Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista suurissa kaupungeissa

Transkriptio

1 Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista suurissa kaupungeissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja johtamisen -verkostoprojektissa toteutettiin ennakointityö, jossa arvioitiin itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien toimintaan. Suuret projektikaupungit toteuttivat ennakointityön..0. Ennakointityön tavoite ja työskentelytapa Ennakointityön tavoitteena oli koota yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia itsehallintoalueiden perustaminen aiheuttaa kunnalle. Lisäksi tavoitteena oli identifioida tärkeimpiä vaikutuksia. Osallistujat pohtivat itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien palveluihin, elinkeinoihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, ympäristöön ja yhdyskuntaan, johtamiseen ja demokratiaan, henkilöstöön sekä talouteen. Osallistujat jakaantuivat pienryhmiin, joissa mahdolliset vaikutukset kirjattiin konkreettisesti papereille. Ryhmäkeskustelujen tuloksena saatiin aikaan vaikutusta tai muuta selvitystarvetta tai kysymystä. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät siitä, mitä mieltä he olivat kaikista näistä vaikutuksista. Äänestysasteikko oli vahvasti samaa mieltä, samaa mieltä, neutraali, eri mieltä, vahvasti eri mieltä ja en osaa sanoa. Ryhmätyössä käytettiin Dotmocracy ja World Cafe -menetelmiä. Ennakointityön tulokset ja niiden hyödyntäminen Ennakointityön tuloksista on tehty yhteenvetokuvio, josta näkyy teemoittain tärkeintä vaikutusta. Tärkeimpiä vaikutuksia ovat ne vaikutukset, jotka saivat osallistujien kesken eniten vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä ääniä. Yhteenvetokuvio löytyy seuraavasta kohdasta Tärkeimmät vaikutukset. Lisäksi kaikki vaikutusta ja muuta kysymystä on kirjattu ja niiden saamat äänimäärät on laskettu. Vaikutukset ja niiden äänestystulokset löytyvät teemakohtaisesti jäljempänä. Pylväskuvioiden vaakapalkeissa näkyvät äänestykset lukumäärittäin. Osallistujia pyydettiin äänestämään jokaista vaikutuslomaketta. Vaakapalkkien lukumäärät vaihtelevat, sillä kaikki osallistujat eivät äänestäneet ihan jokaista lomaketta. Pylväskuvion alareunassa näkyy äänestysten prosenttiosuudet. Lopussa on myös listaus muista keskusteluissa esille tulleista selvitystarpeista, toimenpiteistä ja kysymyksistä. Tulokset antavat viitteitä siitä, minkälaisia vaikutuksia itsehallintoalueilla voi olla kuntien toimintaan. Ne tuovat näkyväksi erilaisia ratkaisuja ja kehittämistarpeita. Luonnollisesti itsehallintoalueiden vaikutukset eroavat toisistaan pienten kuntien, keskisuurten ja suurten kaupunkien näkökulmista. Tuloksia kunnat voivat hyödyntää pohja-aineistona omassa strategia- ja ennakointityössä. Kuntaliitto hyödyntää niitä myös itsehallintoalueiden ja tulevaisuuden kunta kärkihankkeiden valmistelussa ja edunvalvontatyössä.

2 Tärkeimmät vaikutukset - yhteenveto

3 Vaikutukset elinkeinoihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn Rooli elinvoiman edistäjänä ja elinvoimapolitiikka korostuu Valinnanvastuu lisää paikallista elinvoimaa Vastuu työllisyyden lisäämisestä kasvaa Paikallisidentiteetin merkitys ja edistäminen kasvaa Kuntien verkostoituminen kasvaa Kuntien hankintatoiminta muuttuu ja paikallisten elinkeinojen tukeminen hankinnoilla vaarantuu Kuntien välinen kilpailu kasvaa Kuntien tulopohjan heikkeneminen vähentää elinkeinopanoksia IHA-alueiden välinen kilpailu kasvaa Kunnat erikoistuvat Työllistämisen mahdollisuuden heikkenee. Työn sakkomaksut jää kuntiin ja vaikeasti työllistettävien työkalut IHA-alueelle 0 Työttömyys kasvaa, kun tuottavuus- ja säästötoimet toteutetaan 0 Päällekkäisyydet yrityspalvelujen osalta vähenevät Elinkeinoyhtiöiden uusia organisointeja ja yhtiöt katoaa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

4 Vaikutukset palveluihin Uudet palvelujen tuottamistavat lisääntyvät Palvelut keskittyvät, sähköisten palvelujen merkitys korostuu Yhteistyö. sektorin kanssa lisääntyy 0 Sivistys- ja sote-yhteistyö murenee Elinkeinopalvelujen kehittäminen mahdollistuu 0 Liikkumavara sivistyspalveluihin kasvaa Kuntakonsernin rooli korostuu Kunnan rooli palvelutuottajana pienentyy, yhtiöittäminen lisääntyy Palvelujen saavutettavuus heikkenee Uhkana palvelujen liukeneminen IHA-alueille Sähköiset palvelut mahdollistavat moniammatillisen yhteistyön Kaavoitus lähemmäs kuntia, positiiviset vaikutukset palveluihin Yhtiöiden omistajaphjaus hajaantuu, kunnan ohjattava Kuntien sisäiset palvelut (esim. keskushallinto) näivettyy Toisen asteen koulutus järjestetään kuntapohjalta jatkossakin 0 0 Erikoistuminen mahdollistuu 0 Kaupunkirakenteen vaikutus palveluverkkoon korostuu Kuntaliitoksia tehneitä rangaistaan Sähköisten palvelujen käyttämisen mahdollisuus epäarvoistaa 0 Kuntayhtiöt puretaan 0 Palveluverkot murenevat Koska kunta ei voi enää tuottaa korjaavia palveluita, voidaan resursseja laittaa ennaltaehkäisyyn 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

5 Vaikutukset yhdyskuntaan ja ympäristöön Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy Palvelurakenteen suunnitelun kokonaisuus vaikeutuu Kunnan vaikutusmahdollisuudet joukkoliikenteeseen kaventuvat Paine kuntaliitoksiin lisääntyy Kaupunkien kiinteistöjen monikäyttäjyys vaikeutuu Joukkoliikenteen ja palvelurakenteen yhteensovittaminen vaikeutuu Paine kaupunkiosahallinnolle tai kaupunkiosakunnille lisääntyy Tarve joukkoliikenteelle ja sen suunnittelulle kasvaa Jo rakennetun infran monipuolinen käyttö vaikeutuu Ympäristöpalvelujen kokonaisuus hajoaa Maakuntakaavaan vaikuttaminen vaikeutuu Kokonaisvaltaiseen yhdyskuntarakenteen suunnitteluun kohdistuu nykyistä enemmän ristikkäisiä näkemyksiä Ympäristöohjelmien toimeenpano ja toteutumisen valvonta vaikeutuu 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

6 Vaikutukset johtamiseen ja demokratiaan Valtuutettujen määrä vähenee Organisaatio pienenee, lautakunnat vähenevät, hallituksen rooli korostuu Verkostojohtamisen merkitys kasvaa Muutosjohtaminen kuntien monivuotiseksi haasteeksi Kiinnostavuus luottamushenkilöpaikkoihin vähenee Uudet osallistamistavat lisääntyvät (esim. somen kautta) 0 0 Pienten kuntien valtuustoista tulee kylätoimikuntia Kuntavaalien teemat muuttuvat 0 0 Kuntajohtamisen tehtävät kiinnostavat vähemmän Uusi tapa johtaa löydettävä (verkostojohtaminen ym.) Tulevaisuuden kunnan brändäys ja visio-työ korostuu Poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjako uudistuu Johtamisjärjestelmä kevenee, puolet ammattijohtajista pois Demokratia kasvaa kuntatasolla, mutta asiat pienenevät Vähemmän lautakuntia, valiokuntamalli lisääntyy Jory pienenee Kuntajohtajista elinkeinoasiamiehiä Sopimusjohtaminen korostuu Lähidemokratia heikkenee 0 Kouluverkkopäätösten teko entistä vaikeampia 0 Poliittisen vallan keskittyminen liikaa samoille henkilöille OAJ-jyrät jäävät kuntapäättäjiksi, sote-valmistelijat ihaan Määräaikaiset kunnanjohtajat lisääntyvät Vuorovaikutuselimet säilyy kunnissa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

7 Vaikutukset henkilöstöön Uudet yhteistyömallit mahdollistuvat Henkilöstömäärä putoaa rajusti (hallinto ja tukipalvelujen henkilöstö) Ei jää sote-osaamista Resursseja tarvitaan elinvoiman osaamisen vahvistamiseen Henkilöstön motivaatio myllerryksessä 0 0 Kuntaan jäävän henkilöstön sopeuttamistarve: YT Saattaa johtaa kuntaliitoksiin, jolla henkilöstövaikutuksia Verkostomainen yhteistyö lisääntyy Hallinto-, talous- ja tukipalveluita ulkoistetaan Ylimenokausi johtaa määräaikaisten työsuhteiden kasvun Tukipalveluhenkilöstöä jää liikaa kuntiin Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöjohtaminen yksinkertaistuu SOTE-osaaminen kapenee - vaikutukset ennaltaehkäisevään työhön Hallinto- ja tukitehtävissä suurimmat henkilöstövaikutukset Henkilöstön toimipisteet voivat muuttua Riski henkilöstön hyvinvoinnille ja motivaatioille Palkkakilpailun riski itsehallintoalueiden kanssa Moniammatillinen verkostoituminen vaikeutuu Uudenlaisten tehtävät kuntaan, esim. työllisyysasiat Kuntatyönantajan houkuttelevuus vähenee Osaamisessa korostuu osallistamisosaaminen Kunnille jää positiivisiin teemoihin liittyvät osaamiset Kehittämisresurssit vapautuu ja osaaminen vahvistuu Henkilöstöpolitiikalle enemmän ennakoitavuutta Resursseja tarvitaan ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön Kunnille jäävään henkilöstön perustyöhön ei vaikutusta Palkkatason keskiarvo laskee Kuntatyönantajan houkuttelevuus vahvistuu 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

8 Vaikutukset talouteen Kunnille jää liikaa velkoja, joita se on ottanut sote-toimintoihin Kunnille jää tarpeenton, huonokuntoinen kiinteistömassa Kunnille jää liikaa henkilöstöä tukipalveluihin 0 Kunnat eivät laske veroprosenttiaan riittävästi Yhteisöveron suhteellinen osuus verotuksesta kasvaa Yhä useammasta kunnasta tulee jatkossa kriisikunta Asiakasmaksuja joudutaan nostamaan Kuntien keskinäinen kilpailu kasvaa Kunnille jää kiinteistöjä, joilla on vain yksi käyttötarkoitus Kuntien verotus nousee alussa Kuntien talouden suunnittelu vaikeutuu (sote-rahoitus ja VOS) Ensimmäisinä vuosina kuntien kustannukset nousevat Kunnan riskinkantokyky heikkenee Kunnat velkaantuvat muutosten jälkeen Jatkossa kaikki säästätoimet kohdistuu sivistytoimeen Taloudellisesti on vaikeampaa ylläpitää riittävästi väkeä 0 Kunnilla ei ole enää tarpeeksi taloudellisia resursseja 0 Kunnilla on rahaa vain sivistys- ja teknisiin palveluihin Kunnille jää huonoimmat kiinteistöt ja henkilöstö Kuntien välinen kilpailu veroprosenteista kasvaa Kulttuuripalvelujen tarjoaminen vaikeutuu Kuntaveron kokonaisuuden ennakoitavuus heikkenee Kilpailua resursseista ei enää ole toimialojen kesken 0 Henkilöstön mitoittaminen on hankalampaa jatkossa Kunnalla eivät voi tukea kulttuuri-, liikunta-, teatteri yms. Uudet toimintatapat ja kuntien kannustaminen laskee veroja 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %

9 Muita esille tulleita selvitystarpeita, toimenpiteitä, ideoita ja kysymyksiä Uusia rajapintoja syntyy Kunnan rooli muuttuu dramaattisesti palvelujen osalta, yleinen toimiala kunnan osalta? Palvelujen keskittäminen on uhka ja mahdollisuus Yksityistämisen uhka, aalto IHA-alueiden palvelutarjonta monipuolistuu Kiinteistömassojen omistus Asiakasnäkökulman on oltava tärkein IHA-alueet tulevat päättämään palveluverkosta Motivointi hyvinvoinnin edistämiseen Vaalijärjestelyt: pystyykö ehdokas satsaamaan IHAvaaleihin (mainoskulut eri tasolla) Pormestarijärjestelmä kuntiin? Sote-ovi kiinni - uusiin mahdollisuuksiin tartuttava Rajapintatoiminnat - miten suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan? Miten äänestäjät hahmottavat mistä vaaleista kysymys? Yhteistyömahdollisuudet IHAn kanssa, esim. taloushallinto, palkanlaskenta, oheispalvelut) Muutosjohtamisessa kunnissa tilaa myös tietoiselle ja sanoitetulle surutyölle? --> tilaa uudelle Kunta antaa lausuntoja ja lobbaa sote-asioihin Tiedolla johtaminen: miten saadaan tietoa IHA-alueilta kuntiin? Mittarit Kaikista kunnista ei valtuutettuja itsehallintoalueilla Kuntien vaadittava palvelumuotoilua tuotantoon Koko- ja osa-aikaiset luottamushenkilöt IHAan, mutta vähenevätkö kunnissa Poliitikkojen erikoistuminen vai ovatko kaikissa tasoissa mukana? Jääviys ajanköyttöongelmat Poliittinen yhteistyö kuntien ja iha-aluieiden rakennettava Äänestysaktiivisuus? Äänestetäänkö jatkossa saman verran kuin seurakuntavaaleissa? Miten kunta saadaan kiinnostavaksi työpaikaksi tulevaisuudesta? Visio-työ käynnistettävä Isot ICT-järjestelmähankinnat? Uusi strategiatyö käynnistettävä (kunta ilman sotea) Tukipalvelujen uudelleenorganisaointi - riski kunnan kannalta jos jää liikaa tukipalveluhenkilöstöä ja toimintoja (ICT-järjestelmät) kuntiin Tiedon kulku rajapinnoilla? Edellyttää henkilöstön muutosvalmennusta Henkilöstön motivointi ja ottaminen mukaan muutokseen Määräaikaiset työsuhteet katkolla? Tukipalveluhenkilöstössä rajapintoja Vaikutukset AY-liikkeeseen (henkilöstöjärjestöt) Saattaa olla houkutus palkata kuntaan siirtymävaiheessa sote-asiantuntijoita, jotka jäävät kuntaan Onko nykyisenkaltaista työterveyshuoltoa tulevaisuuden kunnassa? Moniammatilliset tiimit eri työnantajilla Työhyvinvointi, kun uusia rajapintoja syntyy Kynnys valtion palvelujen (poliisi, aluepelastus jne.) uudelleenarviointiin laskee, koska ovat nyt IHA-alueista poikkeavia Maakunnalliset rahoitukset (ELY yms.) yhdelle kanavalle Kuntouttava työtoiminta ja maahanmuuttajien työllistäminen: rajapinnassa tapahtuvat palvelut - riskit kasvaa Yhteisten strategioiden tarve kasvaa (kunnat ja IHA-alueet) Kunnan rakennusvalvonnan ja IHA-alueen ympäristöterveydenhuollon yhteistyö monimutkaistuu