sitoutuivat myös vähentämään vuoteen 2025 mennessä huomattavissa määrin merissä olevia jätteitä. Kaikille oikeus veteen! Riossa tunnustettiin vesi ja sanitaatio ihmisoikeutena. Kaikilla on oikeus turvalliseen ja kohtuuhintaiseen juomaveteen ja sanitaatioon. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan vuoden 2015 jälkeiselle globaalille kestävän kehityksen vesitavoitteelle. Meret ovat maailman luonnon monimuotoisuuden kehtoja, mutta vain 1,6 prosenttia niistä on suojeltuja. Suomi korostaa Rion jatkotyössä ekologisesti ja biologisesti tärkeiden merialueiden suojelua erityisesti arktisella alueella.

9 istockphoto

10 YK:n kestävän kehityksen hallinto uudistuu Riossa päätettiin uudistaa YK:n kestävän kehityksen hallinnon rakenne ja toiminnot. Tavoitteena on tehokkaampi ja osallistumista tukeva päätöksenteko, joka pohjautuu vankasti tutkimustietoon. Joskus vanhoja rakenteita on purettava uusien tieltä. Näin tapahtui, kun Riossa päätettiin lakkauttaa kaksi vuosikymmentä palvellut YK:n kestävän kehityksen toimikunta (Commission on Sustainable Development, CSD). Sen tilalle perustettiin korkean tason poliittinen foorumi (High-level Political Forum HLPF), jonka tarkoitus on tuoda edeltäjäänsä tehokkaammin valtion päämiehet ja ministerit yhteen arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista sekä luomaan suuntaviivoja tuleville vuosille. YK:n ympäristöohjelman uudistus Merkittävä päätös Riossa tehtiin YK:n ympäristöohjelman (United Nations Environment Programme, UNEP) vahvistamiseksi. Uudistuksen myötä maailman ympäristöministereiden roolia ja päätösvaltaa globaalien ympäristökysymysten ratkaisemisessa vahvistettiin. Tieteen ja politiikan välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja sidosryhmien ottaminen entistä tehokkaammin mukaan päätöksentekoon ovat uudistustyön keskiössä. UNEP lähtee myös toteuttamaan YK:n läpileikkaavia ympäristöstrategioita, joilla pyritään jalkauttamaan ympäristönäkökulma vahvemmin koko YK:n järjestelmään. YK:n ympäristökokous UNEPin uudistusten myötä globaalin ympäristöyhteistyön keskipisteenä on kaikki maailman valtiot säännöllisesti yhteen tuova YK:n ympäristökokous (UN Environment Assembly), jonka valmisteluun myös sidosryhmät ja tiedeyhteisö osallistuvat tehokkaasti.

11 suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestävän kehityksen toteutuminen edellyttää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden osallistumista. Suomessa kansallisen tahtotilan luomiseen pyritään uudella kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella. Suomessa Rion päätöksiä toimeenpannaan eri hallinnonaloilla ja yhdessä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Toimeenpanon seurannasta vastaa ministeriöiden rinnalla laajapohjainen Suomen kansallinen kestävän kehityksen toimikunta. Suomi laatii oman kestävän kehityksen sitoumusasiakirjansa: Suomi, jonka haluamme Tässä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan visiosta, toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteilla pyritään asettamaan suunta ja polku välttämättömiin muutoksiin ja ratkaisuihin, joiden toteuttaminen on aloitettava heti. Tavoitteena on, että yhteiskunnan eri toimijat voivat mahdollisimman laajasti tehdä oman osansa tavoitteiden toteutumiseksi. Toimenpidesitoumukset mahdollistavat kestävän kehityksen tavoitteiden konkretisoinnin yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, hallinnossa, yrityksissä, julkisyhteisöissä ja kansalaisten elämässä. Yhteiskuntasitoumus pyrkii yhdistämään ja kokoamaan hallinnon eri toimijat ja strategiat kokonaisvaltaisen muutoksen aikaansaamiseksi ja kertomaan, kuinka Suomi kantaa oman vastuunsa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. istockphoto

12