EUROOPAN ELINTARVIKEALA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN ELINTARVIKEALA:"

Transkriptio

1 EUROOPAN ELINTARVIKEALA: Nykytilanne ja tulevaisuus a European study report by the food-mac Network on Ennakointi in the European agro-food sector Eurooppalaisen elintarvikealan pk-yritystoiminnan kehittäminen monikansallisen yhteistyön voimin tarkastelussa kuusi avainteemaa Food-MAC project

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 A. Raportin laadinnan tausta... 3 B. Toiminnan pääkohdat:... 3 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET...4 I. ENNAKOINTI JA SEN SOVELTAMINEN EUROOPPALAISESSA ELINTARVIKETALOUDESSA...5 A. Mitä ennakoinnilla tarkoitetaan?... 5 B. Ennakoinnin perustyypit... 5 C. Ennakointimenetelmät... 7 II. ESIMERKKEJÄ ERI MAISSA TOTEUTETUISTA/TOTEUTETTAVISTA ENNAKOINTIHANKKEISTA...11 A. Saksa B. Espanja C. Viro D. Suomi E. Kreikka F. Unkari G. Puola H. Portugali I. Ruotsi III. ENNAKOINTIIN LIITTYVÄT KEHITYSTARPEET EUROOPPALAISESSA ELINTARVIKETALOUDESSA...18 LIITTEET...21 A. Ennakointiin liittyvää viiteaineistoa B. Ennakointiin liittyviä internet-osoitteita by Juha Vänskä, FIEM Seinäjoki, Finland based on data collected in Europe by the food-mac Network This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein. Thematic Network 2 / 22 programme

3 Johdanto A. Raportin laadinnan tausta 1 food-mac 2 on temaattinen verkosto, joka tarjoaa elintarviketalouden pk-yrityksille mukaan lukien alkutuotanto ja jatkojalostus - todellisen yleiseurooppalaisen asiantuntemuksen ja ongelmanratkaisun resurssipankin. MAC on lyhenne sanoista Multi-Actor Cooperation (monitoimija-yhteistyö). Yli 10 EU-maassa toimivaan triple helix verkostoon kuuluu yrityksiä, yliopistoja, koulutuskeskuksia, tutkimuslaitoksia sekä elintarviketalouden parissa työskenteleviä julkishallinnollisia edunvalvontaorganisaatioita. Palvelu- ja asiakassuuntautuneen lähestymistapansa ansiosta food-mac-verkosto on avoin myös uusille jäsenille, jotka ovat tervetulleita osallistumaan eurooppalaisen elintarviketalouden kilpailukyvyn kehitystyöhön. Korkealaatuinen asiantuntijuus ja tuotettavien palveluiden laatu ovat avainsanoja, jotka tukevat verkoston mottoa Luottamus - Innovatiivisuus Tehokkuus. food-mac-verkoston tehtävänä on: Lisätä keskustelua elintarviketalouden pk-yritysten ja kuluttajien välillä laajentuvassa Euroopassa Edistää monikansallista verkostoitumista kattamaan elintarvikeketjun kaikki toimijat pellosta pöytään Luoda edellytyksiä kestävälle MAC - yhteistyölle, jonka puitteissa on mahdollisuus kehittää pk-yritysten tarpeista lähteviä temaattisia palvelukokonaisuuksia Tarjota kaiken kokoisille yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet uuden tiedon hankintaan ja soveltamiseen Välittää elintarviketalouden toimijaverkostolle tietoa kuluttajien vaatimuksista ja mieltymyksistä sekä Osallistua europpalaisen elintarviketalouden tulevaisuuden trendien ja koulutustarpeiden määrittelyyn. food-mac-verkosto on rakentunut food-mac-projektin 3 tuloksena. Hanke on saanut tukea EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta 4. food-mac-projektin ytimen muodostavat 6 Intressiryhmää (IG) 5, joista kukin keskittyy yhteen avainteemaan, joita tarkastellaan erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Avainteemat ovat: Hygienia, terveys, turvallisuus ja ympäristö (HSSE) Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) Innovaatiot Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset Ennakointi Koulutustarpeet B. Toiminnan pääkohdat: Projektin ensimmäisessä vaiheessa kukin food-mac-kumppani haki omassa maassaan intensiivisesti tietoa kaikista kuudesta avainteemasta. Partnereiden kokoama tieto syötettiin hankkeen yhteiseen tietokantaan, joka analyysivaiheen käynnistyessä sisälsi yli 700 tiedostoa kattaen kuvauksia avainteemoihin liittyvistä kursseista, koulutusmateriaaleista, käsikirjoista, opaskirjoista, ohjelmistoista, julkaisuista, lehdistä, casekuvauksista, www-sivustoista ja muista tiedonlähteistä. Lyhyet, tietokantaan syötetyt kuvaukset käännettiin partnereiden toimesta englanniksi. Aineiston keräämisen jälkeen suoritettiin kaksi rinnakkaista analyysia. Ensimmäinen analyysi kohdennettiin maakohtaisen, kaikkia 6 avainteemaa koskevan aineiston tarkasteluun. Analyysin toteutuksesta vastasivat kaikkien 10 partnerimaan edustajat. Toisessa analyysissa yksittäistä teemaa tarkasteltiin erillisenä kokonaisuutena, jolloin kyseisen avainteeman vastuullinen vetäjä pyrki mm. maakohtaisten tulosten pohjalta löytämään yleisempiä avainteemoihin liittyviä kehittämiskohteita. Kolmannessa vaiheessa teemakohtaisten analyysien tulokset koottiin kaikkia teema-alueita läpileikkaavaksi synteesiksi, jossa tarkasteltiin mm, eri avainteemojen välisiä rajapintoja ja niissä tapahtuvaa vuorovaikutuksesta. Tämän lisäksi Global Synthesis -raportti sisältää hankkeen tuloksiin pohjautuvan eurooppalaisen elintarviketalouden SWOT-analyysin 6, joka sisältää analyysien pohjalta laaditut suositukset sekä yksityiskohtaiset tiedot food-mac-verkostosta ja sen jäsenistä. Tämä dokumentti on suunniteltu erityisesti auttamaan ja tukemaan elintarviketalouden parissa toimivia pk-yrityksiä Euroopan eri maissa. 1 Tässä raportissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien, eivätkä välttämättä edusta virallista Euroopan komission mielipidettä aiheesta. 2 - Enemmän ja ajan tasalla olevaa tietoa food-macista on saatavissa osoitteesta 3 - food-mac-projektia on tukenut EU:n ohjelma Leonardo da Vinci Temaattisena verkostoprojektina numeron P/NT/ alla. 4 - Tietoja ohjelmasta saa europa-portaalista: europa.eu.int/comm/education/programmes/leonardo/new/leonardo2_en.html 5 - Raportit voi imuroida sähköisessä muodossa -sivuston library-osiosta. 6 SWOT: Analyysi 4 ulottuvuudesta: Vahvuudet; Heikkoudet; Mahdollisuudet; Uhkat. Thematic Network 3 / 22 programme

4 Yhteenveto ja suositukset Euroopan elintarviketeollisuus toimii haasteellisessa toimintaympäristössä. Yritysten on kyettävä analysoimaan ja tunnistamaan omat kilpailuetunsa aikaisempaa tehokkaammalla tavalla. Ennakointimenetelmät tarjoavat yrityksille hyödyllisen työkalun niiden toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten analysointiin. Ennakointia voidaan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin; se voi tukea kansallisella, alueellisella, toimiala- tai yritystasolla tapahtuvaa strategista päätöksentekoa. Ennakointitoiminta sisältää monia erilaisia lähestymistapoja, joiden yhteinen tavoite on edesauttaa yrityksiä ja muita toimijoita hallitsemaan omaa tulevaisuuttaan. Kvantitatiiviset menetelmien suosio on jossakin määrin vähentynyt. Kyseiset menetelmät perustuvat yleensä historialliseen tietoaineistoon, joka ei välttämättä anna tarpeeksi monipuolista perustaa tulevaisuuden trendien analysoinnille. Tulevaisuuteen liittyvät ilmiöt voivat olla luonteeltaan vaikeasti ennakoitavissa olevia heikkoja signaaleja, jonka johdosta erilaisiin paneeleihin ja työryhmiin perustuvat skenaariomenetelmät, Delfoi-tutkimukset ja ennakointiprojektit ovat selvästi lisänneet suosiota. On kuitenkin tärkeää huomata, että erilaiset menetelmät palvelevat omaa tarkoitustaan, ja siksi eri menetelmien välisten erojen korostaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Euroopan elintarviketalouden tulevaisuutta koskeva analyysissa nousee esille kolme megatrendiä, jotka ovat muodostaneet EU:n ennakointitoiminnan keskeisen mielenkiinnon kohteen. Nämä ovat: bioteknologia ja sen soveltaminen elintarviketuotannossa, GMO elintarviketaloudessa käytetyt geneettisesti muunnetut organismit ja tulevaisuuden teknologiset ratkaisut. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, miten erilaisia ennakointimenetelmiä on käytetty Euroopan elintarviketalouden tulevaisuutta tarkasteltaessa: Biotechnology Foresight in Estonia -projekti keskittyy innovaatiopoliittisten toimenpiteiden sekä pitkän tähtäimen (10 20 vuotta) kehityspolun rakentamiseen bioteknologiassa ja siihen liittyvillä teollisuudenaloilla Virossa Anticipating commercial introduction of new GMOs in the (enlarged) EU on projekti, jossa tarkastellaan, mitkä maatalouden piiriin kuuluvat GMO:t tulevat anomaan lupaa kaupallistumista varten tulevalla vuosikymmenellä LiFT - Future Technologies for Food Production) ohjelma tähtää ruotsalaisen elintarviketeollisuuden tukemiseen kehittämällä asiantuntemusta ja osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden elintarviketeknologioiden kehitystyössä Suositukset Euroopan elintarviketeollisuudella on edessä mittavia haasteita. Ennakointitoiminta voi auttaa eri elintarviketalouden toimijaverkostoja rakentamaan yhteinen alusta erilaisten taitojen ja näkemysten kokoamiseksi, jotka ovat tarpeen pohjustettaessa yhteisesti hyväksyttyä, eurooppalaista kehityspolkua. Yritystason kehitysohjelmia laadittaessa on kuitenkin muistettava, että: ennakointitoiminnot tulisi integroida osaksi yritysten kehittymistä tukevia muita toimenpidekokonaisuuksia yritysjohdon pitäisi pystyä tunnistamaan selvästi ennakointitoiminnan tuottama lisäarvo suhteessa jo olemassa oleviin strategisiin suunnittelujärjestelmiin Ennakointimenetelmien ja -työkalujen käyttöönottoa tulisi edistää korkeatasoisten koulutusohjelmien suunnittelulla ja toteutuksella (toistaiseksi koulutustarjonta varsin vähäistä) Edellä mainitut suositukset tulisi ottaa huolellisesti huomioon ennakointitoimia suunniteltaessa. Muuten on vaarana, että ennakointi ja sen toteuttamisessa sovellettavat menetelmät tulkitaan yritystasolla ainoastaan akateemiseksi puuhasteluksi ja/tai nice to know -tiedoksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että ennakointitoiminta jää vain pienen asiantuntijaryhmän keskinäiseksi työskentelyksi, jossa elintarvikealan yritykset ja niiden henkilöstö ovat pelkästään erilaisten tutkimusten ja selvitysten kohteina sen sijaan, että yritykset olisivat itse aktiivisesti luomassa toimialan tulevaisuutta. Thematic Network 4 / 22 programme

5 I. Ennakointi ja sen soveltaminen eurooppalaisessa elintarviketaloudessa A. Mitä ennakoinnilla tarkoitetaan? Eurooppalainen elintarviketeollisuus on viimeisten vuosien aikana kohdannut suuria haasteita sekä muutospaineita. Kirjallisuudessa tällaisina muutostekijöinä on mainittu mm. kuluttajaryhmien segmentoituminen, ruoan ostotapahtumaan liittyvät kuluttajakäyttäytymisen muutokset, elintarvikkeiden puhtauteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset, uudet elintarvikeinnovaatiot sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian entistä laajamittaisempi hyödyntäminen yritysten liiketoiminnan kehitystyössä. Nämä tekijät yhdistettynä EU:n laajentumiseen 10 uudella jäsenmaalla vuoden 2004 toukokuussa muodostavat myös tulevaisuudessa erittäin haasteellisen ja moniulotteisen toimintaympäristön, jossa yritysten on kyettävä analysoimaan ja tunnistamaan omat kilpailuetunsa entistä tehokkaammalla tavalla. Ennakointityöskentely tarjoaa yrityksille yhden käyttökelpoisen mahdollisuuden tulevaisuuden analysointiin. Ennakoinnilla viitataan erilaisiin päätöksentekoa tukeviin lähestymistapoihin, joiden avulla pyritään tarkastelemaan mm. erilaisten trendien ja niissä tapahtuvien muutosten vaikutuksia. Ennakointitoimintaa on perinteisesti harjoitettu teknologisten muutosten ja niiden vaikutusten arvioinnissa, mutta soveltamiskohteet ovat erityisesti viimeisten vuosien aikana laajentuneet. Keskeisimpinä syinä tähän kehitykseen ovat olleet havainnot, joiden mukaan varsin kapeaalaisessa teknologian ennakoinnissa tulisi ottaa huomioon myös laajemmat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Ennakointityöskentelyn ulottuvuudet ovat lähtökohdaltaan moninaiset. Tavoitteeltaan toiminta voi olla kansallisen, alueellisen, toimiala- tai yrityskohtaisten strategisen päätöksentekoa tukevaa. Termejä ennakointi, tulevaisuuden tutkiminen ja tulevan ennustaminen pidetään yleisesti monitieteellisenä (tutkimus)toimintana, jolla on kolme keskeistä toiminnallista ulottuvuutta (lähde: Foresight in Europe): Tulevaisuuden ajatteleminen ennusteiden laatimisen, teknologisten muutosten arvioinnin sekä muiden ennakointitoimenpiteiden avulla pyritään tunnistamaan pitkäaikaisia trendejä ja siten tukemaan eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa. Ennakointia voidaan hyödyntää priorisoitaessa kansallisen tutkimustoiminnan painopistealueita laatimalla esimerkiksi vaihtoehtoisia, tulevaisuutta luotaavia skenaarioita teknologiassa, yhteiskunnassa ja taloudessa tapahtuvien muutosten pohjalta. Tulevaisuudesta keskusteleminen Ennakointi on vuorovaikutteinen prosessi, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmien edustajia (kuten viranomaisia, teollisuutta, tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä). Osallistujia kannustetaan keskinäiseen näkemysten vaihtoon esimerkiksi paneelikeskusteluissa, joiden alustuksina voidaan käyttää erilaisia osin jopa ristiriitaisia kuvauksia tulevaisuudesta. Tulevaisuuden hahmottaminen Ennakointi tähtää tulevaisuuteen liittyvien vaihtoehtoisten kehityspolkujen tunnistamiseen, tavoiteltavan vision kuvaamiseen sekä vision saavuttamiseen tähtäävien toimintasuunnitelmien määrittelemiseen. Ennakointityöskentelyn tuloksia voidaan hyödyntää julkisessa päätöksenteossa (mm. päätökset julkisen rahoituksen suuntaamisesta tutkimustoimintaan ), mutta samalla toiminta auttaa myös osallistujia kehittämään omia toiminta-suunnitelmiansa. Tulevaisuuden ilmiöiden moniulotteista tarkastelua pidetään nykyaikana yhä välttämättömämpänä, koska yhteiskunnallisten ilmiöiden monimutkaisuus, taloudellisten resurssien supistaminen sekä tieteellisen ja teknologisen muutoksen kasvava nopeus pakottavat eri maiden päättäjiä tekemään valintoja. Ennakointi ja muu siihen liittyvä toiminta mobilisoi laajan vaikuttajajoukon (yksilöitä ja instituutioita) käsittelemään järjestelmällisesti tulevaisuutta ja ajattelemaan sen tarjoamia mahdollisuuksia yhdessä. Toiminnalla voidaan valmistaa tietä laajamittaisille kehitysohjelmille, joiden kautta kasvulle ja yleisen hyvinvoinnin parantumiselle on luotavissa vahva perusta. B. Ennakoinnin perustyypit Kuten jo aiemmin tuli esille, ennakointia voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Erilaisten lähestymistapojen kesken on kuitenkin havaittavissa tiettyjä peruseroja, joita ovat: toteutetaanko ennakointi ylhäältä alas (top down) vai alhaalta ylös (bottom up) painotetaanko ennakoinnissa prosessin lopputulosta vai itse prosessia. Top down -ennakoinnissa keskeiset toimijat ovat usein eri alojen asiantuntijoita, jotka työskentelevät pienenä ryhmänä käyttäen erilaisia systemaattisia tiedonkeruu ja analyysimenetelmiä. Laajemmissa hankkeissa tällaisia ryhmiä saattaa olla useampia, joista kukin Thematic Network 5 / 22 programme

6 keskittyy keräämään tietoja omalta erikoisosaamisalaltaan. Tällaisissa tapauksissa yleensä yksi ryhmä keskittyy eri lähteisiin pohjautuvan tiedon nojalta tehtävien johtopäätösten tekemiseen. Bottom up -ennakointi korostaa prosessiin osallistuvien tahojen välistä voimakasta vuorovaikutusta. Lähestymistavalla on tyypillistä keskusteleva työskentely sekä laaja-alainen verkostoituminen, jolla vahvistetaan eri tahojen välistä laaja osallistumista itse prosessiin. Bottom up -työskentelyssä kootaan runsaasti näkemyksiä eri tahoilta erilaisin menetelmin mm. organisoimalla hankkeen kotisivujen yhteyteen avoin keskustelufoorumi. Top down- ja Bottom up -lähestymistavat eivät ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi käytettäessä laajaa osallistumista korostavaa Bottom up -menetelmää, erilaisten yhteenvetojen ja toiminnallisten suunnitelmien laatiminen annetaan usein pienempien paneelien ja työryhmien tehtäväksi. Ennakointitoiminnan perustyyppejä tarkasteltaessa eroja muodostuu myös siinä, painotetaanko hankkeessa sen lopputulosta vai itse prosessia. Lopputulosta painottavassa lähestymistavassa kiinnitetään huomiota hankkeen tuloksena syntyviin muodollisiin tuotoksiin, joita ovat mm. raportit, prioriteettilistat ja toimintasuunnitelmat. Muodolliset tuotokset saattavat erota toisistaan sisällöllisesti - yhtäältä tuotokset voivat olla luonteeltaan visionaarisia ja aktivoivia (esimerkiksi skenaariot) ja toisaalta tuotoksilla (kuten erilaisilla muistilistoilla) saatetaan ensisijassa pyrkiä hyvinkin konkreettisen ja käytännönläheisen toiminnan aktivoimiseen. Muodolliset tuotokset voidaan jaotella myös tarkastelemalla sitä, kuinka laajalle yleisölle esimerkiksi tietty raportti on ajateltu levitettävän. Suurelle yleisölle suunnattu raportti on sisällöllisesti erityyppinen kuin jos se on laadittu yksinomaan suppealle asiantuntijajoukolle Prosessia painottavassa lähestymistavassa korostetaan ennakointityöskentelyyn osallistuvien tahojen valmiuksien kehittymistä, jolloin hankkeella tähdätään verkostoissa tapahtuvan oppimisen edistämiseen sekä edelleen toimintaryhmän ennakointikulttuurin kehittymiseen. Esimerkkinä tämänkaltaisen lähestymistavan soveltamisesta voidaan mainita mm. varsin hyödyllisiksi havaitut prosessit, joiden tuotoksena pyritään vahvistamaan alueellista innovaatiotoimintaa luomalla yhteyksiä sekä tilaisuuksia (vapaamuotoisen) vuorovaikutuksen harjoittamiselle tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja elinkeinoelämän välille. Vuorovaikutuksen kautta haetaan yhteistä näkemystä tulevaisuudesta, joka voidaan kiteyttää muodolliseksi tuotokseksi kuten esimerkiksi alueelliseksi teknologiastrategiaksi. Erilaisten lähestymistapojen käyttäminen ja niiden yhdisteleminen määräytyy vallitsevien olosuhteiden ja resurssien (yleensä ajallisten ja taloudellisten) pohjalta. Hyvin usein esimerkiksi julkisrahoitteisissa hankkeissa painotetaan muodollisia lopputuotoksia, jotka pyritään tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti ja varsin niukoinkin voimavaroin. Tällöin on mahdollista, että työskentelyssä ei riittävässä määrin kiinnitetä huomiota toimintaverkostojen toiminnallisten valmiuksien parantamiseen, vaikka se pitkällä aikajänteellä saattaisi olla tuotoksena arvokkaampi kuin yksittäinen raportti tai kehityshanke. Toiminnallisten valmiuksien kehittymisen tuloksena yksittäisillä toimijoilla kuten yrityksillä on paremmat mahdollisuudet mm. hyödyntää olemassa olevia ennakointimenetelmiä ja työkaluja oman toimintansa pitkäjänteisessä ja tulevaisuuteen suuntautuvassa kehitystyössä. Erilaisten ennakointiin liittyvien lähestymistavoilla on olemassa myös yhtymäkohtia (lähde: Alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi): Ennakoinnin painopiste on pitkällä, yleensä yli 10 vuoden aikajänteellä, joskin prosessin yhteydessä voidaan tuottaa tietoa myös lyhyemmän aikavälin tarpeisiin. Ennakoinnissa käytettäviä menetelmiä voidaan käyttää myös keskipitkän aikajänteen visioinnissa ja strategisessa suunnittelussa. Ennakoinnissa keskitytään monialaisten kysymysten tarkasteluun, jonka johdosta prosessin aikana on kyettävä keräämään mm. perinteiset toimialakohtaiset raja-aidat ylittävää tietoa erityyppisistä lähteistä. Ennakointitoiminta perustuu vuorovaikutukseen, jolloin tarkastelua voidaan kohdentaa myös erilaisten ilmiöiden välisiin yhteyksiin. Ennakointitoiminta tarvitsee vakiintuakseen verkostoja ja viestintäkanavia, joiden toiminta tulisi jatkua myös yksittäisen hankkeen päätyttyä. Ennakoinnissa käytetään systemaattisia menetelmiä ja tekniikoita, jotka auttavat jäsentämään ja yhdistämään eri tietolähteistä kerättyä informaatiota. Ennakoinnissa tarkastellaan suunnitelmallisesti sellaisia pitkän aikavälin kysymyksiä, joilla on merkitystä nykyisen toiminnan kehitystyössä. Ennakointihankkeen tulisi sisältää ainakin jossakin määrin elementtejä kaikista edellä luetelluista piirteistä. Thematic Network 6 / 22 programme

7 C. Ennakointimenetelmät Ennakointitoiminta pitää sisällään useita erilaisia menetelmiä, jotka auttavat eri toimijoita hahmottamaan ja hallitsemaan omaa tulevaisuuttaan. Seuraavalla sivulla esitettävä kuva 1 (pohjautuu yhdysvaltalaisen Technology Futures Inc. -yhtiön esitykseen) antaa hyvän kokonaisesityksen erilaisista lähestymistavoista ja käytettävissä olevista menetelmistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että eri menetelmillä on etunsa ja rajoituksensa. Yleensä tutkijat ja muut toimijat käyttävätkin useita erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä rinnakkain saadakseen luotettavampia tuloksia. 1. Ekstrapoloijat (Extrapolators) Uskovat, että tulevaisuus on menneisyyden looginen jatko Suuret, vääjäämättömät voimat ohjaavat tulevaisuutta yhtämittaisella, kohtuullisessa määrin ennakoitavissa olevalla tavalla Tulevaisuuden ennustaminen pohjautuu historiallisten trendien tunnistamiseen sekä niiden ekstrapoloimiseen perusteltavissa olevalla, loogisella tavalla Teknologian trendianalyysi: Perustuu havaintoon, jonka mukaan teknologian edistysaskelilla on tapana seurata eksponentiaalista kehitysprosessia Menetelmä käyttää olemassa olevaa dataa vakiinnuttaakseen tarkasteltavan ilmiön kehitysnopeuden ja ekstrapoloi nopeutta arvioidakseen kehityksen tasoa tulevaisuuden eri ajankohtina Tulokset ovat yleensä erittäin kvantitatiivisia Käytetään mm. toimintanopeuden, suoritustason, kustannusten alentamisen, parannetun laadun ja suoritustehon ennustamiseen Tulevaisuuteen liittyvä kysymys (liiketoiminnallinen Future Related Issue haaste) (BusinessOpportunity / problem) EKSTRAPOLOIJAT Teknologian trendianalyysi Fisher -Pry Gompertz Kasvurajaanalyysi Oppimiskäyrä TULEVAISUUDEN TARKASTELUTAPOJA TAVOITE- ANALYYTIKOT Vaikutusanalyysi KAAVA- ANALYYTIKOT Analogia-analyysi Edeltäkävijätrendi- analyysi Morfologiset matriisit Palautemallit Sisältöanalyysi Sidosryhmäanalyysi Patenttianalyysi Roadmaps COUNTER PUNCHERS Skannaus, monitorointi, seuranta Vaihtoehtoiset skenaariot Ristivaikutusanalyysi INTUITORS - Delfoi-tutkimukset - Strukturoidut ja ei-strukturoidut haastattelut - kilpailija-analyysit Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen TEKNOLOGINEN ETUMATKA ENNUSTEET, JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNALLISET PROSESSIT Uudet tuotteet Uudet markkinat Strategine n suunnittel Taloudellinen suunnittelu Uudet kvalifikaatiot Muut tekijät Kuva 1. Muokattu esitys ennakointitoiminnan lähestymistavoista (Technology Futures, Inc.) Thematic Network 7 / 22 programme

8 Fisher-Pry -analyysi: Matemaattinen menetelmä, jota käytetään uuden teknologisen innovaation markkinoille penetroitumisnopeuden arvioinnissa, ja kun se on tarkoituksenmukaista, myös arvioimaan vanhojen teknologioiden markkinaosuuksien menetystä Perustuu havaintoon, jonka mukaan uuden teknologian omaksuminen seuraa tavallisesti kaavaa, joka tunnetaan nimellä logistinen käyrä. Kaavassa on kaksi muuttujaa: ensimmäinen määrittää ajan, jolloin omaksuminen alkaa ja toinen määrittää nopeuden, jolla omaksuminen tapahtuu. Nämä muuttujat voidaan määrittää olemassa olevasta datasta. Kaavaa voidaan käyttää sen ajan arvioinnissa, jolloin markkinoiden valtaus saavuttaa jonkin tietyn tason Tulokset (jotka ovat luonteeltaan ennusteita) ovat erittäin kvantitatiivisia Gompertz-analyysi: Muistuttaa Fisher-Pry analyysia Kahden muuttujan matemaattinen malli, tulokset ovat erittäin kvantitatiivisia Käytetään usein kulutushyödykkeiden omaksumisen arvioinnissa, esim. uusi televisio, uusia auto-ominaisuuksia Kasvuraja-analyysi: Hyödyntää Pearlin käynänä tunnettua matemaattista kaavaa Käytetään esim. kehittyvien teknologioiden analysoinnissa, toteutettavissa olevien tutkimustavoitteiden asettamisessa ja ylimääräisten kehittämismenojen hyödyllisyyden määrittelemissä Learning Curve: Oppimiskäyrä Tekniikat perustuvat havaintoon, jonka mukaan tietyn tuotteen tuotantomäärien kasvaessa tuotantohinnalla on taipumus laskea ennakoitavissa olevaa vauhtia Käytetään kehittyvien teknologioiden hinnoittelussa ja teknisen suorituskyvyn tavoitteiden asettamisessa, erityisesti niiden kehityksen keskivaiheissa 2. Kaava-analyytikot (Pattern Analysts) Uskovat, että tulevaisuus toistaa menneisyyden tapahtumia Yhteiskunnan tehokkaat palautejärjestelmät yhdessä ihmisen perusviettien kanssa luovat tulevaisuuden trendit ja tapahtumat tunnistettavissa olevissa jaksoissa ja odotettavissa olevien kaavojen mukaan Tulevaisuuden ennustaminen pohjautuu vastaavien, menneisyydessä tapahtuneiden tilanteiden tunnistamiseen ja analysointiin sekä tehtävien johtopäätösten yhdistämiseen todennäköisiin tulevaisuuden kuvauksiin Analogia-analyysi: Perustuu näkemykseen, jonka mukaan mm. uusien teknologisten innovaatioiden markkinavaltaus noudattaa samaa kaavaa kuin vastaavat tapahtumat menneisyydessä Ennusteita laadittaessa tunnistetaan eri teknologiset vaihtoehdot ja analysoidaan niiden yhtäläisyydet ja eroavuudet Tulokset ovat yleensä puolikvantitatiivisia, ja ne esitetään usein erilaisten mahdollisuuksien valikoimana Edeltäkävijä-trendianalyysi: Perustuu havaintoon, jonka mukaan teknologinen kehittyminen tietyssä sovelluskohteessa on aina tietyn jakson verran jäljessä sovelluskohdetta, jossa se otetaan ensimmäiseksi käyttöön (esim. kilpa-autoissa käytettävät tekniset ratkaisut ilmestyvät henkilöautoihin suunnilleen 4 vuoden viiveellä) Nykyisin käytössä olevan johtavan teknologian analysoinnilla voidaan siten ennakoida teknologisen ratkaisun käyttöönoton ajankohtaa muissa sovelluskohteissa Tulokset ovat erittäin kvantitatiivisia Morfologiset matriisit: Järjestelmällinen menetelmä uusien tuotteiden ja prosessivaihtoehtojen löytämiseksi 3 vaihetta: tuotteen tai prosessin keskeisimpien toimintojen selvittäminen, erilaisten tapojen luetteloiminen, joiden avulla jokainen näistä toiminnoista voitaisiin toteuttaa ja lopuksi matriisin käyttäminen näiden tapojen uusien, toteuttamiskelpoisten yhdistelmien tunnistamisessa, jotka voisivat saada aikaan uusia toimivia tuotteita tai prosesseja Tulokset ovat kvalitatiivisia Käytetään uusien tiedostamattomien mahdollisuuksien tunnistamisessa Thematic Network 8 / 22 programme

9 Palautemallit: Menetelmä tarjoaa tulevaisuuden tarkasteluun liittyvien teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden välisten vuorovaikutusmekanismien selitysmallin Kyse tietokonemalleista, joissa määritetään matemaattisesti kunkin asiaankuuluvan tekijän suhteet toisiinsa (esim. teknologian edistys voi johtaa tuoteparannuksiin, joka kasvattaa myyntiä ja voi edelleen lisätä uuden teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja) Käytetään yleisimmin korkeatasoisten toimintasuunnitelmien ja toimintaperiaatteiden muotoilussa Tulokset ovat erittäin kvantitatiivisia, mutta niitä käytetään usein trendien, tapahtumien tai päätösten kvalitatiivisten seurausten tutkimisessa 3. Tavoiteanalyytikot (Goal Analysts) Uskovat, että tulevaisuus määräytyy erilaisten yksilöiden, organisaatioiden ja instituutioiden uskomusten ja toiminnan tuloksena Siksi tulevaisuutta voidaan parhaiten arvioida tutkimalla erilaisten päätöksentekijöiden ja edelläkävijöiden määrittelemiä suoria ja epäsuoria tavoitteita, analysoimalla kunkin tahon vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuden trendeihin ja tapahtumiin sekä arvioimalla, mitkä heidän toimiensa pitkäaikaiset seuraukset tulevat olemaan Vaikutusanalyysi: Yksinkertainen, järjestelmällinen menetelmä, jonka avulla pyritään selvittämään trendien, tapahtumien ja päätöksien suunnittelemattomia ja ennakoimattomia seurauksia Käytetään mm. suunniteltujen teknisten edistysaskelien mahdollisten seurausten analysoinnissa Tulokset ovat kvalitatiivisia Sisältöanalyysi: Perustuu käsitteeseen, jonka mukaan yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten ilmiöiden saama mediahuomio heijastaa niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä Analysoimalla ilmiöiden mediahuomiossa tapahtuvia muutoksia tiettynä ajanjaksona kuten palstatila sanomalehdissä, televisioaika, tietojen määrä Internetissä on mahdollista arvioida muutoksen suunta, luonne ja nopeus Käytetään mm. uuden teknologian edistysaskelien kuten myös kasvavan markkinavetovoiman arvioimisessa Tulokset usein kvantitatiivisessa muodossa, käytetään kuitenkin tavallisesti vain kvalitatiivisessa analyysissa Sidosryhmäanalyysi: Järjestelmällinen menetelmä eri sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien arvioimiseksi tulevaisuuteen liittyvässä päätöksenteossa Menetelmä auttaa tunnistamaan eri sidosryhmät sekä analysoimaan jokaisen tärkeyttä ja suhteellisia vaikutusmahdollisuuksia Tulokset tavallisesti puolikvantitatiivisia Patenttianalyysi: Perustuu käsitykseen, jonka mukaan tietyn alan teknologista kehitysastetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tarkastella patenttihakemuksia analysoimalla Tulokset esitetään usein määrällisesti, niiden käyttäminen päätöksentekoprosessissa perustuu kuitenkin tavallisesti kvalitatiiviseen arviointiin 4. Counter Punchers Uskovat, että tulevaisuus on seurausta tapahtumien ja toimien ketjuista, jotka ovat perusluonteeltaan ennustamattomia ja sattumanvaraisia Tulevaisuutta voi käsitellä parhaiten tarkkailemalla laaja-alaisesti erilaisia trendejä ja tapahtumia sekä teknisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia Menestyksekäs toiminta edellyttää suunnitteluprosessien osalta korkeaa joustavuutta ja sopeutumiskykyä Skannaus, monitorointi, seuranta: Menetelmät perustuvat havaintoon, että useimpien innovaatioiden syntymisen ja kaupallistamisen välillä on ajallinen kuilu Kaikkia kolmea tekniikkaa käytetään tunnistamaan ja arvioimaan tapahtumia, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti organisaation toimintoihin ja toimintasuunnitelmiin Thematic Network 9 / 22 programme

10 Vaikka menetelmät ovat samankaltaisia, ne eroavat päämäärän, metodologian ja painopistealueen osalta toisistaan: Skannaus yrittää tunnistaa minkä tahansa trendin tai tapahtuman, joka saattaisi vaikuttaa organisaatioon, ja on siksi tarkoituksella pohjimmiltaan tarkentamaton Valvonta on tarkoitettu seuraamaan yleisiä trendejä määrätyillä alueilla ja on määrätietoisempi kuin selaus Seuranta on tarkoitettu seuraamaan tarkkaan tapahtumia rajoitetulla alueella, ja on erittäin määrätietoinen Tulokset voivat vaihdella kvantitatiivisesta kvalitatiiviseen Vaihtoehtoiset skenaariot: Strukturoitu menetelmä, jonka puitteissa yksittäisiä ennusteita voidaan integroida kokonaisvaltaisiksi ja käyttökelpoisiksi kuvauksiksi siitä, miten tulevaisuus saattaisi kehittyä. Menetelmä tarjoaa eriasteista päätöksentekoa avustavan välineen vaihtoehtoisten skenaarioiden ja niihin liittyvien muutosten aikaansaamien seurausten arvioimiseen Tulokset voivat vaihdella erittäin kvantitatiivisesta puhtaan kvalitatiiviseen riippuen tutkimuksen tavoitteista Skenaariotyöskentelyä käytetään mm. yritysten päätöksenteossa. Vaikka tehtävät päätökset pohjautuvat yksittäiseen skenaarioon, tarjoaa vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelu yritysjohdolle mahdollisuuden pohtia ja valmistautua ennakolta toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuviin äkillisiin muutoksiin 5. Intuitors ( Vaiston varassa toimijat ) Uskovat, että tulevaisuus on loppumattomien trendien, sattumanvaraisten tapahtumien ja avainasemassa olevien yksilöiden ja instituutioiden toiminnan muovaama monimutkainen yhdistelmä Ilmiöiden monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden johdosta tulevaisuuden ennustamiseen ei ole käytettävissä rationaalisia menetelmiä Paras menetelmä tulevaisuuden trendien ja tapahtumien arvioimiseen on kerätä toimintaympäristöstä mahdollisimman paljon informaatiota sekä luottaa aivojen kykyyn käsitellä hiljaista tietoa ja erilaisia intuitioita, joiden prosessoinnin kautta syntyy käyttökelpoisia oivalluksia. Delfoi-tutkimus Strukturoitu menetelmä kokemuksen ja asiantuntijoiden tietämyksen hyödyntämiseen tavalla, joka mahdollistaa eriävien näkökantojen vaihdon ilman suoranaista vastakkainasettelua Tulokset ovat tavallisesti puoli-kvantitatiivisia Käytetään tulevaisuuden teknisten, markkina- ja muiden tapahtumien arvioinnissa, perustavanlaatuisten mielipide-erojen paljastamisessa sekä toisistaan poikkeavien ideoiden ja käsitteiden tunnistamisessa Strukturoidut ja ei-strukturoidut haastattelut: Menetelmiä, joilla kerätään ja saadaan vastaavuussuhteeseen asiantuntijaryhmän ideoita ja mielipiteitä siitä, miten tulevaisuus kehittyy Strukturoidut haastattelut ovat samantyyppisiä kuin perinteiset mielipidetutkimukset Tulokset yleensä kvantitatiivisia Käytetään sellaisten asioiden arvioinnissa, kuten potentiaalinen markkinakoko, teknisen edun nopeus ja yleiset liiketoiminnan tekijät Ei-strukturoituja haastatteluja käytetään, kun aihetta ei ole määritelty kovin tarkasti Tulokset joko kvalitatiivisia tai puoli-kvantitatiivisia Hyödyllinen tunnistettaessa avainkysymyksiä, selvennettäessä yleisiä käsitteitä, tunnistettaessa aihealueen parissa työskenteleviä asiantuntijoita sekä laadittaessa tulevaisuutta tarkastelevia strukturoituja haastatteluja ja tutkimuksia. Luettelossa kuvattuja menetelmiä tulee tarkastella esimerkkeinä erilaisista mahdollisuuksista arvioida tulevaisuutta. Luettelo ei ole täydellinen, ja käytettävissä on useita muita menetelmiä ja työkaluja. Luettelon päätarkoitus on antaa lyhyt kuvaus erilaisista ennakointitoiminnassa käytössä olevista työkaluista. Kvantitatiivisten menetelmien suosio tulevaisuuden trendien arvioinnissa on ollut laskeva, vaikka näitä menetelmiä käytetään yhä paljon. Kvantitatiiviset menetelmät nojautuvat historialliseen dataan, josta muodostuu toimintaa rajoittava tekijä. Koska tulevaisuus on täynnä radikaaleja, ennustamattomia tapahtumia, ovat skenaariotyöskentely, Delfoi-tutkimukset ja erilaiset asiantuntijaryhmien toimintaan pohjautuvat sovellukset tällä hetkellä kaikkein käytetyimmät metodologiset mallit tulevaisuuden tutkimuksessa. Thematic Network 10 / 22 programme

11 II. Esimerkkejä eri maissa toteutetuista/toteutettavista ennakointihankkeista Ennakointihankkeen toteuttamisessa ei ole käytettävissä yhtä ja ainoaa mallia, joka olisi sopiva kaikkiin tilanteisiin. Ennakointi on toiminnallisesti hyvin moniulotteista, minkä vuoksi jokaisen yksittäisen hankkeen kohdalla on esitettävä joukko avainkysymyksiä, joihin on ennen toiminnan aloittamista määriteltävä vastaukset. Näitä avainkysymyksiä ovat hankkeelle asetettujen tavoitteiden määrittely, hankkeen rakenne ja organisointi sekä tavoiteltavat tuotokset ja niiden arviointi. Näiden lisäksi tarkastelussa tulisi myös pohtia, miten hankemuotoisesta ennakointitoimista olisi mahdollista kehittää pysyvämpi käytäntö. Ennakointihankkeen tavoiteasetantaa ja käytännön hanketyöskentelyä on mahdollista havainnollistaa Suomessa vuosien aikana toteutetun Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen kartoitus -hankkeen avulla (Hjelt, Könnölä & Luoma, Tekesin teknologiakatsaus 131/2002). Kyseisessä esimerkissä tarkasteltavat osa-alueet ja työskentelymuodot olivat seuraavat: Kartoitus elintarviketeollisuuden tilasta, tarpeista ja tulevaisuuden haasteista Teknologiaennakointi: Tutkimusjärjestelmän arviointi: Miten tutkimus vastaa haasteisiin? Mikä on teknologiaohjelmie n merkitys? Haastattelut Työpajat Kansainvälinen yhteistyö Miten teknologiat vastaavat haasteisiin? Kuva 2. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi-hankkeen toiminnallinen suunnittelukaavio (Hjelt, Könnölä & Luoma, 2002) Ennakointihankkeen päätavoitteina oli kartoittaa suomalaisen tutkimuksen toimivuutta ja merkitystä elintarviketeollisuuden kannalta ja tarkastella teknologioiden merkitystä vastaamassa tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen toteutuksessa keskeisimmässä roolissa olivat eri teemojen ympärille kootut työpajat, joita oli kaikkiaan 10. Työpajojen osallistujat olivat elintarviketeollisuuden asiantuntijoita, jotka edustivat sekä tutkimus- ja koulutussektoria että myös yritysmaailmaa. Hankkeessa toteutettiin myös kansainvälistä yhteistyötä sekä tutkimus-järjestelmän että teknologiaennakoinnin arviointityössä. A. Saksa 1. Anticipating commercial introduction of new GMOs in the (enlarged) EU (Fraunhofer ISI) Euroopan komissio teettämässä tutkimuksessa pyrittiin ennakoimaan, mitkä maatalouteen liittyvät GMO:t (genettisesti muunnetut organismit) tulevat anomaan lupaa kaupallistamiselle seuraavalla vuosikymmenellä. Tutkimus kohdennettiin sekä geneettisesti muunneltuihin kasveihin että eläimiin, joita voidaan elintarviketuotannon ohella käyttää mm. lääketeollisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli: 1. Tuottaa tieteellinen ja tekninen selonteko käytettävissä olevista GMO:ista (kasvit, eläimet) 2. Selvitys GMO-tuotteiden kaupallistumiseen liittyvistä tekijöistä 3. Luetteloida ne GMO:t, jotka todennäköisimmin tullaan kaupallistamaan ensi vuosikymmenellä Metodologia ja odotetut tulokset: 1. Selonteko GMO:ista, joita kehitetään seuraavan vuosikymmenen kuluessa Selvitys julkisesti saatavilla olevista tietokannoista, joissa käsitellään GMO:ita ja niiden kenttäkokeita, GMO-lajikkeita ja niiden ominaisuuksia, alan toimijakenttää (yksityiset yritykset, tutkimuslaitokset) Selonteko tieteellisistä artikkeleista ja raporteista GMO:iden luokittelu viljalajin, ominaisuustyypin, sovellusalueen, toimijan ja tuotantoalan mukaan Thematic Network 11 / 22 programme

12 2. Analyysi GMO:iden kaupallistumiseen vaikuttavista tekijöistä Euroopan markkinoilla (esim. IPRkysymykset, lainsäädäntö, markkinat, kuluttajien mielipiteet ) Tieteellisen kirjallisuuden ja tehtyjen tutkimusten läpikäyminen Internet-pohjainen tutkimus: GMO-tuottajayritykset, tutkimuslaitokset puhelinhaastattelua (henkilökohtaista) valittujen toimijoiden kanssa (T&K, markkinointi): GMO-tuottajayritykset, tutkimuslaitokset 10 puhelinhaastattelua (henkilökohtaista) valittujen asiantuntijoiden kanssa (esim. tutkijat, GMO:iden käyttöä valvovat viranomaiset) Kaupallistumisen pääesteiden tunnistaminen 3. Niiden GMO:iden tunnistaminen, joiden osalta tullaan todennäköisimmin anomaan lupaa tuotteiden kaupallistamiseen Tiivistelmä tuloksista, jotka on saatu tutkimuksen kohdista 1ja 2 Arviointi GMO:iden kaupallistamisen todennäköisyydestä: luokitellut GMO-ryhmät, vaikuttavat päätekijät Niiden GMO-tuotteiden tunnistaminen, jotka tulevat todennäköisimmin markkinoinnille aikavälillä Niiden GMO-tuotteiden tunnistaminen, jotka tulevat todennäköisimmin markkinoille aikavälillä Integrating technological & social aspects of foresight in Europe (ITSAFE) (Fraunhofer ISI) Tämän STRATA-ohjelmaan kuuluneen hankkeen tavoitteena oli tuottaa Euroopan laajuinen strateginen analyysi yhteiskunnallisia ja tieteellisiä/teknisiä näkökohtia integroivista ennakointiiohjelmista. Analyysia suunniteltiin käytettäväksi EU:n 6. puiteohjelman ja ERA:n (European Research Area) ennakointiin liittyvien panoksien suuntaamisessa. ITSAFE analysoi ennakointitoimintaa 4 alueella: Tietotekniikka ja -liikenne Biotieteet Ympäristö ja suunnittelu Alueellinen kehitys/innovaatiojärjestelmä Fraunhofer ISI:n Innovations in Biotechnology -osasto vastasi biotieteisiin liittyvästä tutkimusosiosta. Erityisenä tavoitteena oli biotieteisiin liittyvän ennakointitutkimuksen tavoitteiden, toimintaperiaatteiden, viitekehysten, menetelmien sekä kokemusten kartoitus. Tutkimuksen keskeisin mielenkiinnon kohde liittyi biotieteiden teknologisten ja yhteiskunnallisten ulottuvuuksien integroitumiseen ennakointitutkimuksessa sekä siihen, miten eri toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmat yhdistyvät ennakointihankkeissa. B. Espanja 1. Life science and impact on society (IPTS) Analyysissa tarkasteltiin biotieteiden teknologista kehitystä. Tarkastelukohteina olivat maatalous, terveydenhoito, kuluttajansuojelu ja ympäristö. Projektissa keskityttiin: Genomisiin ja jälkigenomisiin teknologioihin ja niiden mahdollisuuksiin terveydenhoidossa Biotekniikkaan, etenkin geneettisesti muunneltujen organismien käyttöön viljakasvien viljelyssä ja kasvintuotannossa sekä niiden yhteiskunnallis-taloudellisiin vaikutuksiin EU:n alueella Uusiin elintarviketuotannossa ja jalostuksessa käytettäviin bioteknologioihin Hankkeen yhteydessä tuotetut raportit: Geneettisten testauspalvelujen harmonisoinnin tekniset tarpeet EU:ssa Ennakointi ihmissolutekniikassa Genomitutkimus ja sen vaikutus ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan Skenaariot geneettisesti muunneltujen, tavallisten ja luomuviljelykasvien tuotannosta eurooppalaisessa maataloudessa Uusien GMO:iden kaupallisen ennakointi EU:ssa Luomuelintarvikkeiden markkinat EU:ssa Selonteko EU:n viljelyjärjestelmistä ja niiden tulevaisuuden kehityksestä Eurooppalaisen tutkimuksen prioriteetit elintarviketurvallisuudessa ja -teknologiassa Thematic Network 12 / 22 programme

13 2. Scenarios for co-existence of genetically modified, conventional & organic crops in European Agriculture Yhdistelmäraportti esittelee kuuteen tutkimukseen perustuvat tulokset: Selvitys GMO:iden käyttöön liittyvistä mahdollisista riskeistä Selvitys viljelykäytäntöjen välttämättömistä muutoksista Yleiskatsaus nykyisistä segregaatiomenetelmistä Selvitys saastumisen taloudellisista vaikutuksista GMO-pitoisuuden seuranta ei-gmo-viljelykasveissa maatilatasolla Selonteko GMO-havaitsemisesta ja määrittämistekniikoista 3. IPTS-TIM Teknologian kehityksen varhainen arviointi) IPTS-TIM on ohjelmistotyökalu, joka kehitettiin auttamaan asiantuntijoita innovatiivisten teknologioiden varhaisessa tunnistamisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena oli kasvattaa asiantuntijoiden tietoisuutta markkinoihin liittyvistä kysymyksistä. IPTM-TIM-ohjelmisto helpottaa teknologioiden tavoitteiden luonnehtimista mukaan lukien niihin liittyvät yhteiskunnallis-taloudelliset näkökohdat ja riskinmäärityskäsitteet. Saadut tulokset voivat avustaa myös kokemattomampia arvioijia toimimalla muistilistana ja ohjeistona teknologian arviointiprosessissa. Ohjelmisto tarjoaa mahdollisuuden tuottaa laaja-alaista (myös tulevaisuutta luotaavaa) tietoa tietyistä teknologian kehitysalueista ja markkinoista. Sitä voidaan myös käyttää tehokkaana työkaluna teknologisten trendien tarkkailussa. C. Viro Viron eforesee-ohjelma Viron eforesee-ennakointiohjelma keskittyy kahteen pääteemaan tietoyhteiskunnan teknologioihin ja bioteknologiaan. Elinkeinopoliittinen Tietoyhteiskunnan teknologioiden ennakointi Virossa -projekti keskittyy tietoyhteiskunnan teknologioiden (IST) innovaatiotoiminnan tarkasteluun seuraavien vuoden aikana. Ennakointihanke perustuu EU:n 5.puiteohjelman IST-ohjelman alla toteutetun Viron evikings -projektin tuloksiin, ja sen toteuttavat Institute of Baltic Studies, Archimedes Foundation, PRAXIS Center for Policy Studies, jonka lisäksi konsortioon kuuluu myös muiden keskeisten sidosryhmien (teollisuus, tutkimus ja koulutus sekä poliittiset etujärjestöt) edustajia. Bioteknologian ennakointi Virossa hankkeen toteuttajina ovat Institute of Baltic Studies ja PRAXIS Center for Policy Studies. Projekti keskittyy innovaatiopoliittisten toimenpiteiden sekä niihin liittyvien elementtien kehittämiseen. Tavoitteena on luoda pitkän tähtäimen (10 20 vuotta) kehityspolku bioteknologian ja siihen liittyville teollisuuden sektoreilla Virossa. Hankkeessa keskitytään mm. institutionaalisten, taloudellisten ja oikeudellisten toimenpiteiden kehittämiseen, jotka mahdollistavat bioteknologiaan liittyvän teollisuuden kehittymisen pohtien samalla bioteknologian kehityksestä johtuvien erilaisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden sivuvaikutuksia Virossa ja maan ulkopuolella. Projekti tähtää erityisesti: Poliittisten instrumenttien kehittämiseen, jotka mahdollistavat bioteknologian teollisen kasvun Virossa ottaen huomioon maan erityisen taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen. Taloudellisessa ja markkinallisessa mielessä Viro edustaa pientä ja syrjäistä maata. Se tuo mukanaan sekä haittoja että hyötyjä. Viro voi yhtä lailla hävitä kuin voittaa bioteknologian vallankumouksessa. Täten on tärkeää kehittää mittatilaustyönä tehtyjä, mutta silti joustavia poliittisia ohjausmekanismeja, jotka vahvistavat akateemisen ja teollisen toiminnan lisääntyvää kansainvälistymistä. Tämä tarkoittaa mm. tutkijaresurssien ja yritysinvestointien saamista muista maista sekä maan siteiden vahvistamista ERA:an (ERA = European Research Area). Tietoisuuden lisäämiseen bioteknologian mahdollisuuksista ja vaaroista bioteknologiaan liittyvillä talouden sektoreilla. Siihen sisältyy eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten esille nostaminen sekä elinkeinopoliittisten toimenpiteiden kehittäminen, jonka lisäksi projektilla on heijastusvaikutuksia myös alan koulutusohjelmien kehitystoimintaan. D. Suomi European Foresight Handbook European Foresight Handbook on kehitetty Euroopan tasolla tapahtuvan ennakointitoiminnan käytännön tarpeisiin. Hankkeen rahoittaja on toiminut European Foundation. Käsikirjassa on määritelty ja käsitelty ennakointitutkimukseen liittyviä keskeisiä teemoja (kuten tulevaisuuden Thematic Network 13 / 22 programme

14 tutkimuksen koulutus, ennakointitoiminnan verkostoituminen ja suunnittelu sekä strategiset prosessit). Käsikirjan keskeisen sisällön muodostavat seuraavat aihealueet: Ennakointi Peruskäsitteet ja periaatteet Yleiskatsaus ennakointimenetelmistä Ennakointi ja ennustaminen Menetelmiä ennakointihankkeen organisointiin ja johtamiseen Tietoyhteiskunnan ennakointikysymyksiä Informaatioteknologia ennakointitutkimuksessa Future alternatives of Finnish Agriculture Ennakointitutkimuksessa selvitettiin kestävään maatalouteen liittyviä monimuotoisia ilmiöitä tarkastelemalla mm. kehitykseen vaikuttavia maatalouspoliittisia tekijöitä ja niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitaisuuksia yhdistämällä skenaariotyöskentely ja kvalitatiivinen analyysi. Tutkimustyöhön sisältynyt tietokonepohjainen mallinnus tarjosi mahdollisuuden arvioida muutoksia ympäristönäkökohtien lisäksi mm. maatilojen tulonmuodostuksessa. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla lisättiin yleistä ymmärrystä siitä, miten kestävän kehityksen erilaiset ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa päätöksenteossa ja mitkä tekijät vaikuttavat maatalouspolitiikan yleiseen hyväksyttävyyteen ja käsitykseen oikeudenmukaisuudesta. Tutkimus jaettiin viiteen osakokonaisuuteen: Strategiseen skenaariotyöskentelyyn tulevaisuuden maataloudesta Taloudellisten vaikutusten arviointiin vaihtoehtoisissa skenaarioissa Ympäristövaikutusten arviointiin vaihtoehtoisissa skenaarioissa Kestävän kehityksen paikallisiin ulottuvuuksiin ja vaikutuksiin maatilatason toiminnassa Poliittiseen vuoropuhelun edistämiseen Professional Delphi-Scan -asiantuntijaohjelma Professional Delphi Scan on ohjelmistotuote, joka hyödyntää yhtäältä Internetin ja sähköpostin mahdollisuuksia ja toisaalta käytännön kokemuksia, jotka on saatu Delfoi-menetelmän käytöstä yli 40 vuoden ajalta. Toisin kuin ennakoinnissa käytettävissä työpajoissa ja aivoriihissä, Delfoi-menetelmä perustuu keskusteluihin, joissa osallistujat eivät tarkasti tiedä, kuka on esittänyt mielipiteet tai väitteet (anonymiteetti). Delphi Scan-ohjelmistoa voidaan käyttää esimerkiksi työpajoihin tai aivoriihityöskentelyyn liittyvien ongelmien välttämiseksi (mm. määräävässä korkeassa asemassa oleva henkilö tai suorapuheinen yksilö saattaa ottaa haltuunsa koko keskusteluprosessin). Professional Delphi Scan perustuu muutamien aihealuiden/teemojen suunnitelmalliseen argumentointiin. Käsiteltävä teema esitetään yleensä tulevaisuutta koskevana väittämänä (esimerkiksi Japanissa joka viides vuosi tehtävissä laajoissa teknologian Delfoi-tutkimuksissa aiheet viittaavat teknologisiin läpimurtoihin, tapahtumiin tai muutoksiin, joiden odotetaan tapahtuvan tulevaisuudessa Japanissa) Delphi Scanin osanottajat arvioivat eri aihealueita mm. niiden tärkeyden ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Prosessissa keskustelua pyritään ohjaamaan aiheisiin, joissa mielipiteet eriävät. Prosessin aikana on mahdollista myös vaihtaa teemoja ja niihin liittyviä väittämiä, joita osallistujat voivat sitten kommentoida. Internetin käyttö (esim. hypertekstilinkit) tarjoaa hyvän mahdollisuuden ohjattuun, anonyymiin keskusteluun. Toisinaan saattaa olla lisäksi perusteltua tarjota linkkiyhteydet osanottajien kotisivuille. Koska ohjelma perustuu etukäteen suunniteltuun keskustelumuotoon, Professional Delphi Scan-tutkimuksen tulokset voidaan helposti muokata raportin muotoon. E. Kreikka Teknologian ennakointi Kreikassa Teknologian ennakoinnin tavoitteena on kehittää ja arvioida Kreikassa toteutettavan teknologisen tutkimuksen vaikutusta maan talouteen ja yhteiskunnalliseen kehittymiseen. Tavoitteena on luoda kehysohjelma, joka auttaa Kreikan valtiota kansallisen t & k-politiikan kehittämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa. Ohjelma keskittyy pitkän aikavälin tavoitteisiin luoden kokonaisvaltaisen kuvauksen trendeistä, eriasteisista liikkeellepanevista voimista kuten myös kehittymistä hidastavista tekijöistä. Projekti pyrkii havainnollistamaan kreikkalaista osaamisyhteiskuntaa kahdella aikahorisontilla (vuodet 2015 ja 2021). Tutkimus keskittyy Kreikan tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi pidettyihin Thematic Network 14 / 22 programme

15 toimialoihin, joita tarkastellaan kattavasti yhtäältä teknologian ja toisaalta palveluiden kehittymisen näkökulmasta. Hankkeen toteuttamista varten on perustettu 11 toimialakohtaista työryhmää; tietojenkäsittely ja tietoliikenne, energia(ratkaisut), materiaali(teknologia), bioteknologia, maatalouden ja kalastuselinkeinon kehittäminen, matkailu ja kulttuuri, terveys ja elämän laatu, ympäristö sekä kuljetus. Toimialakohtaisen tarkastelun lisäksi projektissa analysoidaan osaamisyhteiskunnan kehittymisen reunaehtoja neljästä horisontaalisesta näkökulmasta (mm. innovaatiot uudessa taloudessa, organisaation kyvykkyyden kasvattaminen). F. Unkari Hungarian Technology Foresight Programme (TEP) Unkari aloitti ensimmäisen ennakointiohjelman vuonna TEP on kokonaisvaltainen ennakointiohjelma, joka perustuu sekä paneelityöskentelyyn (skenaariot, SWOT-analyysi, ehdotukset, politiikkaesitykset) että laajamittaiseen Delfoi-tutkimukseen. Ohjelma toteutettiin kolmessa vaiheessa: Ennakointihankkeen valmistelu, lokakuu 1997 maaliskuu 1998 Ennakointihankkeen toteutus, huhtikuu 1998 toukokuu 2000 Tulosten levittäminen, kesäkuu 2000 TEP:n tavoitteena on ollut edistää kansallisen innovaatiostrategian laatimista ja toteutusta perustuen ennakointihankkeen yhteydessä laadittuun kokonaisvaltaiseen analyysiin: Maailmanmarkkinoiden tulevaisuuden mahdollisuuksista (uudet markkinat ja markkinaraot) Teknisen kehityksen trendeistä sekä Unkarin talouden ja kansallisen t&k-järjestelmän vahvuuksista ja heikkouksista. Analyysin tuloksia peilattiin seitsemään, Unkarin innovaatiotoiminnan kannalta keskeiseen toimintalohkoon, joita ovat: työvoima, koulutus ja elämäntyylissä tapahtuvat muutokset; biotieteet, terveydenhoito, lääketieteellinen tutkimus ja tuotanto, lääketieteelliset laiteet; tietotekniikka sekä media; luonnon ja rakennetun ympäristön suojelu; tuotanto- ja liiketoimintaprosessit (mm. uudet materiaalit, tavarantoimittajaverkosto); maatalous ja elintarviketeollisuus sekä kuljetusala. G. Puola Ennakointi Puolassa Vuosien välisenä aikana Puolassa toteutettiin Phare-rahoituksen turvin ennakointihanke nimeltään Science and Technology Foresight (Tieteen ja teknologian ennakointi). Vuoden 2000 syksyllä kansallinen Tieteellisen tutkimuksen valiokunta (KBN) ryhtyi valmisteleviin toimenpiteisiin Puolan kansallisen ennakointiohjelman käynnistämiseksi. Ennakointitoiminta nähtiin poliittisena ohjausmenetelmänä, jonka uskottiin helpottavan eriasteisten ratkaisumallien tunnistamista ja löytämistä Puolan tulevaisuutta koskeviin taloudellisiin ja yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. KBN:n ensimmäisiä toimenpiteitä olivat: Keskeisten ministeriöiden (talousministeriön, terveysministeriön ja ympäristöministeriön) väliset viralliset ja epäviralliset keskustelut kansallisen ennakointiohjelman toteutuksen painopistealueista ja toteutusmahdollisuuksista Tutkijaryhmien välisten keskusteluiden aktivoiminen Keskustelujen käynnistäminen teollisuuden ja yrityselämän edustajien kanssa (erityisenä painopistealueena huipputeknologian pk-yritykset) Tiedotuskampanjan toteutus yhteistyössä eri tiedotusvälineiden kanssa tavoitteena ennakointikonseptin laajamittainen tunnetuksi tekeminen Ennakointihankkeen valmistelun seuraavassa vaiheessa KBN lähestyi pääministeriä ja valtionvarainministeriä, joilta haettiin rahoitusta seuraavien argumenttien avulla: Tulevaisuuden taloudellinen hyvinvointi ja riippumattomuus (teollisen toiminnan muutos kokoonpanoteollisuudesta kohti huipputeknologiaa soveltaville tuotantosektoreille) Tarve sisäisen yhteistyön lisäämiseen ja erilaisten menettelytapojen harmonisointiin sekä Tarve tehokkaampaan, rakenteelliseen integroitumiseen EU:n sisällä. Puolan valtio rahoitti kansallisen ennakointiohjelman, jonka puitteissa toteutettiin useita pilottitutkimuksia. Ohjelman avulla pyrittiin käynnistämään laajamittaisia kehityshankkeita, joissa taloudellisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimisessa ei tyydytä yksinomaan asioiden teknologiapainotteiseen tarkasteluun (tiede ja tekniikka pitäisi nähdä osana ratkaisua eikä osana ongelmaa). Ohjelma keskittyi kolmen pääkysymyksen tarkasteluun, jotka olivat työvoima (työllisyys ja koulutus), terveydenhoito ja ympäristö. Thematic Network 15 / 22 programme

16 H. Portugali SCM+ Beyond Supply Chain Management in Food Industry Projektissa analysoitiin laajennetun yritys-käsitteen (yritysten verkosto) käyttöönoton teknistä käyttökelpoisuutta ja mallin yhteiskunnallistaloudellisia vaikutuksia elintarviketeollisuuden piirissä Latinalaisessa Amerikassa. Samalla pyrittiin edistämään teknologian siirtoa Euroopasta Latinalaiseen Amerikkaan sekä vahvistamaan teknologian tutkimukseen liittyviä valmiuksia (mm. tutkimusmenetelmät, standardit ja koulutus). Hankkeen tavoitteena oli omalta osaltaan edistää maatalouden ja elintarvike-tuotannon kestävää kehitystä sekä kytkeä elintarviketalous osaksi yleisempää tietoyhteiskunta-keskustelua. Tutkimuksessa tarkastellut asiakokonaisuudet: Globaalin, verkostomaisen yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset (mm. työmarkkinasuhteet) Verkostomaisen yritystoiminnan mahdollisuudet sekä toiminnan edellyttämät tukipalvelut (mm. elintarviketeollisuuden tietojärjestelmiin, elintarvikkeiden kansainvälistyviin markkinoihin ja standardeihin liittyen) Tietoverkon tarjoamien mahdollisuuksien arviointi mm. ammatillisessa koulutuksessa ja henkilöstön osaamisen tason nostamisessa sekä eläinperäisiin tautiriskeihin liittyvän tiedon levittämisessä. Tutkimustyön toteutus pohjautui hankkeen eri osapuolten väliseen jatkuvaan vuorovaikutukseen. Keskinäinen vuoropuhelu mahdollisti hankkeen tarkoituksen mukaisen etenemisen vahvistaen samalla hankkeen vaikuttavuutta. Portugalin Ennakointi Tekniikka ja teknologia 2000 (ET 2000) hankkeen päätavoitteena oli teknologiapoliittiseen päätöksentekoon liittyvien prioriteettien ja kehittämisstrategioiden tunnistaminen, joiden kautta voidaan kasvattaa portugalilaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen aikahorisontiksi määriteltiin vuodet Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellytti tulevaisuuden monipuolista tarkastelua. Tältä pohjalta hankkeen keskeisiksi toimenpiteiksi määriteltiin: Vaihtoehtoisten skenaarioiden laatiminen Portugalin tärkeimmille taloudellisille sektoreille Pienen maan, kuten Portugalin, uhkien ja mahdollisuuksien tunnistaminen Euroopan Unionin sisällä ja globaaleilla markkinoilla Vaihtoehtoisten kehityspolkujen luominen määriteltyjen taloudellisten sektoreiden kehittämiseksi Teknologiaan liittyvien osaamiskeskittymien tunnistaminen, joiden avulla on mahdollista tukea yritysten kehittymistä Analyysi jo toimivien innovaatio- ja koulutusyhteistyöverkostojen toiminnallisista pullonkauloista ja kehittämiskohteista Kasvualoihin liittyvän koulutuksen vahvistaminen Analyysi vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksesta poliittisiin ohjausjärjestelmiin Kriittisten osaamisprofiilien määrittely ja niiden vaikutukset koulutusohjelmien kehittämisessä Kansallisen tason toimenpiteisiin liittyvän ohjauksen ja seurannan organisoiminen I. Ruotsi Ruotsin teknologian ennakointi Ruotsin teknologian ennakointi on kansallinen projekti, joka pyrkii löytämään parhaimmat tavat edistää pitkäaikaista vuorovaikutusta teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten prosessien välillä. Teknologian ennakointihankkeessa kaikkiaan 130 yrityselämän ja tutkimusyhteisöjen asiantuntijaa ovat analysoineet Ruotsin eri teknologioihin liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia aikajänteellä, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka. Ennakoinnissa tarkastellut aihealueet: Terveydenhoito ja lääketiede Biotieteet, bioteknologia, lääkintäteknologia Thematic Network 16 / 22 programme

17 Biologiset luonnonvarat: maa- ja metsätalous, vedenkäyttö, elintarvikkeiden jalostus, sellu- ja paperituotteet, puutuotteet, biopolttoaineet Yhteiskunnan infrastruktuuri: rakennukset ja muut tilat, kaupunkisuunnittelu, liikennejärjestelmät, logistiikka, jakelujärjestelmät, alueellinen kehitys Tuotantojärjestelmät : soveltava valmistusteknologia, teolliset tuotantojärjestelmät ja ajoneuvotekniikka Tieto- ja tietoliikennejärjestelmät: laitteisto- ja ohjelmistokehitys, tele- ja radioviestintä, tietokoneverkot, tietokannat Materiaalit ja materiaalivirtaukset yhteiskunnassa: funktionaaliset materiaalit, rakennemateriaalit, louhiminen, prosessitekniikka, kierrätysmenetelmät, kemian teknologia Palveluelinkeinot: tiedotusvälineet, vapaa-ajanpalvelut, kaupalliset yritykset, vakuutus- ja finanssipalvelut Koulutus ja oppiminen: elinikäinen oppiminen, nuorisoasteenkoulutus, korkeakouluopetus, jatko- ja täydennyskoulutus. LiFT Tulevaisuuden teknologioita elintarviketuotantoon on kansallinen, teollisuutta palveleva tutkimus- ja tohtorikoulutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on tukea elintarviketeollisuuden kehittymistä kasvattamalla strategisesti tärkeiden kehitysteemojen tietämystä ja osaamista sekä valmentamalla teollisuudelle korkeatasoiseen tutkimustyöhön kykeneviä tohtoreita. Ohjelmaa toteutetaan Lundin yliopiston, Chalmersin teknillisen korkeakoulun, Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston, Uppsalan yliopiston ja Ruotsin Elintarvike- ja bioteknologialaitoksen välisenä yhteistyönä. Ohjelman tarvitsemasta taloudellisesta tuesta vastaa Ruotsin strategisen tutkimuksen säätiö (Swedish Foundation for Strategic Research). LiFT-ohjelman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota tarvitaan tulevaisuuden elintarviketeknologioiden kehittämisessä. Tähän tavoitteeseen kytketään myös uusien osaamistarpeiden määrittely sekä uusien koulutusohjelmien suunnittelu. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kehitystoiminnalta monitieteellistä (tutkimus)otetta; kehittämistoimenpiteiden suunnittelun on katettava koko tuotantoketju raaka-ainetuotannosta lopulliseen kulutukseen. Elintarvikkeiden jalostus on luonteeltaan hyvin moniulotteinen prosessi. Jalostettavaksi tarkoitetun raaka-aineen biologinen koostumus saattaa vaihdella huomattavassakin määrin mm. kasvukauden aikana vallinneiden sääolosuhteiden johdosta. Jalostettavien tuotteiden tulee täyttää lisäksi kuluttajien muuttuvat tarpeet ja vaatimukset, jotka pohjautuvat mm. muuttuviin kulutustottumuksiin, vaateisiin elintarvikkeiden kemiallisesta ja mikrobiologisesta turvallisuudesta, elintarvikkeiden kasvavasta roolista terveyden edistäjänä aina tuotteiden varastokestävyyden parantamiseen. Nämä elintarvikkeille asetetut tuoteominaisuudet perustuvat markkinoiden vaatimuksiin korostaen eri toimijoiden ja toimijaverkostojen yhteistyön välttämättömyyttä elintarviketalouden tulevaisuutta koskevien kriittisten menestystekijöiden määrittelyssä LiFT-ohjelma keskittyy kolmeen tutkimusalueeseen: Elintarvikkeiden rakenteellinen koostumus Eläinten ja eläintuotteiden lempeän käsittelyn teknologioihin Kasvien ja kasvituotteiden lempeän käsittelyn teknologioihin Tutkimusalueiden valintaa ja määrittelyä edelsi laaja-alainen keskustelu elintarvikealan tutkijoiden ja elintarviketeollisuuden edustajien kesken. Keskusteluja pohjustettiin esittelemällä osallistujille ruotsalaista elintarviketaloutta kuvaavia vaihtoehtoisia skenaarioita ja visioita. Keskustelujen tavoitteena oli tunnistaa elintarviketalouden avainalueet, joissa uuden tiedon tuottaminen on ratkaisevan tärkeää. Elintarvikkeiden tuoreus, helppokäyttöisyys ja terveellisyys ovat muutamia tulevaisuuden avainsanoja. Tuotantomenetelmien kehittämisen avainsanoja ovat puolestaan joustavuus, kustannustehokkuus ja ympäristönäkökohtien huomioiminen. Thematic Network 17 / 22 programme

18 III. Ennakointiin liittyvät kehitystarpeet eurooppalaisessa elintarviketaloudessa food-mac -hankkeen yhteydessä kerätty ennakointia ja tulevaisuuden tutkimusta käsittelevä aineisto heijastaa varsin selkeästi tilannetta laajentuvan Euroopan eri maissa. Joissakin maissa kuten Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ennakointityöskentelyllä on varsin pitkät perinteet. Monissa EU:n uusissa jäsenmaissa johtavat kansainväliset ja eurooppalaiset asiantuntijaorganisaatiot kuten YK:n alainen UNIDO (United Nations Industrial Development Organization), Espanjassa toimiva IPTS (The Institute for Prospective Technological Studies) ja saksalainen Fraunhofer Institute ovat avustaneet useissa yhteistyöhankkeissa eri maiden hallituksia laatimaan ja toteuttamaan omia kansallisia ennakointiohjelmiaan. Lisäksi Euroopan Unioni on omalta osaltaan edistänyt ennakointiin liittyvää toimintaa mm. EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelmassa (6th Research Framework Programme, FP ). Asiakirjassa Strengthening the dimension of the Foresight in the European Research Area todetaan, että ennakointi on eräs keskeisistä menetelmistä, jolla EU:n tutkimuksen eri prioriteettialueita voidaan integroida tehokkaammalla tavalla toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi (esim. teknologisen kehitystyön heijastuminen yhteiskunnan muihin toimintalohkoihin). Näin ollen eurooppalaisen ennakointitoiminnan voidaankin katsoa olevan hyvässä kehitysvauhdissa. Tämä näkyy myös erilaisten, aihealueeseen liittyvien kansainvälisten ja kansallisten konferenssien sekä muiden tapahtumien määrien kasvuna. Seuraavalla sivulla esitetyssä taulukossa on koottu yhteen kansallisia asiantuntijaorganisaatioita sekä esimerkkejä eurooppalaisen elintarviketalouden piirissä toteutetuista/käynnissä olevista ennakointiohjelmista ja -hankkeista (lisää yhteystietoja sekä aihealueeseen liittyviä web-osoitteita löytyy raportin liiteosasta). Taulukossa esitettyä informaatiota tulee pitää ainoastaan esimerkinomaisena, koska ennakointitoiminnan nopeasta kehitysvauhdista johtuen uusia toimijoita syntyy ja hankkeita käynnistetään eri puolella Eurooppaa kaiken aikaa. Tämän vuoksi täydellisen yhteenvetotaulukon laatiminen ei ole mahdollista. Esimerkkien valossa tarkasteltuna voidaan todeta, että menetelmätasolla kvantitatiiviset, määrällistä tietoa tuottavat menetelmät ovat menettäneet suosiotaan, vaikka niiden käyttö on luonnollisesti edelleen runsasta. Suosion laskua voidaan selittää mm. sillä, että yleensä puhtaan kvantitatiiviset ennakointimenetelmät tukeutuvat erilaista ilmiöistä kerättyyn historiatietoon, joka ei välttämättä tarjoa riittävän moninaista pohjaa globalisoituvan maailman osin jopa yllätyksellisenkin kehityskulun tarkasteluun. Tämän johdosta menetelmätasolla suosiota ovatkin selvästi lisänneet erilaiset skenaariomenetelmät ja Delfoi-tutkimukset. Erityisen suosittuja ovat olleet erilaiset paneeleihin ja työryhmiin tukeutuvat ennakointihankkeet. Yhteistä näille ennakointitoiminnassa suosiota kasvattaneille menetelmille on, että ne tarjoavat mahdollisuuden laaja-alaiseen osallistumiseen antaen samalla tilaa erilaisten mielipiteiden ja näkemysten esilletuontiin tulevaisuutta koskevien vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamiseksi. Tämä on selkeä etu suhteessa kvantitatiivisten menetelmien käyttöön. Erilaisia ennakointitoimintaan liittyvien menetelmien osalta ei kuitenkaan pidä syyllistyä tarpeettomaan vastakkainasetteluun. Kuten jo aiemmin tarkasteltaessa ennakoinnin perustyyppejä, erilaisten lähestymistapojen käyttäminen määräytyy olemassa olevien reunaehtojen kuten käytettävissä olevien resurssien pohjalta. Näin ollen erilaiset ennakointimenetelmät puolustavat hyvin paikkaansa ja rooliansa tulevaisuutta tarkastelevassa kehitystyössä. Eurooppalaista elintarviketalouden tulevaisuutta koskevassa tarkastelussa on havaittavissa kolme selkeää painopistealuetta, joita ovat: bioteknologia ja sen sovellukset elintarviketuotannossa GMO eli geneettisesti muunnellut organismit sekä tulevaisuuden teknologiset ratkaisut. Eurooppalainen elintarviketeollisuus on varsin selkeästi kytkeytymässä osaksi laajempaa Life Science -konseptia, jossa keskeisenä kulmakivenä on kuluttajien terveyden edistäminen. Käytännössä tämä ilmenee tarkasteltaessa mm. elintarviketeollisuuden tuotetasolla tapahtuvaa innovaatiotoimintaa, jossa yhtenä merkittävänä kehityskohteena ovat olleet eri raaka-aineisiin pohjautuvat funktonaaliset elintarvikkeet. Thematic Network 18 / 22 programme

19 Taulukko : Esimerkkejä Eurooppalaisesta ennakointitoiminnasta Maa Keskeisiä organisaatioiota Esimerkkihankkeita Saksa Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research Anticipating commercial introduction of new GMOs in Institute for Technology Assessment and the (enlarged) EU Systems Analysis Integrating technological and The Association of German Engineers Future Technology Division social aspects of foresight in Europe Technology assessment of Espanja Catalan Center for Future Studies Future Studies Educational Network Fundacion Observatorio de Prospectiva Technologica Industrial The Institute for Prospective Technological Studies Functional Food Scenarios for co-existence of genetically modifies, conventional and organic crops in European Agriculture IPTS-TIM: Early Evaluation of Technology Development Viro The Estonian Institute for Future Studies eforesee in Estonia Information Society Technologies Foresight in Estonia Biotechnology Foresight in Estonia Suomi Finland Futures Research Centre The Finnish Society for Futures Studies Ranska LIPS Laboratory for Investigation in Prospective and Strategy Observatory for Science and Technology FuturACT Futuribles Agence pour la Diffusion de l Information Technologique European Foresight Handbook The Future of the Food Industry ETU 2003 Future Alternatives of Finnish Agriculture Professional Delphi Scan Creating Futures: Scenario Planning as a strategic Management Tool-handbook Scenarios and strategies, a tool box for problem solvinghandbook Kreikka InnKnow Center, Management Sciences Laboratory, Athens University of Economics and Business Ministry of Development, General Secretariat for Science and Technology Unkari Hungarian Ministry of Education Biological Research Centre Szent István University Puola KBN The State Committee for Scientific Research Progress and Business Foundation Portugali Instituto Nacional de Engenharia e Tecnologia Industrial The UNINOVA Institute for Development of New Technologies Ruotsi VINNOVA Swedish Agency for Innovation Systems Kairos Future The Vision Center for Futures Creation Technology Foresight in Greece Hungarian Technology Foresight Programme (TEP) Foresight in Poland Foresight for Portugal SCM+ Beyond Supply Chain Management in Food Industry Swedish Technology Programme LiFT Future Technologies for Food Industry Building the Future Tools and methods of Kairos Institute Thematic Network 19 / 22 programme

20 Eurooppalainen elintarviketeollisuus on mittavien haasteiden edessä. Toimialan sisällä tapahtumassa oleva muutos vatsan täyttäjästä terveyden edistäjäksi on sekä laajuudeltaan että sisällöllisesti erittäin merkittävä. Käytännössä tämä johtaa mm. mittaviin panostuksiin yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseksi. Osaamistarpeiden muutos koskee sekä nykyisiä että myös rekrytoitavia työntekijöitä. Ennakointitoiminnalla voidaan omalta osaltaan edistää eurooppalaisen elintarviketalouden piirissä tapahtuvaa muutosprosessia. Operatiivisella tasolla kansalliset ja alueelliset laaja-alaiset, osallistuvuutta korostavat ennakointihankkeet tarjoavat yhteisen alustan erilaisten osaamisten ja näkemysten keräämiselle sekä edelleen yhteisesti hyväksytyn kehityspolun rakentamiselle. Yritystasolla tapahtuvien kehitysohjelmien rakentamisessa on kuitenkin syytä muistaa, että yritysjohdon on selkeästi kyettävä tunnistamaan ennakointityöskentelyn kautta saatava lisäarvo suhteessa jo käytössä oleviin strategisen tason suunnittelujärjestelmiin. Ennakointityöskentelyn integroiminen osaksi yritysten/yritysverkostojen strategista suunnittelujärjestelmää edellyttää, että järjestelmällä on selkeät yhtymäkohdat muuhun liiketaloudelliseen kehitystyöhön. Tämä vaatimus korostuu erityisesti puhuttaessa pk-yrityksistä, jotka varsin tyypillisesti painiskelevat päivittäisten ongelmien parissa sitoen niiden ratkaisuun valtaosan käytettävissä olevista resursseistaan. Tarkasteltaessa ennakointitoimintaa koulutuksen ja koulutustarpeiden näkökulmasta, voidaan havaita selkeitä kehityskohteita. Yksinomaan erilaisten ennakointimenetelmien ja -työkalujen käyttöönottoa elintarviketalouden toimijaverkostoissa tulisi aktiivisesti edistää rakentamalla aihealueeseen syventyviä koulutusohjelmia sekä järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta. Tältä osin edistymistä onkin jo tapahtunut, kuten tässä raportissa kuvatut esimerkit eri maista hyvin osoittavat. Koulutuksen suunnittelussa tulisi yhtäältä kiinnittää huomiota siihen, että tulevat elintarviketeollisuuden työntekijät saisivat koulutusasteesta riippumatta valmiuksia ja työkaluja toimialan tulevaisuutta koskevien muutosten tarkasteluun. Toisaalta jo työelämässä oleville henkilöille olisi laadittava omat, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen erityisvaateet huomioonottavat koulutusohjelmat. Sisällöllisesti molemmille kohderyhmille suunnatut koulutusohjelmat voivat olla varsin pitkälle samoja; eroja syntyy lähinnä koulutuksen toteutustavoissa. Tässä yhteydessä voidaan luonnollisesti hyödyntää myös uutta opetusteknologiaa. Koulutuksen suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida jo edellä esille nostettu vaatimus ennakointitoiminnan ja muun liiketoiminnallisen kehitystyön välisestä integroitumisesta. Mikäli tätä yhteyttä ei onnistuta selkeästi havainnollistamaan, on vaarana että erityisesti yritystasolla ennakointityöskentely ja sen toteutuksessa käytettävät menetelmät tulkitaan akateemiseksi puuhasteluksi ja nice to know -tiedoksi. Tällöin ennakointityöskentely jäänee varsin harvalukuisen asiantuntijajoukon piirissä tapahtuvaksi toiminnaksi, jossa elintarvikealan yritykset ja niiden henkilöstö sen sijaan että olisivat itse aktiivisia toimijoita jäävät ainoastaan erilaisten selvitysten kohteeksi. * * * Addenda are included on following pages. Present report is available at: Other key topic studies and the Global synthesis report are available at: Thematic Network 20 / 22 programme

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot