Muisteluterapian käyttö muistisairaan hoidossa

Transkriptio

1 Muisteluterapian käyttö muistisairaan hoidossa Hoitonetti Anni Luoma NHSHSS11

2 Dementoivat sairaudet eli etenevät muistisairaudet luetaan kansantaudeiksi siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin. Kun väestö ikääntyy, muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy. Tämän vuoksi näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä hyvään hoitoon ja kuntoutukseen on kiinnitettävä huomiota. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset ovat noin 1 euroa sairastunutta kohti. (Muistiliitto 213.) Eteneviin muistisairauksiin ei ole toistaiseksi olemassa parantavaa tai sairauden kulun pysäyttävää lääkettä. Hoidolla ja kuntoutuksella tähdätään potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, missä lääkkeettömällä hoidolla on suuri merkitys. (Muistiliitto 213.) Atulan (211) mukaan muistisairauksien lievässä vaiheessa yksi kuntoutuksen erityisistä tavoitteista on muistikuntoutus ja tiedonkäsittelyn heikentymisen hidastaminen. Muistiterapiaa eli muisteluterapiaa on käytetty dementian hoidossa jo yli kaksi vuosikymmentä (Woods ym. 25). Sillä on osoitettu olevan vaikuttavuutta myös iäkkäiden ihmisten mielialaongelmien hoidossa (Saarenheimo 211).

3 Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata aikaisempia tutkimuksia analysoimalla, millaisia vaikutuksia muisteluterapialla on muistisairaiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on antaa hoitotyön ammattilaisille tietoa muisteluterapiasta ja sen vaikutuksista muistisairaiden hyvinvointiin, sekä lisätä muisteluterapian käyttöä niin terapiamuotona kuin apuvälineenä päivittäiseen kanssakäymiseen muistisairaiden kanssa. : 1. Millaisia vaikutuksia muisteluterapialla on muistisairaiden hyvinvointiin?

4 Tutkimuksen empiirinen Tässä opinnäytetyössä muisteluterapiasta ja sen käytöstä muistisairaiden hoidossa laadittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tietoa tätä opinnäytetyötä varten haettiin systemaattisilla hauilla verkkotietokannoista sekä manuaalisesti kirjoista ja tutkimusartikkeleiden lähdeluetteloista. Artikkeleiden sisäänottokriteereinä olivat koko tekstin saatavuus, suomen- tai englanninkielisyys ja mahdollisimman ajankohtaisen tutkimustiedon löytämiseksi julkaisuvuosi 2 tai myöhemmin. Yhtäkään sisäänottokriteerit täyttävää suomenkielistä artikkelia ei löytynyt, joten kaikki löydetty tutkimustieto oli englanninkielistä. Tämän opinnäytetyön tutkimusmuodoksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmuoto, jonka avulla on mahdollista koota suuria tietomääriä yhteen ja tiivistää ne ymmärrettävään ja helposti omaksuttavaan muotoon. Analyysimenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin sisällön analyysiä. Sisällön analyysi on Seitamaa-Hakkaraisen (2) mukaan analyysimenetelmä, jolla kuvataan analysoitavan materiaalin sisältöä, rakennetta tai molempia. Siinä kerätty aineisto hajotetaan käsitteellisiksi osiksi ja sen jälkeen kootaan uudelleen tieteellisiksi johtopäätöksiksi (Grönfors 1982).

5 Tietokanta Hakusana(t) Tulos Otsikon perusteella Tiivistelmän perusteella Koko tekstin perusteella valitut valitut valitut Cochrane reminiscence reminiscence+therapy reminiscence+therapy+dement* reminiscence reminiscence+therapy Cinahl reminiscence+dement*-therapy reminiscence+therapy+dement* reminiscence reminiscence+therapy Medline reminiscence+therapy+dement* reminiscence+dement*-therapy reminiscence muistelutyö Medic muisteluterapia muistelu 3 Manuaalinen haku muisti Yhteensä

6 Valitut tutkimukset Akanuma ym. 21 Japani: Improved social interaction and increased anterior cingulate metabolism after group reminiscence with reality orientation approach for vascular dementia Brooker & Duce 2 Iso-Britannia: Wellbeing and activity in dementia: a comparison of group reminiscence therapy, structured goal-directed group activity and unstructured time Hsieh ym. 29 Taiwan: Reminiscence Group Therapy on Depression and Apathy in Nursing Home Residents With Mild-to-moderate Dementia Okumura ym. 28 Japani: Effects of short-term reminiscence therapy on elderly with dementia: A comparison with everyday conversation approaches Tolson & Schofield 212 Iso-Britannia: Football reminiscence for men with dementia: lessons from a realistic evaluation Yamagami ym. 26 Japani: Effect of activity reminiscence therapy as brain-activating rehabilitation for elderly people with and without dementia

7 1/4 Muisteluterapiaan osallistuminen lisää Brookerin & Ducen (2) tutkimuksen mukaan muistisairaan hyvinvointia. Tutkimuksessa havainnoitiin muistisairaiden henkilöiden käyttäytymistä muisteluterapiaistunnon aikana. Hyvinvointia mittaavat tekijät tutkimuksessa olivat itsevarmuus, rentous, herkkyys toisten tarpeille, huumorintaju, luova itseilmaisu, mielihyvän osoittaminen, avuliaisuus, hakeutuminen sosiaaliseen kontaktiin, kiintymyksen osoittaminen, itsearvostuksen osoittaminen sekä erilaisten tunnetilojen ilmaiseminen. Useissa tutkimuksissa havaittiin muisteluterapian vaikuttavan positiivisesti muistisairautta sairastavan potilaan sosiaaliseen käyttäytymiseen. Muistisairaan sosiaalisuus kasvoi (Akanuma ym. 21, Tolson & Schofield 212) ja sosiaalinen vuorovaikutus lisääntyi (Yamagami ym. 26), muistisairas osallistui sosiaalisesti aktiviteetteihin enemmän ja oli tavanomaista puheliaampi (Tolson & Schofield 212). Muisteluterapiaan osallistumisen havaittiin myös parantavan käyttäytymistä (Akanuma ym. 21) sekä muistisairaan yhteistyöasennetta henkilökuntaa kohtaan (Yamagami ym. 26). Yamagamin ym. (26) tutkimuksessa haastateltiin myös kuutta omaista, joista kolme kertoi havainneensa tutkimukseen osallistuneella läheisellään lisääntynyttä positiivista käyttäytymistä. Heidän mukaansa muistisairas hymyili useammin, vaikutti elinvoimaisemmalta, sävyisämmältä ja rauhallisemmalta sekä yleisesti hyvinvoivemmalta.

8 2/4 Tutkimuksissa todettiin muisteluterapialla olevan positiivista vaikutusta muistisairaan mielialaan. Kahdessa tutkimuksessa (Hsieh ym 29, Akanuma ym. 21) tutkittiin muisteluterapiaan osallistuneiden mielialaa iäkkäiden ihmisten masentuneisuutta mittaavalla GDS (Geriatric Depression Scale) -testillä. Molemmissa tutkimuksissa GDS-pisteet laskivat muisteluterapiaan osallistumisen jälkeen. Masentuneisuus väheni myös neuropsykiatrisella NPI (Neuropsychiatric Inventory) -asteikolla mitattuna (Hsieh ym. 29). Lisäksi apatian käytösoireet ja kognitio-oireet vähenivät (Hsieh ym. 29). Okumuran ym. (28) tutkimuksessa havaittiin, että muisteluterapiaan osallistuneiden muistisairaiden onnellisuus lisääntyi. Muisteluterapian merkityksestä kertoi myös se, että muisteluryhmiin osallistuneet muistisairaat alkoivat odottaa tulevia tapahtumia, esimerkiksi seuraavan viikon muisteluterapiaistuntoa, entistä enemmän (Tolson & Schofield 212, Yamagami ym. 26) ja heidän kiinnostuksensa omaa ulkonäköään kohtaan lisääntyi (Yamagami ym. 26). Havaittiin myös, että muisteluterapia sai aikaan naurua ja hauskanpitoa osallistujien keskuudessa (Tolson & Schofield 212). Muisteluterapialla todettiin olevan positiivista vaikutusta muistiin. Okumuran ym. (28) tutkimuksessa havaittiin, että viiden muisteluterapiaistunnon jälkeen ryhmään kuuluneiden muistisairautta sairastavien sanojen mieleenpalautus parani merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään, jonka tapaamisissa keskusteltiin yleisellä tasolla jokapäiväisistä asioista. Yamagamin ym. (26) tutkimuksessa sekä sanojen välitön että viivästynyt mieleenpalautus paranivat. Yhdessä tutkimuksessa (Akanuma ym. 21) havaittiin kohonneet MMSE-pisteet yhdellä osallistujalla.

9 3/4 Muisteluterapialla todettiin olevan positiivinen vaikutus niin verbaaliseen kuin nonverbaaliseen kommunikaatioon (Okumura ym. 28). Verbaalisen kommunikaation paranemista tutkittiin sanavaraston laajuutta mittaavilla testeillä. Nonverbaalista kommunikaatiota mitattiin havainnoimalla, miten muisteluterapiaryhmän jäsenet kiinnittivät huomiota toisiinsa esimerkiksi kääntämällä päätään puhujan suuntaan, nyökyttelemällä ollessaan samaa mieltä puhujan kanssa ja osallistumalla keskusteluun adekvaatisti. Tolsonin & Schofieldin (212) tutkimuksessa havaittiin kasvanutta itseluottamusta sekä asiantuntijan roolin ottamista muisteluterapian aikana. Tämän tutkimuksen neljässä muisteluterapiaryhmissä osallistujat olivat pääasiassa miehiä, ja ryhmän tapaamisissa käsiteltiin jalkapalloon liittyviä aiheita, jotka olivat osallistujille tuttuja ja heitä kiinnostavia. Fysiologista vaikutusta muisteluterapialla havaittiin yhdessä tutkimuksessa (Akanuma ym. 21), josta ilmeni, että muisteluterapiaan osallistumisen jälkeen osallistujien aivojen ohimolohkon sokeriaineenvaihdunta lisääntyi, mikä kertoi kyseisen aivoalueen lisääntyneestä toiminnasta. Aivojen ohimolohko on yhdistetty sosiaalisuuteen (Akanuma ym. 21). Sokeriaineenvaihdunnan lisääntymistä havainnoitiin PET (positroniemissiotomografia) -kuvantamistutkimuksella.

10 4/4 Muisteluterapialla todettiin olevan positiivista vaikutusta myös hoitohenkilökuntaan. Yhden tutkimuksen (Yamagami ym. 26) perusteella hoitohenkilökuntaan kuuluvien työntekijöiden asenne muistisairaita kohtaan parani sen jälkeen, kun he olivat yhdessä muistisairaiden asiakkaidensa kanssa osallistuneet muisteluterapiaan. Yhdeksästä henkilökunnan jäsenestä viisi huomasi muutoksen suhteessaan muistisairaisiin. Henkilökunnan jäsenet kertoivat alkaneensa kuunnella mielellään osallistujien nuoruuden muisteluita, oppineensa kommunikoimaan positiivisella tavalla heidän kanssaan, oppineensa uusia asioita heistä, oppineensa miten tärkeää on ilmaista arvostusta muistisairasta kohtaan, kun hän on suorittanut tehtävät hyvin ja huomanneensa ensimmäistä kertaa muistisairaalla olevia taitoja. (Yamagami ym. 26.)

11 1/2 Suomessa tehtyä tai suomen kielellä julkaistua tutkimustietoa muisteluterapiasta on saatavilla erittäin niukasti. Tiedonhaussa löytyi joitakin mainintoja muisteluterapian hyödyistä sekä muisteluterapiaa tarjoavia yksityisiä tahoja, mutta ohjeita muisteluterapian toteuttamiseen tai tutkittua tietoa sen vaikuttavuudesta ei löytynyt. Ei ollut myöskään mahdollista löytää tietoa siitä, miten yleistä muisteluterapian käyttö Suomessa on muistisairaille suunnatuissa laitoksissa, palvelutaloissa ja päivätoiminnoissa. Väestön ikääntyminen ja muistisairaiden koko ajan kasvava määrä saavat aikaan sen, että hoitotyön ammattilaiset kohtaavat muistisairaita asiakkaita jatkuvasti myös muissa yhteyksissä kuin muistisairaiden hoitoon keskittyneissä hoitolaitoksissa. Keinoja kommunikointiin ja kanssakäymiseen muistisairaiden kanssa olisi hyvä olla jokaisella hoitotyötä tekevällä. Hoitotyön ammattilaisia koulutettaessa muisteluterapia olisikin hyvä tuoda esille yhtenä keinona muistisairaiden kanssa työskentelyyn.

12 2/2 Jatkossa muisteluterapiaa olisi hyvä tutkia suomalaisesta näkökulmasta, sillä suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta ei ole tällä hetkellä juurikaan tarjolla Opinnäytetyössä käsitellyt tutkimukset oli toteutettu Iso-Britanniassa sekä Aasian maissa. Mahdolliset erot hoitokulttuurissa ja suhtautumisessa muistisairaisiin eivät tulleet näissä tutkimuksissa esille, mutta paikallisella kulttuurilla on vaikutusta ainakin siihen, mitä aiheita muisteluterapiaistunnoissa kannattaa käsitellä.

13 1/3 Akanuma K. ym. 21. Improved social interaction and increased anterior cingulate metabolism after group reminiscence with reality orientation approach for vascular dementia. Psychiatry Research 3/ Alhainen, K. 24. Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuudet aivoterveydestä arkipäivää. Atula, S Kuntoutus muistisairauksissa. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Atula, S. 212a. Lewyn kappale tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu kappale. Atula, S. 212b. Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus). Viitattu dementia. Brooker, D. & Duce, L. 2. Wellbeing and activity in dementia: a comparison of group reminiscence therapy, structured goal-directed group activity and unstructured time. Aging & Mental Health 4/ Higgins & Green 211. Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. Viitattu Hsieh, C-J ym. 21. Reminiscence group therapy on depression and apathy in nursing home residents with mild-to-moderate dementia. Journal of experimental clinical medicine 2/ Juntunen, J. 2. Aivot työssä. Duodecim 2; 116; Juva, K. 29. Muistihäiriö. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Juva, K Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu tauti. Juva, K Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Koponen, H. 21. Muistisairauden käytösoireiden hoito. Viitattu

14 2/3 Korpela, J. 22. Arkisen asiakirjoittamisen opas. Kääntäminen. Viitattu Käypä hoito. 21. Muistisairaudet. Viitattu tauti. Lin, Y., Dai, Y., Shiow-Li, H. 23. The effect of reminiscence on the elderly population: a systematic review. Public Health Nursing. 4/213, Muistiliitto 29. Elämää muistisairauden kanssa kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Viitattu Muistiliitto 213. Muisti ja muistisairaudet. Viitattu Muistiliitto 214a. Aivot ja muisti. Viitattu Muistiliitto 214b. Verisuoniperäinen muistisairaus. Viitattu Mulrow, C Rationale for systematic reviews. British Medical Journal 9/1994. Okumura, Y. ym. 28. Effects of short-term reminiscence therapy on elderly with dementia: a comparison with everyday conversation approaches. Psychogeriatrics 8/ Saarenheimo, M Ikääntyminen ja mielenterveys. Ravitsemusfoorumi Viitattu o.pdf. Seitamaa-Hakkarainen, P. 2. Kvalitatiivinen sisällön analyysi. Viitattu Suhonen J. ym. 28. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Lääkärilehti 1/28. Suontaka-Jamalainen, K Muistisairaan käytösoireet ja toimintakyky vanhuspsykiatrisessa osastohoidossa. Pro gradu tutkielma. Hoitotiede. Tampereen yliopisto.

15 3/3 THL 29. Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 29. Viitattu THL 214. Ikääntyminen ja muisti. Viitattu Thorgrimsen, L., Schweitzer, P. & Orrell, M. 22. Evaluating reminiscence for people with dementia: a pilot study. The Arts of Psychotherapy 29 (22) Tolson, D. & Schofield, I. Football reminiscence for men with dementia: lessons from a realistic evaluation. Nursing Inquiry 1/ ö Turun ammattikorkeakoulu 213. Hoitonetti. Viitattu Turun yliopisto 213. Alzheimerin tautiin tulossa rokote? Ensimmäinen potilas aloitti rokotetutkimuksessa. Viitattu http:// Wager & Wiffer Woods, B., Spector, A., Jones, C., Orrell, M & Davies, S. 25. Reminiscence Therapy in Dementia. Cochrane Database of Systematic Reviews 25, Issue 2. Yamagami, T. ym. 26. Effect of activity reminiscence therapy as brain-activating rehabilitation for elderly people with and without dementia. Psychogeriatrics 2/

16 Anni Luoma NHSHSS11 Hoitotyön koulutusohjelma 214