KARKKILAN KAUPUNKI, VUOTINAISTEN KYLÄ RANTA- ASEMAKAAVAVA MÄNTYHARJUN ALUEELLE

Transkriptio

1 KARKKILAN KAUPUNKI, VUOTINAISTEN KYLÄ RANTA- ASEMAKAAVAVA MÄNTYHARJUN ALUEELLE ET KAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Karkkilan kaupungin Vuotinaisten kylän Mäntyharjun ranta- asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä Tänä aikana asiasta ei ole jätetty muistutuksia.. Asiasta ovat lausuntonsa antaneet Uudenmaan ELY- keskus, Uudenmaan liitto, Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo, Lohjan kaupunki, Karkkilan kaupungin rakennusvalvonta, Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu ja - valvonta, Karkkilan kaupungin mittaus- ja kiinteistöpäällikkö, Saarijärvi- Salovesi vesienhoitoyhdistys ry sekä Granbacka- Salovesi tiekunta. ELY- keskuksen lausunnon johdosta on järjestetty neuvottelut Karkkilassa ja ELY- keskuksessa. Tämän jälkeen on saatu ELY-keskuksesta sähköpostikommentti , jonka mukaan entinen lausunto pysytetään. Maanomistajan edustaja keskustellut Karkkilan kaupunginjohtajan kanssa tilanteesta ja samalla jättänyt kaupungille osoitetun kirjelmän kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyn tueksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausuntonsa rantaasemakaavaehdotuksesta. Lausunnon mukaan vahvistetussa maakuntakaavassa ranta- asemakaava- alueella on merkintä MLY, metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä. Kaavaalueen eteläosan poikki on maakuntakaavassa osoitettu ulkoilureitti. Uudenmaan ELY- keskus on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon ja toteaa nyt, kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että aikaisemmassa lausunnossa esitetyt asiat on osin huomioitu kaavaehdotuksessa. Edelleen todetaan, että ELY-keskus puuttuu vielä rakennuspaikkojen sijoitteluun ja mitoitukseen. Kaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa todetaan, että Ympäristöministeriön oppaan mukaan laskettuna muunnettu rantaviina Isojärvellä on n. 510 metriä ja Saarijärvellä n. 290 metriä. Edelleen todetaan, että Karkkilan luoteisosan järviylänkö on arvokas ja yhtenäinen luontoalue, joka on suurelta osin rakentamaton. Uusi rakentaminen tulee sijoittaa ELY- keskuksen mukaan jo rakennetuille alueille Isojärvelle. Saarijärven ranta- alueet tulee jättää rakentamatta ja siirtää sieltä kertyvä rakennusoikeus Isojärven ranta- alueelle. Lausunnon mukaan kaavaehdotuksen mitoitus on liian korkea. Isojärven ranta- alueelta on osoitettavissa neljä rakennuspaikkaa ja Saarijärven ranta- alueelta kaksi rakennuspaikkaa. Kaavaehdotusta on muutettava niin, että Saarijärven rakennuspaikat poistetaan ja laskennalliset rakennuspaikat voidaan osoittaa Isojärven ranta- alueelle eli sinne voidaan osoittaa yksi uusi rakennuspaikka. Kaava- ehdotuksesta saatu ELY- keskuksen lausunto poikkeaa oleellisesti aikaisemmista ELY:n kannanotoista ja luonnoksesta annetusta lausunnosta. Ranta- asemakaavaa on valmisteltu koko ajan yhteisymmärryksessä ELY- keskuksen kanssa. Kaikki ELY:n taholta esitetyt vaatimukset on huomioitu ja suunnitelmaa on valmisteluvaiheessa muutettu ELY:n toivomusten mukaan. Ranta- asemakaavan aloituskokouksessa käytiin perusteelliset keskustelut rantaasemakaavan lähtökohdista sekä Isojärven että Saarijärven ranta- alueiden osalta. Viranomaisneuvottelusta laaditussa muistiossa on selvästi todettu että luonnossuunnittelua jatketaan Saarijärven rannan osalta kahden eri vaihtoehdon mukaisesti. Edelleen todettiin, että esitetyt vaihtoehdot palvelisivat hyvin jatkossa siinäkin tilanteessa, että uusia rakennuspaikkoja jouduttaisiin vähäisessä määrin jakamaan molempien vaihtoehtojen mukaisille alueille eli suunnittelemaan yhden Saarijärven rantaan sijoittuvan korttelialueen sijasta kaksi erillistä korttelialuetta. Neuvottelun mukaan kahden korttelialueen vaihtoehto voisi tulla kysymykseen esim. 1

2 luontoselvityksen tai muiden jatkosuunnittelussa esille tulevien seikkojen vuoksi esim. maasto ja maisema, osallisten mielipiteet tms. Kaavaluonnos laadittiin aloituskokouksen antamien lähtökohtien mukaisesti siten, että Saarijärven alueesta oli kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta ns. Itäinen vaihtoehto ja ns. Läntinen vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot oli asetettu samanaikaisesti nähtäville ja niistä pyydettiin lausunnot. ELY- keskuksen lausunnon mukaan kaavaehdotus tulisi laatia Saarijärven alueella Läntisen vaihtoehdon pohjalta. ELY- keskuksen aikaisemmat kannanotot ovat johdonmukaisina ohjanneet ja tukeneet kaavan laatimista. Nyt kuitenkin kaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa kumotaan aikaisemmat kannanotot. Lausunnon mukaan Saarijärven rantaan osoitetut rakennuspaikat tulee poistaa ja sen sijaan siirtää rakennusoikeutta Saarijärven rannalta Isojärven rannalle. Maanomistajien alkuperäinen näkemys oli ollut, että Saarijärven ranta- alueelle suunniteltavat lomarakennuspaikat olisi luontevinta sijoittaa alueen itärajan tuntumaan naapurialueella olevien lomarakennuspaikkojen yhteyteen, jotta vapaata yhtenäistä rantaa jäisi mahdollisimman paljon. Kaavaluonnoksesta saadun ELY- keskuksen lausunnon johdosta tästä hyvästä ratkaisusta luovuttiin. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että luontoselvityksen suositus tuli samalla paremmin huomioiduksi. Luontoselvityksen laatijalla, jonka asiantuntemus saatiin kaavatyöhön jo kaavan varhaisessa vaiheessa, ei ollut mitään huomautettavaa siihen tapaan miten Saarijärven rantaan sijoittuva ns. Läntinen vaihtoehto kaavaan sijoittuu. ELY:n lausunto ohjaisi rakentamista alueelle, joka ei ole ollut maanomistajan ensisijaisen tavoitteen mukainen, alueelle jota suuressa määrin on haluttu säästää rakentamiselta. Mitä tulee lausunnossa esitettyihin Ympäristöministeriön ohjeisiin perustuviin mitoituslaskelmiin, on todettava, että laskelmia laadittaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on luonnollisesti voitava ottaa huomioon muut alueelliset rakentamisen edellytykset ja niiden vaikutus rakennuspaikkojen sijoitteluun ja määrään. Ohjeen mukaiset mitoituslaskelmat on nähtävä yhtenä kokonaisuuden osana eikä suinkaan muita hyviä kaavaratkaisuja estävänä. Kaavan mitoitusta ja kortteleiden sijoitusta arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, ettei Lohjan kaupungilla, joka on rajanaapuri molempien järvien vastarannalla, ole ollut mitään huomauttamista kaavaehdotukseen. Lohjan kaupungin (silloin Nummi- Pusulan) alueella on joitakin vuosia sitten hyväksytty Finsilvan rantaasemakaavan muutos, jolla rakennusoikeuksia on aikaisempaan kaavaan verrattuna lisätty Isojärvellä ja Saarijärvellä. Lohjan kaupunki ei myöskään ole vastustanut Saarijärven rantaan suunniteltua korttelialuetta. (Vrt. jäljempänä oleva Lohjan kaupungin lausunnon tiivistelmä). Uudenmaan maakuntaliitolla ei ole ollut mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta, sen mitoituksesta tai kortteleiden sijoituksesta (Vrt. alla oleva maakuntaliiton lausunnon tiivistelmä). Kukaan yksittäinen maanomistaja ei ole esittänyt kaavasta muistutusta. Uudenmaan liitto on antanut kaavaehdotuksesta lausuntonsa Lausunnon mukaan kaavan laatimisen tavoitteena on turvata alueen nykyiset rakennuspaikat ja luoda niille kehittämisedellytyksiä. Kaavalla mahdollistetaan hiukan uutta lomarakentamista ja taukotupa/saunarakennus. Lausunnon mukaan maakuntakaavan MLY- alueella loma- asuntojen rakentaminen on mahdollista. Lausunnossa todetaan edelleen, että kaavaehdotuksessa suunniteltu maankäyttö säilyttää metsäalueen yhtenäisenä ja rannat luonnonmukaisina. Maakuntakaavan ulkoilureitistä todetaan, että se on esitetty rantaasemakaavaehdotuksessa ohjeellisena ulkoilureittinä maa- ja metsätalousalueella. Lausunnon mukaan maakunnallinen ulkoilureitti voi toteutua myös siten, että hyödynnetään jo olemassa olevaa tiestöä ja kaavassa osoitettua uutta ohjeellista ajoyhteyttä. Uudenmaan liitolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. _ 2

3 Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan antaneensa lausunnon saman kaavahankkeen luonnosvaihtoehdoista. Maakuntamuseo katsoo lausunnossaan, että kumpi tahansa vaihtoehto voidaan toteuttaa ja että uudisrakentamisen tulee sopeutua maisemaan. Maakuntamuseo katsoo edelleen, että kaavamääräyksiin tulee lisätä maininta, jonka mukaan uudisrakennusten tulee sopeutua paitsi toisiinsa myös miljööseen ja maisemaan. Lausunnossa todetaan, että olemassa olevan rakennuskannan osalta sopeutuminen toteutuu jo hienosti. Kaavaselostuksessa on korostettu maakuntamuseon esittämiä näkökohtia voimakkaasti. Rakennuspaikkojen rajoja ja rakennusaloja on tarkistettu siten, että ne tukevat maakuntamuseon kannanottoja. Kaavamerkinnöissä on erityismääräyksenä esitetty, että rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan, väreiltään ja kattokaltevuuksiltaan toisiinsa sopivia ja sopusuhtaisia. Tarkentuneilla rakennusten paikoilla ja sallituilla enimmäiskerrosaloilla on varmistettu rakennusten sopeutuminen miljööseen ja maisemaan. Lohjan kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa antamassaan lausunnossa yksityiskohtaisesti kaavaehdotuksen mukaan sallittavien rakennuspaikkojen lukumäärät sekä korttelialueita koskevat kaavamerkinnät. Saarijärven osalta on erikseen todettu, että rakennuspaikoille on osoitettu leveä luonnonmukaisena säilytettävä korttelialueena osa rannan ja rakennettavan korttelinosan väliin. Tälle korttelin osa- alueelle saa rakentaa ainoastaan saunan. Lausunnossa kerrotaan lisäksi, että Lohjan kaupungin puolella olevan 2010 voimaan tulleessa Finsilvan ranta- asemakaavassa on osoitettu kahdeksan uutta rakennuspaikkaa Isojärvelle ja kaksi uutta rakennuspaikkaa Saarijärvelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, ettei Lohjan kaupungilla ole huomautettavaa Mäntyharjun tilalle laadittavan rantaasemakaavan ehdotuksesta. _ Karkkilan kaupungin rakennusvalvonta esittää päivättynä lausuntonaan, että sitovan tonttijaon laatiminen ranta- asemakaava-alueelle ei ole tarkoituksenmukaista viitaten MRL:n 78 1 momenttiin. Rakennusvalvonnan mukaan määräys tulisi poistaa. Lausunnossa mainittu kaavan määräys poistetaan. Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu- ja valvonta esittää päivätyssä lausunnossaan, että aiemmin luonnoksesta esitetyt asiat on huomioitu hyvin kaavaehdotuksessa eikä rantaasemakaavan ehdotuksesta näin ollen ole huomautettavaa. - Karkkilan kaupungin kiinteistöpäällikkö esittää lausuntonaan kuten Karkkilan kaupungin rakennusvalvonta. Lausunnon mukaan toimivampi kaavamääräys on: Korttelit muodostetaan sitovasti asemakaavan mukaisesti. Vrt. Vastine rakennusvalvonnan lausuntoon. Kaavamääräys sitovan tonttijaon laatimisesta poistetaan. Korttelijako määräytyy sitovasti jo ranta- asemakaavassa, joten uutta sitä koskevaa erityismääräystä ei tarvita. 3

4 Saarijärvi- Salovesi vesienhoitoyhdistys ry. esittää lausuntonaan päivätyssä saapuneessa lausunnossaan, että ranta- asemakaava- alueesta on laadittu ansiokas luontoselvitys. Selvityksen puutteena voidaan lausunnon mukaan pitää sitä, että lisärakentamisen merkitystä Saarijärven veden laatuun ja erityisesti kyseisen lahden vedenlaatuun ei ole arvioitu. Lausunnon mukaan ko. lahden veden vaihtuvuus on kesällä vähäistä ja vaarana on, että kaavan mukainen rakentaminen johtaisi siihen, etä salmen kapeikkoon raivataan suurempi oja, josta virtausten muuttuessa voi olla arvaamattomia seurauksia lahden luonnolle. Lausunnossa todetaan edelleen, että Saarijärvi on nykyisellään varsin tiheästi rakennettu ja lisärakentaminen vaarantaa järven nykyisen ekosysteemin pysyvyyden. Näillä perusteilla Saarijärvi- Saloveden vesienhoitoyhdistys ry. vastustaa ranta- asemakaavaan merkittyä lisärakentamista.. Vesienhoitoyhdistys ei viittaa lausunnossaan mihinkään tutkimukseen Saarijärven veden laadusta. Saarijärven rantaan suunnitellut loma- asunnot on tarkoitettu ympäristöystävälliseen loma- asumiseen. Ympäristöystävällisyyttä on lisäksi korostettu kaavaselostuksessa Korttelialueen sijainnilla, koolla ja rakennuspaikkojen rajaamisella sekä erityismääräyksillä, jotka koskevat rakennuspaikkojen ranta- alueita, luonnonmukaista rantaviivaa ja vesikäymälän rakentamiskieltoa, on varmistettu, etteivät kyseiset rakennuspaikat aiheuta mitään kuormitusta Saarijärven veteen.. Uudet vähäiset loma- asunnot eivät näin ollen muodosta uhkaa Saarijärven ekosysteemille. Ranta- asemakaava ei luo oikeutta vesialueiden käsittelyyn ei siis myöskään lausunnossa mainitun kapeikon läpi kulkevan ojan muokkaamiseen. Kaavan mukainen rakentaminen ei vaikuta millään tavalla veden virtaukseen. Granbacka- Salovesi tiekunta on lausunnossaan todennut, että sen kanta ei ole muuttunut edellisen lausunnon jälkeen. Kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossa tiekunta on todennut, että alueella on jo runsaasti loma- asutusta ja että kulku loma- asutukselle on järjestetty vain Porintie - Seterinkulmantien suunnasta kapeaa hiekkatietä. Edelleen todetaan, että liikenne on loma- aikana vilkasta. Tien alkupäässä on vakituista asutusta ja tien käyttäjinä ovat myös Myllymäen tilalla käyvät vierailijat. Lausunnon mukaan tien kuntoa on voitu pitää hyvänä nykyisellä liikenne- ja käyttömäärällä. Tiekunta esittää näkökantanaan, että loma- asutuksen lisäämisestä seuraava liikennemäärä- ja liikennemelu aiheuttaisi haittaa ympäristölle ja luonnolle ja nykyisen loma- asutuksen viihtyvyydelle. Tien lisääntyvä käyttö vaikuttaisi myös sen kestävyyteen ja parannustyöt aiheuttaisivat maisemaan sopeutuvan tielinjan rikkoontumista ja uusille ehdotetuille tonteille pitäisi lausunnon mukaan rakentaa koskemattomaan luontoon, erittäin jyrkkään maastoon uusi tielinja. Lausunnossaan tiekunta vastustaa kaavanmuutosehdotusta, koska se ei tiekunnan mukaan täytä MRL:n vaatimuksia ja on uhkana ympäristöarvojen säilymiselle (5, 54 ). Luonnoksesta annetun lausunnon vastineena kaavan laatija on todennut seuraavaa: Kaavaluonnoksessa on osoitettu vain kolme (3) täysin uutta rakennuspaikkaa sekä yhden nykyisen rakennetun rakennuspaikan jakaminen kahteen osaan. Näin ollen kaavalla muodostuu yhteensä vain neljä uutta rakennuspaikkaa. Neljän uuden loma- asunnon aiheuttamaa liikennemäärää ei, varsinkaan tällaisella Uudenmaan oloissakin poikkeuksellisen vilkkaalla loma- asutusalueella, voida suhteessa nykytilanteeseen pitää tienkäytön tai tienpidon kannalta sellaisena muutoksena, joka muodostaisi haittaa ympäristölle, luonnolle, nykyisen loma- asutuksen viihtyvyydelle tai vaikeuttaisi tienpitoa. 4

5 Mainittakoon myös, että tiekunnan tietä on vuonna 2011 perusparannettu mm. kantavuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi puuhuollon kannalta merkittäville yksityisteille myönnettävän valtionavustuksen turvin. Lausunnossa on virheellisesti esitetty että uusille tonteille pitäisi rakentaa tie koskemattomaan luontoon erittäin jyrkkään maastoon. Tonteille kulku tapahtuisi jo olemassa olevaa ja maastoon luontevasti sijoittuvaa tieuraa pitkin. Karkkilan kaupungin Vuotinaisten kylän Mäntyharjun ranta- asemakaava vastaa MRL:n alueiden käytön suunnittelulle asetettavia vaatimuksia eikä kaava ole uhkana ympäristöarvojen säilymiselle. Leena Heinänen arkkitehti SAFA kaavan laatija 5