YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2016 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2016 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Keskustan näkymä YLEISTÄ Vähäkankaan raitti YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleisja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL ASEMAKAAVA MRL Ranta-asemakaava MRL Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna Lisätietoja: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen: 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ensimmäisessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: -energiatuotanto ja siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) -kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, -luonnonympäristö, (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) -liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on nähtävillä Toisessa vaihemaakuntakaavassa kästellään: Kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja se on päivitetty Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan alueiden käyttöä seuraavien teemojen osalta Pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Tarvittavat päivitykset ja täydennykset, mm Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä ja maankäyttö, logistiikka-alueet ja tuulivoima-alueet, Vaalan ja Himangan maankäytön tarkistukset. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla wwwosoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote Maakuntakaava 1. vaihekaava, hyväksytty maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta Ote Maakuntakaavan 2. vaihekaavaehdotus Ylivieskan kohdalta

4 4 YLEISKAAVOITUS Y1 Niemelänkylä KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y2 Keskusta KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Käsittely yleiskaavojen yhteydessä (Y4 ja Y5) Y4a Vähäkangas KV Hyväksyminen Y4b Vähäkangas Sorvisto 2040 Uudistaminen vireillä TEKLA Y5 Raudaskylä KV Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y6 Ojakylä Savela KV Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y7 Pajukosken tuulivoimapuisto KV Hyväksyminen Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto KV Hyväksyminen / Valitus > HO:sta päätös valitus > KHO Y9 Alpuminkangas osayleiskaava KV Hyväksyminen / valitus > HO Y10 Pajukoski II tuulivoimapuisto TEKLA Vireille Y 11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA Vireille Kuva: Yleiskaava-alueet kartalla

5 5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pinta-ala noin 1300 ha. Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa on , pinta-ala noin 2900 ha. Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväsksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavasta jätettiin valituksia hallinto-oikeuteen Hallinto-oikeus jätti valitukset huomioimatta, päätös Yleiskaavan hyväksymispäätös ei ole saavuttanut lainvoimaa. Y9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2030 Kaavoitus vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 12 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. Kuva: Sijainti Kuva: Hyväksytty kaavaehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 Kaavoituksen lainvoimaisuus: Hallinto-oikeuteen on jätetty 2 valitusta. Yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa.

6 6 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT Y10 PAJUKOSKI II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Y11 URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Kaavoitus etenee Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaava- alue sijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi. Y4b VÄHÄKANGAS-SORVISTO 2040, vireille TEKLA Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 2740 ha ja alueella on noin 300 taloutta, joissa asuu yhteensä noin 800 asukasta. 1. Suunnittelualueesta Vähänkankaan oikeusvaikutukseton, vuonna 1982 hyväksytty, yleiskaava-alue, pinta-alaltaan noin 1200 ha, sijoittuu Ylivieskan kaakkoisosaan keskustasta Nivalaan päin rajoittuen lännessä Keskustan osayleiskaava-alueeseen (Soukka), lounaassa Kalajokeen. Asutus on kyläteiden varsilla. Tähän alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittävää Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta 774 ha. 2. Suunnittelualueeseen kuuluva osa valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, pintaalaltaan noin 1978 ha, rajautuu lounaassa likimäärin Savontiehen ja siitä alueesta noin 774 ha on ollut mukana jo vuoden 1982 osayleiskaavan alueessa. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat Vähänkankaan kyläalueen lisäksi asumisen tihentymät Sorvisto-Visuri, Huhtapuhto, Marjapuhto, Sorvoja, Pylväsperä ja Ängeslevä. 3. Suunnittelualueen aluerajauksessa on mukana myös osa. Kalajoen vesistöalueesta, Ylivieskan lentokenttäalue ympäristöineen noin 199 ha ja Pyykankaan asumistihentymä noin 138 ha.

7 VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaava-alue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pinta-alaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna Y6 OJAKYLÄ-SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Osa alueesta on rajattu mukaan Vähänkangas-Sorvisto 2040 osayleiskaavan, joka on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Loppuosa kulttuurimaisema-alueesta käsitellään Raudaskylän yleiskaavatyön yhteydessää VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain. Ajanjaksolla tavoitteeseen on päästy ja tavoite on ylittynyt. Vuonna 2015 väestökasvun tavoite alittui ( 0,5 % =/ 75 henkilöä eli alitus 16 henkilöä). Vuoden 2016 elokuussa väestökasvu Ylivieskassa on 0,42 % ja vuoden loppuun mennessä puolen prosentin tavoitteeseen on mahdollisuus päästä. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % asukasta 0, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta - 0, asukasta + 0, asukasta + 0,42

8 Kaupungin tonttitilanne Yhteensä luovutettavia tontteja on ( ) 22 kpl, joista omakotitontteja 19 ja pari- ja rivitalotontteja kolme (3). Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa 8 Kuva: Hollihaka Kurulan alueen neljä (4) AO-tonttia Omakoti- ja paritalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue Kuva: Kaupungin tonttitarjontaan 3 tonttia (AP ja AR) pari- ja rivitalorakentamiseen sekä 15 omakotitonttia (AO). Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki myönsi vuonna 2015 kuusi suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.

9 Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit. 9 Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupunginosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Kaupungin omistuksessa on kaavoitettuja rakentumattomia tontteja yhteensä kuusi. - Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on hyväksytty kaavamuutos Asemakaavasta on jätetty valitus hallinto-oikeuteen. Kyseiselle alueelle on osoitettu kaupungille kaksi AK- tonttia, joista on tehty esisopimukset rakennusliikkeiden kanssa. - Hakalahden (2.) kaupunginosasta varataan esisopimuksella kolme kerrostalotonttia rakennusliikkeelle. Asemakaavaalueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja.

10 10 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat Kaisaniemi, Korttelin 5 osa sekä puistoalueen osa 2. Kaisaniemi, korttelin 46 osa, Kaarnakuja 3. Koskipuhto, Savontie Ruutihaantie 4. Kaisaniemi 6-25,26 Koulukeskus 5. Toivonpuisto Safaripuisto 6 Pyörreperä, I vaihe a. Savarin liiketontti 7. Keskusta 32 osa ja 34 asuntoalue Ak-muutos ei ole lainvoimainen ( Valitus Hallintooikeudessa) 8. KAAPO- hanke Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Laji Ak-muutos Ak-muutos Akmuutos Akmuutos Akmuutos Asemak Akmuutos Raportti 2016 Vireillä olevat asemakaavat Keskusta 1-5, 24 ja Hakalahti, Rahkoranta b II vaihe 3. Keskusta 1-51 osa 4. Männistö, Hautausmaa 5. Männistö, Olmala 2. vaihe 6. Keskusta, Asemanseutu 7. Pyörreperä, osa,26 ja katualue 8. Pyörreperä, II vaihe Savarin asuntoalue 9. Toivonpuisto Salmiperäntien itäpuoli asuntoalue 10. Hollihaka Kurula II, asuntoalue Kurula III, asuntoalue Kaisaniemi Lampin asuntoalue Laji Vaihe Ak-muutos ODOTTAA Asemak ODOTTAA Ak-muutos LUONNOS Asemak ODOTTAA Asemak Luonnos Asemak Ak-muutos LUONNOS Ak-muutos VIREILLÄ Ak-muutos LUONNOS Akmuutos EHDOTUS Asemak LUONNOS VIREILLE kaavoitus Keskusta Kirkkopuisto ja lähiympäristö Asuntoalueet 2. Hakalahti Kortteli 2-23 (YS II), osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto 3. Männistö Taanila alueen osa asuntoalue 4. Toivonpuisto Salmiperäntien länsipuoli asuntoalue 5. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet - Männistö (8.) Atria ja - Koskipuhto (3.) Hamari Laji Ak-muutos Asemak Asemak Asemak Hanke suunnitelma pohjana -Asemak -Ak-muutos 11. Pyörreperä Savarin laajennusalue Teollisuuden ja kaupan alue Asemak EHDOTUS 12. Kivioja asuntoalue Koskipuhto vesialue ym Asemak Ak-muutos VIREILLÄ 13. Koskipuhto Kortteli 3-19 Ak-muutos LUONNOS

11 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 11

12 12 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT Kaisaniemen kaupunginosan (6.) kortteli 5 ja 6 osat sekä niihin liittyvä puistoalue. Asemakaavan muutos, vireille TEKLA Aluetta rajaa Mäntykuja ja Pajutie. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Kaisaniemen kaupunginosan (6.) korttelin 46 osa sekä puistoalue ja yleiselle jalankululle varattu alue. Asemakaavan muutos, vireille TEKLA Alue sijaitsee Kaarnakujan varrella. Asiaa on käsitelty , jolloin teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Koskipuhdon kaupunginosan (3.) kortteli45 sekä osia kortteleista 3 ja 44 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutos, vireille TEKLA Aluetta rajaa Ruutihaantie ja Savontie. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen KAISANIEMI, 6. kaupunginosa, korttelit 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheilu- liikenneja katualueita. Vireille TEKLA Suunnittelualuetta, pinta-alaltaan noin 11,7 ha, rajaa Visalantie, Mäntykankaantie, Kuusitie ja Mäntytie ja sille sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan Ammattiopisto JEDU. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavan muutos lainvoimainen

13 13 5.TOIVONPUISTO, 9. kaupunginosa, Safarinpuisto, asemakaavan muutos Vireille: TEKLA , Savontien, Salmiperäntien, Ankkatien ja Hotelli Käenpesän AL 1 - tontin rajaamana. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavan muutos lainvoimainen PYÖRREPERÄ, 10. kaupunginosa, asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) 1. VAIHE: Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 1,0315 ha. Lidl:n KM-5 liikekorttelialue. Hakatien ja Savarinväylän risteyksen eteläpuoli. Asemakaava ja -muutos hyväksytty KV Asemakaavan muutos lainvoimainen KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 34, osa kortteleista 32 ja 41, torialue ja sekä katu- ja puistoalueet Kaavoitus vireille TEKLA Aluetta rajaa Valtakatu, Vieskankatu, Virastokatu, Kirkkotie ja Kauppakuja. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavan muutoksesta on valitettu hallintooikeuteen. Asemakaavamuutos ei ole lainvoimainen. 8. KAAPO-hanke Kaupunki- ja kuntakeskukset pohjoisessa Hanke käynnistettiin Raportti valmistui Kaavoitus hankkeen pohjalta tehdään kaupungin omana työnä Hamari Atria

14 14 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2016 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.kaupunginosa, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi

15 15 2. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. 2b 2b 2a Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH : Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin KV b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee Alueella on yksityinen maanomistus: kaavoitus edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia

16 3. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 51 osa asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. 16 Vuonna 1974 kaavoitettu alue sijoittuu Valtakadun ja Kyöstintien väliselle alueelle ja on pinta-alaltaan noin 0,69 ha ja se on rakentunut omakotialueena. Kaupunki omistaa korttelista tontit 3 ja 4, joilla toisella on vanha omakotirakennus, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen on valmisteltu osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja on ollut nähtävillä Luonnoksissa (kaksi vaihtoehtoa) alueelle on esitetty tiivistä pientaloaluetta (AKR II) tai vaihtoehtoisesti pienkerrostaloaluetta (AK II-IV) Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu tiivis pientalovaltainen asuinalue (AP). Korttelin 51 yksityisten maanomistajien kanssa on neuvoteltu vuonna 2010, jolloin kaavoituksen etenemistä siirrettiin. Kaavamuutos etenee korttelin 51 tonttien 3 ja 4 osalta sekä niihin liittyvän puistoalueen osalta ja muutoin kaavoitus keskeytetään. Kaavan valmisteluaineisto uudelleen nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Uudelleen nähtäville asetettavassa valmisteluvaiheen luonnoksessa on mukana vain kaupungin maanomistus ja asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueen AK- tontti 51-5, pinta-ala 0,4505, tonttitehokkuus e= 0,50. kerroslukumäärä II-V. Kaavoitus etenee 2016

17 17 4. MÄNNISTÖ 8. kaupunginosa, hautausmaa, asemakaava Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Vuonna 2015 on Ylivieskan osalta käynnistynyt KAAPO- hanke, joka käsittelee aihetta: Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa. Ylivieskan osalta käsitellään aihetta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet. Atrian alue on mukana toisena aluekohteena. Atrian alue on yksityisessä omistuksessa ja kaavoitus edellyttää kaavoitusmaankäyttösopimusta maanomistajan kanssa. Kaavoitus on keskeytyksissä.

18 18 5. OLMALAN ALUEEN asemakaava II- vaihe Vireille: KV Vireilletulovaiheen aluerajaus on esitetty allaolevassa kuvassa, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 1) Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina (I - II vaiheet). 2) Asemakaavan I -vaihe hyväksyttiin kaupungin valtuustossa noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupunki omistaa 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 3) Asemakaavan II - vaiheessa laaditaan asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Alue on yksityisten omistuksessa. Olmalan asemakaavan I - vaihe hyväksyttiin Olmalan asemakaavan II vaiheen luonnos KV nähtävillä II- vaiheen luonnokseen perustuen käydään kaavoitus- maankäyttösopimusneuvottelut Kaavoitus etenee

19 19 6. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut ja Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rakennemallit esiteltiin KH ja ne olivat nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä Ohjausryhmä ja valtuustoseminaari , mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla.

20 20 Ohjausryhmä liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin - ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot - varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. - Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). - Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin - Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus : - Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus eteni kaavarunkotyön pohjalta rakennusinventointi Kaavoitus etenee kaavatyön kilpailutus/ konsultin valinta tai omana työnä - kaavaluonnos /- ehdotus

21 21 7. PYÖRREPERÄ, 10. KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Alueella on voimassa ja hyväksytyt asemaavat Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a). Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k- m 2 suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m 2 tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Tavoitteena on Savarin kaupalliseen alueeseen kiinteästi liittyvien rakentumattomien liike- ja teollisuustonttien rakentuminen tilaa vievän kaupan alueina. Lakimuutoksen siirtymäkausi antaa Ylivieskan kaupungille mahdollisuuden uudistaa asemaakaavaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, joten tällä kaavamuutoksella tarkastellaan kortteleiden 24 ja 26 tonttien käyttötarkoituksen muuttamista lakimuutoksen siirtymäsäännökseen perustuen. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee

22 22 8. Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarin alueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä 2014 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva (Tekla ) asemakaavoitus eteni I - VAIHEESEEN : Suunnittelualueen koko noin 1,0315 ha. Kaavoituksella muodostettiin liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitettiin sijoitettavaksi 2450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl, joka on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa. Kaavasuunnittelun pohjana käytetttiin liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Alue rajautuu Hakatien liikenneympyrään, Hakatiehen ja Savarinväylään Asemakaava I-vaihe hyväksyttiin KV

23 23 II - VAIHE: Pyörreperän Savariin sijoittuva suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 17 ha. Suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa ja rakentuneita pihapiirejä. Alue kaavoitetaan yleiskaavaan perustuen asuntoalueeksi (APt) sekä mahdollisesti palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1). Kaavoitus etenee Vuonna 2017 maanhankinta / maankäyttösopimukset Kaupunki omistaa alueelta 2,7 hehtaaria raakamaata. Muutoin suunnittelualue on yksityisten omistuksessa, josta rakentuneita pihapiirejä 20 kpl ja raakamaa-aluetta noin 5,3 ha. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. 9. Toivonpuiston (9.) kaupunginosan asemakaavaton alue ja asemakaavamuutos koskien Toivonpuiston (9.) kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 5,3013 hehtaaria ja sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Toivonpuiston (9.) kaupunginosassa Salmiperällä. Aluetta rajaa lännessä kaavaton asuntoalue, pohjoisessa asemakaavoitettu pientaloalue, idässä Hyypänkallion puistoalue ja etelässä rautatiealue. Asemakaava ja asemakaavan muutos asuntoalue. Suunnittelualueesta on asemakaavatonta noin 4,8880 ha. Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,4 ha, on hyväksytyn asemakaavan mukaisesti Hyypänkallionpuiston urheilu- ja lähivirkistyspalvelujen aluetta. Suunnittelualueesta on kaupungin omistuksessa noin 1,20 hehtaaria ja kaavattomalla pientaloalueella on 4 yksityisessä omistuksessa olevaa rakennuspaikkaa rakennuksineen. Suunnittelualueelta on paikallinen rakennusliike hankkinut omistukseensa noin 1,57 hehtaaria, jota koskien on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus sekä maankäyttösopimusluonnos. Suunnittelualue on pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupungilla ei ole merkittävää maanomistusta. Yleiskaava Kaavaluonnos nähtävillä Melu- ja tärinäselvitys heinäkuu 2016 Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen syksy 2016

24 Hollihaka (5. kaupunginosa) ja Kaisaniemi (6.) kaupunginosa asemakaavaton alue ja osa asemakaava muutos. (Kurula II, Kurula III ja Lampinalue). Kaavoitus vireille: oite TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 47,9 hehtaaria ja ovat yleiskaavassa osoitettu asuinpientaloalueena niihin liittyvine virkistyalauevarauksineen. Alue sijoittuu rajoittuen Kaisaniemen ja Hollihaan kaupunginosien asemakaavoitettuihin pientaloalueisiin. Alueet ovat saavutettavissa Visalantieltä ja Alpuumintieltä. Asemakaava ja asemakaavamuutos asuntoalue. Suunnittelualueesta on kaupungin omistuksessa noin 37,7 hehtaaria. Alueella on 10 yksityisten omistamaa pihapiiriä rakennuksineen. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavoitus etenee syksyllä 2016

25 11. Pyörreperä (10.) kaupunginosa asemakaavaton alue. (Savarin laajennusalue) Kaavoitus vireille: , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 32,4 ha ja sijoittuu kiinteästi olevaan kaupunkirakenteeseen Savontien eteläpuolelle noin 2-3 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Alue rajoittuu lännessä Pohjolantiehen ja Savarin liikealueeseen. 25 Suunnittelualueella toimii kaksi merkittävää yritystä: Kortteen Konepaja Oy kaupungilta vuokraamalla alueella ja Alutec Oy omistamallaan rakennuspaikalla, Yritysten laajennustarpeet on jatkossa huomioitava. Tarkoituksena on myös lisätä kaupungin teollisuustonttivarantoa Valtatie 27 (Savontie) varteen, jolta alue on hyvin saavutettavissa. Alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Alue on osayleiskaavassa merkitty ympäristöhäiriötätuottamattoman teollisuuden alueeksi (TY-1 ) sekä palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1). Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen 2016

26 Kivioja (4.) kaupunginosan asemakaavaton alue Kaavoitus vireille: , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 21,1 ha, josta kaavamuutosalue on noin 0,36 ha. Alue sijaitsee pääosin Kiviojalla noin kahden kolmen kilometrin etäisyy dellä kaupungin ydinkeskustasta Kiviojantien molemmin puolin rajautuen pohjoisessa rautatiealueeseen, idässä kaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajokeen ja lännessä asemakaavoitettuun Kiviojan pientaloalueeseen. Alueessa on mukana 0,36 hehtaarin kaavamuutosalue, jossa Koskipuhdon ja Kiviojan kaupunginosan vesialuetta sekä Kiviojan puistoaluetta ja rautatiehen rajoittuen suojaviheraluevaraus ( EV), asemakaava hyväksytty Kaupunki on hankkinut suunnittelualueesta omistukseensa Kiviojan alueelta raakamaata ajanjaksolla noin 10,5 ha. Alueelle sijoittuu yhdeksän rakennettua pihapiiriä. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. Kaavoitettava pientaloalue tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon, liikenneverkkoon ja teknisiin verkkoihin. Suunnittelualue on kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ydinkeskustasta. Kaavoitus etenee 2016

27 Koskipuhto (3.) KAUPUNGINOSA kortteli 3-19 asemakaavamuutos. Kaavoitus vireille: , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,8199 ha, joka kokonaisuudessaan osoitetaan: Lähipalvelujen korttelialueeksi (PL-2). Alueelle voi sijoittaa hoivapalvelujen tiloja. Kortteliin muodostetaan kaksi tonttia ja kummallekin tontille osoitetaan rakennusoikeutta 1200 k-m 2 eli yhteensä 2400 k-m 2. Kerroslukuna korttelialueella on I. Autopaikoitukseen on osoitettava työntekijöille vähintään 8 ap / tontti sekä vierasautopaikkoja vähintään 4 ap/ tontti. Kortteliin osoitetaan autopaikkoja yhteensä 24. Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Aluetehokkuudeksi muodostuu 0,29 eli se säilyy lähes ennallaan (lisäystä aikaisempaan 12 k-m 2 ). Paikoitusaluetta (LP) muutetaan PL-2 korttelialueeksi 0,2230 ha. Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavoitus etenee 2016

28 VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA Keskusta (1. kaupunginosa) Kirkkopuisto ja lähiympäristö Asemakaavamuutos Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Hakalahti (2. kaupunginosa) Kortteli 2-23 (YS II), osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto Asemakaavamuutos Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Männistö (8. kaupunginosa) Taanilan osa-alue 1. vaihe Asemakaava asuntoalue Yksityisten maanomistajien aloite. Kaupungilla ei ole alueella merkittävää maanomistusta. Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperä Salmiperäntien länsipuoli Asemakaava asuntoalue Kaupungin maanomistus noin 10 ha Yksityinen raakamaa-alue n 6,7 ha Rakentuneet pihapiirit noin 10 kpl Vireille: teknisten palveluiden lautakunta

29 29 5. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Hankesuunnitelma pohjana tulee laadittavaksi : 1. Asemakaava: Asuntoalue (AP) Hamari 2. Ak-muutos: Asuntoalue (AP-t) Atria Hamari Hamarin mylly ja sen lähiympäristö. Alueen omistaa pääosin Rakennuspalvelu Salmela Ky ( ). Alueeseen rajoittuu myös muuta yksityistä maanomistusta ja kaupungin maanomistusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP). Kaavoitus etenee ja edellyttää maankäyttö-/ kaavoitussopimusta Ns Atrian kiinteistön alue. Alueen omistaa pääosin Itikka - Lihapolar Oy (TT- tontti p-ala 3,1 ha). Alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, (TT). Alue ei ole alkuperäisessä käytössä teollisuustilana. Kiinteistöllä olevaa rakennuskantaa käytetään satunnaisesti toimijan logistiikkaa palvelemaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP-t). Kaavoitus etenee ja edellyttää maankäyttö- /kaavoitussopimusta

30 30 KAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 2. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 3. AK -muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue Hollihaka 5. kaupunginosa Kurula II ja Kurula III Kaisaniemi 6. kaupunginosa Lampin alue Pyörreperä 10.kaupunginosa Savarin laajennusalue KH TEKLA TEKLA Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä Valmisteluaineisto nähtävilä luonnos vaihtoehdot A ja B Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko Kaavoitus etenee 2017 Vireillä Kaupungin maanomistus pääosin Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavoitus etenee 2016 Vireillä Kaupungin maanomistus noin 21 ha, yksityinen noin 11 ha Valmisteluaineisto nähtävillä Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Asuntoaluetta (AP, VL) Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemissuunta Teollisuusaluetta (TY-1) Saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaavoitus etenee 2016 AK 4. AK -muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Koskipuhto 3. kaupunginosa Y- kortteli 19 ja LPalue TEKLA Vireillä Kaupungin maanomistus Valmisteluaineisto nähtävillä Asuntoaluetta (AK,VL) AK 5. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 51 KH KaavoItuskatsaus TEKLA Kaavoitus etenee 2016 Vireillä Valmisteluaineisto nähtävillä: vaihtoehdot 1 ja Neuvottelut maanomistajien kanssa Keskustan kaavarunko 2013 Uudelleen nähtäville Asuntoaluetta ( AP-t) Kaavoitus etenee 2016

31 31 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 6. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien itäpuoli TEKLA Vireillä Yksityisten maanomistus pääosin Valmisteluaineisto nähtävillä Meluselvitys 2016 Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) AK 7. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1. kaupunginosa Kirkkopuisto lähiympäristö Kaavoitus etenee 2016 Vireille Kaavoitus etenee 2016 Julkisten palvelujen alue, virkistysalue, asuntoalue (PY, V, AK) AK 8. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kivioja 4. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa TEKLA Vireillä Kaupungin maanomistus pääosin yksityisten maanomistus/ sopimukset Asuntoaluetta (AP, VL, W) Kaavoitus etenee 2016 AK 9. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 10. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 11. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Olmala II- vaihe asemakaavaton alue Pyörreperä 10. kaupunginosa Kortteli 24 ja 26 osa ja katualue Pohjolantie Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue Kaavoituskatsaus 2007 KV TEKLA TEKLA TEKLA TEKLA Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain I-vaihe hyväksytty II- vaihe Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen 2017 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee 2017 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee vaiheittain I- vaihe hyväksytty - Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) Teollisuusaluetta (TY-1), Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1) Palvelujen, kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue (C-3) Asuntoaluetta (A-t) II- vaihe Asuntoalue ym. II- vaihe: Kaavoitus etenee 2017 AK 12. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 13. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Hakalahti 2.kaupunginosa Kortteli 2-23 (YSII) osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien länsipuoli TEKLA Vireille Kaavoitus etenee 2017 Vireille Kaupungin maanomistus Kaavoitus etenee Julkisten palvelujen alue (PY) Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL)

32 32 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 14. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 15. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 AK 16. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Männistö 8. kaupunginosa Taanilan osa-alue Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 5 (AL 1 ) Kortteli 24 (ALK) Kortteli 25 (AO 2 ) Hakalahti 2. kaupunginosa TEKLA KV KH KV Vireille Aloite maanomistajilta Yksityinen maaomistus pääosin. Kaavoitus etenee Vireillä Keskustan kaavarunko Etenee, kun keskustan kehittämisen hankkeet tiedossa Kaavoitus odottaa Vireillä Yksityinen maanomistus pääosin Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin Asuntoaluetta (AP, VL) Keskustatoimintojen aluetta C-1 Asuntoaluetta (AP,AK) 2 b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee AK 17. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 18. Asemakaava EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Männistö 8. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa TEKLA 2015 Viranhaltijapää tös tiedoksi KH KAAPO- hanke Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Atrian kiinteistön alue Hamarin mylly ja lähiympäristö Hankesuunnitelma raportti valmistui Kaavoitus suunnitelman pohjalta, kun aluehankeet ovat ajankohtaisia Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian ja entisen ns. Autorastin korttelien uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Asuntoalue (AP) Asuntoalue (AP) Hautausmaa-alue (EH)

33 33 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava YK 6. Yleiskaava Ylivieska Vähäkangas-Sorvisto osayleiskaava tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty Ojakylä-Savela osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty I - vaihe 2016 II vaihe TEKLA Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä. Vähäkankaan (YK 4) osayleiskaavatyön yhteydessä Raudaskylän (YK 5) osayleiskaavatyön yhteydessä Vireilletulo. Kaupungin kaavoitus Suunnittelualueen rajaaminen Arkeologinen inventointi Luontoselvitys Asukkaiden tavoitteet Kysely (Harava 2016) Rakennusinventointi ( maakuntakaava 2015) Paikallisesti arvokkaat rakennukset Kulttuurimaisemainventointi ( maakuntakaava 2015) Selvitys maataloudesta kylä-alueella Konsultin valinta ja vireilletulo Konsultin valinta ja vireilletulo YK 7. Yleiskaava Tuomiperän Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV Hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia jotka HO hylkäsi Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa. YK 8. Yleiskaava Alpuminkankaan osayleiskaava TEKLA TEKLA Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa Hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia YK 9. Yleiskaava YK 10. Yleiskaava Pajukosken (II) laajennusalue Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Urakkanevan Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA TEKLA siirrettin Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

34 34 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. KAAVAPROSESSI Yleis- ja asemakaavat sekä asemakaavamuutokset laaditaan vaiheittain: 1. vaihe - aloitus - alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloite kaavan laatimiseksi voi tulla maanomistajalta, kaupungilta, asukkaalta tai muulta osalliselta. Kaupunki voi kaavoittaa omistamaansa maata tai yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen käynnistämiseksi. Kaavoitus tulee vireille kuulutuksella. Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä ehdotusvaiheeseen saakka. OAS on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 ) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. 2. vaihe valmisteluvaihe - luonnos - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Useimmista kaavoista laaditaan luonnos ennen varsinaista kaavaehdotusta. Kaavaluonnos hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 14 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Tuolloin voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävilletulosta ilmoitetaan maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse sekä muille osallisille lehtikuulutuksin. 3. vaihe ehdotusvaihe ehdotus- täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään ja laaditaan vastineet mielipiteisiin. Sen jälkeen kaavaehdotus hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi kirjallisten muistutusten esittämistä varten. 4. vaihe - hyväksyminen Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella voidaan vielä tehdä pieniä tarkistuksia kaavaan ja laaditaan vastineet saatuun palautteeseen. Tämän jälkeen kaava viedään hyväksyttäväksi. Merkitykseltään vähäiset kaavatt hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suurin osa kaavoista hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valitusaikana valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan lehtikuulutuksella valitusajan päätyttyä - tai mikäli mahdollisesti tehty valitus hylätään.