1. Kokouksen avaus (EK)

Transkriptio

1 KOKOUSMUISTIO 1/2010 JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14. Kokoushuone B 3.1. Aika: klo Läsnä: Elisa Kettunen, Suomen Kuntaliitto (puheenjohtaja) Suvi Pietikäinen, Netum Oy (sihteeri) Pekka Niemi, Valtiovarainministeriö Katri Seppälä, TSK Leila Oravisto, Helsingin kaupunki Mirjam Heikkinen, Helsingin kaupunki Raija Korhonen, Kuopion kaupunki Outi Meriläinen, THL Riikka Väyrynen, THL Pirjo Hannikainen, Proactum Oy Milla Puumanen, Affecto Oy Auli Sarvikivi, Valtiokonttori Eero Hyvönen, FinnONTO -hanke Riitta Kaisio Tilastokeskus (poistui noin klo ) Poissa: Teuvo Savikko, Espoo ja Pekka Tervonen, Vantaa. Huom. Kokouksen jälkeen Vantaa on ilmoittanut, että heidän edustajansa työryhmässä on Pasi Mustonen. 1. Kokouksen avaus (EK) Käytiin läpi kokouksen agenda ja kokouksen sekä suosituksen uudistamisen taustat. Aloite suosituksen uudistamiseksi on noussut erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien tarpeista. Nykyisin voimassa oleva suositus ei kykene tarjoamaan apua riittävän laajaan, monipuoliseen ja nykyaikaiseen portaali- ja internetpalveluiden suunnitteluun. Suositus ei esimerkiksi sovellu nykyisellään kunnan palvelukartan suunnitteluun. Suosituksen avulla on kuitenkin voitu perustella joitain jo tehtyjä ratkaisuja ja näin saatu työrauha.

2 Suosituksen yksi tavoite on saada julkisen hallinnon portaalipalvelut toimimaan yhdenmukaisella logiikalla siten, että asiakkaiden on niitä helpompi käyttää, eri palveluiden toimiessa samanlaisilla periaatteilla. Kehittynyt teknologia ja sen myötä muuttuneet vaatimukset semanttisuuden, monikanavaisuuden, vuorovaikutteisuuden, kehittyneiden hakutoiminnallisuuksien osalta ovat tärkeämpiä, kuin vielä pari vuotta sitten ja nämä näkökohdat tulee huomioida suositusta laadittaessa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota vaatimuksiin, joita asettavat mm. digitaalinen esteettömyys, useat kieliversiot sekä sosiaalisen median hyödyntäminen. Palveluiden luokittelussa yksi näkökohta on myös palveluvalikoiman laajuus ja niiden erot eri kuntien ja organisaatioiden välillä. Kuntia yhdistävät lakisääteiset palvelut, mutta kirjo erityisesti vapaaehtoisesti toteutettavien palveluiden osalta on laaja. Lisäksi palveluita järjestetään lukuisilla erilaisilla organisaatiomalleilla. Tarve ruotsinkieliselle suositukselle on, mutta on keskusteltava tarkemmin riittääkö, että suositus käännetään vai onko valmisteluun syytä ottaa mukaan myös ruotsinkielinen asiantuntija. Elisa keskustelee asiasta Kuntaliitossa ruotsinkielisen sihteeristön kanssa. JHS-suositusten rooli saattaa muuttua tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriössä valmistellaan lakiehdotusta, joka koskee julkisen tietohallinnon yhteentoimivuutta ja se saattaa pitää sisällään ehdotuksen siitä, että osa JHS-suosituksista muuttuu määräyksiksi. Tämä velvoittaisi JHS-valmistelun entistä huolellisemmin harkittuun sisältöön sekä täsmällisempiin suosituksiin, koska suositusten vaikuttavuus kasvaa merkittävästi. Jo tälläkin hetkellä suosituksesta tulee käydä erittäin selvästi ilmi, mitä siinä suositellaan ja sen sisällön tulee olla hyvin täsmällinen. Puheenjohtaja toivoo, että työskentelyn johtava periaate on avoimuus, valmistelun läpinäkyvyys ja sen myötä suosituksen käyttäjäkunnan laaja hyväksyntä. On toivottavaa, että työryhmän jäsenet hyödyntävät omia verkostojaan suosituksen valmistelussa. Työryhmällä on suosituksen valmistelussa vahva rooli ja suosituksen sisällön osalta asiantuntemus tulee työryhmän jäseniltä. Työryhmän vetäjän rooli on ohjata työtä ja varmistaa että työ etenee ja tulosta syntyy sekä tukee kaikin tavoin työryhmän työskentelyä. Suosituksen julkistamisen jälkeiset jatkotoimenpiteet ja jalkauttaminen pohditaan myöhemmin, sillä ne eivät kuulu varsinaiseen JHS-prosessiin. Ei aiheuta toimenpiteitä. 2. JHS-sihteeri esittelee JHS-työskentelyn periaatteet (PN) JHS-sihteeri Pekka Niemi VM:stä esitteli JHS-työskentelyn periaatteet ja toimintamallit. Diasarjat laitetaan työryhmälle perustettavaan extranet-työryhmätilaan, joka tulee Kuntaliiton hallitsemaan Eksaitti-palveluun. Tämän jälkeen hankkeen editori ja työryhmän sihteeri Suvi Pietikäinen esitteli JHS-suosituksen pohjan rakenteen ja kirjoitustyöhön liittyviä asioita. Työryhmälle annetaan tarkemmat ohjeet suositusten kommentointiin liittyen ensimmäisen kommentointikierroksen yhteydessä. Ei aiheuta toimenpiteitä. 3. Työryhmän järjestäytyminen ja jäsenten esittäytyminen

3 Työryhmän jäsenet esittäytyivät ja kertoivat toiveista ja tarpeista uuden suosituksen suhteen: Leila Oravisto, Helsingin kaupunki Helsingillä on tarve kehittää tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä (kaupungin palvelukartta, portaalit, seutuportaalit). Mirjam Heikkinen, Helsingin kaupunki Palvelukartan laajentaminen kattamaan koko pääkaupunkiseutu on kehitteillä, minkä vuoksi palveluluokitus on tarpeen uudistaa, mielellään vuoden loppuun mennessä. Myös englanninkielinen versio on tarpeen ja syytä on huomioida myös Suomi.fi:n suunnalla tehtävä työ valtakunnallisen palvelukartan tekemiseksi. Suomi.fi siirtää kuntien palveluita sivuilleen. Mirjam edusti tässä kokouksessa myös Vantaata ja Espoota. Milla Puumanen, Affecto Oy Affecto on toimittajana Helsingin palvelukartan laadinnassa. Pirjo Hannikainen, Proactum Oy Yritys on ollut toteuttamassa ratkaisuita, joissa on hyödynnetty semanttisuutta. Semanttisia paikkatietopalveluita on toteutettu mm. YTV:lle ja HSL:lle ja muita ratkaisuita THL:lle. Tällä hetkellä ovat mukana mm. Yritys-Suomi -portaalin uudistamisessa. Ontologiat Tärkeää on huomioida myös aistirajoitteisten tarpeet (vrt. digitaalinen esteettömyys) ja eri palvelukanavat siten, että tieto tulee myös sinne, mistä sitä ei osata tai ole mahdollista etsiä (bussien valotaulut, tekstiviestit), kriisiviestintä, älykkäät kaupunkinäytöt, monikanavaisuus. Eero Hyvönen, FinnONTO -hanke Yksi osa hanketta on palvelujen ja paikkatiedon esittäminen, yksityisen sektorin huomiointi (esim. Fonectan semanttiset sivut). Auli Sarvikivi, Valtiokonttori Haaste on tiedon yhdistäminen ja jakaminen ValtIT:n SADe -ohjelman palveluluokitukset olisi hyvä ottaa huomioon, koska ne eroavat JHS 145-suosituksesta -yhteistyötä on järkevää tehdä. Yhteyttä voisi ottaa esim. Marjukka Alaharjaan. Raija Korhonen, Kuopion kaupunki Kuopiossa on ollut käynnissä palvelualueuudistus vuodesta 2007 alkaen ja vuonna 2011 on tulossa suuri organisaation toimintatapauudistus, jonka osana uudistetaan kaupungin verkkosivusto. Haasteena on tuttujen palvelunimien käyttäminen ja uudet vaatimukset, jotka pitäisi huomioida. Katri Seppälä, TSK Sanastokeskus

4 TSK on ollut mukana FinnOnto-hankkeessa ja muissa ontologiatöissä, parhaillaan on käynnissä paikkatiedon termityöhanke. TSK on yksityinen yhdistys. Outi Meriläinen, THL THL:n tehtävänä on sosiaali- ja terveyspuolen terminologian harmonisointi, palveluluokitukset, sanastotyö, portaalit (Terve Suomi ja terveyttä edistävien yhdistysten portaali Toiminta Suomi). SADe hankkeen Omaterveys -palvelun hanke. Riikka Väyrynen, THL Mukana kansallisessa tietoteknologiahankkeessa sosiaalipalvelujen luokitusten suhteen, tehty luokitus julkaistaan näinä päivinä. Riikka Kaisio JHS-jaosto pyysi, että Tilastokeskus nimeäisi työryhmään jäsenen. Tilastokeskus ei ole vielä nimennyt jäsentä työryhmään, vaan selvittää ensin millaista asiantuntemusta työ vaatii. Riikka Kaisio Tilastokeskuksen tieto-osastolta (?) oli läsnä tässä kokouksessa. Tilastoinnin käyttämien luokitusten huomiointi palveluluokituksessa. Aiheutuvat toimenpiteet: - Tilastokeskukselle toimitetaan mahdollisimman pian kokouksen jälkeen keskustelumuistio, jotta sopivan asiantuntemuksen tarvetta osataan arvioida ja nimetä henkilö työryhmään. - Elisa on yhteydessä VM:öön SADe-hankkeen palveluluokituksista 4. Hankesuunnitelman ja valmisteluaikataulun esittely (EK) Esiteltiin hankesuunnitelma yleisellä tasolla ja todettiin, että sitä ei tarvitse orjallisesti noudattaa, vaan se on paremminkin valmistelussa hyödynnettävä työkalu. Aikataulun osalta todettiin, että hankesuunnitelmaan kirjattu tavoiteaikataulu on saada suositus julkaistavaksi helmikuussa 2011, mutta keskusteluissa on esitetty tarve saada suositus valmiiksi jo vuoden loppuun mennessä. Todettiin, että aikataulua ei ole mahdollista tarkistaa, ennen kuin saadaan kuva siitä, miten laaja uudistustyö todella tehdään. Keskustelun johtopäätöksenä todetaan, että on tunnistettu paine saada mahdollisimman nopeasti aikaan laadukas ja käyttökelpoinen suositus. Eero Hyvönen totesi, että suositustyö vaatii myös resursseja, joita ei juuri ole käytettävissä. EK totesi tähän, että VM:llä on tarjota resurssina sihteeristöpalvelu ja sen kautta Suvi Pietikäinen työryhmän editoriksi. Editorin vastuualue on laajempi, kuin ainoastaan kirjoittaminen, sillä sihteeristöpalvelun kautta saadaan myös asiantuntemusta ja henkilöresurssia voidaan käyttää myös tietojen kartoittamiseen, hakemiseen, analysointiin ja muokkaamiseen. Suvi täydensi, että työryhmä voi ohjeistaa mistä sopivaa lähdeaineistoa löytyy ja jonka jälkeen editori voi käydä aineistoa läpi työryhmälle esiteltäväksi. Aiheutuvat toimenpiteet: Muutoksena hankesuunnitelmaan todetaan työryhmän kokoonpano ja paineet tarkistaa aikataulua tiukempaan suuntaan.

5 5. Työmenetelmät ja työryhmän työskentelyn organisointi (SP ja EK) Työmenetelmistä ei ehditty keskustella paljoakaan, mutta toivottiin, että työryhmän käyttöön saataisiin virtuaalinen työryhmätila. VM:llä ei ole vielä tarjota sopivaa järjestelmää käyttöön, joten päädyttiin hyödyntämään Kuntaliiton Eksaitti-sivustoa. Elisa perustaa Kuntaliittoon Exsaitti -sivustolle työryhmätilan, jonne voi tallentaa valmistelumateriaalia ja käydä valmisteluun liittyvää keskustelua. Elisa ohjeistaa työryhmän jäseniä käyttöönotosta, kun työtila on perustettu. Työmenetelmiä koskien puhuttiin mahdollisuudesta järjestää asiantuntijakuulemisia ja Elisa ehdotti professori Ari-Veikko Anttiroikon kutsumista kuultavaksi. Asiantuntijoiden kutsumisesta ei vielä tässä vaiheessa päätetty vaan työryhmän jäsenet voivat siis ehdottaa asiantuntijoita, mikä se katsotaan tarpeelliseksi. Keskusteltiin myös, että jossakin vaiheessa voisi olla hyödyllistä järjestää kuuleminen esimerkiksi käytettävyyden näkökulmasta ja pyytää kuultavaksi tähän liittyvä asiantuntija. Keskusteltiin myös mahdollisesta tarpeesta ja halukkuudesta järjestää keskustelutilaisuus suositukseen liittyen. Tilaisuuden järjestäminen jätettiin mietittäväksi. Aiheutuvat toimenpiteet: - Elisa perustaa työryhmän käyttöön virtuaalisen työryhmätilan Kuntaliiton Eksaittisivustolle. - Työryhmän jäsenet voivat jatkossa ehdottaa sopivia asiantuntijoita kuultavaksi niin halutessaan. 6. Uuden suosituksen sisällön runko (EK) Ennakkotehtävää ei sellaisenaan ehditty käsittelemään kunnolla, mutta käyty keskustelu sivusi tehtävässä esitettyjä kysymyksiä. On tarpeen laatia keskeisistä käsiteltävistä asioista ja muutoksista lista, jonka pohjalta ryhdytään laatimaan suosituksen runkoa. Työryhmä totesi, että nykyinen suositus on vanhentunut ja päätti, että laaditaan kokonaan uusi suositus ja vanhaa suositusta hyödynnetään lähdeaineistona. Esimerkiksi Helsingin kaupungin toteuttaman palvelukartan rakenne ei ole JHS 145:n mukainen, vaikka suosituksen mukaisia pääotsikoita onkin käytetty ylätasolla. Tarkemmin keskusteltavaksi seuraavaan kokoukseen kuitenkin jäi mitä suositus tarkalleen ottaen sisältää. Yleinen keskustelu aiheesta sisälsi kuitenkin seuraavia näkökulmia, joita suosituksessa tulisi ottaa mukaan ja/tai huomioida: Lähtökohta on, että pitää olla olemassa luokittelu, (sopiva) sanasto sekä metatieto Tulisi lähteä liikkeelle periaatteiden määrittelystä (nimeäminen, sanojen muodostaminen, moniperintä, semanttinen kuvailu) Lisäksi tarvitaan luokituslistan lisäksi hierarkkisuus ja suhteet eri palveluiden välille (funktiosuhteet) Palvelukokonaisuuksien mukaan ottaminen Visuaalinen hahmottumistapa huomioitava, asioiden yhdistäminen toisiinsa (ns. ristiviittaukset)

6 Tavoitteena on, että kuntien ja valtion portaalit ovat helposti hyödynnettävissä. Vaikka palveluvalikoimat eivät olisi samoja, niiden esittämisen logiikka olisi yhdenmukainen. Voisi olla muitakin palveluluokituksia kuin organisatorisesta näkökulmasta tehty luokitus, esimerkiksi toinen ylätaso. Esim. o kansalaisten elämäntilanne (vanhusten palvelut, lapsiperheen palvelut) mm. Kela on tehnyt elämäntilannekuvauksia. o kohderyhmä o haasteena ristiviitteet, jos asiakkaalla useita eri hakutilanteita ja rooleja. Mietittävä on, miten tästä suosituksesta saataisiin käytettävämpi: o Voisiko suosituksesta tehdä muunkin kaltaisen työkalun kuin suosituspaperin, esimerkiksi palvelujen metatietomallin? o Lisäksi esille nousi hierarkian esittämistapa ja mahdollisen teknisen työkalun hyödyntäminen palveluluokituksen julkaisemisessa. Hierarkian esittäminen tulosteena voi olla hankalaa o Julkishallinnon ontologian hyödyntäminen o Sanastojen esittäminen standardisoidulla tavalla (XML-skeema) o Seuraavassa kokouksessa tulee keskustella tarkemmin, millaisella alustalla suositus julkaistaan. Onko esimerkiksi syytä jakaa suositus paperilla julkaistavaan ja sähköisessä muodossa ylläpidettävään osioon, joka olisi näin ollen myös sähköisesti ladattavissa. Tehtävä myös kannanotto metatietomalliin liittyen (käytettävissä olisi esim. Helsingin kaupungin malleja, KRYSP-hanketta varten). Huomioitava VM:n visuaalisuuteen perustuva Kansalaisen kotisivu-hanke (siellä jaottelu SADe-hankkeen jaottelulla), valmistunee syksyllä Kansainvälisten palveluluokitusten hyödyntäminen? Onki-palvelimelta ( löytyy esimerkiksi UNSPSC:n (YK:n kehitysohjelma) tekemä kansainvälinen tuoteluokitusstandardi, jota hyödynnetään maailmanlaajuisesti sähköisessä kaupankäynnissä. Asiakas/kuntalaisnäkökulman huomioiminen. Asiakkaan osallistuminen asiointiin, vaikuttaminen ja osallistuminen kehittämiseen (ml. sosiaalinen median hyödyntäminen). o Pitäisikö luokittelutyöhön ottaa mukaan jossain vaiheessa myös kuntalaisedustajia kommentoimaan esim. Facebookin avulla? o Helsingissä on aktiivinen kaupunkiosayhdistys, joka todennäköisesti lähtisi innolla työhön mukaan. Todettiin että, ehkä kansalaisnäkökulmaa on luontevampaa kuulla vasta sitten, kun ensimmäinen järkevä ehdotus sisällöstä on olemassa. Sanastotyössä tukena Mikael af Hällströmin vetämä JHS Sanastotyö -ryhmä, jolla toimikausi vuoden 2010 loppuun. Nykyisestä versiosta hyödynnettäisiin ainakin o nykyisiä pääluokkia täydennettyinä (es. elämäntilanteet, kohderyhmät, osallistuminen) o nykyisiä palvelusanoja, mikäli mahdollista (hyvää palautetta tullut kansanomaisten ilmaisujen käyttämisestä) Käyttöönottosuunnitelmavaiheessa pohdittava seuraavia asioita: o yhdeksi julkaisukanavaksi THL Koodistot o muut kanavat? Aiheutuvat toimenpiteet:

7 - Näistä aiheista keskustelu jatkuu seuraavassa kokouksessa, jossa pitäisi saada tarkennettua suositukseen tulevat asiat ja suosituksen esittämistapa. - Elisa kysyy Kelasta elämäntilannekuvauksia työryhmän käyttöön. 7. Päätetään kokousaikataulu kevään osalta sekä kesälomien jälkeinen ensimmäinen kokous (2-3 kokousta). Koska päivän kokouksessa ei ehditty kyllin huolellisesti käymään läpi suositukseen tulevia asioita ja kirjaamaan niitä ylös, tämä aihe jää pitkälti käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. Seuraavan kokouksen tavoite on saada määriteltyä, mitä asioita suositukseen tulee, jonka jälkeen voidaan ryhtyä määrittelemään ja kirjoittamaan sisältöä. Seuraavan kokouksen agendalla mm. seuraavia asioita: suosituksen rajaaminen alustava sisällysluettelo, asiakokonaisuuslistaus listaus mitä suositellaan elämäntapa- ja kohderyhmälistausten kerääminen (Kelan materiaali hyödynnettävissä) esitehtävä työryhmälle työtehtävien ja -osioiden jakaminen eri suorittaville tahoille ONKI-palvelun esittely. Työryhmän jäsenet voivat toimittaa työryhmän käyttöön sopivaa lähdemateriaalia ja muuta aineistoa koko prosessin ajan. Helsingin kaupunki antoi työryhmän käyttöön kaksi Exceltaulukkoa: Muu lähdemateriaali -Internetpalveluiden alkuperä palvelukarttaan, eli palvelupuu (Helsingin kaupunki) Palvelusanasto-excel (Helsingin kaupunki). Terveydenhuollon palveluluokitus 2007 Kuntaliiton tekemä Kunnallissanasto (Kuntaliiton kirjastotietopalvelut/eila Vainikka): (klikkaa Asiasanalista ) VNK:n Kielipalvelu tekee Kuntasanastoa, lisätieto saa Kaisa Kuhmoselta. Elisa selvittää asiaa. Hallinnollinen päätöksenteko -sanasto (projekti alussa). FinnONTO-hankkeen hallinnassa on onki.fi-palvelu, jota voi hyödyntää omien sanastojen julkaisemiseksi verkossa. Palvelu voisi olla yksi mahdollinen julkaisualusta palveluluokitukselle. Rahoitus on olemassa kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen palvelulle tulee löytää ylläpitäjä. Elisa ehdotti, että palvelua voisi esitellä tarkemmin seuraavassa kokouksessa. Elisa tallentaa hänelle toimitetut aineistot ja tiedostot työryhmäsivuille perustettuaan sivuston Eksaitille.

8 Seuraavat kokoukset: keskiviikko 19.5, kello :00 keskiviikko 16.6 kello 13:00-15:00 8. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin