Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu

Transkriptio

1 Japanin malli Suomeen ja internetiin Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu SCM-Scorecard Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab

2 Perustettu v ECL Omistaa Suomen Logistiikkayhdistys ja ruotsalainen Silf Competence Ab On alansa johtava kouluttaja Järjestetään oston/hankintatoiminnan ja logistiikan avoimia kursseja, yrityskohtaista koulutusta ja ajankohtaispäiviä sekä oston ja logistiikan tietotaitoanalyysejä Lisätietoja

3 SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute of Technology, Department of Industrial Engineering & Management ja Japan Institute of Logistics Systems (JILS) Japanissa tuloskortin tiedot on kerätty yli 500 yrityksestä. Japanin kartoituksessa kerättiin 209 teollisuusyrityksen tiedot, mukana kaikki tärkeimmät japanilaiset suuryritykset. Haluttiin testata tuloskortin toimivuutta Suomessa (ELOn Japanin vierailun yhteydessä) Suomessa kerättiin tiedot 20 teollisuusyrityksestä ja 2 tukkukaupasta v Näinkin pienellä otoksella tehdyt tulokset vaikuttavat luotettavilta ja antavat järkevän kuvan toimitusketjun tilasta. LOGY:lle on esitetty logistiikan benchmarking tietojen keräämistä Päätettiin toteuttaa SCM Tuloskortti osana LVM:n EGLO-ohjelmaa Internetversiona Laajennetaan tuloskortia ottamalla mukaan tärkeimmät SCOR-mittarit Nyt mukana myös 107 tuotantoyritystä Kiinasta

4 Tuloskortin sisältö Tuloskortti arvioi yrityksen toimintaa ja tehokkuutta toimitusketjun hallinnan näkökulmasta. Se koostuu 22 osasta, jotka jakautuvat neljään Supply Chain Managementin pääosa-alueeseen: 1. Strategia/organisointi 2. Suunnittelu- ja toteutuskyky 3. Logistiikan tehokkuus 4. Informaatioteknologian soveltuvuus Osa-alueiden lisäksi sitä on Japanissa laajennettu käsittämään myös taloudellisia tunnuslukuja kuten esimerkiksi ROA, Cash Flow ja varaston kierto.

5 Tavoite Tarkoituksena on toteuttaa Internet-teknologiaa hyödyntävä logistiikka/scm-benchmarking-sovellus LOGYn kotisivuille jäsenistön käyttöön. Kotimaisten yritysten välisen vertailun lisäksi tarkoitus on tehdä vertailuja mm. japanilaisiin yrityksiin. Toimialakohtaisia tunnuslukuja voidaan tehdä, kun vastausaineistoa on riittävästi. Näitä voidaan myös vertailla japanilaisiin vastaaviin toimialoihin. Japanista mukana ovat kaikki tunnetut valmistavaa teollisuutta ja logistiikkapalveluja harjoittavat yritykset.

6 Toteutustyö 1. Tutustutaan japanilaisen mallin toimintaan 2. Muutetaan japanilainen Excel-malli suomalaiseksi (ei toimi ilman muutosta ja ohjauskäskyt ovat erilaisia) 3. Käännetään valittujen toimialojen tuloskortit suomeksi ja lisätään niihin taloudellisia tunnuslukuja. 4. Siirretään TIT:n kehittämä tilastollinen analyysimalli suomalaisiin tuloskortteihin. 5. Toteutetaan sen Excel-pohjainen versio (Scorecard ja SCOR-mittaristo), joka testataan 6. Scorecardin ja mittariston muunnos Internetpohjaiseksi sovellukseksi. 7. Siirretään sovellus LOGYn kotisivuille.

7 SCOR-mittarit, jotka lisätään erillisenä järjestelmään 1. Cash-to-Cash Cycle Time 2. Asset Turns 3. Perfect order fulfillment a. Delivery Performance to Customer Commit Date b. On Time in Full 4. Inventory a. Finished Goods Inventory Days of Supply b. Inventory Days Of Supply 5. Total Supply Chain Costs

8 Aikataulu, budjetti ja tekijät Työ on aloitettu ja valmistuu Kokonaisbudjetti Organisaatio LOGY: Kari Litja, Pekka Aaltonen ja Mikko Melasniemi Logistra Consulting Oy: Heikki Kekäläinen ja Patrick Kekäläinen LOGY:n uusien kotisivujen tekijä Tokio Institute of Technology Takao Enkawa ja Sadami Suzuki

9 Hyödyntäminen Jokainen osallistuva yritys saa vertailutietoja muiden suomalaisten sekä japanilaisten yritysten vastauksista. Japanilaisista vastauksista löytyy keskiarvotietoja sekä myös jakaumatietoja. Suomalaisten yritysten osalta alussa ainakin on käytettävissä vain keskiarvotietoja. Myöhemmin voidaan myös antaa ryhmiteltyjä tietoja, jos vastanneiden yritysten määrä on riittävä niin, ettei yrityksiä voida tunnistaa. Tietoja hyödynnetään myös Logistiikkalehdessä, missä esitellään artikkeleissa tuloksia yhteenvetotietoina. Vastaavaa materiaalia voidaan käyttää myös koulutusaineistoissa.

10 Hyödyntäminen Lisäksi TKK BIT on kiinnostunut käyttämään tietoja nimettömänä tutkimusaineistona. Tämä toteuttaa Tekesin tavoitetta suomalaisten yliopistojen yhteistyöstä Japaniin. Kaikissa edellä mainituissa kohdissa edellytetään järjestelmään antaneiden yritysten suostumusta käyttää tietoja. Julkaistavia analyysejä voidaan tehdä vain yrityksistä, jotka antavat luvan käyttää heidän vastauksia. Hankkeen hyödynnettävyys osallistuvien yritysten kannalta on jatkuvaa tämän hankkeen päätyttyä, koska itsearviointijärjestelmä jää pysyvästi yhdistyksen kotisivuille.

11 Lähtekää mukaan! LOGY:n puolelta toivomme mahdollisimman monen yrityksen lähtevän mukaan Vastauksien antamiseksi on helpointa koota ryhmä yritykseen. Vastaaminen on vajaan puolen päivän työ Hyödynnettävyys on kiinni osallistuvien määrästä Jo 22 yrityksen tietojen perusteella voidaan tehdä järkeviä päätelmiä Tullaan tarjoamaan myös lyhyttä konsultointia tuloksista Tällä projektilla pyritään täyttämään jäseniemme toive saada ajantasaista käsitystä logistiikan omasta tilasta