Kaupunginhallitus Sivu 1 / 124. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 124 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-21:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Kurt Byman, poistui klo käsittelyn aikana, saapui klo käsittelyn alkaessa Seppo Huhta, saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn päätyttyä Tiina Elo, puheenjohtaja klo alkaen 232 Christina Gestrin Maria Guzenina, poistui klo käsittelyn aikana Jukka Vilske, saapui klo käsittelyn aikana Tiina Ahlfors, poistui klo käsittelyn aikana Saara Hyrkkö, poistui klo käsittelyn aikana Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi, poistui klo käsittelyn aikana Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo käsittelyn ajaksi, saapui klo 19.48, poistui klo käsittelyn päätyttyä Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi valtuuston puheenjohtaja Marika Niemi valtuuston I varapuheenjohtaja poistui klo käsittelyn aikana Arja Juvonen valtuuston II varapuheenjohtaja poistui klo käsittelyn aikana Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Kimmo Sarekoski henkilöstöjohtaja, poistui klo Juha Sandberg psykologi, Vival, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 124 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Tiina Elo Puheenjohtaja 232 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Teemu Lahtinen Tiina Elo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 124 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 209 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen 7 eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 212 Ympäristölautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali (Kv-asia) 213 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 10 Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden rakennuttamisen jälleenrahoittamista varten (Kv-asia) 214 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 12 Pitkäjärven Vapaaehtoisen Palokunta Ry:n otettavalle lainalle (Kv-asia) Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 15 Invalidisäätiön kiinteistöleasingsopimukselle (osittain Kvasia) Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin 18 vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta (osittain Kv-asia) 217 Erhenumero Weegee Oy:lle myönnetyn lainan tarkennus Selvityksen ja lausunnon antaminen Eduskunnan 30 oikeusasiamiehen kanslialle esteettömyyden ja vaalisalaisuuden toteutumisesta Espoon kaupungin äänestyspaikoissa 220 Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen 35 johtajan vuosilomasijaisten määrääminen Vuoden 2015 toukokuun kuukausiraportti Liikunta- ja nuorisopalvelujen merelliseen yksikköön tehty 38 erityistarkastus 223 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Valtuustoaloite Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin 53 käyttöönotosta (Kv-asia) Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja 56 maisemanhoitosuunnitelmasta (Kv-asia) Tarkistetun aiesopimuksen hyväksyminen Kehä I 64 parantamisesta Keilaniemessä Tuomarila II, asemakaavan muutoksen sekä 79 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 86 tarkistaminen Selvityksen ja lausunnon antaminen eduskunnan 89 oikeusasiamiehen kanslialle koskien pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutusta ja katutöiden koulutusvaatimuksia 230 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 98 valituksesta koskien asemakaavan Vermontie, alue , hyväksymispäätöstä 231 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee kaupunginhallituksen elinkeino- 106

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / 124 ja kilpailukykyjaoston tontin varaus -päätöstä Pelastakaa Lapset Ry:lle 232 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 111

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Teemu Lahtinen ja Tiina Elo.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / / Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Maria Guzeninan (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle Jukka Vilskeen (SDP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen Maria Guzeninan (SDP) henkilökohtainen varajäsen Minna Eväsoja (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ajankäytölliset syyt. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Minna Eväsoja

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / / Ympäristölautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäsenen Mika Leppisen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anne- Maritta Talaslahden (Kok.) tilalle Atte Kalevan (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ympäristölautakunnan jäsenen Mika Leppisen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Anne-Maritta Talaslahti (Kok.) pyytää saapuneella kirjeellään ero em. tehtävästä perusteena pitkät ulkomaan asumisjaksot, jotka estävät toimimisen em. tehtävässä. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 124 Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Anne-Maritta Talaslahti

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden rakennuttamisen jälleenrahoittamista varten (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 124 Selostus Espoon Asunnot Oy on rahoittanut yhdeksän vuosina valmistunutta vuokra-asuntokohteen rakennuttamista ns. vanhoilla korkotukilainoilla. Alkuperäisten lainojen laina-ajat olivat 35 vuotta ja olisivat siten ulottuneet vuoteen 2030 asti. Vuonna 2003 nämä korkotukilainat kuitenkin uudelleen järjesteltiin 12 vuoden Bullet-lainoiksi, eli kertalyhenteisiksi lainoiksi. Bullet-lainat erääntyvät maksettavaksi vuoden 2015 aikana. Espoon Asunnot Oy haluaa kuitenkin pitää kiinni alkuperäisten lainojen lyhennysaikataulusta ja jälleenrahoittaa 50 % Bullet-lainoista uudelleen 15 vuoden tasalyhenteiksi lainoiksi. Tämä vastaa sitä summaa, joka olisi ollut jäljellä alkuperäisistä korkotukilainoista samaan aikaan ja näillä järjestelyillä kohteiden lainat tulisivat poismaksetuiksi alkuperäisen suunnitelma mukaan. Vuokrakohde Lainan lyhennys Maakravunkuja ,49 Hyljelahdentie ,71 Merivirta ,56 Kuuttikuja ,18 Holmankorpi ,80 Sokerilinnantie ,98 Sokerilinnantie ,98 Merivirta ,94 Arvelantie ,10 Yhteensä ,74 Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta euron kilpailutuksen perusteella otettavalle 15 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. Tällä lainalla jälleenrahoitetaan puolet vuonna 2015 erääntyvistä Bullet-lainoista. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Pitkäjärven Vapaaehtoisen Palokunta Ry:n otettavalle lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta Ry kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Lainan vastavakuudeksi saadaan kiinteistökiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa taattavien lainojen määrä Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 124 Selostus Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta ry (myöhemmin PjVPK) anoo Espoon kaupungin omavelkaista takausta käynnissä olevaan paloaseman laajennushankkeeseen otettavalle lainalle. PjVPK toimii koko Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen alueella. Ensisijainen toiminta-alue on Espoon päivystysalueella, mutta toiminta ulottuu myös Raaseporin ja Lohjan alueelle sekä naapurikuntiin (Vantaa, Helsinki). Pitkän ajan vaihteluvälillä ( ) tehtäviä on keskimäärin 50 kpl/vuosi. Pitkäjärven VPK ry on yleisessä kokouksessaan päättänyt ryhtyä rakennushankkeeseen, jonka tarkoituksena on taata toimiva ympäristö tehokkaalle palokuntatoiminnalle. Hanke myös parantaa työturvallisuutta vähentämällä altistumista myrkyllisille palotuotteille palattaessa paloasemalle. PjVPKn kiinteistö sijaitsee Espoossa, osoitteessa Palokunnanpuisto 5. Nykyinen rakennus on pinta-alaltaan 510 neliömetriä, josta VPK:n käytössä on 260 neliömetriä. Loput tilat on annettu vuokralle. Rakennushankkeen päättyessä VPK:lla tulee olemaan ulosvuokrattavaa peruskorjattua tilaa n. 140 neliömetriä ja paloasematilaa omassa käytössä 461 neliömetriä. Samassa yhteydessä koko rakennuksen talotekniikka uudistetaan nykyaikaisilla energiaa säästävillä laitteilla. Myös hallipaikkoja lisätään, mikä on perusteltua, koska tällä hetkellä kaikki ajoneuvot eivät mahdu kalustohalliin. Paloaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinä-elokuussa ja uusi paloasema on tarkoitus vihkiä käyttöön joulukuussa Koko hankkeen kustannusarvio on euroa (sis. alv), näistä kustannuksista paloaseman kustannuksia on euroa. Loput kustannuksista kohdistuvat ulosvuokrattaviin tiloihin, ja nämä kustannukset on saatu katettua PjVPKn omilla varoilla mm. myymällä omistuksessa ollut Asunto Oy Lähderannan osakkeet. PjVPK on hakenut palosuojelurahaston avustusta rakennushankkeeseen, mutta avustusta ei saatu. Keva on alustavien keskustelujen perusteella ollut valmis myöntämään euron lainan, laina-ajalla 20 vuotta, mikäli siihen on Espoon kaupungin omavelkainen takaus. Lainalle on laskelmissa käytetty 4 %:n vuotuista korkoa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva palokuntasopimus PjVPKn kanssa se ja on myös puoltanut hanketta palosuojelurahastolle tehdyssä avustushakemuksessa. Kuluvana vuonna on arvioitu maksettavan korvauksia n euroa, josta kiinteistökorvaus euroa. Tämä avustus on laskettu nykyisen neliömäärän mukaan ja korjauksen jälkeen on arvioitu, että korvaus

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 124 lasketaan PjVPK tulevan käytettävissä olevan neliömäärän mukaan, jolloin avustus olisi n euroa vuodessa. Laskelma PjVPK tuotoista ja kuluista vuonna 2016 euroissa Osastojen tuotot Osastojen kulut Osastojen kulujäämä Kiinteistön tuotot: Vuokrat Sähkökorvaukset Muut tuotot Kiinteistön kulut Kiinteistön ylijäämä Sopimuskorvaus Kiinteistökorvaus lainakorot keskimäärin 4 % mukaan Tilikauden tulos Lainan lyhennys Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Invalidisäätiön kiinteistöleasingsopimukselle (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh Reijo Tuori, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan ostosopimusluonnoksen sekä oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään siihen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia, 2 ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 2.1 Velallinen Edunsaaja Invalidisäätiö Pohjola pankki Oyj Takausvastuun enimmäismäärä euroa Vuokra-aika takaus kattaa kaikki velallisen leasingrahoitussopimuksiin perustuvat vastuut sekä vuokrakohteen rakennusaikana että sitä seuraavana vuokra-aikana, jonka pituus on 20 vuotta. Lyhennykset kiinteä leasingvuokra, jäännösarvo 20 vuoden jälkeen 50 % Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takauksen vastavakuudeksi saadaan kiinteistökiinnitys, jonka suuruus on 1,3 kertaa takausvastuun määrä sekä

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 124 toissijainen osto-oikeus leasingsopimuksen kiinteistöön Takausprovisio Takauksesta peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Ostosopimus (Salainen Julkisuuslaki 24 kohta 20) Invalidisäätiö on vuonna 1940 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka pääasiallinen toiminta nykyään on ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen. Opetusta toteutetaan säätiön yksikössä nimeltään Keskuspuiston ammattiopisto. Tämän lisäksi Invalidisäätiö harjoittaa liiketoimintaa omistamansa osakeyhtiön Orton Oy:n kautta. Yhtiö tarjoaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito- ja kuntoutuspalveluja. Keskuspuiston ammattiopistolla on päätoimipisteet Helsingissä Ruskeasuolla ja Metsälässä sekä Espoossa Leppävaarassa. Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa vuosittain opiskelupaikan yli sellaiselle opiskelijalle, jotka vamman, sairauden tai muun erityisen oppimisvaikeuden takia eivät kykene suoriutumaan opinnoistaan normaaleissa ammattioppilaitoksissa. Toiminta perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään koulutuksen järjestämislupaan ja se rahoitetaan ministeriön valtionosuusrahoituksella. Ammatillisia erityisoppilaitoksia on Suomessa seitsemän, Keskuspuiston ammattioppilaitos on näistä toiseksi suurin ja ainoa, joka toimii Espoon alueella. Keskuspuiston ammattiopisto työllistää yli 490 työntekijää, joista espoolaisia on noin 100. Ammattiopiston nykyiset rakennukset Leppävaarassa ovat vanhentuneet tilaratkaisuiltaan ja niissä on merkittävästi korjausvelkaa, eikä niitä kannata peruskorjata. Näin ollen Invalidisäätiöllä on tarve uusille tiloille ja niihin Leppävaaran alue soveltuu hyvin. Uudet tilat on tarkoitus toteuttaa niin, että ne vastaavat tulevaisuuden toiminnallisia vaateita ja ovat terveelliset, taloudelliset sekä ympäristöystävälliset. Koulurakennuksen myötä tilatehokkuutta

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 124 parannetaan ja siihen siirretään Ruskeasuon sairaalarakennuksessa olevat opetustoiminnot. Myös oppilasasuttaminen on tarkoitus keskittää koulun kupeeseen rakennettavaan asuinrakennuksen ja näin muodostaa Leppävaaran alueelle Keskuspuiston ammattiopiston päätoimipaikka. Suunnitellun n neliömetrin koulurakennuksen kustannusarvio rakennusaikaisine rahoituskustannuksineen sekä pysäköintiratkaisuineen on n. 45 milj. euroa. Rakentaminen pyritään aloittamaan keväällä 2016 ja koulurakennukset on suunniteltu valmistuvan syksyllä Rakentamista koskevan urakan Invalidisäätiö tulee kilpailuttamaan erikseen. Invalidisäätiö anoo Espoon kaupungilta takausta 20 vuoden kiinteistöleasingsopimukseen koulurakennuksen rahoittamista varten. Invalidisäätiö on neuvotellut alustavan leasingsopimuksen Pohjola Pankin kanssa rakennettavasta koulukiinteistöstä sekä vuokrattavasta maaalueesta, joka sijaitsee Invalidisäätiön tontilla. Leasingsopimuksen mukainen päävelka on enintään 45 milj. euroa. Invalidisäätiö ja Pohjola Pankki ovat myös solmineet alustavan sopimuksen rakennuksen osto-oikeudesta. Espoon kaupungilla on takauksen vastavakuutena toissijainen osto-oikeus rakennukseen. Sekä Invalidisäätiöllä että Pohjola Pankilla on oikeus irtisanoa leasingsopimus päättymään, kun varsinaista vuokra-aikaa on kulunut 15 vuotta. Keskuspuiston ammattiopiston tulos 2014 oli euroa ja koko Invalidisäätiön toiminnan ylijäämä euroa. Keskuspuiston ammattiopiston vanhojen Leppävaarasta ulkoa vuokrattujen tilojen kustannukset euroa vuodessa poistuvat uusien tilojen käyttöönoton myötä. Uuden kiinteistön vuosittaiset leasingmaksut ovat noin euroa vuodessa joten kassavirta paranee tältä osin. Tiedoksi - Pohjola Pankki Oyj - Invalidisäätiö

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Suuperko, puh Kirsi Remes, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön, 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Byman teki hylkäysehdotuksen. Guzenina kannatti Elon pöydällepanoehdotusta. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: uusi päätösehdotuksen kohta 3: kehottaa kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Guzenina Ahlforsin kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteluun siten, että kaupunginhallitus valitsee syksyllä Espoon Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kahden eri

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 124 vaihtoehdon väliltä, joista toinen on esittelytekstin kolmosvaihtoehto ja toinen nelosvaihtoehto. 2. kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään valmistelun esittelytekstin vaihtoehtojen 3 ja 4 mukaisesti. siten, että valittu vaihtoehto on toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Guzeninan palautusehdotuksen. Ahlfors Guzeninan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 1) kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering - liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman vaihtoehdon VE3. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Ahlforsin muutosehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön, 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta, 3 kehottaa kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Liite

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 20 / Catering vaihtoehdot 1-3 tulot ja menot avattuina 3 Catering vertailu nykyiseen 4 Catering kooste vaikutuksista 5 Catering materiaali Palmia markkinatarkastelu 6 Catering tilinpäätöksen 2014 lukuerittely 7 Äänestys 216 Selostus Taustaa ja lähtökohta Espoo Catering -liikelaitos on toiminut liikelaitoksena vuodesta 2009 ja laskelmien mukaan tuottavuus on tänä aikana kehittynyt + 24 %. Teknologia ja toimintatapojen kehittyminen ovat mahdollistaneet yhä suuremman ateriatuotannon ja keskittymisen asiakastyöhön. Vuonna 2017 valmistuva keskuskeittiö parantaa tuoteturvallisuutta ja tehostaa edelleen toimintaa. Cateringin liikevaihto on 45 milj. euroa. Liikelaitoksessa työskentelee 487 henkilöä. Keittiöitä on 266, joista tuotantokeittiöitä on 80 ja palvelukeittiöitä on 186. Ruokaa toimitetaan lisäksi 104 palvelupisteeseen. Espoo Catering -liikelaitos tuottaa 15,4 milj. ateriaa vuodessa, päivittäin noin asiakkaalle. Cateringin myynti jakautuu seuraavasti (2014): - suomenkielinen opetus 14,62 milj. euroa - suomenkielinen päivähoito 14,83 milj. euroa - vanhustenpalvelut 6,0 milj. euroa - ruotsinkielinen päivähoito 2,05 milj. euroa - ruotsinkielinen opetus 1,8 milj. euroa - terveyspalvelut 0,49 milj. euroa - perhe- ja sosiaalipalvelut 0,42 milj. euroa - yleishallinto 0,19 milj. euroa - liikelaitokset 0,17 milj. euroa - tekninen ja ympäristötoimi 0,11 milj. euroa - sosiaali- ja terveystoimen esikunta 0,03 - muu sivistystoimi 0,07 - palveluliiketoimen toimiala 0,03 - ulkoinen myynti 2,18 milj. euroa Ulkoista myyntiä ovat mm. eläkeläisateriat, yksittäiset vierasateriat, erilaiset tilaukset ja tarjoilut kaupungin tiloissa, asukaspuistoruokailu, myynti erilaisille sopimuskumppaneille ja henkilöstöruokailu. Suurin ulkoisen myynnin liikevaihto tulee henkilöstöruokailusta. Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen selvittämisen taustalla on kuntalain ja kilpailulain muutokset sekä Kilpailuja kuluttajaviraston tiedustelu liittyen kunnallisen liikelaitoksen ulkoiseen myyntiin. Kuntalain ja kilpailulain mukaan tuli se osa liikelaitosta, jossa toimitaan markkinoilla kilpailutilanteessa, lopettaa tai yhtiöittää mennessä. Selvityksen taustalla oli myös kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisten toimialan tavoitteiden toteuttaminen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 124 Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU - ohjelma) hyötytavoitteet ja linjaukset ja ohjelmasuunnitelman Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamalliin ja toteaa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Lisäksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan tilaaja-tuottajamallin toimivuutta mallin soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Markkinat Muissa kuusikkokunnissa on käytössä joko liikelaitosmalli (Oulu, Tampere ja koulu- ja päiväkotiruokailun sekä hoivapalvelujen osalta Helsinki) tai yhtiömalli (markkinoilla toimiva yhtiö Turussa ja henkilöstöruokailun osalta Helsingissä, in house yhtiö Vantaalla). Pääkaupunkiseudun markkinoilla toimii yksityisiä catering-yrityksiä, joista liikevaihdoltaan isoimpia ovat Fazer Food Services, Sodexo, Katri Antell ja ISS. Projektointi Liiketoimintajohtaja perusti Cateringin organisoinnin vaihtoehtojen suunnittelua ja arviointia varten projektin. Projektipäällikkönä toimi liiketoimintajohtaja ja sihteerinä Palveluliiketoimialan hallinto- ja kehittämisjohtaja. Projektiryhmässä oli Sivistystoimialan edustaja, Sosiaali- ja terveystoimialan edustaja, henkilöstön edustaja, Cateringin toimitusjohtaja, neljä Cateringin substanssiasiantuntijaa sekä toimialan viestintäpäällikkö. Projektista informoitiin Kuluttaja- ja kilpailuvirastoa ja samalla ilmoitettiin, että markkinoilla kilpaileva toiminta joko yhtiöitetään tai lopetetaan. Toimintaa on jatkettu toistaiseksi entisellään. Yhteistoiminta Liiketoimintajohtaja piti Espoo Catering -liikelaitoksen henkilöstölle infotilaisuudet ja toiminnan järjestämisen selvittämisestä. Tilaisuuksiin oli kutsuttu liikelaitoksen koko henkilöstö. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin liiketoimintajohtaja vastasi. Lisäksi projekti on viestinyt sähköisellä uutiskirjeellä kohderyhmän henkilöstölle ja esimiesviestinnän kautta. Projektiryhmässä on ollut henkilöstön edustaja. Projektiryhmän työ on edennyt hyvässä yhteishengessä.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 124 Valmistelutyön etenemisestä on raportoitu kaupungin henkilöstötoimikunnalle 11.2., ja Organisointivaihtoehtoja on käsitelty toimialan henkilöstötoimikunnassa tilaaja-tuottaja mallin käsittelyn yhteydessä kuukausittain alkaen otsikolla tilaajatuottajamallin käsittelyn tilannekatsaus (kokoukset ja sekä 8.1., 21.1, 5.2., 17.2., 5.3., 17.3., 14.4., 21.4., 28.4., ja ). Yhteistoimintaneuvottelu pääluottamusmiesten kanssa on pidetty ja Projektiryhmän selvitystyö esiteltiin Palveluliiketoimen toimialan henkilöstötoimikunnassa ja työpaikkakokouksiin asia viedään päätösvaiheen jälkeen. Vaihtoehtojen selvittämisen prosessi Projektiryhmä on kokoontunut 10 kertaa seuraavasti: 8.1., 15.1., 26.1., 4.2., 12.2., 25.2., 11.3., 13.4., ja Projektin tavoitteena oli: 1) Selvittää malli, jolla kaupungin tarvitsemat catering -palvelut voidaan tuottaa lakia noudattaen, kokonaistaloudellisesti ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus huomioiden 2) Toteuttaa kaupungin TATU -tavoitteita 3) Toteuttaa kaupunginhallituksen päätöksen linjauksia. Vaihtoehtojen suunnittelun ja arvioinnin taustamateriaali Projektiryhmä keräsi taustamateriaalin, johon sisältyy seuraavat aineistot: - Catering kooste vaikutuksista: taulukko, jossa kuvataan projektissa tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia toiminnan, henkilöstön, kaupungin kokonaistalouden, sisäisten asiakkaiden, johtamisen/organisaation, kuntalaisten ja elinkeinoelämän, sopimustoimittajien/markkinoiden sekä kaupungin sisäisten tukipalvelujen osalta. - Catering vertailu nykyiseen: taulukko, jossa on vertailtu vaihtoehtoja nykyiseen toimintamalliin sovittuja vertailu kriteereitä vasten. - Catering vaihtoehdot 1-3 tulot ja menot avattuina: taulukko, jossa on selvitetty tarkemmin "Catering vertailu nykyiseen" -taulukon lukuja. - Catering tilinpäätöksen 2014 lukuerittely: taulukko, johon on kerätty viimeisimmän tilinpäätöksen mukaiset luvut eriteltyinä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 124 Palveluliikelaitosten johtokunnalle pidettiin asiasta infotilaisuus ja asiaa selostettiin kaupunginhallitukselle Organisointivaihtoehdot Tarkastelussa olivat seuraavat vaihtoehdot: VE1 Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti lopetetaan - Sosiaalihuoltolain ulkopuolisten eläkeläisaterioiden ja muiden yksittäisten vierasaterioiden myynti lopetetaan - Sopimusruokailu Luksialle loppuu. Asukaspuistojen välipalamyynti loppuu. - Koulujen tiloissa tapahtuvalle ulkoiselle toiminnalle, yksityisille päiväkodeille ja iltapäiväkerhoille ei myydä - Ulkopuoliset tilaukset ja tarjoilut lopetetaan (kaupungin henkilökunta, puolueet, järjestöt) - Haukitalon sekä Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien keittiötoiminta loppuu EC:ltä - Kauklahden Elä ja Asu -yksiköstä,tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksesta, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalosta vapautuvaa ruokatuotantokapasiteettia hyödynnetään aterioiden lähettämiseen - Ulkoisen myynnin loppuessa on tuotantokapasiteetti jonkin verran vajaalla käytöllä, samoin tilojen käyttö. VE2 Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti yhtiöitetään. - Ulkoinen liiketoiminta myydään ulkopuoliselle yhtiölle. Tällöin Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon sekä Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien keittiötoiminta loppuu EC:ltä ja siirtyy yhtiölle. - Käytännössä myös Espoon keskuksen palvelutalon, Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen keittiötoiminta loppuu EC:ltä ja siirtyy yhtiölle - Sopimusruokailu Luksialle sekä asukaspuistojen välipalamyynti loppuvat EC:ltä ja yhtiö tuottaa niitä halutessaan. Samoin koulujen tiloissa tapahtuva ulkoinen myynti yksityisille päiväkodeille ja iltapäiväkerhoille sekä muut ulkopuoliset tilaukset ja tarjoilut loppuvat EC:ltä ja yhtiö tuottaa niitä halutessaan - Ulkoisen myynnin loppuessa on tuotantokapasiteetti jonkin verran vajaalla käytöllä, samoin tilojen käyttö. VE3 Liikelaitoksen ulkoinen myynti kilpailutetaan ja sen tuottaa markkinoilla toimiva sopimustoimittaja. Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon. - Ulkoinen liiketoiminta kilpailutetaan, jolloin käytännössä kilpailutetaan myös Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon, Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien koko keittiötoiminta sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Espoon keskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen koko keittiötoiminta - Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 24 / Em. keittiöissä valmistetut, muihin yksiköihin lähtevät ateriat siirretään muiden keittiöiden valmistettavaksi (tuo painetta keskuskeittiön valmistumiselle) - Sopimusruokailu Luksialle loppuu. VE4 Liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin ulkopuolisille tahoille. - Cateringin koko liiketoiminta siirtyy liikkeenluovutuksena kaupungin perustamalle yhtiölle. Käytännössä toiminta säilyy ennallaan. Henkilöstö siirtyy nykyisine palvelussuhteen ehtoineen. - Yhtiö tuottaa palveluja maks. 10 % liikevaihdostaan (n. 4 milj. euroa) ulkoisille markkinoille - Markkinoilla toimivaa yhtiövaihtoehtoa ei otettu tarkemmin selvitykseen, koska Cateringin koko palvelukokonaisuuden kattavaa kilpailua ei ole riittävästi markkinoilla. Organisointivaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu Selvityksessä on tehty vaikutusarvioita seuraavista näkökulmista: - toiminta - henkilöstö - kaupungin kokonaistalous - sisäiset asiakkaat - kaupungin johtaminen ja organisaatio - sopimustoimittajat/markkinat - kaupungin sisäiset tukipalvelut. Vaikutusarvioinnin jälkeen vaihtoehtoja on verrattu nykyiseen toimintamalliin siten, että vertailukriteereinä on käytetty kaupunginhallituksen asettamia seuraavia linjauksia: - johtamisjärjestelmä selkiytyy - organisointi koko kaupungin näkökulmasta - toimivien markkinoiden hyödyntäminen - merkittävä tuottavuuden kasvattaminen ja taloudelliset säästöt - palvelujen laadun parantaminen. Vertailun lisäksi on tehty riskitarkastelu, jossa on arvioitu kunkin vaihtoehtomallin olennaisimmat riskit vs. kaupunginhallituksen asettamat linjaukset. Tarkoituksena on identifioida riskit, jotta mallin käytännön toteutus voidaan suunnitella niin, että riskit eivät realisoidu. Vaikutusarvioinnit, vaihtoehtojen vertailu nykyiseen toimintamalliin nähden ja riskitarkastelu on koottu liitteenä oleviin taulukoihin. Seuraavassa on esitetty vaikutusten ydinkohdat. Henkilöstövaikutukset Kolmessa ensimmäisessä vaihtoehdossa henkilöä siirtyy Cateringin toimipisteestä toiseen luonnollista poistumaa korvaamaan. Henkilöstövaikutuksia tukipalveluihin ei ole.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 124 Yhtiömallissa koko henkilöstö siirtyy yhtiölle liikkeenluovutuksessa ja työehtosopimus vaihtuu nykyisen sopimuskauden päättyessä Eläkevakuutusyhtiönä säilyy KEVA. Peruskaupungin henkilöstöedut korvautuvat yhtiön henkilöstöeduilla, joista kaupunki päättää erikseen. Yhtiömallissa liiketoimintaosaamisen merkitys hieman kasvaa ja toimenkuviin tulee mahdollisesti muutoksia. Vaikutus kaupungin kokonaistalouteen Vaihtoehtojen 1 ja 2 nettovaikutus kaupungille on -0,3 milj. euroa. Vaihtoehdossa 3 nettovaikutus kaupungille on +0,15 milj. euroa. Mikäli eläkeläisaterioiden subventio lopetettaisiin, säästövaikutus kaikissa vaihtoehdoissa olisi lisäksi +0,2 milj. euroa. Yhtiömallissa nettovaikutus on alla olevien oletusten perusteella arviolta +1,9 milj. euroa (= 1,6 +0,5-0,18): - TES:n vaihtuminen PAMTES:iin mahdollistaisi säästöjä henkilöstökuluihin. Arvio PALMIA casen perusteella +1,6 milj. euroa. PAMTES ei ole ainoa vaihtoehto, mutta kaupungin talouden kannalta sen on arvioitu olevan edullisin - ulkoista myyntiä on mahdollista lisätä noin 2,5 milj. euroa ilman, että yhtiön yleiskulut olennaisesti lisääntyvät. Nettovaikutus + 0,5 milj. euroa - Ostotoiminnon muodostaminen kaupungille lisää kustannuksia arviolta 0,18 milj. euroa - Ulkoinen myynti mahdollistaa kaupungin tilojen monipuolisen hyötykäytön ja lisätulot - Subventioiden lopettaminen mahdollistaisi lisäsäästöjä (ei tarkoita henkilöstöruokailua) - Arvonlisäverottoman kouluruokailun vaikutus arvioidaan erikseen. Muut vaikutukset Vaihtoehdoissa 1 ja 2 eläkeläiset (230 hlö/pv) ja muut ulkopuoliset lounasasiakkaat (80 hlö/pv) eivät ruokaile kaupungin järjestämissä toimipisteissä. Vaihtoehdoilla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 3 kaupunki tuottaa samat palvelut, mutta kilpailutetuilla markkinahinnoilla. Runsaan yhden miljoonan euron liiketoiminta siirtyy markkinoille. Vaihtoehdolla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 4 kaupungin tilojen monikäyttö mahdollistuu ja pienentää sisäisten asiakkaiden vuokrakustannuksia. Sivistystoimessa pienille päiväkodeille yhtiö toimittaa ruoan, mutta päivähoito järjestää ruokailun itse. Yhtiöllä on selkä tasejatkuvuus ja joustavammat toimintamallit. VE1:ssä, VE2:ssa ja VE3:ssa alv-vaikutusta ei kouluruokailun osalta ole. VE4:ssa eli yhtiövaihtoehdossa olisi tarkoituksenmukaista ostaa kouluruokailun ruokatarvikkeet suoraan kaupungin omana ostona niin, että

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 124 Päätöshistoria yhtiö laskuttaisi kaupungilta vain ruoan valmistuksen ja muun ruokailuun liittyvän palvelun. Tällöin myös tässä vaihtoehdossa kouluruokailun alvvaikutus on kutakuinkin olematon. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena ja yhtiöittäminen malleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut, jolloin tilojen laajempi hyötykäyttö mahdollistuu. Johtopäätökset Kaupunginhallitus Projektiryhmä ei ole katsonut, että edellä kuvattujen vaihtoehtojen lisäksi olisi muita selvitettäviä vaihtoehtoja. Projektiryhmä ehdottaa, että vaihtoehtoa 1 ei toteuteta sosiaalisista tarkoituksenmukaisuussyistä. Henkilöstön edustajat pitävät vaihtoehtoa 3 kaupungin kannalta parhaimpana. Toimialajohdon näkemys on, että vaihtoehto 4 (in house -yhtiö) on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Johtamisjärjestelmää selkeytetään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. - Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen - Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. - Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. - Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 27 / Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. - Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin 344 pykälän jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 217 Kaupunginhallitus Sivu 28 / Erhenumero

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / / Weegee Oy:lle myönnetyn lainan tarkennus Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus tarkistaa myöntämäänsä lainaa seuraavasti: Vakuudet: vakuuksia ei vaadita. Lainan muut ehdot pysyvät samoina. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Päätös kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on kokouksessaan myöntänyt lainan Weegee Oy:lle. Lainaa oli yhteensä 4,36 milj. euroa ja se myönnettiin 15 vuodeksi, neljällä vapaavuodella. Lainan viimeinen erä erääntyy maksettavaksi ja tällä hetkellä lainaa on jäljellä yhteensä euroa. Lainan vakuudeksi vaadittiin 1,2 kertaa lainan määräiset panttikirjat. Weegee Oy on myynyt kiinnittämänsä tontin Espoon kaupungille. Koska Weegee Oy on Espoon kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö, ei lainan vakuutta ole enää perusteltua vaatia. Tiedoksi - Weegee Oy

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / /2015 Keskusvaalilautakunta Selvityksen ja lausunnon antaminen Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle esteettömyyden ja vaalisalaisuuden toteutumisesta Espoon kaupungin äänestyspaikoissa Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus toimittaa Eduskunnan oikeusasiamiehelle keskusvaalilautakunnan antaman selvityksen esteettömyyden ja vaalisalaisuuden toteutumisesta Espoon kaupungin äänestyspaikoissa, ja ilmoittaa omana lausuntonaan yhtyvänsä selvityksessä esitettyyn. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Selvitys- ja lausuntopyyntö 9 Tarkastuspöytäkirja 10 S-posti Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pyytää päivätyllä kirjeellään keskusvaalilautakunnan selvitystä ja kaupunginhallituksen lausuntoa esteettömyyden ja vaalisalaisuuden toteutumisesta Espoon kaupungin ennakkoäänestyspaikoilla ja vaalipäivän äänestyspaikoilla. Lausunto tulee antaa mennessä. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia teki eduskuntavaalien yhteydessä tarkastuksen Espoon, Helsingin ja Vantaan ennakkoäänestyspaikkoihin. Tarkastuspöytäkirja on esityslistan liitteenä. Päätöshistoria Keskusvaalilautakunta Päätösehdotus Keskusvaalilautakunnan sihteeri Risto Pirkanniemi Keskusvaalilautakunta

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 124 antaa seuraavan selvityksen kaupunginhallitukselle esteettömyydestä ja vaalisalaisuuden turvaamisesta Espoon kaupungin äänestyspaikoissa: Ennakkoäänestyspaikkojen esteettömyyttä ja vaalisalaisuuden turvaamista arvioitaessa tulee ottaa huomioon vaalilain 48 a ja 56 koskien ennakkoäänestystilaa ja järjestystä ennakkoäänestyspaikassa. Tarkastuspöytäkirja Selvitys- ja lausuntopyynnössä viitataan tarkastuskäynnin yhteydessä havaittuihin puutteisiin Espoon Viherlaakson kirjaston ja Matinkylän yhteispalvelupisteen ennakkoäänestyspaikoissa. Annettavassa selvityksessä pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti tarkastuspöytäkirjassa viitattuihin oikeusohjeisiin ja siihen, miten esteettömyys ja vaalisalaisuuden turvaaminen on käytännössä toteutunut ennakkoäänestyspaikoilla. Matinkylän yhteispalvelupisteen ennakkoäänestyspaikka Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjassa todetaan: Kauppakeskuksen parkkihallissa oli invapysäköintiruutuja. Ulkopuolella ja kauppakeskuksen sisällä ei havaittu minkäänlaisia opasteita äänestystilaan. Äänestystila oli toisessa kerroksessa eikä satunnainen kävijä voi helposti löytää tilaa ilman opasteita. Kauppakeskuksessa on useita hissejä, jota käyttäen myös pyörätuolia käyttävät äänestäjät pääsevät äänestystilaan esteettömästi. Äänestystilassa oli kolme äänestyskoppia. Tarkastushetkellä äänestämiseen oli jonoa, joten ruuhkan vuoksi varsinaisen pienehkön äänestystilan tarkastaminen jäi silmämääräiseksi. Äänestystilassa oli induktiosilmukka. Äänestystilassa tai sen ulkopuolella ei havaittu tuolia levähtämistä varten. Erillistä äänestyskoppia pyörätuolia käyttäville äänestäjille ei ollut. Myöskään suurennuslasia ei ollut tarjolla. Vaalitoimitsijan mukaan vammaiset henkilöt voivat äänestää vaalitoimitsijan pöydän kulmalla. Toisen vaalitoimitsijan mukaan äänestyskoppi oli siirretty näkösuojaksi. Joskus ruuhka-aikana, muillekin oli tarjottu tätä äänestysmahdollisuutta. Vaalitoimitsijoita oli viisi. Lisäksi tarvittaessa yhteispalvelupisteestä oli saatavissa lisähenkilökuntaa. Äänestäjillä oli usein ollut omat avustajat, mutta myös toimitsijat avustivat tarvittaessa. Kauppakeskuksen esteettömyyden ja tarjottavien palvelujen vuoksi keskuksessa asioi paljon vammaisia henkilöitä. Kielteistä palautetta oli saatu opasteiden puuttumisesta. Positiivista palautetta oli saatu palvelusta ja mahdollisuudesta äänestää kauppakeskuksessa asioinnin yhteydessä. Myös Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela on oikeusasiamiehelle lähettämässään sähköpostissa tuonut esiin puutteita Matinkylän ennakkoäänestyspaikassa.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 124 Matinkylän ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijana toimineelta vastuuhenkilöltä on pyydetty tarkastusraportin johdosta lausunto. Lausunnossa todetaan, että kauppakeskuksen alakerrassa on portaiden ja hissin luona opasteita. Tieto ennakkoäänestyspaikasta on kerrottu kauppakeskuksen infopisteeseen ja tieto löytyy myös kauppakeskuksen infonäytöltä. Tuoli levähtämistä varten oli sijoitettu äänestyspaikan oven ulkopuolella. Lisäksi tuoleja vietiin lisää, kun jonoa alkoi muodostua enemmän. Ennakkoäänestyspaikassa on neljät lukulasit ja 2 suurennuslasia tarjolla pyydettäessä. Kulmapöytä oli jätetty vapaaksi juuri siksi, että siihen pääsee helposti ja tilaa on paremmin. Kyseessä ei siis ollut pelkkä pöydän kulma, vaan lähes kokonainen pöytä. Raportissa on mainittu seikka, että vaalitoimitsijan mukaan äänestyskoppi oli siirretty näkösuojaksi. Vaalitoimitsijan lausunnossa tämän arvellaan olevan jokin väärinkäsitys, koska vaalitoimitsijat suojasivat äänestäjää ehdokasluetteloilla. Keskusvaalilautakunta toteaa, että vaalisalaisuuden turvaamiseksi Matinkylän yhteispalvelupisteeseen, kuten kaikkiin muihinkin kaupungin ennakkoäänestyspaikkoihin, on toimitettu äänestyssuojia. Lisäksi todetaan, että Matinkylän yhteispalvelupisteen ennakkoäänestyspaikka muuttaa Ison Omenan kauppakeskuksessa uusin tiloihin ns. palvelutorille. Muutto on suunniteltu vuodelle Tämän hetkisen tiedon mukaan seuraavissa vaaleissa eli kuntavaaleissa 2017, Matinkylän yhteispalvelupisteessä toimitaan suuremmissa ja avarammissa tiloissa kun palvelutorin muita tiloja pystytään ennakkoäänestysaikana hyödyntämään. Samalla voidaan paremmin ottaa huomioon ja korjata raportissa esitetyt puutteet. Viherlaakson kirjaston ennakkoäänestyspaikka Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjassa todetaan: Kirjaston pihalla oli yksi invapysäköintipaikka. Ulko-ovessa oli ennakkoäänestyksen tiedotejuliste ja allergialiiton juliste lemmikeistä. Ulkooven edessä oli yli kaksi senttimetriä korkea kynnys. Ulko-ovi oli raskas ja tuulikaappi oli melko pieni. Vaaliavustaja oli aulatilassa ohjaamassa kirjaston perälle äänestystilaan. Vaalikoppi oli sijoitettu lukusaliin ja muut vaalitoiminnot tapahtuivat kirjastotilan puolella. Pyörätuolia käyttävä äänestäjä sai pelkän alustan, jota käyttäen äänestäminen tapahtui joko sylissä tai lukusalin pöydällä. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi äänestyskoppia oli käännetty suojaksi. Suurennuslasin sai pyydettäessä. Tarkastushetkellä äänestäjiä oli jatkuvana jonona. Ruuhkan ja kirjaston muiden toimintojen vuoksi tilassa oli hälinää. Tiloissa oli inva-wc. Vaaliavustajia oli neljä. He tarvittaessa avustivat äänestäjiä ja pyrkivät seuraamaan myös, että äänestäjällä ei ole hankaluutta kirjastoon pääsyssä. Erityisjärjestelyjä oli myös jouduttu tekemään. Muun ohella erästä äänestäjää avustettiin siten, että hänelle tuotiin kirjoitusalusta autoon, missä äänestäminen tapahtui. Henkilö olisi halunnut ilmoittautua kotiäänestykseen, mutta määräaika oli jo ehtinyt jo umpeutua. Erityisenä puutteena pidettiin juuri kotiäänestyksestä tiedottamista.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 124 Viherlaakson kirjaston ennakkoäänestyspaikan vastuuhenkilönä toimineelta vaalitoimitsijalta on pyydetty tarkastusraportin johdosta lausunto. Lausunnossa todetaan, että ennakkoäänestyspaikan tilat toimivat hyvin. Pyörätuolilla pääsee liikkumaan ja äänestämään niin, että vaalisalaisuus säilyy. Silloin kun paikalla on neljä virkailijaa, niin yksi pystyy hoitamaan mahdollista jonoa ja ottamaan erityisesti huomioon pyörätuolilla liikkuvat. Muutenkin on tähdennetty sitä, että äänten kirjauspisteessä (suora näköyhteys lukusaliin) olevat yrittäisivät huomioida toisella silmällä, mitä jonossa ja äänestyskoppien ympäristössä tapahtuu. Äänestäjien taholta ei ole tullut moitteita, päinvastoin he ovat olleet tyytyväisiä. Tarkastuspöytäkirjassa mainittujen epäkohtien poistamiseksi keskusvaalilautakunta pyrkii selvittämään seuraaviin vaaleihin vuoteen 2017 mennessä, voidaanko Viherlaakson kirjaston ennakkoäänestyspaikoissa toisenlaisilla tilaratkaisuilla parantaa pyörätuolia käyttävän tilannetta esteettömyyden ja vaalisalaisuuden näkökulmasta. Toisena vaihtoehtona kartoitetaan mahdollisuus korvata Viherlaakson ennakkoäänestyspaikka kokonaan toisella tilalla. Esteettömyys ja vaalisalaisuuden turvaaminen Espoon kaupungin äänestyspaikoissa Espoon kaupungin keskusvaalilautakunta toteaa, että vaalien yhteydessä äänestäjät ovat aktiivisesti yhteydessä keskusvaalilautakuntaan ja vaalitoimistoon. Espoon kaupungin vaaliorganisaation tietoon ei kuitenkaan ole aiemmin tullut negatiivista palautetta esteettömyyden tai vaalisalaisuuden turvaamisen osalta ennakkoäänestyspaikoissa tai vaalipäivän äänestyspaikoissa. Vaalilain 56 :ssä edellytetyn vaalisalaisuuden turvaamiseksi äänestyspaikkoihin tulisi varata äänestyskoppi, johon pyörätuoli mahtuu tai muu vaalisalaisuuden turvaava ratkaisu, esimerkiksi oikeusministeriön vaaliohjeessa 2015 mainittu irrallinen, suojuksella varustettu kirjoitusalusta, joita Espoon keskusvaalilautakunta on toimittanut äänestyspaikkoihin. Soukan ja Tapiolan ennakkoäänestyspaikoissa on pyörätuolia käyttäville erillinen äänestyskoppi. Ennakkoäänestyspaikkoihin kaupunki rekrytoi 4-5 vaalitoimitsijaa /ennakkoäänestyspaikka. Henkilökunnan määrää ennakkoäänestyspaikkaa kohden sekä mahdollisuutta saada lisähenkilökuntaa voidaan pitää hyvänä järjestyksen ja avustamisen näkökulmasta. Vaalilautakuntaan nimetään 5 jäsentä ja 5 varajäsentä. Vaalilautakunnat nimeävät järjestäytymiskokouksessaan jäsenen/varajäsenen, joka toimii äänestyspaikalla vaaliavustajana. Espoon kaupungilla on 12 ennakkoäänestyspaikkaa ja 70 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Sekä ennakkoäänestyspaikat että vaalipäivän äänestyspaikat ovat vakiintuneita. Äänestyspaikkoja valittaessa on pyritty ottamaan huomioon vaalilain 48 a :n säännökset eli äänestystilan riittävyys ja toimivuus sekä mm. se, että vammaiset ja erilaisia teknisiä

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 124 apuvälineitä käyttävät pääsevät äänestyspaikalle vaivattomasti. Tarvittaessa kynnykset ja portaat on varustettu luiskalla. Espoon keskusvaalilautakunnan tavoite on, että äänestystoimitus sujuu äänestäjän kannalta mahdollisimman joutuisasti ja vaivattomasti. Äänestysvilkkaus ja ruuhkat on pyritty mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan sijoittamalla tilaan tarvittava määrä henkilöllisyyden tarkastus- ja äänestyslipun antopisteitä, äänestyskoppeja ja äänestyksen vastaanottopisteitä. Ennakkoäänestysaikana on ruuhkahuippuja, jolloin ennakkoäänestyspaikkaan muodostuu jonoa. Henkilökunta huolehtii jononmuodostuksesta ja siitä, että äänestystila säilyy rauhallisena. Keskusvaalilautakunta toimittaa ennakkoäänestyspaikoille ja vaalipäivän äänestyspaikoille tarvittavan kaluston ja materiaalin. Toimitettava vaalimateriaali pitää sisällään mm. kirjoitusalustan, äänestyssuojia ja opasteita. Vaalitoimitsijat ja vaalilautakunnan jäsenet kunnostavat äänestyspaikan keskusvaalilautakunnan ohjeistuksen mukaan. Keskusvaalilautakunnan järjestämissä koulutustilaisuuksissa käydään läpi sekä esteettömyyteen että vaalisalaisuuden turvaamiseen liittyvät asiat sekä jaetaan oikeusministeriön vaaliohjeet. Yhteenveto Espoon äänestyspaikoilla esteettömyyden ja vaalisalaisuuden turvaamisen osalta tilanne kokonaisuutena on hyvä ottaen huomioon Espoon äänestyspaikkojen lukumäärä ja yleinen kattavuus. Tilojen toimivuus tarkastuspöytäkirjassa ja Pirkko Kuuselan viestissä mainituissa kohteissa tarkastetaan kuntavaaleihin 2017 mennessä, jotta esteettömyys ja vaalisalaisuus pystytään varmistamaan entistä paremmin. Päätös Keskusvaalilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 220 Kaupunginhallitus Sivu 35 / / / Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan vuosilomasijaisten määrääminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että 1 kaupunginjohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa kaupunginjohtajan sijaisena toimii liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra ja toimitusjohtaja Petteri Mussalo, 2 perusturvajohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa perusturvajohtajan sijaisena toimii vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, aikuissosiaalityön aluepäällikkö Pasi Sipola ja aikuissosiaalityön aluepäällikkö Tapio Nieminen, 3 sivistystoimen johtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa sivistystoimen johtajan sijaisena toimii liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra, ruotsinkielisten sivistyspalveluiden johtaja Barbro Högström ja henkilöstöpäällikkö Marjo Sotala-Solovjew. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien sijaiset määrää kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n mukaan kaupunginhallitus. Tiedoksi

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunginhallitus Sivu 36 / / / Vuoden 2015 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee vuoden 2015 toukokuun kuukausiraportin tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 Vuoden 2015 toukokuun kuukausiraportti Ulkoiset toimintatulot ovat jäämässä talousarviosta, sillä 48,9 milj. euron maanmyyntivoittotavoitteesta siirtyy arvion mukaan 13 milj. euroa vuodelle Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Ennusteen mukaan ulkoisia toimintatuloja kertyy yhteensä 289 milj. euroa ja ne jäävät n. 9 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Koko kaupungin tuloslaskelmatasolla on henkilöstökulujen ennusteessa varauduttu 1,5 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset sekä toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Käyttösuunnitelmiin varatuista henkilöstökuluista on siten säästymässä n. 9,5 milj. euroa. HUS:n ennusteen mukaan sairaanhoito ylittyy 8,6 milj. eurolla, kun otetaan huomioon n. 4 milj. euron HUS:n ylijäämän palautus. Ulkoiset menot ovat ennusteen mukaan milj. euroa ja ylittävät muutetun talousarvion n. 3 milj. eurolla. Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on ennusteiden mukaan toteutumassa n. 6 milj. euroa heikompana kuin muutettu talousarvio. Näin ollen arvioitua suurempi määrä kuluista joudutaan kattamaan verorahoituksella. Vuoden 2015 verorahoitus on arviolta 1 391,5 milj. euroa. Vielä huhtikuun kuukausiraportin yhteydessä arvioitu noin 14 milj. euron riski verotuloissa

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 124 näyttää toukokuun tilitysten perusteella olleen liian iso. Kunnallisveron tilityksissä on ollut alkuvuoden jälkeen havaittavissa muutos parempaan. Lisäksi toukokuussa tilitetty yhteisövero sisälsi yhteisöjen ennakon täydennysmaksut, jotka olivat reilusti paremmat kuin edellisenä vuonna. Verotulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainavaltuudesta on nostettu 150 milj. euroa ja 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Muita rahoitustuottoja on kertynyt 30,8 milj. euroa, mikä parantaa tammi - toukokuun tulosta. Toukokuussa toteutettu rahastopurku sekä alkuvuoden suotuisa markkinakehitys ovat parantaneet rahoitustuottoja. Syksyn osalta ei vastaavaa tuotto-odotusta kuitenkaan enää ole nähtävissä. Vuosikate-ennuste on n. 123 milj. euroa ja tilikauden tulosennuste n. 3 milj. euroa. Vuosikate ja tulos ovat toteutumassa muutettua talousarviota parempana, mutta ennustetta nostavat valtionosuuksien ja rahoitustuottojen erät. Kaupungin investointimenojen toteuma toukokuun lopussa on 64 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 344 milj. euroa, mutta ennustetta tullaan tarkentamaan Seurantaraportti I:een. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / /2014 Kaupunginhallitus Liikunta- ja nuorisopalvelujen merelliseen yksikköön tehty erityistarkastus Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi DHS Oy Audit Partnersin laatiman raportin Merellinen ulkoilu -yksikön erityistarkastuksesta, 2 merkitsee selostusosassa kuvatut toimenpiteet tiedoksi ja kehottaa kaupunginjohtajaa kiinnittämään johtosääntöjen uudistamisen yhteydessä erityistä huomiota siihen, että kaupungin raportointikäytännöt ovat hyvän hallinnon periaatteiden mukaisia. Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupungin toiminnassa ilmeneviin epäselvyyksiin puututaan jatkossa viipymättä. 3 kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan siitä, että erityistarkastuksessa havaitut puutteet kaupungin toiminnassa korjataan. 4 toteaa, että sivistystoimi tuo kaupunginhallitukselle selvityksen kahta Espoon kaupungin työntekijää vastaan nostetuista syytteistä, kun syytteiden sisältö ja asian esitutkintamateriaali ovat tulleet julkisiksi. Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 7-kohta). Byman teki seuraavan ehdotuksen: 1 merkitsee tiedoksi DHS Oy Audit Partnersin laatiman raportin Merellinen ulkoilu -yksikön erityistarkastuksesta, kehottaa kaupunginjohtajaa selvittämään ja tutkituttamaan raportissa ehdotetut jatkotoimenpiteet ja raportoida niistä kaupunginhallitukselle. Särkijärvi Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 124 Lisäys: n) toteaa, että raportista käy ilmi, että yksittäiset virkamiehet ovat toistuvasti toimineet kaupungin hankintaa koskevien ohjeiden vastaisesti, ja velvoittaa kaupunginjohtajaa raportoimaan kaupunginhallitukselle, mihin toimenpiteisiin tämän johdosta on ryhdytty. Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 3 kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan siitä, että erityistarkastuksessa havaitut epäkohdat kaupungin toiminnassa korjataan ja raportoimaan jatkotoimista kaupunginhallitukselle. Elo Lahtisen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Uusi kohta 2: toteaa, että liikunta- ja nuorisopalvelujen merellisen ulkoilun yksikön toiminnassa on ilmennyt epäkohtia. Hyvän hallinnon periaatteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet eikä toimintakulttuuri paikoin ole ollut kaupungin arvojen mukainen. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan, että Raunio ja Kortelainen pidätetään virasta ja toimesta viipymättä ja että Merralle annetaan huomautus. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 124 merkitsee tiedoksi DHS Oy Audit Partnersin laatiman raportin Merellinen ulkoilu -yksikön erityistarkastuksesta. 2 toteaa, että liikunta- ja nuorisopalvelujen merellisen ulkoilun yksikön toiminnassa on ilmennyt epäkohtia. Hyvän hallinnon periaatteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet eikä toimintakulttuuri paikoin ole ollut kaupungin arvojen mukainen. 3 merkitsee selostusosassa kuvatut toimenpiteet tiedoksi ja kehottaa kaupunginjohtajaa kiinnittämään johtosääntöjen uudistamisen yhteydessä erityistä huomiota siihen, että kaupungin raportointikäytännöt ovat hyvän hallinnon periaatteiden mukaisia. Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupungin toiminnassa ilmeneviin epäselvyyksiin puututaan jatkossa viipymättä. 4 toteaa, että raportista käy ilmi, että yksittäiset virkamiehet ovat toistuvasti toimineet kaupungin hankintaa koskevien ohjeiden vastaisesti, ja velvoittaa kaupunginjohtajaa raportoimaan kaupunginhallitukselle, mihin toimenpiteisiin tämän johdosta on ryhdytty. 5 kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan siitä, että erityistarkastuksessa havaitut epäkohdat kaupungin toiminnassa korjataan ja raportoimaan jatkotoimista kaupunginhallitukselle. 6 toteaa, että sivistystoimi tuo kaupunginhallitukselle selvityksen kahta Espoon kaupungin työntekijää vastaan nostetuista syytteistä, kun syytteiden sisältö ja asian esitutkintamateriaali ovat tulleet julkisiksi. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. Liite 12 Raportti erityistarkastuksesta DHS Oy Oheismateriaali Selostus - Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston päätökset syyttämättä jättämisestä - Sivistystoimen johtajan lausunto Liikunta- ja nuorisopalvelujen johtajan selvitys Erityistarkastusraportissa on kiinnitetty huomiota pääasiassa samoihin seikkoihin kuin aiemmin suoritetussa sisäisen tarkastuksen erillisselvityksessä. Moitittavaa on ollut lähinnä joidenkin hankintojen osalta hankintalainsäädännön ja kaupungin omien hankinta- ja tilausohjeiden noudattamatta jättäminen.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 124 Tehdyssä eritystarkastuksessa ei kuitenkaan ole havaittu suoranaisia väärinkäytöksiä. Raportissa todetaan lisäksi, ettei selvityksessä ole tullut esille sellaista toimintaa, joka viittaisi kaupungille kuulumattomiin hankintoihin tai poikkeukselliseen hinnoitteluun tehdyissä suorahankinnoissa. Kaupungille ei myöskään ole todettu aiheutuneen asiassa vahinkoa, eikä kaupungilta ole vaadittu korvauksia kilpailutusten laiminlyömisestä johtuen. Tarkastuksessa on myös selvitetty asianomaisten viranhaltijoiden lähipiiriä, eivätkä tarkastajat ole havainneet mitään yritys- tai muita hallinnollisia yhteyksiä. Nostetut syytteet Erillisenä asiana on ollut vireillä Suomenojalla toimivan yrittäjän tekemien rikosilmoitusten perusteella suoritettu poliisitutkinta. Kihlakunnansyyttäjä tiedotti , että hän on nostanut syytteen kahta Espoon kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä vastaan. Rikosnimikkeinä toisen vastaajan osalta ovat syrjintä, laiton uhkaus, virkavelvollisuuden rikkominen ja lahjuksen ottaminen; toisen vastaajan osalta pakottaminen ja virkavelvollisuuden rikkominen. Haastehakemus ja esitutkintapöytäkirjat ovat salaisia ja tulevat julkisiksi vasta, kun istuntokäsittely alkaa Espoon käräjäoikeudessa, mikä tapahtuu aikaisintaan ensi syksynä. Asiassa on tehty myös syyttämättä jättämistä koskevia päätöksiä; toisen epäillyn osalta vahingonteosta, kiskonnasta ja pahoinpitelystä ja toisen epäillyn osalta vahingonteosta ja syrjinnästä. Syyttämättä jättämispäätökset ovat oheismateriaalina. Rikosilmoitus epäillystä polttoainevarkaudesta Kihlakunnansyyttäjä on tehnyt päätöksen esitutkinnan lopettamisesta. Sivistystoimessa on asian johdosta tehty seuraavia toimenpiteitä - on laadittu luettelot käyttöomaisuudesta sekä luotu käyttöperiaatteet työpisteittäin. - on uudistettu kaikkien ajoneuvojen ajopäiväkirjojen merkintäkäytännöt. - kaikki ajoneuvot on rekisteröity, myös pelkästään yksityisalueella käytettävät. - on tehty päätökset liikuntapalveluiden käytössä olevien saariston rakennuksien käyttöperiaatteista. - kahden työntekijän kohdalla on ryhdytty kaupungin käytäntöjen mukaisiin kurinpitotoimenpiteisiin ja heille on annettu huonosta käytöksestä huomautukset - kaksi työntekijää on siirretty määräaikaisilla järjestelyillä esimies- ja asiakastyöstä toisiin tehtäviin.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 42 / Merellinen Espoo -yksikön esimiesjärjestelyt on uudistettu ja olosuhteet -palvelualueen päällikkö on vastuutettu seuraamaan Suomenojan kehitystä aikaisempaa tarkemmin. - hankinnan ja tilausten tekemiseen on annettu koulutusta, jota jatketaan edelleen säännöllisesti. - kaupungin uudet ohjeet hankintapäätösten tekemisistä on otettu käytäntöön. - vakanssikohtaiset tilausoikeudet on tarkistettu. Asiaa valmistellaan edelleen ja asiasta johdosta tehtävissä päätöksissä tullaan korostamaan sitä, ettei tilaaja ja ko. tilausta koskevan laskun hyväksyjä voi olla sama henkilö. - todetusta polttoainehävikistä on tehty tutkintapyyntö poliisille ja sataman polttoainejakelupisteen lukitukset on vaihdettu, avaimien käyttöä on rajoitettu ja tankkausmerkintöjen osalta on annettu uudet ohjeet. - on luotu järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikki sopimukset ja päätökset viedään kaupungin asiakirjahallintajärjestelmiin. - on pantu vireille liikenteen ohjaussuunnitelman laatiminen Suomenojan venesatamaan. - liikunta- ja nuorisolautakunnassa on tehty päätös rajatun alueen luovutusperiaatteista, korvausperusteista ja käyttöoikeussopimuksista venealan yrittäjien kanssa kaupungin venesatamissa. - liikuntapalveluissa on annettu loppuvuodesta 2014 uudet ohjeet merellisen ulkoilupalveluiden koneiden ja veneiden käytöstä. Alkuvuodesta 2015 on lisäksi tehty päätös saaristossa sijaitsevien yksikön hallinnassa olevien tilojen käytöstä. Hankinnassa kaupunkitasoisesti tehtyjä toimenpiteitä Hankinnan ohjausmallin kaupunkitasoinen kehittäminen sisältää hankintatoimen kokonaisuuden hallintaan liittyvää kehittämistä, roolien ja vastuiden määrittelyä, hankintojen tilannekuvan ja ennakoivan valmistelun kehittämistä, tavoitteiden ja mittareiden asetantaa sekä tarkoituksenmukaisen resursoinnin tarkastelua. Asiaa on valmisteltu syksystä 2014 alkaen. Hankintaohjeistuksen uudistaminen: hankintaohjeen ensivaiheen päivitys valmistuu viimeistään elokuussa ja laajempi hankintaohjeen uudistaminen osana hankintalain kokonaisuudistusta valmistuu alkuvuodesta Samassa yhteydessä tehdään tarvittavat muutokset/tarkennukset hankintasääntöön ja tarvittaessa toimintaohjeisiin (hankintavaltuudet). Uusi hankintalaki astuu voimaan keväällä Ostot kuntoon (OSKU) -projektissa kehitetään ostosta maksuun - prosessia, jonka osana on valmisteltu osto-ohjeistusta. Osto-ohje tullaan liittämään osaksi hankintaohjetta. Osto-ohjeistus varmistaa osaltaan kaupunkitasoiset yhtenäiset menettelytavat, sähköisen tilaamisen lisääntymisen sekä ohiostojen vähentymisen. Espoossa on otettu käyttöön sähköinen kilpailutusjärjestelmä, jonka kautta toteutetaan pääosa kilpailutuksista. Tämä lisää osaltaan kontrollia tehtyihin

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 124 hankintoihin ja varmistaa historiatiedon ja raportoinnin saatavuutta. Järjestelmän kautta kilpailutetaan pääosin kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat lukuun ottamatta osaa rakennusurakkahankinnoista. Teknisen ja ympäristötoimen toimiala on siirtymässä vaiheittain sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöön. Pienhankinnat eli kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat on tehty aiemmin pääosin hintatiedustelumenettelyllä, mm. sähköpostitse. Menettely on mahdollistanut tarjouspyyntöjen kohdistamisen tietyille tahoille ilman, että hankintoja on avattu laajemmin markkinoille. Varsinaisen kilpailutusjärjestelmän rinnalle on otettu käyttöön pienhankintajärjestelmä, jonka avulla voidaan kilpailuttaa kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat sekä tehdä puitejärjestelyn sisäiset kilpailutukset. Järjestelmän käyttöä ollaan parhaillaan jalkauttamassa toimialoille. Järjestelmän tavoitteena on tukea osaltaan markkinoille avautumista sekä tehostaa pienhankintojen seurantaa. Pienhankintajärjestelmä tukee osaltaan myös ohiostojen vähenemistä. Hankintojen riskienhallinnan kehittämisen tavoitteena on siirtää riskienhallinnan painopistettä entistä ennakoivampaan suuntaan. Riskienhallintaa tarkastellaan hankintaprosessin eri vaiheissa. Riskienhallintamalli ja siihen liittyvät toimenpiteet tehdään vuoden 2015 aikana. Työskentelyssä hyödynnetään Espro-mallia. Konserniesikunnassa täytetään avoinna ollut hankintalakimiehen virka, jonka työpanos on käytettävissä alkaen. Konserniesikunnan hankintalakimiehen keskeisenä tehtävänä on varmistaa kaupunkitasoinen hankintajuridinen konsultaatio ja tuki toimialoille varmistaen riittävän hankintajuridisen näkemyksen jo hyvin varhaisessa suunnitteluvaiheessa, jolloin tehdään hankintoja koskevia linjauksia ja strategisia valintoja. Osana hankintojen kehittämistyötä on kohdennettu controller -panosta hankintatiedon hallintaan ja analysointiin ylimmän johdon päätöksenteon tueksi ja tulevien hankintojen valmistelun pohjaksi. Tämä toiminta on tällä hetkellä käynnistymisvaiheessa. Hankintalain kokonaisuudistuksen toimeenpanon valmistelu: asia tullaan projektoimaan Espro-mallin mukaisesti. Uuden hankintalainsäädännön haltuunotto ja jalkauttaminen hankintoja tekeville tahoille on laaja kokonaisuus ja viedään läpi syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana (info- ja koulutustilaisuudet, hankintaohjeistuksen uudistaminen, sopimuspohjat, menettelyjen haltuunotto jne.). Asiassa tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Eettinen ohjeistus Espoon eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat kirjattiin yhteen asiakirjaan, joka julkaistiin Asiakirjan periaatteet koottiin Espootarinasta, kaupunkikonsernin ohjeista sekä laeista ja asetuksista. Ne koskevat kaikkea kaupungin toimintaa määrittäen asemasta tai työtehtävistä riippumatta kaikkien luottamushenkilöiden, johtajien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden tapaa toimia. Eettisistä periaatteista on viestitty sekä ulkoisesti että sisäisesti Essissä, henkilökuntalehdessä Wieterissä ja Esimiehen uutiskirjeessä. Niistä muistutetaan vielä syksyllä

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 124 mm. johdon foorumissa. Jokainen johtaja ja esimies vastaavat osaltaan siitä, että kaupungin eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat ovat tiedossa ja että niistä keskustellaan työyhteisössä yhdessä. Sopimusriskienhallinta Helmikuussa 2015 käynnistyi sopimusriskien hallinnan kehittämiseen tähtäävä projekti, jota johdetaan konserniesikunnasta käsin. Mukana on kaupungin lakimiehiä kaikilta toimialoilta. Projektiryhmä on kokoontunut useaan otteeseen keväällä ja sen yhteistyönä on syntynyt alustava koko kaupungin sopimuskäytäntöjä koskeva yleisohje, jonka yksityiskohtia työstetään parhaillaan. Työn keskiössä ovat etenkin kaupungin sopimusprosessin kuvaaminen ja ohjeistaminen sekä sopimustekniset sisällöt kaupungin linjauksineen. Työ jatkuu kesä- ja elokuussa, jolloin mm. sopimusprosessikuvaus viimeistellään käytännölliseksi diamateriaaliksi. Samalla aikataulutetaan ja myöhemmin syksyllä toteutetaan sopimuskoulutuksia kaupunkiorganisaation eri tahoille. Sopimusrekisteri Kaupunki on myös päivittämässä käytössään olevaa sopimusrekisterijärjestelmää. Versionvaihdon myötä kaupungin sopimusten sähköinen arkistointi ja seuranta tehostuvat. Järjestelmä mahdollistaa aiempaa tehokkaammin erilaisten sopimusyhteenvetojen ja raporttien laadinnan hakuehtoja yhdistelemällä. Sopimuskannasta ja tilasta saadaan ajantasainen kokonaiskuva. Versionvaihdon yhteydessä päivitetään sopimusrekisterin toimintatapaohje sekä käyttäjien ohjeet. Versionvaihto on valmis ja tuotantokäytössä syksyllä 2015, jolloin myös kaikille sopimusrekisterin käyttäjille järjestetään tarpeellista koulutusta. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen yksikön toimintaa ohjaa kaupunginjohtajan hyväksymä vuosittainen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa yksilöidään mihin tarkastukset kohdistuvat toimintavuoden aikana. Vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaisesti tarkastuskohteina ovat kilpailutukset ja hankinnat kaikkien toimialojen osalta. Tarkastuksista laaditaan tarkastusraportit. Tarkastusten suosituksista pyydetään tarkastuskohteelta kirjalliset vastaukset. Toimenpidesuositusten toimeenpanon toteutusta seurataan jälkiseurannalla. Ulkoinen tarkastus JHTT-tilintarkastaja antoi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2014, jossa todetaan, että puutteita on ollut hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmässä. Kaupunginhallitukselle osoitetussa tilintarkastusmuistiossa vuodelta 2014 todetaan lisäksi, että hankintalainsäädäntöä sekä kaupungin omia hankintoja koskevia ohjeita ei

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 124 ole kaikilta osin noudatettu. Myös sopimusten rekisteröinnissä on edelleen puutteita, mikä vaikeuttaa menojen oikeellisuuden valvontaa. Valvontajärjestelmää tulee kehittää koko kaupungin tasolla siten, että voidaan vähentää riskiä mahdollisesta kaupungin varojen väärinkäytöstä. JHTT-tilintarkastajan ja Ulkoisen tarkastuksen yksikön vuoden 2015 tarkastusohjelmissa huomioidaan aiemmissa tarkastuksissa esiin tulleet havainnot ja sisällytetään ohjelmiin seurantatarkastukset. Selostus kaupunginhallitus Asian aiempi käsittely Asia on ollut aiemmin esillä kaupunginhallituksessa , jolloin kerrottiin muun muassa, että kaupunginjohtaja oli määrännyt tekemään erillisselvityksen julkisuudessa esitettyjen Suomenojan satamaan liittyvien väitteiden johdosta. Kaupunginhallitukselle annettiin selostus sen hetkisestä tilanteesta ja kerrottiin em. erillisselvityksessä annetuista suosituksista. Samalla kaupunginjohtaja kertoi käynnistävänsä erillisselvityksen polttoaineen jakelusta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta Suomenojan satamassa. Kokouksessa sovittiin myös, että luottamushenkilöt voivat lähettää etukäteen asiasta kirjallisia kysymyksiä, joihin kaupunginjohtaja, sivistystoimenjohtaja sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja vastaavat seuraavassa kokouksessa. Kaupunginhallitus merkitsi erillisselvityksen sekä kysymykset ja niihin annetut vastaukset tiedoksi ja päätti, että asian käsittelyä jatketaan Lisäksi kaupunginhallitus edellytti, että erillisselvityksessä mainitut suositukset pannaan täytäntöön viivyttelemättä. Erillisselvityksen julkisuus Sisäinen tarkastus on myös selvittänyt, onko tarkastusraportissa mahdollisesti liikesalaisuuden piirin kuuluvia salassa pidettäviä tietoja ja lähetti kyselyn raportissa mainituille yrityksille. Kaksi yritystä esittikin vastauksissaan, että raportissa on laskutukseen ja hintoihin liittyviä tietoja, jotka he katsovat liikesalaisuudekseen, eivätkä halua niitä julkisuuteen. Vastausten läpi käymisen jälkeen on kuitenkin päädytty siihen, ettei kyse ole viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joten raportti on kokonaisuudessaan julkinen. Polttoainetta koskeva erillisselvitys Polttoainetta koskeva tarkastusraportti on valmistunut , mutta Espoo on jo sitä ennen tehnyt Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle tutkintapyynnön koskien epäiltyä polttoainevarkautta Suomenojan satamassa.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 124 Liikunta- ja nuorisopalvelut on myös varmistanut, ettei hävikkiä enää tapahtuisi tarkentamalla polttoaineen käytön kirjaamista ja seurantaa. Polttoainesäiliöt ovat lukitussa tilassa, jonka lukitusjärjestelmä uusitaan. Lisäksi kameravalvontaa kehitetään ja polttoainesäiliöillä asiointia rajoitetaan. Tehtyjä toimenpiteitä on pidettävä riittävinä, eikä selvitys anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kaupungin omistamien rakennusten käyttö Julkisuudessa on myös ollut esillä saaristossa sijaitsevien kaupungin omistamien rakennusten käyttöön liittyviä väitteitä. Näiden kaupungin kiinteistöjen käyttöön ja kunnostamiseen liittyvistä seikoista on jo aiemmin tehty poliisille nimetön tutkintapyyntö. Silloinen apulaisliikuntapäällikkö antoi poliisin pyynnöstä asiasta selvityksen, jonka jälkeen tutkinnanjohtaja päätti , ettei esitutkintaa aloiteta, koska asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Kiinteistöjen käyttäminen perustuu silloisen liikuntatoimenjohtajan tekemään päätökseen, jossa on lueteltu kaikki ne rakennukset, jotka ovat olleet liikuntatoimen hallinnassa ja käytössä. Lisäksi päätöksessä on mainittu tilojen käyttötarkoitus, pääasialliset käyttäjät ja vastuuhenkilöt. Sisäisen valvonnan tehostamiseen liittyvät toimenpiteet Riskienhallinta liittyy olennaisesti sisäisen valvonnan menettelyihin. Kaupunginhallituksen hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa on lähdetty aktiivisesti viemään käytäntöön. Riskienhallinnan toimintatapoja jalkautetaan mm. espoolaisen johtamisen kehittämisprojektin (Esjon) avulla. Eteenpäin katsovat riskitarkastelut tehdään toimialojen, yksiköiden ja liikelaitosten johtoryhmissä. Näihin sisällytetään toimintaympäristön muutoksiin, tulostavoitteisiin, kumppanuuksiin ja sopimuksiin liittyviä riskejä. Liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnan tarkastuksessa havaittujen puutteiden vuoksi selvitetään, hoidetaanko kaupungin muissa yksiköissä kilpailutukset asianmukaisesti ja noudatetaanko niissä hankintalakia. On myös syytä selvittää johtamisjärjestelmien toimivuus ja vastuut. Kaupungin hankintojen, sopimusten sekä sopimusriskien hallintaa tehostetaan monin toimenpitein. Valmisteilla on sopimusrekisterin versionvaihdon lisäksi mm. konserniesikunnan johtama projekti, jossa sopimusriskien hallitsemiseksi tutkitaan sopimusrekisterin laajempaa hyödyntämistä sopimusten laatimis- ja seurantakäytäntöjen osalta, kootaan ja työstetään käytännönläheisiä ohjeita (esim. tarkistuslistoja) sekä järjestetään koulutuksia ja ns. sopimusklinikoita. Työn on määrä alkaa tammikuussa Kaupungilla on myös meneillään Ostot kuntoon (OSKU) -projekti, jonka tavoitteena on muuttaa kaupungin ostokäyttäytymistä ja saada ostosta maksuun -prosessi kokonaisuudessaan hallintaan. Kaupungilta on

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 124 puuttunut kattava yhtenäinen osto-ohjeistus, jonka avulla ohjataan osto- ja tilausprosessia ja pyritään minimoimaan mm. vaarallisten työyhdistelmien syntyminen. Osana projektia valmistellaan osto-ohjetta, joka tullaan liittämään hankintaohjeistukseen. Hankintaohjeeseen tehdään samassa yhteydessä tarvittavat päivitykset, mutta hankintaohje on tarkoitus uudistaa kattavammin uuden hankintalain tulessa voimaan vuonna Kaupungin arvoista, eettisistä periaatteista ja sisäisen valvonnan keskeisimmistä toimintaohjeista työstetään selvyyden vuoksi koko henkilöstölle lyhyt kooste, ns. Code of Conduct, jossa on sähköiset linkit varsinaisiin tarkempiin ohjeisiin. Tavoitteena on julkaista kooste vielä tämän vuoden puolella. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa heidän valvontatehtävässään. Sisäinen tarkastus on riippumaton tarkastettavista toiminnoista eikä sillä ole toimivaltaa eikä vastuuta tarkastettavien toimintojen suhteen. Tarkastuksissa on ollut keskeistä hyvän hallintotavan periaatteiden toteutuminen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden arviointi. Tilinpäätöksen 2013 mukaisesti tarkastusten perusteella sisäinen valvonta on ollut kaupungissa pääsääntöisesti toimivaa. Espoon kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikön vuonna 2014 tekemässä erillisselvityksessä tutkittiin ja arvioitiin merellinen ulkoilu -yksikön ostohankintoja, kilpailutuksia ja sopimuksia. Tarkastuksessa ei löydetty mitään sellaisia, mikä viittaisi virkamiesten tai työntekijöiden suoranaisiin väärinkäytöksiin tai oman edun tavoitteluun. Sisäisen valvonnan kehittämiseksi on annettu suositukset. Valtuusto on valinnut tilintarkastajaksi kaudelle JHTT -yhteisö BDO Audiator Oy:n. Tilinpäätöksen 2013 mukaan kaupungin toiminta on perustunut pääosin voimassa oleviin säännöksiin sekä määräyksiin ja tehtyjä päätöksiä on noudatettu. Tilintarkastuskertomuksen 2013 mukaan kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastaja esitti muistutuksena, että avustusten hakemisen valvonta ei ole ollut riittävää. Kaupungin sisäinen valvonta ja konsernivalvonta on järjestetty muutoin pääosin asianmukaisesti. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan tilintarkastajalle selvityksen vuoden 2013 tilintarkastusmuistion havaintojen osalta tehdyistä toimenpiteistä. Kaupungin sisäistä valvontaa on kehitetty voimakkaasti. EsPro - projektimalli kuvaa espoolaisen tavan johtaa ja toteuttaa kehittämisprojekteja osana Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen mallia. Projektiohje sisältää projektiluokittelun, joka jakaa projektit niiden vaativuuden ja riskitason perusteella. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti valvonnan vastuita on täsmennetty ja sisäisen valvonnan ohjeita on parannettu. Tarkastustoimen toimenpidesuositusten toimeenpanoa

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 124 seurataan ja valvotaan. Sisäisen valvonnan parantamista tullaan jatkossakin kehittämään systemaattisesti. Omistaja- ja konserniohjauksen uudistaminen Omistajapolitiikka ja konserniohjeet ovat tulossa päätöksentekoon ensi vuonna, kunhan kuntalaista, soteuudistuksesta ja metropolihallinnosta tehdyt ratkaisut ovat tiedossa. Pohjavalmistelu asiasta on käynnissä ja valmistelun periaatteita on käsitelty myös konsernijaostossa. Asian oikeudellista arviointia Tehdyissä tarkastuksissa ei epäiltyä polttoainevarkautta lukuun ottamatta ole tullut esille sellaisia seikkoja, että asiassa olisi syytä epäillä suoranaisia tahallisia väärinkäytöksiä tai oman edun tavoittelua. Tarkastuksessa esiin nousseet moitittavat seikat koskevat lähinnä hankintalainsäädännön ja kaupungin omien hankinta- ja tilausohjeiden noudattamatta jättämistä. Asian rikosoikeudellisessa arvioinnissa kyseeseen tulisivat siten lähinnä seuraavat rikoslaissa säädetyt rikosepäilyt: 40:9 Virkavelvollisuuden rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a :ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 40:10 Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon. Mainitut säännökset eivät siis itsessään määrittele moitittavan menettelyn sisältöä, vaan sisältö tulee muista säännöksistä tai määräyksistä. Tässä tapauksessa moitittavaa olisi lähinnä hankintalainsäädännön vastainen toiminta. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 :ssä todetaan muun muassa, että Jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 124 Kaikki virkavelvollisuuksien vastainen toiminta näyttäisi edellä mainittujen avoimien säädösten mukaan olevan kriminalisoitu. Käytännössä vähäisemmissä tapauksissa ei kuitenkaan yleensä ole tehty rikosilmoitusta, vaan asia on tarvittaessa hoidettu hallinnon sisäisin toimenpitein, esimerkiksi antamalla varoitus. Kaikki virkavelvollisuuksien vastainen menettely ei myöskään ylitä esitutkinnan aloittamisen kynnystä, vaikkakin virkarikokset ovat virallisen syytteen alaisia, eivätkä siten edellytä asianomistajan rangaistusvaatimusta. Esitutkintalain 9 :n mukaan esitutkinta saadaan nimittäin jättää toimittamatta tai jo aloitettu esitutkinta lopettaa sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia. Hankintojen volyymi merellinen ulkoilu -yksikössä Hankintojen kilpailuttamatta jättämisestä kaupungille mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrää ei ole mahdollista toistaiseksi tarkasti arvioida, vaan arviointi on joka tapauksessa spekulatiivista. Hävinneestä polttoaineesta aiheutuu arviolta euron suuruinen tappio. Merellinen ulkoilu -yksikön kokonaishankinnat olivat ajalla arvoltaan yhteensä noin euroa. Tarkastettavaksi otettiin arvoltaan yhteensä noin euron edestä hankintoja, joista kilpailuttamatta jääneiden hankintojen osuus oli tarkastusraportin mukaan yhteensä noin euroa. Varoitus tai huomautus Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 :n 3 mom. mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Vakavimmissa tapauksissa viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa tai hänen virkasuhteensa purkaa ilman aiemmin annettua varoitustakin. Lievissä laiminlyönneissä puolestaan voi riittää esimiehen antama työnjohdollinen huomautus. Espoon arvoina ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä oikeudenmukaisuus. Nämä arvot edellyttävät muun muassa, että Espoon toiminta on aina oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja inhimillistä. Viranhaltijoiden tai työntekijöiden asiatonta käyttäytymistä ja/tai kielenkäyttöä ei voida missään tilanteissa puolustella tai pitää hyväksyttävänä Kaupunginjohtaja toteaa, että ottaen huomioon myös kaupungin oman ohjeistuksen puutteellisuus ja että korjaaviin toimenpiteisiin on viipymättä ryhdytty, asiassa ei tässä vaiheessa ole tarvetta muihin hallinnon sisäisiin

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 124 Päätöshistoria Kaupunginhallitus kurinpitotoimiin. Myöskään välittömiin irtisanomis- tai virkasuhteen purkamistoimenpiteisiin tai virantoimituksesta pidättämiseen ei ole aihetta. Asiaa arvioidaan uudelleen eritystilintarkastuksen valmistuttua. Erityistilintarkastuksen tekeminen Erityistilintarkastuksen tekeminen on välttämätöntä, jotta voitaisiin saada varmuus siitä, että merellinen ulkoilu yksikön toiminnassa ei ole ollut väärinkäytöksiä. Tarkastus on tarpeen myös sen vuoksi, ettei asiassa jäisi ilmaan vastaamattomia kysymyksiä tai epämääräisiä väitteitä. Jos erityistilintarkastuksessa puolestaan paljastuu väärinkäytöksiä tai muita laittomuuksia, kaupunki ryhtyy tarvittaviin asian vaatimiin toimenpiteisiin, kuten rikosilmoituksen tekemiseen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee selostusosassa kuvatut toimenpiteet tiedoksi. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa aloittamaan välittömästi hallinnon sisäiset kurinpitotoimenpiteet koskien merellinen ulkoilu -yksikön työntekijän asiatonta käytöstä satamassa. 3 päättää, että merellinen ulkoilu -yksikön toiminnasta tehdään kaupunginjohtajan ja ulkoisen tarkastuksen johdolla ulkopuolinen erityistilintarkastus, jonka valmistumisen jälkeen päätetään mahdollisesti tarvittavista muista toimenpiteistä. 4 päättää, että eritystilintarkastuskertomus tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi heti sen valmistuttua ja samalla raportoidaan, miten selostusosassa kuvattujen toimenpiteiden toteutus on edennyt. 5 toteaa, että asiassa tehtyjen rikosilmoitusten johdosta suoritettavat tutkinnat ovat edelleen kesken. Niiden tuloksista tuodaan kaupunginhallitukselle selvitys heti, kun se on mahdollista. Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 1 mom. 7-kohta). Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 124 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunginhallitus Sivu 52 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunginhallitus Sivu 53 / / /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa että, valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Mari Nevalainen ja 35 valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen UNICEF:n Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta. Kyseessä on YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen esikuvaan pohjautuva toimintamalli, joka auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Mukaan lähtevät kunnat sitoutuvat kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Asian valmistelussa todettiin, että lasten ja nuorten hyvinvointityötä ohjaa Espoossa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsiystävällinen kunta toteutuu myös Espoo tarinan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien (Osallistuva Espoo ja Nuorten elinvoimaisuus) kautta. Lisäksi todettiin, että voimavarat kannattaa suunnata aloitettujen toimenpiteiden käytäntöön viemiseen eikä lähteä liikkeelle kartoitusvaiheesta ja projektimaisesti kuten Unicefin mallissa. Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan. Perusturvajohtaja toteaa, että Espoo tekee Unicefin malliin kuuluvan tarkistuslistan mukaisen arvion lasten oikeuksien ja lasten

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 124 osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta vuoden 2015 loppuun mennessä. Arvioon liitetään kustannusarvio. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Mari Nevalaisen ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöönotosta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Espoossa tehdään Unicefin lapsiystävällinen kunta - malliin kuuluvan tarkistuslistan mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta. Arvio tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä ja siihen liitetään kustannusarvio. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunginhallitus Sivu 55 / Svenska rum -lautakunta - Liikunta- ja nuorisolautakunta - Kulttuurilautakunta - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunginhallitus Sivu 56 / / /2015 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Peippo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henna Partasen ym jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen selostusosaan: "Myös luontojärjestön kartoittamat Metso-kohteet ovat ympäristökeskuksella ja teknisellä keskuksella tiedossa ja tietoja voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi uusia suojelualueita suunniteltaessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää kaupunginhallituksen hylänneen Elon lisäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali Selostus 13 Äänestys Valtuustokysymys Valtuustokysymys Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 124 Henna Partanen ja 37 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustokysymyksen, joka koskee Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaa. Valtuustokysymyksessä kysytään seuraavaa: 1. Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reunaalueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein? 2. Miten Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu/tarkoitus huomioida uudistunut metsälaki sekä Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma? 3. Miten kaupunki on varmistanut, että hoitosuunnitelmat laatinut konsultti on tunnistanut kartoituksissaan kaikki METSO -kriteerit täyttävät kohteet? Miten METSO -kartoitukset on huomioitu/tarkoitus huomioida Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa? 4. Millä aikataululla luonnonhoidon toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi ja miten varmistetaan, että Pohjois-Espoon suunnitelmat eivät ole ristiriidassa valtuuston tulevien linjausten kanssa? Vastaus valtuustokysymykseen Suunnitelmaluonnos on espoo.fi-sivuilla ( FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Puistot_ja_viheralueet/Pui stohankkeet/ajankohtaiset_hankkeet/pohjoisespoon_luonnon_ja_maisem anhoitosuunnitelma). Seuraavassa on esitetty valtuustokysymyksessä olevat neljä kysymystä ja vastaukset niihin. 1) Kuinka paljon suunnitellut Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteet kustantavat kaupungille? Mikä olisi taloudellinen säästöpotentiaali, jos toimenpiteistä toteutettaisiin vain virkistysreitteihin rajautuvat reuna-alueet ja muuten metsiä hoidettaisiin hallitun luonnontilan periaattein? Pohjois-Espoon metsänhoito on edullisempaa kuin Etelä-Espoon pienien lähimetsien hoito. Siellä on laajemmat metsäalueet ja siksi toteutus on kustannustehokkaampaa. Pohjois-Espoon metsissä on kattava tieverkosto, joten toteutus ei ole ongelma. Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma työ on vielä kesken ja suunnitelmaa tarkistetaan edelleen mm. saadun palautteen pohjalta. Suunnitteluprosessissa kustannukset lasketaan loppuvaiheessa, kun hoitotoimenpiteet on päätetty. Konsultti selvitti kustannukset nyt tätä vastausta varten. Hakkuukustannukset laskettiin

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunginhallitus Sivu 58 / päivätyn suunnitelman mukaan, mikä ei ole lopullinen suunnitelma. Taulukosta näkyy, mitkä ovat suunnitelman hakkuiden kustannukset ja tulot. Kaikkiin alla oleviin laskelmiin sisältyy monia oletuksia yksikköhintojen suhteen. Onkin huomioitava, että suunnitelma kohdistuu kymmenen vuoden ajanjaksolle. Hakkuut Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan ha, josta metsää on ha. Hakkuuhoitotoimenpiteitä metsiin on ehdotettu 700 ha:lle. Hoitotoimenpiteet Taulukossa oleva hoitotöiden yhteispinta-ala on 474,6 ha, mikä ei ole yhteenlaskettavissa hakkuupinta-alan kanssa, sillä näitä toimia tehdään myös hakkuukohteilla (luontainen uudistaminen, istutus, täydennysistutus, pienpuustonhoito, raivaus, maanmuokkaus). Kaupungilla ei ole taloudellisia puunmyyntitavoitteita metsien hoidossa tai puunkaadossa yleensä. Ilman, että Pohjois-Espoon suunnitelman tavoitteista tingitään suunnitelman toimenpidekustannukset tulevat tehdyn laskelman mukaan jäämään pienemmiksi kuin hakkuutulot (~ euroa). Tämä riippuu sen hetkisestä puun ja hakkeen markkinahinnasta.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunginhallitus Sivu 59 / 124 Alla alustava laskelma Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman kustannuksista ja tuloista. Laskelma on tehty suunnitelmakustannusten mukaan. Tulojen (e/m3) arvioinnissa on käytetty MetInfon (LUKE) keskimääräisiä vuosien Etelä-Suomen hankintahintoja ja Rambollin arviota puutavaralajiosuuksista Jos toimenpiteet koskisivat alueella vain reittien reuna-alueita, toimenpiteet olisivat pääasiassa akuutteja yksittäisten puiden poistoa. Akuuttien yksittäisten/huonokuntoisten puiden poisto on kalleinta hoidon toteutusta. Alueellisesti ja kokonaisvaltaisesti tehty hoito on kustannustehokasta, kun alueet hoidetaan kerralla ja seuraavan kerran paikalle tarvitsee mennä vasta vuosien päästä. Metsänhoito on pitkäjänteistä ja vaatii suunnitelmallisuutta. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet painottuvat lähi- ja suojametsiin, mutta myös virkistysmetsissä on kiireellisiä hoitotoimenpidetarpeita. 2) Miten Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu/ tarkoitus huomioida uudistunut metsälaki sekä Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma? Uudistunut metsälaki ja Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma (LUMO) on huomioitu suunnitelmassa. Suunnitelmassa on jätetty arvokkaita luontokohteita ja metsälakikohteita toimenpiteiden ulkopuolelle. Uudistettu metsälaki lisää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Metsänomistaja voi esimerkiksi päättää itse, minkä ikäisenä metsäkuvio on tarpeeksi vanha uudistettavaksi. Tämä mahdollistaisi mm. metsän tuoton maksimoinnin entistä aikaisemmalla uudistamisella. Espoon kaikissa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa on uudistamisikiä aina jatkettu, jos se puuston kunto huomioon ottaen on mahdollista. Metsänomistaja voi myös päättää, käsitteleekö hän metsiään perinteisillä harvennus- ja uudistushakkuilla vai käyttääkö eriikäisrakenteista metsänkasvatusta. Espoon kaupunki on toteuttanut eriikäisrakenteista metsänkasvatusta useiden vuosien ajan. Useita aikaisemmassa Pohjois-Espoon suunnitelmaluonnoksessa ehdotettuja toimenpiteitä on vaihdettu noudattelemaan tätä linjausta. Tämä näkyy erikoishakkuiden (mm. poiminta- ja pienaukkohakkuita) määrän lisääntymisenä suhteessa harvennus- ja uudistushakkuisiin. Metsälaki turvaa myös entistä paremmin monimuotoisen metsäluonnon. Metsäkorte, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot ovat uusia metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Metsälain erityisen tärkeissä