JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA HYRIA RIIHIMÄKI Sakonkatu 1 E-talo. Auto- ja logistiikka-alan koulutuskiinteistö. Draivi-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA HYRIA RIIHIMÄKI Sakonkatu 1 E-talo. Auto- ja logistiikka-alan koulutuskiinteistö. Draivi-projekti"

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA HYRIA RIIHIMÄKI Sakonkatu 1 E-talo Auto- ja logistiikka-alan koulutuskiinteistö Draivi-projekti Suomen ympäristöopisto SYKLI Rauno Leván

2 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1 JOHDANTO YHTEYSTIEDOT KIINTEISTÖN TIEDOT YLEISET TIEDOT TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ KIINTEISTÖN TILAT JA TOIMINNOT JÄTEHUOLLON VAATIMUKSET VALTAKUNNALLISET VAATIMUKSET ALUEELLISET VAATIMUKSET ORGANISAATION OMAT VAATIMUKSET JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET JÄTEHUOLTOKARTOITUS KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTTEET ONGELMAJÄTTEET KERÄYSVÄLINEET JÄTETILAT JA PISTEET OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT JÄTEHUOLLON NYKYTILAN PUUTTEET JA ONGELMAT KARTOITUKSESSA HAVAITUT ASIAT PALAUTE KÄYTTÄJILTÄ MUUT HAVAINNOT JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA KIINTEISTÖLLÄ KERÄTTÄVISTÄ JÄTEJAKEISTA ONGELMAJÄTTEET KERÄYSVÄLINEET JÄTETILAT JA PISTEET OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYYN LIITTYVÄT TOIMENPITEET YHTEENVETO JÄTEHUOLTOON TEHTÄVISTÄ MUUTOKSISTA JÄTEHUOLLON SEURANTA JA KEHITTÄMINEN LÄHTEET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 9 LIITTEET...22

3 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1 JOHDANTO 1.1 YHTEYSTIEDOT 1.2 KIINTEISTÖN TIEDOT YLEISET TIEDOT Kiinteistö sijaitsee Riihimäellä osoitteessa Sakonkatu 1. Tontilla sijaitsee useita muita rakennuksia, joita ei tässä jätehuoltosuunnitelmassa oteta huomioon. Kaikki rakennukset ovat Hyria koulutus Oy:n käytössä ja ne ovat opetus- ja toimistokäytössä. Kohdekiinteistö on kahdessa tasossa. Yläkerrassa on luokkahuoneita sekä saniteettitiloja ja alakerrassa on opetuskäytössä toimiva autohuoltamo. Rakennuksessa ei ole hissiä vaan toiseen kerrokseen on käynti rakennuksen itä- ja länsipäädyssä sijaitsevista portaikoista. Pohjakerroksessa on autohuoltamon lisäksi pienempiä huoneita, jotka toimivat verstaina, sosiaali- ja varastotiloina. Kuvassa 1 rakennus on kuvattu lounaiskulmasta. Kuvassa oikealla näkyy pitkä ikkunarivi, jonka takana on autohuoltamo. Luokkatilat ovat rakennuksen pohjoislaidassa, joka on kuvassa rakennuksen vasemmanpuoleinen sivu. Kuva 1. Yleiskuva kiinteistöstä TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ Kiinteistössä tapahtuu autoalan perustutkintoon valmistavaa koulutusta nuorille. Koulutuksesta valmistuu ajoneuvoasentajia ja heidän opetukseensa liittyy teoriaopintojen lisäksi paljon käytännön harjoittelua ja osa siitä tehdään asiakastöinä tässä kiinteistössä. Aloituspaikkoja koulutusohjelmassa on vuosittain noin kaksikymmentä ja kiinteistössä opiskelee jatkuvasti noin kolmekymmentä oppilasta. 1

4 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Oppilasmäärä vaihtelee työssäoppimisjaksojen sekä yhteisten aineiden jaksojen mukaan välillä Heidän lisäkseen kiinteistöllä työskentelee keskimäärin neljä opettajaa KIINTEISTÖN TILAT JA TOIMINNOT Kiinteistön tilat voidaan jakaa toimintojen suhteen seuraavasti: luokkahuoneet saniteettitilat (wc- ja suihkutilat sekä pukuhuoneet) huoltamotila käytävät, porrashuoneet ja muut rakennuksen julkiset ja yhteisessä käytössä olevat tilat piha-alueet (yksinomaan tämän rakennuksen käytössä olevat) Kuva 2. Yleiskuva toisen kerroksen aulasta Kuvassa 2 näkyy toisen kerroksen aulatila. Kuvassa oikealla alhaalla näkyy kulma portaikosta, joka laskee rakennuksen länsipuolelle. Oikeassa laidassa jatkuva käytävä kulkee rakennuksen läpi ja sen varrella vasemmalla puolella sijaitsevat luokkahuoneet sekä pukuhuoneet ja wc-tilat. Rakennuksen toisessa kerroksessa on yhteensä seitsemän pukuhuonetta ja kolme luokkahuonetta (kuva 4), joista yksi on tietokoneluokka. Jokaisessa pukuhuoneessa on kuvan 3 tapaan käsienpesu- ja suihkumahdollisuus sekä vaatekaappeja oppilaille. Kuva 3. Pukuhuoneet Kuva 4 Luokkahuoneet 2

5 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Ensimmäisessä kerroksessa vallitsevana tilana on huoltamo, jonka lisäksi kerroksessa on yläkerran luokkahuoneiden mukaisia luokkatiloja, wc- ja taukotilat, opettajien huone sekä varastohuoneita. Huoltamon yhteydessä on myös huoltamosta erotettuja verstaita, joissa ei huolleta autoja. Huoltamotilassa on tilaa noin viidelletoista henkilö- tai pakettiautolle sekä yksi huoltopaikka kuorma-autolle. Lisäksi huoltamotilan päässä on autonpesupaikka. Kuva 5 Yleiskuva huoltamosta A 1 E F 2 Kuva 6. Ilmakuva kohteesta Kuvassa 5 on esitetty ilmakuva kohteesta. Jätehuoltosuunnitelma on laadittu talolle E, joka on merkitty vihreällä ympyröidyllä E kirjaimella. Talon E jätehuoltoon vaikuttavat kuitenkin sekä A- että F-talot, jotka käyttävät osittain samoja jäteastioita. Tämän vuoksi jätemäärien selvittäminen yksinomaan talosta E on vaikeaa. Kuvaan on myös merkitty punaisella ympyröidyt 1 ja 2, joita käsitellään luvussa 2.4 Jätetilat ja pisteet. 3

6 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1.3 JÄTEHUOLLON VAATIMUKSET VALTAKUNNALLISET VAATIMUKSET Suomessa jätehuoltoa ohjaavat jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993). Näiden lisäksi jätehuollon järjestämisestä ja jätteiden käsittelystä on annettu useita alempia asetuksia ja määräyksiä. Säädöstekstit ovat luettavissa kokonaisuudessaan valtion säädöstietopankissa osoitteessa Valtakunnallisesti tärkeimpien säädösten sisältö kohdekiinteistölle tiivistettynä: Jätelaki 1072/1993 o 4 Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle tai haittaa terveydelle ja ympäristölle o 6 Jäte tulee ensisijaisesti hyödyntää aineena ja toissijaisesti energiana Jätelain kokonaisuudistuksessa jätehierarkiaa selkeytetään viisiportaiseksi, jolloin ensisijaisesti on pyrittävä vähentämään jätteen syntyä, tämän jälkeen pyrittävä ensiksi käyttämään uudelleen sitten kierrättämään materiaalina ja tämän jälkeen hyödyntämään energiana ja viimeisenä vaihtoehtona loppusijoittamaan turvallisesti. o 6 Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa o 7 ja 8 Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä o 10 Kunnan on huolehdittava asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus ja hyödyntäminen o 51 Tuotannon harjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan syntyvästä jätteestä, sen terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenee. Jäteasetus 1390/1993 o Jäteasetuksessa säädetään jätelain soveltamisesta ja sen oleellisin vaikutus kiinteistölle on koulutuksen luokitteleminen julkiseksi toiminnaksi (=kunnan vastuulla oleva toiminta, mikäli jäte on rinnastettavissa asumisessa syntyvään jätteeseen) sekä pykälät 5 7, joissa säädetään jätteen pakkaamisesta, merkitsemisestä ja kuljettamisesta. Jäteasetuksen liitteiden perusteella jäte luokitellaan. Muut kiinteistön toimintaan ja jätehuollon järjestämiseen liittyvät säädökset o Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta 101/1997 jäteöljy toimitettava hyötykäyttöön o Valtioneuvoston päätös romuajoneuvoista (581/2004) ammattimaisen korjaajan huolehdittava poistetut osat ja romut hyötykäyttöön autonromujen varastointipaikkaa ja esikäsittelyä koskevat kriteerit ALUEELLISET VAATIMUKSET Kiinteistön jätehuoltoa säätelevät alueelliset vaatimukset tulevat Riihimäen kaupungin jätehuolto- ja ympäristömääräyksistä sekä kaupungin rakennusjärjestyksestä. Jätehuoltomääräykset perustuvat jätelakiin ja asetukseen, ympäristönsuojelumääräykset vastaavasti ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen sekä rakennusjärjestys pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslakiin. 4

7 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Riihimäen kaupunki on antanut jätelain 17 nojalla jätehuoltomääräykset, jotka ovat astuneet voimaan Jätehuoltomääräykset ovat tämän jätehuoltosuunnitelman liitteenä 1. Kohdekiinteistön kannalta jätehuoltomääräysten keskeinen sisältö on tiivistettynä seuraava: 7 Koko kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja kaikki asumisessa syntyvä jäte siihen rinnastettava valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyt kuiva-, seka- ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 8 Jätteen haltijalla on oltava riittävä määrä määräysten vaatimusten täyttäviä jätteiden keräysvälineitä. Keräysvälineiden tulee olla aina suljettavissa 12 Järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineisiin ei saa laittaa mm. o palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten kuumaa tuhkaa. o o ongelmajätteitä; esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa tms. syyn takia saat-tavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräysvälineen käsittelijää tai käsittelypaikan työntekijöitä taikka voivat vahingoittaa keräysvälinettä, jäteautoa tai käsittely-laitteita; o nestemäisiä jätteitä tai lietteitä; o moottoriajoneuvon renkaita; o sähkö- ja elektroniikkaromua; o erilliskerättävää hyötyjätettä 19 Kiinteistöllä erilliskerättävät jätejakeet o biojäte, jos sitä syntyy vähintään 20 kg viikossa o kuivajäte, aina (terminä on sekajäte, mikäli ei biojätettä kerätä erilleen) o keräyskartonki, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräyspahvi, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräyslasi, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräysmetalli, mikäli sitä syntyy säännöllisesti o keräyspaperi, jätelain 18 h :ssä annettujen määräysten mukaan taajama-alueella sijaitsevan kiinteistön haltijan on järjestettävä keräys, mikäli kiinteistöllä syntyy sanoma- tai aikakausilehtiä, toimistopaperia tai muuta vastaavaa paperijätettä ja kiinteistössä on toimisto-, tuotanto- tai palvelutoimintoja. 22 Ongelmajätteiden varastoinnin vaatimukset on esitetty jätehuoltomääräysten liitteessä 1. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta pitempään. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. 28 Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa liete-, öljy- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja paikoista jonne jätteet on toimitettu. Lisäksi jätteen haltijan on pidettävä kirjaa ongelmajätteistä, josta käy ilmi jätteen määrä, laatu, kuljettaja ja vastaanottaja. Jätehuoltomääräysten tekniset vaatimukset keräysvälineille, jätetiloille ja ongelmajätteiden varastoinnille on esitetty jätehuoltomääräysten liitteessä. Riihimäen kaupungin rakennusjärjestyksessä säädetään rakennusluvan ja ilmoituksen tarpeesta esimerkiksi jätekatosta rakennettaessa. Rakennusjärjestyksen luvuissa 2.1 ja 2.2 on ristiriitaa, mutta niiden mukaan alle 6 m 2 kokoisen jätekatoksen rakentaminen ei edellytä toimenpideilmoitusta tai rakennuslupaa, mutta enintään 15 m 2 kokoinen katos- tai vaja edellyttää jo ilmoituksen. Tätä suuremmat rakennelmat voivat vaatia rakennusluvan. 5

8 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla ja niiden tarkoituksena on yleisesti ehkäistä toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Jätehuoltoon ympäristönsuojelumääräykset vaikuttavat lähinnä vaarallisten aineiden, kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnin kautta. Määräyksissä edellytetään, että edellä mainitut aineet on varastoitava siten, etteivät ne normaali tai onnettomuustilanteissa pääse ympäristöön tai viemäriin. Kemikaalit tulee varastoida lukitussa tilassa ja varastointiastioista tulee käydä ilmi astian sisältö. Ympäristösuojelumääräysten vaatimuksia sovelletaan niin raaka-aineisiin kuin jätteisiinkin. Ongelmajätteiden merkitsemisestä tarkempia ohjeita antaa jäteasetus ORGANISAATION OMAT VAATIMUKSET Kiinteistön haltija on Hyria Oy, jonka toimintakertomuksessa on käsitelty organisaation ympäristönäkökohtiin liittyviä toimintaperiaatteita. Toimintakertomus on nähtävillä kokonaisuudessaan Hyria Oy:n www-sivuilla osoitteessa Seuraavat kappaleet ovat lainattu Hyria Oy:n toimintakertomuksesta. Oppilaitos noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkii osaltaan vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Hyria haluaa myös vahvistaa positiivisia ympäristöasenteita sisällyttämällä jatkossa ympäristöasiat kaikkiin tutkintotavoitteisiin sekä toimimalla itse vastuullisesti. Ympäristön kannalta pieniä riskejä voivat aiheuttaa logistiikkaosaston kuljetuksiin liittyvä toiminta mahdollisissa onnettomuustilanteissa, auto-osaston öljyn, rasvojen ja akkujen käsittely, laboratorio-osaston käyttämät laboratorioaineet ja muiden osastojen toimintaan liittyvät kaasut ja laitteistojen sisältämät öljyt sekä rasvat. Lisäksi jätehuoltojärjestelmän toimivuus, jätteiden asianmukainen lajittelu ja energiansäästö voivat aikaansaada kustannussäästöjä. Logistiikan kuljetustoiminta on normaalin liikennevakuutuksen sekä tavarakuljetusvakuutuksen piirissä. Autoosaston osalta käytössä on öljynerotuskaivot. Muut oppilaitoksen tuottamat ongelmajätteet, kuten lyijyakut, loisteputket, kiinteät öljyjätteet (suodattimet, astiat, trasselit), paristot, jäähdytinnesteet, elektroniikkaromu ja laboratorio-osaston erilaiset aineet lajitellaan oppilaitoksessa. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi ongelmajätteiden käsittelylaitokseen vähintään kerran vuodessa. Hyriassa paperijäte lajitellaan paperin käyttäjien toimesta ja toimitetaan edelleen paperinkeräykseen. Eri toimintojen yhteydessä pyritään lajittelemaan erikseen seuraavat jätejakeet kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti: keräyspaperi, keräyskartonki, biojäte, pienmetalli, keräyslasi, kuivajäte, ongelmajäte. Hyria toimii ympäristöasioissa toimialueensa kuntien jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. Toimintojen ympäristöriskit pyritään tunnistamaan järjestelmällisesti ja ympäristövastuut tullaan määrittelemään jatkossa entistä tarkemmin. Toimintakertomuksesta käy ilmi, että organisaatio edellyttää toimipisteitä toimimaan esimerkillisesti ja vähintään lain edellyttämällä tavalla myös jäteasioissa. Kohdekiinteistö on mainittu toimintakertomuksessa ongelmajätteiden tuottajana. Toimintakertomuksen mukaan kaikessa organisaation toiminnassa tulee ottaa kestävän kehityksen osa-alueet huomioon. 6

9 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 1.4 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tämä jätehuoltosuunnitelma on laadittu osana ESR- rahoitteista Draivi-projektia, joka on osa Hyvinkään-Riihimäen ympäristöosaamisen keskuksen kehittämistoimintaa. Projektin tavoitteena on kehittää autoalan ammatillista koulutusta, työssäoppimisen käytäntöjä ja oppimisympäristöjä vastaamaan autoalan tulevaisuuden osaamistarpeisiin erityisesti ympäristöosaamisen ja tulevaisuusajattelun näkökulmasta. Tämä jätehuoltosuunnitelma toimii yhtenä esimerkkinä ja työkaluna autoalan hyvistä käytännöistä. Jätehuoltosuunnitelma on laadittu Suomen ympäristöopisto Syklin toimesta yhteistyössä kohdekiinteistön henkilökunnan kanssa ja sen on kirjoittanut ympäristöhuollon kouluttaja Rauno Leván. Suunnitelman laatimisvaiheessa kohdekiinteistöllä on vierailtu 3 kertaa. Vierailujen yhteydessä on kartoitettu ja kuvattu jätehuollon nykytilaa sekä pohdittu mahdollisia kehitystoimenpiteitä sekä haastateltu kiinteistössä työskenteleviä henkilöitä JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET Jätehuoltosuunnitelman tavoitteena on kartoittaa jätehuollon nykytila ja tätä kautta täyttää lainsäädännön edellyttämät vaatimukset jätteen tuottajan ja -haltijan vastuista. Tämän lisäksi jätehuoltosuunnitelma laaditaan kiinteistön jätehuollon kehittämiseksi ja sen mahdollisten puutteiden korjaamiseksi vähintään säädösten ja vaatimusten edellyttämälle tasolle. Tavoitteena on, että ehdotetut toimenpiteet yksinkertaistaisivat ja tehostaisivat jätehuoltoa nostamatta kuitenkaan sen kustannuksia, mutta ottamalla silti huomioon ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat. Erityistä huomiota kiinnitetään jätehuoltoon liittyviin opasteisiin ja merkintöihin sekä ongelmajätteisiin ja niiden varastointiin. Koska kohdekiinteistö on opetuskäytössä ja kiinteistön suurin käyttäjäryhmä on nuoret, esitetään jätehuoltosuunnitelmassa ratkaisuja, joiden tarkoituksena on myös opettaa nuoria toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 7

10 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2 JÄTEHUOLTOKARTOITUS 2.1 KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTTEET Kiinteistöllä syntyviä jätteitä ovat pääasiassa peräisin ajoneuvojen huoltotoiminnasta. Suurin osa tavanomaisesta jätteestä on erilaisia pakkauksia, jotka ovat sisältäneet autojen varaosia tai työkaluja. Pakkaukset ovat pääasiassa kartonkia tai pahvia. Näiden lisäksi kartoituksessa havaittiin jonkin verran pakkausten kirkkaita suojamuoveja (PE) sekä styroksia. Laatikkopakkausten lisäksi kiinteistöllä syntyy runsaasti pulloja, kanistereita ja tynnyreitä, jotka ovat sisältäneet ajoneuvoihin lisättäviä tai vaihdettavia nesteitä kuten öljyjä, jarru-, jäähdytin- tai lasinpesunesteitä sekä liuottimia. Osa pakkauksista on käytön jälkeen ongelmajätettä ja niitä käsitellään kohdassa 2.2, mutta osa pakkauksista on tyhjänä tavanomaista jätettä. Pakkausten lisäksi kiinteistöllä syntyy jonkin verran metallia autoista purettavista osista. Pääasiassa metallikappaleet ovat pieniä koneenosia, jousia, jarrulevyjä, kaapeleita ja vanteita. Pääasiassa metalli on ruostumatonta terästä tai alumiinia. Kiinteistöllä tapahtuu myös ajoneuvojen renkaiden vaihtoa, josta syntyy jonkin verran vanhoja, käytöstä poistettuja renkaita. Näiden lisäksi kiinteistöllä syntyy paperijätettä erilaisista tulosteista sekä sanoma- ja aikakausilehdistä ja siivousjätettä, joka on pääasiassa paperisia käsipyyhkeitä. Kiinteistössä ei ole ruokalaa ja kahvihuoneissa ei syödä juurikaan omia eväitä vaan keitetään ainoastaan kahvia, josta syntyy kahvinporoja ja suodatinpusseja. 2.2 ONGELMAJÄTTEET Kiinteistön toimintaan kuuluu olennaisesti ongelmajätteet, jotka syntyvät ajoneuvojen huoltotoiminnasta. Ongelmajätteet voidaan jakaa nestemäisiin ja kiinteisiin, joista nestemäisiä ongelmajätteitä ovat käytetyt voiteluöljyt, jarru- ja jäähdytinnesteet sekä polttoaineet. Määrällisesti selkeästi eniten syntyy voiteluöljyjä. Lisäksi kiinteistöllä syntyy jonkin verran laboratoriokemikaaleja, kuten orgaanisia liuottimia. Kiinteitä ongelmajätteitä ovat akut ja paristot, öljyiset jätteet kuten suodattimet, kanisterit, liinat sekä rätit ja öljyllä likaantuneet pahvit sekä työvaatteet. Ajoneuvojen huolloissa käytetään runsaasti erilaisia aerosolipulloissa olevia puhdistus- ja voiteluaineita ja tyhjiä aerosolipulloja syntyy jätteeksi melko paljon. Lisäksi kiinteistöllä syntyy loisteputkia sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, kuten tietokoneita ja muuta pienelektroniikkaa. 8

11 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2.3 KERÄYSVÄLINEET Kiinteistön sisällä on tällä hetkellä keräysvälineitä sekajätteelle, ongelmajätteille sekä paperille. Sekajätteelle roskakorien (10-30L) lisäksi on neljä harmaata 360L pyörällistä jäteastiaa ja kiinteälle öljyiselle jätteelle on kaksi punaista 360 L pyörällistä jäteastiaa. Näiden lisäksi teollisuuspyyhkeet kerätään erilliseen 140L punaiseen jäteastiaan, jonka tyhjennyksestä vastaa pyyhkeiden toimittaja. Paperia kiinteistössä kerätään pahvilaatikoihin. Pahville tai kartongille ei kiinteistön sisällä ole erillistä jäteastiaa. Nestemäisistä ongelmajätteistä jäteöljyt kerätään öljytynnyreihin, joissa uusi öljy on toimitettu kiinteistölle. Jäteöljytynnyrit säilytettiin öljynvalutuspaikan läheisyydessä huoltamohallin keskiosassa. Muita nestemäisiä ongelmajätteitä on kerätty ruskeisiin lasipulloihin. Loisteputket varastoidaan niille soveltuvaan pahvilaatikkoon, jota käytetään myös putkien kuljetusastiana. Kiinteistön ulkopuolella olevat keräysvälineet ovat metallille, sekajätteelle, paperille sekä pahville. Metallijätteelle on yhteinen vaihtolava oppilaitoksen metalli- ja rakennusosaston kanssa. Noin 16 m 3 matalalaitainen teräslava sijaitsee rakennuksen koillispuolella naapurirakennuksen pohjoispäässä. Lava on merkitty kuvaan 5 numerolla yksi. Kartoitushetkellä lava oli erittäin täynnä, mutta vaikutti siltä että sen sisältö oli pääasiassa metallia. Sekajätteelle rakennuksen ulkopuolella on kaksi noin 10 m3 jätesäiliötä, jotka ovat yhteiskäytössä naapurirakennusten kanssa. Toinen säiliöistä sijaitsee metallilavan vieressä rakennuksen koillispuolella ja toinen parkkipaikalla rakennuksen kaakkoiskulmassa, joka on merkitty kuvaan 5 numerolla kaksi. Kaakkoiskulman säiliössä oli paljon rakennusosastolta tullutta puujätettä. Molemmat jätesäiliöt olivat kartoitusta tehtäessä lähes täynnä. Kuva 7 Metallinkeräyslava Kuva 8 Jätesäiliö Kiinteistöä lähin paperinkeräysastia on metallilavan vieressä sijaitseva vihreä 660L pyörällinen jäteastia. Tämäkin jäteastia on yhteiskäytössä naapurirakennusten kanssa. Kartoitushetkellä paperinkeräysastia oli lähes tyhjä. Lähin pahvinkeräysastia on rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevassa A-talossa sisällä oleva rullakko. Kartoitushetkellä rullakko oli noin puolillaan pahvia. 9

12 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2.4 JÄTETILAT JA PISTEET Varsinaista jätetilaa ei kiinteistöllä ole. Luvussa 2.3 esitetyt jäteastiat muodostavat talon ulkopuolelle kaksi jätepistettä 1 ja 2, jotka on merkitty ilmakuvaan (kuva 5). Tämän lisäksi rakennuksen sisällä on kaksi jätepistettä A ja B sekä ongelmajätevarasto C, jotka on merkitty liitteenä X olevaan pohjapiirrokseen. Ongelmajätevarasto on erillinen tila kemikaalivaraston vieressä. Tilassa on oma ilmanvaihto (painovoimainen, suoraan ulos) ja riittävän suuri kynnys, jotta varaston lattia toimii myös valuma-altaana. Tilaa ei ole viemäröity ja siellä on kaksi erillistä hyllyä varastoitaville jätteille. Ongelmajätevarastossa kartoitushetkellä varastoitiin henkilöauton akkuja, paristoja, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, loisteputkia sekä laboratoriokemikaaleja. Suurin varastoitavan nestesäiliön tilavuus oli noin kaksi litraa. Ongelmajätevarastossa ei ollut merkittyjä paikkoja tietyille jätteille vaan varastosta sai kuvan että jäte laskettiin siihen paikkaan missä oli tilaa. Akuille tai paristoille ei ollut omaa astiaa vaan suuremmat akut jätettiin lattialle ja paristoja oli useammassa paikassa varastoa. Lasipulloissa varastoitavat kemikaalit (mm. metanoli, asetoni jne.) olivat kaikki samalla hyllyllä vaaraominaisuudesta riippumatta. C a a a a a a B a a a a A a a a a a a a Kuva 9 Huoltamotilan pohjapiirros ja jätepisteet 10

13 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Kuva 10 Jätepiste A Kuva 11 Ongelmajätevarasto C Kuva 12 Jätepiste B 11

14 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 2.5 OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT Kartoituksen yhteydessä ei havaittu jätehuoltoon liittyviä ohjeita tai opasteita. Ainoastaan osassa keräysvälineitä olivat merkinnät kerättävästä jätejakeesta. Myöskään jäteastioiden paikkoja ei ole merkitty. Rakennuksen ulkopuolella olevia jätesäiliöitä, metallinkeräyksen vaihtolavaa tai paperinkeräysastiaa ei myöskään ollut merkitty. Ongelmajätevaraston ulkopuolella ei ollut merkintöjä varastossa olevista aineista. Myös varaston sisäpuolella ei näkynyt merkintöjä varastoitavista aineista. Ainoastaan loisteputkien varastointilaatikossa näkyi selkeästi merkintä. Jäteöljyille ja kiinteille öljyisille jätteille varatuissa astioissa oli merkinnät. 12

15 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 3 JÄTEHUOLLON NYKYTILAN PUUTTEET JA ONGELMAT 3.1 KARTOITUKSESSA HAVAITUT ASIAT Selkeimmin kartoituksessa esille nousseita puutteita olivat: astiamerkintöjen ja lajitteluohjeiden puuttuminen o astioissa ja ilmoitustauluilla ei ole ohjeita jätteiden lajittelusta tai jäteastioiden sijainnista ongelmajätevaraston merkinnät ja jätteiden sijoittelu varastossa o varastoitava jäte on todennäköisesti vuodesta toiseen samanlaista, merkinnät ja varastopaikat voisi tehdä pysyviksi ongelmajätevaraston varastokirjanpito puuttuu o mitä varastossa varastoidaan ja kuinka pitkään? sekajäteastioissa runsaasti pahvia ja kartonkia o onko pahvinkeräysastia liian kaukana? paperinkeräysastioiden puuttuminen o päätyykö paperi sekajätteen joukkoon? rakennuksen ulkopuolisten jäteastioiden täyttöaste o onko astioiden tyhjennysten tilaus tai omatoiminen tyhjentäminen vastuutettu? rakennusten ulkopuolisten astioiden sisältö o jätesäiliöissä paljon puujätettä (ei kohdekiinteistöstä), voisiko kerätä erilleen? 3.2 PALAUTE KÄYTTÄJILTÄ Kartoituksessa haastateltujen käyttäjien mielestä jätehuolto toimii pääasiassa hyvin. Suurin ongelma koettiin olevan siinä, että jäteastiat eivät aina pysy paikallaan. Lajittelua pidettiin toimivana ja jäteastioita sopivan kokoisina. Omatoimisesti pienjäteasemalle jätteiden toimittaminen koettiin hyvänä ratkaisuna ja opetuksellisesti tärkeänä. 13

16 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 4 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 4.1 KIINTEISTÖLLÄ KERÄTTÄVISTÄ JÄTEJAKEISTA Jätehuoltomääräysten perusteella tässä kiinteistössä tulisi kerätä sekajätettä. Biojätettä ei tässä kiinteistössä synny yli 20 kilogrammaa viikossa, mutta samalla tontilla sijaitsevissa muissa Hyria Oy:n rakennuksissa biojätettä todennäköisesti syntyy yli tuon rajan. Alueella pitäisi siis olla biojätteen erilliskeräys. Kohdekiinteistöllä syntyvän biojätteen määrä on kuitenkin niin vähäinen että sen kerääminen erilleen ja kuljettaminen esimerkiksi ruokalan biojäteastiaan on jätteen määrään nähden tarpeetonta. Kiinteistössä syntyy metallia, paperia, kartonkia ja pahvia säännöllisesti, joten jätehuoltomääräysten mukaan näille jätejakeille keräys tulee järjestää. Pahvin ja kartongin keräyksen voi puhtaan aaltopahvin vähäinen määrä huomioiden yhdistää. Lasia ei synny säännöllisesti, joten sen erilliskeräys ei ole jätehuoltomääräysten perusteella välttämätöntä. Mikäli kiinteistöllä syntyy lasijätettä, on se tuulilasia, jota ei voisi tavanomaisen keräyslasin joukkoon edes laittaa. Kiinteistöllä kerättävät jätejakeet tulisi siis olla: sekajäte keräysmetalli keräyspaperi keräyskartonki ja -pahvi Muita huomioitavia seikkoja kerättävissä jätejakeissa olisivat muoviset osat (puskurit, spoilerit, levikkeet yms. autonosat), joille lajiteltuna voisi löytyä hyötykäyttökohde uusiomuovin valmistuksessa. Kalvomuoveja ei kiinteistöllä juurikaan synny, joten niiden kerääminen erilleen ei ole kannattavaa. Metallinkeräyksessä voisi huomioida metallin lajittelun alumiiniksi ja teräkseksi sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kromiksi ja kupariksi. Lajittelu yhdessä esimerkiksi elektroniikka- ja rakennuspuolen kiinteistöjen kanssa olisi mahdollista. Sekalaisen romumetallin ja lajitellun alumiinin tai kromin hinnat eroavat toisistaan merkittävästi ja lajittelu voisi olla opetusmielessäkin järkevää. 4.2 ONGELMAJÄTTEET Kiinteistöllä lajitellaan jo nyt ongelmajätteet hyvin erilleen tavanomaisesta jätteestä. Eniten ongelmia oli ongelmajätteiden merkitsemisessä ja varastoinnissa. Kiinteitä öljyisiä jätteitä sisältävät pyörälliset keräysastiat tulisi kaikki merkitä selvästi vaaraominaisuutta kuvaavalla merkinnällä sekä tekstillä kiinteä öljyinen jäte. Pelkkä punainen merkkiväri ei riitä. Kartoituksessa havaittiin pyörällisissä kiinteän öljyisen jätteen keräysastioissa myös tavanomaista jätettä (kartonkia, paperia yms.). Tämä johtunee osaksi siitä, ettei kaikkien näiden astioiden läheisyydessä ollut jäteastiaa esimerkiksi sekajätteelle tai kartongille. Tämä lisää tarpeettomasti ongelmajätteiden määrää ja kustannuksia. Kiinteän öljyisen jätteen astioiden yhteyteen tulisi laittaa myös muiden jätejakeiden keräysvälineet. 14

17 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Ongelmajätteiden varaston oveen tulee lisätä teksti ongelmajätevarasto ja vaarallisinta vaaraominaisuutta kuvaava merkki. Koska varastossa on sekä myrkyllisiä että syttyviä aineita, tulisi ovessa näkyä nämä molemmat merkit. Ongelmajätevarasto on varustettu riittävällä valuma-altaalla varaston kokoon nähden, eikä tilaa ole viemäröity. Varastossa on kuitenkin erilaisia ongelmajätteitä ja sekoittumisvaara on olemassa, koska jätteitä varastoidaan samoilla hyllyillä toistensa kanssa. Hyllyt tulisi merkitä ja pienemmät varastointiastiat (pullot) tulisi varastoida vaaraominaisuuksittain esimerkiksi muovilaatikoihin, jottei sekoittumisvaaraa esimerkiksi pullojen kaatuessa ole. Ongelmajätevarastossa ei tule varastoida muita tavaroita kuin ongelmajätteitä. Tilassa olevat akut tulee varastoida muovilaatikossa, jotteivät ne vuotaessaan aiheuttaisi vaaraa. Varastossa olevat hyllyt tulee merkitä hyllyille varastoitavien jätteiden mukaisesti (SER, paristot, akut, liuottimet jne.), joka selventää varastointia huomattavasti. Kuva 13. Kemikaalivarasto Ongelmajätevarasto oli varustettu riittävällä ilmastoinnilla ja sen valaisin oli tilaan sopiva. Varaston oven sai myös lukittua. Kemikaalivarastossa (kuva 13) oleva tyhjien aerosolipakkausten varastointi roskakoriin olisi mahdollista siirtää ongelmajätevarastoon ja niille tulee varata asianmukainen ja merkitty keräysastia. Nestemäiset ongelmajätteet, kuten jäteöljyt on varastoitu voiteluöljytynnyreihin. Tynnyrit tulee pitää valumaaltaiden päällä ja niiden sijoituspaikka hallissa pitää merkitä esimerkiksi tynnyreiden yläpuolelle seinään. Astioissa on valmiina tarvittavat merkinnät, mutta etikettiin tulee lisätä teksti jäteöljy. Kuljetusmerkintöjä astiat eivät tarvitse, jos ne tyhjennetään imuautolla. Saman valuma-altaan päällä ei suositella kerättävän eri vaaraominaisuudet omaavia ongelmajätteitä (öljyt, jäähdytinnesteet, liuottimet, jarrunesteet) vaan syttyvälle ja myrkylliselle tai haitalliselle jätteelle olisi syytä varata oma valuma-allas sekoittumisvaaran välttämiseksi tynnyreitä täytettäessä. Ongelmajätevarastoon on luotava varastokirjanpito. Yksinkertaisin malli on ruutuvihko, johon jokainen jätettä tuova henkilö merkitsee päivämäärän, oman nimensä ja sen mitä jätettä ja kuinka paljon (kappaletta) jätettä on varastoon tuonut. Jos varastosta toimitetaan omatoimisesti jätettä pois, tulee jätteen viejän merkitä kirjanpitoon päivämäärä, oma nimi, mitä on viety ja kuinka paljon ja mihin on viety. Tämän lisäksi poiskuljetettavista jätteistä tulee jäädä tosite (siirtoasiakirja tai vastaanottotosite), joka arkistoidaan. Ongelmajätevarastolla tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tositteiden arkistoinnista ja tekee vähintään kerran vuodessa inventaarion ongelmajätevaraston sisällön ja varastokirjanpidon täsmäävyydestä. Inventaarion yhteydessä on syytä laatia myös lyhyt vuosiraportti ongelmajätteiden määrästä. 15

18 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 4.3 KERÄYSVÄLINEET Kiinteistölle ollaan hankkimassa lisää pyörällisiä jäteastioita sekajätteelle. Hankintaa perustellaan osin sillä, että jäteastiat liikkuvat tilassa eikä jäteastiaa tämän vuoksi ole aina lähistöllä saatavissa. Lisäastioiden hankinta ei välttämättä poista tätä ongelmaa ja koska astiat tyhjennetään omatoimisesti suurempaan keräysastiaan (jätesäiliö) ei astioiden lisäys todellisuudessa lisää edes jätteenkeräyskapasiteettia. Tärkeämpää olisikin saada jäteastiat pysymään paremmin niille osoitetuilla paikoilla sekä tyhjentää ne mahdollisimman usein. Jotta keräysvälineet saadaan pysymään paremmin paikoillaan, tulee niille perustaa merkittyjä jätepisteitä, joita käsitellään tarkemmin luvussa 4.4. Sekajätteen pyörälliset astiat on tyhjennetty oppilaiden toimesta jätesäiliöihin. Säiliöitä ei ole varustettu kippilaitteilla vaan jäteastiat on tyhjennetty käsin kaatamalla. Vaikka jäteastiat eivät ole kovinkaan painavia ja oppilaita on useampia tekemässä tyhjennystä, ei tämä tapa ole suositeltava. Jätesäiliön suuaukko on melko pieni jäteastian tyhjennykselle, jolloin on olemassa mahdollisuus että täysinäisestä jäteastiasta osa jätteistä putoaa säiliön ulkopuolelle. Tämä lisää piha-alueen roskaisuutta ja tyhjennykseen kuluvaa aikaa. Nykyisellä kalustolla ei kuitenkaan muuta vaihtoehtoa ole olemassa, mutta uutta kalustoa hankittaessa tämä ongelma tulee ottaa huomioon esimerkiksi kippilaitteella tai hankkimalla suuremmalla suuaukolla varustettu säiliö- tai kontti nykyisten jätesäiliöiden tilalle. Jätesäiliöt vaikuttivat kartoitushetkellä olevan täynnä jätesäkkejä, jotka soveltuisivat myös jätepuristimeen. Jätemäärät ja jätteen vastaanottopaikan läheisyys ei kuitenkaan puolla puristimen hankintaa. Muissa kuin huoltamotilassa keräysvälineet olivat pääsääntöisesti paikallaan. Kiinteistössä ei kuitenkaan ollut kuin kopiokoneen vieressä (kuva 14) paperinkeräyslaatikko. Näitä tulisi lisätä jokaiseen luokka- ja toimistohuoneeseen, jotta keräyspaperi saadaan pois sekajätteen joukosta. Keräyspaperilaatikot voidaan tyhjentää oppilaiden toimesta nykyiseen 660 litraiseen keräysastiaan. Kuva 14. Kopiokonehuoneen paperinkeräyslaatikko Kiinteistössä ei ollut keräyspahville tai kartongille omaa keräysastiaa vaan lähin astia oli naapurikiinteistössä. Tämä on yksi syy siihen, että seka- ja ongelmajätteen joukossa on paljon hyötykäyttöön kelpaavaa kartonkia ja pahvia. Keräyskartongille tulee kiinteistöön hankkia keräysastia. Koska suurin osa kartongista on pienikokoista laatikkoa, toimisi pyörällinen 660 litrainen jäteastia paremmin kuin rullakko, josta pienikokoinen kartonki helposti putoaa pois. Jäteastia tulee olla väriltään esimerkiksi sininen tai keltainen ja se tulee merkitä asianmukaisesti jätejakeen nimellä ja astian tyhjentäjällä. Jäteastiaa käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota suurikokoisen pahvin pakkaamiseen tiiviisti jäteastiaan. 16

19 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma 4.4 JÄTETILAT JA PISTEET Jotta jätteiden lajittelu saataisiin toimivaksi, tulisi erityistä huomiota kiinnittää toimiviin jätepisteisiin kiinteistön sisällä. Tällä hetkellä keräysvälineet liikkuvat paikasta toiseen ja osa niistä on vaikeasti saatavilla, joka vaikuttaa lajittelun toimivuuteen. Suurin ongelma lajittelun ja astioiden suhteen on huoltamotilassa. Tilaan tulisi sijoittaa esimerkiksi kolme jätepistettä yhdet hallin päätyihin ja yksi keskivaiheille hallia. Jätepisteissä voisi olla esimerkiksi taulukon 1 mukaiset jäteastiat: Taulukko 1. Jätepisteet Jätepiste A (hallin länsipääosa) Jätepiste B (hallin keski- Jätepiste C (hallin itäpää) Sekajäte, 360 L Sekajäte, 360 L Sekajäte, 360 L Kiinteä öljyinen jäte, 360 L Kiinteä öljyinen jäte, 360 L Kiinteä öljyinen jäte, 360 L Keräysmetalli, ämpäri tms. Keräyskartonki, 660 L Keräysmetalli, ämpäri tms. Keräyspaperi, 660 L Keräysmetalli, ämpäri tms. Mikäli kolme keräyspistettä tuntuu liian vähäiseltä, voi neljännen jätepisteen sijoittaa esimerkiksi hallin toiseen laitaan pistettä B vastapäätä. Tärkeintä on että jokainen piste on selkeästi merkitty esimerkiksi seinään kiinnitetyllä merkinnällä ja lajitteluohjeilla. Lattiaan voi jäteastioita varten rajata esimerkiksi keltaisella maalilla alueen, jossa astiat sijaitsevat. Metallille voi yhtenäisyyden vuoksi laittaa ämpärin tai metallitynnyrin sijaan esimerkiksi pyörällisen 140 L tai 240 L jäteastian, mutta se voi olla vaikea tyhjentää metallinkeräyslavalle. Mikäli kerätään useampia kuin yhtä metallilaatua, tulisi perustaa oma metallinkeräyspiste, jossa olisi lajitteluastiat eri metallilaaduille. Muovikappaleiden erilliskeräys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sijoittamalla merkitty, laidallinen kuormalava jätepisteen C (hallin itäpää) läheisyyteen. Myös metallinkeräykseen voi käyttää laidallista kuormalavaa, joka on helppo siirtää. Kuormalavan voi myös jakaa osiohiin, mikäli kerätään useampaa kuin yhtä metallijaetta. Paperinkeräysastian sijoittaminen sisätiloihin ei merkittävästi vaikeuta astian tyhjentämistä, mutta parantaa varmasti paperinkeräyksen tehoa. Koska luokkiin ja opettajien tiloihin lisätään paperinkeräyslaatikoita, on suotavaa että niiden tyhjennyspaikkakin on mahdollisimman lähellä. Paperinkeräysastian voi kuljettaa tyhjennyspäivänä huoltamon länsi- tai itäpäätyyn tyhjennystä odottamaan. 4.5 OHJEET, OPASTEET JA MERKINNÄT Suurimmat puutteet kiinteistössä olivat jäteastioiden merkinnöissä, opasteissa ja jätehuoltoon liittyvissä ohjeissa. Kuvassa 10 näkyy nykytilassa oleva jätepiste, jossa on kaksi harmaata sekajätteen keräysastiaa ja yksi kiinteille öljyisille jätteille tarkoitettu keräysastia. Kuva edustaa hyvin kiinteistön jätehuollon nykytilaa. Kuvassa 15 näkyy kyseisten jäteastioiden sisältö. Virheellinen lajittelu johtuu osaltaan oikeiden jäteastioiden, merkintöjen ja ohjeiden puutteesta. 17

20 Hyria Oy Sakonkatu 1 E Jätehuoltosuunnitelma Jäteastioissa ei ole itsessään mitään vikaa vaan ongelman voi ratkaista esimerkiksi jätehuoltoyhtiöltä tilattavilla tarroilla, joilla voi merkitä kaikki jäteastiat. Ongelmajäteastioiden tarroja on mahdollista tilata esimerkiksi Ekokem Oy:ltä. Kuva 15. Jäteastioiden sisältöä Jätepisteiden yhteyteen on myös hyvä kiinnittää lajitteluohjeet, joista esimerkkejä liitteenä 2. Myös yleiset, esimerkiksi jätehuoltoyhtiön lajitteluohjeet käyvät, mutta niistä voi pienellä vaivalla laatia myös kohteeseen paremmin soveltuvat lajitteluohjeet. Kiinteistön jätehuollon toimintaohjeet on myös hyvä kiinnittää näkyville ilmoitustauluille ja niitä on hyvä kerrata säännöllisesti oppilaiden kanssa. Esimerkki toimintaohjeista on liitteenä 3. 18

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla Voimaantulo 1.2.2008 Hyvinkään ympäristölautakunta hyväksynyt 13.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN N:o 2 2008 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 2/2008 25.2.2008 Jätehuoltomääräykset Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSET. Riihimäen kaupunki RIIHIMÄEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla.

MÄÄRÄYKSET. Riihimäen kaupunki RIIHIMÄEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla. Riihimäen kaupunki MÄÄRÄYKSET RIIHIMÄEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla. Ympäristölautakunta vahvistanut 29.11.2007 Voimaantulo 1.1.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Liite 1/Ympltk 13.11.07 56

Liite 1/Ympltk 13.11.07 56 JANAKKALAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Liite 1/Ympltk 13.11.07 56 Annettu jätelain 17 :n nojalla. Voimaantulo 1.1.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008 MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä ja kuljetuksessa, niiden hyödyntämisessä

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 10.12.2007 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla 1 Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 Tavoitteet 3 Määritelmät Jätteiden

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset

Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset Page 1 of 9 Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 :n nojalla. Valtuuston hyväksymä 15.11.2006 85 Voimaantulo 1.1.2007 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Jätehuoltomääräysten soveltamisala

Lisätiedot

jätteen kuljetuksen suorittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun;

jätteen kuljetuksen suorittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun; EURAJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnan on sen lisäksi,

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. voimaantulopvm. 1.2.2008

Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. voimaantulopvm. 1.2.2008 Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET voimaantulopvm. 1.2.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä ja kuljetuksessa,

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 6 LIIKETOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN YLEISET 2011 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu) jätelain 17 :n nojalla Hyväksytty kaupunginvaltuusto 27.9.2010/48 Voimaantulo

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 22.1. 2007, astuvat voimaan 22.2. 2007 Uuraisten kunta 1 Jätehuoltomääräykset I YLEISET

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2010 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 3/2010 6.9.2010 Jätehuoltomääräykset HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005 PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1/10 1 LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT...2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 2 LUKU

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Peimarin ympäristönsuojelulautakunnassa 30.5.2006 50. Voimassa 1.1.2007 alkaen 2/11 PAIMION KAUPUNGIN

Lisätiedot

ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunta Voimaantulo Halikko 1.7.2006 Kiikala 1.1.2007 Kisko 1.9.2006 Kuusjoki 1.6.2006 Muurla 12.6.2006 Paimio 1.1.2007 Perniö 1.9.2006 Pertteli 1.7.2006

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LOPEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LOPEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET YMRALA 17.6.2009, 70, LIITE 1 Annettu jätelain 17 :n nojalla 24.6.2009, Lopen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen 17.6.2009, 70 mukaisesti. Voimaantulo

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Jätelautakunta voi antaa täydentäviä ohjeita lajittelusta, keräyksestä ja kuljetuksesta.

Jätelautakunta voi antaa täydentäviä ohjeita lajittelusta, keräyksestä ja kuljetuksesta. Jätehuoltomääräykset SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013

KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013 1(16) KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013 Annettu jätelain 91 perusteella Tekninen lautakunta 10.4.2013, 25 Voimassa 1.5.2013 alkaen Pekka Palokärki on Keuruun kaupungin jätehuollon maskotti.

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2007 79. Ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuollon valvontaviranomainen

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla)

KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla) KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla) Vahvistettu: Kolarin kunnanvaltuusto 29.12.1999 69 Voimaantulo 1.1.2000 Sisällysluettelo Jätehuoltomääräysten soveltamisala ja

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuuston 20.9.2004 hyväksymät. Määräykset astuvat voimaan 1.1.2005 SISÄLTÖ YLEISTÄ...3 MÄÄRITELMÄT...3 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...4 Kompostointi...4

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä.

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä. 1 SIIKAISTEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto15.11.2007 65 Voimaantulo 1.1.2008 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa

VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa 1(10) VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa Hyväksytty tekn ltk 10.08.2006, khall 6.11.2006, Kvalt 13.11.2006 Voimaantulo

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012

KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen Savonlinnan kaupunki LÄHTÖKOHDAT: 1. Jätteen syntypaikkalajittelu

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku 23 % ja Salo

Lisätiedot

- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET HAKEMISTO: 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRITELMÄT 1 Tavoitteet................................... 5 2 Soveltamisala................................ 5 3 Yleiset huolehtimisvelvoitteet................... 5

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11)

KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11) KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11) I. SOVELTAMISALA II. MÄÄRITELMÄT III. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Kompostointi 4 Jätteiden poltto 5 Jätteiden hautaaminen 6 Puutarhajäte

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla. Tekninen lautakunta on 14.11.2011 71 hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset ja määrännyt ne tulemaan voimaan 01.01.2012. 1. Luku YLEISET

Lisätiedot

Turun kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Turun kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Turun kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.10.2005 Ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuollon

Lisätiedot

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi Hinnasto yrityksille alkaen 1.1.2014 www.iuj.fi 1.1.2014 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUKSEN MAKSUT (PORVOO) Akut 0 0 Asbesti * 190,00 /t 235,60 /t Asfaltti * 16,82 /t 20,86 /t Betoni * 50,00 /t 62,00 /t Palakoko

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 1. YLEISET SÄÄNNÖT JA LAIN PERUSKOHDAT Jätelain peruskohdat 2. JÄTTEIDEN

Lisätiedot

Mustialan navetan jäteopas

Mustialan navetan jäteopas Mustialan navetan jäteopas Hämeen ammattikorkeakoulussa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Näitä periaatteita sovelletaan myös navetan toimintoihin. Pääperiaate on ottaa huomioon

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Joensuun alueellisen jätelautakunnan hyväksymä 28.6.2012 40 Kuulutettu 5.7.2012 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

1 / 23 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty Taipalsaaren Kunnanvaltuustossa 18.3.2009 31

1 / 23 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty Taipalsaaren Kunnanvaltuustossa 18.3.2009 31 1 / 23 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty Taipalsaaren Kunnanvaltuustossa 18.3.2009 31 2 / 23 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 1 Perustelut... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Määritelmät... 4 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Tekninen lautakunta 15.1.2009 5

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Tekninen lautakunta 15.1.2009 5 1 / 20 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Tekninen lautakunta 15.1.2009 5 2/20 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 1 Perustelut... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Määritelmät... 3 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Riihimäen kaupunki TAKSAT JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Jätehuoltomääräykset 1.12.2010 alkaen 1(13)

Naantalin kaupunki Jätehuoltomääräykset 1.12.2010 alkaen 1(13) Naantalin kaupunki Jätehuoltomääräykset 1.12.2010 alkaen 1(13) Sisältö: KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

J Ä T E H U O L T O M Ä Ä R Ä Y K S E T

J Ä T E H U O L T O M Ä Ä R Ä Y K S E T J Ä T E H U O L T O M Ä Ä R Ä Y K S E T Hyväksytty Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksessa 25.11.2005 Voimaantulo 01.01.2006 I SOVELTAMISALA...4 1 Jätehuollon järjestämisestä... 4 II YLEISET

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

HIRVENSALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1/10 HIRVENSALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Nämä jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Tekninen lautakunta on 11.1.2001 4 hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset. Kunnanhallitus on 15.1..2001

Lisätiedot

Liite Yt 11/15.11.2005 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Liite Yt 11/15.11.2005 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Liite Yt 11/15.11.2005 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2005 SISÄLLYSLUETTELO 2 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Jätteiden hyödyntäminen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 16.6.2010 YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Soveltamisala

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 16.6.2010 YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Soveltamisala ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 16.6.2010 YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Soveltamisala Näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä on noudatettava jätehuollon järjestämisessä,

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut 17.5.2005.

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut 17.5.2005. ASIKKALAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo: 01.06.2007 Energiajätteen osalta tulee voimaan 1.6.2011 18 ja 20. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset

Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset SISÄLLYSLUETTELO Yleisiä säännöksiä 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen 4 Jätteiden ryhmittely JÄTTEIDEN LAJITTELU JA

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään

Lisätiedot

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset.

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. PADASJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. 1 LUKU Soveltamismääräykset 1 Määräysten pääsisältö

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET...

ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... Rovaniemen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 31.03.2006 Sivu 0/10 ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 YLEISET, JÄTELAIN 17 NOJALLA ANNETUT JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 1 Sen lisäksi,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla. Pälkäneen kunnanhallituksen päätös 14.6.2010

PÄLKÄNEEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla. Pälkäneen kunnanhallituksen päätös 14.6.2010 PÄLKÄNEEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla Pälkäneen kunnanhallituksen päätös 14.6.2010 Sisällys I YLEISET MÄÄRITELMÄT JA MÄÄRÄYKSET... 2 1... 2 2... 2 3 Kiinteistön haltijan

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. 3. Koko Lohjan kaupunki kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin.

Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. 3. Koko Lohjan kaupunki kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. LOHJAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. 1. LUKU YLEISTÄ 1. Sen lisäksi, mitä muualla on jätehuollon järjestämisestä ja valvonnasta

Lisätiedot

Kaikki arjen valinnat vaikuttavat ympäristöön. Haluamme oppilaitoksessamme toimia niin, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän:

Kaikki arjen valinnat vaikuttavat ympäristöön. Haluamme oppilaitoksessamme toimia niin, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän: Opiskelemme ja työskentelemme ainutlaatuisen kauniissa ympäristössä. Kun pidämme siitä hyvää huolta, se pysyykin viihtyisänä. Pidetään kunniaasiana sitä, että niin koulun rakennukset kuin piha-alueetkin

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 1.6.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.2.2010

SIPOON KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.2.2010 SIPOON KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.2.2010 SIPOON KUNTA Iso Kylätie 18, PL 7, 04131 Sipoo, www.sipoo.fi Vaihe 09 23431 Faksi 09 2353 6259 SIBBO KOMMUN Stora Byvägen 18, PB 7, 04131 Sibbo, www.sibbo.fi

Lisätiedot