Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista keskisuurissa kunnissa

Transkriptio

1 Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista keskisuurissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja johtamisen -verkostoprojektissa toteutettiin ennakointityö, jossa arvioitiin itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien toimintaan. Keskisuuret projektikunnat ja -kaupungit toteuttivat ennakointityön..0. Ennakointityön tavoite ja työskentelytapa Ennakointityön tavoitteena oli koota yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia itsehallintoalueiden perustaminen aiheuttaa kunnalle. Lisäksi tavoitteena oli identifioida tärkeimpiä vaikutuksia. Osallistujat pohtivat itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien palveluihin, elinkeinoihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, ympäristöön ja yhdyskuntaan, johtamiseen ja demokratiaan, henkilöstöön sekä talouteen. Osallistujat jakaantuivat pienryhmiin, joissa mahdolliset vaikutukset kirjattiin konkreettisesti papereille. Ryhmäkeskustelujen tuloksena saatiin aikaan vaikutusta tai muuta selvitystarvetta tai kysymystä. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät siitä, mitä mieltä he olivat kaikista näistä vaikutuksista. Äänestysasteikko oli vahvasti samaa mieltä, samaa mieltä, neutraali, eri mieltä, vahvasti eri mieltä ja en osaa sanoa. Ryhmätyössä käytettiin Dotmocracy ja World Cafe -menetelmiä. Ennakointityön tulokset ja niiden hyödyntäminen Ennakointityön tuloksista on tehty yhteenvetokuvio, josta näkyy teemoittain tärkeintä vaikutusta. Tärkeimpiä vaikutuksia ovat ne vaikutukset, jotka saivat osallistujien kesken eniten vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä ääniä. Yhteenvetokuvio löytyy seuraavasta kohdasta Tärkeimmät vaikutukset. Lisäksi kaikki vaikutusta ja muuta kysymystä on kirjattu ja niiden saamat äänimäärät on laskettu. Vaikutukset ja niiden äänestystulokset löytyvät teemakohtaisesti jäljempänä. Pylväskuvioiden vaakapalkeissa näkyvät äänestykset lukumäärittäin. Osallistujia pyydettiin äänestämään jokaista vaikutuslomaketta. Vaakapalkkien lukumäärät vaihtelevat, sillä kaikki osallistujat eivät äänestäneet ihan jokaista lomaketta. Pylväskuvion alareunassa näkyy äänestysten prosenttiosuudet. Lopussa on myös listaus muista keskusteluissa esille tulleista selvitystarpeista, toimenpiteistä ja kysymyksistä. Tulokset antavat viitteitä siitä, minkälaisia vaikutuksia itsehallintoalueilla voi olla kuntien toimintaan. Ne tuovat näkyväksi erilaisia ratkaisuja ja kehittämistarpeita. Luonnollisesti itsehallintoalueiden vaikutukset eroavat toisistaan pienten kuntien, keskisuurten ja suurten kaupunkien näkökulmista. Tuloksia kunnat voivat hyödyntää pohja-aineistona omassa strategia- ja ennakointityössä. Kuntaliitto hyödyntää niitä myös itsehallintoalueiden ja tulevaisuuden kunta kärkihankkeiden valmistelussa ja edunvalvontatyössä.

2 Tärkeimmät vaikutukset - yhteenveto

3 Vaikutukset elinkeinoihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn Keskuskaupunkien asema vahvistuu Soten yksityisten palveluntuottajien määrä kasvaa ja elinkeinojen toimintamahdollisuudet Kuntien vastuu työllisyyden lisäämisessä kasvaa Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön merkitys kasvaa Kuntien edunvalvonta suhteessa IHAan kasvaa Toimivan koulutuspolitiikan/-järjestelmän merkitys kasvaa Kuntien palvelujen ja vertovoimapalvelujen merkitys osana elinvoimaa kasvaa Elinkeinojen merkitys kunnan toiminnassa kasvaa Sivistyspalvelujet osana vetovoimaa kasvaa Hyvinvoivasta kulttuuri- ja matkailuelämästä voimakkaampi vetovoimatekijä Keskittämisratkaisut vaikuttavat paikalliseen työllisyyteen (sairaalat) Kuntien välinen yhteistyö synergiaetujen saamiseksi kasvaa Palvelujen keskittyminen heikentää paikallista vetovoimaa Vaateet kilpailutusosaamisessa kasvaa Terveyden edistämisestä tulee vetovoimatekijä 0 Elinvoiman kasvavat mahdollisuudet yliarvioidaan Työllistämisen tehtävät jakautuu kuntouttava vs. työllisyyden edistäminen Keskittyminen vaikuttaa paikallisten yrittäjien toimintamahdollisuuksiin heikentävästi Kuntien välinen kilpailu lisääntyy Kuntien kapasiteetti elinkeinoista huolehtimiseen kasvaa TE-resurssit siirtyy kuntiin Kuntien taloudelliset panostukset vähenee elinvoiman edistämisessä Kuntien yhteisten elinkeinoasiamiehet lisääntyvät 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

4 Vaikutukset palveluihin Tukipalvelujen kehittämistä ja tehostamista tarvitaan entistä enemmän Palveluverkko harvenee Uudet erilaiset tavat tuottaa palveluita lisääntyvät Digitalisaation mahdollisuudet saadaan paremmin käyttöön 0 Palveluista päättää entistä vähemmän valtuutettuja Sivistystoimen ympärille voidaan paremmin rakentaa muita elinvoimaa lisääviä toimia Motivaation puute ennaltaehkäisevään työhön kasvaa Vaikutukset mm. terveydenhuollon ICT-järjestelmiin monimutkaisia Palvelun saatavuus "mökin mummoille" voi heikentyä. asteen koulutuksessa ajaudutaan suurempiin kokonaisuuksiin Tarjoutuu mahdollisuus pohtia, mitkä palvelut on mahdollista tarjota kaupallisin ehdoin 0 Eriarvoistaa kuntia, "siipiveikkojen" määrä kasvaa (esim. uimahallit) Järjestöyhteistyön merkitys korostuu Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii voimavaroja lisää Vaikutukset koko palvelujen prosesseihin - mm. lasten ja nuorten palvelut monimutkaistuvat Luottamushenkilöiden huomio keskittyy tiettyihin asioihin Keskitytään lakisääteisiin palveluihin ja ennaltaehkäisy vähenee Muut palvelut, kuten palo- ja pelastustoimi, ympäristöhuolto eivät juuri muutu 0 Vanhusten yksinäisyys ei vähene Tulevaisuudessa mahdolliset siirtyvät palvelut vaikuttavat ratkaisevasti elinvoimaan 0 Vapaa-ajan palveluiden kysyntä ei tule muuttumaan Luottamushenkilöiksi tulee mm. sivistyspalveluiden osaajia, ideointi kasvaa Luottamushenkilöiksi valikoituu "yhden asian ihmisiä" Isot hankkeet vähenevät Laadun mittaaminen muuttuu haastavaksi ja hajaantuu Tilojen jakaminen elinkaaren mukaisesti ikäluokittain vähenee Tukipalvelut, kiinteistöt --> siirtymä uhkana, kun palveluita menee ristikkäin Osan tiloista käyttöaste voi kasvaa Lukiokoulutuksen osalta vaikutukset eivät yksiselitteiset 0 Ammatillinen koulutus,. asteen koulutus --> vaikutukset neutraalit 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

5 Vaikutukset yhdyskuntaan ja ympäristöön Paine kiinteistöjärjestelyille lisääntyy Kunnan sisällä olevan julkisen infran hoito pirstaloituu 0 Kunnan rahoitusosuus joukkoliikenteessä lisääntyy (itsehallintoalue ja valtio vetäytyy) Palveluliikenteeen järjestelyt ja kilpailuttaminen monimutkaistuu Kaavoitusprosessi yksinkertaistuu (byrokratia vähenee) Syntyy uusi rajapinta kunnallistekniikan ja maankäytön suunnittelun välille 0 Yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaminen kavenee (kokonaisvaltainen asumisen ja palvelujen suunnittelu monimutkaistuu) Kuntien kaavoitusmonopoli vahvistuu Joukkoliikenteen rahoitus siirtyy kokonaan itsehallintoalueelle --> kuntien rahoitusvastuu pienenee Ympäristötervedenhuolto ja ympäristövalvonnan byrokratia lisääntyy 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

6 Vaikutukset johtamiseen ja demokratiaan Johtamisjärjestelmän uudistuvat, toimialat vähenevät Ehdokkaiden saatavuus kunnanvaltuustoihin vaikeutuu Johtamisessa korostuu edunvalvontatehtävät Kunnista häviää sote-asiantuntijuus Poliittisen johdon ja ammattijohdon roolin uudelleenmäärittely 0 Välijohto ja esimiehet joutuvat koville muutostilanteessa 0 Muutoksen johtaminen ytimeen (esim. henkilöstöjärjestelyt) Jäljelle jäävä kunta voi jäädä organisaatioltaan liian raskaaksi Muutosta ei ymmärretä (valtuutetut, kuntalaiset) Kunnanjohtajien tehtävät puolittuvat, Elinvoimatehtäviä tilalle Luottamushenkilöorganisaatio pienenee, lautakunnat vähenevät, valtuusto - hallitusmalli lisääntyy Poliittisen ohjauksen vaatimustaso ja osaamisvaateet kasvaa Kehittämistyö voi pysähtyä Konkretia muutosjohtamisessa esim. henkilöstöjärjestelyjen iso työmaa saatava esiin Valta keskittyy, reuna-alueiden asukkaiden ääni ei kuulu Vapaaehtoiset kuntaliitokset lisääntyvät Vastuuttomuus lisääntyy, tulee toimintoja, joista kukaan ei ota vastuuta Demokratia kapeutuu Uudellamaalla, jos vain yksi vaalipiiri Asiantuntemus vähenee kunnissa Valtuustojen kokoonpano muuttuu: tehyläiset maakuntavaltuustoon, OAJ:n edustajat kunnanvaltuustoon Äänestysaktiivisuus laskee Vastuu tulee kunnan omiin käsiin talouden johtamisessa Valiokuntamalli yleistyy Poliittisen johtamisen merkitys korostuu 0 Uusia vaikuttajia valtuustoon (esim. urheiluseuran, kulttuuriyhdistyksen edustaja), valitsijayhdistykset lisääntyy Pormestarimalli lisääntyy, viranhaltijajohto kevenee (erityisesti pienemmissä kunnissa) Pienten puolueiden asema heikkenee, äänikynnys 0 Kokonaisuuksien hahmottaminen paranee Valitukset lisääntyvät Päätösvalta lisääntyy Päätöksenteon laatu paranee Luottamushenkilöpaikat lisääntyvät 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

7 Vaikutukset henkilöstöön Verkosto-osaamisen ja -johtamisen tarve lisääntyy Johtajia tarvitaan vähemmän 0 Henkilöstöä tarvitaan vähemmän 0 Työtehtävien sisällöt muuttuvat 0 Henkilöstösiirroista voi syntyä ristiriitoja ja kriisi YT-menettelyn käyttö tulee relevantiksi nyt ja myöhemmin Kunnan konserni- ja hallintojohtaminen sekä esimiesorganisaatio menee uusiksi Kunnan johtamisesa painottuu elinvoimanäkökulma Tarvetta elinkeino-osaajille ja uusille sektoreille elinvoimatehtävän näkökulmasta Sivistystoimet henkilöstön merkitys kasvaa Uusien rajapintojen vuoksi vastuut hämärtyvät Henkilöstön uudelleenkouluttamisen tarve Henkilöstön osaamisessa korostuu palvelujen järjestämisen ja tilaamisen osaaminen Tukipalveluhenkilöstö puolittuu (hallinto- ja henkilöstötyövoiman tarve vähenee) Riskinä, että hiljainen tieto katoaa Uutta osaamista tarvitaan uuden tyyppisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Eläköitymisen ennakointi ja hyödyntäminen korostuu Nuorille tulevaisuuden tekijöille, joista kunta ei halua päästää irti, on löydettävä uudet ja osaamista vastaavat tehtävät Kunnat tuottavat yhteistyössä yhä enemmän (tuki-)palveluja, vaikutukset henkilöstöön suuret Riskinä on, että terävin kärki henkilöstöstä lähtee kunnista (muiltakin osin kuin sote-substanssi) Henkilöstömäärän vähentyessä kuntaliitokset ja kuntien yhteistyö lisääntyy Nimikkeet muuttuvat 0 0 Moniammatillista johtamista tarvitaan Henkilöstösuunnittelun rooli korostuu Päällekkäisten tehtäväkuvien mahdollisuus/riski 0 Kunnan kilpailukyky työnantajana vähenee 0 Syntyy lisää kilpailua, kun työnantajia on yhä enemmän Henkilöstöjohtaminen helpottuu 0 Tukipalveluhenkilöstölle uhka ulkoistamisen myötä Kuntien yhteistyö lisääntyy Asiantuntevan ja osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Henkilöstöä on yhä useamman työnantajan palveluksessa Määräaikaisuuksien määrä lisääntyy Kuntien yhteistyö pirstaloituu 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

8 Vaikutukset talouteen Kuntien paine laskea veroprosentti kasvaa IHA-alueiden verotuksen vuoksi Tukipalvelujen ulkoistaminen lisääntyy Kunnille jää likaa hyödyttömiä ja tyhjiä kiinteistöjä Kunnat eivät laske veroprosenttiaan siinä suhteessa kuin sote-palvelujen poistuminen edellyttäisi Taloudellinen ennakoitavuus paranee Taloudellisesti hyvinvoivat kunnat joutuvat maksumiehiksi Nyt hyvässä taloustilanteessa olevat kunnat selviytyvät paremmin Työllisyysasiat siirtyy kunnille Kunnille jää liikaa investointeja sote-kiinteistöistä Turvallisuuteen menee tulevaisuudessa enemmän rahaa Tukipalveluja keskitetään ja muodostetaan suuria organisaatioita 0 Budjetin laadinta helpottuu 0 Kuntien investoinnit sote-kiinteistöihin jatkuvat, jotta turvataan jatkossa sote-palvelut alueella Kuntiin jää liikaa tukipalvelujen henkilöstöä Yhteisöveron merkitys korostuu Kuntaliitokset lisääntyy Kuntavero puolittuu Tukipalvelujen tarve vähenee puoleen Kunnan veroprosentin asettaminen jatkossa vaikeutuu Elinkeinopalvelujen henkilöstön yhteiskäyttö lisääntyy Sopeuttaminen veikeutuu, sillä ne on jo tehty (esim. kouluverkot yms.) Kunta joutuu vuokraamaan sote-kiinteistöjä IHA-alueille liian halvalla verrattuna investointiin Taloudellinen ennakointi on vaikeaa Tuottavuuden parantaminen jatkossa entistä vaikeampaa, jos toimenpiteet ja prosessit on jo nyt kunnossa ja niitä Kunnan kyky sopeutua on pienempi, kun sote-palvelut ulkopuolella Kunnan kyky reagoida ennakoimattomiin muutoksiin heikkenee Kuntien veroprosentti pysyy alhaisena, kun ei tehdä ennaltaehkäisevää työtä % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

9 Muita esille tulleita selvitystarpeita, toimenpiteitä, ideoita ja kysymyksiä Kotouttaminen lisää kustannuksia Siirtyykö valinnanvapausfilosofia myös kuntaan jääviin tehtäviin? Saattaa syntyä uusia rajapinnalle kytkeytyviä osaamistarpeita/virkoja Erityispalvelujen osalta muutos ok Rajapinnat vain muuttuvat, nytkin niitä on. sektori ja vastuukysymykset haastavia Rajapinta sote-puolella (tukipalveluissa) haastava Palveluiden tuotantotapa on mahdollista miettiä uudelleen Päätöksenteko siirtyy aluetasolle: kuntalisen näkökulmasta haastavaa Vaikutukset koko yhteiskunnan talouteen merkittäviä Työterveyshuollon organisointi ja johtaminen Luottamushenkilöpaikkojen rajaaminen (kunta-itsehallintoalue-eduskunta) voiko olla kaikilla tasoilla? Sosiaalitoimen integraatiota ei pitäisi tehdä, vaan jättää kuntiin johdettavaksi Uusia jääviyskysymyksiä Ruohonjuuritason johtaminen (lähipalvelut) IHA:ssa ja sen yhteys kuntiin? Jääkö kunnat "kädettömiksi"? Organisaatiot kääntyvät sisäänpäin (kunnat, IHA-alueet) aluksi, miten johtamisella varmistetaan, että ei tule kilpailua ihan ja kuntien välille? Yhteistoiminta henkilöstöjärjestöjen kanssa järjestettävä uudelleen, kun osa lähtee Rajapinnoille perustetaan uusia yksiköitä? (Hyvinvointiyhtiöt perhetyöhön) "Rajapinta"johtaminen entistä tärkeämpää - "vapaat agentit" molempiin organisaatioihin Yhteistyökäytänteet tulevat tärkeiksi, miten saadaan ehjät prosessit kuntalaisen näkökulmasta? Kunnan vaikutusmahdollisuudet karkaavat kauemmaksi Tukipalvelujen organisaoinnissa ja johtamisessa iso työsarka edessä Paikallisten poliittisten puolueiden roolin pitää aktivoitua Kuntalaiset entistä hämmentyneempiä, miten saa äänensä kuuluviin? "Välivaiheen" johtaminen - lähtevät henkilöt ja jäävät henkilöt? Miten pitää palvelut ja toimivuus! Tukipalveluista siivous- ja ruokapalveluissa aiheuttaa henkilöstön näkökulmasta rajapintoja Henkilöstön päästävä itse vaikuttamaan muutokseen Perusturvan ja sivistystoimen henkilöstölle voi syntyä haitallisia rajapintoja Henkilöstö edellyttää ja vaatii hyvää muutosjohtajuutta Yrittämisen pelisäännöt selkeytyy (ELY) Työllisyyden tehtäväjako epäselvä ja tehokkuus heikkenee (TE-toimistot, toimivuus) Pienten palvelutuottajien asema julkisissa hankinnoissa hankaloituu Ympäristöterveydenhuollon siirtyminen itsehallintoaluella Yhteistyö yleiskaavoituksessa kuntien ja itsehallintoalueen välillä (palveluverkot)