YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2013 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2013 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL ASEMAKAAVA MRL Ranta-asemakaava MRL Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna Lisätietoja: Yleiskaavan tarkoituksen on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta, joita ovat ainakin Oulun seudun yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan sekä Himangan alueen sovittaminen Pohjois-Pohjanmaan kaavaan. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavoituksen uudistamisen vaiheita: Maakuntahallitus päätti maakuntakaavoituksen uudistamisen 1. vaihekaavan vireille tulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä Maakuntakaavan 1. vaihekaavan valmisteluaineisto ollut nähtävillä Maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotus on nähtävillä Maakuntakaavan 2. vaihekaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla www-osoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote voimassaolevasta vahvistetusta maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta

4 YLEISKAAVOITUS 4

5 5 HYVÄKSYTYT YLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Niemelänkylän osayleiskaavoitus on tullut vireille KV:n päätöksellä Kaavoitus on tehty kaupungin omana työnä. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pinta-ala noin 1300 ha. Kaavasta on jätetty Oulun hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. KH päätti osayleiskaavan täytäntöönpanosta. Ylivieskan kaupunginhallitus on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 201 :n nojalla Niemelänkylän osayleiskaava 2025 tulemaan voimaan lukuun ottamatta osaa kiinteistöstä sekä kiinteistöjä , , ja

6 6 Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Yleiskaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Kaavan laatijaksi on valittu konsulttitoimisto FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 2030, pinta-ala noin 2900 ha. Hyväksymättä jätettiin alue jota rajaa Ouluntie (kt 86), Vähäkankaantie (mt 895), Seinäjoki-Oulu rautatie sekä asemakaava ja asemakaavan muutosalue: Hakalahden ja Hollihaan kaupunginosan asemakaavan laajennusta ja Hakalahden kaupunginosan korttelin 44 osaa koskeva asemakaavan muutos; asemakaava ja asemakaavan muutos hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ylivieskan kaupunginhallitus on tekemällään päätöksellä määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan. Hallinto-oikeuteen on jätetty hakemuksia täytäntöönpanon kieltämiseksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu : Hallinto-oikeus hyläten hakemukset muutoin kieltää valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanon osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatiealueen väliselle alueelle osoitetun tavaraliikenteen terminaalialueen (LTA) osalta. LTA

7 7 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT 2013 Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Pajukosken tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 9-13 kilometriä Ylivieskan keskustan eteläpuolella. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieska-Sievi välisen kantatien (no 63) itäpuolella ja tuulivoimapuiston eteläosasta on etäisyyttä Sievin keskustaan noin 7 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,5 km 2. Maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien ja Ylivieskan kaupungin omistuksessa. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Ylivieskan kaupunginvaltuusto. TM Voima Oy suunnittelee Pajukosken alueelle enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan Herrfors Nät Oy:n omistamaan 110 kv voimajohtoon. Voimajohdon viereen rakennetaan uusi 110 kv sähköasema. Vaihtoehtoisesti tuulipuisto liitetään Herrfors Nät Oy:n sähköasemaan Ylivieskassa ja asemaan tehdään tarvittavat laajennukset. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Pohjakartta Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Suunnittelualue muodostui luonnosvaiheessa kahdesta osa-alueesta. Ehdotusvaiheessa suunnittelualueen eteläosa poistuu. Kaavarajaus ja voimaloiden sijoittelu ovat tarkentuneet työn edetessä. Osayleiskaavan yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Luontoselvitykset, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityslinnustoselvitykset, liito-oravainventointi ja metson soidinpaikkainventointi,lepakkoselvitys, maisema-ja kulttuuriympäristöselvitys, melu- ja varjostusselvitykset, arkeologinen inventointi. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Pajukosken tuulipuiston alue on tunnistettu hyvin tuulivoimatuotannolle soveltuvaksi alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on tehnyt päätöksen, ettei osayleiskaavassa ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavaa koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Ehdotus nähtävillä marras - joulukuu 2013.

8 8 Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tuomiperän tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin kilometriä Ylivieskan keskustan itäpuolella. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieskan ja Haapaveden välisen maan-tien (seututie 800) ja Kantokylän pohjoispuolisella alueella. Suunnittelualueen pohjois-osista on etäisyyttä Ylivieskan ja Oulaisten rajaan noin kilometri. TM Voima Tuomiperä Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta aloitteen Ylivieskan kaupungille, jonka tekninen lautakunta on kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Ylivieskan kaupunginvaltuusto. TM Voima Oy:n tytäryhtiö TM Voima Tuomiperä Oy (kotipaikka Ylivieska) suunnittelee Tuomiperän alueelle enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuis-toa. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohtoon suunnittelualueen lounais- tai eteläpuolella. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen, ettei Tuomiperän tuulipuistohankkeeseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavaa koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Luonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä marras - joulukuu 2013.

9 9 Y 9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEIS- KAAVA 2030 Kaavoitus vireille TEKLA Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavoituksen lähtökohta: Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Valtuuston hyväksymispäätöksessä poikettiin kaupunginhallituksen keskustan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä koskevasta päätösesityksestä siten, että valtuuston päätöksellä hyväksyttävästä osayleiskaavasta rajattiin ulkopuolelle Alpuminkankaan asuinalue ja tielaitoksen varikko. Osayleiskaava hyväksyttiin muilta osin. Osalliset jättivät valituksia hallinto-oikeuteen valtuuston tekemän hyväksymispäätöksen kumoamisesta siltä osin kuin Alpuminkankaan asuinalue ja tielaitoksen varikkoalue rajattiin hyväksymisvaiheessa pois. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään (päätösnro 12/0498/2) valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatien väliselle alueelle osoitetun tavaraliikenteen terminaalin (LTA) osalta. Em. päätöksillä Keskustan osayleiskaava 2030:n ulkopuolelle jätetyillä alueilla ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista kaavaa. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan liikenneväyliin rajautuvan pienehkön asumiskäytössä olevan alueen maankäyttö tulee ratkaista oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tai asemakaavalla. Hallinto-oikeuden kumottua päätöksen tulee kaavoitusprosessi siltä osin aloittaa alusta ja kaavoitusprosessin käynnistämisestä päättää erikseen. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi hallinto-oikeuden päätöksen ja esitti , että teknisten palveluiden lautakunta harkitsee osayleiskaavan laatimisen käynnistämistä Alpuminkankaan asuntoalueen ja tielaitoksen varikon alueelle sekä siihen liittyvälle lainvoiman saavuttaneen asemakaavan mukaisten Hakalahden ( 2. ) kaupunginosaan sijoittuvien tavaraliikenteen terminaali (LTA) korttelin 46 sekä rautatieliikenteen terminaali (LRA) -, puisto- ja rautatiealueille. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 11,7 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. alue sisältää

10 10 1) Kaupunginvaltuustossa hyväksytyn asemakaavan mukaisen Hakalahden 2.kaupunginosaan sijoittuvan tavaraliikenteen terminaalin (LTA) korttelin 46 sekä rautatieliikenteen terminaali- (LRA), puisto- ja rautatiealuetta. Pinta-ala noin 7,6 ha. 2) Asemakaavatonta aluetta: Kiinteistöt , , , , , , , , ja Pinta-ala noin 4,1 ha. Lähtötilanne 1) Keskustan osayleiskaava 2030 Kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaavan Valtuuston hyväksymispäätöksessä poikettiin kaupunginhallituksen keskustan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä koskevasta päätösesityksestä siten, että valtuuston päätöksellä hyväksyttävästä osayleiskaavasta rajattiin ulkopuolelle Alpumin-kankaan asuinalue ja tielaitoksen varikko. Osayleiskaava hyväksyttiin muilta osin. Osalliset jättivät valituksia hallinto-oikeuteen valtuuston tekemän hyväksymispäätöksen kumoamisesta siltä osin kuin Alpuminkankaan asuinalue ja entinen tielaitoksen varikkoalue rajattiin hyväksymisvaiheessa pois. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään (päätösnro 12/0498/2) valtuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen osayleiskaavassa Alpuminkankaalle Ouluntien ja rautatien väliselle alueelle osoitetun tavaraliikenteen terminaalin (LTA) osalta. 2) Keskustan osayleiskaava 2015 Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Keskustan osayleiskaava 2015, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavassa alueelle on osoitettuna: T TY RES Teollisuusalue Ympäristöhäiriötä tuottamattoman teollisuuden reservialue

11 11 3) Asemakaava Asemakaava hyväksytty KV Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt valituksen. Kaupunginvaltuuston päätös on siten tullut lainvoimaiseksi. Asemakaavassa on osoitettuna: Tavaraliikenneterminaalin korttelialue Rautatieliikenteen terminaalialue Alueelle saa rakentaa terminaalitoiminnan tarvitsemia rakennelmia ja laitteita. 4) Asemakaavaton alue Lähivirkistysalue Asemakaavatonta aluetta noin 4,1ha Kiinteistöt , , , , , , , , ja Keskustan osayleiskaava 2030:n ehdotusvaiheessa kaavaton asuntoalue oli osoitettu osaksi LTA TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIALUE Alueelle saa sijoittaa myös muuta, erityisesti teminaalitoimintaa tukevaa teollisuus- ja varastotoimintaa. Oikeusvaikutuksettomassa Keskustan osayleiskaavassa 2015 alueelle on osoitettuna T TEOLLISUUSALUE Kaavoitus etenee 2013.

12 12 VIREILLE TULEVAT YLEISKAAVAT Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaavasijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 k-m 2. Em. yleiskaava-alueeseen rajoittuu lounaassa Visurin asumistihentymä, jolla ei ole voimassa yleiskaavaa eli se otetaan mukaan Vähänkankaan osayleiskaavaan laajenemisalueena. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Vähkangas-Visuri osayleiskaava 2040 ) käynnistetään Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaavaalue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pintaalaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna Y6 OJAKYLÄ SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Niemelänkylän ja Keskusta osayleiskaavaalueisiin. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Alueen suunnittelua varten on käynnistetty perusselvitystyöt, jotka on aloitettu laatimalla alueen linnusto- ja kasvillisuusselvitys, joka valmistui syksyllä Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Aikataulu sovitetaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteyteen

13 13 VIREILLÄ OLEVA MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA A1 YDINKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaupunginhallitus päätti kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta. Kaavarunko laaditaan konsulttityönä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Kaavarunko on yleensä asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleispiirteinen suunnitelma. Kaavarungon avulla selvitetään asemakaavan tai muu maankäyttösuunnitelman vaikutusta laajempaan ympäristöön. Kaavarunko laaditaan ydinkeskustan asuntorakentamisen, kaupallisten ja muiden palveluiden, liikenteen sekä viheryhteyksien yhteensovittaiseksi. Suunnitelma ei ole maankäyttö- rakennuslain mukainen kaavataso. Sitä ei aseteta nähtäville eikä siitä voi valittaa. Hankkeen aikana voidaan kuulla osallisia. Kaavarunko liitetään keskustan alueelle laadittavien asemakaavamuutosten valmisteluaineistoon. Ydinkeskustaan laaditaan kaavarunko muun muassa asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioimiseksi, vireillä olevan asemanseudun asemakaavan muuttamisen edistämiseksi, keskustan tiivistämiseksi ja uusien rakennuspaikkojen löytämiseksi kaupunginkeskustasta. Hanketta varten nimettiin ohjausryhmä, joka asettaa työlle aikataulun ja tavoitteet. Lähtökohta Asemanseudun asemakaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2008 alkaen. Kaupunginhallitus päätti , että asemanseudun kaavoitusta jatketaan niin sanotun Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Oulu-Seinäjoki -ratahanke etenee laaditussa aikataulussa ja valmistuu vuonna Hanke sisältää kaksoisraiteen Kokkola-Ylivieska välille, mutta rahoitus ei tämän hetkisen tiedon mukaan kata Ylivieskan ratapihan toteutusta.

14 14 Ratapihan yleissuunnitelma päivitettiin vuonna Suunnitelmassa on muun muassa korotetut laiturit, välilaituri ja laiturille nousu (portaat ja hissi) Asemakadun kohdalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on jatkuvana tehtävänä arvioitava asemakaavojen ajanmukaisuutta. Asemakaavoja on laadittava ja pidettävä ajan tasalla siten kuin kunnan kehitys, asuntotuotannon taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Tämä koskee erityisesti asemakaavaa, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osaltaan on edelleen toteutumatta. Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava valmistui vuonna Osayleiskaavan tavoitteita oli muun muassa keskustan kehittäminen. Nykyisessä keskustassa todettiin runsaasti tiivistämismahdollisuuksia: rakentamattomat tontit, matala keskustarakentaminen, keskusta-alueelle turhan laajat ja epämääräiset paikoitusalueet sekä tehoton maantasopysäköinti. Edellä olevien lisäksi keskusta-alueella on ollut useita hankkeita ja selvityksiä: matkakeskus, joukkoliikenne, omin jaloin, kävelypainotteinen ydinkeskusta jne. Keskustan kehittäminen (tiivistäminen) ja saattaminen toteutusvaiheeseen edellyttää kuitenkin lähes poikkeuksetta asemakaavan muutoksen. Näitä ja vireillä olevia kaavanmuutoksia helpottamaan ja ohjaamaan on syytä laatia ydinkeskustan alueelle kaavarunko. Keskustan osayleiskaavassa on osa ydinkeskustasta osoitettu: Kaavarunkotyö etenee 2013.

15 15 VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain, johon tavoitteeseen on vuosittain päästy ja tavoite on myös ylitetty. Vuonna 2013 väestökasvun tavoite on ylitetty elokuussa. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % asukasta 0, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 0,92 Asuinpientalotontit Kaupungilla on 2013 ollut uusia luovutettavia tontteja pientalorakentamiseen Hollihaan Kurulan alueelta 24. Yhteensä luovutettavia tontteja vuonna 2013 on ollut 37, joista omakotitontteja 28 ja rivitalotontteja 9. Vuoden aikana lisätään kaavoituksella tonttitarjontaa pientalotontilla osayleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta. Männistön kaupunginosan Olmalan alueelta tulee vuoden kaupungin tonttitarjontaan 10 rivitalotonttia (AR), 7 tonttia (AP) pari-tai rivitalorakentamiseen sekä 30 omakotitonttia (AO). Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), (karttaliite sivulla 10: Korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit). Asemakaavoitus painottuu edelleenkin uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki on myöntänyt vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä 9 suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille. Kerrostalotontit Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Vuonna 2013 on aloitettu 6 kerrostalohanketta kaupungin tai yksityisten omistamille tonteille. Hakalahden (2) kaupunginosassa on järjestetty kaupungin omistamalle ns. Kassisen alueelle kilpailutus kerrostalojen rakentamiseksi. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laaditaan asemakaavamuutos. Asemakaavamuutosehdotuksessa on alueelle esitetty 6 kerrostalotonttia. Keskustassa (1. kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin vuosien aikana mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan kerrostalotontteja. Asemakaava-alueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja.

16 16 Asemakaava-alue, kaupungin tonttivaranto tilanne Varattavat AO-tontit Kuva: Varattavat AO- tontit Holihaan (5.) kaupunginosassa

17 17 Asemakaava-alue, korotetun kiinteistöveron piirissä olevat pientalotontit, yksityinen omistus, tilanne

18 18 ASEMAKAAVOITUKSEN Hyväksytyt asemakaavat 2013 Laji 2. Niemenranta, 7-5 ja osa 7-6 sekä katu-, puisto- ja liikennealuetta 3. Toivonpuisto, 9-15 Akmuutos TILANNEKATSAUS Vireillä olevat asemakaavat 2013 Laji Vaihe 4. Männistö, Hautausmaa Asemak ODOTTAA 5. Kaisaniemi, 6-25,26 ( YSO) 6. Männistö, Olmala 1. v aihe 7. Keskusta, Asemanseutu Akmuutos OAS Asemak EHDOTUS Asemak Akmuutos LUONNOS Vireille asemakaavat Hollihaka, asuntoalue 2. Kivioja, asuntoalue 3. Keskusta, risteysjärjestely Valtakatu-Vieskankatu- Asemakatu Laji Asemak Asemak 1. Keskusta, 1-41 osa Akmuutos Akmuutos Akmuutos VIREILLE 2013 Vireillä olevat asemakaavat 2013 Laji Vaihe 1. Keskusta 1-5, 24 ja 25 Akmuutos ODOTTAA 8. Männistö Akmuutos 9. Toivonpuisto, Safaripuisto LUONNOS Akmuutos OAS Ydinkeskustan kehittämissuunnitelma VIREILLÄ a. Hakalahti,Kassisen alue 2 b. Hakalahti, Rahkoranta Akmuutos EHDOTUS Asemak. ODOTTAA 10. Pyörreperä, 10-24, 26 osa ja katualue 11. Keskusta, 1-37 osa Akmuutos OAS Akmuutos LUONNOS 3. Keskusta, 1-51 Akmuutos LUONNOS

19 19 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT (2013) 1. Keskustan (1.)kaupunginosan korttelin 41 osaa koskeva asemakaavan muutos. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginavaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Niemenrannan (7.) kaupunginosan korttelit 4,5, sekä 22 ja korttelin 6 osa sekä katu-, puisto- ja liikennealueita koskeva asemakaavan muutos. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Toivonpuisto, 9. kaupunginosa, kortteli 15 ja puistoaluetta, asemakaavan muutos. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen

20 20 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2013 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.kaupunginosa, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. KH päätös kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta.

21 21 2. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH : Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Tontinluovutuksen kilpailutus Suunnittelualueella järjestettiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tontinluovutuskilpailu Kassisen alueen asemakaavamuutoksen laatimisen pohjaksi sekä korttelin rakentajan valitsemiseksi. Tontinluovutuskilpailu alkoi ja päättyi Tontinluovutuskilpailun tavoitteena oli aikaansaada Ylivieskan keskustaa täydentävä ja elävöittävä korkealuokkainen suunnitelma ja toteutus. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä yksi ehdotus, joka sisälsi vaadittavat asiakirjat. Saapunut ehdotus täytti hakumenettelyssä asetetut ehdot osallistumisoikeutta koskien. Kilpailuun osallistuvan ehdotuksen jätti Kaarron Rakennus Oy. Kilpailuehdotuksen suunnittelijana on ollut Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen kaavoituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kaavoitus etenee kahdessa vaiheessa: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavoitus etenee vuonna b Hakalahti, Rahkoranta, kaavoitus keskeytyksissä

22 22 2a. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Kassisen alue asemakaavan muutos Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi Hakalahden kaupunginosaan sijoittuvassa korttelissa 4 Kassisen alueen tontinluovutuskilpailun pohjalta. Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 3,6 ha, sijaitsee Hakalahdenkadun ja Kalajoen välissä rajautuen idässä Valtakatuun ja lännessä Rahkorannan kaavattomaan omakotialueeseen. Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimus Ylivieskan kaupunki / Kaarron Rakennus Oy hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kaavoituksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Kassisen alueen 1. toteutusvaihe esisopimusluonnos KH ja KV Kaavamuutosehdotus on nähtävillä Kaavoitus etenee 2013.

23 23 3. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 51 asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Vuonna 1974 kaavoitettu alue sijoittuu Valtakadun ja Kyöstintien väliselle alueelle ja on pinta-alaltaan noin 0,69 ha ja se on rakentunut omakotialueena. Kaupunki omistaa korttelista tontit 3 ja 4, joilla toisella on vanha omakotirakennus, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen on valmisteltu osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja on ollut nähtävillä Luonnoksissa (kaksi vaihtoehtoa) alueelle on esitetty tiivistä pientaloaluetta (AKR II) tai vaihtoehtoisesti pienkerrostaloaluetta (AK II-IV) Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu tiivis pientalovaltainen asuinalue (AP). Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Korttelin 51 yksityisten maanomistajien kanssa on neuvoteltu vuonna 2010, jolloin kaavoituksen etenemistä siirrettiin. KH päätös kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta. Kaavoitus etenee vuonna 2014.

24 24 4. MÄNNISTÖ 8. kaupunginosa, hautausmaa, asemakaava Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Kaavoitus keskeytyksissä.

25 25 5. KAISANIEMI, 6.kaupunginosa, korttelit 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheilu- liikenne- ja katualueita. Vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualuetta, pinta-alaltaan noin 11,7 ha, rajaa Visalantie, Mäntykankaantie, Kuusitie ja Mäntytie ja sille sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan Ammattiopisto YSO. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa on esitetty kaavamuutosalueen rajaus. Asemakaava, joka on hyväksytty , on vanhentunut ja Ylivieskan Ammattiopisto YSO:n tontilla on tehty tilojen laajennus- ja muutostöitä, mitkä edellyttävät tontille lisäaluetta. Koulukeskuksen alue ei ole kaikilta osin kaavan mukaisena toteutunut, esim. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu kevyen liikenteen tiealue ja pysäköintialue ovat rakentumatta ja YSO:n rakennusten välitse on käytössä kaavaan merkitsemätön kevyen liikenteen yhteys. Kaavan mukaisella urheilualuevarauksella (U) ei ole osoitettuna rakennusoikeutta Koulukeskuksen alueelle nykyisen kaavan mukaiselle urheilualueelle (U) on tavoitteena toteuttaa sisäliikuntahalli eli lämmin harrastustila kaikenikäisille. Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKYtoiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisäalueen liittäminen ja toteutuneen rakennusoikeuden osoittaminen Ylivieskan Ammattiopiston (YSO) tonttiin. Sisäliikuntahallia varten esitetään kaavamuutoksella muodostettavaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU), jolle osoitetaan rakennusoikeutta noin 4000 k-m 2 ja samalla uudistetaan vanhentunut asemakaava. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Sisäliikuntahallihanke alueelle on tullut em. vaiheen jälkeen ja lisäksi Jokirannan koulun laajentamistarpeet tutkitaan. Kaavoitus etenee vuonna 2014.

26 26 6. OLMALAN ALUEEN asemakaava Vireille: KV , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin kaavaton alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain. Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina Alueelta on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto tulvakorkeuksista ja pidetty työneuvottelu kesäkuussa Kaavoitusta varten on laadittu meluselvitys, Olmalan stabiliteetti ja eroosioselvitys, rakennusinventointi ja luontoselvitys Kaavaluonnos on laadittu 20 hehtaarin alueelle, josta kaupunki omistaa noin 95 %. Yksityinen maanomistus, yhteensä noin 2 % käsittää kaavoitettavalla alueella Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suoja-aluetta. Kaavoitettavasta alueesta on 3 % valtion omistamaa yleisen tien aluetta (Niemelänkyläntie). Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue tullaan myöhemmin kaavoittamaan yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Valmisteluaineisto oli nähtävillä teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikössä Valmisteluaineisto esiteltiin osallisille kaupungintalon valtuustosalissa. Valmisteluaineisto oli uudelleen nähtävillä Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksymiskäsittely marraskuussa 2013.

27 27 7. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: TEKLA Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut ja Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rakennemallit esiteltiin KH ja ne olivat nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä Ohjausryhmä ja valtuustoseminaari , mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla.

28 28 Ohjausryhmä liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin - ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot - varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. - Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). - Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin - Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus : - Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu KH päätös kaupungin ydinkeskustan kaavarungon laatimisesta.

29 29 8. MÄNNISTÖ, 8. kaupunginosa kortteli 22 tontti 8, asemakaavan muutos Vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavoitusta koskien on Oulet Mentalhoiva Oy jättänyt aloitteen vuonna Hakemuksen mukaan tontille suunnitellun rakennushankeen sisältönä oli rakentaa valvottua asumispalvelutoimintaa tarjoava palveluasuinrakennus, jonka asukkaat tarvitsevat tuetun asumisen palveluita ja toiminta edellyttää pysyvää henkilökuntaa. Kaavamuutosaloitteen hakija on ilmoittanut luopuvansa kaava-aloitteen mukaisesta hankkeesta osoittaa Männistön alueelle sijoittuvalle tontille 22-8 asumispalvelutoimintaa kehityskriiseistä kärsiville nuorille tai nuorille aikuisille. Valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen hakija on esittänyt, että vuonna 1974 kaavoitetulle ja väljästi rakentuneelle omakotitontille voitaisiin toteuttaa kaksi paritaloa omistusasunnoiksi. Ehdotusvaiheessa esitetään, että kaavamuutosalueelle osoitetaan kaavoituksella AP- tontti tehokkuudella e =0,20. Kaavamuutos käsittää nykyisen voimassaolevan asemakaavan mukaisen Ylivieskan kaupungin Männistön (8.) kaupunginosan korttelissa 22 sijaitsevan tontin nro 8, pinta-alaltaan noin 2268 m 2, osoitteessa Latvalehdontie 26. Vuoden 1974 asemakaava sallii tontille rakennettavaksi 300 k-m 2 eli tonttitheokkuus on ennen kaavamuutosta e = 0,13. Tontilla on vuonna 1964 rakennettu omakotitalo huoneistoalaltaan noin 139 m 2. Hakija on muodostuttanut kaavamuutoskohteen asemakaavan mukaiseksi vuonna 2009 hankkimalla lisäaluetta kaupungilta ja tilusvaihdolla naapurilta vuonna Tontin aluetta aiemmin rasittanut avo-oja on siirretty ja putkitettu Latvalehdontien varteen, kun kaupunki uudisti Männistön alueen viemäröintiä vuosina , joten tontin alue on nykyisellään kokonaan hyödynnettävissä. Ylivieskan kaupungin ja aloitteen tekijän Oulet Mentalhoiva Ky:n kesken tehdään maankäyttösopimus. Sopimus allekirjoitetaan ennen kuin kaavaehdotus hyväksytään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavamuutostyö on ollut keskeytyksissä Kaavoituksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavamuutosehdotus nähtäville marras- joulukuussa 2013.

30 30 9. TOIVONPUISTO, 9.kaupunginosa, Safarinpuisto, asemakaavan muutos Vireille: TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaupungin omistaa kaavamuutosalueen, ns. Safaripuiston jalkapallokentän alueen, joka sijaitsee Savontien, Salmiperäntien, Ankkatien ja Hotelli Käenpesän AL 1 - tontin rajaamana. Ote ajantasa-asemakaavasta Ote keskustan osayleiskaavasta Alueella on voimassa , ja vahvistetut asemakaavat, joissa alue on liikennealuetta (LT), urheilualuetta (UP ja VU) ja puistoaluetta (P). Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavaehdotuksen mukaista maankäyttöä, kun nykyiselle paikalleen rakennettu jalkapallokenttä kaavoitetaan urheilualueeksi (VU). Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee 2014.

31 PYÖRREPERÄ, korttelit 24 ja 26 osa ja katualu,e. asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työn. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Alueella on voimassa: 1) Asemakaava , jossa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T II) 24, korttelin tonttitehokkuusluku e= 0,35. 2) Asemakaava , jossa osa liikerakennusten korttelista (KL-3) 26. Korttelin tehokkuusluku e= 0,35. Alueella on voimassa ja hyväksytyt asemaavat Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a). Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m 2 suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m 2 tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä).

32 32 Tavoitteena on Savarin kaupalliseen alueeseen kiinteästi liittyvien rakentumattomien liike- ja teollisuustonttien rakentuminen tilaa vievän kaupan alueina. Lakimuutoksen siirtymäkausi antaa Ylivieskan kaupungille mahdollisuuden uudistaa asemaakaavaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, joten tällä kaavamuutoksella tarkastellaan kortteleiden 24 ja 26 tonttien käyttötarkoituksen muuttamista lakimuutoksen siirtymäsäännökseen perustuen. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee KESKUSTA korttelin 37 osa, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille TEKLA , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutosalue 1. kaupunginosan korttelin 37 osa, pinta-alaltaan noin 0,6272 ha, sijaitsee Terveystien varrella. Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin hyväksytyn asemakaavan muuttamiseksi koskien osaa 1. kaupunginosan korttelista 37 Terveystien varressa, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,6272 ha. Vuonna 1976 hyväksytyn asemakaavan mukaiselle AR -tontille sijoittuva kevyen liikenteen väylävaraus muutetaan puistoalueeksi (VP) ja se aiheuttaa korttelirakenteen muutoksen. Alueelle sijoittuu nykyisen asemakaavan mukaisesti: 1) Kaupungin omistama rivitalotontti (AR), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta 750 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,17. 2) Yksityisen omistama asuinpientalotontti (AO2 ), jonka rakennusoikeus 468 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e =0,25 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto nähtävillä lokakuussa Kaavoitus etenee 2013.

33 33 VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA Hollihaka II (5. kaupunginosa) Asuntoalueen asemakaava Vireilletulo teknisten palveluiden lautakunta Kivioja ( 4. kaupunginosa) Asuntoalueen asemakaava Vireilletulo teknisten palveluiden lautakunta Asemakaavan muutos Keskusta risteysjärjestely Valtakatu Vieskankatu- Asemakatu Vireilletulo teknisten palveluiden lautakunta 2013

34 34 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon. Eräänä varteenotettavana vaihtoehtona voidaan pitää tehtävän osoittamista kaupunginhallitukselle, jolle kuuluu myös rakennuskiellosta päättäminen. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 9 A LUKU Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a). Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m 2 suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m 2 tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä).

35 35