Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA-"

Transkriptio

1 RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA LOKAKUU 1976 N:o 3 Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA- MAHOILLE # PÄÄTOIMITTAJA VAIHTUU * KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS # JOUKKO-OSASTOT PATAUOONA KIVELIÖN TAISTELUT TALVISODASSA

2 Vihtavuoren laatuvarmat metsästykseen ja ratakilpaan. Vihtavuoren laatu takaa tehoa täysosumaan, tasaisen peiton ja parhaan toimintavarmuuden kaikissa sääolosuhteissa. VIHTAVUORI - tehty täysosumia varten RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan Rannikkotykistö koulun Toimitusneuvosto Ev E Veranen Kenrm V Karvinen Pääjoht Evl O Pro f E Tuuli Lyytinen P Vähäkallio Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat kapf M Suominen päätoim Taloudenhoito puhioht R Telaranta Ylil V Markkanen SIRtR puh Osoiteasiat nti M Korhonen PE puh Ilmoitukset ja tiedotuslehti. Mainosmerkki, Meritullinkatu Helsinki 17, puh Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1976 ERKKI TUULI Osa avauspuheesta Kiltatoiminnan ja Turvallisuuspolitiikan seminaarissa Tuusulassa. Suomen maanpuolustus on aina nojautunut puolustusvoimiemme reserviin, kun pienellä maalla ei ole varaa ylläpitää merkittävää vakinaista armeijaa. Reservin kunto ja valmius, niin henkisesti kuin koulutuksellisesti, on viime sodissamme ratkaissut sen. että vielä olemme vapaa ja itsenäinen maa muiden vapaiden kansojen joukossa. Erikoisesti maanpuolustushengen luojana vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä merkityksensä nyt ja tulevaisuudessa. Kiltajärjestön, jonka jäsenkunta kattaa kaikki kansalaispiirit, niin miehet kuin naiset, tarkoituksena on joukko-osastojen perinteiden vaalimisen ja sodan- ja asevelvollisuusajan toveruushengen ylläpitämisen lisäksi pyrkiä toiminnallaan lisäämään jäsentensä ja koko kansammekin tuntemusta ja kiinnostusta turvallisuuskysymyksiimme ja maanpuolustukseemme sekä lujittaa maanpuolustustahtoa, ylläpitää uskoa vapaaseen ja itsenäiseen Suomeen ja yhteenkuuluvaisuuden hengessä rakentaa tätä maata. Maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan hoitoon ei nykyaikana kuitenkaan enää kuulu pelkästään maan asevoimien kunto ja kyky, vaan siihen sisältyy maan kaikkien voimavarojen, niin henkisten kuin taloudellistenkin voimavarojen valmius ja yhteistyö. Kansojen turvallisuuspolitiikassa ovat yhä tärkeimmiksi tulleet ne toimenpiteet, joilla ennakkoon pyritään estämään kriisitilanteet ja mahdolliset aseelliset selkkaukset, jotka nykyaikana saattavat kehittyä tuhoisiksi totaalisiksi sodiksi. Maan ulkopolitiikalla on tässä työssä keskeinen asema, oman maamme ulkopolitiikka kansainvälisesti ja yleisesti tunnustettuna tässä esimerkkinä mainitakseni, mutta myös kaikella rakentavalla yhteistyöllä, jota pystymme eri sektoreilla ja eri portaissa ylläpitämään ja rakentamaan naapurimaihimme ja kansainvälisesti yleensäkin. Näiden sisäisten ristiriitojen ja taloudellisten vaikeuksien aikana olemme kuitenkin unohtaneet, että maan turvallisuuspolitiikan onnistumisen ja maanpuolustuksen kulmakivenä on aina kansallinen, kansamme sisäinen yksimielisyys ja yhteistyöhalu. Yhteydenpito puolustusvoimiimme kiltatyössä on mitä tärkeintä. Siltä taholta saamme ne osviitat, mihin seikkoihin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä kulloinkin eniten on kiinnitettävä huomiota, jotta työmme parhaimmalla tavalla palvelisi maanpuolustustamme ja tukisi maan virallista turvallisuuspolitiikkaa. 3

3 REIJO TELARANTA Ku r inp alautus kaljamahoille Reserviläisten heikosta kunnosta on oltu huolestuneita. Vatsat ja kaljamahat kasvavat kuulemma nykyään Qiian aikaisin. Hyväksi koettu lääke on kuitenkin tiedossa. Sen avulla on helppoa käydä tehokasta viivytystaistelua myös veltostumista vastaan. Taas kiristyi vyö yhtä reikää tiukemmalle, totesi moni reserviläinen elokuun lopulla. Saari oli monille vanha tuttu. Sama, missä oli sodittu kertausharjoituksissa jo aikaisemminkin. Tutut telttojen paikat, tutut Iähipuolustusasemat ja runsaasti tuttuja kasvoja. Kun vuokraveneet olivat purkaneet miehet laiturille, alkoi mahtava rättisirkus. Vaihe vaiheelta muuttuivat taksikuskit, kirvesmiehet, insinöörit. opettajat ja muut rannikon sotureiksi. Raskas patteri alkoi olla taisteluvalmiina. Ja taistelua riitti. Pääasiallisesti tietysti tykistöllistä, mutta antoi vihollinen toki aihetta lukuisiin lähipuolustushälytyksiinkin. Asemia rakennettiin, rantoja vartioitiin ympäri vuorokauden ja öisen taistelun melskeessä kaapattiin aivan oikeita vankejakin. Vihollisen osaan määrätyt aliupseerikoulun kaverit havaitsivat soudelleensa liian hyvin vartioituun ja hämmästyttävän terhakasti puolustautuvaan saareen. Päivät kuluivat nopeasti. Sää esitti parastaan muistaen jopa sopivasti muutamilla yösateilla tulipalojen vaaran vähentämiseksi. Aurinko paistoi, mieliala oli korkealla, vyöt alkoivat monilla tuntua pitkiltä ja aivan yllättäen saapui viimeinen harjoitusaamu. Kun vuokraveneet kuljettivat tuntuvasti päivettyneempää, solakoituneempaa ja yhtenäisempää joukkoa saaresta pois, saattoi monen kuulla toteavan: "Kyllähän tänne toistekin". O 14 Raskas patteri ampuu Varsin nopeasti palautuivat vanhat taidot mieleen ja raskas patteri pääsi ampumaan. Harjoitustykkeinä käytettyjen Itkojen ja Nikujen putket pysyivät lämpiminä. Oma osuutensa kunnon kohentumiseen ja vyötärön solakoitumiseen oli varmasti ammusten raahaamisella ja tykkiasemien kunnostamisella. Lautta seilasi kilometrien etäisyydellä merellä, Kuvassa luonashetki komentoteltan tuntumaan inspiroidun kenttäpöydän ääressä. lasermittari nakutti erehtymättömän tarkkoja läkin enemmän, mutta ehkä näin oli kuitenkin etäisyyksiä ja tykkiryhmät ahersivat selkä hiessä. parempi. Yksinkertaista mutta maukasta Linnakkeen keittiö osoitti todeksi sanonnan: kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä se näyttää. Yksinkertaisista aineista ei kenttäkeittiössä voinut kovin erikoisia keitoksia valmistaa. Niinpä ateriat olivat varsin usein toistensa näköisiä. Maku sitävastoin oli aina vaihteleva ja maukas. Eikä ihme, sillä keittimien ääressä oli ahertamassa kahden pääkaupungin tunnetun ravintolan kokit. Ilman heitä olisi monen vyö lyhentynyt vie- Osumia ja kunniaa Jalkaväkitykki ampui tarkasti eikä konekivääri jäänyt yhtään heikommaksi. Niinpä ammuntoja seuraamaan saapuneet isonappiset sotilasläänin esikunnasta kutsuivatkin ryhmät kokoon, hymyilivät leveästi sekä jakoivat kitsastelematta kiitosta. Samaan aikaan oli linnakkeen ilmatorjunta komennuksella naapurisaaressa ampuen siellä ilmamaalin reikiä täyteen. ^ 15

4 Kurinpalautus kaljamahoille Vaikka erinomaista säätä saakin kiittää korkeasta mielialasta, niin oma vankka osuutensa sen syntymiseen oli varmasti myös onnistuneilla suorituksilla. On mukavaa olla osaava ja vielä mukavampaa on havaita vuosien takaisten asioiden palautuneen jälleen sormien päihin. Hyvää kannattaa vaikka jonottaa Kansamme maine sitkeänä jonottajana vahvistui jälleen kerran. Jo paria tuntia ennen laivojen lähtöä hivuttautuivat ensimmäiset asemiin eikä aikaakaan, kun lähes koko raskas patteri oli sulloutunut jonoon nenät toiveikkaasti kohti laituria, josta veneet tulisivat Reissulla on kiva olla, mutta kyllä on mukavaa kotiinkin päästä, noutamaan lastinsa. Tuo sanonta sopii mitä ilmeisimmin myös kertausharjoituksiin. VALMET Oy Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, Helsinki 10, puhelin , telex Sota on ohi Kaikki loppuu aikanaan. Kaunis sää jaksoi kuitenkin jatkua aina komeaan loppuun asti. Ja vaikka aika olikin kulunut ratevasti, niin ihailtavan vikkelästi vaihtuivat maastopuvut leirin lopussa siviilivarusteisiin. Kuvassa varusteiden luovutus meneillään laiturin maastossa. 10 6

5 Eversti Matti Lappalainen Majuri Asko Kilpinen Rannikon puolustajan päätoimittaja vaihtuu Rannikon Puolustajan monivuotinen päätoimittaja eversti Matti Lappalainen on luovuttanut lehtemme päätoimittajan tehtävät majuri Asko Kilpiselle. Tämän numeron julkaisemisessa on eversti Lappalainen vielä mukana antaen asiantuntijan arvokkaita neuvoja ja opastusta uudelle päätoimittajalle. Rannikon Puolustajat kiittävät eversti Lappalaista ansiokkaasta ja menestyksellisestä työstä yhteisen lehtemme hyväksi. Eversti Lappalainen on toimintakautenaan vakiinnuttanut lehtemme taloudellisen aseman sekä laajentanut ja monipuolistanut lehden asiasisältöä. Eversti Lappalainen on myös usein rikastuttanut lehteämme laajan ja monipuolisen sotilas- ja siviilikoulutuksensa mahdollistamin asiasisällöllisesti arvokkain kirjoituksin. Lehtemme toimitusneuvosto ja lukijakunta 14 haluavat erityisesti kiittää eversti Lappalaista lehden toimittamiseen osallistuvien yhteisöjen hyväksi tapahtuneesta työstä. Lukijakuntamme esittää toivomuksenaan, että eversti Lappalainen osallistuisi edelleen lehtemme asiasisällön rikastuttamiseen laajan työkenttänsä mahdollistamissa puitteissa. Lehtemme uusi päätoimittaja majuri Asko Kilpinen on suorittanut asevelvollisuutensa KotRPstossa sekä palvellut Merisotakoulun suoritettuaan HanRPstossa vuosina Majuri Kilpinen on käynyt Sotakorkeakoulun Ruotsissa ja Suomessa Tällä hetkellä uusi päätoimittajamme palvelee Pääesikunnan operatiivisessa osastossa. Lukijakuntamme toivottaa uudelle päätoimittajalle menestystä ja aloitealttiutta mielenkiintoisessa tehtävässään. ERKKI TUULI Kiltatoiminnan tulevaisuus Keskusjärjestömme Maanpuolustuskillat ry:n toimesta järjestettiin laatuaan ensimmäinen Kiltatoiminnan ja Turvallisuuspolitiikan seminaari Tuusulan Taistelukoulun historiallisissa suojissa Seminaarista voi heti suoralta kädeltä sanoa, että se oli tarpeellinen, tuloksiltaan antoisa, maanpuolustustyön tulevaisuuteen uskoa luova ja kiltahenkeä kohottava. Erikoisesti puolustusvoimien taholta lausuttu toivomus yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa ja annetut osviitat kiltatoimintaa silmällä pitäen olivat arvokas tuki työmme jatkamiselle. Myös se into ja vakavuus, jolla seminaarin osanottajat seminaarissa ja sen työryhmissä osallistuivat asiain käsittelyyn, antoi rohkaisua kiltatoiminnan voimakkaasta kasvusta. Erikoisen ilahduttavaa oli nuoremman polven mukanaolo, jonka taholta enimmät uudet toimintaehdotukset tulivat. Oltiin yksimielisiä siitä, että eri kiltojen yhteistoimintaa oli lisättävä ja jäseneksi pääsyä aselajikiltoihin helpotettava, jos killan kotipaikkakunnalla on kiltatyöstä kiinnostuneita toisten aselajien edustajia, mutta omaa kiltaa ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Myös ns. sekakiltojen perustamista suositeltiin. Kiltatoiminta tuli entistä enemmän saada koko perheen yhteiseksi harrastukseksi, jolloin kiltatoiminnan piiriin tuli kutsua myös varhaisnuorisoa. Erikoisesti oltiin yksimielisiä, että naisten osuutta kiltatoiminnassa tuli lisätä. Yhteydenpitoa asevelvollisiin toisaalta ja reserviläisiin toisaalta tuli aikaisempien menettelytapojen lisäksi tehostaa mm. yhteisiä tilaisuuksia järjestämällä ja kutsumalla heidän edustajiaan kiltojen johtokuntiin ja muiden elinten kokouksiin. Kiltojen toimintamuotoja tuli monipuolistaa paitsi joukko-osastojen suuntaan myös "siviilimäisillä" toimintamuodoilla kuten tehdaskäynneillä, te loilla, yhteisillä retkeilyillä jopa ulkomaille, saunailloilla, nuorisotilaisuuksilla, yhteydenpidolla teineihin jne. Kiltojen taloutta tuli parantaa lähinnä kiltojen omatoimisuudella, mutta myös jatkuvalla yhteydenpidolla talous- ja elinkeinoelämään. Jäsenhankintaa tuli tehostaa, mutta se ei saanut muodostua itsetarkoitukseksi. Jäsenten tuli hyväksyä kiltaliikkeen tarkoitus ja periaatteet. Kiltatoimintaa tuli suunnata aloille, joka olisi hyödyksi myös jäsenten siviiliammateissa. Maanpuolustuksen ylläpitäminen tuli kuitenkin olla aina kiltatoiminnan johtava ajatus ja toimintateema. Seminaarin tulokset lähetetään kaikille killoille tiedoksi. Toivon, että niistä saadaan virikkeitä, jotka monipuolistuttavat ja vilkastuttavat myös Rannikonpuolustajain killan toimintaa. m i mii KÄYTÄ INVALIDIEN JOULUKORTTEJA 15

6 .Tai. sitten leasing Wihurin autoleasingin avulla voitte vapauttaa pääomanne tuottaviin investointikohteisiin. Soittakaa niin kerromme Leasing WIHURI OY VOLKSWAGEN - AUDI I^lveiutaloja vaikeavammaisille INVALIDILIITTO ON LÄHETTÄNYT TAAS JOULUKORTIT Suomen koteihin toivoen, että kortteja käytetään joulutervehdyksiin. Kortit ovat suomalaista työtä. Korttien pakkaus ja lähetys on työllistänyt kymmeniä vammaisia liiton suojatyökeskuksissa ja tarjonnut kotityötä myös palvelutaloissa asuville vaikeavammaisille. Invalidiliitto on vammaisten oma järjestö, jonka 99 jäsenyhdistykseen kuuluu yhteensä noin jäsentä. Invalidiliitto tekee työtä kaikkien vammaisten hyväksi ja järjestää heille mm. lääkinnällistä kuntoutusta, koulutusta, suojatyötä, sosiaalista neuvontaa ja harrastusmahdollisuuksia. Invalidiliitto toteuttaa laajaa vaikeavammaisten palvelutalojen rakennusohjelmaa. Rakennusohjelmaan kuuluu yhteensä noin 500 palveluasunnon palvelutaloverkosto. Kolme taloa on jo valmiina, kahden rakennustyöt ovat käynnissä ja kahden käynnistymässä. Invalidiliitto tarvitsee tässä työssään kaikkien kansalaisten tuen myös Sinun. Joulukorttien mukana on lähetetty postisiirtokortti, jolla voit osallistua sopivaksi katsomallasi summalla Invalidiliiton joulukeräykseen lähimmässä postissa tai pankissa. Samalla voit osallistua myös joulukilpailuumme ja auttaa meitä kehittämään kortti valikoimaamme. SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Sateinen kesä ja aurinkoinen alkusyksy on kamppailtu läpi vuosilomineen henkilökuntapulasta huolimatta. Heinäkuun lopulla suorittivat eversti P Elomaa ja eversti A E Hukari komentajien vaihtokatselmuksen rykmentin eri yksiköissä. Vaihtotilaisuus päättyi iltapäivällä järjestettyyn lähtötilaisuuteen, johon osallistui Rykmentin oman henkilöstön lisäksi RSKY:n ja Johtorenkaan edustajat. Toivotamme menestystä Mikkeliin eläkepäiviään viettämään siirtyneelle entiselle komentajallemme. Tärkeimpinä leireinä on toteutettu RAuK:n kesäleiri ja Porvoon alueella järjestetty suuri kertausharjoitus Viimemainitttuun osallistui lähes reserviläistä. Kouluttaja-apua tähän harjoitukseen oli saatu useilta eri joukko-osastoilta, joille rykmentti osoittaa kiitoksensa saamastaan avusta. Urheilurintamalla on olympiakisojen seuraamisen lisäksi pidetty joukko-osaston omat suunnistus* ja yleisurheilumestaruuskilpailut sekä osallistuttu ESSkn ja LSSlrn yhteisiin suunnistusmestaruuskilpailuihin. Viimeksimainitussa partiomme ylti hyvään suoritukseen sijoittuen lopputuloksissa puoleenväliin. Henkilökohtaisessa taistossa on parhaina tuloksina mainittava maj E Raskin sijoittuminen 5. sijalle Pv:n yleisurheilumestaruuskilpailujen maastojuoksun M 45-sarjassa sekä talylil A Friskin osallistuminen Englannissa järjestettyyn veteraanien maratonkilpailuun. Järjestelyvastuuta oli annettu rykmentille UAY:n ampumamestaruuskilpailuissa , jonka pistooliampumakilpailujen järjestämisestä rykmentti vastasi. Syksyn sateiden ja sumujen lähetessä jäämme jännityksellä odottamaan syysleiriä ja sen yhteydessä suoritettavaa kevyen patterin kilpailuammuntaa. Ylennykset ja siirrot: ylik Katajamäki ylennys vääpeliksi vääp Härkönen palasi Rt:n Itn-kurssilta 1.9. vääp Längstedt siirto LUudSp 10 11

7 1. 9. vääp Kilpinen ylennys ylivääpeliksi ylik Ratia ylennys pursimieheksi vääp Lehkonen siirto KSS teknylil Kivelä ylennys teknkapteeniksi talltn Tikkanen ylennys talyliluutnantiksi teknltn Nisonen ylennys teknyliluutnantiksi sotmest Ruuskanen ylennys luutnantiksi sotmest Kemppinen ylennys luutnantiksi sotmest Koivusaari ylennys luutnantiksi Palvelukseen va-kersantiksi ovat ilmoittautuneet kers Mökkälä ja kers Oksa KoulPtridle ja kers Järvelä EPtri:lle. Syksyn poistumaa lisäävät kapteenikurssille opiskelemaan lähteneet ylil Honkala, ylil Aronen ja ylil Kannaste. Aluksi moinen kilpailu kauhistutti useita, mutta jäljestäpäin voitiin tulosluettelosta todeta, että kyllä rt-mies osaa pimeässäkin rastilta rastille. Kesäkauden rt-koulutuksen päättää taas vakio syysleiri kevyen patterin kilpa-ammuntoineen, tällä kertaa Russarössä. Pidetään "peukkua tulenjohtajalle". Henkilöasioita: poistui riveistämme tapaturman uhrina Jussarön vartiopäällikkö vääpeli Yrjö Kemppinen. Teemme kunniaa rehdin sotilaan muistolle. mm Haloselta naisten ja miesten vaatteet ja kengät edullisesti. Syksyn suosikkimateriaaleja takeissa ovat: nappanahka ja Loden. H Ja liituraitakuosit ovat edelleen suosiossa miesten puvuissa. $ Halosella cn kaikista hyvät valikoimat. HANGON RANN3KKOPATTERISTO Patteriston vuosipäivää vietettiin , tällä kertaa Hangossa. Samalla oli myös 11/76 saapumiserän valatilaisuus. Tavanomaisuudesta poiketen paraatijoukko esiintyi maastopuvussa jalkaväkimiesten tapaan. Paraatin ja ohimarssin otti vastaan ESSL:n komentaja kenrmaj J Pajula, nyt ensimmäistä kertaa Hangossa. Elokuun alkupäivinä saapui YK:n tarkkailijatehtävissä Suezilla vuoden toiminut kapt V Lange perheineen takaisin patteristoomme. YKkomennukset näyttävät meillä vain jatkuvan, sillä lokakuun puolivälissä lähtee vuorostaan kapt M Ranta Suezin maisemille. Toivotamme kotiutuneen kapt V Langen tervetulleeksi takaisin ja kapt M Rannalle aurinkoisia päiviä ja menestystä "rauhan palveluksessa"! Syyskuun neljäntenä vietettiin "Rannikon puolustajan päivää" Russarössä. Mukana oli n. 70 entistä ja nykyistä rannikon puolustajaa kautta Suomen rannikon. Ohjelmassa oli mm. meriammunta 76 Itk-patterilla ja ilma-ammunta 23 ltk :11a. Molemmat ammunnat olivat näyttäviä, it-miehet pudottivat maalipallot ensimmäisillä laukauksilla. Esillä oli Rt:n ja Jv:n uudempaa asekalustoa sekä mittauspuolelta Laser. Lopuksi rannikon puolustajille esiteltiin Russarön saarta ja henkilökunnan asunto-oloja. Syyskuun puolivälissä henkilökunnalle järjestettiin yösuunnistuskilpailut Hankoniemellä täyttää 90 vuotta patteristomme alkuvuosikymmenien pitkäaikainen komentajamme eversti J C Olin. Parhaimmat onnittelumme korkean iän saavuttaneelle sotilaalle! Ylennykset: Ylil V Lange kapteeniksi Sotmest R Kankaristo luutnantiksi Yliv V Huttunen sotilasmestariksi o P U K I N E POHJ.ESPLANADI 37 (Vastap. Ruots. Teatteria) Puh TAVARATALOT: KOTKA - LAPPEENRANTA - OY CARLSON KUOPIO TEKSTIILITALO.: JYVÄSKYLÄ Palvelemme 9-20 Pe Ti to 9 18 La 9-16 Osamaksu tililuotto CKJ -palvelu HELSINKI, Pohj. Espa 37 Vilhonkatu 9 KOTKA, Kirkkokatu 12

8 Yliv V Niemi sotilasmestariksi Vääp P Semi ylivääpeliksi Vääp P Kaihoniemi ylivääpeliksi Vääp R Retsu ylivääpeliksi Ylik T Hahtola vääpeliksi Ylik M Montonen vääpeliksi Ylik M Turunen vääpeliksi VAASAN RANNIKKOPATTERISTO Syyskesän alkajaisiksi patteristo järjesti valatilaisuuden Ylistaron kirkossa, jonne sotaväen lisäksi oli tullut toistatuhatta seurakuntalaista ja varusmiesten omaista. Päivän ohjelmaan kuului ohimarssin lisäksi tulipatterin asemaanajonäytös saluuttiammuntoineen RAuK:n toteuttamana. Kalustoesittelyn ja kenttälounaan lisäksi myös RAuK:n kurssi 1/76 saatettiin päätökseen maakunnassa. Tilaisuus kokonaisuudessaan onnistui erinomaisesti saaden erittäin myönteisen vastaanoton paikkakuntalaisten puolelta. Kolme viikkoa kestänyt Rovajärven leiri käytiin jälleen kerran myönteisissä merkeissä patteriston kannalta tarkasteltuna. Kilpailuasetelma kenttätykistöjoukkojen kanssa on kiistaton tosiasia ja samalla haaste, jonka jokainen patteristomme jäsen ottaa poikkeuksetta vakavasti. Huolimatta viikkoa lyhyemmästä leiristä kt:n verrattuna saavutimme heidän "etumatkansa" maa-ammuntojen osalta ryhtyessämme toisella viikolla toimimaan tykistöryhmän patteristona. Selvisimme kunnialla niin lentotähysteisistä ammunnoista kuin tulitoiminnasta saastelaskeuman vaikutuksen alaisena. Tällä kerralla patteristomme käsitti 12 kpl 76 K 36 tykkiä. Lisäksi leirille osallistui 6 reservin upseeria, jotka saivat perusteellisen koulutuksen maatulenjohtotehtävissä. Myös aselajimme kadetit vierailivat runsaan viikon leirillä. Loppuvuoden ohjelmassa esiintyy erityyppisten kertausharjoitusten lisäksi syysampumaleiri Lohtajalla, jossa myös ammumme raskaiden pattereiden kilpailuammunnan. Henkilöasiat: ylil R Kurtto kapteeniksi. Siviiliin 1.8. kers H Jaaksi. Komentotoimiston päälliköksi sotmest K Piittari Ilmavoimien teknillisestä koulusta. Va-palvelukseen kers P Halen ja kers K Hietaharju otti kapt E Kurka RAuK:n johtajan tehtävät kapt J Savonheimolta tämän aloittaessa opinnot Esiupseerikurssilla Samana päivänä alkavalle kapteenikurssille osallistuvat tulipatteriemme päälliköt, ylil C-H Lanamäki ja ylil H Strang. Heidän tehtäviään jatkavat ltn H Ahonen ja ylil R Reponen. TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Kesäkausi alkoi Saaristomeren rykmentissä yhteisellä kevätleirillä hankolaisten kanssa Utön alueella. Kolmen patterin leiriosasto ampui erinomaisissa olosuhteissa koko viikon, kunnes koitti TurRtRin kilpailuammuntapäivä. Silloin alkoi tietysti jälleen perinteinen sumu joka esti ammunnan ja jonka sakeutta kuvaa se, että erinomaisina merenkulkijoina tunnetut hankolaiset joutuivat kotimatkallaan palaamaan Jurmon luota takaisin. Tänä vuonna järjestää TurRtR peräti yksitoista kertausharjoitusta, joista pääosa sattui tietysti kesäaikaan. Tärkeimmät ja suurimmat olivat merivalvontaharjoitus Selkämeren alueella kesäkuussa ja esikunta- ja viestiyksiköiden harjoitus Korppoossa elokuussa. Oheen mahtuu lisäksi useita johto- ja erikoishenkilöstöjen harjoituksia. On jälleen kerran ilolla todettava reserviläisten erinomainen palvelusinto ja aktiivisuus, sekä suhtautumisen maanpuolustukseen muutoinkin muuttuneen vahvasti positiiviseen suuntaan. Kesäkuun pieni alokasikäluokka koulutettiin jälleen kokonaisuudessaan Gyltössä ja toi elokuun alussa odotetun vaikean tilanteen huoltotehtävien suhteen. Jälleen kerran joutui pahoittelemaan sitä, miten paljon sotilaskoulutusta ajatellen toisarvoisia huoltotehtäviä varusmiehet rannikkotykistössä nykypäivinä joutuvat tekemään. Harvinaisen kuivan kesäkauden jälkeen alkoivat syksyn sateet ja tuulet syyskuun alusta, ja samalla katseet kääntyivät syksyn päätapahtumiin, jotka ovat vuosipäivä sekä syysleiri syys lokakuun vaihteessa. Kun ottaa huomioon, että molemmat kilpailuammunnatkin ovat vielä suorittamatta, niin voidaan todeta, että työtä ja tavoitteita on Saaristomeren suunnalla taatusti riittävästi varattuna syksynkin varalta. Henkiiöasioita: ylil A Hieta kapteeniksi vänr L Vesterinen insinööriluutnantiksi vääp A Elomäki ylivääpeliksi vääp J Laurila ylivääpeliksi ylik M Hämäläinen vääpeliksi ylik L Salakari vääpeliksi yliv A Mäki sotilasmestariksi sotmest T Setälä luutnantiksi yliv M Aaltonen sotilasmestariksi sottekn R Tihula teknikkoluutnantiksi ylil S Ruohonen kapteeniksi yliv A Nurmi sotilasmestariksi sotmest R Sipponen luutnantiksi sottekn U Saari teknikkoyliluutnantiksi kapt P Hänninen siirretty E/TurRtR:n koul- ja järjtstoon ltn H Ahola siiretty Örön vlkeen päälliköksi sotmest T Kovaselle myönnetty ero evl E Puhakalle myönnetty ero RANNIKKOTYKISTÖ- KOULU Syyslukukausi on alkanut eri kouluissa ja opinahjoissa. Kurssien alkamisien kohdalla tuleva syksy Rannikkotykistökoululla tulee olemaan tavallisuudesta poikkeava, kun toimiupseerikurssin Il-jakson aselajilinjaa ei järjestetäkään oppilaspuutteen vuoksi. Tämän suuntainen kehitys on kaikkea muuta kuin toivottavaa, kun ottaa huomioon eri rt-joukko-osastoissa vallitsevan nuorempien toimiupseerien vajauksen ja lähivuosina tapahtuvan vanhimpien toimiupseerien eläkeiän täyttymisen. Rt-aselajin materiaaliset ja koulutukselliset velvoitteet tulevat lähivuosina ratkaisevasti lisääntymään. Näinollen koskien kaikenasteista aselajikoulutusta tulisi mitä pikimmin löytää keinot rekrytoinnin tehostamiseksi toimiupseeri- ja kadettikursseille. Rannikkotykistökoulun kesäleiri toimeenpantiin välisenä aikana Eestiluoto Isosaari Kuivasaari Harminkivi alueella. Vakiintuneen tavan mukaan leirille osallistui RtK:n henkilöstön ja kurssilaisten lisäksi RAuK/SIRtR, kaksi vartioalusta merivoimista sekä erikois- ja huoltohenkilöstöä SlRtR:stä. Luutnanttikurssin oppilaat toimivat linnakkeen ja rpston esikunnan eritasoisissa johtajatehtävissä päähuomion kiintyessä linnakkeen tulitoiminnan johtamiseen ja ineriammuntojen järjestämiseen. Ru-kurssin koulutus tähtäsi jaosjohtajaryhmänjohtajatasoisten tehtävien käytännön hallitsemiseen. Molemmat kurssit saavuttivat asetetut koulutustavoitteensa varsin hyvin tykistöllisen takamuksen osalta, jota seikkaa edesauttoi ammuntojen sopiva rytmittäminen sekä joka päivä järjestetyt ammuntojen kritiikkitilaisuudet. Luutnanttikurssi 3. rt-linjan ja reserviupseerikurssi 151 :n päätöstilaisuus pidettiin Rannikkotykistökoululla Luutnanttikurssin priimukseksi tuli sotilasmestari Jorma Saarimäki Vaasan Rannikkopatteristosta, joka sai Maanpuolustuksen Kannatussäätiön stipendin tunnus- Rt-koulun johtaja evl Jukka Karvinen luovuttaa todistuksen reserviupseerikurssin priimukselle upskok Ilmo Arosillalle

9 ^/H^aruiailtcini-nuisao Kalliolinnantie 22 Kaivopuisto Helsinki - Puhelin tuksena hyvästä opintosaavutuksesta. Luutnanttikurssi 3 rt-linjalta valmistuivat seuraavat toimiupseerit: Yliv M Aaltonen TurRtR Vääp J Härkönen SIRtR Vääp J Kosma KotRPsto Yliv T Kulmala RtK Yliv J Rantala VaaRPsto Yliv P Mäntyala HanRPsto Sotmest J Saarimäki VaaRPsto Sotmest T Setälä TurRtR Reserviupseerikurssin parhaaksi tuli tuliasemalinjalta upseerikokelas Ilmo Arosilta Turun Rannikkotykistörykmentistä, joka sai tunnustuksena kiitettävästä opintosaavutuksestaan Maanpuolustuksen Kannatussäätiön stipendin. 61. Kadettikurssin rt-linja osallistui pohjoismaisille merikadettipäiville Norjassa. Matka suoritettiin tyv Karjalalla ja vartioalus Valppaalla. Rt-kadetit osallistuivat normaaliin alusten vahtipalvelukseen ja tämän lisäksi matkan aikana annettiin koulutusta tykkiveneen asejärjestelmillä, merenkulkukoulutusta sekä rt:n omia aiheita tulevaa Rovajärven leiriä varten. Menomatkalla, Hoborgin niemen kohdalla, nousi alukselle Hoborgin-ukko seurueineen puhdistamaan tyk Karjalan maan hajusta. Perinteinen kasteateria nautittiin tyylikkäästi matkan johtajan kommodori Heleniuksen valvovan katseen alla goniometrikulmien näyttäessä riittävää terävyyttä. Tuskin oli juhla-aterian maku suusta kadonnut, kun jo oltiin Pohjanmeren armottomilla aalloilla tuulen puhaltaessa 10 bofortin voimalla vasten keulaa. Järjen vastaista sitkeyttä osoittivat Kööpenhaminasta mukaan tulleet miljoonat salamatkustajat, leppäkertut, jotka suolaisesta kylvystä huolimatta pysyttelivät uskollisesti mukana aina paluumatkaan saakka. Ruusujen kaupunki, Molde, osoittautui viehättäväksi turisti- Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello Auki sunnuntaisin kello Olkaa rantasomerikon "kirkkaita kiviä" olivat aselajin tarkastajan eversti Alpo Kantolan saatesanat Luutnanttikurssi 3:n ja Ru-kurssi 151:n suorittaneille toimiupseereille sekä upseerikokelaille, 17

10 Siirrot: Vääp Matti Korhonen HelItR:iin Opiskelunsa aloittavat: Ylil Alssi Niskanen KaptK:lle ViestiK:uun Ylil Pertti Malmberg oppilaaksi SKK :uun KISATULOKSIA Rt-kerho Johtorengas, Rt-koulu ja SIRtR kävivät jälleen kovan keskinäisen taiston perinteisessä löylykauhakilpailussa. Kilpailu käytiin tällä kertaa Kuivasaaren linnakkeella Rt-koulun hoitaessa isännyyden kiitettävällä tavalla. Tietomittely löylykauhasta muodostui tiukaksi Rt-koulun puolustaessa neljää kiinnitystään ja häviten niukasti Rykmentille. Tulokset muodostuivat seuraaviksi: Joukkue 1. SIRtR 17,50 p 2. Rt-koulu 17,05 p 3. Johtorengas 17,00 p Henkilökohtaiset 1. kapt M Saarinen Rt-koulu 22,5 p 2. kapt P Vähäkallio Johtorengas.. 21,3 p 3. kapt M Majaniemi Rt-koulu... 20,5 p 4. maj Y Iivonen SIRtR 20,3 p 5. vänr M Jäntti 20,0 p Seuraava kilpailu käydään Johtorenkaan järjestämänä keväällä 77. Rt-koulun johtaja evl Jukka Karvinen ojentaa todistuksen Luutnanttikurssin priimukselle sotmest Jorma Saarimäelle. kaupungiksi, jossa mukana olleet rannikkotykistömiehet saivat tilaisuuden tutustua muiden pohjoismaiden aseveljiinsä reilujen kilpailujen ja vapaan yhdessäolon merkeissä. Rt-kadeteista kilpailumenestystä saavutti kad J-E Juslin sijoittumalla pistoolikilvassa kolmanneksi. Kokonaisuudessaan matkan anti merenkululliselta ja yhteistoiminnan kannalta oli suuriarvoista, josta erityisen kiitoksen Rannikkotykistökoulu lausuu Merisotakoululle ja vartioalus Valppaalle. Rovajärven leirille osallistui VaaRPston mukana 61. kadettikurssi kouluttajineen Kadettien koulutukseen kuuluivat mittausupseerin, patteriupseerin ja tulenjohtajan tehtävät, jotka kyettiin viemään VaaRPston kouluttajahenkilöstön asiantuntevalla myötävaikutuksella tyylikkäästi läpi. Todettiin, että poronkusemalla ei kyetä mittaamaan riittävän tarkasti eikä keskiyön auringolla saada tuliviuhkaa yhdensuuntaiseksi. 14 Kesäkauden aikana Rannikkotykistökoululla on käynyt monia arvovaltaisia seurueita tutustumassa koulun opetustiloihin ja -menetelmiin. Kesäkuun 7. päivänä tutustui Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti G Eklund seurueineen jalkaväen tarkastajan kenraalimajuri K Sarvan johdolla koulutukseen ja koulutushalliin. Asiantuntevat kysymykset osoittivat, että ko aselajivieras tunsi elävää mielenkiintoa koulutusjärjestelmäämme ja aselajiamme kohtaan. Koulutus jatkuu syyskaudella totuttuun tyyliin. Aikaisemmasta koulutuksesta poiketen 152. Ru-kurssi pitää saariston sissitoimintaan liittyvän leirin Porvoon saaristoalueella. Satoisaa syksyä. Henkilötietoja: Ylil Jorma Saarniala kapteeniksi Teknltn Reino Laakkonen teknikkoyliluutnantiksi Teknltn Nisse Laiho teknikkoyliluutnantiksi Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö kenrl G Eklund tutustumassa rannikkotykistökoulun koulutushalliin. Vasemmalla jv-tarkastaja K Sarva. 15

11 J KNUUTTILA: Pataljoona Kiveliön perustaminen ja taistelut talvisodassa marssin Viipurinlahden yli, jota huonon lentosään johdosta eivät lentokoneet häirinneet. Vihollinen hyökkäsi myös Köri Maisala tasalla rykmentin voimin, mutta Kv Os 4 torjui hyökkäykset ratsumestari Sundbladin johtamana. ErP 19, joka oli koottu vanhoista ikäluokista, saapui vahvennukseksi ErP 19 joutui heti etulinjaan, sai tulikasteen ja torjui vihollisen hyökkäykset komentajansa kapt Mobergin johdolla Tuppuran linnakkeen raskaan tulen tukemana. V Pataljoona Kiveliön taistelut Viipurinlahden itärannalla I Yleistä III Pataljoona Kiveliön perustaminen A. Patl Kiveliön siirtyminen Pullinniemeen ja taistelut Pullinniemessä Rannikkojoukkojen osuudesta Talvisodan maarintaman taisteluihin on yleensä kirjoitettu erittäin vähän. Kuitenkaan ei tämä tarkoita sitä, etteikö ao. joukot olisi osallistuneet myös näihin taisteluihin. Rannikkojoukot näyttelivätkin ratkaisevaa osaa Viipurinlahden raskaissa torjuntataisteluissa. Useista eri rannikkotykistön ja laivaston yksiköistä muodostettiin jälkaväkipataljoonia, jotka nopeasti perustettuina ja lyhyen jalkaväkikoulutuksen saaneina joutuivat suoraan rintamalle taistelemaan jalkaväen tapaan. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita pataljoona Kiveliö, joka joutui rintamalle Viipurinlahden itärannalle mitä vaikeimpiin helmikuun torjuntataisteluihin. II Yleisestä tilanteen kehittymisestä Viipurinlahden alueella ja Kannaksella Tammikuussa v 1940 tuli ajankohtaiseksi lähettää lisäjoukkoja vahventamaan ja vaihtamaan joukkoja Viipurin lohkolla, ettei vihollisen mahdollinen läpimurto aiheuttaisi suomalaisten puolustuksen romahtamista. Lisäjoukkojen avulla kyettäisiin ko. kriisitilanteen sattuessa järjestämään Viipurinlahden länsirannan puolustus, millä estettäisiin vihollisen pääsy Viipurinlahden yli katkaisemaan erittäin tärkeää rannikkoyhteyttä Viipuri Helsinki. Neuvostojoukot aloittivatkin ratkaisevan suurhyökkäyksen Kannaksella. Ensimmäisen maailmansodan suurimmille materiaalitaisteluille vertoja vetävän tulivalmistelujen jälkeen neuvostojoukkojen onnistui murtaa suomalaisten puolustus Summassa Suurtaistelujen puhjettua ilmiliekkiin Kannaksella em. seurauksin pyrittiin Kannaksen puolustusta vahvistamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niinpä Helsingin lohkokin sai käskyn lähettää jalkaväkipataljoonan Viipurin lahdelle. Lohkon alueelta perustettiin pataljoona Kiveliö, joka sai nimensä komentajaksi määrätyn maj Kiveliön mukaan. Pataljoona perustettiin seuraavasti: Upseeri Aliupseeri Miehistö E/Helsingin alalohko 4 Rysäkarin alalohko Isosaaren alalohko Porkkalan alalohko Keskuslinnoitus Yhteensä Pataljoona Kiveliön taistelevat osat koottiin kuluessa Santahaminaan ja näistä muodostettiin kolme kiväärikomppaniaa ja konekiväärikomppania. Seuraavat kaksi päivää kuluivat miesten varustamiseen ja sijoittamiseen omille paikoilleen. Lyhyen koulutuskauden aikana kerrattiin jalkaväen taistelukoulutuksen aiheet hyökkäys ja puolustus. Lisäksi kiinnitettiin suuri huomio hiihtotaidon kertaamiseen, käsiaseammuntoihin ja asekäsittelyyn, koska useat miehet joutuivat ensimmäistä kertaa tekemisiin konekiväärin, pikakiväärin ja konepistoolin kanssa. Pataljoona lähti marssille kohti rintamaa. Viipurinlahden rannalle Vilajoen kylään saapui pataljoona kuluessa. Kuva 1. Viipurinlahden puolustusjärjestelyt Koivistolta vetäytymisen jälkeen IV Tilanne Viipurinlahden alueella (Kuva 1) Vihollisen 43. ja 70. Divisioona olivat työntäneet suomalaiset Viipurinlahden itärannalle Koiviston niemeltä Pullinniemeen Köri Maisala tasalle. Viipurin lohkon komentajalle tiedotettiin Ylipäällikön luopuneen päätöksestään Koiviston saarten jatkuvasta hallussapidosta. Saarten sotamateriaali käskettiin viipymättä siirtää pois ja saattaa saarten raskas materiaali hävityskuntoon. Samana päivänä torjuttiin vihollisen muutamilla komppanioilla suorittamat hyökkäykset Koiviston saarille. Seuraavana päivänä vihollinen pääsi pureutumaan Piisaaren eteläosaan pataljoonan voimin ja pian vihollinen sai tuotua saareen noin divisioonan vahvuiset hyökkäysjoukot. JR 12:n oli väistyttävä, koska puolustajien huoltotie, joka kulki jäällä Viipurinlahden yli, oli vihollisen ilmavoimien ja keveiden panssarivaunujen uhkaamana. Viipurinlahti oli jäätynyt niin niin vahvaksi, että kevyet panssarivaunut kykenivät liikkumaan jäällä. KanA:n komentaja kenraali Heinrichs antoi luvan saarten tyhjentämisestä JR 12 suoritti raskaan jää- Pataljoona Kiveliö sai käskyn siirtyä klo Vilajoelta Pullinniemeen tukemaan niemen puolustustaistelua. Pataljoona Kiveliön taistelevat osat, poisluettuna toinen komppania, joka oli majoittuneena erikseen, saapuivat Vatnuorin kylään klo Loppuosa pataljoonaa saapui seuraavana päivänä klo Pullinniemeen. Valoisana aikana ei siirtymistä voitu suorittaa jäätä myöten vihollisen ilmatoiminnan takia. Pataljoona Kiveliö ryhmittyi puolustukseen tasalle Köri Maisala (Kuva 2). Vasemmalla oli 3. K, oikealla PULLINNIEMI \ f TUPPURA Pot! 10. D Kuva 2. Pullinniemen puolustusjärjestelyt

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR 10. 9. 1968. VaaRPsto 1. 12. 1968. HanRPsto 1. 8. 1968 11. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1968 - NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA TurRtR 10. 9. 1968 VaaRPsto 1. 12. 1968 HanRPsto 1. 8. 1968 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA N:o 4/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

Rannikkopuolustuksemme historian saatossa # VAHDINVAIHTO ASELAJIJOHDOSSA $ EV MATTI LAPPALAINEN: SUOMEN-

Rannikkopuolustuksemme historian saatossa # VAHDINVAIHTO ASELAJIJOHDOSSA $ EV MATTI LAPPALAINEN: SUOMEN- RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA HEINÄKUU 1976 N:o 2 Rannikkopuolustuksemme historian saatossa # VAHDINVAIHTO ASELAJIJOHDOSSA $ EV MATTI LAPPALAINEN: SUOMEN- NIEMEN RANNIKON PUOLUSTAMISESTA VARHAISEMPINA

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT

12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT 12. VUOSIKERTA - JOULUKUU 1969 - NtO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA ON VAIHTUNUT RA N N I K O N P U O L U ST A J A Päätoimittaja maj T lahti PE Toimittajat kapt. T Sario PE 12. VUOSIKERTA

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969

RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 12. VUOSIKERTA - SYYSKUU 1969 NîO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA RAN N IKKOTYKISTÖKOU LU ALOITTI 1. 9. 1969 TURUN RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 30 VUOTTA 10. 9. 1969 RANNIKON PUOLUSTAJA 12. VUOSIKERTA N:o 3/1969 RtUY:n

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA

11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA - TOUKOKUU 1968 - NlO 2 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKON PUOLUSTAJA 11. VUOSIKERTA Nro 2/1968 RtUY:n ja Rannikkon Puolustajain Killan tiedotuslehti Levikki 1400 kpl Päätoimittaja evl V Lappinen

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. Ylipäällikkö rannikkopuolustuksen parissa. Kiitatyötä meillä ja muualla. 17. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1974 N s O 3

RANNIKON PUOLUSTAJA. Ylipäällikkö rannikkopuolustuksen parissa. Kiitatyötä meillä ja muualla. 17. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1974 N s O 3 17. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1974 N s O 3 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOPUOLUSTUS TUTUSTUMISKOHTEENA Ylipäällikkö rannikkopuolustuksen parissa Kiitatyötä meillä ja muualla Osuuko Isosaari 14. 9. 74 t Taistelu

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005

Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005 Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005 Tervetuloa Tuusulaan! Tervetuloa Uudenmaan reserviläispiirien sovellettujen reserviläisammuntojen mestaruuskilpailuun

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies 10.3.2012 Naantali Hyvät kilpailijat, Turun VPK:lla on mieluisa tehtävä järjestää palokuntien SM- Pilkki -kilpailut. Kilpailu järjestetään Naantalin merialueella aivan Naantalin vanhan kaupungin tuntumassa.

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 JUHLAVUOSI Joulukuun 5. päivänä 1958 tulee kuluneeksi 25 vuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisesta. Jo aikaisemmin tänä vuonna

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta 22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT Pientalossa

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA ETEENPÄIN. RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957

RANNIKON PUOLUSTAJA ETEENPÄIN. RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Joulukuu 1957 ETEENPÄIN Rannikkotykistön Upseeriyhdistys on 25-vuotisen toimintansa aikana kamppaillut erään aselajin luonteesta johtuvan vaikeuden kanssa. Yhdistyksemme

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta Nro 1/64 Huhtikuu 1964 KILTATOIMINTA TIIVISTYY Aloittaessaan kolmannen toimintavuotensa

Lisätiedot

RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS

RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N :o 3/63 Lokakuu 1963 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS Ev

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1. Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983

RANNIKON PUOLUSTAJA. 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1. Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983 RANNIKON Sf PUOLUSTAJA 27. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1984 N:o 1 Rannikkotykistön kilpailuammunnat 1983 Oy Hangon Hinaus Ab PL 26, 10901 HANKO M/S HEIMO SAARINEN Pituus - längd Leveys - bredd Syväys - djupg.

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

TUULI: 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA

TUULI: 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA 9. VUOSIKERTA - LOKAKUU 1966 - NlO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA F R K K I Samassa aselajissa ja samoissa olosuhteissa tapahtunut sotilaskoulutus luo lähes samanlaisen yhteenkuuluvaisuuden kuin sodanaikainen aseveljeys.

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE. 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1

RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE. 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1 12. VUOSIKERTA - HUHTIKUU 1969 - NlO 1 RANNIKON PUOLUSTAJA LU KIJ ALLE RANNIKON PUOLUSTAJAN tilausmaksu sisältyy Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen jäsenmaksuihin. Aikaisemmilta

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR

RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968. 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol. Hakala Jorma HanRPsto. Järvinen Aarno TurRtR 11. VUOSIKERTA MAALISKUU 1968 N:ol RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKOTYKISTÖN U U DET U PSEERIT 1. 4. 1968 Hakala Jorma HanRPsto Järvinen Aarno TurRtR Hieta Arto TurRtR Hurme Risto SIRtR Kinnunen Tapio SIRtR

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

5.9.2004/J.R VAPAUDEN VIESTI TUUSULASSA 2.9.2004. Jorma Riissanen. Yleistä.

5.9.2004/J.R VAPAUDEN VIESTI TUUSULASSA 2.9.2004. Jorma Riissanen. Yleistä. 1 5.9.2004/J.R VAPAUDEN VIESTI TUUSULASSA 2.9.2004 Jorma Riissanen Yleistä. Tuusulan vuoro sattui vuodelle 2004 järjestää Vapauden viesti tapahtuma. Järjestelyvastuu annettiin Tuusulan Reserviupseerikerholle.

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 2/65 Kesäkuu 1965 RANNIKKOTYKISTÖN KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA Eversti evp

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat

Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat Vuoro / 4 pvm klo rata tapahtuma ilmoittaudu Numero TAMMIKUU Vuoroja pistooli r2 12.1.2013 klo.9-12 pist2 viikkovuoro Ke 9.1 0400 13 12004 1 pistooli

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA. muistot. nykyaika. 18. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1973 N:o 1

RANNIKON PUOLUSTAJA. muistot. nykyaika. 18. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1973 N:o 1 RANNIKON PUOLUSTAJA 18. VUOSIKERTA HUHTIKUU 1973 N:o 1 muistot ia nykyaika KENRL VÄINÖ VALVE: TALVISOTA JA MERIVOIMAT TALVISODAN RANNIKKOTAISTELUJA * KAPT JUHANI HAAPALA: TALVEN VAIKUTUS RANNIKON PUOLUSTUKSEEN

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS ki RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 8. Vuosikerta N:o 1/65 Maaliskuu 1965 JÄÄKÄRILIIKE 50 VUOTIAS Helmikuun 3. pnä tuli kuluneeksi

Lisätiedot