Muisteluterapian käyttö muistisairaan hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muisteluterapian käyttö muistisairaan hoidossa"

Transkriptio

1 Muisteluterapian käyttö muistisairaan hoidossa Hoitonetti Anni Luoma NHSHSS11

2 Dementoivat sairaudet eli etenevät muistisairaudet luetaan kansantaudeiksi siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin. Kun väestö ikääntyy, muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy. Tämän vuoksi näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä hyvään hoitoon ja kuntoutukseen on kiinnitettävä huomiota. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset ovat noin 1 euroa sairastunutta kohti. (Muistiliitto 213.) Eteneviin muistisairauksiin ei ole toistaiseksi olemassa parantavaa tai sairauden kulun pysäyttävää lääkettä. Hoidolla ja kuntoutuksella tähdätään potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, missä lääkkeettömällä hoidolla on suuri merkitys. (Muistiliitto 213.) Atulan (211) mukaan muistisairauksien lievässä vaiheessa yksi kuntoutuksen erityisistä tavoitteista on muistikuntoutus ja tiedonkäsittelyn heikentymisen hidastaminen. Muistiterapiaa eli muisteluterapiaa on käytetty dementian hoidossa jo yli kaksi vuosikymmentä (Woods ym. 25). Sillä on osoitettu olevan vaikuttavuutta myös iäkkäiden ihmisten mielialaongelmien hoidossa (Saarenheimo 211).

3 Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata aikaisempia tutkimuksia analysoimalla, millaisia vaikutuksia muisteluterapialla on muistisairaiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on antaa hoitotyön ammattilaisille tietoa muisteluterapiasta ja sen vaikutuksista muistisairaiden hyvinvointiin, sekä lisätä muisteluterapian käyttöä niin terapiamuotona kuin apuvälineenä päivittäiseen kanssakäymiseen muistisairaiden kanssa. : 1. Millaisia vaikutuksia muisteluterapialla on muistisairaiden hyvinvointiin?

4 Tutkimuksen empiirinen Tässä opinnäytetyössä muisteluterapiasta ja sen käytöstä muistisairaiden hoidossa laadittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tietoa tätä opinnäytetyötä varten haettiin systemaattisilla hauilla verkkotietokannoista sekä manuaalisesti kirjoista ja tutkimusartikkeleiden lähdeluetteloista. Artikkeleiden sisäänottokriteereinä olivat koko tekstin saatavuus, suomen- tai englanninkielisyys ja mahdollisimman ajankohtaisen tutkimustiedon löytämiseksi julkaisuvuosi 2 tai myöhemmin. Yhtäkään sisäänottokriteerit täyttävää suomenkielistä artikkelia ei löytynyt, joten kaikki löydetty tutkimustieto oli englanninkielistä. Tämän opinnäytetyön tutkimusmuodoksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmuoto, jonka avulla on mahdollista koota suuria tietomääriä yhteen ja tiivistää ne ymmärrettävään ja helposti omaksuttavaan muotoon. Analyysimenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin sisällön analyysiä. Sisällön analyysi on Seitamaa-Hakkaraisen (2) mukaan analyysimenetelmä, jolla kuvataan analysoitavan materiaalin sisältöä, rakennetta tai molempia. Siinä kerätty aineisto hajotetaan käsitteellisiksi osiksi ja sen jälkeen kootaan uudelleen tieteellisiksi johtopäätöksiksi (Grönfors 1982).

5 Tietokanta Hakusana(t) Tulos Otsikon perusteella Tiivistelmän perusteella Koko tekstin perusteella valitut valitut valitut Cochrane reminiscence reminiscence+therapy reminiscence+therapy+dement* reminiscence reminiscence+therapy Cinahl reminiscence+dement*-therapy reminiscence+therapy+dement* reminiscence reminiscence+therapy Medline reminiscence+therapy+dement* reminiscence+dement*-therapy reminiscence muistelutyö Medic muisteluterapia muistelu 3 Manuaalinen haku muisti Yhteensä

6 Valitut tutkimukset Akanuma ym. 21 Japani: Improved social interaction and increased anterior cingulate metabolism after group reminiscence with reality orientation approach for vascular dementia Brooker & Duce 2 Iso-Britannia: Wellbeing and activity in dementia: a comparison of group reminiscence therapy, structured goal-directed group activity and unstructured time Hsieh ym. 29 Taiwan: Reminiscence Group Therapy on Depression and Apathy in Nursing Home Residents With Mild-to-moderate Dementia Okumura ym. 28 Japani: Effects of short-term reminiscence therapy on elderly with dementia: A comparison with everyday conversation approaches Tolson & Schofield 212 Iso-Britannia: Football reminiscence for men with dementia: lessons from a realistic evaluation Yamagami ym. 26 Japani: Effect of activity reminiscence therapy as brain-activating rehabilitation for elderly people with and without dementia

7 1/4 Muisteluterapiaan osallistuminen lisää Brookerin & Ducen (2) tutkimuksen mukaan muistisairaan hyvinvointia. Tutkimuksessa havainnoitiin muistisairaiden henkilöiden käyttäytymistä muisteluterapiaistunnon aikana. Hyvinvointia mittaavat tekijät tutkimuksessa olivat itsevarmuus, rentous, herkkyys toisten tarpeille, huumorintaju, luova itseilmaisu, mielihyvän osoittaminen, avuliaisuus, hakeutuminen sosiaaliseen kontaktiin, kiintymyksen osoittaminen, itsearvostuksen osoittaminen sekä erilaisten tunnetilojen ilmaiseminen. Useissa tutkimuksissa havaittiin muisteluterapian vaikuttavan positiivisesti muistisairautta sairastavan potilaan sosiaaliseen käyttäytymiseen. Muistisairaan sosiaalisuus kasvoi (Akanuma ym. 21, Tolson & Schofield 212) ja sosiaalinen vuorovaikutus lisääntyi (Yamagami ym. 26), muistisairas osallistui sosiaalisesti aktiviteetteihin enemmän ja oli tavanomaista puheliaampi (Tolson & Schofield 212). Muisteluterapiaan osallistumisen havaittiin myös parantavan käyttäytymistä (Akanuma ym. 21) sekä muistisairaan yhteistyöasennetta henkilökuntaa kohtaan (Yamagami ym. 26). Yamagamin ym. (26) tutkimuksessa haastateltiin myös kuutta omaista, joista kolme kertoi havainneensa tutkimukseen osallistuneella läheisellään lisääntynyttä positiivista käyttäytymistä. Heidän mukaansa muistisairas hymyili useammin, vaikutti elinvoimaisemmalta, sävyisämmältä ja rauhallisemmalta sekä yleisesti hyvinvoivemmalta.

8 2/4 Tutkimuksissa todettiin muisteluterapialla olevan positiivista vaikutusta muistisairaan mielialaan. Kahdessa tutkimuksessa (Hsieh ym 29, Akanuma ym. 21) tutkittiin muisteluterapiaan osallistuneiden mielialaa iäkkäiden ihmisten masentuneisuutta mittaavalla GDS (Geriatric Depression Scale) -testillä. Molemmissa tutkimuksissa GDS-pisteet laskivat muisteluterapiaan osallistumisen jälkeen. Masentuneisuus väheni myös neuropsykiatrisella NPI (Neuropsychiatric Inventory) -asteikolla mitattuna (Hsieh ym. 29). Lisäksi apatian käytösoireet ja kognitio-oireet vähenivät (Hsieh ym. 29). Okumuran ym. (28) tutkimuksessa havaittiin, että muisteluterapiaan osallistuneiden muistisairaiden onnellisuus lisääntyi. Muisteluterapian merkityksestä kertoi myös se, että muisteluryhmiin osallistuneet muistisairaat alkoivat odottaa tulevia tapahtumia, esimerkiksi seuraavan viikon muisteluterapiaistuntoa, entistä enemmän (Tolson & Schofield 212, Yamagami ym. 26) ja heidän kiinnostuksensa omaa ulkonäköään kohtaan lisääntyi (Yamagami ym. 26). Havaittiin myös, että muisteluterapia sai aikaan naurua ja hauskanpitoa osallistujien keskuudessa (Tolson & Schofield 212). Muisteluterapialla todettiin olevan positiivista vaikutusta muistiin. Okumuran ym. (28) tutkimuksessa havaittiin, että viiden muisteluterapiaistunnon jälkeen ryhmään kuuluneiden muistisairautta sairastavien sanojen mieleenpalautus parani merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään, jonka tapaamisissa keskusteltiin yleisellä tasolla jokapäiväisistä asioista. Yamagamin ym. (26) tutkimuksessa sekä sanojen välitön että viivästynyt mieleenpalautus paranivat. Yhdessä tutkimuksessa (Akanuma ym. 21) havaittiin kohonneet MMSE-pisteet yhdellä osallistujalla.

9 3/4 Muisteluterapialla todettiin olevan positiivinen vaikutus niin verbaaliseen kuin nonverbaaliseen kommunikaatioon (Okumura ym. 28). Verbaalisen kommunikaation paranemista tutkittiin sanavaraston laajuutta mittaavilla testeillä. Nonverbaalista kommunikaatiota mitattiin havainnoimalla, miten muisteluterapiaryhmän jäsenet kiinnittivät huomiota toisiinsa esimerkiksi kääntämällä päätään puhujan suuntaan, nyökyttelemällä ollessaan samaa mieltä puhujan kanssa ja osallistumalla keskusteluun adekvaatisti. Tolsonin & Schofieldin (212) tutkimuksessa havaittiin kasvanutta itseluottamusta sekä asiantuntijan roolin ottamista muisteluterapian aikana. Tämän tutkimuksen neljässä muisteluterapiaryhmissä osallistujat olivat pääasiassa miehiä, ja ryhmän tapaamisissa käsiteltiin jalkapalloon liittyviä aiheita, jotka olivat osallistujille tuttuja ja heitä kiinnostavia. Fysiologista vaikutusta muisteluterapialla havaittiin yhdessä tutkimuksessa (Akanuma ym. 21), josta ilmeni, että muisteluterapiaan osallistumisen jälkeen osallistujien aivojen ohimolohkon sokeriaineenvaihdunta lisääntyi, mikä kertoi kyseisen aivoalueen lisääntyneestä toiminnasta. Aivojen ohimolohko on yhdistetty sosiaalisuuteen (Akanuma ym. 21). Sokeriaineenvaihdunnan lisääntymistä havainnoitiin PET (positroniemissiotomografia) -kuvantamistutkimuksella.

10 4/4 Muisteluterapialla todettiin olevan positiivista vaikutusta myös hoitohenkilökuntaan. Yhden tutkimuksen (Yamagami ym. 26) perusteella hoitohenkilökuntaan kuuluvien työntekijöiden asenne muistisairaita kohtaan parani sen jälkeen, kun he olivat yhdessä muistisairaiden asiakkaidensa kanssa osallistuneet muisteluterapiaan. Yhdeksästä henkilökunnan jäsenestä viisi huomasi muutoksen suhteessaan muistisairaisiin. Henkilökunnan jäsenet kertoivat alkaneensa kuunnella mielellään osallistujien nuoruuden muisteluita, oppineensa kommunikoimaan positiivisella tavalla heidän kanssaan, oppineensa uusia asioita heistä, oppineensa miten tärkeää on ilmaista arvostusta muistisairasta kohtaan, kun hän on suorittanut tehtävät hyvin ja huomanneensa ensimmäistä kertaa muistisairaalla olevia taitoja. (Yamagami ym. 26.)

11 1/2 Suomessa tehtyä tai suomen kielellä julkaistua tutkimustietoa muisteluterapiasta on saatavilla erittäin niukasti. Tiedonhaussa löytyi joitakin mainintoja muisteluterapian hyödyistä sekä muisteluterapiaa tarjoavia yksityisiä tahoja, mutta ohjeita muisteluterapian toteuttamiseen tai tutkittua tietoa sen vaikuttavuudesta ei löytynyt. Ei ollut myöskään mahdollista löytää tietoa siitä, miten yleistä muisteluterapian käyttö Suomessa on muistisairaille suunnatuissa laitoksissa, palvelutaloissa ja päivätoiminnoissa. Väestön ikääntyminen ja muistisairaiden koko ajan kasvava määrä saavat aikaan sen, että hoitotyön ammattilaiset kohtaavat muistisairaita asiakkaita jatkuvasti myös muissa yhteyksissä kuin muistisairaiden hoitoon keskittyneissä hoitolaitoksissa. Keinoja kommunikointiin ja kanssakäymiseen muistisairaiden kanssa olisi hyvä olla jokaisella hoitotyötä tekevällä. Hoitotyön ammattilaisia koulutettaessa muisteluterapia olisikin hyvä tuoda esille yhtenä keinona muistisairaiden kanssa työskentelyyn.

12 2/2 Jatkossa muisteluterapiaa olisi hyvä tutkia suomalaisesta näkökulmasta, sillä suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta ei ole tällä hetkellä juurikaan tarjolla Opinnäytetyössä käsitellyt tutkimukset oli toteutettu Iso-Britanniassa sekä Aasian maissa. Mahdolliset erot hoitokulttuurissa ja suhtautumisessa muistisairaisiin eivät tulleet näissä tutkimuksissa esille, mutta paikallisella kulttuurilla on vaikutusta ainakin siihen, mitä aiheita muisteluterapiaistunnoissa kannattaa käsitellä.

13 1/3 Akanuma K. ym. 21. Improved social interaction and increased anterior cingulate metabolism after group reminiscence with reality orientation approach for vascular dementia. Psychiatry Research 3/ Alhainen, K. 24. Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuudet aivoterveydestä arkipäivää. Atula, S Kuntoutus muistisairauksissa. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Atula, S. 212a. Lewyn kappale tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu kappale. Atula, S. 212b. Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus). Viitattu dementia. Brooker, D. & Duce, L. 2. Wellbeing and activity in dementia: a comparison of group reminiscence therapy, structured goal-directed group activity and unstructured time. Aging & Mental Health 4/ Higgins & Green 211. Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. Viitattu Hsieh, C-J ym. 21. Reminiscence group therapy on depression and apathy in nursing home residents with mild-to-moderate dementia. Journal of experimental clinical medicine 2/ Juntunen, J. 2. Aivot työssä. Duodecim 2; 116; Juva, K. 29. Muistihäiriö. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Juva, K Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu tauti. Juva, K Alzheimerin tauti. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Koponen, H. 21. Muistisairauden käytösoireiden hoito. Viitattu

14 2/3 Korpela, J. 22. Arkisen asiakirjoittamisen opas. Kääntäminen. Viitattu Käypä hoito. 21. Muistisairaudet. Viitattu tauti. Lin, Y., Dai, Y., Shiow-Li, H. 23. The effect of reminiscence on the elderly population: a systematic review. Public Health Nursing. 4/213, Muistiliitto 29. Elämää muistisairauden kanssa kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Viitattu Muistiliitto 213. Muisti ja muistisairaudet. Viitattu Muistiliitto 214a. Aivot ja muisti. Viitattu Muistiliitto 214b. Verisuoniperäinen muistisairaus. Viitattu Mulrow, C Rationale for systematic reviews. British Medical Journal 9/1994. Okumura, Y. ym. 28. Effects of short-term reminiscence therapy on elderly with dementia: a comparison with everyday conversation approaches. Psychogeriatrics 8/ Saarenheimo, M Ikääntyminen ja mielenterveys. Ravitsemusfoorumi Viitattu o.pdf. Seitamaa-Hakkarainen, P. 2. Kvalitatiivinen sisällön analyysi. Viitattu Suhonen J. ym. 28. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Lääkärilehti 1/28. Suontaka-Jamalainen, K Muistisairaan käytösoireet ja toimintakyky vanhuspsykiatrisessa osastohoidossa. Pro gradu tutkielma. Hoitotiede. Tampereen yliopisto.

15 3/3 THL 29. Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 29. Viitattu THL 214. Ikääntyminen ja muisti. Viitattu Thorgrimsen, L., Schweitzer, P. & Orrell, M. 22. Evaluating reminiscence for people with dementia: a pilot study. The Arts of Psychotherapy 29 (22) Tolson, D. & Schofield, I. Football reminiscence for men with dementia: lessons from a realistic evaluation. Nursing Inquiry 1/ ö Turun ammattikorkeakoulu 213. Hoitonetti. Viitattu Turun yliopisto 213. Alzheimerin tautiin tulossa rokote? Ensimmäinen potilas aloitti rokotetutkimuksessa. Viitattu http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/alzheimerin-tautiin-tulossa-rokote-ensimmainen-potilas-aloittirokotetutkimuksessa.aspx. Wager & Wiffer Woods, B., Spector, A., Jones, C., Orrell, M & Davies, S. 25. Reminiscence Therapy in Dementia. Cochrane Database of Systematic Reviews 25, Issue 2. Yamagami, T. ym. 26. Effect of activity reminiscence therapy as brain-activating rehabilitation for elderly people with and without dementia. Psychogeriatrics 2/

16 Anni Luoma NHSHSS11 Hoitotyön koulutusohjelma 214

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

MUISTELUTERAPIAN KÄYTTÖ MUISTISAIRAAN HOIDOSSA

MUISTELUTERAPIAN KÄYTTÖ MUISTISAIRAAN HOIDOSSA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Hoitotyö 2014 Anni Luoma MUISTELUTERAPIAN KÄYTTÖ MUISTISAIRAAN HOIDOSSA Hoitonetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö Hoitotyö Joulukuu 2014 39

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Kaija Saranto 20.5.2014

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

Hoitotahto käytännössä

Hoitotahto käytännössä Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA. Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011

MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA. Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011 MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011 Muistiliitto ry Vuonna 1988 perustettu muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-,

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN KÄYTÖSOIREET JA TOIMINTAKYKY VANHUSPSYKIATRISESSA OSASTOHOIDOSSA

MUISTISAIRAAN KÄYTÖSOIREET JA TOIMINTAKYKY VANHUSPSYKIATRISESSA OSASTOHOIDOSSA MUISTISAIRAAN KÄYTÖSOIREET JA TOIMINTAKYKY VANHUSPSYKIATRISESSA OSASTOHOIDOSSA Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede Pro gradu -tutkielma Kirsti Suontaka-Jamalainen Toukokuu 211 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Muistiliiton kannanotto luonnokseen HE itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Sosiaali- ja terveysministeriö

Muistiliiton kannanotto luonnokseen HE itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Muistiliiton kannanotto luonnokseen HE itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Sosiaali- ja terveysministeriö Johdanto Muistiliitto ry on valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEEN KÄYTTÖ SAVONLINNAN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY:N HOIVAKOTI ONNISSA

KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEEN KÄYTTÖ SAVONLINNAN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY:N HOIVAKOTI ONNISSA Saara Närhi & Miia-Riina Willman KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEEN KÄYTTÖ SAVONLINNAN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY:N HOIVAKOTI ONNISSA Opinnäytetyö Hoitotyö Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.5.2012

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet (frontotemporaaliset degeneraatiot) on

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Toteutuuko muistisairaan ihmisen yhdenvertaisuus?

Toteutuuko muistisairaan ihmisen yhdenvertaisuus? Toteutuuko muistisairaan ihmisen yhdenvertaisuus? Helsinki 21.9.2015 Projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijat ry Sosionomi (YAMK), tohtorikoulutettava Helsingin Yliopisto henna.nikumaa@muistiasiantuntijat.fi

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot