EUROOPAN ELINTARVIKEALA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN ELINTARVIKEALA:"

Transkriptio

1 EUROOPAN ELINTARVIKEALA: Nykytilanne ja tulevaisuus a European study report by the food-mac Network on Ennakointi in the European agro-food sector Eurooppalaisen elintarvikealan pk-yritystoiminnan kehittäminen monikansallisen yhteistyön voimin tarkastelussa kuusi avainteemaa Food-MAC project

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 A. Raportin laadinnan tausta... 3 B. Toiminnan pääkohdat:... 3 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET...4 I. ENNAKOINTI JA SEN SOVELTAMINEN EUROOPPALAISESSA ELINTARVIKETALOUDESSA...5 A. Mitä ennakoinnilla tarkoitetaan?... 5 B. Ennakoinnin perustyypit... 5 C. Ennakointimenetelmät... 7 II. ESIMERKKEJÄ ERI MAISSA TOTEUTETUISTA/TOTEUTETTAVISTA ENNAKOINTIHANKKEISTA...11 A. Saksa B. Espanja C. Viro D. Suomi E. Kreikka F. Unkari G. Puola H. Portugali I. Ruotsi III. ENNAKOINTIIN LIITTYVÄT KEHITYSTARPEET EUROOPPALAISESSA ELINTARVIKETALOUDESSA...18 LIITTEET...21 A. Ennakointiin liittyvää viiteaineistoa B. Ennakointiin liittyviä internet-osoitteita by Juha Vänskä, FIEM Seinäjoki, Finland based on data collected in Europe by the food-mac Network This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein. Thematic Network 2 / 22 programme

3 Johdanto A. Raportin laadinnan tausta 1 food-mac 2 on temaattinen verkosto, joka tarjoaa elintarviketalouden pk-yrityksille mukaan lukien alkutuotanto ja jatkojalostus - todellisen yleiseurooppalaisen asiantuntemuksen ja ongelmanratkaisun resurssipankin. MAC on lyhenne sanoista Multi-Actor Cooperation (monitoimija-yhteistyö). Yli 10 EU-maassa toimivaan triple helix verkostoon kuuluu yrityksiä, yliopistoja, koulutuskeskuksia, tutkimuslaitoksia sekä elintarviketalouden parissa työskenteleviä julkishallinnollisia edunvalvontaorganisaatioita. Palvelu- ja asiakassuuntautuneen lähestymistapansa ansiosta food-mac-verkosto on avoin myös uusille jäsenille, jotka ovat tervetulleita osallistumaan eurooppalaisen elintarviketalouden kilpailukyvyn kehitystyöhön. Korkealaatuinen asiantuntijuus ja tuotettavien palveluiden laatu ovat avainsanoja, jotka tukevat verkoston mottoa Luottamus - Innovatiivisuus Tehokkuus. food-mac-verkoston tehtävänä on: Lisätä keskustelua elintarviketalouden pk-yritysten ja kuluttajien välillä laajentuvassa Euroopassa Edistää monikansallista verkostoitumista kattamaan elintarvikeketjun kaikki toimijat pellosta pöytään Luoda edellytyksiä kestävälle MAC - yhteistyölle, jonka puitteissa on mahdollisuus kehittää pk-yritysten tarpeista lähteviä temaattisia palvelukokonaisuuksia Tarjota kaiken kokoisille yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet uuden tiedon hankintaan ja soveltamiseen Välittää elintarviketalouden toimijaverkostolle tietoa kuluttajien vaatimuksista ja mieltymyksistä sekä Osallistua europpalaisen elintarviketalouden tulevaisuuden trendien ja koulutustarpeiden määrittelyyn. food-mac-verkosto on rakentunut food-mac-projektin 3 tuloksena. Hanke on saanut tukea EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta 4. food-mac-projektin ytimen muodostavat 6 Intressiryhmää (IG) 5, joista kukin keskittyy yhteen avainteemaan, joita tarkastellaan erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Avainteemat ovat: Hygienia, terveys, turvallisuus ja ympäristö (HSSE) Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) Innovaatiot Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset Ennakointi Koulutustarpeet B. Toiminnan pääkohdat: Projektin ensimmäisessä vaiheessa kukin food-mac-kumppani haki omassa maassaan intensiivisesti tietoa kaikista kuudesta avainteemasta. Partnereiden kokoama tieto syötettiin hankkeen yhteiseen tietokantaan, joka analyysivaiheen käynnistyessä sisälsi yli 700 tiedostoa kattaen kuvauksia avainteemoihin liittyvistä kursseista, koulutusmateriaaleista, käsikirjoista, opaskirjoista, ohjelmistoista, julkaisuista, lehdistä, casekuvauksista, www-sivustoista ja muista tiedonlähteistä. Lyhyet, tietokantaan syötetyt kuvaukset käännettiin partnereiden toimesta englanniksi. Aineiston keräämisen jälkeen suoritettiin kaksi rinnakkaista analyysia. Ensimmäinen analyysi kohdennettiin maakohtaisen, kaikkia 6 avainteemaa koskevan aineiston tarkasteluun. Analyysin toteutuksesta vastasivat kaikkien 10 partnerimaan edustajat. Toisessa analyysissa yksittäistä teemaa tarkasteltiin erillisenä kokonaisuutena, jolloin kyseisen avainteeman vastuullinen vetäjä pyrki mm. maakohtaisten tulosten pohjalta löytämään yleisempiä avainteemoihin liittyviä kehittämiskohteita. Kolmannessa vaiheessa teemakohtaisten analyysien tulokset koottiin kaikkia teema-alueita läpileikkaavaksi synteesiksi, jossa tarkasteltiin mm, eri avainteemojen välisiä rajapintoja ja niissä tapahtuvaa vuorovaikutuksesta. Tämän lisäksi Global Synthesis -raportti sisältää hankkeen tuloksiin pohjautuvan eurooppalaisen elintarviketalouden SWOT-analyysin 6, joka sisältää analyysien pohjalta laaditut suositukset sekä yksityiskohtaiset tiedot food-mac-verkostosta ja sen jäsenistä. Tämä dokumentti on suunniteltu erityisesti auttamaan ja tukemaan elintarviketalouden parissa toimivia pk-yrityksiä Euroopan eri maissa. 1 Tässä raportissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien, eivätkä välttämättä edusta virallista Euroopan komission mielipidettä aiheesta. 2 - Enemmän ja ajan tasalla olevaa tietoa food-macista on saatavissa osoitteesta 3 - food-mac-projektia on tukenut EU:n ohjelma Leonardo da Vinci Temaattisena verkostoprojektina numeron P/NT/ alla. 4 - Tietoja ohjelmasta saa europa-portaalista: europa.eu.int/comm/education/programmes/leonardo/new/leonardo2_en.html 5 - Raportit voi imuroida sähköisessä muodossa -sivuston library-osiosta. 6 SWOT: Analyysi 4 ulottuvuudesta: Vahvuudet; Heikkoudet; Mahdollisuudet; Uhkat. Thematic Network 3 / 22 programme

4 Yhteenveto ja suositukset Euroopan elintarviketeollisuus toimii haasteellisessa toimintaympäristössä. Yritysten on kyettävä analysoimaan ja tunnistamaan omat kilpailuetunsa aikaisempaa tehokkaammalla tavalla. Ennakointimenetelmät tarjoavat yrityksille hyödyllisen työkalun niiden toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten analysointiin. Ennakointia voidaan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin; se voi tukea kansallisella, alueellisella, toimiala- tai yritystasolla tapahtuvaa strategista päätöksentekoa. Ennakointitoiminta sisältää monia erilaisia lähestymistapoja, joiden yhteinen tavoite on edesauttaa yrityksiä ja muita toimijoita hallitsemaan omaa tulevaisuuttaan. Kvantitatiiviset menetelmien suosio on jossakin määrin vähentynyt. Kyseiset menetelmät perustuvat yleensä historialliseen tietoaineistoon, joka ei välttämättä anna tarpeeksi monipuolista perustaa tulevaisuuden trendien analysoinnille. Tulevaisuuteen liittyvät ilmiöt voivat olla luonteeltaan vaikeasti ennakoitavissa olevia heikkoja signaaleja, jonka johdosta erilaisiin paneeleihin ja työryhmiin perustuvat skenaariomenetelmät, Delfoi-tutkimukset ja ennakointiprojektit ovat selvästi lisänneet suosiota. On kuitenkin tärkeää huomata, että erilaiset menetelmät palvelevat omaa tarkoitustaan, ja siksi eri menetelmien välisten erojen korostaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Euroopan elintarviketalouden tulevaisuutta koskeva analyysissa nousee esille kolme megatrendiä, jotka ovat muodostaneet EU:n ennakointitoiminnan keskeisen mielenkiinnon kohteen. Nämä ovat: bioteknologia ja sen soveltaminen elintarviketuotannossa, GMO elintarviketaloudessa käytetyt geneettisesti muunnetut organismit ja tulevaisuuden teknologiset ratkaisut. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, miten erilaisia ennakointimenetelmiä on käytetty Euroopan elintarviketalouden tulevaisuutta tarkasteltaessa: Biotechnology Foresight in Estonia -projekti keskittyy innovaatiopoliittisten toimenpiteiden sekä pitkän tähtäimen (10 20 vuotta) kehityspolun rakentamiseen bioteknologiassa ja siihen liittyvillä teollisuudenaloilla Virossa Anticipating commercial introduction of new GMOs in the (enlarged) EU on projekti, jossa tarkastellaan, mitkä maatalouden piiriin kuuluvat GMO:t tulevat anomaan lupaa kaupallistumista varten tulevalla vuosikymmenellä LiFT - Future Technologies for Food Production) ohjelma tähtää ruotsalaisen elintarviketeollisuuden tukemiseen kehittämällä asiantuntemusta ja osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden elintarviketeknologioiden kehitystyössä Suositukset Euroopan elintarviketeollisuudella on edessä mittavia haasteita. Ennakointitoiminta voi auttaa eri elintarviketalouden toimijaverkostoja rakentamaan yhteinen alusta erilaisten taitojen ja näkemysten kokoamiseksi, jotka ovat tarpeen pohjustettaessa yhteisesti hyväksyttyä, eurooppalaista kehityspolkua. Yritystason kehitysohjelmia laadittaessa on kuitenkin muistettava, että: ennakointitoiminnot tulisi integroida osaksi yritysten kehittymistä tukevia muita toimenpidekokonaisuuksia yritysjohdon pitäisi pystyä tunnistamaan selvästi ennakointitoiminnan tuottama lisäarvo suhteessa jo olemassa oleviin strategisiin suunnittelujärjestelmiin Ennakointimenetelmien ja -työkalujen käyttöönottoa tulisi edistää korkeatasoisten koulutusohjelmien suunnittelulla ja toteutuksella (toistaiseksi koulutustarjonta varsin vähäistä) Edellä mainitut suositukset tulisi ottaa huolellisesti huomioon ennakointitoimia suunniteltaessa. Muuten on vaarana, että ennakointi ja sen toteuttamisessa sovellettavat menetelmät tulkitaan yritystasolla ainoastaan akateemiseksi puuhasteluksi ja/tai nice to know -tiedoksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että ennakointitoiminta jää vain pienen asiantuntijaryhmän keskinäiseksi työskentelyksi, jossa elintarvikealan yritykset ja niiden henkilöstö ovat pelkästään erilaisten tutkimusten ja selvitysten kohteina sen sijaan, että yritykset olisivat itse aktiivisesti luomassa toimialan tulevaisuutta. Thematic Network 4 / 22 programme

5 I. Ennakointi ja sen soveltaminen eurooppalaisessa elintarviketaloudessa A. Mitä ennakoinnilla tarkoitetaan? Eurooppalainen elintarviketeollisuus on viimeisten vuosien aikana kohdannut suuria haasteita sekä muutospaineita. Kirjallisuudessa tällaisina muutostekijöinä on mainittu mm. kuluttajaryhmien segmentoituminen, ruoan ostotapahtumaan liittyvät kuluttajakäyttäytymisen muutokset, elintarvikkeiden puhtauteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset, uudet elintarvikeinnovaatiot sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian entistä laajamittaisempi hyödyntäminen yritysten liiketoiminnan kehitystyössä. Nämä tekijät yhdistettynä EU:n laajentumiseen 10 uudella jäsenmaalla vuoden 2004 toukokuussa muodostavat myös tulevaisuudessa erittäin haasteellisen ja moniulotteisen toimintaympäristön, jossa yritysten on kyettävä analysoimaan ja tunnistamaan omat kilpailuetunsa entistä tehokkaammalla tavalla. Ennakointityöskentely tarjoaa yrityksille yhden käyttökelpoisen mahdollisuuden tulevaisuuden analysointiin. Ennakoinnilla viitataan erilaisiin päätöksentekoa tukeviin lähestymistapoihin, joiden avulla pyritään tarkastelemaan mm. erilaisten trendien ja niissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia. Ennakointitoimintaa on perinteisesti harjoitettu teknologisten muutosten ja niiden vaikutusten arvioinnissa, mutta soveltamiskohteet ovat erityisesti viimeisten vuosien aikana laajentuneet. Keskeisimpinä syinä tähän kehitykseen ovat olleet havainnot, joiden mukaan varsin kapeaalaisessa teknologian ennakoinnissa tulisi ottaa huomioon myös laajemmat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Ennakointityöskentelyn ulottuvuudet ovat lähtökohdaltaan moninaiset. Tavoitteeltaan toiminta voi olla kansallisen, alueellisen, toimiala- tai yrityskohtaisten strategisen päätöksentekoa tukevaa. Termejä ennakointi, tulevaisuuden tutkiminen ja tulevan ennustaminen pidetään yleisesti monitieteellisenä (tutkimus)toimintana, jolla on kolme keskeistä toiminnallista ulottuvuutta (lähde: Foresight in Europe): Tulevaisuuden ajatteleminen ennusteiden laatimisen, teknologisten muutosten arvioinnin sekä muiden ennakointitoimenpiteiden avulla pyritään tunnistamaan pitkäaikaisia trendejä ja siten tukemaan eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa. Ennakointia voidaan hyödyntää priorisoitaessa kansallisen tutkimustoiminnan painopistealueita laatimalla esimerkiksi vaihtoehtoisia, tulevaisuutta luotaavia skenaarioita teknologiassa, yhteiskunnassa ja taloudessa tapahtuvien muutosten pohjalta. Tulevaisuudesta keskusteleminen Ennakointi on vuorovaikutteinen prosessi, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmien edustajia (kuten viranomaisia, teollisuutta, tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä). Osallistujia kannustetaan keskinäiseen näkemysten vaihtoon esimerkiksi paneelikeskusteluissa, joiden alustuksina voidaan käyttää erilaisia osin jopa ristiriitaisia kuvauksia tulevaisuudesta. Tulevaisuuden hahmottaminen Ennakointi tähtää tulevaisuuteen liittyvien vaihtoehtoisten kehityspolkujen tunnistamiseen, tavoiteltavan vision kuvaamiseen sekä vision saavuttamiseen tähtäävien toimintasuunnitelmien määrittelemiseen. Ennakointityöskentelyn tuloksia voidaan hyödyntää julkisessa päätöksenteossa (mm. päätökset julkisen rahoituksen suuntaamisesta tutkimustoimintaan ), mutta samalla toiminta auttaa myös osallistujia kehittämään omia toiminta-suunnitelmiansa. Tulevaisuuden ilmiöiden moniulotteista tarkastelua pidetään nykyaikana yhä välttämättömämpänä, koska yhteiskunnallisten ilmiöiden monimutkaisuus, taloudellisten resurssien supistaminen sekä tieteellisen ja teknologisen muutoksen kasvava nopeus pakottavat eri maiden päättäjiä tekemään valintoja. Ennakointi ja muu siihen liittyvä toiminta mobilisoi laajan vaikuttajajoukon (yksilöitä ja instituutioita) käsittelemään järjestelmällisesti tulevaisuutta ja ajattelemaan sen tarjoamia mahdollisuuksia yhdessä. Toiminnalla voidaan valmistaa tietä laajamittaisille kehitysohjelmille, joiden kautta kasvulle ja yleisen hyvinvoinnin parantumiselle on luotavissa vahva perusta. B. Ennakoinnin perustyypit Kuten jo aiemmin tuli esille, ennakointia voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Erilaisten lähestymistapojen kesken on kuitenkin havaittavissa tiettyjä peruseroja, joita ovat: toteutetaanko ennakointi ylhäältä alas (top down) vai alhaalta ylös (bottom up) painotetaanko ennakoinnissa prosessin lopputulosta vai itse prosessia. Top down -ennakoinnissa keskeiset toimijat ovat usein eri alojen asiantuntijoita, jotka työskentelevät pienenä ryhmänä käyttäen erilaisia systemaattisia tiedonkeruu ja analyysimenetelmiä. Laajemmissa hankkeissa tällaisia ryhmiä saattaa olla useampia, joista kukin Thematic Network 5 / 22 programme

6 keskittyy keräämään tietoja omalta erikoisosaamisalaltaan. Tällaisissa tapauksissa yleensä yksi ryhmä keskittyy eri lähteisiin pohjautuvan tiedon nojalta tehtävien johtopäätösten tekemiseen. Bottom up -ennakointi korostaa prosessiin osallistuvien tahojen välistä voimakasta vuorovaikutusta. Lähestymistavalla on tyypillistä keskusteleva työskentely sekä laaja-alainen verkostoituminen, jolla vahvistetaan eri tahojen välistä laaja osallistumista itse prosessiin. Bottom up -työskentelyssä kootaan runsaasti näkemyksiä eri tahoilta erilaisin menetelmin mm. organisoimalla hankkeen kotisivujen yhteyteen avoin keskustelufoorumi. Top down- ja Bottom up -lähestymistavat eivät ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi käytettäessä laajaa osallistumista korostavaa Bottom up -menetelmää, erilaisten yhteenvetojen ja toiminnallisten suunnitelmien laatiminen annetaan usein pienempien paneelien ja työryhmien tehtäväksi. Ennakointitoiminnan perustyyppejä tarkasteltaessa eroja muodostuu myös siinä, painotetaanko hankkeessa sen lopputulosta vai itse prosessia. Lopputulosta painottavassa lähestymistavassa kiinnitetään huomiota hankkeen tuloksena syntyviin muodollisiin tuotoksiin, joita ovat mm. raportit, prioriteettilistat ja toimintasuunnitelmat. Muodolliset tuotokset saattavat erota toisistaan sisällöllisesti - yhtäältä tuotokset voivat olla luonteeltaan visionaarisia ja aktivoivia (esimerkiksi skenaariot) ja toisaalta tuotoksilla (kuten erilaisilla muistilistoilla) saatetaan ensisijassa pyrkiä hyvinkin konkreettisen ja käytännönläheisen toiminnan aktivoimiseen. Muodolliset tuotokset voidaan jaotella myös tarkastelemalla sitä, kuinka laajalle yleisölle esimerkiksi tietty raportti on ajateltu levitettävän. Suurelle yleisölle suunnattu raportti on sisällöllisesti erityyppinen kuin jos se on laadittu yksinomaan suppealle asiantuntijajoukolle Prosessia painottavassa lähestymistavassa korostetaan ennakointityöskentelyyn osallistuvien tahojen valmiuksien kehittymistä, jolloin hankkeella tähdätään verkostoissa tapahtuvan oppimisen edistämiseen sekä edelleen toimintaryhmän ennakointikulttuurin kehittymiseen. Esimerkkinä tämänkaltaisen lähestymistavan soveltamisesta voidaan mainita mm. varsin hyödyllisiksi havaitut prosessit, joiden tuotoksena pyritään vahvistamaan alueellista innovaatiotoimintaa luomalla yhteyksiä sekä tilaisuuksia (vapaamuotoisen) vuorovaikutuksen harjoittamiselle tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja elinkeinoelämän välille. Vuorovaikutuksen kautta haetaan yhteistä näkemystä tulevaisuudesta, joka voidaan kiteyttää muodolliseksi tuotokseksi kuten esimerkiksi alueelliseksi teknologiastrategiaksi. Erilaisten lähestymistapojen käyttäminen ja niiden yhdisteleminen määräytyy vallitsevien olosuhteiden ja resurssien (yleensä ajallisten ja taloudellisten) pohjalta. Hyvin usein esimerkiksi julkisrahoitteisissa hankkeissa painotetaan muodollisia lopputuotoksia, jotka pyritään tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti ja varsin niukoinkin voimavaroin. Tällöin on mahdollista, että työskentelyssä ei riittävässä määrin kiinnitetä huomiota toimintaverkostojen toiminnallisten valmiuksien parantamiseen, vaikka se pitkällä aikajänteellä saattaisi olla tuotoksena arvokkaampi kuin yksittäinen raportti tai kehityshanke. Toiminnallisten valmiuksien kehittymisen tuloksena yksittäisillä toimijoilla kuten yrityksillä on paremmat mahdollisuudet mm. hyödyntää olemassa olevia ennakointimenetelmiä ja työkaluja oman toimintansa pitkäjänteisessä ja tulevaisuuteen suuntautuvassa kehitystyössä. Erilaisten ennakointiin liittyvien lähestymistavoilla on olemassa myös yhtymäkohtia (lähde: Alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi): Ennakoinnin painopiste on pitkällä, yleensä yli 10 vuoden aikajänteellä, joskin prosessin yhteydessä voidaan tuottaa tietoa myös lyhyemmän aikavälin tarpeisiin. Ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä voidaan käyttää myös keskipitkän aikajänteen visioinnissa ja strategisessa suunnittelussa. Ennakoinnissa keskitytään monialaisten kysymysten tarkasteluun, jonka johdosta prosessin aikana on kyettävä keräämään mm. perinteiset toimialakohtaiset raja-aidat ylittävää tietoa erityyppisistä lähteistä. Ennakointitoiminta perustuu vuorovaikutukseen, jolloin tarkastelua voidaan kohdentaa myös erilaisten ilmiöiden välisiin yhteyksiin. Ennakointitoiminta tarvitsee vakiintuakseen verkostoja ja viestintäkanavia, joiden toiminta tulisi jatkua myös yksittäisen hankkeen päätyttyä. Ennakoinnissa käytetään systemaattisia menetelmiä ja tekniikoita, jotka auttavat jäsentämään ja yhdistämään eri tietolähteistä kerättyä informaatiota. Ennakoinnissa tarkastellaan suunnitelmallisesti sellaisia pitkän aikavälin kysymyksiä, joilla on merkitystä nykyisen toiminnan kehitystyössä. Ennakointihankkeen tulisi sisältää ainakin jossakin määrin elementtejä kaikista edellä luetelluista piirteistä. Thematic Network 6 / 22 programme

7 C. Ennakointimenetelmät Ennakointitoiminta pitää sisällään useita erilaisia menetelmiä, jotka auttavat eri toimijoita hahmottamaan ja hallitsemaan omaa tulevaisuuttaan. Seuraavalla sivulla esitettävä kuva 1 (pohjautuu yhdysvaltalaisen Technology Futures Inc. -yhtiön esitykseen) antaa hyvän kokonaisesityksen erilaisista lähestymistavoista ja käytettävissä olevista menetelmistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että eri menetelmillä on etunsa ja rajoituksensa. Yleensä tutkijat ja muut toimijat käyttävätkin useita erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä rinnakkain saadakseen luotettavampia tuloksia. 1. Ekstrapoloijat (Extrapolators) Uskovat, että tulevaisuus on menneisyyden looginen jatko Suuret, vääjäämättömät voimat ohjaavat tulevaisuutta yhtämittaisella, kohtuullisessa määrin ennakoitavissa olevalla tavalla Tulevaisuuden ennustaminen pohjautuu historiallisten trendien tunnistamiseen sekä niiden ekstrapoloimiseen perusteltavissa olevalla, loogisella tavalla Teknologian trendianalyysi: Perustuu havaintoon, jonka mukaan teknologian edistysaskelilla on tapana seurata eksponentiaalista kehitysprosessia Menetelmä käyttää olemassa olevaa dataa vakiinnuttaakseen tarkasteltavan ilmiön kehitysnopeuden ja ekstrapoloi nopeutta arvioidakseen kehityksen tasoa tulevaisuuden eri ajankohtina Tulokset ovat yleensä erittäin kvantitatiivisia Käytetään mm. toimintanopeuden, suoritustason, kustannusten alentamisen, parannetun laadun ja suoritustehon ennustamiseen Tulevaisuuteen liittyvä kysymys (liiketoiminnallinen Future Related Issue haaste) (BusinessOpportunity / problem) EKSTRAPOLOIJAT Teknologian trendianalyysi Fisher -Pry Gompertz Kasvurajaanalyysi Oppimiskäyrä TULEVAISUUDEN TARKASTELUTAPOJA TAVOITE- ANALYYTIKOT Vaikutusanalyysi KAAVA- ANALYYTIKOT Analogia-analyysi Edeltäkävijätrendi- analyysi Morfologiset matriisit Palautemallit Sisältöanalyysi Sidosryhmäanalyysi Patenttianalyysi Roadmaps COUNTER PUNCHERS Skannaus, monitorointi, seuranta Vaihtoehtoiset skenaariot Ristivaikutusanalyysi INTUITORS - Delfoi-tutkimukset - Strukturoidut ja ei-strukturoidut haastattelut - kilpailija-analyysit Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen TEKNOLOGINEN ETUMATKA ENNUSTEET, JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNALLISET PROSESSIT Uudet tuotteet Uudet markkinat Strategine n suunnittel Taloudellinen suunnittelu Uudet kvalifikaatiot Muut tekijät Kuva 1. Muokattu esitys ennakointitoiminnan lähestymistavoista (Technology Futures, Inc.) Thematic Network 7 / 22 programme

8 Fisher-Pry -analyysi: Matemaattinen menetelmä, jota käytetään uuden teknologisen innovaation markkinoille penetroitumisnopeuden arvioinnissa, ja kun se on tarkoituksenmukaista, myös arvioimaan vanhojen teknologioiden markkinaosuuksien menetystä Perustuu havaintoon, jonka mukaan uuden teknologian omaksuminen seuraa tavallisesti kaavaa, joka tunnetaan nimellä logistinen käyrä. Kaavassa on kaksi muuttujaa: ensimmäinen määrittää ajan, jolloin omaksuminen alkaa ja toinen määrittää nopeuden, jolla omaksuminen tapahtuu. Nämä muuttujat voidaan määrittää olemassa olevasta datasta. Kaavaa voidaan käyttää sen ajan arvioinnissa, jolloin markkinoiden valtaus saavuttaa jonkin tietyn tason Tulokset (jotka ovat luonteeltaan ennusteita) ovat erittäin kvantitatiivisia Gompertz-analyysi: Muistuttaa Fisher-Pry analyysia Kahden muuttujan matemaattinen malli, tulokset ovat erittäin kvantitatiivisia Käytetään usein kulutushyödykkeiden omaksumisen arvioinnissa, esim. uusi televisio, uusia auto-ominaisuuksia Kasvuraja-analyysi: Hyödyntää Pearlin käynänä tunnettua matemaattista kaavaa Käytetään esim. kehittyvien teknologioiden analysoinnissa, toteutettavissa olevien tutkimustavoitteiden asettamisessa ja ylimääräisten kehittämismenojen hyödyllisyyden määrittelemissä Learning Curve: Oppimiskäyrä Tekniikat perustuvat havaintoon, jonka mukaan tietyn tuotteen tuotantomäärien kasvaessa tuotantohinnalla on taipumus laskea ennakoitavissa olevaa vauhtia Käytetään kehittyvien teknologioiden hinnoittelussa ja teknisen suorituskyvyn tavoitteiden asettamisessa, erityisesti niiden kehityksen keskivaiheissa 2. Kaava-analyytikot (Pattern Analysts) Uskovat, että tulevaisuus toistaa menneisyyden tapahtumia Yhteiskunnan tehokkaat palautejärjestelmät yhdessä ihmisen perusviettien kanssa luovat tulevaisuuden trendit ja tapahtumat tunnistettavissa olevissa jaksoissa ja odotettavissa olevien kaavojen mukaan Tulevaisuuden ennustaminen pohjautuu vastaavien, menneisyydessä tapahtuneiden tilanteiden tunnistamiseen ja analysointiin sekä tehtävien johtopäätösten yhdistämiseen todennäköisiin tulevaisuuden kuvauksiin Analogia-analyysi: Perustuu näkemykseen, jonka mukaan mm. uusien teknologisten innovaatioiden markkinavaltaus noudattaa samaa kaavaa kuin vastaavat tapahtumat menneisyydessä Ennusteita laadittaessa tunnistetaan eri teknologiset vaihtoehdot ja analysoidaan niiden yhtäläisyydet ja eroavuudet Tulokset ovat yleensä puolikvantitatiivisia, ja ne esitetään usein erilaisten mahdollisuuksien valikoimana Edeltäkävijä-trendianalyysi: Perustuu havaintoon, jonka mukaan teknologinen kehittyminen tietyssä sovelluskohteessa on aina tietyn jakson verran jäljessä sovelluskohdetta, jossa se otetaan ensimmäiseksi käyttöön (esim. kilpa-autoissa käytettävät tekniset ratkaisut ilmestyvät henkilöautoihin suunnilleen 4 vuoden viiveellä) Nykyisin käytössä olevan johtavan teknologian analysoinnilla voidaan siten ennakoida teknologisen ratkaisun käyttöönoton ajankohtaa muissa sovelluskohteissa Tulokset ovat erittäin kvantitatiivisia Morfologiset matriisit: Järjestelmällinen menetelmä uusien tuotteiden ja prosessivaihtoehtojen löytämiseksi 3 vaihetta: tuotteen tai prosessin keskeisimpien toimintojen selvittäminen, erilaisten tapojen luetteloiminen, joiden avulla jokainen näistä toiminnoista voitaisiin toteuttaa ja lopuksi matriisin käyttäminen näiden tapojen uusien, toteuttamiskelpoisten yhdistelmien tunnistamisessa, jotka voisivat saada aikaan uusia toimivia tuotteita tai prosesseja Tulokset ovat kvalitatiivisia Käytetään uusien tiedostamattomien mahdollisuuksien tunnistamisessa Thematic Network 8 / 22 programme

9 Palautemallit: Menetelmä tarjoaa tulevaisuuden tarkasteluun liittyvien teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden välisten vuorovaikutusmekanismien selitysmallin Kyse tietokonemalleista, joissa määritetään matemaattisesti kunkin asiaankuuluvan tekijän suhteet toisiinsa (esim. teknologian edistys voi johtaa tuoteparannuksiin, joka kasvattaa myyntiä ja voi edelleen lisätä uuden teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja) Käytetään yleisimmin korkeatasoisten toimintasuunnitelmien ja toimintaperiaatteiden muotoilussa Tulokset ovat erittäin kvantitatiivisia, mutta niitä käytetään usein trendien, tapahtumien tai päätösten kvalitatiivisten seurausten tutkimisessa 3. Tavoiteanalyytikot (Goal Analysts) Uskovat, että tulevaisuus määräytyy erilaisten yksilöiden, organisaatioiden ja instituutioiden uskomusten ja toiminnan tuloksena Siksi tulevaisuutta voidaan parhaiten arvioida tutkimalla erilaisten päätöksentekijöiden ja edelläkävijöiden määrittelemiä suoria ja epäsuoria tavoitteita, analysoimalla kunkin tahon vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuden trendeihin ja tapahtumiin sekä arvioimalla, mitkä heidän toimiensa pitkäaikaiset seuraukset tulevat olemaan Vaikutusanalyysi: Yksinkertainen, järjestelmällinen menetelmä, jonka avulla pyritään selvittämään trendien, tapahtumien ja päätöksien suunnittelemattomia ja ennakoimattomia seurauksia Käytetään mm. suunniteltujen teknisten edistysaskelien mahdollisten seurausten analysoinnissa Tulokset ovat kvalitatiivisia Sisältöanalyysi: Perustuu käsitteeseen, jonka mukaan yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten ilmiöiden saama mediahuomio heijastaa niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä Analysoimalla ilmiöiden mediahuomiossa tapahtuvia muutoksia tiettynä ajanjaksona kuten palstatila sanomalehdissä, televisioaika, tietojen määrä Internetissä on mahdollista arvioida muutoksen suunta, luonne ja nopeus Käytetään mm. uuden teknologian edistysaskelien kuten myös kasvavan markkinavetovoiman arvioimisessa Tulokset usein kvantitatiivisessa muodossa, käytetään kuitenkin tavallisesti vain kvalitatiivisessa analyysissa Sidosryhmäanalyysi: Järjestelmällinen menetelmä eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien arvioimiseksi tulevaisuuteen liittyvässä päätöksenteossa Menetelmä auttaa tunnistamaan eri sidosryhmät sekä analysoimaan jokaisen tärkeyttä ja suhteellisia vaikutusmahdollisuuksia Tulokset tavallisesti puolikvantitatiivisia Patenttianalyysi: Perustuu käsitykseen, jonka mukaan tietyn alan teknologista kehitysastetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tarkastella patenttihakemuksia analysoimalla Tulokset esitetään usein määrällisesti, niiden käyttäminen päätöksentekoprosessissa perustuu kuitenkin tavallisesti kvalitatiiviseen arviointiin 4. Counter Punchers Uskovat, että tulevaisuus on seurausta tapahtumien ja toimien ketjuista, jotka ovat perusluonteeltaan ennustamattomia ja sattumanvaraisia Tulevaisuutta voi käsitellä parhaiten tarkkailemalla laaja-alaisesti erilaisia trendejä ja tapahtumia sekä teknisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia Menestyksekäs toiminta edellyttää suunnitteluprosessien osalta korkeaa joustavuutta ja sopeutumiskykyä Skannaus, monitorointi, seuranta: Menetelmät perustuvat havaintoon, että useimpien innovaatioiden syntymisen ja kaupallistamisen välillä on ajallinen kuilu Kaikkia kolmea tekniikkaa käytetään tunnistamaan ja arvioimaan tapahtumia, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti organisaation toimintoihin ja toimintasuunnitelmiin Thematic Network 9 / 22 programme

10 Vaikka menetelmät ovat samankaltaisia, ne eroavat päämäärän, metodologian ja painopistealueen osalta toisistaan: Skannaus yrittää tunnistaa minkä tahansa trendin tai tapahtuman, joka saattaisi vaikuttaa organisaatioon, ja on siksi tarkoituksella pohjimmiltaan tarkentamaton Valvonta on tarkoitettu seuraamaan yleisiä trendejä määrätyillä alueilla ja on määrätietoisempi kuin selaus Seuranta on tarkoitettu seuraamaan tarkkaan tapahtumia rajoitetulla alueella, ja on erittäin määrätietoinen Tulokset voivat vaihdella kvantitatiivisesta kvalitatiiviseen Vaihtoehtoiset skenaariot: Strukturoitu menetelmä, jonka puitteissa yksittäisiä ennusteita voidaan integroida kokonaisvaltaisiksi ja käyttökelpoisiksi kuvauksiksi siitä, miten tulevaisuus saattaisi kehittyä. Menetelmä tarjoaa eriasteista päätöksentekoa avustavan välineen vaihtoehtoisten skenaarioiden ja niihin liittyvien muutosten aikaansaamien seurausten arvioimiseen Tulokset voivat vaihdella erittäin kvantitatiivisesta puhtaan kvalitatiiviseen riippuen tutkimuksen tavoitteista Skenaariotyöskentelyä käytetään mm. yritysten päätöksenteossa. Vaikka tehtävät päätökset pohjautuvat yksittäiseen skenaarioon, tarjoaa vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelu yritysjohdolle mahdollisuuden pohtia ja valmistautua ennakolta toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuviin äkillisiin muutoksiin 5. Intuitors ( Vaiston varassa toimijat ) Uskovat, että tulevaisuus on loppumattomien trendien, sattumanvaraisten tapahtumien ja avainasemassa olevien yksilöiden ja instituutioiden toiminnan muovaama monimutkainen yhdistelmä Ilmiöiden monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden johdosta tulevaisuuden ennustamiseen ei ole käytettävissä rationaalisia menetelmiä Paras menetelmä tulevaisuuden trendien ja tapahtumien arvioimiseen on kerätä toimintaympäristöstä mahdollisimman paljon informaatiota sekä luottaa aivojen kykyyn käsitellä hiljaista tietoa ja erilaisia intuitioita, joiden prosessoinnin kautta syntyy käyttökelpoisia oivalluksia. Delfoi-tutkimus Strukturoitu menetelmä kokemuksen ja asiantuntijoiden tietämyksen hyödyntämiseen tavalla, joka mahdollistaa eriävien näkökantojen vaihdon ilman suoranaista vastakkainasettelua Tulokset ovat tavallisesti puoli-kvantitatiivisia Käytetään tulevaisuuden teknisten, markkina- ja muiden tapahtumien arvioinnissa, perustavanlaatuisten mielipide-erojen paljastamisessa sekä toisistaan poikkeavien ideoiden ja käsitteiden tunnistamisessa Strukturoidut ja ei-strukturoidut haastattelut: Menetelmiä, joilla kerätään ja saadaan vastaavuussuhteeseen asiantuntijaryhmän ideoita ja mielipiteitä siitä, miten tulevaisuus kehittyy Strukturoidut haastattelut ovat samantyyppisiä kuin perinteiset mielipidetutkimukset Tulokset yleensä kvantitatiivisia Käytetään sellaisten asioiden arvioinnissa, kuten potentiaalinen markkinakoko, teknisen edun nopeus ja yleiset liiketoiminnan tekijät Ei-strukturoituja haastatteluja käytetään, kun aihetta ei ole määritelty kovin tarkasti Tulokset joko kvalitatiivisia tai puoli-kvantitatiivisia Hyödyllinen tunnistettaessa avainkysymyksiä, selvennettäessä yleisiä käsitteitä, tunnistettaessa aihealueen parissa työskenteleviä asiantuntijoita sekä laadittaessa tulevaisuutta tarkastelevia strukturoituja haastatteluja ja tutkimuksia. Luettelossa kuvattuja menetelmiä tulee tarkastella esimerkkeinä erilaisista mahdollisuuksista arvioida tulevaisuutta. Luettelo ei ole täydellinen, ja käytettävissä on useita muita menetelmiä ja työkaluja. Luettelon päätarkoitus on antaa lyhyt kuvaus erilaisista ennakointitoiminnassa käytössä olevista työkaluista. Kvantitatiivisten menetelmien suosio tulevaisuuden trendien arvioinnissa on ollut laskeva, vaikka näitä menetelmiä käytetään yhä paljon. Kvantitatiiviset menetelmät nojautuvat historialliseen dataan, josta muodostuu toimintaa rajoittava tekijä. Koska tulevaisuus on täynnä radikaaleja, ennustamattomia tapahtumia, ovat skenaariotyöskentely, Delfoi-tutkimukset ja erilaiset asiantuntijaryhmien toimintaan pohjautuvat sovellukset tällä hetkellä kaikkein käytetyimmät metodologiset mallit tulevaisuuden tutkimuksessa. Thematic Network 10 / 22 programme

11 II. Esimerkkejä eri maissa toteutetuista/toteutettavista ennakointihankkeista Ennakointihankkeen toteuttamisessa ei ole käytettävissä yhtä ja ainoaa mallia, joka olisi sopiva kaikkiin tilanteisiin. Ennakointi on toiminnallisesti hyvin moniulotteista, minkä vuoksi jokaisen yksittäisen hankkeen kohdalla on esitettävä joukko avainkysymyksiä, joihin on ennen toiminnan aloittamista määriteltävä vastaukset. Näitä avainkysymyksiä ovat hankkeelle asetettujen tavoitteiden määrittely, hankkeen rakenne ja organisointi sekä tavoiteltavat tuotokset ja niiden arviointi. Näiden lisäksi tarkastelussa tulisi myös pohtia, miten hankemuotoisesta ennakointitoimista olisi mahdollista kehittää pysyvämpi käytäntö. Ennakointihankkeen tavoiteasetantaa ja käytännön hanketyöskentelyä on mahdollista havainnollistaa Suomessa vuosien aikana toteutetun Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen kartoitus -hankkeen avulla (Hjelt, Könnölä & Luoma, Tekesin teknologiakatsaus 131/2002). Kyseisessä esimerkissä tarkasteltavat osa-alueet ja työskentelymuodot olivat seuraavat: Kartoitus elintarviketeollisuuden tilasta, tarpeista ja tulevaisuuden haasteista Teknologiaennakointi: Tutkimusjärjestelmän arviointi: Miten tutkimus vastaa haasteisiin? Mikä on teknologiaohjelmie n merkitys? Haastattelut Työpajat Kansainvälinen yhteistyö Miten teknologiat vastaavat haasteisiin? Kuva 2. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi-hankkeen toiminnallinen suunnittelukaavio (Hjelt, Könnölä & Luoma, 2002) Ennakointihankkeen päätavoitteina oli kartoittaa suomalaisen tutkimuksen toimivuutta ja merkitystä elintarviketeollisuuden kannalta ja tarkastella teknologioiden merkitystä vastaamassa tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen toteutuksessa keskeisimmässä roolissa olivat eri teemojen ympärille kootut työpajat, joita oli kaikkiaan 10. Työpajojen osallistujat olivat elintarviketeollisuuden asiantuntijoita, jotka edustivat sekä tutkimus- ja koulutussektoria että myös yritysmaailmaa. Hankkeessa toteutettiin myös kansainvälistä yhteistyötä sekä tutkimus-järjestelmän että teknologiaennakoinnin arviointityössä. A. Saksa 1. Anticipating commercial introduction of new GMOs in the (enlarged) EU (Fraunhofer ISI) Euroopan komissio teettämässä tutkimuksessa pyrittiin ennakoimaan, mitkä maatalouteen liittyvät GMO:t (genettisesti muunnetut organismit) tulevat anomaan lupaa kaupallistamiselle seuraavalla vuosikymmenellä. Tutkimus kohdennettiin sekä geneettisesti muunneltuihin kasveihin että eläimiin, joita voidaan elintarviketuotannon ohella käyttää mm. lääketeollisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli: 1. Tuottaa tieteellinen ja tekninen selonteko käytettävissä olevista GMO:ista (kasvit, eläimet) 2. Selvitys GMO-tuotteiden kaupallistumiseen liittyvistä tekijöistä 3. Luetteloida ne GMO:t, jotka todennäköisimmin tullaan kaupallistamaan ensi vuosikymmenellä Metodologia ja odotetut tulokset: 1. Selonteko GMO:ista, joita kehitetään seuraavan vuosikymmenen kuluessa Selvitys julkisesti saatavilla olevista tietokannoista, joissa käsitellään GMO:ita ja niiden kenttäkokeita, GMO-lajikkeita ja niiden ominaisuuksia, alan toimijakenttää (yksityiset yritykset, tutkimuslaitokset) Selonteko tieteellisistä artikkeleista ja raporteista GMO:iden luokittelu viljalajin, ominaisuustyypin, sovellusalueen, toimijan ja tuotantoalan mukaan Thematic Network 11 / 22 programme

12 2. Analyysi GMO:iden kaupallistumiseen vaikuttavista tekijöistä Euroopan markkinoilla (esim. IPRkysymykset, lainsäädäntö, markkinat, kuluttajien mielipiteet ) Tieteellisen kirjallisuuden ja tehtyjen tutkimusten läpikäyminen Internet-pohjainen tutkimus: GMO-tuottajayritykset, tutkimuslaitokset puhelinhaastattelua (henkilökohtaista) valittujen toimijoiden kanssa (T&K, markkinointi): GMO-tuottajayritykset, tutkimuslaitokset 10 puhelinhaastattelua (henkilökohtaista) valittujen asiantuntijoiden kanssa (esim. tutkijat, GMO:iden käyttöä valvovat viranomaiset) Kaupallistumisen pääesteiden tunnistaminen 3. Niiden GMO:iden tunnistaminen, joiden osalta tullaan todennäköisimmin anomaan lupaa tuotteiden kaupallistamiseen Tiivistelmä tuloksista, jotka on saatu tutkimuksen kohdista 1ja 2 Arviointi GMO:iden kaupallistamisen todennäköisyydestä: luokitellut GMO-ryhmät, vaikuttavat päätekijät Niiden GMO-tuotteiden tunnistaminen, jotka tulevat todennäköisimmin markkinoinnille aikavälillä Niiden GMO-tuotteiden tunnistaminen, jotka tulevat todennäköisimmin markkinoille aikavälillä Integrating technological & social aspects of foresight in Europe (ITSAFE) (Fraunhofer ISI) Tämän STRATA-ohjelmaan kuuluneen hankkeen tavoitteena oli tuottaa Euroopan laajuinen strateginen analyysi yhteiskunnallisia ja tieteellisiä/teknisiä näkökohtia integroivista ennakointiiohjelmista. Analyysia suunniteltiin käytettäväksi EU:n 6. puiteohjelman ja ERA:n (European Research Area) ennakointiin liittyvien panoksien suuntaamisessa. ITSAFE analysoi ennakointitoimintaa 4 alueella: Tietotekniikka ja -liikenne Biotieteet Ympäristö ja suunnittelu Alueellinen kehitys/innovaatiojärjestelmä Fraunhofer ISI:n Innovations in Biotechnology -osasto vastasi biotieteisiin liittyvästä tutkimusosiosta. Erityisenä tavoitteena oli biotieteisiin liittyvän ennakointitutkimuksen tavoitteiden, toimintaperiaatteiden, viitekehysten, menetelmien sekä kokemusten kartoitus. Tutkimuksen keskeisin mielenkiinnon kohde liittyi biotieteiden teknologisten ja yhteiskunnallisten ulottuvuuksien integroitumiseen ennakointitutkimuksessa sekä siihen, miten eri toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmat yhdistyvät ennakointihankkeissa. B. Espanja 1. Life science and impact on society (IPTS) Analyysissa tarkasteltiin biotieteiden teknologista kehitystä. Tarkastelukohteina olivat maatalous, terveydenhoito, kuluttajansuojelu ja ympäristö. Projektissa keskityttiin: Genomisiin ja jälkigenomisiin teknologioihin ja niiden mahdollisuuksiin terveydenhoidossa Biotekniikkaan, etenkin geneettisesti muunneltujen organismien käyttöön viljakasvien viljelyssä ja kasvintuotannossa sekä niiden yhteiskunnallis-taloudellisiin vaikutuksiin EU:n alueella Uusiin elintarviketuotannossa ja jalostuksessa käytettäviin bioteknologioihin Hankkeen yhteydessä tuotetut raportit: Geneettisten testauspalvelujen harmonisoinnin tekniset tarpeet EU:ssa Ennakointi ihmissolutekniikassa Genomitutkimus ja sen vaikutus ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan Skenaariot geneettisesti muunneltujen, tavallisten ja luomuviljelykasvien tuotannosta eurooppalaisessa maataloudessa Uusien GMO:iden kaupallisen ennakointi EU:ssa Luomuelintarvikkeiden markkinat EU:ssa Selonteko EU:n viljelyjärjestelmistä ja niiden tulevaisuuden kehityksestä Eurooppalaisen tutkimuksen prioriteetit elintarviketurvallisuudessa ja -teknologiassa Thematic Network 12 / 22 programme

13 2. Scenarios for co-existence of genetically modified, conventional & organic crops in European Agriculture Yhdistelmäraportti esittelee kuuteen tutkimukseen perustuvat tulokset: Selvitys GMO:iden käyttöön liittyvistä mahdollisista riskeistä Selvitys viljelykäytäntöjen välttämättömistä muutoksista Yleiskatsaus nykyisistä segregaatiomenetelmistä Selvitys saastumisen taloudellisista vaikutuksista GMO-pitoisuuden seuranta ei-gmo-viljelykasveissa maatilatasolla Selonteko GMO-havaitsemisesta ja määrittämistekniikoista 3. IPTS-TIM Teknologian kehityksen varhainen arviointi) IPTS-TIM on ohjelmistotyökalu, joka kehitettiin auttamaan asiantuntijoita innovatiivisten teknologioiden varhaisessa tunnistamisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena oli kasvattaa asiantuntijoiden tietoisuutta markkinoihin liittyvistä kysymyksistä. IPTM-TIM-ohjelmisto helpottaa teknologioiden tavoitteiden luonnehtimista mukaan lukien niihin liittyvät yhteiskunnallis-taloudelliset näkökohdat ja riskinmäärityskäsitteet. Saadut tulokset voivat avustaa myös kokemattomampia arvioijia toimimalla muistilistana ja ohjeistona teknologian arviointiprosessissa. Ohjelmisto tarjoaa mahdollisuuden tuottaa laaja-alaista (myös tulevaisuutta luotaavaa) tietoa tietyistä teknologian kehitysalueista ja markkinoista. Sitä voidaan myös käyttää tehokkaana työkaluna teknologisten trendien tarkkailussa. C. Viro Viron eforesee-ohjelma Viron eforesee-ennakointiohjelma keskittyy kahteen pääteemaan tietoyhteiskunnan teknologioihin ja bioteknologiaan. Elinkeinopoliittinen Tietoyhteiskunnan teknologioiden ennakointi Virossa -projekti keskittyy tietoyhteiskunnan teknologioiden (IST) innovaatiotoiminnan tarkasteluun seuraavien vuoden aikana. Ennakointihanke perustuu EU:n 5.puiteohjelman IST-ohjelman alla toteutetun Viron evikings -projektin tuloksiin, ja sen toteuttavat Institute of Baltic Studies, Archimedes Foundation, PRAXIS Center for Policy Studies, jonka lisäksi konsortioon kuuluu myös muiden keskeisten sidosryhmien (teollisuus, tutkimus ja koulutus sekä poliittiset etujärjestöt) edustajia. Bioteknologian ennakointi Virossa hankkeen toteuttajina ovat Institute of Baltic Studies ja PRAXIS Center for Policy Studies. Projekti keskittyy innovaatiopoliittisten toimenpiteiden sekä niihin liittyvien elementtien kehittämiseen. Tavoitteena on luoda pitkän tähtäimen (10 20 vuotta) kehityspolku bioteknologian ja siihen liittyville teollisuuden sektoreilla Virossa. Hankkeessa keskitytään mm. institutionaalisten, taloudellisten ja oikeudellisten toimenpiteiden kehittämiseen, jotka mahdollistavat bioteknologiaan liittyvän teollisuuden kehittymisen pohtien samalla bioteknologian kehityksestä johtuvien erilaisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden sivuvaikutuksia Virossa ja maan ulkopuolella. Projekti tähtää erityisesti: Poliittisten instrumenttien kehittämiseen, jotka mahdollistavat bioteknologian teollisen kasvun Virossa ottaen huomioon maan erityisen taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen. Taloudellisessa ja markkinallisessa mielessä Viro edustaa pientä ja syrjäistä maata. Se tuo mukanaan sekä haittoja että hyötyjä. Viro voi yhtä lailla hävitä kuin voittaa bioteknologian vallankumouksessa. Täten on tärkeää kehittää mittatilaustyönä tehtyjä, mutta silti joustavia poliittisia ohjausmekanismeja, jotka vahvistavat akateemisen ja teollisen toiminnan lisääntyvää kansainvälistymistä. Tämä tarkoittaa mm. tutkijaresurssien ja yritysinvestointien saamista muista maista sekä maan siteiden vahvistamista ERA:an (ERA = European Research Area). Tietoisuuden lisäämiseen bioteknologian mahdollisuuksista ja vaaroista bioteknologiaan liittyvillä talouden sektoreilla. Siihen sisältyy eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten esille nostaminen sekä elinkeinopoliittisten toimenpiteiden kehittäminen, jonka lisäksi projektilla on heijastusvaikutuksia myös alan koulutusohjelmien kehitystoimintaan. D. Suomi European Foresight Handbook European Foresight Handbook on kehitetty Euroopan tasolla tapahtuvan ennakointitoiminnan käytännön tarpeisiin. Hankkeen rahoittaja on toiminut European Foundation. Käsikirjassa on määritelty ja käsitelty ennakointitutkimukseen liittyviä keskeisiä teemoja (kuten tulevaisuuden Thematic Network 13 / 22 programme

14 tutkimuksen koulutus, ennakointitoiminnan verkostoituminen ja suunnittelu sekä strategiset prosessit). Käsikirjan keskeisen sisällön muodostavat seuraavat aihealueet: Ennakointi Peruskäsitteet ja periaatteet Yleiskatsaus ennakointimenetelmistä Ennakointi ja ennustaminen Menetelmiä ennakointihankkeen organisointiin ja johtamiseen Tietoyhteiskunnan ennakointikysymyksiä Informaatioteknologia ennakointitutkimuksessa Future alternatives of Finnish Agriculture Ennakointitutkimuksessa selvitettiin kestävään maatalouteen liittyviä monimuotoisia ilmiöitä tarkastelemalla mm. kehitykseen vaikuttavia maatalouspoliittisia tekijöitä ja niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitaisuuksia yhdistämällä skenaariotyöskentely ja kvalitatiivinen analyysi. Tutkimustyöhön sisältynyt tietokonepohjainen mallinnus tarjosi mahdollisuuden arvioida muutoksia ympäristönäkökohtien lisäksi mm. maatilojen tulonmuodostuksessa. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla lisättiin yleistä ymmärrystä siitä, miten kestävän kehityksen erilaiset ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa päätöksenteossa ja mitkä tekijät vaikuttavat maatalouspolitiikan yleiseen hyväksyttävyyteen ja käsitykseen oikeudenmukaisuudesta. Tutkimus jaettiin viiteen osakokonaisuuteen: Strategiseen skenaariotyöskentelyyn tulevaisuuden maataloudesta Taloudellisten vaikutusten arviointiin vaihtoehtoisissa skenaarioissa Ympäristövaikutusten arviointiin vaihtoehtoisissa skenaarioissa Kestävän kehityksen paikallisiin ulottuvuuksiin ja vaikutuksiin maatilatason toiminnassa Poliittiseen vuoropuhelun edistämiseen Professional Delphi-Scan -asiantuntijaohjelma Professional Delphi Scan on ohjelmistotuote, joka hyödyntää yhtäältä Internetin ja sähköpostin mahdollisuuksia ja toisaalta käytännön kokemuksia, jotka on saatu Delfoi-menetelmän käytöstä yli 40 vuoden ajalta. Toisin kuin ennakoinnissa käytettävissä työpajoissa ja aivoriihissä, Delfoi-menetelmä perustuu keskusteluihin, joissa osallistujat eivät tarkasti tiedä, kuka on esittänyt mielipiteet tai väitteet (anonymiteetti). Delphi Scan-ohjelmistoa voidaan käyttää esimerkiksi työpajoihin tai aivoriihityöskentelyyn liittyvien ongelmien välttämiseksi (mm. määräävässä korkeassa asemassa oleva henkilö tai suorapuheinen yksilö saattaa ottaa haltuunsa koko keskusteluprosessin). Professional Delphi Scan perustuu muutamien aihealuiden/teemojen suunnitelmalliseen argumentointiin. Käsiteltävä teema esitetään yleensä tulevaisuutta koskevana väittämänä (esimerkiksi Japanissa joka viides vuosi tehtävissä laajoissa teknologian Delfoi-tutkimuksissa aiheet viittaavat teknologisiin läpimurtoihin, tapahtumiin tai muutoksiin, joiden odotetaan tapahtuvan tulevaisuudessa Japanissa) Delphi Scanin osanottajat arvioivat eri aihealueita mm. niiden tärkeyden ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Prosessissa keskustelua pyritään ohjaamaan aiheisiin, joissa mielipiteet eriävät. Prosessin aikana on mahdollista myös vaihtaa teemoja ja niihin liittyviä väittämiä, joita osallistujat voivat sitten kommentoida. Internetin käyttö (esim. hypertekstilinkit) tarjoaa hyvän mahdollisuuden ohjattuun, anonyymiin keskusteluun. Toisinaan saattaa olla lisäksi perusteltua tarjota linkkiyhteydet osanottajien kotisivuille. Koska ohjelma perustuu etukäteen suunniteltuun keskustelumuotoon, Professional Delphi Scan-tutkimuksen tulokset voidaan helposti muokata raportin muotoon. E. Kreikka Teknologian ennakointi Kreikassa Teknologian ennakoinnin tavoitteena on kehittää ja arvioida Kreikassa toteutettavan teknologisen tutkimuksen vaikutusta maan talouteen ja yhteiskunnalliseen kehittymiseen. Tavoitteena on luoda kehysohjelma, joka auttaa Kreikan valtiota kansallisen t & k-politiikan kehittämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa. Ohjelma keskittyy pitkän aikavälin tavoitteisiin luoden kokonaisvaltaisen kuvauksen trendeistä, eriasteisista liikkeellepanevista voimista kuten myös kehittymistä hidastavista tekijöistä. Projekti pyrkii havainnollistamaan kreikkalaista osaamisyhteiskuntaa kahdella aikahorisontilla (vuodet 2015 ja 2021). Tutkimus keskittyy Kreikan tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi pidettyihin Thematic Network 14 / 22 programme

15 toimialoihin, joita tarkastellaan kattavasti yhtäältä teknologian ja toisaalta palveluiden kehittymisen näkökulmasta. Hankkeen toteuttamista varten on perustettu 11 toimialakohtaista työryhmää; tietojenkäsittely ja tietoliikenne, energia(ratkaisut), materiaali(teknologia), bioteknologia, maatalouden ja kalastuselinkeinon kehittäminen, matkailu ja kulttuuri, terveys ja elämän laatu, ympäristö sekä kuljetus. Toimialakohtaisen tarkastelun lisäksi projektissa analysoidaan osaamisyhteiskunnan kehittymisen reunaehtoja neljästä horisontaalisesta näkökulmasta (mm. innovaatiot uudessa taloudessa, organisaation kyvykkyyden kasvattaminen). F. Unkari Hungarian Technology Foresight Programme (TEP) Unkari aloitti ensimmäisen ennakointiohjelman vuonna TEP on kokonaisvaltainen ennakointiohjelma, joka perustuu sekä paneelityöskentelyyn (skenaariot, SWOT-analyysi, ehdotukset, politiikkaesitykset) että laajamittaiseen Delfoi-tutkimukseen. Ohjelma toteutettiin kolmessa vaiheessa: Ennakointihankkeen valmistelu, lokakuu 1997 maaliskuu 1998 Ennakointihankkeen toteutus, huhtikuu 1998 toukokuu 2000 Tulosten levittäminen, kesäkuu 2000 TEP:n tavoitteena on ollut edistää kansallisen innovaatiostrategian laatimista ja toteutusta perustuen ennakointihankkeen yhteydessä laadittuun kokonaisvaltaiseen analyysiin: Maailmanmarkkinoiden tulevaisuuden mahdollisuuksista (uudet markkinat ja markkinaraot) Teknisen kehityksen trendeistä sekä Unkarin talouden ja kansallisen t&k-järjestelmän vahvuuksista ja heikkouksista. Analyysin tuloksia peilattiin seitsemään, Unkarin innovaatiotoiminnan kannalta keskeiseen toimintalohkoon, joita ovat: työvoima, koulutus ja elämäntyylissä tapahtuvat muutokset; biotieteet, terveydenhoito, lääketieteellinen tutkimus ja tuotanto, lääketieteelliset laiteet; tietotekniikka sekä media; luonnon ja rakennetun ympäristön suojelu; tuotanto- ja liiketoimintaprosessit (mm. uudet materiaalit, tavarantoimittajaverkosto); maatalous ja elintarviketeollisuus sekä kuljetusala. G. Puola Ennakointi Puolassa Vuosien välisenä aikana Puolassa toteutettiin Phare-rahoituksen turvin ennakointihanke nimeltään Science and Technology Foresight (Tieteen ja teknologian ennakointi). Vuoden 2000 syksyllä kansallinen Tieteellisen tutkimuksen valiokunta (KBN) ryhtyi valmisteleviin toimenpiteisiin Puolan kansallisen ennakointiohjelman käynnistämiseksi. Ennakointitoiminta nähtiin poliittisena ohjausmenetelmänä, jonka uskottiin helpottavan eriasteisten ratkaisumallien tunnistamista ja löytämistä Puolan tulevaisuutta koskeviin taloudellisiin ja yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. KBN:n ensimmäisiä toimenpiteitä olivat: Keskeisten ministeriöiden (talousministeriön, terveysministeriön ja ympäristöministeriön) väliset viralliset ja epäviralliset keskustelut kansallisen ennakointiohjelman toteutuksen painopistealueista ja toteutusmahdollisuuksista Tutkijaryhmien välisten keskusteluiden aktivoiminen Keskustelujen käynnistäminen teollisuuden ja yrityselämän edustajien kanssa (erityisenä painopistealueena huipputeknologian pk-yritykset) Tiedotuskampanjan toteutus yhteistyössä eri tiedotusvälineiden kanssa tavoitteena ennakointikonseptin laajamittainen tunnetuksi tekeminen Ennakointihankkeen valmistelun seuraavassa vaiheessa KBN lähestyi pääministeriä ja valtionvarainministeriä, joilta haettiin rahoitusta seuraavien argumenttien avulla: Tulevaisuuden taloudellinen hyvinvointi ja riippumattomuus (teollisen toiminnan muutos kokoonpanoteollisuudesta kohti huipputeknologiaa soveltaville tuotantosektoreille) Tarve sisäisen yhteistyön lisäämiseen ja erilaisten menettelytapojen harmonisointiin sekä Tarve tehokkaampaan, rakenteelliseen integroitumiseen EU:n sisällä. Puolan valtio rahoitti kansallisen ennakointiohjelman, jonka puitteissa toteutettiin useita pilottitutkimuksia. Ohjelman avulla pyrittiin käynnistämään laajamittaisia kehityshankkeita, joissa taloudellisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimisessa ei tyydytä yksinomaan asioiden teknologiapainotteiseen tarkasteluun (tiede ja tekniikka pitäisi nähdä osana ratkaisua eikä osana ongelmaa). Ohjelma keskittyi kolmen pääkysymyksen tarkasteluun, jotka olivat työvoima (työllisyys ja koulutus), terveydenhoito ja ympäristö. Thematic Network 15 / 22 programme

16 H. Portugali SCM+ Beyond Supply Chain Management in Food Industry Projektissa analysoitiin laajennetun yritys-käsitteen (yritysten verkosto) käyttöönoton teknistä käyttökelpoisuutta ja mallin yhteiskunnallistaloudellisia vaikutuksia elintarviketeollisuuden piirissä Latinalaisessa Amerikassa. Samalla pyrittiin edistämään teknologian siirtoa Euroopasta Latinalaiseen Amerikkaan sekä vahvistamaan teknologian tutkimukseen liittyviä valmiuksia (mm. tutkimusmenetelmät, standardit ja koulutus). Hankkeen tavoitteena oli omalta osaltaan edistää maatalouden ja elintarvike-tuotannon kestävää kehitystä sekä kytkeä elintarviketalous osaksi yleisempää tietoyhteiskunta-keskustelua. Tutkimuksessa tarkastellut asiakokonaisuudet: Globaalin, verkostomaisen yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset (mm. työmarkkinasuhteet) Verkostomaisen yritystoiminnan mahdollisuudet sekä toiminnan edellyttämät tukipalvelut (mm. elintarviketeollisuuden tietojärjestelmiin, elintarvikkeiden kansainvälistyviin markkinoihin ja standardeihin liittyen) Tietoverkon tarjoamien mahdollisuuksien arviointi mm. ammatillisessa koulutuksessa ja henkilöstön osaamisen tason nostamisessa sekä eläinperäisiin tautiriskeihin liittyvän tiedon levittämisessä. Tutkimustyön toteutus pohjautui hankkeen eri osapuolten väliseen jatkuvaan vuorovaikutukseen. Keskinäinen vuoropuhelu mahdollisti hankkeen tarkoituksen mukaisen etenemisen vahvistaen samalla hankkeen vaikuttavuutta. Portugalin Ennakointi Tekniikka ja teknologia 2000 (ET 2000) hankkeen päätavoitteena oli teknologiapoliittiseen päätöksentekoon liittyvien prioriteettien ja kehittämisstrategioiden tunnistaminen, joiden kautta voidaan kasvattaa portugalilaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen aikahorisontiksi määriteltiin vuodet Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellytti tulevaisuuden monipuolista tarkastelua. Tältä pohjalta hankkeen keskeisiksi toimenpiteiksi määriteltiin: Vaihtoehtoisten skenaarioiden laatiminen Portugalin tärkeimmille taloudellisille sektoreille Pienen maan, kuten Portugalin, uhkien ja mahdollisuuksien tunnistaminen Euroopan Unionin sisällä ja globaaleilla markkinoilla Vaihtoehtoisten kehityspolkujen luominen määriteltyjen taloudellisten sektoreiden kehittämiseksi Teknologiaan liittyvien osaamiskeskittymien tunnistaminen, joiden avulla on mahdollista tukea yritysten kehittymistä Analyysi jo toimivien innovaatio- ja koulutusyhteistyöverkostojen toiminnallisista pullonkauloista ja kehittämiskohteista Kasvualoihin liittyvän koulutuksen vahvistaminen Analyysi vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksesta poliittisiin ohjausjärjestelmiin Kriittisten osaamisprofiilien määrittely ja niiden vaikutukset koulutusohjelmien kehittämisessä Kansallisen tason toimenpiteisiin liittyvän ohjauksen ja seurannan organisoiminen I. Ruotsi Ruotsin teknologian ennakointi Ruotsin teknologian ennakointi on kansallinen projekti, joka pyrkii löytämään parhaimmat tavat edistää pitkäaikaista vuorovaikutusta teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten prosessien välillä. Teknologian ennakointihankkeessa kaikkiaan 130 yrityselämän ja tutkimusyhteisöjen asiantuntijaa ovat analysoineet Ruotsin eri teknologioihin liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia aikajänteellä, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka. Ennakoinnissa tarkastellut aihealueet: Terveydenhoito ja lääketiede Biotieteet, bioteknologia, lääkintäteknologia Thematic Network 16 / 22 programme

17 Biologiset luonnonvarat: maa- ja metsätalous, vedenkäyttö, elintarvikkeiden jalostus, sellu- ja paperituotteet, puutuotteet, biopolttoaineet Yhteiskunnan infrastruktuuri: rakennukset ja muut tilat, kaupunkisuunnittelu, liikennejärjestelmät, logistiikka, jakelujärjestelmät, alueellinen kehitys Tuotantojärjestelmät : soveltava valmistusteknologia, teolliset tuotantojärjestelmät ja ajoneuvotekniikka Tieto- ja tietoliikennejärjestelmät: laitteisto- ja ohjelmistokehitys, tele- ja radioviestintä, tietokoneverkot, tietokannat Materiaalit ja materiaalivirtaukset yhteiskunnassa: funktionaaliset materiaalit, rakennemateriaalit, louhiminen, prosessitekniikka, kierrätysmenetelmät, kemian teknologia Palveluelinkeinot: tiedotusvälineet, vapaa-ajanpalvelut, kaupalliset yritykset, vakuutus- ja finanssipalvelut Koulutus ja oppiminen: elinikäinen oppiminen, nuorisoasteenkoulutus, korkeakouluopetus, jatko- ja täydennyskoulutus. LiFT Tulevaisuuden teknologioita elintarviketuotantoon on kansallinen, teollisuutta palveleva tutkimus- ja tohtorikoulutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on tukea elintarviketeollisuuden kehittymistä kasvattamalla strategisesti tärkeiden kehitysteemojen tietämystä ja osaamista sekä valmentamalla teollisuudelle korkeatasoiseen tutkimustyöhön kykeneviä tohtoreita. Ohjelmaa toteutetaan Lundin yliopiston, Chalmersin teknillisen korkeakoulun, Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston, Uppsalan yliopiston ja Ruotsin Elintarvike- ja bioteknologialaitoksen välisenä yhteistyönä. Ohjelman tarvitsemasta taloudellisesta tuesta vastaa Ruotsin strategisen tutkimuksen säätiö (Swedish Foundation for Strategic Research). LiFT-ohjelman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota tarvitaan tulevaisuuden elintarviketeknologioiden kehittämisessä. Tähän tavoitteeseen kytketään myös uusien osaamistarpeiden määrittely sekä uusien koulutusohjelmien suunnittelu. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kehitystoiminnalta monitieteellistä (tutkimus)otetta; kehittämistoimenpiteiden suunnittelun on katettava koko tuotantoketju raaka-ainetuotannosta lopulliseen kulutukseen. Elintarvikkeiden jalostus on luonteeltaan hyvin moniulotteinen prosessi. Jalostettavaksi tarkoitetun raaka-aineen biologinen koostumus saattaa vaihdella huomattavassakin määrin mm. kasvukauden aikana vallinneiden sääolosuhteiden johdosta. Jalostettavien tuotteiden tulee täyttää lisäksi kuluttajien muuttuvat tarpeet ja vaatimukset, jotka pohjautuvat mm. muuttuviin kulutustottumuksiin, vaateisiin elintarvikkeiden kemiallisesta ja mikrobiologisesta turvallisuudesta, elintarvikkeiden kasvavasta roolista terveyden edistäjänä aina tuotteiden varastokestävyyden parantamiseen. Nämä elintarvikkeille asetetut tuoteominaisuudet perustuvat markkinoiden vaatimuksiin korostaen eri toimijoiden ja toimijaverkostojen yhteistyön välttämättömyyttä elintarviketalouden tulevaisuutta koskevien kriittisten menestystekijöiden määrittelyssä LiFT-ohjelma keskittyy kolmeen tutkimusalueeseen: Elintarvikkeiden rakenteellinen koostumus Eläinten ja eläintuotteiden lempeän käsittelyn teknologioihin Kasvien ja kasvituotteiden lempeän käsittelyn teknologioihin Tutkimusalueiden valintaa ja määrittelyä edelsi laaja-alainen keskustelu elintarvikealan tutkijoiden ja elintarviketeollisuuden edustajien kesken. Keskusteluja pohjustettiin esittelemällä osallistujille ruotsalaista elintarviketaloutta kuvaavia vaihtoehtoisia skenaarioita ja visioita. Keskustelujen tavoitteena oli tunnistaa elintarviketalouden avainalueet, joissa uuden tiedon tuottaminen on ratkaisevan tärkeää. Elintarvikkeiden tuoreus, helppokäyttöisyys ja terveellisyys ovat muutamia tulevaisuuden avainsanoja. Tuotantomenetelmien kehittämisen avainsanoja ovat puolestaan joustavuus, kustannustehokkuus ja ympäristönäkökohtien huomioiminen. Thematic Network 17 / 22 programme

18 III. Ennakointiin liittyvät kehitystarpeet eurooppalaisessa elintarviketaloudessa food-mac -hankkeen yhteydessä kerätty ennakointia ja tulevaisuuden tutkimusta käsittelevä aineisto heijastaa varsin selkeästi tilannetta laajentuvan Euroopan eri maissa. Joissakin maissa kuten Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ennakointityöskentelyllä on varsin pitkät perinteet. Monissa EU:n uusissa jäsenmaissa johtavat kansainväliset ja eurooppalaiset asiantuntijaorganisaatiot kuten YK:n alainen UNIDO (United Nations Industrial Development Organization), Espanjassa toimiva IPTS (The Institute for Prospective Technological Studies) ja saksalainen Fraunhofer Institute ovat avustaneet useissa yhteistyöhankkeissa eri maiden hallituksia laatimaan ja toteuttamaan omia kansallisia ennakointiohjelmiaan. Lisäksi Euroopan Unioni on omalta osaltaan edistänyt ennakointiin liittyvää toimintaa mm. EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelmassa (6th Research Framework Programme, FP ). Asiakirjassa Strengthening the dimension of the Foresight in the European Research Area todetaan, että ennakointi on eräs keskeisistä menetelmistä, jolla EU:n tutkimuksen eri prioriteettialueita voidaan integroida tehokkaammalla tavalla toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi (esim. teknologisen kehitystyön heijastuminen yhteiskunnan muihin toimintalohkoihin). Näin ollen eurooppalaisen ennakointitoiminnan voidaankin katsoa olevan hyvässä kehitysvauhdissa. Tämä näkyy myös erilaisten, aihealueeseen liittyvien kansainvälisten ja kansallisten konferenssien sekä muiden tapahtumien määrien kasvuna. Seuraavalla sivulla esitetyssä taulukossa on koottu yhteen kansallisia asiantuntijaorganisaatioita sekä esimerkkejä eurooppalaisen elintarviketalouden piirissä toteutetuista/käynnissä olevista ennakointiohjelmista ja -hankkeista (lisää yhteystietoja sekä aihealueeseen liittyviä web-osoitteita löytyy raportin liiteosasta). Taulukossa esitettyä informaatiota tulee pitää ainoastaan esimerkinomaisena, koska ennakointitoiminnan nopeasta kehitysvauhdista johtuen uusia toimijoita syntyy ja hankkeita käynnistetään eri puolella Eurooppaa kaiken aikaa. Tämän vuoksi täydellisen yhteenvetotaulukon laatiminen ei ole mahdollista. Esimerkkien valossa tarkasteltuna voidaan todeta, että menetelmätasolla kvantitatiiviset, määrällistä tietoa tuottavat menetelmät ovat menettäneet suosiotaan, vaikka niiden käyttö on luonnollisesti edelleen runsasta. Suosion laskua voidaan selittää mm. sillä, että yleensä puhtaan kvantitatiiviset ennakointimenetelmät tukeutuvat erilaista ilmiöistä kerättyyn historiatietoon, joka ei välttämättä tarjoa riittävän moninaista pohjaa globalisoituvan maailman osin jopa yllätyksellisenkin kehityskulun tarkasteluun. Tämän johdosta menetelmätasolla suosiota ovatkin selvästi lisänneet erilaiset skenaariomenetelmät ja Delfoi-tutkimukset. Erityisen suosittuja ovat olleet erilaiset paneeleihin ja työryhmiin tukeutuvat ennakointihankkeet. Yhteistä näille ennakointitoiminnassa suosiota kasvattaneille menetelmille on, että ne tarjoavat mahdollisuuden laaja-alaiseen osallistumiseen antaen samalla tilaa erilaisten mielipiteiden ja näkemysten esilletuontiin tulevaisuutta koskevien vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamiseksi. Tämä on selkeä etu suhteessa kvantitatiivisten menetelmien käyttöön. Erilaisia ennakointitoimintaan liittyvien menetelmien osalta ei kuitenkaan pidä syyllistyä tarpeettomaan vastakkainasetteluun. Kuten jo aiemmin tarkasteltaessa ennakoinnin perustyyppejä, erilaisten lähestymistapojen käyttäminen määräytyy olemassa olevien reunaehtojen kuten käytettävissä olevien resurssien pohjalta. Näin ollen erilaiset ennakointimenetelmät puolustavat hyvin paikkaansa ja rooliansa tulevaisuutta tarkastelevassa kehitystyössä. Eurooppalaista elintarviketalouden tulevaisuutta koskevassa tarkastelussa on havaittavissa kolme selkeää painopistealuetta, joita ovat: bioteknologia ja sen sovellukset elintarviketuotannossa GMO eli geneettisesti muunnellut organismit sekä tulevaisuuden teknologiset ratkaisut. Eurooppalainen elintarviketeollisuus on varsin selkeästi kytkeytymässä osaksi laajempaa Life Science -konseptia, jossa keskeisenä kulmakivenä on kuluttajien terveyden edistäminen. Käytännössä tämä ilmenee tarkasteltaessa mm. elintarviketeollisuuden tuotetasolla tapahtuvaa innovaatiotoimintaa, jossa yhtenä merkittävänä kehityskohteena ovat olleet eri raaka-aineisiin pohjautuvat funktonaaliset elintarvikkeet. Thematic Network 18 / 22 programme

19 Taulukko : Esimerkkejä Eurooppalaisesta ennakointitoiminnasta Maa Keskeisiä organisaatioiota Esimerkkihankkeita Saksa Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research Anticipating commercial introduction of new GMOs in Institute for Technology Assessment and the (enlarged) EU Systems Analysis Integrating technological and The Association of German Engineers Future Technology Division social aspects of foresight in Europe Technology assessment of Espanja Catalan Center for Future Studies Future Studies Educational Network Fundacion Observatorio de Prospectiva Technologica Industrial The Institute for Prospective Technological Studies Functional Food Scenarios for co-existence of genetically modifies, conventional and organic crops in European Agriculture IPTS-TIM: Early Evaluation of Technology Development Viro The Estonian Institute for Future Studies eforesee in Estonia Information Society Technologies Foresight in Estonia Biotechnology Foresight in Estonia Suomi Finland Futures Research Centre The Finnish Society for Futures Studies Ranska LIPS Laboratory for Investigation in Prospective and Strategy Observatory for Science and Technology FuturACT Futuribles Agence pour la Diffusion de l Information Technologique European Foresight Handbook The Future of the Food Industry ETU 2003 Future Alternatives of Finnish Agriculture Professional Delphi Scan Creating Futures: Scenario Planning as a strategic Management Tool-handbook Scenarios and strategies, a tool box for problem solvinghandbook Kreikka InnKnow Center, Management Sciences Laboratory, Athens University of Economics and Business Ministry of Development, General Secretariat for Science and Technology Unkari Hungarian Ministry of Education Biological Research Centre Szent István University Puola KBN The State Committee for Scientific Research Progress and Business Foundation Portugali Instituto Nacional de Engenharia e Tecnologia Industrial The UNINOVA Institute for Development of New Technologies Ruotsi VINNOVA Swedish Agency for Innovation Systems Kairos Future The Vision Center for Futures Creation Technology Foresight in Greece Hungarian Technology Foresight Programme (TEP) Foresight in Poland Foresight for Portugal SCM+ Beyond Supply Chain Management in Food Industry Swedish Technology Programme LiFT Future Technologies for Food Industry Building the Future Tools and methods of Kairos Institute Thematic Network 19 / 22 programme

20 Eurooppalainen elintarviketeollisuus on mittavien haasteiden edessä. Toimialan sisällä tapahtumassa oleva muutos vatsan täyttäjästä terveyden edistäjäksi on sekä laajuudeltaan että sisällöllisesti erittäin merkittävä. Käytännössä tämä johtaa mm. mittaviin panostuksiin yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseksi. Osaamistarpeiden muutos koskee sekä nykyisiä että myös rekrytoitavia työntekijöitä. Ennakointitoiminnalla voidaan omalta osaltaan edistää eurooppalaisen elintarviketalouden piirissä tapahtuvaa muutosprosessia. Operatiivisella tasolla kansalliset ja alueelliset laaja-alaiset, osallistuvuutta korostavat ennakointihankkeet tarjoavat yhteisen alustan erilaisten osaamisten ja näkemysten keräämiselle sekä edelleen yhteisesti hyväksytyn kehityspolun rakentamiselle. Yritystasolla tapahtuvien kehitysohjelmien rakentamisessa on kuitenkin syytä muistaa, että yritysjohdon on selkeästi kyettävä tunnistamaan ennakointityöskentelyn kautta saatava lisäarvo suhteessa jo käytössä oleviin strategisen tason suunnittelujärjestelmiin. Ennakointityöskentelyn integroiminen osaksi yritysten/yritysverkostojen strategista suunnittelujärjestelmää edellyttää, että järjestelmällä on selkeät yhtymäkohdat muuhun liiketaloudelliseen kehitystyöhön. Tämä vaatimus korostuu erityisesti puhuttaessa pk-yrityksistä, jotka varsin tyypillisesti painiskelevat päivittäisten ongelmien parissa sitoen niiden ratkaisuun valtaosan käytettävissä olevista resursseistaan. Tarkasteltaessa ennakointitoimintaa koulutuksen ja koulutustarpeiden näkökulmasta, voidaan havaita selkeitä kehityskohteita. Yksinomaan erilaisten ennakointimenetelmien ja -työkalujen käyttöönottoa elintarviketalouden toimijaverkostoissa tulisi aktiivisesti edistää rakentamalla aihealueeseen syventyviä koulutusohjelmia sekä järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta. Tältä osin edistymistä onkin jo tapahtunut, kuten tässä raportissa kuvatut esimerkit eri maista hyvin osoittavat. Koulutuksen suunnittelussa tulisi yhtäältä kiinnittää huomiota siihen, että tulevat elintarviketeollisuuden työntekijät saisivat koulutusasteesta riippumatta valmiuksia ja työkaluja toimialan tulevaisuutta koskevien muutosten tarkasteluun. Toisaalta jo työelämässä oleville henkilöille olisi laadittava omat, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen erityisvaateet huomioonottavat koulutusohjelmat. Sisällöllisesti molemmille kohderyhmille suunnatut koulutusohjelmat voivat olla varsin pitkälle samoja; eroja syntyy lähinnä koulutuksen toteutustavoissa. Tässä yhteydessä voidaan luonnollisesti hyödyntää myös uutta opetusteknologiaa. Koulutuksen suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida jo edellä esille nostettu vaatimus ennakointitoiminnan ja muun liiketoiminnallisen kehitystyön välisestä integroitumisesta. Mikäli tätä yhteyttä ei onnistuta selkeästi havainnollistamaan, on vaarana että erityisesti yritystasolla ennakointityöskentely ja sen toteutuksessa käytettävät menetelmät tulkitaan akateemiseksi puuhasteluksi ja nice to know -tiedoksi. Tällöin ennakointityöskentely jäänee varsin harvalukuisen asiantuntijajoukon piirissä tapahtuvaksi toiminnaksi, jossa elintarvikealan yritykset ja niiden henkilöstö sen sijaan että olisivat itse aktiivisia toimijoita jäävät ainoastaan erilaisten selvitysten kohteeksi. * * * Addenda are included on following pages. Present report is available at: Other key topic studies and the Global synthesis report are available at: Thematic Network 20 / 22 programme

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa 2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla ForeMassi 2011 2013 Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla Miksi? Mitä? Miten? Laurea/CoFi-tiimi yliopettaja Tarja Meristö tutkija Jukka Laitinen tutkija Hanna Tuohimaa Avausseminaari

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot