YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2015 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 YLIVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2015 KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YLEISTÄ YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksenkannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Ylivieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Ylivieskan kaupungin kaavahankkeet ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MRL YLEISKAAVA/ osayleiskaava MRL ASEMAKAAVA MRL Ranta-asemakaava MRL Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna Lisätietoja: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

3 3 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuodelle 2010 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Alustavan valmistelun ja käynnissä olevien selvitysten pohjalta maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta, joita ovat ainakin Oulun seudun yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan sekä Himangan alueen sovittaminen Pohjois-Pohjanmaan kaavaan. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet, nähtäville pano ja niistä saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen: 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vaihemaakuntakaavan luonnos on nähtävillä Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla www-osoitteessa, kohdassa Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen > Maakuntakaavoitus. Ote voimassaolevasta vahvistetusta Ote Maakuntakaava 1. vaihekaava, hyväksytty maakuntakaavasta Ylivieskan kohdalta Ylivieskan kohdalta

4 4 YLEISKAAVOITUS Kuva: Yleiskaava-alueet kartalla Y1 Niemelänkylä Y2 Keskusta Y3 Kalajokilaakson arvokas maisema-alue Y4 Vähäkangas Y5 Raudaskylä Y6 Ojakylä Savela Y7 Pajukosken tuulivoimapuisto Y8 Tuomiperän tuulivoimapuisto Y9 Alpuminkangas osayleiskaava Y10 Pajukoski II tuulivoimapuisto Y11 Urakkanevan tuulivoimapuisto

5 5 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Y1 NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2025 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pinta-ala noin 1300 ha. Y2 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa on , pinta-ala noin 2900 ha. Y7 PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Y8 TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava on hyväsksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavasta on jätetty valituksia hallintooikeuteen, yleiskaavan hyväksymispäätös ei ole saavuttanut lainvoimaa. Y 9 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS NS. ALPUMINKANKAAN OSAYLEIS- KAAVA 2030 Kaavoitus vireille Kaavoitus konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hakalahden kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue, pinta-alaltaan yhteensä noin 12 ha, rajautuu koillisessa Vähänkankaantiehen, kaakossa rautatiealueeseen, lounaassa Paloaseman tonttiin ja luoteessa Ouluntiehen. Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ylivieskan keskustasta ja on Keskustan osayleiskaava-alueen pohjoisosassa keskellä Keskustan osayleiskaava-aluetta. Kuva: Sijainti Kuva: Hyväksytty kaavaehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Alpuminkankaan osayleiskaavan Kaavoituksen lainvoimaisuus: Hallinto-oikeuteen on jätetty 2 valitusta. VIREILLÄ OLEVA OSAYLEISKAAVA Y10 PAJUKOSKI II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Y11 URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Yleiskaava vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Siirrettiin

6 6 VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Y4 VÄHÄNKANKAAN OSAYLEISKAAVA Vähäkankaan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaavasijoittuu noin 5 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon. Alueen pinta-ala on 12 km 2. Em.yleiskaava-alueeseen rajoittuu lounaassa Visurin asumistihentymä, jolla ei ole voimassa yleiskaavaa eli se otetaan mukaan Vähänkankaan osayleiskaavaan laajenemisalueena. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Vähäkangas-Visuri osayleiskaava 2040 ) käynnistetään / selvitykset aloitetaan Y5 RAUDASKYLÄN OSAYLEISKAAVA Raudaskylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Kaavaalue sijaitsee 16 km Ylivieskan keskustasta kaakkoon Kalajokivarren molemmin puolin. Alue on pintaalaltaan noin 9 km 2. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Raudaskylän osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna / selvitykset aloitetaan 2016 Y6 OJAKYLÄ SAVELA OSAYLEISKAAVA Ojakylä-Savela oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty ja se on vanhentunut. Alue on pinta-alaltaan noin 6 km 2. Osa em. alueesta on käsitelty Keskustan osayleiskaava 2030 yhteydessä. Kaava-alue sijaitsee Ylivieskan keskustasta länteen ja se rajoittuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan laatiminen oikeusvaikutteiseksi (Ojakylä-Savela osayleiskaava 2040) käynnistetään vuonna MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITELMA Y 3 KALAJOKILAAKSON ARVOKAS MAISEMA-ALUE Kulttuurimaisema-alueelle sijoittuvat osittain myös voimassaolevat oikeusvaikutuksettomat Raudaskylän ja Vähänkankaan osayleiskaava-alueet, jotka laaditaan oikeusvaikutteiseksi ja niiden yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Aikataulu sovitetaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteyteen

7 7 VÄESTÖTAVOITE JA ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDEN ARVIO Väestötavoite Ylivieskan väestönkasvulle on asetettu tavoitteeksi 0,5 % kasvu vuosittain, johon tavoitteeseen on tähän vuoteen mennessä vuosittain päästy ja tavoite on myös ylitetty. Vuonna 2015 väestökasvun tavoitteeseen ( 0,5 % / 75 henkilöä) ei mahdollisesti päästä. Ajankohta väkiluku /as muutos kasvu % asukasta 0, asukasta 1, asukasta 0, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta 1, asukasta - 0,03 Kaupungin tonttitilanne Yhteensä luovutettavia tontteja on vuonna kpl, joista omakotitontteja 29 sekä paritaloja rivitalotontteja 4. Omakotitontit: Hollihaka 5. kaupunginosa Kuva: Hollihaka Kurulan alueen 10 AO-tonttia

8 8 Omakoti-, paritalo-, rivitalotontit : Männistön (8.) kaupunginosan Olmalan alue vuosina Kuva: Kaupungin tonttitarjontaan 4 tonttia (AP) pari-tai rivitalorakentamiseen sekä 19 omakotitonttia (AO). Asemakaavoitus painottuu uusien pientaloalueiden suunnitteluun osayleiskaavassa osoitetuille kasvusuunnille. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain noin tonttia varattavissa omakoti- ja pientalorakentajille. Pientalorakentamista sijoittuu myös haja-asutus- ja suunnittelutarvealueille. Kaupunki on myöntänyt vuoden 2015 huhtikuun loppuun mennessä 4 suunnittelutarvelupaa omakotirakentajille.

9 9 Asemakaava-alueella on yksityisessä omistuksessa useita rakentamattomia asuinpientalotontteja (AP, AO, AOR ja AR), Karttaliittteessä esitetty korotetun kiiinteistöveron piirissä olevat rakentamattomat pientalotontit. Kuva: Yksityisen omistamat rakentamattomat pientalotontit Kerrostalotontit : Keskustan ( 1.) ja Hakalahden (2.) kaupunginosat Kerrostalorakentaminen on Ylivieskassa lisääntynyt. Vuoden 2014 maaliskuussa on aloitettu neljä kerrostalohanketta kaupungin tai yksityisten omistamille tonteille. Keskustan (1.) kaupunginosassa) tarkastellaan kaavamuutoksin vuosien aikana mahdollisuuksia osoittaa kaupungin tonttitarjontaan lisää kerrostalotontteja. Vieskankadun ja Valtakadun risteyksen pohjoispuolelle on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä kaavamuutos, jossa alueelle on kaavamuutosluonnoksessa osoitettu kolme uutta AK- tonttia. Asemakaava-alueella on myös yksityisessä omistuksessa rakentamattomia kerrostalotontteja. Hakalahden (2) kaupunginosassa järjestettiin kaupungin omistamalle ns. Kassisen alueelle kilpailutus kerrostalojen rakentamiseksi. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin asemakaavamuutos, joka hyväksyttiin Asemakaavamuutoksella alueelle esitettiin 6 kerrostalotonttia, joista yksi kerrostalotontti sekä paikoitushallirakennuksen tontti ovat saaneet rakennusluvat ja on lähtenyt rakentumaan keväällä Alueen toiselle tontille rakennettavan kerrostalon asuntojen ennakkomarkkinointi on käynnistynyt helmikuussa Loput neljä tonttia rakentuvat vuoteen 2021 mennessä Kaarron Rakennus Oy:n ja kaupungin kesken allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti.

10 10 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Säännöksen mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Kaavojen ajantasaisuudesta huolehditaan ja kaupungin tehtävä on arvioida kaavan ajanmukaisuus. Kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa päättää kaavan muuttamisesta. Ajanmukaisuuden arviointi on osa kunnan kaavoitustoimen prosesseja. MRL:ssa ei ole säädetty siitä kunnan toimielimestä, jolle ajanmukaisuuden arviointi MRL 60 :n 2 momentin mukaan kuuluu. Siten, jos kunnan johtosäännössä ei ole asiasta määrätty toisin, päätöksen vanhentuneisuudesta tekee valtuusto. Päätösvallan siirtämiseen sovelletaan kuntalakia. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kaava on vanhentunut, johtaa päätös rakennuskieltoon.

11 11 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS Hyväksytyt asemakaavat Kaisaniemi, Korttelin 5 osa sekä puistoalueen osa 2. Kaisaniemi, korttelin 46 osa, Kaarnakuja 3. Koskipuhto, Savontie Ruutihaantie Laji Akmuutos Vireillä olevat asemakaavat Keskusta 1-5, 24 ja Hakalahti, Rahkoranta b II vaihe 3. Keskusta Männistö, Hautausmaa 5. Kaisaniemi 6-25,26 (Koulukeskus) 6. Männistö, Olmala 2. vaihe 7. Keskusta, Asemanseutu 8. Toivonpuisto Safaripuisto 9. Pyörreperä, osa,26 ja katualue 10. Keskusta 32 osa ja 34 asuntoalue 11. Pyörreperä, I vaihe a Savarin liiketontti Laji Vaihe Akmuutos Akmuutos Akmuutos ODOTTAA Asemak ODOTTAA Akmuutos ODOTTAA Asemak ODOTTAA Akmuutos EHDOTUS Asemak VIREILLÄ Akmuutos LUONNOS Akmuutos EHDOTUS Akmuutos VIREILLÄ Asemak EHDOTUS Asemak EHDOTUS VIREILLE kaavoitus Hollihaka Kurula II, asuntoalue 2. Kivioja asuntoalue 3. Toivonpuisto Salmelanojan itäpuoli Salmiperä asuntoalue 4. Kaisaniemi Lampin alueen osa asuntoalue 5. Toivonpuisto Salmelanojan länsipuoli Salmiperä asuntoalue 6. Männistö Taanila alueen osa asuntoalue 7. Koskipuhto YS-kortteli 3-19 ja LP- alue 8. KAAPO- hanke Kaupunki ja kuntakeskukset pohjoisessa Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Laji Asemak Asemak Asemak Asemak Asemak Asemak Asemak muutos Asema kaavat / Männistö Atria ja Koskipuhto Hamari 11. Pyörreperä, II vaihe b Savarin asuntoalue Asemak VIREILLÄ

12 ASEMAKAAVOITUKSEN TILANNEKATSAUS ESITETTYNÄ KARTALLA 12

13 13 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT Kaisaniemen kaupunginosan (6.) kortteli 5 ja 6 osat sekä niihin liittyvä puistoalue. Asemakaavan muutos, vireille Aluetta rajaa Mäntykuja ja Pajutie. Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Kaisaniemen kaupunginosan (6.) korttelin 46 osa sekä puistoalue ja yleiselle jalankululle varattu alue. Asemakaavan muutos, vireille Alue sijaitsee Kaarnakujan varrella. Asiaa on käsitelty , jolloin teknisten palveluiden lautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen Koskipuhdon kaupunginosan (3.) kortteli45 sekä osia kortteleista 3 ja 44 sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutos, vireille Aluetta rajaa Ruutihaantie ja Savontie Asiaa on käsitelty , jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen. Asemakaavan muutos lainvoimainen

14 14 ASEMAKAAVOITUS VUONNA 2015 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. KESKUSTA, 1.kaupunginosa, korttelit 5, 24 ja 25, asemakaavan muutos Vireille Kortteli 5 Korttelit 24 ja 25 1) Asuinliikerakennusten (AL 1 ) kortteli nro 5 Kauppakadun ja Rautatiekadun risteyksessä, pinta-ala noin 0,9418 ha. Yksityinen maanomistus. 2) Torin eteläpuolelle sijoittuvat asuinliikerakennusten ja asuinkerrostalojen (ALK) kortteli 24 ja omakotitalojen (AO 2 ) kortteli 25, joiden tonttitehokkuus 0,3-0,7 käyttötarkoituksesta ja sijainnista riippuen, kerrosluku II VI. Pinta-ala yhteensä noin 2,6 ha. Korttelin 24 aluetta omistavat yksityiset maanomistajat ja korttelin 25 alueen omistaa pääosin kaupunki. Kortteleille vahvistettu asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaavaa uudistettaessa korttelit tulevat edelleen olemaan liike-, toimisto- ja asuntoalueita ja kortteleihin on mahdollista toteuttaa tiivistä kerrostaloasutusta ydinkeskustan palveluiden ääreen keskustan osayleiskaavan tavotteiden pohjalta. Ydinkeskustan kortteleiden kaavoitusta jatketaan hankekaavoina, kun alueen maankäytöstä on sovittu. Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi

15 15 2. HAKALAHTI 2. kaupunginosa, Rahkorannan alue, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä, tontinluovutuksen kilpailutus FCG Oy Kalajoen, Ouluntien ja Hakalahden kadun rajaamana sijaitseva asemakaavaton ns. Rahkorannan alue, joka on pääosin yksityisten omistuksessa ja on pinta-alaltaan noin 6,8 ha sekä asemakaavan muutos ns. Kassisen alue noin 3,6 ha, joka on kaupungin omistuksessa. 2b 2b 2a Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen (nrot 1-3) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksissa Hakalahden alueelle on osoitettu asuntoalueita (AP, AK), eli alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille tai pienkerrostaloille. Joen rantaan on kaikissa luonnoksissa osoitettuna lähivirkistys-aluetta (VL). KH : Käydyssä keskustelussa kaupunginhallitus piti parhaana pohjana jatkovalmistelulle kaavaluonnosvaihtoehtoa nro 3. Kerrostalorakentamisen osalta kaupunginhallitus esitti linjauksenaan, että alue kaavoitettaisiin korkeatasoisen kerrostaloasumisen alueeksi. Hyvänä nähtiin se, että luonnokseen sisältyi mahdollisuus liikerakentamiseen. Jokirantaa lähinnä oleville tonteille toivottiin omakotirakentamista tehokkaampaa maankäyttöä, esim. tasokasta kerrostalorakentamista. Lisäksi hallitus esitti jatkovalmistelussa vielä tarkasteltavaksi alueen nimistöä. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä Kaavoitus etenee vaiheittain: 2 a Hakalahti, Kassisen alue, kaavamuutos hyväksyttiin KV b Hakalahti, Rahkoranta, Kaavoitus etenee Alueella on yksityinen maanomistus: eteneminen edellyttää kaavoitusneuvotteluja /sopimuksia

16 16 3. KESKUSTA, 1. kaupunginosa, kortteli 51 asemakaavan muutos Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Vuonna 1974 kaavoitettu alue sijoittuu Valtakadun ja Kyöstintien väliselle alueelle ja on pinta-alaltaan noin 0,69 ha ja se on rakentunut omakotialueena. Kaupunki omistaa korttelista tontit 3 ja 4, joilla toisella on vanha omakotirakennus, muutoin alue on yksityisten omistuksessa. Kaavoituksen valmisteluaineisto luonnosvaihtoehtoineen on valmisteltu osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja on ollut nähtävillä Luonnoksissa (kaksi vaihtoehtoa) alueelle on esitetty tiivistä pientaloaluetta (AKR II) tai vaihtoehtoisesti pienkerrostaloaluetta (AK II-IV) Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu tiivis pientalovaltainen asuinalue (AP). Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Korttelin 51 yksityisten maanomistajien kanssa on neuvoteltu vuonna 2010, jolloin kaavoituksen etenemistä siirrettiin.

17 17 Ydinkeskustan kaavarunko laadittu 2014, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus etenee MÄNNISTÖ 8. kaupunginosa, hautausmaa, asemakaava Vireille KH , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 3,52 ha rajoittuu Ouluntiehen ja Kalajokeen kaavoitetaan yleiskaavassa osoitetusti hautausmaa-alueeksi. Maaomistus on kaupungin. Kaavoitusta jatketaan, kun Männistön alueella hautausmaan lähiympäristössä sijaitsevien Atrian ja entisen ns. Autorastin kiinteistöjen väliaikainen käyttö loppuu, jolloin aluetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena huomioiden myös alueen liikenneympäristö. Kaavoitus keskeytyksissä.

18 18 5. KAISANIEMI, 6. kaupunginosa, korttelit 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheiluliikenne- ja katualueita. Vireille , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Suunnittelualuetta, pinta-alaltaan noin 11,7 ha, rajaa Visalantie, Mäntykankaantie, Kuusitie ja Mäntytie ja sille sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan Ammattiopisto JEDU. Kuva: Kaavaluonnos Aluetta koskeva vuonna1977 hyväksytty asemakaava on vanhentunut. Koulukeskuksen alue ei ole kaikilta osin kaavan mukaisena toteutunut, esim. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu kevyen liikenteen tiealue ja pysäköintialue ovat rakentumatta ja JEDU:n rakennusten välitse on käytössä kaavaan merkitsemätön kevyen liikenteen yhteys. Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisäalueen liittäminen ja toteutuneen rakennusoikeuden osoittaminen Ylivieskan Ammattiopiston (JEDU) tonttiin. Koulukeskuksen alueelle osoitetaan: 1) Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet (YO II). Alueella on ja / tai sille voidaan rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia, 2) Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1). Alueelle voidaan rakentaa toiminnan vaatimia rakennuksia tai rakennelmia ja alueelle voi sijoittua erilaisia pelikenttiä. 3) Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU). Alueelle toteutetaan sisäliikuntahalli eli lämmin harrastustila kaikenikäisille, rakennusoikeutta 4000 k-m 2 Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKY- toiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. 4) Autopaikkojen korttelialue (LPA-2), jolle sijoittuu YO- korttelin 26 tontin 9 autopaikoitus. 5) Jedunkuja on osoitettu koulukeskuksen alueelle kortteleiden 25 ja 26 väliin. Kaavaehdotus nähtävillä Kaavoitus etenee Asemakaavan hyväksyminen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon

19 19 6. OLMALAN ALUEEN asemakaava 2. vaihe Vireille: KV Vireilletulovaiheen aluerajaus on esitetty allaolevassa kuvassa, kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin alue sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alue jakaantuu Niemelänkyläntien molemmin puolin rajautuen etelässä Savelantiehen ja idässä Kalajokeen. Aluetta omistaa kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain: 1) Maankäyttöyksikössä on kaavatiimin ohjauksessa tehty kaavarunkotarkastelua vuosina ) Asemakaavan 1.vaihe hyväksyttiin kaupungin valtuustossa noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle, josta kaupunki omistaa 95 %. Alue kaavoitettiin asuntoalueeksi. 3) Asemakaavan 2. vaiheessa laaditaan asemaava noin 10 hehtaarin suuruiselle alueelle Katajaojan länsipuolelle. Alue on yksityisten omistuksessa. Olmalan asemakaavan 1. vaihe hyväksyttiin KV Olmalan asemakaavan 2. vaihe etenee Luonnos nähtäville elo-syyskuu 2015 Nuolimerkinnät em kuvissa osoittavat Olmalan 2. vaiheen asemakaavoitettavan alueen.

20 20 7. KESKUSTA 1. KAUPUNGINOSA Asemanseutu, asemakaava ja asemakaavan muutos Vireille: Kaavan kaavarunkotarkastelun ja luonnosvaiheen on laatinut AIRIX Ympäristö Oy. Kaavoituksen vaiheita: Suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2008 laadituttamalla Asemanseudun rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Tarkastelualueessa on ollut mukana myös radan itäpuolinen alue. Viranomaisneuvottelussa on sovittu, että Asemanseudun rakennemallit ja vaikutusten arviointi ovat myös osa yleiskaavatyötä ja arviointiin perustuen on tutkittu yleiskaavaluonnokseen merkityn radan alituksen yhteystarvemerkinnän toteutuksen eri vaihtoehtoja. Arviointi liittyi myös tähän vireillä olevaan Asemanseudun asemakaavamuutokseen ja sen rakennemallivaiheeseen. Asemakaavoitusta on jatkettu vuosina erillisenä prosessina, jonka luonnosvaiheessa on laadittu vaihtoehdot A (Torikatu) ja B (Asemakatu) ja luonnosvaiheessa on myös todettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteystarpeesta ydinkeskustan ja Savarin välillä. Vaihtoehto A / Torikatu Vaihtoehto B / Asemakatu Kaavoitusta koskien on pidetty viranomaisneuvottelut ja Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rakennemallit esiteltiin KH ja ne olivat nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto, luonnos vaihtoehdot Aja B sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä Ohjausryhmä ja valtuustoseminaari , mukana myös keskeiset viranomaiset ja yhteistyökumppanit - edellytettiin VE 0+ tutkimista (Koskipuhdontien alitus Närhitien alitus Savontien silta eli kaavallisesti jo olevien yhteyksien parantaminen ja toteuttaminen, - kustannusten määrittämien vaihtoehtojen A ja B rinnalla.

21 21 Ohjausryhmä liikenteellinen tarkastelu ja kustannusten vertailu esiteltiin - ohjausryhmä edellytti vielä laadittavaksi vaihtoehdon, jossa alitus osoitetaan Kartanotien kohdalta. Maankäyttöyksikössä laadittiin helmi-maaliskuussa 2012 Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot - varaukset ajoneuvoliikenteen alitukselle KV hyväksymän Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta. - Kummassakin vaihtoehdossa yhtenevät maankäyttöratkaisut eli linja-autoaseman/rautatieaseman kortteli (LHA), Kasarmin rakennukset käsittävä rakennussuojelualue SR-1 kortteli sekä alueitten eteläpuolelle osoitettu asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). - Vaihtoehtojen esittämisen tarkoituksena oli valita ratkaisu yleiskaavassa esitetylle yhteystarpeelle. Kun on valittu alituksen kohdan osoittava vaihtoehto, ryhdytään varsinaisesti laatimaan alueelle asemakaava. Ohjausryhmä Kartanotien ja Torikadun vaihtoehdot esiteltiin - Ohjausryhmän esitys KH:lle: Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Alituksen edellyttämä tilavaraus ja muut tekniset ratkaisut tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunginhallitus : - Asemanseudun kaavoitusta jatketaan Kartanotien vaihtoehdon pohjalta. Kartanotie Torikatu Kaupungin ydinkeskustan kaavarunko, kaupunginhallitus hyväksyi Kaavoitus etenee kaavarunkotyön pohjalta rakennusinventointi - kaavatyön kilpailutus/ konsultin valinta - 2. kaavaluonnos /- ehdotus

22 22 8. TOIVONPUISTO, 9.kaupunginosa, Safarinpuisto, asemakaavan muutos Vireille: , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaupungin omistaa kaavamuutosalueen, ns. Safaripuiston jalkapallokentän alueen, joka sijaitsee Savontien, Salmiperäntien, Ankkatien ja Hotelli Käenpesän AL 1 - tontin rajaamana. Ote ajantasa-asemakaavasta Ote keskustan osayleiskaavasta Alueella on voimassa , ja vahvistetut asemakaavat, joissa alue on liikennealuetta (LT), urheilualuetta (UP ja VU) ja puistoaluetta (P). Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavaehdotuksen mukaista maankäyttöä, kun nykyiselle paikalleen rakennettu jalkapallokenttä kaavoitetaan urheilualueeksi (VU). Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoituksen valmisteluaineisto on nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavoitus etenee Asemakaavan hyväksyminen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.

23 23 9. PYÖRREPERÄ, 10. KAUPUNGINOSA korttelit 24 ja 26 osa ja katualue, asemakaavan muutos Kaavoitus vireille , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Kaavamuutoksella tarkasteltava alue kortteleissa ja 26 on pinta-alaltaan noin 17,3 ha. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta Savontien, Pohjolantien ja Kettukallionkadun rajaamana. Alueella on voimassa ja hyväksytyt asemaavat Kaavamuutoksessa tarkastellaan rakentuneen teollisuustontin lisärakentamismahdollisuus jätetyn kaava-aloitteen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan sijainnin ohjaukseen (319/2001) tuli voimaan Lainmuutoksessa vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu omaan lukuunsa (9a). Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ryhdytään soveltamaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Ennen säännöksen voimaantuloa kunta voi hyväksyä asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m 2 suuruinen tilaa vaativa erikoiskauppa alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Mikäli myös voidaan osoittaa, että tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan asemakaavassa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m 2 tilaa vaativa erikoiskaupan myymälä KM merkinnällä (ja esim. kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Tavoitteena on Savarin kaupalliseen alueeseen kiinteästi liittyvien rakentumattomien liike- ja teollisuustonttien rakentuminen tilaa vievän kaupan alueina. Lakimuutoksen siirtymäkausi antaa Ylivieskan kaupungille mahdollisuuden uudistaa asemaakaavaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, joten tällä kaavamuutoksella tarkastellaan kortteleiden 24 ja 26 tonttien käyttötarkoituksen muuttamista lakimuutoksen siirtymäsäännökseen perustuen. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee

24 Keskustan (1.) kaupunginosan kortteli 34, osa kortteleista 32 ja 41, torialue ja sekä katu- ja puistoalueet Kaavoitus vireille , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä Kuva: Kaavamuutosalueen rajaus ja vaikutusalue Kuva: Nähtävillä ollut asemakaavaehdotus Suunnittelualue sijaitsee Valtakatuun, Vieskankatuun, Virastokatuun, Kirkkotiehen ja Kauppakujaan rajoittuen. Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,3921 ha, on voimassa asemakaava, joka on hyväksytty Hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialueet (AA) 32 ja 34 sekä yleinen pysäköimisalue (LP) korttelissa 32 eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Kaavamuutosehdotus nähtävillä Hyväksymisvaiheeseen kaavamuutosalueesta rajataan korttelin 32 osa pois. Kaavamuutos koskien koko korttelia 32 etenee jatkossa erillisenä kaavaprosessina. Kaavoitus etenee Asemakaavan hyväksyminen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.

25 25 12 Pyörreperän (10.) kaupunginosan asemakaavaton alue (Savarin laajennusalue Katajaojan ja Savarinväylän välissä) Kaavoitus vireille , kaavoitus tehdään kaupungin omana työnä. Asemakaavaton alue, pinta-alaltaan noin 18 ha, sijaitsee Pyörreperän (10.) kaupunginosassa Savarin alueella rajautuen lounaassa Katajaojaan, kaakossa Hakatiehen ja koillisessa Savarinväylään. Kaavoituksen tavoitteena on kaupan ja asumisen toimintojen yhteensovittaminen Savarin kaavattomalle alueelle, joka on keskellä asemakaavoitettua kaupunkirakennetta. Suunnittelualuetta omistaa kaupunki ja yksityiset maaomistajat. Alue on osittain rakentunut pientaloalueena. Kaavoitusta valmistellaan maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta ja alueelle suunnitellaan muodostettavaksi: 1) liiketontteja Hakatien ja Savarinväylän risteysalueelle vuonna 2013 rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle Hakatiehen ja Savarinväylään rajoittuen täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa, 2) viheraluetta Katajaojan varteen, 3) pientaloaluetta Katajaojan läheisyyteen alueella oleva rakennuskanta huomioiden. Kaavoituksen tavoitekeskustelutilaisuus maanomistajille pidettiin keväällä 2014 Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavoitus etenee kahdessa vaiheessa Kaupan hankkeen ajoituksen vuoksi vireillä oleva (Tekla ) asemakaavoitus etenee jatkossa kahdessa vaiheessa: 1. VAIHE: Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 1,0315 ha. Lidl Suomi Ky:n ja kaupungin kesken on neuvoteltu Lidl:n päivittäistavaraliikkeen sijoittumisesta Ylivieskaan. Vireillä olevalle kaava-alueelle on sijoitettavissa Lidl:n hankkeen mukainen liiketontti. Kaavoituksella muodostetaan liikerakennusten korttelialuetta (KM-5) Hakatien ja Savarinväylän risteysalueeseen rakentuneen liikenneympyrän eteläpuolelle täydentämään kaupungin liiketonttitarjontaa Savarissa. Tontille osoitetaan sijoitettavaksi 2450 k-m 2 :n suuruinen liikerakennus, jossa toimijana on päivittäistavaraliike Lidl, joka on hankkinut suunnittelualueen omistukseensa. Kaavasuunnittelun pohjana käytetään liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. 2. VAIHE: Suunnittelualue pinta-alaltaan noin 17 ha. Suunnittelualueella on 33 yksityistä maanomistajaa ja alue kaavoitetaan yleiskaavaan perustuen asuntoalueeksi (AP-t) sekä mahdollisesti palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1).

26 26 1. VAIHE Asemakaavalla muodostetaan Hakatien ja Savarinväylän risteyksen eteläpuolelle sijoittuva KM- 5- korttelialue ja asemakaavamuutoksella osoitetaan korttelialueeseen myös osa Hakatien katualueesta. Suunnittelualue sijaitsee alle 1,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Savontien eteläpuolella ns. Savarin liikealueella. Alue rajautuu Hakatien liikenneympyrään, Hakatiehen ja Savarinväylään. Kuva: Aluerajauskartta Kuva: Kaavaehdotus Kaavoituksen 1. vaiheen valmisteluaineisto nähtävillä Kaavaehdotus (1. vaihe) on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee Asemakaavan hyväksyminen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.

27 27 VIREILLE TULEVIA ASEMAKAAVOJA JA KAAVAMUUTOKSIA Hollihaka (5. kaupunginosa) Kurula II Asuntoalueen asemakaava Suunnittelualueen omistaa pääosin kaupunki. Vireille:teknisten palveluiden lautakunta Kivioja ( 4. kaupunginosa) Asuntoalueen asemakaava Suunnittelualueella on yksityisten maanomistus noin 42 % ja kaupungin maanomistus noin 58 % Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperäntiehen rajoittuvat alueeet Salmelanojan itäpuoli Asemakaava ja asemakaavan muutos asuntoalue. Suunnittelualue on pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupungilla ei ole merkittävää maanomistusta. Vireille: teknisten palveluiden lautakunta

28 28 4. Toivonpuisto (9. kaupunginosa) Salmiperä Salmelanojan länsipuoli Asemakaava asuntoalue Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Kaisaniemi (6. kaupunginosa) Lampin alue 1. vaihe. Asemakaava asuntoalue Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Männistö (8. kaupunginosa) Taanilan osa-alue 1. vaihe. Asemakaava asuntoalue Yksityisten maanomistajien aloite. Kaupungilla ei ole alueella merkittävää maanomistusta. Vireille: teknisten palveluiden lautakunta Koskipuhto (3. kaupunginosa) Y- kortteli 3-19 ja LP-alue Asemakaavamuutos Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Vireille: teknisten palveluiden lautakunta

29 29 8. KAAPO-hanke Kaupunki- ja kuntakeskukset pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoima ja rahoittama hanke, jossa on mukana useampi kunta/kaupunki. Ylivieskan jokirantojen kehittäminen ja siihen liittyvät aluekohteet muodostavat KAAPO- hankkeen osan koskien Ylivieskan osuutta. Ylivieskan hanketta koskien kootaan työryhmä, jossa on mukana aluekohteiden maanomistajat Keskustan osayleiskaava on hyväksytty KV Joen rannat on yleiskaavassa varattu pääosin virkistysja ulkoilukäyttöön. Rantaan rajoittuu ydinkeskustan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta) ja Hamarissa on rakennetun ympäristön suojelukohteena merkitty vanha Hamarin myllyn paikka. Suunnittelun lähtökohtana on selvittää, miten keskustan osayleiskaavaan puistoiksi merkityt alueet saataisiin muodostamaan yhtenäinen virkistysväylä. Ajantasa-asemakaavassa ranta-alueet on osoitettu virkistysalueiksi. Alueet ovat hyvin kapeita kohdissa, joissa on pientaloasutusta yksityisillä tonteilla, ja nämä katkaisevatkin virkistysyhteyden monin paikoin. Näillä kohdin reitin kulkeminen aivan rannassa on mahdotonta järjestää. Väylä on toteutunut paikoitellen, ja sitä pystyy kulkemaan jalan sekä polkupyörällä. Tavoitteena on, että rajatun alueen sisällä kulku olisi koko matkalta mahdollinen, joko jokirannan puistoiksi merkityllä alueella, tai joen välittömässä läheisyydessä olemassa olevia liikenneväyliä pitkin. Jokiranta-aluetta kehitetään vaiheittain. 1.Atria 2.Hamari

30 30 Kalajoen rantaan sijoittuu kaksi aluekohdetta, joiden kehittämistä tulisi KAAPO- hankkeessa myös tarkastella: 1 Ns Atrian kiinteistön alue. Alueen omistaa pääosin Itikka - Lihapolar Oy (TTtontti p-ala 3,1 ha) Alueella on voimassa vuonna 1980 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, (TT). Alue ei ole alkuperäisessä käytössä teollisuustilana. Kiinteistöllä olevaa rakennuskantaa käytetään satunnaisesti toimijan logistiikkaa palvelemaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP-t) 2 Hamarin mylly ja sen lähiympäristö. Alueen omistaa pääosin Rakennuspalvelu Salmela Ky ( ). Alueeseen rajoittuu myös muuta yksityistä maanomistusta ja kaupungin maanomistusta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi asuntoalueena, (AP)

31 31 KAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUS Toteuttamisjärjestys LAJI AK 1. Asemakaava Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Keskusta 1. kaupunginosa Aseman seutu Kasarmialue KH Vireillä Selvitykset Radan alitus vaihtoehdot 2007 Asemanseudun rakennemallit nähtävillä Valmisteluaineisto nähtävilä luonnos vaihtoehdot A ja B Vaihtoehtotarkastelu 0+, Torikatu ja Kartanotie KH Kartanotien vaihtoehto asemakaavavalmisteluun Keskustan kaavarunko Keskustatoimintojen (C-1) aluetta Ajoneuvoliikenteen yeystarve Kaavoitus etenee 2015 AK 2. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 3. Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 4. Ak-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli osa 32 kortteli 34 Kaisaniemi 6. kaupunginosa Korttelit 25 ja 26 urheilu- liikenne- ja katualueet Koulukeskus Toivonpuisto 9. kaupunginosa Safaripuisto Vireille 2014 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavoitus etenee 2015 Hyväksymivaiheeseen Vireillä Ehdotusvaihe nähtävillä Kaavoitus etenee 2015 Hyväksymisvaiheeseen Vireillä Ehdotusvaihe nähtävillä Kaavoitus etenee 2015 Hyväksymisvaiheeseen Asuntoaluetta (AK) Julkisten palvelujen aluetta (PY) Virkistysaluetta (VL)

32 32 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 5. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 6. AK- muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Pyörreperä 10. kaupunginosa Kortteli 24 ja 26 osa ja katualue Pohjolantie Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli KH KaavoItuskatsaus Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee 2015 Vireillä Valmisteluaineisto nähtävillä: vaihtoehdot 1 ja Neuvottelut maanomistajien kanssa Keskustan kaavarunko 2013 Teollisuusaluetta (TY-1), Palvelujen, hallinnon ja kaupan alue, jolle saa sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa ( P-1) Asuntoaluetta ( AP-t) AK 7. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 8. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Männistö 8. kaupunginosa Olmala 2 vaihe asemakaavaton alue Pyörreperä 10. kaupunginosa Savari asunto- ja liikealue Kaavoituskatsaus 2007 KV Kaavoitus etenee 2015 Vireillä Kaavoitus etenee vaiheittain 1. vaihe hyväksytty 2. vaihe Kaavoitus etenee 2015 Luonnos nähtäville Vireillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavoitus etenee vaiheittain - Niemelänkylän osayleiskaava 2025 (AP, VL) -Keskustan osayleiskaava 2030 (AP, VL) - Ojakylä Savela osayk. (MV) Asuntoaluetta ( A-t) Palvelujen. kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue ( C-3 1. vaihe Liiketontti Kaavaehdotus nähtävillä Kaavoitus etenee 2015 Hyväksymisvaiheeseen Palvelujen. kaupan ja hallinnon alue (P-1) Keskustatoimintojen alue ( C-3) 2. vaihe Asuntoalue ym. Kaavoitus etenee Asuntoaluetta ( A-t) AK 9. AK -muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 10. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Koskipuhto 3. kaupunginosa Y- kortteli 19 ja LPalue Hollihaka 5. kaupunginosa II vaihe Alpuumintien pohjoispuolelle Vireille Kaupungin maanomistus Kaavoitus etenee Vireille Kaupungin maanomistus Kaavoitus etenee Asuntoaluetta (AP,VL) Asuntoaluetta (AP, VL)

33 33 Toteuttamisjärjestys LAJI AK 11. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 12. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 13. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE KÄYTTÖTARKOITUS KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030, KV Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmelanojan itäpuoli Kaisaniemi 6. kaupunginosa Lampin osa-alue Kivioja 4. kaupunginosa Kiviojan osa-alue Vireille Yksityisten maanomistus pääosin Kaavoitus etenee Vireille Kaupungin maanomistus pääosin Kaavoitus etenee Vireille Kaupungin ja yksityisten maanomistus. Raakamaan hankinta /sopimukset Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemissuunta Asuntoaluetta (AP, VL) AK 14. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 15. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV AK 16. Asemakaava MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Toivonpuisto 9. kaupunginosa Salmelanojan länsipuoli Männistö 8. kaupunginosa Taanilan osa-alue Männistö 8. kaupunginosa Koskipuhto 3. kaupunginosa Kaavoitus etenee Vireille Kaupungin maanomistus Kaavoitus etenee Aloite maanomistajilta Yksityinen maaomistus pääosin. Vireille Kaavoitus etenee KAAPO- hanke Ylivieska: Jokirantojen kehittäminen ja aluekohteet Atrian kiinteistön alue Hamarin mylly ja lähiympäristö Asuntoaluetta (AP) Lähivirkistysaluetta (VL) Asuntoaluetta (AP, VL) Asuntoalue (AP) Asuntoalue (AP) Hanke ja kaavoitus etenee AK 17. AK-muutos MERKITTÄVÄ MRL 52 KV Keskusta 1. kaupunginosa Kortteli 5 (AL 1 ) Kortteli 24 (ALK) Kortteli 25 (AO 2 ) KV Vireillä Keskustan kaavarunko Etenee, kun keskustan kehittämisen hankkeet tiedossa Kaavoitus odottaa Keskustatoimintojen aluetta C-1 AK 18. Asemakaava EI MERKITTÄVÄ MRL 52 LTK Männistö 8. kaupunginosa Hautausmaa KH Vireillä Valmistelu jatkossa huomioiden Atrian ja entisen ns. Autorastin korttelien uudelleen järjestelyt. Kaavoitus odottaa Hautausmaa-alue (EH)

34 34 YLEISKAAVOITUS Toteuttamijärjestys LAJI ALUEEN TUNNUS VIREILLE VAIHE YK 3. Kalajokilaakson Kulttuurimaisemaalueen yleissuunnitelma / Ylivieska Kulttuurimaisema-alueen maankäyttö tarkastellaan Vähänkankaan ja Raudaskylän yleiskaavojen tarkistusten yhteydessä YK 4. Yleiskaava YK 5. Yleiskaava YK 6. Yleiskaava Vähäkangas-Visuri osayleiskaava tarkistus laajennus nykyinen hyväksytty Raudaskylän osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty Ojakylä-Savela osayleiskaava tarkistus nykyinen hyväksytty Konsultin valinta ja vireilletulo Selvitykset aloitetaan Arkeologinen inventointi Luontoselvitys Konsultin valinta ja vireilletulo Konsultin valinta ja vireilletulo YK 7. Yleiskaava Tuomiperän Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa Hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia YK 8. Yleiskaava Alpuminkankaan osayleiskaava Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ehdotus hyväksytty KV Kaava ei ole saavuttanut lainvoimaa Hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia YK 9. Yleiskaava YK 10. Yleiskaava Pajukosken (II) laajennusalue Tuulivoimapuisto Osayleiskaava Urakkanevan Tuulivoimapuisto Osayleiskaava siirrettin Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Vireillä Konsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

35 35 KAAVAPROSESSI Yleis- ja asemakaavat sekä asemakaavamuutokset laaditaan vaiheittain: 1. vaihe - aloitus Aloite kaavan laatimiseksi voi tulla maanomistajalta, kaupungilta, asukkaalta tai muulta osalliselta. Kaupunki voi kaavoittaa omistamaansa maata tai yksityisen maanomistajan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen käynnistämiseksi. Kaavoitus tulee vireille kuulutuksella. Jokaisesta kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jota päivitetään kaavatyön edetessä ehdotusvaiheeseen saakka. OAS on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Siinä määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja tavat (MRL 63 ) sekä kaavan tavoitteet, joita voidaan tarkistaa työn edetessä. OAS:ssa esitetään arvio aikataulusta ja kaavaan liittyvistä luottamuselinten päätösten ajankohdista. OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja varataan mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä. 2. vaihe - luonnos Useimmista kaavoista laaditaan luonnos ennen varsinaista kaavaehdotusta. Kaavaluonnos hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 14 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Tuolloin voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Kaavaluonnoksen nähtävilletulosta ilmoitetaan maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse sekä muille osallisille lehtikuulutuksin. 3. vaihe - ehdotus Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitetään ja laaditaan vastineet mielipiteisiin. Sen jälkeen kaavaehdotus hyväksytään kaupungin luottamuselimissä ennen kuin se tulee julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi kirjallisten muistutusten esittämistä varten. 4. vaihe - hyväksyminen Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella voidaan vielä tehdä pieniä tarkistuksia kaavaan ja laaditaan vastineet saatuun palautteeseen. Tämän jälkeen kaava viedään hyväksyttäväksi. Merkitykseltään vähäiset kaavatt hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suurin osa kaavoista hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valitusaikana valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan lehtikuulutuksella valitusajan päätyttyä - tai mikäli mahdollisesti tehty valitus hylätään. VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat halutessaan kaikki, jotka näkevät, että kaavalla on merkittävää vaikutusta omaan elinpiiriin, asumiseen, työntekoon tai harrastusmahdollisuuksiin sekä tietyt viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee.

36 36 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävilletulosta tiedotetaan suunnittelualueen maanomistajille ja rajanaapureille kirjeitse. Kaavaehdotuksen nähtävilletulosta tiedotetaan kirjeitse niille, jotka ovat luonnosvaiheessa jättäneet mielipiteensä sekä ulkopaikkakuntalaisille. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille kirjeitse. Kaikista nähtävilletuloista tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kunnan internet-sivuilla. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan lehdessä. Nähtävilläoloaikana kaavoihin voi käydä tutustumassa kaupungin verkkosivuilla, kaupungintalolla. Merkittävistä kaavoista järjestetään myös yleisötilaisuuksia, joista kerrotaan kuulutuksissa. Kaavahankkeista saa lisätietoja kaupungin teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön kaavoitustoimesta ja kaavoituksen verkkosivuilta YHTEYSTIEDOT Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari p / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p / kaavoitusinsinööri Eriia Laru p etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa