Ympäristöministeriö LIITE 2 Kestävän kehityksen verkkosihteeristö SUOMEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMIKUNNAN UUDELLEEN ASETTAMINEN

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö LIITE 2 Kestävän kehityksen verkkosihteeristö TAUSTAMUISTIO SUOMEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMIKUNNAN UUDELLEEN ASETTAMINEN Suomen kestävän kehityksen toimikunta asetettiin ensimmäisen kerran vuonna Toimikunnan kokoonpano tarkistetaan ministeri- ja kansanedustajajäsenten osalta aina eduskuntavaalien jälkeen. Edellisen kerran valtioneuvosto asetti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan Uudet ministeri- ja kansanedustajajäsenet nimitettiin toimikuntaan vaalien jälkeen Toimikausi päättyi asettamiskirjeen mukaisesti Laajapohjainen, avoimeen vuoropuheluun perustuva toimikunta on nostanut kansalliseen keskusteluun useita tärkeitä kestävän kehityksen teemoja, vaikuttanut hallitusohjelmien sisältöön, tukenut eri tahojen työtä sekä toiminut arvokkaana koherenssin rakentajana kestävän kehityksen kysymyksissä. Kesäkuussa 2006 hyväksytyn Kansallisen kestävän kehityksen strategian (Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi) mukaisesti tavoitteena on, että kestävän kehityksen politiikan jatkuvuus Suomessa taataan ja toimikunnan toiminta laajapohjaisena keskustelufoorumina turvataan. Strategiasta on laadittu myös valtioneuvoston periaatepäätös (joulukuu 2006). Useita strategian linjauksia on konkretisoitu Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa (huhtikuu 2007). Kansainvälinen viitekehys YK:n ympäristö- ja kehityskokouksessa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992 kestävän kehityksen ajatus tunnustettiin ensimmäistä kertaa korkealla poliittisella tasolla, ja maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä kansallisessa toiminnassaan ja kansainvälisessä yhteistyössä. Rion kokouksessa annettiin myös merkittävä signaali kansallisten kestävän kehityksen toimikuntien perustamiseksi. Toimintaohjelma Agenda 21:n mukaan valtioiden tulee mm. edistää ympäristö- ja kehityskysymysten kokonaisvaltaista integrointia päätöksentekojärjestelmään vahvistamalla institutionaalisia rakenteita sekä kehittää kansalaisten, kansalaisryhmien ja järjestöjen osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Vuonna 1993 perustettu Suomen kansallinen kestävän kehityksen toimikunta oli yksi ensimmäisistä kansallisista toimikunnista maailmassa, ja 1990-luvulla toimikunnan työ oli tiiviisti kytköksissä Rion päätösten kansalliseen toimeenpanoon ja seurantaan. Rion ympäristö- ja kehityksenkokouksen sekä vuoden 1997 YK:n yleiskokouksen kestävän kehityksen erityisistunnon (UNGASS) sitoumukset vahvistettiin vuonna 2002 pidetyssä mittavassa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa. Kokouksessa hyväksytyn Johannesburgin toimintaohjelman pääpainotukset olivat käytännön toimenpiteissä, joilla haluttiin tukea YK:n köyhyyden poistamiseen tähtääviä vuosituhattavoitteita, luonnonvarojen parempaa hallintaa ja käyttöä koskevia toimenpiteitä sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista koskevia sitoumuksia. Johannesburgin sitoumukset vaikuttivat merkittävästi myös Kansallisen kestävän kehityksen strategian painopisteiden valintaan. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Göteborgissa 2001 Kestävää kehitystä koskevan Euroopan unionin strategian, joka täydentää ja tukee EU:n ns. Lissabonin kilpailukykystrategiaa. Kestävän kehityksen strategian tarkistus hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa

2 Myös tarkistetussa EU:n strategiassa korostetaan laajapohjaisten kestävän kehityksen toimikuntien perustamista tai vahvistamista. Rion hengen mukainen kestävän kehityksen toimikunta toimii tällä hetkellä kahdeksassa EU:n jäsenmaassa, Suomi yhtenä niistä. Kuudessa EU-maassa toimii ympäristöneuvostoja ja joissain maissa hallituksen koordinaatioelimiä, joissa kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellään vaihtelevasti ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden osallistuminen ei ole säännönmukaista. Kansallisten toimikuntien rinnalle on joissain maissa perustettu myös alueellisia toimikuntia, kuten Espanjassa ja Belgiassa. Kansainvälisessä katsannossa Suomen toimikunta on pitkäikäinen, ja se on toiminut vakaalla pohjalla poliittisista muutoksista riippumatta. Rakenteeltaan sitä pidetään ainutlaatuisena hybridimallina, joka perustuu institutionaaliseen oppimiseen sekä hallituksen, hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutteiseen dialogiin kansallisen kestävän kehityksen politiikan suunnasta. Myös pääministerin 14-vuotista puheenjohtajuutta on pidetty Suomen mallille ominaisena. Suurin osa EU:n alueella toimivista toimikunnista on Suomen mallista poiketen hallituksista riippumattomia, kansalaisyhteiskunnan toimijoista pelkästään koostuvia neuvostoja, jotka toimivat hallituksen neuvonantajina tai painostusryhminä. Tavoitteet ja tehtävät Suomen kestävän kehityksen toimikunnan uudelleen asettaminen on koettu tarpeelliseksi toimikunnan jäsenistössä sekä keskeisissä ministeriöissä. Kestävän kehityksen valtavirtaistaminen kaikkeen politiikkaan sekä Kansallisen kestävän kehityksen strategian toimeenpanon edistäminen, arviointi ja seuranta vaativat tuekseen kansallisen koordinoivan elimen. Uuden toimikunnan tavoitteeksi onkin asetettu kestävän kehityksen strategisten tavoitteiden sisällyttäminen kansalliseen politiikkaan, yhteiskunnan eri toimijatahojen kestävän kehityksen työn, vuoropuhelun ja verkottumisen tukeminen sekä aloitteellisuus kansainvälisessä kestävän kehityksen yhteistyössä. Strategian tavoitteiden edistäminen, arviointi ja seuranta sekä toimeenpanon tuloksista tiedottaminen tulevat olemaan keskeisiä toimikunnan uuden mandaattikauden tehtäviä. Toimikunta huolehtii, että eri toimijatahot yhteistyössä ja omilla tahoillaan vievät eteenpäin strategian ehdotuksia. Toimikunnan tehtävänä on tällä kaudella vahvistaa vuoropuhelua erityisesti eduskunnan valiokuntien kanssa kansallisen kestävän kehityksen politiikan suunnasta. Kestävän kehityksen politiikan tuloksellisuutta seurataan edelleen kansallisen indikaattorityön kautta. Hallinnonalojen välinen kestävän kehityksen indikaattoriverkko kehittää ja päivittää kansallisia kestävän kehityksen indikaattoreita yhteistyössä toimikunnan kanssa. Lisäksi kansallisen kestävän kehityksen strategian jatkotyönä kehitetään systemaattinen malli, jonka avulla voidaan arvioida strategian vaikutuksia valtakunnan, alueellisella ja paikallisella tasolla. Toimikunta osallistuu arviointimallia koskevaan keskusteluun ja edistää kestävän kehityksen integroidun vaikutusarvioinnin käyttöönottoa strategian pohjalta laadittavissa ohjelmissa. Toimikunnan tärkeänä tehtävänä on edelleen sitouttaa mahdollisimman moni yhteiskunnan toimijataho edistämään kestävän kehityksen politiikkatavoitteita omassa toiminnassaan. Hallituksen suuntaan toimikunta toimii laajapohjaisena ja asiantuntevana korkean tason kestävän kehityksen kumppanuusverkostona. Sen roolia kestävän kehityksen koordinaatioelimenä suhteessa muuhun valtioneuvoston yhteydessä tehtävään työhön ja strategiaprosesseihin vahvistetaan. Toimikunta tukee kansallisen kestävän kehityksen politiikan tii-

3 Kokoonpano Toimikausi 3 viimpää kytkentää Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin sekä alueellisiin kestävän kehityksen prosesseihin ja seuraa niitä sekä osallistuu yhteistyöhön eurooppalaisten kestävän kehityksen verkostojen (European Sustainable Development Network, ESDN ja European Environment and Sustainable Development Advisory Councils / Sustainable Development Working Group, EEAC/SDWG) kanssa. Toimikunnan kokoonpano pidetään edelleen laajana (ks. ehdotus liitteenä), millä turvataan mahdollisimman edustava kansallinen sitoutuminen. Toimikunnan keskeiset tehtävät kulminoituvat kansallisen kestävän kehityksen strategian toimeenpanoon ja seurantaan. Strategian linjaukset käsittelevät kestävän kehityksen haasteita laajasti korostaen kestävän kehityksen taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten tasapainoista huomioimista. Tästä syystä on tärkeää, että kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ovat edustettuina toimikunnassa. Myös kytkentä globaalille sekä alue- ja paikallistasolle tulee näkyä kokoonpanoa tarkistettaessa. Varsinainen ja varajäsen valitaan joko samasta organisaatiosta tai samalla alalla toimivasta organisaatiosta. Jäsenistön tulee täyttää myös tasa-arvolain ( /232) 4 a :n asettamat vaatimukset. Toimikunta voi asettaa jaostoja ja työryhmiä. Jaostoihin ja työryhmiin voidaan kutsua myös toimikuntaan kuulumattomia jäseniä. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan helmikuussa 2007 perustama alue- ja paikallisjaosto (Apaja) jatkaa toimintaansa myös uuden toimikunnan alaisuudessa. Jaoston toimikausi alkoi , ja mandaatin mukaan se jatkuu toimikunnan toimikauden loppuun saakka, mikäli uusi kestävän kehityksen toimikunta asetetaan kaudeksi Toimikunnan pääsihteerinä toimii ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ja apulaispääsihteerinä ylitarkastaja Annika Lindblom ympäristöministeriöstä. Toimikunnan sihteerin tehtävät tehdään virkatyönä. Toimikunnan työn valmistelusta vastaa edelleen ympäristöministeriössä sijaitsevan sihteeristön lisäksi ministeriöiden välinen verkkosihteeristö, jonka ympäristöministeriö asettaa. Toimikunta voi kutsua asiantuntijoiksi toimintansa kannalta tärkeitä henkilöitä. Asiantuntijajäsenet nimetään, kun toimikunta on päättänyt työohjelmansa. Kansallisen kestävän kehityksen strategian (2006) tavoitteiden aikajänteeksi on määritelty noin 25 vuotta, ulottuen vuoteen Johannesburgin huippukokouksen tavoitteiden toteuttamisen aikataulut jatkuvat monen tavoitteen osalta vuoteen Tarkistetun EU:n kestävän kehityksen strategian mukaan Eurooppa-neuvosto päättää viimeistään vuoteen 2011 mennessä milloin EU:n kestävän kehityksen strategian kattava tarkistus on aloitettava. Kestävän kehityksen työ vaatii pitkäjänteisyyttä, tavoitteiden asettamista ylisukupolvisesti ja johdonmukaisuutta eri politiikkalohkojen kesken. Tästä syystä on pidetty tärkeänä, että kestävän kehityksen toimikunnan toimikausi ei noudata eduskuntavaalien nelivuotissykliä, vaan menee tämän kanssa lomittain. Näin varmistetaan, että toimikunnan tehtävät eivät ole liian sidottuja hallituksien ohjelmiin ja kokoonpanoihin ja että toimikunta voi käsitellä kestävän kehityksen kannalta tärkeitä kysymyksiä pidemmällä tähtäimellä. Toisaalta toiminta-

4 4 tapojen ja kokoonpanon tarkistaminen säännöllisin väliajoin on tarpeellista työn dynamiikan ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Toimikunnan toimikausi on ollut perinteisesti 5-vuotinen ja tätä käytäntöä on syytä jatkaa. Uuden toimikunnan toimikaudeksi esitetään siten XX.XX Toimikauden alkamisajankohta riippuu valtioneuvoston istunnon ajankohdasta, joka on vielä auki. Työ ja työskentelytapa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan toimikausi teemoitettiin erityisesti vuosina tehdyn kansallisen kestävän kehityksen kokonaisarvioinnin ja vuonna 2002 hyväksytyn Johannesburgin kestävän kehityksen toimintaohjelman pohjalta. Kokouksissa käsitellyt teemakokonaisuudet ovat siten pyrkineet heijastamaan sekä globaaleja trendejä ja ongelmia että kansallisessa politiikassa havaittuja haasteita. Tätä lähestymistapaa on pidetty hyvänä. Kansallisen kestävän kehityksen strategian toimeenpanon edistäminen, arviointi ja seuranta sekä toimeenpanon tuloksista tiedottaminen tulevat olemaan keskeisiä tehtäviä uuden toimikunnan työohjelmassa. Strategiassa esitetyn mukaisesti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puitteissa käynnistetään prosessi, jossa eri tahot yhteistyössä ja omilla tahoillaan vievät eteenpäin strategian ehdotuksia. Toimikunta laatii toimikaudelleen työohjelman, joka tukee ja konkretisoi strategian linjausten toimeenpanoa. Työohjelma toimii näin ollen strategian toimeenpanon toimintasuunnitelman raamina ja toimikunta toimeenpanon fasilitaattorina ja prosessinhoitajana. Myös toimikunnan mahdollisesti asettamien jaostojen ja ad hoc työryhmien työ kiinnitetään osaksi työohjelman toteuttamista. Toimikunnalle laaditaan myös viestintäsuunnitelma. Toimikunta kokoontuu lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Lisäksi toimikunta voi järjestää yleisiä seminaareja ja yhteistapaamisia eri toimijatahojen kanssa. Ministeriöihin nimetään kestävän kehityksen yhteyshenkilöt/koordinaattorit, jotka huolehtivat kestävää kehitystä koskevien asioiden koordinaatiosta oman hallinnonalansa sisällä. Yhteyshenkilöt osallistuvat Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksia valmistelevan verkkosihteeristön työhön, mikä sitouttaa eri sektorit valmistelutyöhön ja takaa tiedonsaannin ja vaihdon eri hallinnonalojen kesken. Esitetään, että ministeriöihin perustettaisiin myös sisäisiä kestävän kehityksen virkamiestyöryhmiä tai -verkostoja, jotka tukevat yhteyshenkilöiden työtä. Myös verkkosihteeristön kokoonpanoa tarkistetaan. Näin pyritään varmistamaan, että verkkosihteeristössä on jatkossakin edustettuna virkamiehiä kaikista kestävän kehityksen kannalta keskeisistä ministeriöistä. Verkkosihteeristölle laaditaan oma mandaatti. Rooli kansallisesti Koska Suomen toimikunta on hallitusvetoinen, toimikunnan jäsenillä on suora yhteys poliittisiin päättäjiin. Toimikunnan roolia hallituksen laajapohjaisena kestävän kehityksen intressiryhmänä ja asiantuntijaverkostona voidaan näin ollen vahvistaa. Toimikunta päätti lokakuun 2007 kokouksessa seurata hallitusohjelman linjauksen "valtionhallinto velvoitetaan ja kuntia kannustetaan laatimaan toimintaansa liittyvät kestävän kehityksen ohjelmat" toimeenpanoa. Toimeenpanon tueksi toimikunta laati ohjeiston, joka on toimitettu valtion- ja aluehallinnon organisaatioille. Se toimitetaan myös kunnille. Toimi-

5 5 kunta tulee selvittämään, minkälaisiin toimiin asianomaiset tahot ovat ryhtyneet. Toimeenpanon edistymistä tullaan tarpeelliseksi katsotuin keinoin fasilitoimaan ja tukemaan. Ensimmäinen toimeenpanon väliarvio käsitellään toimikunnan kokouksessa syksyllä Myös kuntien kehitystä seurataan. Myöhemmin myös arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia toimeenpanosta on ollut ja minkälaisia lisäkustannuksia tai taloudellisia säästöjä toimenpiteistä mahdollisesti on syntynyt. Toimikunnalla voi olla aktiivinen rooli myös muiden hallitusohjelman linjausten toimeenpanon edistämisessä edellyttäen, että ne tukevat kansallisen kestävän kehityksen strategian tavoitteita. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteistyötä valtioneuvoston kanslian yhteydessä tehdyn poikkihallinnollisen työn, kuten talousneuvoston ja ennakointiverkoston, sekä tulevaisuusselontekojen valmistelun kanssa lisätään. Näillä kaikilla on työssään kytkentä kestävän kehityksen politiikkaan, joten synergiaetuja voidaan löytää. Yhteistyöllä voidaan edistää suomalaisen politiikan johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä kestävän kehityksen kysymyksissä. Myös yhteistyötä ministeriöiden välisen sektoritutkimusohjelman ja erityisesti sen kestävän kehityksen jaoston kanssa ehdotetaan. Toimikunta eurooppalaisena toimijana Resursointi Tärkeänä haasteena on myös pidetty kansallisen toimeenpanon ja seurannan kytkemistä tiiviimmin EU-tason kestävän kehityksen työhön synergiaetujen ja asiantuntijaresurssien maksimoimiseksi. Tästä syystä verkkosihteeristön toimenkuvaa laajennettiin keväällä 2007 käsittämään myös EU:n kestävän kehityksen strategian toimeenpanoa ja seurantaa sekä eurooppalaista yhteistyötä koskevia kysymyksiä. Suomi on osallistunut aktiivisesti sekä Euroopan kestävän kehityksen verkoston (ESDN) että Euroopan ympäristöneuvostojen ja kestävän kehityksen toimikuntien verkoston (EEAC) työskentelyyn. Toimintaa ja tavoitteita kehitetään edelleen. Verkostot seuraavat kaikkien Euroopan kestävän kehityksen toimikuntien kestävän kehityksen politiikkaa ja strategioiden toimeenpanoa. ESDN toimii lisäksi EU:n kestävän kehityksen strategian tukiverkkona. Verkostot antavat mahdollisuuden vertailla eri maiden käytäntöjä ja malleja sekä yleistää parhaita/hyviä käytäntöjä. Suomi on toiminut aktiivisesti UM:n johtaman työryhmän johdolla YK:n kestävän kehityksen työssä (CSD) sekä EU- että YK-tasolla. Eri tahojen edustus työryhmässä on riippunut siitä, mitä teemoja kussakin syklissä on käsitelty. Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja on esitellyt CSD:n istuntojen tuloksia, ja jäsenillä on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä neuvotteluissa mukana olleille virkamiehille. Jatkossa ko. työryhmän ja toimikunnan yhteistyötä voidaan kehittää. Suomen toimikunnan työn kytkeminen myös muihin globaaleihin kestävän kehityksen prosesseihin tulee varmistaa tiivistämällä yhteistyötä ja vuorovaikutusta kansainvälisiä prosesseja seuraavien kansallisten valmistelu- ja seurantatyöryhmien ja neuvostojen kanssa (esim. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä). Toimikunnan menot maksetaan ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston toimintamäärärahoista ( ). Toimikunnan jäsentahoja pyydetään kartoittamaan mahdolli-

6 6 suuksiaan toimikunnan työn yhteydessä käynnistettävien kärkihankkeiden taloudelliseen tai muuhun resursointiin. Toimikunnan sihteeritehtävät tehdään virkatyönä. Toimikunnan työn valmistelusta vastaa edelleen ympäristöministeriöön sijoittuvan operationaalisen sihteeristön lisäksi ministeriöiden välinen verkkosihteeristö. Eri ministeriöiden virkamiesten rooli ja työpanos korostuu kokousteemasta riippuen. +++