YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSOHJELMA TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS YLIVIESKAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL ASEMAKAAVA MRL Ranta-asemakaava MRL Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna Lisätietoja: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta, joita ovat ainakin Oulun seudun yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan sekä Himangan alueen sovittaminen Pohjois-Pohjanmaan kaavaan. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavoituksen uudistamisen vaihe: Maakuntakaavan 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntakaavan 2. vaihekaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla www-osoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote voimassaolevasta vahvistetusta Ote Maakuntakaava 1. vaihekaava, hyväksytty maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta Ylivieskan kohdalta

4 4 YLEISKAAVOITUS Kuva: Yleiskaava-alueet kartalla Y1 Niemelänkylä Y2 Keskusta Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Y4 Vähäkangas Y5 Raudaskylä Y6 Ojakylä Savela Y7 Pajukosken tuulivomapuisto Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto Y9 Alpuminkangas osayleiskaava

5 5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Niemelänkylän osayleiskaavoitus on tullut vireille KV:n päätöksellä Kaavoitus on tehty kaupungin omana työnä. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pinta-ala noin 1300 ha. Kaavasta on jätetty Oulun hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. KH päätti osayleiskaavan täytäntöönpanosta. Ylivieskan kaupunginhallitus on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 201 :n nojalla Niemelänkylän osayleiskaava 2025 tulemaan voimaan lukuun ottamatta osaa kiinteistöstä sekä kiinteistöjä , , ja Hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen Niemelänkylän osayleiskaava 2025:sta. Hallinto-oikeus on hylännyt kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä jätetyt valitukset. Niemelänkylän osayleiskaava 2025 on lainvoimainen hallinto-oikeuden hyväksymässä muodossa.

6 6 Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Yleiskaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Kaavan laatijaksi on valittu konsulttitoimisto FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 2030, pinta-ala noin 2900 ha. Hyväksymättä jätettiin alue jota rajaa Ouluntie (kt 86), Vähäkankaantie (mt 895), Seinäjoki-Oulu rautatie sekä asemakaava ja asemakaavan muutosalue: Hakalahden ja Hollihaan kaupunginosan asemakaavan laajennusta ja Hakalahden kaupunginosan korttelin 44 osaa koskeva asemakaavan muutos; asemakaava ja asemakaavan muutos hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ylivieskan kaupunginhallitus on tekemällään päätöksellä määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan. Hallinto-oikeuteen on jätetty hakemuksia täytäntöönpanon kieltämiseksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu : Hallinto-oikeus hyläten hakemukset muutoin kieltää valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanon osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatiealueen väliselle alueelle osoitetun tavaraliikenteen terminaalialueen (LTA) osalta. LTA

7 7 Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Pajukosken tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 8-10 kilometriä Ylivieskan keskustan eteläpuolella. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieska-Sievi välisen kantatien itäpuolella ja tuulivoimapuiston eteläosasta on etäisyyttä Sievin keskustaan noin 9 kilometriä. suunnittelualueelle suunnitellaan enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. n pinta-ala on noin 9,5 km 2. Maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien ja Ylivieskan kaupungin omistuksessa. Osayleiskaava laadittiin oikeusvaikutteisena. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pajukosken tuulivoimapuiston osayleiskaavan ja se on saavuttanut lainvoiman tammikuussa Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Ylivieskan kaupunki on laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa Tuomiperän alueelle noin kilometriä kaupungin keskustan itäpuolelle. Alueelle suunnitellaan uyhdeksästä tuulivoimalata muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Kaava-aluetta on laajennettu ehdotusvaiheessa tilojen , , ja osalta.osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laadittiin oikeusvaikutteisena ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen Yleiskaavasta on jätetty valituksia hallinto-oikeuteen, yleiskaavan hyväksymispäätös ei ole saavuttanut lainvoimaa.

8 8 HYVÄKSYTTY MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA A1 YDINKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaupunginhallitus päätti kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta. Kaavarunko laaditaan konsulttityönä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Kaavarunko laadittiin asemakaavoituksen pohjaksi yleispiirteisenä suunnitelmana. Kaavarungon avulla selvitettiin asemakaavan tai muu maankäyttösuunnitelman vaikutusta laajempaan ympäristöön. Kaavarunko laadittiin ydinkeskustan asuntorakentamisen, kaupallisten ja muiden palveluiden, liikenteen sekä viheryhteyksien yhteensovittaiseksi. Suunnitelma ei ole maankäyttö- rakennuslain mukainen kaavataso. Kaavarunko liitetään keskustan alueelle laadittavien asemakaavamuutosten valmisteluaineistoon. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua ohjaavan yleispiirteisen kaavarunkosuunnitelman.

9 9 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT 2014 Y 9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEIS- KAAVA 2030 Kaavoitus vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavoituksen lähtökohta: Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Valtuuston hyväksymispäätöksessä poikettiin kaupunginhallituksen keskustan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä koskevasta päätösesityksestä siten, että valtuuston päätöksellä hyväksyttävästä osayleiskaavasta rajattiin ulkopuolelle Alpuminkankaan asuinalue ja tielaitoksen varikko. Osayleiskaava hyväksyttiin muilta osin. Osalliset jättivät valituksia hallinto-oikeuteen valtuuston tekemän hyväksymispäätöksen kumoamisesta siltä osin kuin Alpuminkankaan asuinalue ja tielaitoksen varikkoalue rajattiin hyväksymisvaiheessa pois. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään (päätösnro 12/0498/2) valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatien väliselle alueelle osoitetun tavaraliikenteen terminaalin (LTA) osalta. Em. päätöksillä Keskustan osayleiskaava 2030:n ulkopuolelle jätetyillä alueilla ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista kaavaa. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan liikenneväyliin rajautuvan pienehkön asumiskäytössä olevan alueen maankäyttö tulee ratkaista oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tai asemakaavalla. Hallinto-oikeuden kumottua päätöksen tulee kaavoitusprosessi siltä osin aloittaa alusta ja kaavoitusprosessin käynnistämisestä päättää erikseen. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen ja esitti , että teknisten palveluiden lautakunta harkitsee osayleiskaavan laatimisen käynnistämistä Alpuminkankaan asuntoalueen ja tielaitoksen varikon alueelle sekä siihen liittyvälle lainvoiman saavuttaneen asemakaavan mukaisten Hakalahden ( 2. ) kaupunginosaan sijoittuvien tavaraliikenteen terminaali (LTA) korttelin 46 sekä rautatieliikenteen terminaali (LRA) -, puisto- ja rautatiealueille. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 12 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. alue sisältää

10 10 1) Kaupunginvaltuustossa hyväksytyn asemakaavan mukaisen Hakalahden 2.kaupunginosaan sijoittuvan tavaraliikenteen terminaalin (LTA) korttelin 46 sekä rautatieliikenteen terminaali- (LRA), puisto- ja rautatiealuetta. Pinta-ala noin 7,6 ha. 2) Asemakaavatonta aluetta: Kiinteistöt , , , , , , , , ja Pinta-ala noin 4,1 ha. Lähtötilanne 1) Keskustan osayleiskaava 2030 Kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaavan Valtuuston hyväksymispäätöksessä poikettiin kaupunginhallituksen keskustan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä koskevasta päätösesityksestä siten, että valtuuston päätöksellä hyväksyttävästä osayleiskaavasta rajattiin ulkopuolelle Alpumin-kankaan asuinalue ja tielaitoksen varikko. Osayleiskaava hyväksyttiin muilta osin. Osalliset jättivät valituksia hallinto-oikeuteen valtuuston tekemän hyväksymispäätöksen kumoamisesta siltä osin kuin Alpuminkankaan asuinalue ja entinen tielaitoksen varikkoalue rajattiin hyväksymisvaiheessa pois. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään (päätösnro 12/0498/2) valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatien väliselle alueelle osoitetun tavaraliikenteen terminaalin (LTA) osalta. 2) Keskustan osayleiskaava 2015 Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Keskustan osayleiskaava 2015, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavassa alueelle on osoitettuna: T Teollisuusalue TY RES Ympäristöhäiriötä tuottamattoman teollisuuden reservialue

11 11 3) Asemakaava Asemakaava hyväksytty KV Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt valituksen. Kaupunginvaltuuston päätös on siten tullut lainvoimaiseksi. Asemakaavassa on osoitettuna: Tavaraliikenneterminaalin korttelialue Rautatieliikenteen terminaalialue Alueelle saa rakentaa terminaalitoiminnan tarvitsemia rakennelmia ja laitteita. Lähivirkistysalue 4) Asemakaavaton alue Asemakaavatonta aluetta noin 4,1ha Kiinteistöt , , , , , , , , ja Keskustan osayleiskaava 2030:n ehdotusvaiheessa kaavaton asuntoalue oli osoitettu osaksi LTA TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIALUE Alueelle saa sijoittaa myös muuta, erityisesti teminaalitoimintaa tukevaa teollisuus- ja varastotoimintaa. Oikeusvaikutuksettomassa Keskustan osayleiskaavassa 2015 alueelle on osoitettuna T TEOLLISUUSALUE Kaavoituksen valmisteluaineisto oli nähtävillä , teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Kaavoitus etenee syys - lokakuu 2014

12 12 VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaavasijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 k-m 2. Em.yleiskaava-alueeseen rajoittuu lounaassa Visurin asumistihentymä, jolla ei ole voimassa yleiskaavaa eli se otetaan mukaan Vähänkankaan osayleiskaavaan laajenemisalueena. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Vähäkangas-Visuri osayleiskaava 2040 ) käynnistetään / selvitykset aloitetaan 2015 Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaavaalue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pintaalaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna / selvitykset aloitetaan 2015 Y6 OJAKYLÄ SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km 2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä- Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Aikataulu sovitetaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteyteen

13 13 VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain, johon tavoitteeseen on vuosittain päästy ja tavoite on myös ylitetty. Vuonna 2014 väestökasvun tavoite on ylitetty jo kesäkuun lopussa. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % asukasta 0, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 0,53 Kaupungin tonttitilanne Yhteensä luovutettavia tontteja on vuonna kpl, joista omakotitontteja 31 sekä paritalo- ja rivitalotontteja 6. Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa Kuva: Kurulan alueelta 11 AO-tonttia

14 14 Omakoti-, paritalo-, rivitalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue vuosina Kuva: Kaupungin tonttitarjontaan 1 rivitalotontti (AR), 5 tonttia (AP) pari-tai rivitalorakentamiseen sekä 20 omakotitonttia (AO). Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki on myöntänyt vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä 17 suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.

15 15 Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit. Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupungiosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Vuoden 2014 maaliskuussa on aloitettu neljä kerrostalohanketta kaupungin tai yksityisten omistamille tonteille. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin vuosien aikana mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä kaavamuutos, jossa alueelle on kaavamuutosluonnoksessa osoitettu kolme uutta AK- tonttia. Asemakaavaalueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja. Hakalahden (2) kaupunginosassa järjestettiin kaupungin omistamalle ns. Kassisen alueelle kilpailutus kerrostalojen rakentamiseksi. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin asemakaavamuutos, joka hyväksyttiin Asemakaavamuutoksella alueelle esitettiin 6 kerrostalotonttia, joista yksi kerrostalotontti sekä paikoitushallirakennuksen tontti ovat saaneet rakennusluvat ja on lähtenyt rakentumaan keväällä Loput viisi tonttia rakentuvat vuoteen 2021 mennessä Kaarron Rakennus Oy:n ja kaupungin kesken allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti.

16 16 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat Männistö, Olmala 1. vaihe 2. Hakalahti,Kassisen alue 3. Keskusta, 1-37 osa 4. Männistö Toivonpuisto 9-7 Keskustan kaavarunko hyväksytty Laji Akmuutos Asemak Akmuutos Akmuutos Akmuutos Vireillä olevat asemakaavat Keskusta 1-5, 24 ja 25 2 b. Hakalahti, Rahkoranta 3. Keskusta Männistö, Hautausmaa 5. Kaisaniemi 6-25,26 (YSO) 6. Männistö Olmala 2. vaihe 7. Keskusta, Asemanseutu 8. Toivonpuisto Safaripuisto 9. Pyörreperä, osa,26 ja katualue 10. Toivonpuisto, sekä katu- ja puistoalue 11. Keskusta 32 osa ja 34 asuntoalue 12. Pyörreperä, Savarin liikeasuntoalue Laji Vaihe Akmuutos ODOTTAA Akmuutos ODOTTAA ODOTTAA Akmuutos OAS Asemak VIREILLÄ Asemak Akmuutos LUONNOS Akmuutos OAS Akmuutos EHDOTUS Akmuutos LUONNOS Akmuutos LUONNOS Asemak VIREILLÄ Vireille asemakaavat Hollihaka, Kurula asuntoalue 2. Kivioja asuntoalue 3. Toivonpuisto asuntoalue 4. Kaisaniemi Kevyen liikenteen väylät ja virkistysreitit 5. Kaisaniemi Korttelin 5 osa sekä puistoalueen osa Laji Asemak VIREILLE 2014 Akmuutos VIREILLE Akmuutos VIREILLE 2014 Akmuutos VIREILLE 2014 Akmuutos VIREILLE 2014

17 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 17

18 18 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT Männistön (8.) kaupunginosan asemakaavaton alue, josta muodostuu asuinrakennusten korttelialuetta sekä katu-, puisto-, lähivirkistys-, liikenne- ja vesialuetta. Aluetta rajaa Savelantie, Niemelänkyläntie ja Kalajoki. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Hakalahden kaupunginosan korttelia 4 sekä lähivirkistys- ja yleisen pysäköinnin aluetta koskeva asemakaavan muutos (Kassisen alue). Kalajoen rannassa on Ylivieskan kylän yhteinen maa-alue Aluetta rajaa Hakalahdenkatu, Valtakatu ja Kalajoki. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Keskustan kaupunginosan (1.) korttelin 37 osaa sekä puistoaluetta koskeva asemakaavan muutos. Alue sijaitsee Terveystien varrella. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen

19 19 4.Männistön kaupunginosan korttelin 22 osaa koskeva asemakaavan muutos. Aluetta rajaa Latvalehdontie. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Toivonpuiston (9.) kaupunginosan korttelia 7 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta kosekva asemakaavamuutos. Aluetta rajaa Salmiperäntie, Naakkatie ja Närhitie. Asiaa on käsitelty , jolloin teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos ei ole lainvoimainen.

20 20 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2014 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.kaupunginosa, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi

21 21 2. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. 2b 2b 2a Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH : Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoitus on etenemässä vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin KV b Hakalahti, Rahkoranta, kaavoitus etenee Alueella on yksityinen maanomistus : eteneminen edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia

22 22 3. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 51 asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Vuonna 1974 kaavoitettu alue sijoittuu Valtakadun ja Kyöstintien väliselle alueelle ja on pinta-alaltaan noin 0,69 ha ja se on rakentunut omakotialueena. Kaupunki omistaa korttelista tontit 3 ja 4, joilla toisella on vanha omakotirakennus, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen on valmisteltu osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja on ollut nähtävillä Luonnoksissa (kaksi vaihtoehtoa) alueelle on esitetty tiivistä pientaloaluetta (AKR II) tai vaihtoehtoisesti pienkerrostaloaluetta (AK II-IV) Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu tiivis pientalovaltainen asuinalue (AP). Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Korttelin 51 yksityisten maanomistajien kanssa on neuvoteltu vuonna 2010, jolloin kaavoituksen etenemistä siirrettiin. Ydinkeskustan kaavarunko laadittu 2014, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus etenee 2015.

23 23 4. MÄNNISTÖ 8. kaupunginosa, hautausmaa, asemakaava Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Kaavoitus keskeytyksissä.

24 24 5. KAISANIEMI, 6.kaupunginosa, korttelit 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheilu- liikenneja katualueita. Vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualuetta, pinta-alaltaan noin 11,7 ha, rajaa Visalantie, Mäntykankaantie, Kuusitie ja Mäntytie ja sille sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan Ammattiopisto YSO. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa on esitetty kaavamuutosalueen rajaus. Asemakaava, joka on hyväksytty , on vanhentunut ja Ylivieskan Ammattiopisto YSO:n tontilla on tehty tilojen laajennus- ja muutostöitä, mitkä edellyttävät tontille lisäaluetta. Koulukeskuksen alue ei ole kaikilta osin kaavan mukaisena toteutunut, esim. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu kevyen liikenteen tiealue ja pysäköintialue ovat rakentumatta ja YSO:n rakennusten välitse on käytössä kaavaan merkitsemätön kevyen liikenteen yhteys. Kaavan mukaisella urheilualuevarauksella (U) ei ole osoitettuna rakennusoikeutta Koulukeskuksen alueelle nykyisen kaavan mukaiselle urheilualueelle (U) on tavoitteena toteuttaa sisäliikuntahalli eli lämmin harrastustila kaikenikäisille. Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKYtoiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisäalueen liittäminen ja toteutuneen rakennusoikeuden osoittaminen Ylivieskan Ammattiopiston (YSO) tonttiin. Sisäliikuntahallia varten esitetään kaavamuutoksella muodostettavaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU), jolle osoitetaan rakennusoikeutta noin 4000 k-m 2 ja samalla uudistetaan vanhentunut asemakaava. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Sisäliikuntahallihanke alueelle on tullut em. vaiheen jälkeen ja lisäksi Jokirannan koulun laajentamistarpeet tutkitaan. Kaavoitus etenee vuonna

25 25 6. OLMALAN ALUEEN asemakaava 2. vaihe Vireille: KV Vireilletulovaiheen aluerajaus on esitetty allaolevassa kuvassa, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 1) Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina ) Asemakaavan 1.vaihe hyväksyttiin kaupungin valtuustossa noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupunki omistaa 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 3) Asemakaavan 2. vaiheessa laaditaan asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Alue on yksityisten omistuksessa. Olmalan asemakaavan 1. vaihe hyväksyttiin KV ja nuolimerkinnät osoittavat Olmalan 2. vaiheen asemakaavoitettavan alueen. kuvissa Kaavoitus etenee vuosina

26 26 7. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut ja Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rakennemallit esiteltiin KH ja ne olivat nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä Ohjausryhmä ja valtuustoseminaari , mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla.

27 27 Ohjausryhmä liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin - ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot - varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. - Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). - Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin - Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus : - Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus etenee kaavarunkotyön pohjalta rakennusinventointi - kaavatyön kilpailutus/ konsultin valinta - kaavaluonnos /- ehdotus

28 28 8. TOIVONPUISTO, 9.kaupunginosa, Safarinpuisto, asemakaavan muutos Vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaupungin omistaa kaavamuutosalueen, ns. Safaripuiston jalkapallokentän alueen, joka sijaitsee Savontien, Salmiperäntien, Ankkatien ja Hotelli Käenpesän AL 1 - tontin rajaamana. Ote ajantasa-asemakaavasta Ote keskustan osayleiskaavasta Alueella on voimassa , ja vahvistetut asemakaavat, joissa alue on liikennealuetta (LT), urheilualuetta (UP ja VU) ja puistoaluetta (P). Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavaehdotuksen mukaista maankäyttöä, kun nykyiselle paikalleen rakennettu jalkapallokenttä kaavoitetaan urheilualueeksi (VU). Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee

29 29 9. PYÖRREPERÄ, 10. KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Alueella on voimassa ja hyväksytyt asemaavat Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a). Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m 2 suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m 2 tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Tavoitteena on Savarin kaupalliseen alueeseen kiinteästi liittyvien rakentumattomien liike- ja teollisuustonttien rakentuminen tilaa vievän kaupan alueina. Lakimuutoksen siirtymäkausi antaa Ylivieskan kaupungille mahdollisuuden uudistaa asemaakaavaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, joten tällä kaavamuutoksella tarkastellaan kortteleiden 24 ja 26 tonttien käyttötarkoituksen muuttamista lakimuutoksen siirtymäsäännökseen perustuen. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee

30 TOIVONPUISTO, (9.) kaupunginosan korttelit sekä katu- ja puistoalue, asemakaavan muutos. Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kuva: Kaavamuutoksen aluerajaus Kuva: Nähtävillä ollut kaavaehdotus Kaavamuutosalue 9. kaupunginosan korttelit sekä siihen liittyvät puisto- ja katualueet, pinta-alaltaan noin 5,32 ha, sijaitsee 9. kaupunginosassa rajautuen Joutsentiehen, Lintutiehen, Kanatiehen ja Sievintiehen. Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa , ja hyväksytyt asemakaavat. Kaavamuutokseen ryhdyttiin alueelle muodostuneen ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden toimintojen järjestämiseksi ja asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioimiseksi. Kaavamuutosalueen teollisuuskorttelialuetta omistavat: Kaupunki, Maler Oy ja Iso - Ahon Kiinteistöt Oy. Suunnittelualueessa mukana oleva rivitalokortteli on pääosin yksityisessä omistuksessa ja yleiset puisto- ja katualueet omistaa kaupunki. Kaavoituksen tavoitteena on parantaa teollisuuskorttelin toimivuutta ja osoittaa suojapuistovyöhyke teollisuuden ja asumisen väliin. Kaavamuutosehdotus oli nähtävillä Kaavoitus etenee hyväksymisvaiheeseen syksyllä 2014

31 Keskustan (1.) kaupunginosan kortteli 34, osa kortteleista 32 ja 41, torialue ja sekä katu- ja puistoalueet Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä Kuva: Kaavamuutosalueen rajaus Kuva: Nähtävillä ollut asemakaavan muutosluonnos Suunnittelualue sijaitsee Valtakatuun, Vieskankatuun, Virastokatuun, Kirkkotiehen ja Kauppakujaan rajoittuen. Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,3921 ha, on voimassa asemakaava, joka on hyväksytty Hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialueet (AA) 32 ja 34 sekä yleinen pysäköimisalue (LP) korttelissa 32 eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Kaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen syksyllä 2014

32 32 12 Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savrinväylän välisä) Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarin alueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä 2014 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Kaavoitus etenee

33 33 VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA Hollihaka II (5. kaupunginosa) Asuntoalueen asemakaava Vireille:teknisten palveluiden lautakunta Kivioja ( 4. kaupunginosa) Asuntoalueen asemakaava Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperäntiehen rajoittuva alue Asemakaava ja asemakaavan muutos asuntoalue Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2014

34 34 4. Kaisaniemi ( 6. kaupunginosa ) Kevyen liikenteen yhteydet ja virkistysväylät Asemakaavan muutos Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Kaisaniemi ( 6. kaupunginosa) Korttelien 5 osa sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutos Vireille: teknisten palveluiden lautakunta 2014

35 KAAVAPROSESSI 35

36 36 KAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue KH Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä Valmisteluaineisto nähtävillä luonnos vaihtoehdot A ja B Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yeystarve Kaavoitus etenee 2014 AK 2. Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 3. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 4. Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 5. Ak-muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Toivonpuisto 9. kaupunginosa Maler Oy Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli osa 32 kortteli 34 Kaisaniemi 6. kaupunginosa Korttelit 25 ja 26 urheilu- liikenne- ja katualueet Koulukeskus Toivonpuisto 9. kaupunginosa Safaripuisto TEKLA TEKLA TEKLA TEKLA Vireillä Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavoitus etenee 2014 Vireille 2014 Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee 2014 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee 2014 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Palvelujen, hallinnon ja kaupan aluetta (P) Lähivirkistysaluetta (VL) Asuntoaluetta ( AP) Suojaviheraluetta (EV) Asuntoaluetta (AK) Julkisten palvelujen aluetta (PY) Virkistysaluetta (VL) Kaavoitus etenee 2014

37 37 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 6. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 7. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Pyörreperä 10. kaupunginosa Kortteli 24 ja 26 osa ja katualue Pohjolantie Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 51 TEKLA KH KaavoItuskatsaus Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee 2014 Vireillä Valmisteluaineisto nähtävillä: vaihtoehdot 1 ja Neuvottelut maanomistajien kanssa Keskustan kaavarunko 2013 Teollisuusaluetta (TY-1), Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1) Asuntoaluetta ( AP-t) AK 8. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 8. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Olmala 2 vaihe asemakaavaton alue Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue Kaavoituskatsaus 2007 KV TEKLA TEKLA Kaavoitus etenee 2014 Kaavoitus etenee vaiheittain 1. vaihe hyväksytty 2. vaihe Kaavoitus etenee 2014 Vireille 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) Asuntoaluetta ( A-t) Palvelujen. kaupan ja hallinnon alue (P-1) AK 9. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 10. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 11. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Hollihaka 5. kaupunginosa II vaihe Alpuumintien pohjoispuolelle Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperä asuntoalue Hakalahti 2. kaupunginosa Rahkoranta 2b Rahkoranta Kaavoitus etenee 2014 TEKLA Vireille 2014 TEKLA Vireille 2014 KH KH Kaavoitus etenee 2014 Kaavoitus etenee 2014 Vireillä Valmisteluaineisto vaihtoehdot 1, 2 ja 3 nähtävillä Kaavoitus 1. vaihe hyväksytty 2.vaihe Kaavoitus odottaa Asuntoaluetta (AP, VL) Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) Asuntoaluetta (AP-t) Asuntoaluetta ym (AK,YS,LTA)

38 38 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 12. ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Kaisaniemi TEKLA Asuntoalueet (AP) 6.kaupunginosa AK 13. Tarkastelu koskien osa-alueen kevyen liikenteen väyliä ja virkistysreittejä Kaisaniemi 6. kaupunginosa TEKLA Vireille 2014 Asuntoalueet (AP) AK 14. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kortteli 5 osa sekä puistoaluetta Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 5 (AL 1 ) Kortteli 24 (ALK) Kortteli 25 (AO 2 ) KV Vireille 2014 Vireillä Keskustan kaavarunko Kun keskustan kehittämisen hankkeet tiedossa, Keskustatoimintojen aluetta C-1 AK 15. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 16. Asemakaava EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Kivioja 4. kaupunginosa Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa TEKLA KH Kaavoitus etenee Vireille Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian ja entisen ns. Autorastin korttelien uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Asuntoaluetta (AP, VL) Hautausmaa-alue (EH)

39 39 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / Ylivieska Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava YK 6. Yleiskaava Vähäkangas- Visuri tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty Ojakylä-Savela tarkistus nykyinen hyväksytty Konsultin valinta ja vireilletulo Konsultin valinta ja vireilletulo Konsultin valinta ja vireilletulo YK 7. Yleiskaava Tuomiperän Tuulivoimapuisto TEKLA Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Luonnos ollut nähtävillä Ehdotus ollut nähtävillä Ehdotus hyväksytty KV Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa Hallinto-oikeuteen jätetty valituksia. YK 8. Yleiskaava Alpuminkankaan osayleiskaava TEKLA Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy TEKLA Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee 2014 YHTEYSTIEDOT Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari p / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p / kaavoitusinsinööri Eriia Laru p etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa