JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA HYRIA RIIHIMÄKI Sakonkatu 1 E-talo. Auto- ja logistiikka-alan koulutuskiinteistö. Draivi-projekti

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA HYRIA RIIHIMÄKI Sakonkatu 1 E-talo Auto- ja logistiikka-alan koulutuskiinteistö Draivi-projekti Suomen ympäristöopisto SYKLI Rauno Leván

2 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1 JOHDANTO YHTEYSTIEDOT KIINTEISTÖN TIEDOT YLEISET TIEDOT TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ KIINTEISTÖN TILAT JA TOIMINNOT JÄTEHUOLLON VAATIMUKSET VALTAKUNNALLISET VAATIMUKSET ALUEELLISET VAATIMUKSET ORGANISAATION OMAT VAATIMUKSET JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET JÄTEHUOLTOKARTOITUS KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTTEET ONGELMAJÄTTEET KERÄYSVÄLINEET JÄTETILAT JA PISTEET OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT JÄTEHUOLLON NYKYTILAN PUUTTEET JA ONGELMAT KARTOITUKSESSA HAVAITUT ASIAT PALAUTE KÄYTTÄJILTÄ MUUT HAVAINNOT JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA KIINTEISTÖLLÄ KERÄTTÄVISTÄ JÄTEJAKEISTA ONGELMAJÄTTEET KERÄYSVÄLINEET JÄTETILAT JA PISTEET OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYYN LIITTYVÄT TOIMENPITEET YHTEENVETO JÄTEHUOLTOON TEHTÄVISTÄ MUUTOKSISTA JÄTEHUOLLON SEURANTA JA KEHITTÄMINEN LÄHTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 9 LIITTEET...22

3 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1 JOHDANTO 1.1 YHTEYSTIEDOT 1.2 KIINTEISTÖN TIEDOT YLEISET TIEDOT Kiinteistö sijaitsee Riihimäellä osoitteessa Sakonkatu 1. Tontilla sijaitsee useita muita rakennuksia, joita ei tässä jätehuoltosuunnitelmassa oteta huomioon. Kaikki rakennukset ovat Hyria koulutus Oy:n käytössä ja ne ovat opetus- ja toimistokäytössä. Kohdekiinteistö on kahdessa tasossa. Yläkerrassa on luokkahuoneita sekä saniteettitiloja ja alakerrassa on opetuskäytössä toimiva autohuoltamo. Rakennuksessa ei ole hissiä vaan toiseen kerrokseen on käynti rakennuksen itä- ja länsipäädyssä sijaitsevista portaikoista. Pohjakerroksessa on autohuoltamon lisäksi pienempiä huoneita, jotka toimivat verstaina, sosiaali- ja varastotiloina. Kuvassa 1 rakennus on kuvattu lounaiskulmasta. Kuvassa oikealla näkyy pitkä ikkunarivi, jonka takana on autohuoltamo. Luokkatilat ovat rakennuksen pohjoislaidassa, joka on kuvassa rakennuksen vasemmanpuoleinen sivu. Kuva 1. Yleiskuva kiinteistöstä TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ Kiinteistössä tapahtuu autoalan perustutkintoon valmistavaa koulutusta nuorille. Koulutuksesta valmistuu ajoneuvoasentajia ja heidän opetukseensa liittyy teoriaopintojen lisäksi paljon käytännön harjoittelua ja osa siitä tehdään asiakastöinä tässä kiinteistössä. Aloituspaikkoja koulutusohjelmassa on vuosittain noin kaksikymmentä ja kiinteistössä opiskelee jatkuvasti noin kolmekymmentä oppilasta. 1

4 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Oppilasmäärä vaihtelee työssäoppimisjaksojen sekä yhteisten aineiden jaksojen mukaan välillä Heidän lisäkseen kiinteistöllä työskentelee keskimäärin neljä opettajaa KIINTEISTÖN TILAT JA TOIMINNOT Kiinteistön tilat voidaan jakaa toimintojen suhteen seuraavasti: luokkahuoneet saniteettitilat (wc- ja suihkutilat sekä pukuhuoneet) huoltamotila käytävät, porrashuoneet ja muut rakennuksen julkiset ja yhteisessä käytössä olevat tilat piha-alueet (yksinomaan tämän rakennuksen käytössä olevat) Kuva 2. Yleiskuva toisen kerroksen aulasta Kuvassa 2 näkyy toisen kerroksen aulatila. Kuvassa oikealla alhaalla näkyy kulma portaikosta, joka laskee rakennuksen länsipuolelle. Oikeassa laidassa jatkuva käytävä kulkee rakennuksen läpi ja sen varrella vasemmalla puolella sijaitsevat luokkahuoneet sekä pukuhuoneet ja wc-tilat. Rakennuksen toisessa kerroksessa on yhteensä seitsemän pukuhuonetta ja kolme luokkahuonetta (kuva 4), joista yksi on tietokoneluokka. Jokaisessa pukuhuoneessa on kuvan 3 tapaan käsienpesu- ja suihkumahdollisuus sekä vaatekaappeja oppilaille. Kuva 3. Pukuhuoneet Kuva 4 Luokkahuoneet 2

5 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Ensimmäisessä kerroksessa vallitsevana tilana on huoltamo, jonka lisäksi kerroksessa on yläkerran luokkahuoneiden mukaisia luokkatiloja, wc- ja taukotilat, opettajien huone sekä varastohuoneita. Huoltamon yhteydessä on myös huoltamosta erotettuja verstaita, joissa ei huolleta autoja. Huoltamotilassa on tilaa noin viidelletoista henkilö- tai pakettiautolle sekä yksi huoltopaikka kuorma-autolle. Lisäksi huoltamotilan päässä on autonpesupaikka. Kuva 5 Yleiskuva huoltamosta A 1 E F 2 Kuva 6. Ilmakuva kohteesta Kuvassa 5 on esitetty ilmakuva kohteesta. Jätehuoltosuunnitelma on laadittu talolle E, joka on merkitty vihreällä ympyröidyllä E kirjaimella. Talon E jätehuoltoon vaikuttavat kuitenkin sekä A- että F-talot, jotka käyttävät osittain samoja jäteastioita. Tämän vuoksi jätemäärien selvittäminen yksinomaan talosta E on vaikeaa. Kuvaan on myös merkitty punaisella ympyröidyt 1 ja 2, joita käsitellään luvussa 2.4 Jätetilat ja pisteet. 3

6 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1.3 JÄTEHUOLLON VAATIMUKSET VALTAKUNNALLISET VAATIMUKSET Suomessa jätehuoltoa ohjaavat jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993). Näiden lisäksi jätehuollon järjestämisestä ja jätteiden käsittelystä on annettu useita alempia asetuksia ja määräyksiä. Säädöstekstit ovat luettavissa kokonaisuudessaan valtion säädöstietopankissa osoitteessa Valtakunnallisesti tärkeimpien säädösten sisältö kohdekiinteistölle tiivistettynä: Jätelaki 1072/1993 o 4 Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle tai haittaa terveydelle ja ympäristölle o 6 Jäte tulee ensisijaisesti hyödyntää aineena ja toissijaisesti energiana Jätelain kokonaisuudistuksessa jätehierarkiaa selkeytetään viisiportaiseksi, jolloin ensisijaisesti on pyrittävä vähentämään jätteen syntyä, tämän jälkeen pyrittävä ensiksi käyttämään uudelleen sitten kierrättämään materiaalina ja tämän jälkeen hyödyntämään energiana ja viimeisenä vaihtoehtona loppusijoittamaan turvallisesti. o 6 Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa o 7 ja 8 Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä o 10 Kunnan on huolehdittava asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus ja hyödyntäminen o 51 Tuotannon harjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan syntyvästä jätteestä, sen terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenee. Jäteasetus 1390/1993 o Jäteasetuksessa säädetään jätelain soveltamisesta ja sen oleellisin vaikutus kiinteistölle on koulutuksen luokitteleminen julkiseksi toiminnaksi (=kunnan vastuulla oleva toiminta, mikäli jäte on rinnastettavissa asumisessa syntyvään jätteeseen) sekä pykälät 5 7, joissa säädetään jätteen pakkaamisesta, merkitsemisestä ja kuljettamisesta. Jäteasetuksen liitteiden perusteella jäte luokitellaan. Muut kiinteistön toimintaan ja jätehuollon järjestämiseen liittyvät säädökset o Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta 101/1997 jäteöljy toimitettava hyötykäyttöön o Valtioneuvoston päätös romuajoneuvoista (581/2004) ammattimaisen korjaajan huolehdittava poistetut osat ja romut hyötykäyttöön autonromujen varastointipaikkaa ja esikäsittelyä koskevat kriteerit ALUEELLISET VAATIMUKSET Kiinteistön jätehuoltoa säätelevät alueelliset vaatimukset tulevat Riihimäen kaupungin jätehuolto- ja ympäristömääräyksistä sekä kaupungin rakennusjärjestyksestä. Jätehuoltomääräykset perustuvat jätelakiin ja asetukseen, ympäristönsuojelumääräykset vastaavasti ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen sekä rakennusjärjestys pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslakiin. 4

7 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Riihimäen kaupunki on antanut jätelain 17 nojalla jätehuoltomääräykset, jotka ovat astuneet voimaan Jätehuoltomääräykset ovat tämän jätehuoltosuunnitelman liitteenä 1. Kohdekiinteistön kannalta jätehuoltomääräysten keskeinen sisältö on tiivistettynä seuraava: 7 Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja kaikki asumisessa syntyvä jäte siihen rinnastettava valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyt kuiva-, seka- ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 8 Jätteen haltijalla on oltava riittävä määrä määräysten vaatimusten täyttäviä jätteiden keräysvälineitä. Keräysvälineiden tulee olla aina suljettavissa 12 Järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineisiin ei saa laittaa mm. o palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten kuumaa tuhkaa. o o ongelmajätteitä; esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa tms. syyn takia saat-tavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräysvälineen käsittelijää tai käsittelypaikan työntekijöitä taikka voivat vahingoittaa keräysvälinettä, jäteautoa tai käsittely-laitteita; o nestemäisiä jätteitä tai lietteitä; o moottoriajoneuvon renkaita; o sähkö- ja elektroniikkaromua; o erilliskerättävää hyötyjätettä 19 Kiinteistöllä erilliskerättävät jätejakeet o biojäte, jos sitä syntyy vähintään 20 kg viikossa o kuivajäte, aina (terminä on sekajäte, mikäli ei biojätettä kerätä erilleen) o keräyskartonki, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräyspahvi, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräyslasi, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräysmetalli, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräyspaperi, jätelain 18 h :ssä annettujen määräysten mukaan taajama-alueella sijaitsevan kiinteistön haltijan on järjestettävä keräys, mikäli kiinteistöllä syntyy sanoma- tai aikakausilehtiä, toimistopaperia tai muuta vastaavaa paperijätettä ja kiinteistössä on toimisto-, tuotanto- tai palvelutoimintoja. 22 Ongelmajätteiden varastoinnin vaatimukset on esitetty jätehuoltomääräysten liitteessä 1. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta pitempään. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. 28 Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa liete-, öljy- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja paikoista jonne jätteet on toimitettu. Lisäksi jätteen haltijan on pidettävä kirjaa ongelmajätteistä, josta käy ilmi jätteen määrä, laatu, kuljettaja ja vastaanottaja. Jätehuoltomääräysten tekniset vaatimukset keräysvälineille, jätetiloille ja ongelmajätteiden varastoinnille on esitetty jätehuoltomääräysten liitteessä. Riihimäen kaupungin rakennusjärjestyksessä säädetään rakennusluvan ja ilmoituksen tarpeesta esimerkiksi jätekatosta rakennettaessa. Rakennusjärjestyksen luvuissa 2.1 ja 2.2 on ristiriitaa, mutta niiden mukaan alle 6 m 2 kokoisen jätekatoksen rakentaminen ei edellytä toimenpideilmoitusta tai rakennuslupaa, mutta enintään 15 m 2 kokoinen katos- tai vaja edellyttää jo ilmoituksen. Tätä suuremmat rakennelmat voivat vaatia rakennusluvan. 5

8 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla ja niiden tarkoituksena on yleisesti ehkäistä toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Jätehuoltoon ympäristönsuojelumääräykset vaikuttavat lähinnä vaarallisten aineiden, kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnin kautta. Määräyksissä edellytetään, että edellä mainitut aineet on varastoitava siten, etteivät ne normaali tai onnettomuustilanteissa pääse ympäristöön tai viemäriin. Kemikaalit tulee varastoida lukitussa tilassa ja varastointiastioista tulee käydä ilmi astian sisältö. Ympäristösuojelumääräysten vaatimuksia sovelletaan niin raaka-aineisiin kuin jätteisiinkin. Ongelmajätteiden merkitsemisestä tarkempia ohjeita antaa jäteasetus ORGANISAATION OMAT VAATIMUKSET Kiinteistön haltija on Hyria Oy, jonka toimintakertomuksessa on käsitelty organisaation ympäristönäkökohtiin liittyviä toimintaperiaatteita. Toimintakertomus on nähtävillä kokonaisuudessaan Hyria Oy:n www-sivuilla osoitteessa Seuraavat kappaleet ovat lainattu Hyria Oy:n toimintakertomuksesta. Oppilaitos noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkii osaltaan vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Hyria haluaa myös vahvistaa positiivisia ympäristöasenteita sisällyttämällä jatkossa ympäristöasiat kaikkiin tutkintotavoitteisiin sekä toimimalla itse vastuullisesti. Ympäristön kannalta pieniä riskejä voivat aiheuttaa logistiikkaosaston kuljetuksiin liittyvä toiminta mahdollisissa onnettomuustilanteissa, auto-osaston öljyn, rasvojen ja akkujen käsittely, laboratorio-osaston käyttämät laboratorioaineet ja muiden osastojen toimintaan liittyvät kaasut ja laitteistojen sisältämät öljyt sekä rasvat. Lisäksi jätehuoltojärjestelmän toimivuus, jätteiden asianmukainen lajittelu ja energiansäästö voivat aikaansaada kustannussäästöjä. Logistiikan kuljetustoiminta on normaalin liikennevakuutuksen sekä tavarakuljetusvakuutuksen piirissä. Autoosaston osalta käytössä on öljynerotuskaivot. Muut oppilaitoksen tuottamat ongelmajätteet, kuten lyijyakut, loisteputket, kiinteät öljyjätteet (suodattimet, astiat, trasselit), paristot, jäähdytinnesteet, elektroniikkaromu ja laboratorio-osaston erilaiset aineet lajitellaan oppilaitoksessa. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi ongelmajätteiden käsittelylaitokseen vähintään kerran vuodessa. Hyriassa paperijäte lajitellaan paperin käyttäjien toimesta ja toimitetaan edelleen paperinkeräykseen. Eri toimintojen yhteydessä pyritään lajittelemaan erikseen seuraavat jätejakeet kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti: keräyspaperi, keräyskartonki, biojäte, pienmetalli, keräyslasi, kuivajäte, ongelmajäte. Hyria toimii ympäristöasioissa toimialueensa kuntien jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. Toimintojen ympäristöriskit pyritään tunnistamaan järjestelmällisesti ja ympäristövastuut tullaan määrittelemään jatkossa entistä tarkemmin. Toimintakertomuksesta käy ilmi, että organisaatio edellyttää toimipisteitä toimimaan esimerkillisesti ja vähintään lain edellyttämällä tavalla myös jäteasioissa. Kohdekiinteistö on mainittu toimintakertomuksessa ongelmajätteiden tuottajana. Toimintakertomuksen mukaan kaikessa organisaation toiminnassa tulee ottaa kestävän kehityksen osa-alueet huomioon. 6

9 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1.4 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tämä jätehuoltosuunnitelma on laadittu osana ESR- rahoitteista Draivi-projektia, joka on osa Hyvinkään-Riihimäen ympäristöosaamisen keskuksen kehittämistoimintaa. Projektin tavoitteena on kehittää autoalan ammatillista koulutusta, työssäoppimisen käytäntöjä ja oppimisympäristöjä vastaamaan autoalan tulevaisuuden osaamistarpeisiin erityisesti ympäristöosaamisen ja tulevaisuusajattelun näkökulmasta. Tämä jätehuoltosuunnitelma toimii yhtenä esimerkkinä ja työkaluna autoalan hyvistä käytännöistä. Jätehuoltosuunnitelma on laadittu Suomen ympäristöopisto Syklin toimesta yhteistyössä kohdekiinteistön henkilökunnan kanssa ja sen on kirjoittanut ympäristöhuollon kouluttaja Rauno Leván. Suunnitelman laatimisvaiheessa kohdekiinteistöllä on vierailtu 3 kertaa. Vierailujen yhteydessä on kartoitettu ja kuvattu jätehuollon nykytilaa sekä pohdittu mahdollisia kehitystoimenpiteitä sekä haastateltu kiinteistössä työskenteleviä henkilöitä JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET Jätehuoltosuunnitelman tavoitteena on kartoittaa jätehuollon nykytila ja tätä kautta täyttää lainsäädännön edellyttämät vaatimukset jätteen tuottajan ja -haltijan vastuista. Tämän lisäksi jätehuoltosuunnitelma laaditaan kiinteistön jätehuollon kehittämiseksi ja sen mahdollisten puutteiden korjaamiseksi vähintään säädösten ja vaatimusten edellyttämälle tasolle. Tavoitteena on, että ehdotetut toimenpiteet yksinkertaistaisivat ja tehostaisivat jätehuoltoa nostamatta kuitenkaan sen kustannuksia, mutta ottamalla silti huomioon ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat. Erityistä huomiota kiinnitetään jätehuoltoon liittyviin opasteisiin ja merkintöihin sekä ongelmajätteisiin ja niiden varastointiin. Koska kohdekiinteistö on opetuskäytössä ja kiinteistön suurin käyttäjäryhmä on nuoret, esitetään jätehuoltosuunnitelmassa ratkaisuja, joiden tarkoituksena on myös opettaa nuoria toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 7

10 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2 JÄTEHUOLTOKARTOITUS 2.1 KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTTEET Kiinteistöllä syntyviä jätteitä ovat pääasiassa peräisin ajoneuvojen huoltotoiminnasta. Suurin osa tavanomaisesta jätteestä on erilaisia pakkauksia, jotka ovat sisältäneet autojen varaosia tai työkaluja. Pakkaukset ovat pääasiassa kartonkia tai pahvia. Näiden lisäksi kartoituksessa havaittiin jonkin verran pakkausten kirkkaita suojamuoveja (PE) sekä styroksia. Laatikkopakkausten lisäksi kiinteistöllä syntyy runsaasti pulloja, kanistereita ja tynnyreitä, jotka ovat sisältäneet ajoneuvoihin lisättäviä tai vaihdettavia nesteitä kuten öljyjä, jarru-, jäähdytin- tai lasinpesunesteitä sekä liuottimia. Osa pakkauksista on käytön jälkeen ongelmajätettä ja niitä käsitellään kohdassa 2.2, mutta osa pakkauksista on tyhjänä tavanomaista jätettä. Pakkausten lisäksi kiinteistöllä syntyy jonkin verran metallia autoista purettavista osista. Pääasiassa metallikappaleet ovat pieniä koneenosia, jousia, jarrulevyjä, kaapeleita ja vanteita. Pääasiassa metalli on ruostumatonta terästä tai alumiinia. Kiinteistöllä tapahtuu myös ajoneuvojen renkaiden vaihtoa, josta syntyy jonkin verran vanhoja, käytöstä poistettuja renkaita. Näiden lisäksi kiinteistöllä syntyy paperijätettä erilaisista tulosteista sekä sanoma- ja aikakausilehdistä ja siivousjätettä, joka on pääasiassa paperisia käsipyyhkeitä. Kiinteistössä ei ole ruokalaa ja kahvihuoneissa ei syödä juurikaan omia eväitä vaan keitetään ainoastaan kahvia, josta syntyy kahvinporoja ja suodatinpusseja. 2.2 ONGELMAJÄTTEET Kiinteistön toimintaan kuuluu olennaisesti ongelmajätteet, jotka syntyvät ajoneuvojen huoltotoiminnasta. Ongelmajätteet voidaan jakaa nestemäisiin ja kiinteisiin, joista nestemäisiä ongelmajätteitä ovat käytetyt voiteluöljyt, jarru- ja jäähdytinnesteet sekä polttoaineet. Määrällisesti selkeästi eniten syntyy voiteluöljyjä. Lisäksi kiinteistöllä syntyy jonkin verran laboratoriokemikaaleja, kuten orgaanisia liuottimia. Kiinteitä ongelmajätteitä ovat akut ja paristot, öljyiset jätteet kuten suodattimet, kanisterit, liinat sekä rätit ja öljyllä likaantuneet pahvit sekä työvaatteet. Ajoneuvojen huolloissa käytetään runsaasti erilaisia aerosolipulloissa olevia puhdistus- ja voiteluaineita ja tyhjiä aerosolipulloja syntyy jätteeksi melko paljon. Lisäksi kiinteistöllä syntyy loisteputkia sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, kuten tietokoneita ja muuta pienelektroniikkaa. 8

11 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2.3 KERÄYSVÄLINEET Kiinteistön sisällä on tällä hetkellä keräysvälineitä sekajätteelle, ongelmajätteille sekä paperille. Sekajätteelle roskakorien (10-30L) lisäksi on neljä harmaata 360L pyörällistä jäteastiaa ja kiinteälle öljyiselle jätteelle on kaksi punaista 360 L pyörällistä jäteastiaa. Näiden lisäksi teollisuuspyyhkeet kerätään erilliseen 140L punaiseen jäteastiaan, jonka tyhjennyksestä vastaa pyyhkeiden toimittaja. Paperia kiinteistössä kerätään pahvilaatikoihin. Pahville tai kartongille ei kiinteistön sisällä ole erillistä jäteastiaa. Nestemäisistä ongelmajätteistä jäteöljyt kerätään öljytynnyreihin, joissa uusi öljy on toimitettu kiinteistölle. Jäteöljytynnyrit säilytettiin öljynvalutuspaikan läheisyydessä huoltamohallin keskiosassa. Muita nestemäisiä ongelmajätteitä on kerätty ruskeisiin lasipulloihin. Loisteputket varastoidaan niille soveltuvaan pahvilaatikkoon, jota käytetään myös putkien kuljetusastiana. Kiinteistön ulkopuolella olevat keräysvälineet ovat metallille, sekajätteelle, paperille sekä pahville. Metallijätteelle on yhteinen vaihtolava oppilaitoksen metalli- ja rakennusosaston kanssa. Noin 16 m 3 matalalaitainen teräslava sijaitsee rakennuksen koillispuolella naapurirakennuksen pohjoispäässä. Lava on merkitty kuvaan 5 numerolla yksi. Kartoitushetkellä lava oli erittäin täynnä, mutta vaikutti siltä että sen sisältö oli pääasiassa metallia. Sekajätteelle rakennuksen ulkopuolella on kaksi noin 10 m3 jätesäiliötä, jotka ovat yhteiskäytössä naapurirakennusten kanssa. Toinen säiliöistä sijaitsee metallilavan vieressä rakennuksen koillispuolella ja toinen parkkipaikalla rakennuksen kaakkoiskulmassa, joka on merkitty kuvaan 5 numerolla kaksi. Kaakkoiskulman säiliössä oli paljon rakennusosastolta tullutta puujätettä. Molemmat jätesäiliöt olivat kartoitusta tehtäessä lähes täynnä. Kuva 7 Metallinkeräyslava Kuva 8 Jätesäiliö Kiinteistöä lähin paperinkeräysastia on metallilavan vieressä sijaitseva vihreä 660L pyörällinen jäteastia. Tämäkin jäteastia on yhteiskäytössä naapurirakennusten kanssa. Kartoitushetkellä paperinkeräysastia oli lähes tyhjä. Lähin pahvinkeräysastia on rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevassa A-talossa sisällä oleva rullakko. Kartoitushetkellä rullakko oli noin puolillaan pahvia. 9

12 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2.4 JÄTETILAT JA PISTEET Varsinaista jätetilaa ei kiinteistöllä ole. Luvussa 2.3 esitetyt jäteastiat muodostavat talon ulkopuolelle kaksi jätepistettä 1 ja 2, jotka on merkitty ilmakuvaan (kuva 5). Tämän lisäksi rakennuksen sisällä on kaksi jätepistettä A ja B sekä ongelmajätevarasto C, jotka on merkitty liitteenä X olevaan pohjapiirrokseen. Ongelmajätevarasto on erillinen tila kemikaalivaraston vieressä. Tilassa on oma ilmanvaihto (painovoimainen, suoraan ulos) ja riittävän suuri kynnys, jotta varaston lattia toimii myös valuma-altaana. Tilaa ei ole viemäröity ja siellä on kaksi erillistä hyllyä varastoitaville jätteille. Ongelmajätevarastossa kartoitushetkellä varastoitiin henkilöauton akkuja, paristoja, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, loisteputkia sekä laboratoriokemikaaleja. Suurin varastoitavan nestesäiliön tilavuus oli noin kaksi litraa. Ongelmajätevarastossa ei ollut merkittyjä paikkoja tietyille jätteille vaan varastosta sai kuvan että jäte laskettiin siihen paikkaan missä oli tilaa. Akuille tai paristoille ei ollut omaa astiaa vaan suuremmat akut jätettiin lattialle ja paristoja oli useammassa paikassa varastoa. Lasipulloissa varastoitavat kemikaalit (mm. metanoli, asetoni jne.) olivat kaikki samalla hyllyllä vaaraominaisuudesta riippumatta. C a a a a a a B a a a a A a a a a a a a Kuva 9 Huoltamotilan pohjapiirros ja jätepisteet 10

13 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Kuva 10 Jätepiste A Kuva 11 Ongelmajätevarasto C Kuva 12 Jätepiste B 11

14 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2.5 OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT Kartoituksen yhteydessä ei havaittu jätehuoltoon liittyviä ohjeita tai opasteita. Ainoastaan osassa keräysvälineitä olivat merkinnät kerättävästä jätejakeesta. Myöskään jäteastioiden paikkoja ei ole merkitty. Rakennuksen ulkopuolella olevia jätesäiliöitä, metallinkeräyksen vaihtolavaa tai paperinkeräysastiaa ei myöskään ollut merkitty. Ongelmajätevaraston ulkopuolella ei ollut merkintöjä varastossa olevista aineista. Myös varaston sisäpuolella ei näkynyt merkintöjä varastoitavista aineista. Ainoastaan loisteputkien varastointilaatikossa näkyi selkeästi merkintä. Jäteöljyille ja kiinteille öljyisille jätteille varatuissa astioissa oli merkinnät. 12

15 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 3 JÄTEHUOLLON NYKYTILAN PUUTTEET JA ONGELMAT 3.1 KARTOITUKSESSA HAVAITUT ASIAT Selkeimmin kartoituksessa esille nousseita puutteita olivat: astiamerkintöjen ja lajitteluohjeiden puuttuminen o astioissa ja ilmoitustauluilla ei ole ohjeita jätteiden lajittelusta tai jäteastioiden sijainnista ongelmajätevaraston merkinnät ja jätteiden sijoittelu varastossa o varastoitava jäte on todennäköisesti vuodesta toiseen samanlaista, merkinnät ja varastopaikat voisi tehdä pysyviksi ongelmajätevaraston varastokirjanpito puuttuu o mitä varastossa varastoidaan ja kuinka pitkään? sekajäteastioissa runsaasti pahvia ja kartonkia o onko pahvinkeräysastia liian kaukana? paperinkeräysastioiden puuttuminen o päätyykö paperi sekajätteen joukkoon? rakennuksen ulkopuolisten jäteastioiden täyttöaste o onko astioiden tyhjennysten tilaus tai omatoiminen tyhjentäminen vastuutettu? rakennusten ulkopuolisten astioiden sisältö o jätesäiliöissä paljon puujätettä (ei kohdekiinteistöstä), voisiko kerätä erilleen? 3.2 PALAUTE KÄYTTÄJILTÄ Kartoituksessa haastateltujen käyttäjien mielestä jätehuolto toimii pääasiassa hyvin. Suurin ongelma koettiin olevan siinä, että jäteastiat eivät aina pysy paikallaan. Lajittelua pidettiin toimivana ja jäteastioita sopivan kokoisina. Omatoimisesti pienjäteasemalle jätteiden toimittaminen koettiin hyvänä ratkaisuna ja opetuksellisesti tärkeänä. 13

16 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 4 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 4.1 KIINTEISTÖLLÄ KERÄTTÄVISTÄ JÄTEJAKEISTA Jätehuoltomääräysten perusteella tässä kiinteistössä tulisi kerätä sekajätettä. Biojätettä ei tässä kiinteistössä synny yli 20 kilogrammaa viikossa, mutta samalla tontilla sijaitsevissa muissa Hyria Oy:n rakennuksissa biojätettä todennäköisesti syntyy yli tuon rajan. Alueella pitäisi siis olla biojätteen erilliskeräys. Kohdekiinteistöllä syntyvän biojätteen määrä on kuitenkin niin vähäinen että sen kerääminen erilleen ja kuljettaminen esimerkiksi ruokalan biojäteastiaan on jätteen määrään nähden tarpeetonta. Kiinteistössä syntyy metallia, paperia, kartonkia ja pahvia säännöllisesti, joten jätehuoltomääräysten mukaan näille jätejakeille keräys tulee järjestää. Pahvin ja kartongin keräyksen voi puhtaan aaltopahvin vähäinen määrä huomioiden yhdistää. Lasia ei synny säännöllisesti, joten sen erilliskeräys ei ole jätehuoltomääräysten perusteella välttämätöntä. Mikäli kiinteistöllä syntyy lasijätettä, on se tuulilasia, jota ei voisi tavanomaisen keräyslasin joukkoon edes laittaa. Kiinteistöllä kerättävät jätejakeet tulisi siis olla: sekajäte keräysmetalli keräyspaperi keräyskartonki ja -pahvi Muita huomioitavia seikkoja kerättävissä jätejakeissa olisivat muoviset osat (puskurit, spoilerit, levikkeet yms. autonosat), joille lajiteltuna voisi löytyä hyötykäyttökohde uusiomuovin valmistuksessa. Kalvomuoveja ei kiinteistöllä juurikaan synny, joten niiden kerääminen erilleen ei ole kannattavaa. Metallinkeräyksessä voisi huomioida metallin lajittelun alumiiniksi ja teräkseksi sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kromiksi ja kupariksi. Lajittelu yhdessä esimerkiksi elektroniikka- ja rakennuspuolen kiinteistöjen kanssa olisi mahdollista. Sekalaisen romumetallin ja lajitellun alumiinin tai kromin hinnat eroavat toisistaan merkittävästi ja lajittelu voisi olla opetusmielessäkin järkevää. 4.2 ONGELMAJÄTTEET Kiinteistöllä lajitellaan jo nyt ongelmajätteet hyvin erilleen tavanomaisesta jätteestä. Eniten ongelmia oli ongelmajätteiden merkitsemisessä ja varastoinnissa. Kiinteitä öljyisiä jätteitä sisältävät pyörälliset keräysastiat tulisi kaikki merkitä selvästi vaaraominaisuutta kuvaavalla merkinnällä sekä tekstillä kiinteä öljyinen jäte. Pelkkä punainen merkkiväri ei riitä. Kartoituksessa havaittiin pyörällisissä kiinteän öljyisen jätteen keräysastioissa myös tavanomaista jätettä (kartonkia, paperia yms.). Tämä johtunee osaksi siitä, ettei kaikkien näiden astioiden läheisyydessä ollut jäteastiaa esimerkiksi sekajätteelle tai kartongille. Tämä lisää tarpeettomasti ongelmajätteiden määrää ja kustannuksia. Kiinteän öljyisen jätteen astioiden yhteyteen tulisi laittaa myös muiden jätejakeiden keräysvälineet. 14

17 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Ongelmajätteiden varaston oveen tulee lisätä teksti ongelmajätevarasto ja vaarallisinta vaaraominaisuutta kuvaava merkki. Koska varastossa on sekä myrkyllisiä että syttyviä aineita, tulisi ovessa näkyä nämä molemmat merkit. Ongelmajätevarasto on varustettu riittävällä valuma-altaalla varaston kokoon nähden, eikä tilaa ole viemäröity. Varastossa on kuitenkin erilaisia ongelmajätteitä ja sekoittumisvaara on olemassa, koska jätteitä varastoidaan samoilla hyllyillä toistensa kanssa. Hyllyt tulisi merkitä ja pienemmät varastointiastiat (pullot) tulisi varastoida vaaraominaisuuksittain esimerkiksi muovilaatikoihin, jottei sekoittumisvaaraa esimerkiksi pullojen kaatuessa ole. Ongelmajätevarastossa ei tule varastoida muita tavaroita kuin ongelmajätteitä. Tilassa olevat akut tulee varastoida muovilaatikossa, jotteivät ne vuotaessaan aiheuttaisi vaaraa. Varastossa olevat hyllyt tulee merkitä hyllyille varastoitavien jätteiden mukaisesti (SER, paristot, akut, liuottimet jne.), joka selventää varastointia huomattavasti. Kuva 13. Kemikaalivarasto Ongelmajätevarasto oli varustettu riittävällä ilmastoinnilla ja sen valaisin oli tilaan sopiva. Varaston oven sai myös lukittua. Kemikaalivarastossa (kuva 13) oleva tyhjien aerosolipakkausten varastointi roskakoriin olisi mahdollista siirtää ongelmajätevarastoon ja niille tulee varata asianmukainen ja merkitty keräysastia. Nestemäiset ongelmajätteet, kuten jäteöljyt on varastoitu voiteluöljytynnyreihin. Tynnyrit tulee pitää valumaaltaiden päällä ja niiden sijoituspaikka hallissa pitää merkitä esimerkiksi tynnyreiden yläpuolelle seinään. Astioissa on valmiina tarvittavat merkinnät, mutta etikettiin tulee lisätä teksti jäteöljy. Kuljetusmerkintöjä astiat eivät tarvitse, jos ne tyhjennetään imuautolla. Saman valuma-altaan päällä ei suositella kerättävän eri vaaraominaisuudet omaavia ongelmajätteitä (öljyt, jäähdytinnesteet, liuottimet, jarrunesteet) vaan syttyvälle ja myrkylliselle tai haitalliselle jätteelle olisi syytä varata oma valuma-allas sekoittumisvaaran välttämiseksi tynnyreitä täytettäessä. Ongelmajätevarastoon on luotava varastokirjanpito. Yksinkertaisin malli on ruutuvihko, johon jokainen jätettä tuova henkilö merkitsee päivämäärän, oman nimensä ja sen mitä jätettä ja kuinka paljon (kappaletta) jätettä on varastoon tuonut. Jos varastosta toimitetaan omatoimisesti jätettä pois, tulee jätteen viejän merkitä kirjanpitoon päivämäärä, oma nimi, mitä on viety ja kuinka paljon ja mihin on viety. Tämän lisäksi poiskuljetettavista jätteistä tulee jäädä tosite (siirtoasiakirja tai vastaanottotosite), joka arkistoidaan. Ongelmajätevarastolla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tositteiden arkistoinnista ja tekee vähintään kerran vuodessa inventaarion ongelmajätevaraston sisällön ja varastokirjanpidon täsmäävyydestä. Inventaarion yhteydessä on syytä laatia myös lyhyt vuosiraportti ongelmajätteiden määrästä. 15

18 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 4.3 KERÄYSVÄLINEET Kiinteistölle ollaan hankkimassa lisää pyörällisiä jäteastioita sekajätteelle. Hankintaa perustellaan osin sillä, että jäteastiat liikkuvat tilassa eikä jäteastiaa tämän vuoksi ole aina lähistöllä saatavissa. Lisäastioiden hankinta ei välttämättä poista tätä ongelmaa ja koska astiat tyhjennetään omatoimisesti suurempaan keräysastiaan (jätesäiliö) ei astioiden lisäys todellisuudessa lisää edes jätteenkeräyskapasiteettia. Tärkeämpää olisikin saada jäteastiat pysymään paremmin niille osoitetuilla paikoilla sekä tyhjentää ne mahdollisimman usein. Jotta keräysvälineet saadaan pysymään paremmin paikoillaan, tulee niille perustaa merkittyjä jätepisteitä, joita käsitellään tarkemmin luvussa 4.4. Sekajätteen pyörälliset astiat on tyhjennetty oppilaiden toimesta jätesäiliöihin. Säiliöitä ei ole varustettu kippilaitteilla vaan jäteastiat on tyhjennetty käsin kaatamalla. Vaikka jäteastiat eivät ole kovinkaan painavia ja oppilaita on useampia tekemässä tyhjennystä, ei tämä tapa ole suositeltava. Jätesäiliön suuaukko on melko pieni jäteastian tyhjennykselle, jolloin on olemassa mahdollisuus että täysinäisestä jäteastiasta osa jätteistä putoaa säiliön ulkopuolelle. Tämä lisää piha-alueen roskaisuutta ja tyhjennykseen kuluvaa aikaa. Nykyisellä kalustolla ei kuitenkaan muuta vaihtoehtoa ole olemassa, mutta uutta kalustoa hankittaessa tämä ongelma tulee ottaa huomioon esimerkiksi kippilaitteella tai hankkimalla suuremmalla suuaukolla varustettu säiliö- tai kontti nykyisten jätesäiliöiden tilalle. Jätesäiliöt vaikuttivat kartoitushetkellä olevan täynnä jätesäkkejä, jotka soveltuisivat myös jätepuristimeen. Jätemäärät ja jätteen vastaanottopaikan läheisyys ei kuitenkaan puolla puristimen hankintaa. Muissa kuin huoltamotilassa keräysvälineet olivat pääsääntöisesti paikallaan. Kiinteistössä ei kuitenkaan ollut kuin kopiokoneen vieressä (kuva 14) paperinkeräyslaatikko. Näitä tulisi lisätä jokaiseen luokka- ja toimistohuoneeseen, jotta keräyspaperi saadaan pois sekajätteen joukosta. Keräyspaperilaatikot voidaan tyhjentää oppilaiden toimesta nykyiseen 660 litraiseen keräysastiaan. Kuva 14. Kopiokonehuoneen paperinkeräyslaatikko Kiinteistössä ei ollut keräyspahville tai kartongille omaa keräysastiaa vaan lähin astia oli naapurikiinteistössä. Tämä on yksi syy siihen, että seka- ja ongelmajätteen joukossa on paljon hyötykäyttöön kelpaavaa kartonkia ja pahvia. Keräyskartongille tulee kiinteistöön hankkia keräysastia. Koska suurin osa kartongista on pienikokoista laatikkoa, toimisi pyörällinen 660 litrainen jäteastia paremmin kuin rullakko, josta pienikokoinen kartonki helposti putoaa pois. Jäteastia tulee olla väriltään esimerkiksi sininen tai keltainen ja se tulee merkitä asianmukaisesti jätejakeen nimellä ja astian tyhjentäjällä. Jäteastiaa käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota suurikokoisen pahvin pakkaamiseen tiiviisti jäteastiaan. 16

19 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 4.4 JÄTETILAT JA PISTEET Jotta jätteiden lajittelu saataisiin toimivaksi, tulisi erityistä huomiota kiinnittää toimiviin jätepisteisiin kiinteistön sisällä. Tällä hetkellä keräysvälineet liikkuvat paikasta toiseen ja osa niistä on vaikeasti saatavilla, joka vaikuttaa lajittelun toimivuuteen. Suurin ongelma lajittelun ja astioiden suhteen on huoltamotilassa. Tilaan tulisi sijoittaa esimerkiksi kolme jätepistettä yhdet hallin päätyihin ja yksi keskivaiheille hallia. Jätepisteissä voisi olla esimerkiksi taulukon 1 mukaiset jäteastiat: Taulukko 1. Jätepisteet Jätepiste A (hallin länsipääosa) Jätepiste B (hallin keski- Jätepiste C (hallin itäpää) Sekajäte, 360 L Sekajäte, 360 L Sekajäte, 360 L Kiinteä öljyinen jäte, 360 L Kiinteä öljyinen jäte, 360 L Kiinteä öljyinen jäte, 360 L Keräysmetalli, ämpäri tms. Keräyskartonki, 660 L Keräysmetalli, ämpäri tms. Keräyspaperi, 660 L Keräysmetalli, ämpäri tms. Mikäli kolme keräyspistettä tuntuu liian vähäiseltä, voi neljännen jätepisteen sijoittaa esimerkiksi hallin toiseen laitaan pistettä B vastapäätä. Tärkeintä on että jokainen piste on selkeästi merkitty esimerkiksi seinään kiinnitetyllä merkinnällä ja lajitteluohjeilla. Lattiaan voi jäteastioita varten rajata esimerkiksi keltaisella maalilla alueen, jossa astiat sijaitsevat. Metallille voi yhtenäisyyden vuoksi laittaa ämpärin tai metallitynnyrin sijaan esimerkiksi pyörällisen 140 L tai 240 L jäteastian, mutta se voi olla vaikea tyhjentää metallinkeräyslavalle. Mikäli kerätään useampia kuin yhtä metallilaatua, tulisi perustaa oma metallinkeräyspiste, jossa olisi lajitteluastiat eri metallilaaduille. Muovikappaleiden erilliskeräys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sijoittamalla merkitty, laidallinen kuormalava jätepisteen C (hallin itäpää) läheisyyteen. Myös metallinkeräykseen voi käyttää laidallista kuormalavaa, joka on helppo siirtää. Kuormalavan voi myös jakaa osiohiin, mikäli kerätään useampaa kuin yhtä metallijaetta. Paperinkeräysastian sijoittaminen sisätiloihin ei merkittävästi vaikeuta astian tyhjentämistä, mutta parantaa varmasti paperinkeräyksen tehoa. Koska luokkiin ja opettajien tiloihin lisätään paperinkeräyslaatikoita, on suotavaa että niiden tyhjennyspaikkakin on mahdollisimman lähellä. Paperinkeräysastian voi kuljettaa tyhjennyspäivänä huoltamon länsi- tai itäpäätyyn tyhjennystä odottamaan. 4.5 OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT Suurimmat puutteet kiinteistössä olivat jäteastioiden merkinnöissä, opasteissa ja jätehuoltoon liittyvissä ohjeissa. Kuvassa 10 näkyy nykytilassa oleva jätepiste, jossa on kaksi harmaata sekajätteen keräysastiaa ja yksi kiinteille öljyisille jätteille tarkoitettu keräysastia. Kuva edustaa hyvin kiinteistön jätehuollon nykytilaa. Kuvassa 15 näkyy kyseisten jäteastioiden sisältö. Virheellinen lajittelu johtuu osaltaan oikeiden jäteastioiden, merkintöjen ja ohjeiden puutteesta. 17

20 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Jäteastioissa ei ole itsessään mitään vikaa vaan ongelman voi ratkaista esimerkiksi jätehuoltoyhtiöltä tilattavilla tarroilla, joilla voi merkitä kaikki jäteastiat. Ongelmajäteastioiden tarroja on mahdollista tilata esimerkiksi Ekokem Oy:ltä. Kuva 15. Jäteastioiden sisältöä Jätepisteiden yhteyteen on myös hyvä kiinnittää lajitteluohjeet, joista esimerkkejä liitteenä 2. Myös yleiset, esimerkiksi jätehuoltoyhtiön lajitteluohjeet käyvät, mutta niistä voi pienellä vaivalla laatia myös kohteeseen paremmin soveltuvat lajitteluohjeet. Kiinteistön jätehuollon toimintaohjeet on myös hyvä kiinnittää näkyville ilmoitustauluille ja niitä on hyvä kerrata säännöllisesti oppilaiden kanssa. Esimerkki toimintaohjeista on liitteenä 3. 18