Musiikkitieteen oppiaineen fuksiopas 2009

Transkriptio

1 Musiikkitieteen oppiaineen fuksiopas 2009

2 Sisältö 1. Henkilökunta 3 2. Opettajien tervehdyksiä 5 3. Opintojen henkilökohtaista ohjausta 8 4. Tutkinnoista: tutkintorakenne HuK ja FM; musiikkitieteen tutkintovaatimusten rakenne 9 5. Mallilukujärjestykset Opintosuoritusten arvoistelusta Opintosuoritusten hyväksyminen ja rekisteröinti Ohjeita kirjallisten töiden laatimiseen Hieman musiikkikirjastoasiaa Vironkadun tilat Tietokoneet ja internet-yhteydet, sähköpostilistat 23 Kannan kuva: Denis Diderot & Jean le Rond d Alembert 1762, Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métier. vol.4. Paris. Taitto: Teemu Sipilä Yliopistopaino, Helsinki 2009

3 Musiikkitieteen henkilökunta Eero Tarasti, professori Vastaanotto ke 15-16, h. 345, p Pirkko Moisala, professori virkavapaalla John Richardson, vt professori Vastaanotto to h. 446 p Alfonso Padilla, yliopistonlehtori Vastaanotto ti 12-13, h. 245, p Irma Vierimaa, amanuenssi Vast.o. ke h. 347, p Kai Lassfolk, studioamanuenssi Vastaanotto ke h. 138, p Harri Suilamo, lehtori Vast.o. opetuksen yht. p Harri Vuori, lehtori Vast.o. opetuksen yht. p Jaakko Tuohiniemi, kirjastosihteeri Vast.o. virka-aikana. h. 257, p tai

4 Opettajien tervehdyksiä Hei taas! Opetukseni on seuraavanlaista: Pidän luentoja musiikkitieteen johdantokurssilla. Opetan myös kahta englanninkielistä kurssia: maanantaisin Musical semiotics klo 14 ja tiistaisin Introduction to existential semiotics klo 16. Ne ovat avoimia kaikille ja niihin voi osallistua tasosta riippumatta. Opetus koostuu uennoista ja seminaarityöskentelystä englanniksi. Voi osallistua myös vain yhden periodin opetukseen. Lisäksi Helsingin yliopiston Musiikkiseuran (HYMSin) puitteissa on luento- ja konserttisarjoja, mm. Jousikvarteton historia yhteistyössä Arkadia-kvartetin kanssa, sekä vierailuluentoja seuratkaa ilmoituksia. Johdan myös laudatur- ja tutkijaseminaaria. Eero Tarasti, FT professori Tervetuloa opiskelemaan musiikkitiedettä! Toimin tänä lukuvuonna Pirkko Moisalan sijaisena etnomusikologian vt. proffana. Omat kiinnostuksen kohteeni ovat aika kattavat ja liittyvät lähinnä tämän päivän ilmiöhin, mukaan lukien nykyooppera, elokuva- ja mediamusiikki sekä populaarimusiikki. Taustastani sen verran että väittelin vuonna 1995 Jyväskylän yliopistossa musiikkitieteestä. Sen jälkeen olen tehnyt jatkotukimusta University of Californiassa, Los Angelessa, toiminut lehtorina ja vanhempana lehtorina Englannissa, City Universityssä, Lontoossa ja De Montfort Universityssä, Leicesterissa. Olen myös vetänyt Jyväskyässä Suomen Akatemian tutkimusprojektia Contemporary Music, Media and Mediation. Julkaisuihini kuuluvat mm. kirja Singing Archeaology: Philip Glass s Akhnaten (Wesleyan University Press) ja tulevan lukuvuoden aikana ilmestyvä How We See Music: Locating the Visual in Contemporary Music (Oxford University Press). Suomalaisesta musiikista olen tutkinut mm. Maija Vilkkumaata ja The Crashia. Vastaanotolleni ovat kaikki opiskelijat tervetulleita, juttelen mielelläni suomeksi ja englanniksi. Uusia opiskelijoita tapaan todennäköisesti viimeistään Johdatus musiikkitieteeseen -kurssin yhteydessä. Ystävällisin terveisin, John (John Richardson, FT vt. professori) 4

5 Tervetuloa opiskelemaan musiikkitiedettä! Tervetuloa myös musiikkitieteen studioon ja tietokoneavusteisen musiikintutkimuksen kursseille. Oppiaineen studio on opiskelijoiden käytettävissä opiskeluun ja tutkimukseen liittyvissä töissä. Sitä voi myös käyttää elektroakustisen musiikin säveltämisessä. Käyttöoikeuden saa osallistumalla studion kursseille. Studiossa on sekä nykyaikaista tietokonevälineistöä että historiallisia, uniikkejakin laitteita 1960-luvulta nykypäivään. Järjestämme säännöllisesti myös konsertteja. Minun puoleeni voi kääntyä kaikissa studion käyttöön, tietokoneavusteisen musiikintutkimuksen opetustarjontaan ja musiikkiteknologiaan liittyvissä kysymyksissä. Vastaan pääosin studion opetuksesta ja opintosuorituksista. Muina c-linjan opettajina toimivat Mikko Ojanen ja Jaska Uimonen, jota ovat tavattavissa opetuksen yhteydessä. Kai Lassfolk studioamanuenssi Raikas alkusyksyn tervehdys uusille opiskelijoille! Hoidan musiikkitieteen lehtoraattia puoliksi säveltäjäkollegani Harri Vuoren kanssa. Opetan maanantaisin harmonian historiaa (TMU233AE) sekä tiistaisin uuden musiikin historiaa (TMU347AE) ja analyysiä (TMU344AE). Detaljoidumpaa tietoa em. kursseista löytyy musiikkitieteen verkkosivujen kurssikuvauksista. Kurssini eivät sisälly musiikkitieteen opintojen aivan alkuvaiheen agendaan, mutta jo sitä vaihetta silmälläpitäen, jolloin ne tulevat ajankohtaisiksi, toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi! Harri Suilamo lehtori 5

6 Tervetuloa opiskelijat Musiikkitieteen oppiaine sijaitsee Vironkadulla, keskustakampuksen alueella, mutta kuitenkin omassa rauhassaan. Kun päärakennus ja Porthania kuhisee väkeä, voimme täällä keskittyä rauhassa olennaiseen: opiskeluun ja tutkimiseen. Musiikkitieteen opiskelijoiden ja opettajien lisäksi Vironkadulla, porraskäytävän b-puolella, toimii semiotiikan opintokokonaisuus sekä pieni, musiikkiin erikoistunut kirjasto, asiantunteva kirjastonhoitaja ja tutkijoiden yhteisö. Vironkadun tutkijapaikoilla työskentelee tällä hetkellä 15 tohtoriopiskelijaa ja post doc -tutkijaa. Vironkadusta on muodostunut monelle kiintopiste useiksi vuosiksi. Toivottavasti näin käy myös kaikille musiikkitieteen uusille opiskelijoille. Musiikkitiede Helsingin yliopistossa on hyvin laaja-alaista. Se on musiikin tieteellistä analysointia ja tulkintaa, musiikki hyvin laajasti ymmärrettynä: taidemusiikki, populaarimusiikki, maailman musiikkikulttuurit, äänimaisemat, konemusiikki, akustiset ilmiöt, musiikki sosiaalisena ilmiönä. Näitä kaikkia voidaan siis tutkia; lähestymistavat ovat pitkälti samankaltaisia, tutkitaan sitten metallimusiikkia, oopperaa, kansanmusiikkia tai vaikkapa valaiden laulua. Oppiaineessamme on kolme pääsuuntausta, joita opetusohjelmassa osoitetaan kirjaimilla A, B ja C. Suuntausten erot ovat toisinaan tutkimuskohteessa, musiikkiperinteessä, toisinaan lähestymistavassa. Opiskelija voi joko keskittyä johonkin suuntaukseen tai yhdistellä niitä. Länsimainen taidemusiikki, Yleinen musiikkitiede (A) Musiikin historia, musiikkianalyysi, musiikin filosofia ja -estetiikka, musiikkisemiotiikka, musiikkisosiologia Etnomusikologia (B) Maailman musiikkikulttuurit, populaarimusiikki, kansanmusiikki, populaarimusiikin filosofia ja -estetiikka, musiikkisosiologia, musiikkiantropologia, kulttuurinen musiikintutkimus, musiikki ja media Tietokoneavusteinen musiikintutkimus (C) Musiikkiohjelmointi, musiikkiakustiikka, äänitys ja äänenkäsittely, elektroakustisen musiikin historia ja tekniikat 6

7 Musiikkitiede ei sinällään ole musiikin käytännöllistä harjoittamista tai musiikkikasvatusta (vrt. Sibelius-Akatemia); meiltä ei valmistu muusikkoja tai musiikinopettajia. Tietty musiikin harrastuneisuus ja musiikin teorian perusteiden hallitseminen ovat kuitenkin perusosaamista, jota musiikkitieteilijältä edellytetään. Musiikkitiede pääaineena, yhdistettynä sopiviin sivuaineisiin, antaa mahdollisuuden hyvin laaja-alaiseen suuntautumiseen työelämässä. Musiikkitieteilijä rakentaa oman uraprofiilinsa taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Useat musiikkitieteen opiskelijat ovat päätyneet tutkijoiksi, organisaattoreiksi, tiedottajiksi tai yleisemmin kulttuurihallinnon ja -tuotannon tehtäviin. Nyt aloittavat opiskelijat joutuvat keskelle yliopistojen jo useita vuosia jatkunutta muutosprosessia. Vain kymmenen vuotta sitten musiikkitiede oli mukana perustamassa Taiteiden tutkimuksen laitosta Nyt taiteiden tutkimuksen laitos jää olemaan vain nimenä uudessa suurlaitoksessa: Filosofian, historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos. Oppiaineemme virallinen nimi 2010 lähtien tulee olemaan mammuttimainen. Kun Taiteiden tutkimuksen laitokseen kuului viisi oppiainetta ja kaksi opintokokonaisuutta, tässä uudessa laitoksessa oppiaineita ja opintokokonaisuuksia on 19: teoreettinen filosofia, filosofi (ruots.), historia (Suomen ja Pohjoismaiden historia, yleinen historia, historia [ruots.]), kulttuurien tutkimus (arkeologia, folkloristiikka, kansatiede, merihistoria, museologia), Kristiina-instituutti ja taiteiden tutkimus (elokuva- ja televisiotutkimus, estetiikka, musiikkitiede, semiotiikka, taidehistoria, teatteritiede, yleinen kirjallisuustiede). Mitä tästä seuraa käytännön tasolla, jää nähtäväksi. Oppiaineet joka tapauksessa säilyttävät identiteettinsä, ja laajamittainen yhteistyö on toivon mukaan inspiroivaa ja rikastavaa, ei taistelua resursseista. Tervetuloa siis aloittamaan lukuvuotta Tehdään siitä rikas ja antoisa opiskeluvuosi. Irma Vierimaa, amanuenssi 7

8 Opintojen henkilökohtaista ohjausta Ryhmätapaamiset ja henkilökohtaiset keskustelut HOPSin tiimoilla on tarkoitettu opiskelijoiden kysymyksien ja pulmien selvittämistä varten. Käyttäkää sitä hyväksenne, oppikaa löytämään vastauksia kysymyksiinne. Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS on opintojen ohjausta, josta alkuvaiheessa, humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten, vastaa amanuenssi. Ensimmäinen HOPS tehdään heti opintojen alussa, osana orientoivia opintoja (YY001, 2 op). Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yliopistotutkintojen rakenteen ja mitä hyväksyttävään tutkintoon vaaditaan. Ryhmätapaamisissa käsitellään musiikkitieteen opiskelun luonnetta, opiskelukäytäntöjä, tutkintorakennetta ja esitellään opintojen suunnittelun välineitä. HOPS päivitetään kolmannen vuoden syksynä, jolloin HuK-tutkintosuunnitelmakaavake täytetään uudelleen ja palautetaan henkilökohtaisesti joko amanuenssille tai proseminaarin vetäjälle (TMU244E 1 op). Tämä on vapaamuotoinen ohjaustilanne, joka muotoutuu opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Kysymyksiä voi esittää niin oman suuntautumisen painopisteistä kuin tutkinnon rakenteesta. Maisteriopintojen yhteydessä tehdään FM-tutkintosuunnitelma (TMU324E 1 op), ja sen yhteydessä sovitaan pro gradu -tutkielman aiheesta. Tämä suunnitelma tehdään professorin kanssa, laudaturseminaarin kuluessa. Professorin allekirjoittama FM-tutkintosuunnitelma tuodaan musiikkitieteen kansliaan rekisteröintiä varten. HOPS-kaavakkeet löytyvät musiikkitieteen verkkosivuilta, kohdasta Opiskelu ( Lähtökohtana on opiskelijoiden tarpeet. Opintojen suunnittelussa väistämättä syntyvissä kysymyksissä ei kannata jäädä yksin miettimään, käyttäkää hyväksenne oppiaineen henkilökuntaa. 8

9 TUTKINNOISTA Onneksi olkoon! Sinut on hyväksytty opiskelijaksi tekemään humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa humanistisessa tiedekunnassa, musiikkitiede pääaineena. Tutkinnon valmistuttua voit ilman eri anomusta suorittaa maisterin tutkinnon. Tutkinnot hyväksyy tiedekunta, musiikkitiede on vastuussa omasta oppiaineestaan. Kuten oheiset kaaviot osoittavat HuK-tutkinto koostuu pääaineesta, sivuaineista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista ja muista, vapaasti valittavista opinnoista. Maisterintutkintoon kuuluu vain pääaineen syventävät opinnot pro gradu-tutkielma mukaanlukien sekä muita opintoja tarvittaessa. HuK-tutkinnon rakenne (lisätietoa HuK-tutkinnon minimilaajuus on 180 opintopistettä. Sivuaineena tehtäviin aineopintoihin ei kuulu proseminaaria eikä HOPSia. Tiedekunnan yhteiset opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Orientoivat opinnot ja hops (2 op) Äidinkielen opinnot (yhteensä 5 op: tieteellinen kirjoittaminen 3 op ja puheviestintä 2 op) Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (yhteensä 5 op: tvt-ajokortti 3 op ja pääaineeseen liittyvät tvt-opinnot 2 op) Toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op) Vieraan kielen opinnot (5 op, kirjallinen ja suullinen taito) Toisen vieraan kielen opinnot (3 op, taitotaso vapaa) 9

10 Opinnot esitellään tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa: Tarkemmat tiedot opetuksen ajankohdista ja ryhmiin ilmoittautumisesta löytyvät WebOodista. FM-tutkinnon rakenne (lisätietoa FM-tutkinnon minimilaajuus on 120 opintopistettä. Siihen ei sisälly pakollisia yhteisiä opintoja eikä sivuaineita. Jos suorittaa syventäviä opintoja sivuaineena (60 op), niihin sisältyy suppeampi pro gradu -tutkielma (20 op). 10

11 Musiikkitieteen tutkintovaatimusten rakenne Opinnot jakautuvat perus- aine- ja syventäviin opintoihin. Perusopinnot ovat kaikille samat, ja niihin sisältyy valinnaisia jaksoja, jotka ovat edellytyksenä myöhemmille opinnoille. Valinnaiset jaksot liittyvät oppiaineen kolmeen suuntaukseen musiikin analyysin osalta. Huomatkaa, että perusopinnot voi tehdä laajempanakin. Aineopinnoista lähtien on mahdollista keskittyä johonkin kolmesta suuntauksesta, yleinen musiikkitiede (A), etnomusikologia (B) tai tietokoneavusteinen musiikintutkimus (C). Tutkintovaatimukset, toisin sanoen kunkin kohdan kuvaukset ja tentittävä kirjallisuus, löytyvät WebOodista ( Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä kaavakkeella, joka löytyy musiikkitieteen verkkosivuilta ( Täytetty kaavake palautetaan amanuenssille, jolta voi myös kysyä epäselvissä kohdissa. Perusopinnot hyväksyy yo-lehtori Alfonso Padilla, aineopinnot prof. John Richardson, syventävät opinnot prof. Eero Tarasti. Kokonaisuuksiin sidotut opinnot eivät vanhene yhtä nopeasti kuin irralliset suoritukset. Vanhentumissäännöistä löydät tietoa tiedekunnan sivuilta TMU001 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op TMU008 Pääaineeseen liittyvät tvt-opinnot 2 op : TMU100E PERUSOPINNOT (25 op) Pakolliset opinnot 19 op : TMU110E Johdatus musiikintutkimukseen (3 op) : TMU121E Johdatus länsimaisen taidemusiikin historiaan (5 op) : TMU130E Johdatus Suomen musiikin historiaan (5 op) : TMU131E Johdatus maailman musiikkikulttuureihin (3 op) : TMU132E Johdatus populaarimusiikin historiaan (3 op) Valitaan vähintään 6 op : TMU142EA Johdatus klassisen musiikin teoriaan (3 op) : TMU143EB Johdatus populaarimusiikin teoriaan (3 op) : TMU144EC Johdatus musiikkiakustiikkaan (3 op) TMU200EP AINEOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (45 op) Pakolliset opinnot 18 op : TMU241E Proseminaari (4 op) : TMU242E Kandidaatintutkielma (6 op) : TMU243E Musiikintutkimuksen menetelmälliset perusteet (4 op) : TMU244E HOPS Huk (1 op) 11

12 405012: TMU245E Säveltapailu (3 op) Valitaan toinen (2 op) : TMU227ET Työelämään orientoivat opinnot (0-2 op) : TMU227EH Työharjoittelu (0-2 op) Valitaan vähintään 10 op : TMU230AE Harmonian historia (5 op) : TMU231AE Muoto-oppi I (5 op) : TMU232AE Muoto-oppi II (5 op) : TMU231BE Transkriptio (5 op) : TMU232BE Etnomusikologinen musiikkianalyysi (5 op) : TMU234BE Populaarimusiikin analyysi (5 op) 40441: TMU231CE Tietokoneavusteinen musiikkianalyysi (5 op) 40438: TMU232CE Elektroakustisen musiikin historia ja analyysi (5 op) Valitaan vähintään 5 op : TMU250AE Musiikin semiotiikka (5 op) : TMU251AE Musiikinhistorian perusteet ja metodologia (5 op) : TMU252BE Etnomusikologinen kenttätyö (5 op) : TMU253BE Kvalitatiivisen aineiston analyysi (5 op) : TMU254CE Ääniteknologia (5 op) Valitaan vähintään 10 op : TMU226E Vapaavalintaisia erityisopintoja (5 op) : TMU201E Musiikki ja sukupuoli (5 op) : TMU211AE Musiikin estetiikka ja filosofia (5 op) : TMU213AE Suomen taidemusiikin osakokonaisuus (5 op) : TMU214AE Länsimaisen taidemusiikin osakokonaisuus (5 op) : TMU215AE Musiikkisosiologia (5 op) : TMU211BE Etnomusikologia (5 op) : TMU212BE Musiikkiteollisuuden ja -median tutkimus (5 op) : TMU213BE Populaarimusiikintutkimus (5 op) : TMU214BE Elokuvamusiikintutkimus (5 op) : TMU215BE Musiikkikulttuurinen osa-alue (5 op) : TMU216BE Kulttuurinen musiikintutkimus (5 op) 40439: TMU210CE Äänitys ja äänenkäsittely (5 op) 40437: TMU211CE Musiikkiohjelmointi I (5 op) TMU300EP SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (80 op) Pakolliset opinnot (65 op) : TMU321E Analyysiseminaari (10 op) : TMU322E Musiikintutkimuksen metodologia (4 op) : TMU323E Laudaturseminaari (10 op) : TMU324E HOPS FM (1 op) : TMU800E PRO GRADU -TUTKIELMA (40 op) 12

13 Valitaan toinen (5 op) : TMU311ET Työelämään orientoivat opinnot (0-5 op) : TMU311EH Työharjoittelu (0-5 op) Valitaan vähintään 10 op : TMU315E Vapaavalintaisia erityisopintoja (5 op) : TMU352E Musiikkiesityksen tutkimus (5 op) : TMU356E Musiikin naistutkimus (5 op) : TMU342AE Musiikkianalyysin historia (5 op) : TMU343AE Musiikkianalyysin erityisalue (5 op) : TMU344AE Uuden musiikin analyysi (5 op) : TMU347AE Uuden musiikin historia (5 op) : TMU348AE Länsimaisen taidemusiikin historian erityisalue (5 op) : TMU349AE Suomen taidemusiikin historian erityisalue (5 op) : TMU352AE Musiikin estetiikan ja filosofian erityisalue (5 op) : TMU353AE Musiikkipsykologia (5 op) : TMU354AE Musiikin semiotiikan erityisalue (5 op) : TMU355AE Musiikkisosiologian erityisalue (5 op) : TMU358AE Musiikkipedagogiikka (5 op) : TMU359AE Soitintutkimus (5 op) : TMU343BE Etnomusikologian teoria ja metodologia (5 op) : TMU347BE Populaarimusiikin tutkimuksen erityisalue (5 op) : TMU348BE Musiikkiteollisuuden ja -median tutkimuksen erityisalue (5 op) : TMU350BE Elokuvamusiikintutkimuksen erityisalue (5 op) : TMU351BE Äänilevymusiikintutkimus (5 op) : TMU357BE Kulttuurisen musiikintutkimuksen erityisalue (5 op) : TMU358BE Musiikkikulttuurinen erityisalue (5 op) : TMU340CE Musiikkiohjelmointi II (5 op) : TMU341CE Musiikkiohjelmoinnin projektityö (5-10 op) : TMU342CE Musiikin psykoakustiikka (5 op) : TMU343CE Studiotekniikan erityisalueita (5 op) : TMU344CE Elektroakustisen musiikin analyysimenetelmät (5 op) : TMU345CE Elektroakustisen musiikin praktikum (5 op) : TMU346CE Tietokonemusiikin tekniikat (5 op) : TMU347CE Symbolisen musiikkidatan käsittely (5 op) : TMU348CE Algoritminen musiikkianalyysi (5 op) 40447: TMU349CE Audioelektroniikka (5 op) 13

14 Mallilukujärjestykset Musiikkitiede syksy 2009 periodi I ( ) Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai JOHDATUS KLASSISEN MUSIIKIN TEORIAAN Vuori 4b 9-11 SÄVELTAPAILU / Schmidt 4b KANSANMUSIIKKI Kantelinen U40 s PIANONSOITTO Eila Tarasti 3b JOHDATUS MUSIIKIN TUTKIMUKSEEN F26 Tarasti & al LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA F26 Tarasti HOPS 3b Vierimaa 4.9.; 18.9.; 2.10.; AKUSTIIKKA F26 Uimonen Musiikkitiede syksy 2009 periodi II ( ) Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai JOHDATUS KLASSISEN MUSIIKIN TEORIAAN Vuori 4b 9-11 SÄVELTAPAILU / Schmidt 4b PIANONSOITTO 3b Eila Tarasti ÄÄNITEKNOLOGIA 1b Ojanen & Uimonen SUOMEN TAIDEMUSIIKKI Lappalainen F LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA Tarasti F THE BEATLES Martinelli 3b II THE BEATLES Martinelli 3b II ELOKUVA JA SÄVELLYS opintopiiri Koskelin 4b

15 Musiikkitiede kevät 2010 periodi III Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai SÄVELTAPAILU II Schmidt 4b PIANONSOITTO Eila Tarasti 3b ÄÄNITEKNOLOGIA 1b Ojanen & Uimonen INTRODUCTION TO FILM MUSIC Pekkilä F INTRODUCTION TO FILM MUSIC Pekkilä F POPULAARIMUSIIKIN HISTORIA Henriksson F JOHDATUS POPULAARIMUSIIKIN TEORIAAN Nikula 2b MYTHS AND MUSIC pr Sali10 Piludu LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA Tarasti F Musiikkitiede kevät 2010 periodi IV Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai PIANONSOITTO Eila Tarasti 3b JOHDATUS POPULAARIMUSIIKIN TEORIAAN Nikula 2b ELOKUVA JA ÄÄNI Välimäki F LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA Tarasti F

16 Opintosuoritusten arvostelusta Opiskelijoiden suoritukset arvioidaan yleensä asteikolla 1-5, toisinaan myös hyväksytty/hylätty. Mikäli arvostelusta on kysyttävää, on syytä ottaa yhteyttä opettajaan, oppiminen on tärkeintä, ei suoritustaso. Taiteiden tutkimuksen laitoksella noudatetaan seuraavia suuntaa antavia periaatteita arvostelussa. (Ohje löytyy myös verkkosivuilta osoitteesta 0 Täysin perustavaa olevaa laatua olevia asioita puuttuu tai on esitetty väärin. Opintosuoritus synnyttää vaikutelman, että opiskelija ei ole lukenut tenttikirjoja tai paneutunut kurssin aihepiiriin, tai ei vain ole vielä kykenevä suoriutumaan kyseisestä opintojaksosta. 1 Tärkeitä asioita puutuu tai on esitetty puutteellisesti. Mukana saattaa olla varsin paljon aiheen ja opintokohteen kannalta epärelevanttia ainesta. Argumentaatio on heikkoa ja osin virheellistä. Perusta oppiaineen myöhemmille opinnoille on välttävä. 2 Tärkeimmät asiat on tuotu esille, mutta varsin keskeisiä asioita puuttuu tai on esitetty epäselvästi. Asioiden käsitteellinen hallinta on puutteellista ja osoittaa heikkoa relevanssitajua eli kykyä erottaa mikä on asianyhteyden kannalta tärkeää. Argumentaatio on heikkoa. Perusta myöhemmille oppiaineen opinnoille on tyydyttävä. 3 Tärkeät ja keskeiset asiat on omaksuttu ja esitetty kohtuullisen selkeästi. Teksti on pääosin kuvailevaa ilman kytkentöjä laajempiin asiakokonaisuuksiin. Asian käsittely kuitenkin etenee sujuvasti, osoittaa kohtuullisen hyvää relevanssitajua eikä sisällä ainakaan suuria virheitä tai heikkouksia. Perusta myöhemmille oppiaineen opinnoille on hyvä. 4 Kaikki keskeiset asiat on esitetty selkeästi ja niihin on saatu omakohtainen ote itsenäisen asiaan perehtymisen esimerkiksi suositeltuun oheiskirjallisuuteen perehtymisen kautta. Argumentaatio ja esitystapa ovat selkeitä ja lähes virheettömiä. Opittua sovelletaan omiin esimerkkeihin ja suhteutetaan omiin näkemyksiin. Edellytykset oppiaineeseen perehtymiseen ovat kiitettävät. 5 Opintokohteeseen kuuluvat asiat ovat vahvasti hallinnassa ja opiskelija soveltaa niitä omaperäisesti omiin esimerkkeihinsä liittäen aiheen käsittelyn oivaltavasti muuhun oppimaansa ja kokemaansa. Argumentaatio on vahvaa ja esitystapa tyylillisesti erinomaista. Edellyttää huomattavaa paneutumista. johon liittyy antaumuksellinen perehtyminen kirjallisuuteen ja kohteena olevaan materiaaliin. Edellytykset syvälliseen oppiaineeseen perehtymiseen ovat erinomaiset. 16

17 Opinnoista Jokainen opiskelija suunnittelee tutkintonsa sisällön valitsemalla sivuaineyhdistelmänsä yksilöllisesti. Harvinaisetkin yhdistelmät saattavat osoittautua hyödyllisiksi tulevaisuudessa. Suunnittelu ja syventyminen johonkin alueeseen synnyttää kuitenkin syvenpää osaamista - ja osaajia aina tarvitaan. Osa opinnoista on pakollisia suorituksia, osa valinnaisia. Musiikkitieteen opintoihin sisältyy valinnaisuuksia perusopintojen tasolta lähtien. Myös siltä osin opiskelija rakentaa oman osaamisprofiilinsa, tarjottujen mahdollisuuksien rajoissa. Opintojen eteneminen tavoiteajassa (HuK-tutkinto kolmessa vuodessa) edellyttää, että vuodessa suoritetaan 60 opintopistettä. On suositeltavaa aloittaa ensimmäisenä vuonna myös musiikkitieteen aineopintoja, sivuaineopintoja tai muita opintoja. Opintosuoritusten hyväksyminen ja rekisteröinti Jokainen hyväksytty tutkintovaatimusten suoritus merkitään henkilökohtaiseen opintorekisteriin, jossa näkyy suorituksen ajankohta, laajuus ja arvostelu. Rekisteröinnistä vastaa amanuenssi. Opiskelijan on hyvä tarkistaa, että kaikki suoritukset näkyvät rekisterissä ja että ne on oikein merkitty. Opiskelijat pääsevät katsomaan omaa suoritusrekisteriään WebOodissa. Muualla suoritetuista opinnoista musiikkitieteessä hyväksytään suoraan säveltapailun opistotasoinen suoritus (I taso). Todistus suorituksesta toimitetaan ao. opettajalle tai musiikkitieteen kansliaan. Muiden opintojen osalta jokainen mahdollinen korvaava suoritus sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa. On suositeltavaa viettää jokin opintojen jakso ulkomailla. Opiskelijavaihto on mahdollista toisesta opiskeluvuodesta lähtien. Yleisimmin vaihtoon lähdetään heti maisteriopintojen alussa tai kandivaiheen lopussa. Musiikkitieteellä on paljon sopimuksia Erasmus-vaihdon puitteissa Euroopan yliopistoihin. Lisäksi opiskelijalla on käytettävissään Free mover vaihdot sekä maiden väliset sopimukset Pohjoismaihin sekä joihinkin Aasian ja Amerikan yliopistoihin. 17

18 Ohjeita kirjallisten töiden ja tenttivastauksien laatimiseen Susanna Välimäki 1. Kirjalliset työt: Referaatti, essee, luentopäiväkirja, seminaariraportti Esseen ja referaatin raja on liukuva. Useimmiten referaatilla tarkoitetaan suppeampaa työtä, joka keskittyy yhteen lähteeseen esitellen sen olennaisimpia asioita kun taas essee pohjautuu laajempaan ja yhdistelevämpään lähteiden käyttöön. On hyvä sopia kuulustelijan kanssa suorituksen tavasta ja painotuksista. Lue ensin kaikki tekstit nopeasti niin, että saat yleiskuvan aihepiiristä. Pidä selkeänä, kuka kirjoittaa, milloin ja missä yhteydessä. Referaatilla tarkoitetaan yliopisto-opinnoissa yleensä ns. kommentoivaa referaattia. Siinä esitetään luetun tekstin pääajatukset omin sanoin sekä otetaan jollakin lailla kantaa eli luettua kommentoidaan. Referaatti voi olla myös kirja-arviomainen; voit katsoa mallia tieteellisten lehtien esim. Musiikki, Synteesi, Tiede ja edistys sisältämistä kirja-arvioinneista. Referaatin voi halutessaan tehdä jostakin spesifistä näkökulmasta, jolloin ei tarvitse yrittää referoida koko kirjaa/artikkelia mahdollisimman tasapuolisesti, vaan voi keskittyä joihinkin osuuksiin tai paneutua johonkin tiettyyn kysymykseen tai teemaan (tyyliin mitä tämä kirja sanoo tästä ja tästä asiasta ). Valittu näkökulma ja tarkoitus tulisi näkyä myös otsikosta. Essee on eräänlainen minitutkielma. Tyyliltään ja muodoltaan se voi kuitenkin olla vapaampi kuin esimerkiksi tiukkaan tutkimukselliseen opinnäytetyyliin pyrkivä seminaariesitelmä. Joskus essee voi olla esimerkiksi referaattia selvästi kaunokirjallisempi esseistinen. Essee on hyvin itsenäinen työ, jossa kirjoittajan liikkumavara on kaikin tavoin suurempi kuin esimerkiksi referaatissa. Essee tehdään yleensä joko kirja/kirjallisuus-lähtöisesti tai aihe/ongelma-lähtöisesti. Valitse sellainen aihe/kirja ja näkökulma, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Kirjatentin voi usein korvata kirjoittamalla esseen tenttikirjoista. Tällöinkin kannattaa valita jokin oma näkökulma, tarkastelutapa tai kysymyksenasettelu esseen lähtökohdaksi. Mitä enemmän itse suunnittelet töistäsi juuri sinulle sopivia ja sinua 18

19 kiinnostavia, sitä helpommin kirjoittaminen sujuu ja sitä enemmän opiskelusta on sinulle hyötyä ja iloa myös myöhempiä opintoja ajatellen. Lu e n t o p ä i v ä k i r j a n tarkoitus on referoida ja kommentoida luentoa sen olennaisilta osilta. Tekstin tulee olla sujuvaa ja yhtenäistä asiaproosaa, jonka päälähteenä on omat luentomuistiinpanot. Luentopäiväkirja ei siten tarkoita luentomuistiinpanojen puhtaaksikirjoitusta vaan on muistiinpanojen pohjalta tehty oma kirjallinen työnsä. Luentomuistiinpanojen lisäksi tulisi etsiä tukea ja täydentäviä kommentteja myös kirjallisuudesta, omasta elämänkokemuksesta yms. Luentopäiväkirjan muoto ja tyyli on vapaa ja kirjoittajansa näköinen tästä nimitys päiväkirja. Se saa olla persoonallinen ja sisältää henkilökohtaisia pohdintoja ja tunteenilmauksia sekä palautetta luennoista ja luentokurssista. Luennoitsijan kanssa saa olla eri mieltä, mutta omat näkökannat on perusteltava. Vapaamuotoisuudesta huolimatta päiväkirjan tulee vankasti pohjautua luennolla käsiteltyihin asioihin. Luentopäiväkirja on usein mielekkäämpää jäsentää pikemminkin luentojen teemojen kuin päivämäärien mukaan. Se m i n a a r i- ta i kongressiraportti kirjoitetaan luentopäiväkirjatyyppisesti tai katsaustyyppisesti (voit katsoa mallia esim. Musiikki-lehden Katsauksia-osion kirjoituksista). Aina koko ohjelmaa ei tarvitse seurata. Seminaarien yms. Seuraaminen ja niistä kirjoittaminen on hauska ja hyödyllinen tapa suorittaa opintoja. 2. Tenttivastauksista ja niiden arvostelemisesta Kirjallisuustentit on jopa keskeinen tapa oppia tuntemaan musiikintutkimuksen tutkimusongelmia, menetelmiä ja suuntauksia, musiikintutkijoiden klassikoiden käsityksiä, musiikintutkimuksen erityisalojen peruskäsitteitä, teorioita sekä oppihistoriaa. Kirjallisuustentin tarkoitus on kontrolloida opiskelijan tenttikirjallisuudesta hankkineen tiedon määrää ja omaksumisen astetta. Tenttivastauksissa pyritään osoittamaan asiakokonaisuuksien hallintaa sekä käsitteellistä ymmärtämistä. Valitse kirja mieluummin kiinnostuksesi kuin saatavuuden mukaan. Aina voit neuvotella vaihtoehdoista kuulustelijan kanssa esimerkiksi ehdottaa jotakin opinto-oppaan ulkopuolelta. Tenttiin lukiessasi selvitä, jäsennä ja pohdi kirjan rakennetta ja tarkoitusta. Perehdy hyvin sisällysluetteloon, johdantoihin ja 19

20 esipuheisiin. Tenttivastauksen tulisi osoittaa opiskelijan lukeneen juuri kyseisen tentittävän kirjan. Lue tentittävä kirjallisuus kokonaan, rakenna siitä kokonaiskuva; mistä oikein on kysymys ja miten luvut liittyvät toisiinsa. Tenttikirjallisuus on useimmiten vieraskielistä. Silloin voi olla hyväksi suomentaa kirjan sisällysluettelo ja aina luvun luettua selvittää esim. kirjoittamalla muistiin suomennettujen otsikoiden alle muutamin lausein mitä luvussa käsiteltiin, mikä tuntui tärkeälle ja mitä käsitteitä oli ja mitä niillä tarkoitetaan. Opettele termit. Tieteellinen ajattelu tapahtuu käsittein; on tärkeätä omaksua tentittävän kirjallisuuden käsitteet ja osoittaa niiden hallintaa. Käytä siis musiikkitieteellistä sekä ylipäätään tieteellisiä käsitteitä vastauksissasi. Ne myös antavat vastaukselle teoreettista ryhtiä sekä kuvan asioiden hallinnasta. Sitähän kaikessa yliopisto-opiskelussa nimenomaan opetellaan; miten käydä käsitteillä maailman vaikkapa musiikillisten ilmiöiden kimppuun. Vastaus kirjoitetaan esseemäisesti ei siis ranskalaisia viivoja! Monesti perinteinen jäsennystapa on käyttökelpoinen: pieni johdanto asian varsinainen käsittely pieni yhteenveto / näköalojen laajentaminen / loppukommentti. Pyri jäsentyneeseen esitykseen. Laadi ensin dispositio. Pohdi! Vastauksissa voi myös ilmaista näkemyksiä / mielipiteitä tai esittää kritiikkiä luettua kohtaan. Asioiden omaksumisessa voi olla hyvinkin tärkeää, että tenttiin lukiessa miettii asioita myös omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteitten kautta. Siten asiat sisäistää paremmin ja ne muodostuvat musiikkitieteelliselsi pääomaksi ja pysyvät muistissa kauemminkin kuin vain tenttipäivän. Pyri tarkkuuteen! Kirjoita hyvää suomea / ruotsia selkeällä käsialalla. 20

21 Hieman musiikkikirjastoasiaa Helsingissä on lukuisia kirjastoja, joiden kokoelmat hyödyttävät musiikkitieteen opiskelijoita. Alla muutamia niistä: Helsingin kaupunginkirjasto. Lukuisia toimipaikkoja. Aineisto luetteloitu Helmetiin. Helsingin yliopisto, Humanistisen tiedekunnan kirjasto, Vironkatu. Vironkatu 1 B. Musiikkitieteen oppiaineen kirjastokokoelma. Aineisto luetteloitu Helkaan. Kansalliskirjasto. Unioninkatu 36. Kirjaston erillinen musiikkiosasto Fabianiassa. Aineisto luetteloitu Helkaan, kansalliskokoelma Fennicaan ja Violaan. Maailman musiikin keskuksen kirjasto. Hämeentie 34 D. Aineisto luetteloitu osin Lindaan. Opiskelijakirjasto. Fabianinkatu 32. Kokoelmissa yliopiston kaikkien oppiaineiden kurssikirjakokoelmat (signumi H3 Kurssik). Neljännessä kerroksessa muuta myös musiikkikirjallisuutta (signumi H3 4.krs Taiteet 06 B 2). Aineisto luetteloitu Helkaan. Sibelius-akatemian kirjasto. Töölönkatu 28. Aineisto luetteloitu Arscaan. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto. Hallituskatu 1. Aineisto luetteloitu Helkaan. Tärkeitä viite- ja kokotekstitietokantoja Arsca Arto Fennica Helka Taideyliopistojen tietokanta ( Kotimainen artikkeliviitetietokanta ( Kansallisbibliografia ( Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta ( 21

22 Helmet Linda NML Nelli Rilm Viola Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tietokanta ( Yliopistokirjastojen yhteistietokanta ( Naxos Music Library, pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kortinhaltijoiden käytössä oleva verkkomusiikkipalvelu ( Portaali kaikkiin yliopistolle ostettuihin verkkoaineistoihin ( Répertoire international de littérature musicale, kansainvälinen musiikki-tieteellisen kirjallisuuden tietokanta (ks. Nelli) Musiikkiaineistojen tietokanta, jossa mm. Suomen kansallisdis kografia ( Vironkadun tilat Musiikkitieteen tiloissa Vironkadulla on yksi harjoitusluokka, kerroksen 4b käytävän päässä oleva huone, jossa on flyygeli. Harjoitteluaika varataan viereisessä huoneessa olevasta lukujärjestyksestä. Ainejärjestö Synkoopilla on oma huone 3b-kerroksen perällä. Huone on kaikkien käytettävissä samoin kuin siellä olevat kahvin- ja vedenkeitin, mikroaaltouuni, jääkaappi ja sohva. Musiikkitieteen tiloissa on yksi kopiokone 3b-kerroksessa. Se toimii kopiokortilla, joita saa ostaa mm. Yliopistokirjakaupasta, opiskelijakirjastosta sekä kansalliskirjastosta. 3b-kerroksen aulasta löytyvät myös eri kurssien lokerikot. Niistä löytyvät mm. kurssien kopioitavat tekstit. 3b-kerroksen ilmoitustaulu on virallisluontoisia tiedotuksia varten, sieltä löytyvät mm. tenttituloslistat. Pääosin tiedotus on kuitenkin nykyään oppiaineen internet-sivuilla sekä sähköpostilistoilla. 22

23 Tietokoneet ja verkkoyhteydet Uudet opiskelijat saavat automaattisesti yliopiston tietokoneiden ja internetverkon käyttöön oikeuttavan käyttöluvan. Lupien uusimisen voi tehdä itse verkossa tai atk-yhdyshenkilön kautta, joka musiikkitieteessä on amanuenssi Irma Vierimaa. Opiskelijoiden käyttöön varattuja tietokoneita löytyy monesta paikasta, taiteiden tutkimuksen laitoksen omissa tiloissa, humanistisen tiedekunnan kirjastoissa (mm. Vironkadulla ja Metsätalossa) sekä oppimiskeskus Aleksandriassa. Niiden käyttö on opiskelijalle ilmaista. Sähköpostilistat Tärkeimmät sähköpostilistat ovat oppiaineen musiikki-tiede ja ainejärjestön synkooppi-lista. Niiltä saat tietoa opiskelua koskevista asioista, mutta myös esim. konserteista. Ellei sinua ole liitetty listalle automaattisesti, voit liittyä lähettämällä viestin osoitteeseen ja kirjoittamalla tekstikenttään subscribe musiikki-tiede tai vastaavasti (vain yksi viesti kerrallaan) subscribe synkooppi-list Otsikkorivi jätetään tyhjäksi.

24