YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2017 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Keskustan näkymä YLEISTÄ YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleisja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL ASEMAKAAVA MRL Ranta-asemakaava MRL Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna Lisätietoja: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen: 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ensimmäisessa vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin: -energiatuotanto ja siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) -kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, -luonnonympäristö, (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) -liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus on nähtävillä Toisessa vaihemaakuntakaavassa kästellään: Kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja se on päivitetty Luonnos on ollut nähtävillä Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan alueiden käyttöä seuraavien teemojen osalta Pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Tarvittavat päivitykset ja täydennykset, mm Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä ja maankäyttö, logistiikka-alueet ja tuulivoima-alueet, Vaalan ja Himangan maankäytön tarkistukset. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla wwwosoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote Maakuntakaava 1. vaihekaava, hyväksytty maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta Ote Maakuntakaavan 2. vaihekaavaehdotus Ylivieskan kohdalta

4 4 YLEISKAAVOITUS Y1 Niemelänkylä KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y2 Keskusta KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Käsittely yleiskaavojen yhteydessä (Y4 ja Y5) Y4a Vähäkangas KV Hyväksyminen Y4b Vähäkangas Sorvisto 2040 Uudistaminen ja laajennus vireille TEKLA Y5 Raudaskylä KV Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y6 Ojakylä Savela KV Hyväksyminen, oikeusvaikutukseton Y7 Pajukosken tuulivoimapuisto KV Hyväksyminen Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto KV Hyväksyminen Y9 Alpuminkangas osayleiskaava KV Hyväksyminen, oikeusvaikutteinen Y10 Pajukoski II tuulivoimapuisto TEKLA Vireille Y 11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA Vireille Y11 Urakkanevan tuulivoimapuisto TEKLA Vireille

5 5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pinta-ala noin 1300 ha. Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa on , pinta-ala noin 2900 ha. Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle on jätetty valitus, jolla haetaan kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on jätetty valitus, jolla haetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen numero 16/0018/1 kumoamista Tuomiperän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt , että valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Yleiskaava on saanut lainvoiman Y9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA 2030 Kaavoitus vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 12 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. Kuva: Sijainti Kuva: Hyväksytty kaavaehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Alpuminkankaan osayleiskaavan Kaavoituksen lainvoimaisuus: Hallinto-oikeuteen on jätetty 2 valitusta. Yleiskaava on saanut lainvoiman 2017.

6 6 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT Y10 PAJUKOSKI II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Y11 URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Kaavoitus etenee Valmisteluaineisto nähtävillä Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaava- alue sijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi. Y4b VÄHÄKANGAS-SORVISTO 2040, vireille TEKLA Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 2740 ha ja alueella on noin 300 taloutta, joissa asuu yhteensä noin 800 asukasta. 1. Suunnittelualueesta Vähänkankaan oikeusvaikutukseton, vuonna 1982 hyväksytty, yleiskaava-alue, pinta-alaltaan noin 1200 ha, sijoittuu Ylivieskan kaakkoisosaan keskustasta Nivalaan päin rajoittuen lännessä Keskustan osayleiskaava-alueeseen (Soukka), lounaassa Kalajokeen. Asutus on kyläteiden varsilla. Tähän alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittävää Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta 774 ha. 2. Suunnittelualueeseen kuuluva osa valtakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, pintaalaltaan noin 1978 ha, rajautuu lounaassa likimäärin Savontiehen ja siitä alueesta noin 774 ha on ollut mukana jo vuoden 1982 osayleiskaavan alueessa. Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat Vähänkankaan kyläalueen lisäksi asumisen tihentymät Sorvisto-Visuri, Huhtapuhto, Marjapuhto, Sorvoja, Pylväsperä ja Ängeslevä. 3. Suunnittelualueen aluerajauksessa on mukana myös osa. Kalajoen vesistöalueesta, Ylivieskan lentokenttäalue ympäristöineen noin 199 ha ja Pyykankaan asumistihentymä noin 138 ha.

7 VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaava-alue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pinta-alaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna Y6 OJAKYLÄ-SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km 2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen aloitetaan kaava-alueen rajauksen määrittämisellä sekä selvitysten (luontoselvitys, arkeologinen selvitys, rakennettu kulttuuriympäristö) laatimisella. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Osa alueesta on rajattu mukaan Vähänkangas-Sorvisto 2040 osayleiskaavan, joka on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Loppuosa kulttuurimaisema-alueesta käsitellään Raudaskylän yleiskaavatyön yhteydessää VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain. Ajanjaksolla tavoitteeseen on pääsääntöisesti päästy ja tavoite on ylittynyt, vain vuonna 2015 väestökasvun tavoite alittui. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % asukasta 0, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1,26

8 8 Kaupungin tonttitilanne Yhteensä varattavia tontteja on ( ) 26 kpl, joista omakotitontteja (AO) 21 kpl ja pari- ja rivitalotontteja (AP ja AR) 5 kpl. Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa Kuva: Hollihaka Kurulan alueen kolme AO-tonttia. Omakoti- ja paritalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue Kuva: Männistö Olmalan alueen viisi AP- ja AR-tonttia sekä 16 AO-tonttia.

9 9 Omakotitontit : Toivonpuisto (9.) kaupunginosan Salmiperän alue Kuva: Toivonpuisto Salmiperän alueen kaksi AO-tonttia Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki myönsi vuonna 2016 kymmenen suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.

10 10 Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit ( vähentyneet neljällä tontilla vuodesta 2016). Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupunginosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Kaupungin omistuksessa on kaavoitettuja rakentumattomia AK-tontteja yhteensä neljä. - Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on hyväksytty kaavamuutos Kyseiselle alueelle on osoitettu kaupungille kaksi AK- tonttia, joista toisesta on tehtiin kauppa vuonna 2017 rakennusliikkeen kanssa.ja toinen on varattavissa. - Hakalahden (2.) kaupunginosasta varataan esisopimuksella kolme kerrostalotonttia rakennusliikkeelle. Asemakaava-alueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja.

11 11 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat Hyväksytyt yleiskaavat Laji Vireillä olevat asemakaavat 2017 Laji Vaihe VIREILLE kaavoitus Laji 1. Koskipuhto Kortteli Keskusta Kortteli 1-51 osa 3.Toivonpuisto Salmiperäntien itäpuoli asuntoalue 4. Pyörreperä Koskipuhto Savarin laajennusalue Teollisuuden ja kaupan alue 5. Keskusta Kortteli 34 osa kortteleista 33 ja 41 katualuetta 6. Hollihaka Kurula II, asuntoalue Kurula III, asuntoalue Kaisaniemi Lampin asuntoalue 7. Hakalahti Kortteli 2-23 (YS II), osa korttelista 2-24 (AL-2) ja Takkulanpuisto Ak-muutos HYVÄKSYMINEN Ak-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 Asemak. ja AK -muutos HYVÄKSYMINEN 2017 Asemak. ja Ak -muutos HYVÄKSYMINEN 2017 AK- muutos HYVÄKSYMINEN KV 2015 HO 2017 Asemakaava ja Ak-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 AK-muutos HYVÄKSYMINEN 2017 AK-muutos HYVÄKSYMINEN Keskusta Korttelit 1-5, 24 ja 25 2b. Hakalahti, II vaihe Rahkoranta asuntoalue 3. Männistö, Hautausmaa 4. Männistö, Olmala II vaihe, asuntoalue 5. Keskusta, Asemanseutu 5a I- vaihe: Keskusta ja Koskipuhto Asemakatu ja radan alitus 6. Pyörreperä, Kortteli osa,26 ja katualue 7. Pyörreperä, II vaihe Savarin asuntoalue 8. Keskusta Kortteli 31 ja osa korttelista 32 sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita. Kirkkohanke. 9. Kivioja asuntoalue Koskipuhto vesialue ym 10: Puuhkala Korttelin 2 osa sekä katu- ja puistoaluetta. Sievintien liikennealuetta Ak-muutos ODOTTAA Asemak ODOTTAA Asemak ODOTTAA Asemak LUONNOS Asemak VIREILLÄ Asemak. Ak-muutos LUONNOS Ak-muutos VIREILLÄ Ak-muutos LUONNOS Ak-muutos VIREILLE Asemak Ak- muutos VIREILLÄ AK-muutos Asemakaava EHDOTUS HYVÄKSYMINEN Koskipuhto Raision teollisuusalueen laajentaminen 2. Männistö Taanila I -alueen osa asuntoalue /yhtenäiskoulu 3. Toivonpuisto Salmiperäntien länsipuoli asuntoalue 4. Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Asuntoalueet Männistö (8.) Atria Koskipuhto (3.) Hamari 5. Rautatiesilta Valtatie 27 rautatien ylitys 6.Hollihaka Asuntoalue liittyen kortteleihin 4-6 Asemakaava Ak-muutos Asemakaava Asemakaava Hanke suunnitelmaan perustuen AK-muutos Asemakaava AK-muutos AK-muutos Yksityinen aloite ja kaupunki

12 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 12

13 13 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT KOSKIPUHTO, (3.) KAUPUNGINOSA, kortteli 3-19 asemakaavan muutos. Kaavoitus vireille: Tekla Aluetta rajaa Mikontie ja Koskipuhdontie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavan muutos lainvoimainen KESKUSTA, (1.) KAUPUNGINOSA, kortteli 51 osa asemakaavan muutos Vireille KH Aluetta rajaa Vieskankatu, Katajistonkatu ja Kyöstintie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavan muutos lainvoimainen TOIVONPUISTO, (9.)KAUPUNGINOSA, asemakaavaton alue ja asemakaavamuutos koskien Toivonpuiston (9.) kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Kaavoitus vireille TEKLA Aluetta rajaa Salmiperäntie ja rautatiealue. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavan muutos lainvoimainen

14 14 4. PYÖRREPERÄ (10.)KAUPUNGINOSA, asemakaava korttelit sekä katu-, lähivirkistys- ja liikennealuetta ja asemakaavamuutos koskien KOSKIPUHDON (3.) KAUPUNGINOSAN liikennealuetta Kaavoitus vireille TEKLA Aluetta rajaa Pohjolantie ja Savontie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavamuutos lainvoimainen KESKUSTA (1.)KAUPUNGINOSA asemakaava muutos kortteli 34,osa kortteleista 33 ja 41, sekä katualueita. Kaavoitus vireille TEKLA Aluetta rajaa Valtakatu, Vieskankatu, Virastokatu ja Kirkkotie. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavamuutos lainvoimainen HOLLIHAKA (5.) KAUPUNGINOSA ja KAISANIEMI (6.) KAUPUNGINOSA asemakaavaton alue (Kurula II, Kurula III ja Lampin alue) ja asemakaava muutos osa NIEMENRANNAN (7.) kaupunginosaa. Kaavoitus vireille: TEKLA Alue rajoittuu Kaisaniemen, Hollihaan ja Niemenrannan kaupunginosien asemakaavoitettuihin pientaloalueisiin. Alueet ovat saavutettavissa Visalantieltä ja Alpuumintieltä. Asemakaavamuutos hyväksytty KV Asemakaavamuutos lainvoimainen

15 15 7. HAKALAHTI (2.) KAUPUNGINOSA, kortteli 23 ja korttelin 24 osia, Takkulanpuisto asemakaavan muutos. (Hakalahden päiväkoti) Kaavoitus vireille: TEKLA Aluetta rajaa Katajistonkatu, Helaalankatu ja Hakalahdenkatu. Asemakaavamuutos hyväksytty KH KV Asemakaavamuutos lainvoimainen xx.xx.2017.

16 16 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2017 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.KAUPUNGINOSA, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi

17 17 2. HAKALAHTI 2. KAUPUNGINOSA, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. 2b 2b 2a Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH : Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin KV b Hakalahti, Rahkoranta, kaavoitus etenee Alueella on yksityinen maanomistus: kaavoitus edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia.

18 18 3. MÄNNISTÖ 8. KAUPUNGINOSA, hautausmaa, asemakaava Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Vuonna 2015 on Ylivieskan osalta käynnisti KAAPO- hankkeen, joka käsitteli aihetta: Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa. Ylivieskan osalta käsiteltiin aihetta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet. Atrian alue oli mukana toisena aluekohteena. Atrian alue on yksityisessä omistuksessa ja kaavoitus edellyttää kaavoitus- maankäyttösopimusta maanomistajan kanssa. Hanke valmistui vuonna Kaavoitus on keskeytyksissä.

19 19 4. OLMALAN ALUEEN asemakaava II- vaihe Vireille: KV Vireilletulovaiheen aluerajaus on esitetty allaolevassa kuvassa, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 1) Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina (I - II vaiheet). 2) Asemakaavan I -vaihe hyväksyttiin kaupungin valtuustossa noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupunki omistaa 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 3) Asemakaavan II - vaiheessa laaditaan asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Alue on yksityisten omistuksessa. Olmalan asemakaavan I - vaihe hyväksyttiin Olmalan asemakaavan II vaiheen luonnos KV nähtävillä II- vaiheen luonnokseen perustuen käydään kaavoitus- maankäyttösopimusneuvottelut Kaavoitus etenee

20 20 5. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut ja Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rakennemallit esiteltiin KH ja ne olivat nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä Ohjausryhmä ja valtuustoseminaari , mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla. Ohjausryhmä liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin

21 21 ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liikeja toimistorakennusten korttelialue (AL). Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin. Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus : Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus eteni kaavarunkotyön pohjalta 2015 Rakennusinventointi täydennettiin Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoitus etenee I -vaihe Asemakatu ja radan alitus (kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle Ratakadulle saakka), kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä.

22 22 6. PYÖRREPERÄ, 10. KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Suunnittelualueen rajaus 2012 Alueella on voimassa ja hyväksytyt asemaavat Kaavoitus etenee korttelin osalta muilta osin kaavoitus keskeytetään. Suunnittelualueen rajaus 2017 Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä , kaavamuutosalue oli rajattu laajemmaksi. Tarkoituksena oli tarkastella samassa yhteydessä Savariin sijoittuvan kortteleiden 26 ja 27 KLliiketonttien käyttötarkoituksen muuttamista KM- liiketonteiksi. Kaavoituksen luonnosvaiheeseen kaavamuutosalueesta on rajattu pois KL-3 korttelit ja 10-27, joiden osalta vireille laitettu kaavamuutos keskeytetään. Kaavamuutos käsittelee ainoastaan korttelin teollisuus- ja varastorakennusten alueita (T I), pinta-alaltaan noin 5,8 ha. Kaavamuutoksella tarkistetaan ja päivitetään alueen tonttien muodostus ja rakennusoikeudet maanomistajien ja toimijoiden tarpeiden mukaisiksi. Kaavoitus etenee korttelin osalta Valmisteluvaihe nähtäville syksyllä 2017.

23 23 7. Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarin alueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä 2014 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva (Tekla ) asemakaavoitus eteni I - VAIHEESEEN : Suunnittelualueen koko noin 1,0315 ha. Kaavoituksella muodostettiin liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitettiin sijoitettavaksi 2450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl, joka on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa. Kaavasuunnittelun pohjana käytetttiin liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Alue rajautuu Hakatien liikenneympyrään, Hakatiehen ja Savarinväylään. Asemakaava I-vaihe hyväksyttiin KV

24 24 II - VAIHE: Pyörreperän Savariin sijoittuva suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 17 ha. Suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa ja rakentuneita pihapiirejä. Alue kaavoitetaan yleiskaavaan perustuen asuntoalueeksi (AP-t) sekä mahdollisesti palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1). Kaavoitus etenee Vuonna 2017 maanhankinta / maankäyttösopimukset Kaupunki omistaa alueelta 2,7 hehtaaria raakamaata. Muutoin suunnittelualue on yksityisten omistuksessa, josta rakentuneita pihapiirejä 20 kpl ja raakamaa-aluetta noin 5,3 ha. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. 8. KESKUSTA (1.) KAUPUNGINOSA, kortteli 31 ja osa korttelista 32 sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita, asemakaavan muutos. ( Kirkkohanke). Kaavoitus vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 3, 18 ha, sijaitsee Keskustan (1.) kaupunginosassa rajautuen Kalajoen vesialueeseen, Valtakatuun ja Nurkkatiehen ja idässä yleisten rakennusten korttelialueeseen 35 (YS,YK) Suunnittelualueeseen kuuluu: 1) Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue 1-31 (YK), joka kuuluu osana valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuurimaisemaan (Museovirasto/ RKY 2009): Ylivieskan kirkko korttelissa 1-31 ja kortteliin 1-31 liittyvät puisto- ja hautausmaa-alueet sekä Kirkkopuisto ja osa Kirkkotien alueesta. Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa keväällä Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuusto on päättänyt ( ) käynnistää toimenpiteet uuden kirkon rakentamiseksi. Kirkkovaltuuston päätös uuden kirkon rakentamisesta menee vielä kirkkohallituksen päätettäväksi. Uuden kirkon paikaksi on ollut useita vaihtoehtoja ja kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti, että uusi kirkko rakennetaan Kirkkopuistoon, joka on kaupungin omistuksessa. Asemakaavan mukaiselle julkisten rakennusten korttelialueelle (YK) sijoittuva entisen kirkon paikka voidaan jättää muistomerkiksi ja ulkokirkoksi. Alustava suunnitelma on toteuttaa noin 1300 m 2 :n tilaohjelma, joka sisältää 500 hengen kirkkosalin ja 200 hengen seurakuntasalin.

25 25 2) Vuonna 1974 vahvistetussa asemakaavassa on osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueen 1-32 (ALK) tonttijaon mukainen tontti nro 2 pinta-alaltaan 1296 m 2. Kortteliin sijoittuu vuona 1972 rakennettu kerrostalo. Kyseiselle korttelialueelle rakennetun kerrostalon autopaikoitusta on toteutettuna vuokrasopimukseen perustuen autosäilytyspaikkojen korttelialueelle (AA). 3) Suunnittelualueessa on mukana vireille tulleesta asemakaavamuutosalueesta osa, pinta-alaltaan noin 2554 m 2, joka ei edennyt kaavoituksen hyväksymisvaiheeseen. Kyseinen kaavamuutosalue käsittää korttelin 1-32 autosäilytyspaikkojen ja pysäköintialueen korttelialueet (AA ja LP), jotka eivät ole voimassaolevien vuosina 1974 ja 1983 hyväksyttyjen asemakaavojen mukaisesti rakentuneet. Asemakaavan mukaiselle pysäköintialueelle (LP) osoitteeseen Kirkkotie 3 sijoittuu Ylivieskan kaupungin omistuksessa oleva entinen Terveystalo. Pohjois- Pohjanmaan liitto on arvottanut rakennuksen maakunnallisesti arvokkaaksi ja siinä toimii nykyisin päiväkoti. Seurakunta järjestää arkkitehtikilpailun 2017, kaavoitus etenee suunnitelmiin perustuen KIVIOJA (4.) KAUPUNGINOSAN asemakaavaton alue ja KOSKIPUHTO (3.) KAUPUNGINOSA asemakaavan muutos Kaavoitus vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaava-alueen laajentaminen TEKLA Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 31,53 ha, josta kaavamuutosalue on noin 0,33 ha. Alue sijaitsee pääosin Kiviojalla noin kahden kolmen kilometrin etäisyy dellä kaupungin ydinkeskustasta Kiviojantien molemmin puolin rajautuen pohjoisessa rautatiealueeseen, idässä kaavattomaan alueeseen, etelässä Kalajokeen ja lännessä asemakaavoitettuun Kiviojan pientaloalueeseen. Alueessa on mukana 0,36 hehtaarin kaavamuutosalue, jossa Koskipuhdon ja Kiviojan kaupunginosan vesialuetta sekä Kiviojan puistoaluetta ja rautatiehen rajoittuen suojaviheraluevaraus ( EV), asemakaava hyväksytty Kaupunki on hankkinut Kiviojan suunnittelualueesta omistukseena noin puolet ajanjaksolla Alueelle sijoittuu neljätoista rakennettua pihapiiriä. Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä eli rakennusoikeus ylittää 500 k-m 2, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maanomistajat voivat suorittaa osan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista luovuttamalla vastineeksi kaavoituksella osoitetut puistoalueet omistamastaan tilasta. Yksityisiltä maanomistajilta peritään taksamaksuna 500 euroa jos asemakaavoituksella osoitetaan jo olevalle rakennuspaikalle tai asemakaavoituksella muodostettavalle uudelle pientalotontille rakennusoikeutta ja rakennusoikeus jää alle 500 k-m 2. Kaavoitettava pientaloalue tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon, liikenneverkkoon ja teknisiin verkkoihin. Suunnittelualue on kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ydinkeskustasta. Kaavoitus etenee Valmisteluvaihe nähtäville 2017.

26 PUUHKALA (12.) KAUPUNGINOSA Asemakaava korttelin 2 osa sekä katu- ja puistoaluetta sekä asemaavaton Sievintien alue. Kaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Suunnittelualue on pinta-alaltaan yhteensä noin 4,59 ha rajautuu Puuhkalantiehen, Sievintiehen ja Joutsentiehen. Asemakaavan muutosalueella, pinta-ala noin 3,6 ha, on voimassa: 1) Asemakaava, joka on hyväksytty : Suunnittelualueeseen kuuluu osa teollisuus- ja varastorakennusten korttelista nro 2, pinta-ala noin 2,7 ha. Puuhkalanpuiston alue, pinta-ala noin 0,68 ha, Metsätien katualue, pinta-ala noin 0,19 ha. 2) Alueesta on kaavatonta noin 1,0 ha: Maantie Kauhava-Ylivieska 63 eli Sievintie. Kaavamuutosalueen teollisuuskorttelialuetta omistaa: Kaupunki ja Bet-Ker Oy. Suunnittelualueessa mukana olevaa asemakaavan mukaista puistoaluetta omistaa kaupunki ja Bet-Ker Oy ja katualueet omistaa kaupunki ja liikennealueen omistaa valtio. Kaavoituksen tavoitteena on parantaa teollisuuskorttelin toimivuutta, kun Bet-Ker Oy:n omistamalla, nykyisen asemakaavan mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten tontilla (T-2) vuokralaisena oleva betoniasema toimintoineen siirtyy muualle vuoden 2017 aikana. Bet-Ker Oy:n nykyiseen tonttiin ja yrityksen tarpeisiin osoitetaan lisäaluetta Puuhkalantiehen rajoittuen, mikä mahdollistaa uuden toimiston ja henkilökunnan paikoitusalueen sijoittamisen Puuhkalantien varteen. Kaavoituksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavoitusen ehdotus on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee hyväksymisvaiheeseen 2017.

27 VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA Koskipuhto (3. kaupunginosa) Raision teollisuusalueen laajentaminen Asemakaava ja ak-muutos Teollisuusalue Kaupungin aloite Kaupungin maanomistus Vireille: Teknisten palveluiden lautakunta Männistö (8. kaupunginosa) Taanila 1. vaihe Asemakaava/asuntoalue ja koulu Yksityisten maanomistajien aloite. Kaupungin maanomistus Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperäntien länsipuoli Asemakaava asuntoalue Kaupungin maanomistus noin 10 ha Yksityinen raakamaa-alue n 6,7 ha Rakentuneet pihapiirit noin 10 kpl Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Hankesuunnitelma pohjana tulee laadittavaks: 1. Asemakaava: Asuntoalue (AP) Hamari Hamarin mylly ja sen lähiympäristö. Alueen omistaa pääosin Rakennuspalvelu Salmela Ky ( ). Alueeseen rajoittuu myös muuta yksityistä maanomistusta ja kaupungin maanomistusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP). Kaavoitus etenee ja edellyttää maankäyttö-/ kaavoitussopimusta 2. Ak-muutos: Asuntoalue (AP-t) Atria Ns.Atrian kiinteistön alue Alueen omistaa pääosin Itikka - Lihapolar Oy (TT- tontti p-ala 3,1 ha). Alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, (TT). Alue ei ole alkuperäisessä käytössä teollisuustilana. Kiinteistöllä olevaa rakennuskantaa käytetään satunnaisesti toimijan logistiikkaa palvelemaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP-t). Kaavoitus etenee ja edellyttää maankäyttö-/kaavoitussopimusta

28 28 5. Keskusta (1.kaupunginosa) Valtatie 27 / Rautatiesilta AK- muutos liikennealue Kaupungin aloite Valtion maanomistus Vireille: Teknisten palveluiden lautakunta Hollihaka (5. kaupunginosa) AK-muutos asuntoalue Yksityisen aloite. Kaupungin maanomistus Yksityinen maanomistus Vireille: teknisten palveluiden lautakunta

29 29 KAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 2. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue Vaihe 1: Keskusta- Koskipuhto Asemakatu ja Radan alitus Keskusta 1.kaupunginosa, Kortteli 31 ja korttelin 32 osa. Kirkkohanke KH TEKLA TEKLA Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä Valmisteluaineisto nähtävilä luonnos vaihtoehdot A ja B Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko Kaavoitus etenee 2017 Valmisteluvaihe nähtäville Vireillä Kaavoitus etenee 2017 Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Julkisten palvelujen alue, virkistysalue, asuntoalue (PY, V, AK) AK 3. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Kivioja 4. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa TEKLA Vireillä Kaupungin maanomistus pääosin Asuntoaluetta (AP, VL) Vesialuetta (W) Kaavoitus etenee 2017 Valmisteluvaihe nähtäville AK 4. AK- muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Keskusta 1.kaupunginosa Valtatie 27 Rautatiesilta TEKLA Tulee vireille 2017 Liikennealuetta (LT)

30 30 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 5. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 6. AK- muutos EI MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Pyörreperä 10. kaupunginosa Kortteli 24 ja 26 osa ja katualue Pohjolantie Hollihaka 5.kaupunginosa TEKLA keskeytys osittain Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Teollisuusaluetta (TY-1), Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1) keskeytys Kortteli 24 Kaavoitus etenee 2017 TEKLA Tulee vireille Asuntoaluetta (AK,AP-1 ja EV) AK 7. Asemakaava AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 8. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 9. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Koskipuhto 3.kaupunginosa Raison teollisuusalueen laajennus Männistö 8. kaupunginosa Olmala II- vaihe asemakaavaton alue Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue II- vaihe Asuntoalue ym. Kaavoituskatsaus 2007 KV TEKLA TEKLA TEKLA Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain I-vaihe hyväksytty II- vaihe/maanhankinta ja sopimukset 2018 Kaavoitus etenee ehdotusvaiheeseen 2019 Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee vaiheittain I- vaihe hyväksytty II- vaihe: / Maanhankinta ja sopimukset 2018 TEKLA Tulee vireille 2018 Teollisuusaluetta (T) Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemissuunta Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) - Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) Palvelujen, kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue (C-3) Asuntoaluetta (A-t) AK 10. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 11. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmiperäntien länsipuoli Männistö 8. kaupunginosa Taanilan osa-alue TEKLA TEKLA Kaavoitus etenee 2019 Vireille Kaupungin maanomistus 10 ha Yksityinen maanomistus n. 6 ha Kaavoitus etenee Vireille Aloite maanomistajilta Yksityinen maaomistus pääosin. Kaavoitus etenee Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) Asuntoaluetta (AP, VL)

31 31 Toteuttamisjärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV AK 12. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Hakalahti 2. kaupunginosa KH KV Vireillä Yksityinen maanomistus pääosin Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin Asuntoaluetta (AP,AK) AK 13 Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 14. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa TEKLA 2015 Viranhaltijapää tös tiedoksi KH b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Atrian kiinteistön alue Hamarin mylly ja lähiympäristö Kaavoitus suunnitelman pohjalta, kun aluehankkeet ovat ajankohtaisia Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian ja entisen ns. Autorastin korttelien uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Asuntoalue (AP) Asuntoalue (AP) Hautausmaa-alue (EH)

32 32 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava YK 6. Yleiskaava Ylivieska Vähäkangas-Sorvisto osayleiskaava tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty Ojakylä-Savela osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty I - vaihe 2016 II vaihe TEKLA Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä. Vähäkankaan (YK 4) osayleiskaavatyön yhteydessä Raudaskylän (YK 5) osayleiskaavatyön yhteydessä Vireilletulo. Kaupungin kaavoitus Suunnittelualueen rajaaminen Arkeologinen inventointi Luontoselvitys Asukkaiden tavoitteet Kysely (Harava 2016) Rakennusinventointi ( maakuntakaava 2015) Paikallisesti arvokkaat rakennukset 2017 Kulttuurimaisemainventointi ( maakuntakaava 2015) Selvitys maataloudesta kylä-alueella 2017 Lähtötilanne: kartalle nykyinen maankäyttö Konsultin valinta ja vireilletulo Konsultin valinta ja vireilletulo Aluetta koskien yksityisten kaava-aloite-esitys merkitty tiedoksi YK 7. Yleiskaava Alpuminkankaan osayleiskaava TEKLA TEKLA Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV Hallinto-oikeuteen jätettiin valituksia Kaava on saavuttanut lainvoiman YK 8. Yleiskaava YK 9. Yleiskaava Pajukosken (II) laajennusalue Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Urakkanevan Tuulivoimapuisto Osayleiskaava TEKLA TEKLA siirrettin Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy YVA-menettely, YVA:n esittely osallisille Valmisteluvaihe nähtävillä

33 33 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. KAAVAPROSESSI Yleis- ja asemakaavat sekä asemakaavamuutokset laaditaan vaiheittain: 1. vaihe - aloitus - alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloite kaavan laatimiseksi voi tulla maanomistajalta, kaupungilta, asukkaalta tai muulta osalliselta. Kaupunki voi kaavoittaa omistamaansa maata tai yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen käynnistämiseksi. Kaavoitus tulee vireille kuulutuksella. Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä ehdotusvaiheeseen saakka. OAS on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 ) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. 2. vaihe valmisteluvaihe - luonnos - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Useimmista kaavoista laaditaan luonnos ennen varsinaista kaavaehdotusta. Kaavaluonnos hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 14 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Tuolloin voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävilletulosta ilmoitetaan maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse sekä muille osallisille lehtikuulutuksin. 3. vaihe ehdotusvaihe ehdotus- täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään ja laaditaan vastineet mielipiteisiin. Sen jälkeen kaavaehdotus hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi kirjallisten muistutusten esittämistä varten.