Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA-"

Transkriptio

1 RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA LOKAKUU 1976 N:o 3 Kiltatoiminnasta kuultua Saaristossa nähtyä # KILTATOIMINTA JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA # KURINPALAUTUS KALJA- MAHOILLE # PÄÄTOIMITTAJA VAIHTUU * KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS # JOUKKO-OSASTOT PATAUOONA KIVELIÖN TAISTELUT TALVISODASSA

2 Vihtavuoren laatuvarmat metsästykseen ja ratakilpaan. Vihtavuoren laatu takaa tehoa täysosumaan, tasaisen peiton ja parhaan toimintavarmuuden kaikissa sääolosuhteissa. VIHTAVUORI - tehty täysosumia varten RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan Rannikkotykistö koulun Toimitusneuvosto Ev E Veranen Kenrm V Karvinen Pääjoht Evl O Pro f E Tuuli Lyytinen P Vähäkallio Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat kapf M Suominen päätoim Taloudenhoito puhioht R Telaranta Ylil V Markkanen SIRtR puh Osoiteasiat nti M Korhonen PE puh Ilmoitukset ja tiedotuslehti. Mainosmerkki, Meritullinkatu Helsinki 17, puh Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1976 ERKKI TUULI Osa avauspuheesta Kiltatoiminnan ja Turvallisuuspolitiikan seminaarissa Tuusulassa. Suomen maanpuolustus on aina nojautunut puolustusvoimiemme reserviin, kun pienellä maalla ei ole varaa ylläpitää merkittävää vakinaista armeijaa. Reservin kunto ja valmius, niin henkisesti kuin koulutuksellisesti, on viime sodissamme ratkaissut sen. että vielä olemme vapaa ja itsenäinen maa muiden vapaiden kansojen joukossa. Erikoisesti maanpuolustushengen luojana vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä merkityksensä nyt ja tulevaisuudessa. Kiltajärjestön, jonka jäsenkunta kattaa kaikki kansalaispiirit, niin miehet kuin naiset, tarkoituksena on joukko-osastojen perinteiden vaalimisen ja sodan- ja asevelvollisuusajan toveruushengen ylläpitämisen lisäksi pyrkiä toiminnallaan lisäämään jäsentensä ja koko kansammekin tuntemusta ja kiinnostusta turvallisuuskysymyksiimme ja maanpuolustukseemme sekä lujittaa maanpuolustustahtoa, ylläpitää uskoa vapaaseen ja itsenäiseen Suomeen ja yhteenkuuluvaisuuden hengessä rakentaa tätä maata. Maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan hoitoon ei nykyaikana kuitenkaan enää kuulu pelkästään maan asevoimien kunto ja kyky, vaan siihen sisältyy maan kaikkien voimavarojen, niin henkisten kuin taloudellistenkin voimavarojen valmius ja yhteistyö. Kansojen turvallisuuspolitiikassa ovat yhä tärkeimmiksi tulleet ne toimenpiteet, joilla ennakkoon pyritään estämään kriisitilanteet ja mahdolliset aseelliset selkkaukset, jotka nykyaikana saattavat kehittyä tuhoisiksi totaalisiksi sodiksi. Maan ulkopolitiikalla on tässä työssä keskeinen asema, oman maamme ulkopolitiikka kansainvälisesti ja yleisesti tunnustettuna tässä esimerkkinä mainitakseni, mutta myös kaikella rakentavalla yhteistyöllä, jota pystymme eri sektoreilla ja eri portaissa ylläpitämään ja rakentamaan naapurimaihimme ja kansainvälisesti yleensäkin. Näiden sisäisten ristiriitojen ja taloudellisten vaikeuksien aikana olemme kuitenkin unohtaneet, että maan turvallisuuspolitiikan onnistumisen ja maanpuolustuksen kulmakivenä on aina kansallinen, kansamme sisäinen yksimielisyys ja yhteistyöhalu. Yhteydenpito puolustusvoimiimme kiltatyössä on mitä tärkeintä. Siltä taholta saamme ne osviitat, mihin seikkoihin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä kulloinkin eniten on kiinnitettävä huomiota, jotta työmme parhaimmalla tavalla palvelisi maanpuolustustamme ja tukisi maan virallista turvallisuuspolitiikkaa. 3

3 REIJO TELARANTA Ku r inp alautus kaljamahoille Reserviläisten heikosta kunnosta on oltu huolestuneita. Vatsat ja kaljamahat kasvavat kuulemma nykyään Qiian aikaisin. Hyväksi koettu lääke on kuitenkin tiedossa. Sen avulla on helppoa käydä tehokasta viivytystaistelua myös veltostumista vastaan. Taas kiristyi vyö yhtä reikää tiukemmalle, totesi moni reserviläinen elokuun lopulla. Saari oli monille vanha tuttu. Sama, missä oli sodittu kertausharjoituksissa jo aikaisemminkin. Tutut telttojen paikat, tutut Iähipuolustusasemat ja runsaasti tuttuja kasvoja. Kun vuokraveneet olivat purkaneet miehet laiturille, alkoi mahtava rättisirkus. Vaihe vaiheelta muuttuivat taksikuskit, kirvesmiehet, insinöörit. opettajat ja muut rannikon sotureiksi. Raskas patteri alkoi olla taisteluvalmiina. Ja taistelua riitti. Pääasiallisesti tietysti tykistöllistä, mutta antoi vihollinen toki aihetta lukuisiin lähipuolustushälytyksiinkin. Asemia rakennettiin, rantoja vartioitiin ympäri vuorokauden ja öisen taistelun melskeessä kaapattiin aivan oikeita vankejakin. Vihollisen osaan määrätyt aliupseerikoulun kaverit havaitsivat soudelleensa liian hyvin vartioituun ja hämmästyttävän terhakasti puolustautuvaan saareen. Päivät kuluivat nopeasti. Sää esitti parastaan muistaen jopa sopivasti muutamilla yösateilla tulipalojen vaaran vähentämiseksi. Aurinko paistoi, mieliala oli korkealla, vyöt alkoivat monilla tuntua pitkiltä ja aivan yllättäen saapui viimeinen harjoitusaamu. Kun vuokraveneet kuljettivat tuntuvasti päivettyneempää, solakoituneempaa ja yhtenäisempää joukkoa saaresta pois, saattoi monen kuulla toteavan: "Kyllähän tänne toistekin". O 14 Raskas patteri ampuu Varsin nopeasti palautuivat vanhat taidot mieleen ja raskas patteri pääsi ampumaan. Harjoitustykkeinä käytettyjen Itkojen ja Nikujen putket pysyivät lämpiminä. Oma osuutensa kunnon kohentumiseen ja vyötärön solakoitumiseen oli varmasti ammusten raahaamisella ja tykkiasemien kunnostamisella. Lautta seilasi kilometrien etäisyydellä merellä, Kuvassa luonashetki komentoteltan tuntumaan inspiroidun kenttäpöydän ääressä. lasermittari nakutti erehtymättömän tarkkoja läkin enemmän, mutta ehkä näin oli kuitenkin etäisyyksiä ja tykkiryhmät ahersivat selkä hiessä. parempi. Yksinkertaista mutta maukasta Linnakkeen keittiö osoitti todeksi sanonnan: kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä se näyttää. Yksinkertaisista aineista ei kenttäkeittiössä voinut kovin erikoisia keitoksia valmistaa. Niinpä ateriat olivat varsin usein toistensa näköisiä. Maku sitävastoin oli aina vaihteleva ja maukas. Eikä ihme, sillä keittimien ääressä oli ahertamassa kahden pääkaupungin tunnetun ravintolan kokit. Ilman heitä olisi monen vyö lyhentynyt vie- Osumia ja kunniaa Jalkaväkitykki ampui tarkasti eikä konekivääri jäänyt yhtään heikommaksi. Niinpä ammuntoja seuraamaan saapuneet isonappiset sotilasläänin esikunnasta kutsuivatkin ryhmät kokoon, hymyilivät leveästi sekä jakoivat kitsastelematta kiitosta. Samaan aikaan oli linnakkeen ilmatorjunta komennuksella naapurisaaressa ampuen siellä ilmamaalin reikiä täyteen. ^ 15

4 Kurinpalautus kaljamahoille Vaikka erinomaista säätä saakin kiittää korkeasta mielialasta, niin oma vankka osuutensa sen syntymiseen oli varmasti myös onnistuneilla suorituksilla. On mukavaa olla osaava ja vielä mukavampaa on havaita vuosien takaisten asioiden palautuneen jälleen sormien päihin. Hyvää kannattaa vaikka jonottaa Kansamme maine sitkeänä jonottajana vahvistui jälleen kerran. Jo paria tuntia ennen laivojen lähtöä hivuttautuivat ensimmäiset asemiin eikä aikaakaan, kun lähes koko raskas patteri oli sulloutunut jonoon nenät toiveikkaasti kohti laituria, josta veneet tulisivat Reissulla on kiva olla, mutta kyllä on mukavaa kotiinkin päästä, noutamaan lastinsa. Tuo sanonta sopii mitä ilmeisimmin myös kertausharjoituksiin. VALMET Oy Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, Helsinki 10, puhelin , telex Sota on ohi Kaikki loppuu aikanaan. Kaunis sää jaksoi kuitenkin jatkua aina komeaan loppuun asti. Ja vaikka aika olikin kulunut ratevasti, niin ihailtavan vikkelästi vaihtuivat maastopuvut leirin lopussa siviilivarusteisiin. Kuvassa varusteiden luovutus meneillään laiturin maastossa. 10 6

5 Eversti Matti Lappalainen Majuri Asko Kilpinen Rannikon puolustajan päätoimittaja vaihtuu Rannikon Puolustajan monivuotinen päätoimittaja eversti Matti Lappalainen on luovuttanut lehtemme päätoimittajan tehtävät majuri Asko Kilpiselle. Tämän numeron julkaisemisessa on eversti Lappalainen vielä mukana antaen asiantuntijan arvokkaita neuvoja ja opastusta uudelle päätoimittajalle. Rannikon Puolustajat kiittävät eversti Lappalaista ansiokkaasta ja menestyksellisestä työstä yhteisen lehtemme hyväksi. Eversti Lappalainen on toimintakautenaan vakiinnuttanut lehtemme taloudellisen aseman sekä laajentanut ja monipuolistanut lehden asiasisältöä. Eversti Lappalainen on myös usein rikastuttanut lehteämme laajan ja monipuolisen sotilas- ja siviilikoulutuksensa mahdollistamin asiasisällöllisesti arvokkain kirjoituksin. Lehtemme toimitusneuvosto ja lukijakunta 14 haluavat erityisesti kiittää eversti Lappalaista lehden toimittamiseen osallistuvien yhteisöjen hyväksi tapahtuneesta työstä. Lukijakuntamme esittää toivomuksenaan, että eversti Lappalainen osallistuisi edelleen lehtemme asiasisällön rikastuttamiseen laajan työkenttänsä mahdollistamissa puitteissa. Lehtemme uusi päätoimittaja majuri Asko Kilpinen on suorittanut asevelvollisuutensa KotRPstossa sekä palvellut Merisotakoulun suoritettuaan HanRPstossa vuosina Majuri Kilpinen on käynyt Sotakorkeakoulun Ruotsissa ja Suomessa Tällä hetkellä uusi päätoimittajamme palvelee Pääesikunnan operatiivisessa osastossa. Lukijakuntamme toivottaa uudelle päätoimittajalle menestystä ja aloitealttiutta mielenkiintoisessa tehtävässään. ERKKI TUULI Kiltatoiminnan tulevaisuus Keskusjärjestömme Maanpuolustuskillat ry:n toimesta järjestettiin laatuaan ensimmäinen Kiltatoiminnan ja Turvallisuuspolitiikan seminaari Tuusulan Taistelukoulun historiallisissa suojissa Seminaarista voi heti suoralta kädeltä sanoa, että se oli tarpeellinen, tuloksiltaan antoisa, maanpuolustustyön tulevaisuuteen uskoa luova ja kiltahenkeä kohottava. Erikoisesti puolustusvoimien taholta lausuttu toivomus yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa ja annetut osviitat kiltatoimintaa silmällä pitäen olivat arvokas tuki työmme jatkamiselle. Myös se into ja vakavuus, jolla seminaarin osanottajat seminaarissa ja sen työryhmissä osallistuivat asiain käsittelyyn, antoi rohkaisua kiltatoiminnan voimakkaasta kasvusta. Erikoisen ilahduttavaa oli nuoremman polven mukanaolo, jonka taholta enimmät uudet toimintaehdotukset tulivat. Oltiin yksimielisiä siitä, että eri kiltojen yhteistoimintaa oli lisättävä ja jäseneksi pääsyä aselajikiltoihin helpotettava, jos killan kotipaikkakunnalla on kiltatyöstä kiinnostuneita toisten aselajien edustajia, mutta omaa kiltaa ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Myös ns. sekakiltojen perustamista suositeltiin. Kiltatoiminta tuli entistä enemmän saada koko perheen yhteiseksi harrastukseksi, jolloin kiltatoiminnan piiriin tuli kutsua myös varhaisnuorisoa. Erikoisesti oltiin yksimielisiä, että naisten osuutta kiltatoiminnassa tuli lisätä. Yhteydenpitoa asevelvollisiin toisaalta ja reserviläisiin toisaalta tuli aikaisempien menettelytapojen lisäksi tehostaa mm. yhteisiä tilaisuuksia järjestämällä ja kutsumalla heidän edustajiaan kiltojen johtokuntiin ja muiden elinten kokouksiin. Kiltojen toimintamuotoja tuli monipuolistaa paitsi joukko-osastojen suuntaan myös "siviilimäisillä" toimintamuodoilla kuten tehdaskäynneillä, te loilla, yhteisillä retkeilyillä jopa ulkomaille, saunailloilla, nuorisotilaisuuksilla, yhteydenpidolla teineihin jne. Kiltojen taloutta tuli parantaa lähinnä kiltojen omatoimisuudella, mutta myös jatkuvalla yhteydenpidolla talous- ja elinkeinoelämään. Jäsenhankintaa tuli tehostaa, mutta se ei saanut muodostua itsetarkoitukseksi. Jäsenten tuli hyväksyä kiltaliikkeen tarkoitus ja periaatteet. Kiltatoimintaa tuli suunnata aloille, joka olisi hyödyksi myös jäsenten siviiliammateissa. Maanpuolustuksen ylläpitäminen tuli kuitenkin olla aina kiltatoiminnan johtava ajatus ja toimintateema. Seminaarin tulokset lähetetään kaikille killoille tiedoksi. Toivon, että niistä saadaan virikkeitä, jotka monipuolistuttavat ja vilkastuttavat myös Rannikonpuolustajain killan toimintaa. m i mii KÄYTÄ INVALIDIEN JOULUKORTTEJA 15

6 .Tai. sitten leasing Wihurin autoleasingin avulla voitte vapauttaa pääomanne tuottaviin investointikohteisiin. Soittakaa niin kerromme Leasing WIHURI OY VOLKSWAGEN - AUDI I^lveiutaloja vaikeavammaisille INVALIDILIITTO ON LÄHETTÄNYT TAAS JOULUKORTIT Suomen koteihin toivoen, että kortteja käytetään joulutervehdyksiin. Kortit ovat suomalaista työtä. Korttien pakkaus ja lähetys on työllistänyt kymmeniä vammaisia liiton suojatyökeskuksissa ja tarjonnut kotityötä myös palvelutaloissa asuville vaikeavammaisille. Invalidiliitto on vammaisten oma järjestö, jonka 99 jäsenyhdistykseen kuuluu yhteensä noin jäsentä. Invalidiliitto tekee työtä kaikkien vammaisten hyväksi ja järjestää heille mm. lääkinnällistä kuntoutusta, koulutusta, suojatyötä, sosiaalista neuvontaa ja harrastusmahdollisuuksia. Invalidiliitto toteuttaa laajaa vaikeavammaisten palvelutalojen rakennusohjelmaa. Rakennusohjelmaan kuuluu yhteensä noin 500 palveluasunnon palvelutaloverkosto. Kolme taloa on jo valmiina, kahden rakennustyöt ovat käynnissä ja kahden käynnistymässä. Invalidiliitto tarvitsee tässä työssään kaikkien kansalaisten tuen myös Sinun. Joulukorttien mukana on lähetetty postisiirtokortti, jolla voit osallistua sopivaksi katsomallasi summalla Invalidiliiton joulukeräykseen lähimmässä postissa tai pankissa. Samalla voit osallistua myös joulukilpailuumme ja auttaa meitä kehittämään kortti valikoimaamme. SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Sateinen kesä ja aurinkoinen alkusyksy on kamppailtu läpi vuosilomineen henkilökuntapulasta huolimatta. Heinäkuun lopulla suorittivat eversti P Elomaa ja eversti A E Hukari komentajien vaihtokatselmuksen rykmentin eri yksiköissä. Vaihtotilaisuus päättyi iltapäivällä järjestettyyn lähtötilaisuuteen, johon osallistui Rykmentin oman henkilöstön lisäksi RSKY:n ja Johtorenkaan edustajat. Toivotamme menestystä Mikkeliin eläkepäiviään viettämään siirtyneelle entiselle komentajallemme. Tärkeimpinä leireinä on toteutettu RAuK:n kesäleiri ja Porvoon alueella järjestetty suuri kertausharjoitus Viimemainitttuun osallistui lähes reserviläistä. Kouluttaja-apua tähän harjoitukseen oli saatu useilta eri joukko-osastoilta, joille rykmentti osoittaa kiitoksensa saamastaan avusta. Urheilurintamalla on olympiakisojen seuraamisen lisäksi pidetty joukko-osaston omat suunnistus* ja yleisurheilumestaruuskilpailut sekä osallistuttu ESSkn ja LSSlrn yhteisiin suunnistusmestaruuskilpailuihin. Viimeksimainitussa partiomme ylti hyvään suoritukseen sijoittuen lopputuloksissa puoleenväliin. Henkilökohtaisessa taistossa on parhaina tuloksina mainittava maj E Raskin sijoittuminen 5. sijalle Pv:n yleisurheilumestaruuskilpailujen maastojuoksun M 45-sarjassa sekä talylil A Friskin osallistuminen Englannissa järjestettyyn veteraanien maratonkilpailuun. Järjestelyvastuuta oli annettu rykmentille UAY:n ampumamestaruuskilpailuissa , jonka pistooliampumakilpailujen järjestämisestä rykmentti vastasi. Syksyn sateiden ja sumujen lähetessä jäämme jännityksellä odottamaan syysleiriä ja sen yhteydessä suoritettavaa kevyen patterin kilpailuammuntaa. Ylennykset ja siirrot: ylik Katajamäki ylennys vääpeliksi vääp Härkönen palasi Rt:n Itn-kurssilta 1.9. vääp Längstedt siirto LUudSp 10 11

7 1. 9. vääp Kilpinen ylennys ylivääpeliksi ylik Ratia ylennys pursimieheksi vääp Lehkonen siirto KSS teknylil Kivelä ylennys teknkapteeniksi talltn Tikkanen ylennys talyliluutnantiksi teknltn Nisonen ylennys teknyliluutnantiksi sotmest Ruuskanen ylennys luutnantiksi sotmest Kemppinen ylennys luutnantiksi sotmest Koivusaari ylennys luutnantiksi Palvelukseen va-kersantiksi ovat ilmoittautuneet kers Mökkälä ja kers Oksa KoulPtridle ja kers Järvelä EPtri:lle. Syksyn poistumaa lisäävät kapteenikurssille opiskelemaan lähteneet ylil Honkala, ylil Aronen ja ylil Kannaste. Aluksi moinen kilpailu kauhistutti useita, mutta jäljestäpäin voitiin tulosluettelosta todeta, että kyllä rt-mies osaa pimeässäkin rastilta rastille. Kesäkauden rt-koulutuksen päättää taas vakio syysleiri kevyen patterin kilpa-ammuntoineen, tällä kertaa Russarössä. Pidetään "peukkua tulenjohtajalle". Henkilöasioita: poistui riveistämme tapaturman uhrina Jussarön vartiopäällikkö vääpeli Yrjö Kemppinen. Teemme kunniaa rehdin sotilaan muistolle. mm Haloselta naisten ja miesten vaatteet ja kengät edullisesti. Syksyn suosikkimateriaaleja takeissa ovat: nappanahka ja Loden. H Ja liituraitakuosit ovat edelleen suosiossa miesten puvuissa. $ Halosella cn kaikista hyvät valikoimat. HANGON RANN3KKOPATTERISTO Patteriston vuosipäivää vietettiin , tällä kertaa Hangossa. Samalla oli myös 11/76 saapumiserän valatilaisuus. Tavanomaisuudesta poiketen paraatijoukko esiintyi maastopuvussa jalkaväkimiesten tapaan. Paraatin ja ohimarssin otti vastaan ESSL:n komentaja kenrmaj J Pajula, nyt ensimmäistä kertaa Hangossa. Elokuun alkupäivinä saapui YK:n tarkkailijatehtävissä Suezilla vuoden toiminut kapt V Lange perheineen takaisin patteristoomme. YKkomennukset näyttävät meillä vain jatkuvan, sillä lokakuun puolivälissä lähtee vuorostaan kapt M Ranta Suezin maisemille. Toivotamme kotiutuneen kapt V Langen tervetulleeksi takaisin ja kapt M Rannalle aurinkoisia päiviä ja menestystä "rauhan palveluksessa"! Syyskuun neljäntenä vietettiin "Rannikon puolustajan päivää" Russarössä. Mukana oli n. 70 entistä ja nykyistä rannikon puolustajaa kautta Suomen rannikon. Ohjelmassa oli mm. meriammunta 76 Itk-patterilla ja ilma-ammunta 23 ltk :11a. Molemmat ammunnat olivat näyttäviä, it-miehet pudottivat maalipallot ensimmäisillä laukauksilla. Esillä oli Rt:n ja Jv:n uudempaa asekalustoa sekä mittauspuolelta Laser. Lopuksi rannikon puolustajille esiteltiin Russarön saarta ja henkilökunnan asunto-oloja. Syyskuun puolivälissä henkilökunnalle järjestettiin yösuunnistuskilpailut Hankoniemellä täyttää 90 vuotta patteristomme alkuvuosikymmenien pitkäaikainen komentajamme eversti J C Olin. Parhaimmat onnittelumme korkean iän saavuttaneelle sotilaalle! Ylennykset: Ylil V Lange kapteeniksi Sotmest R Kankaristo luutnantiksi Yliv V Huttunen sotilasmestariksi o P U K I N E POHJ.ESPLANADI 37 (Vastap. Ruots. Teatteria) Puh TAVARATALOT: KOTKA - LAPPEENRANTA - OY CARLSON KUOPIO TEKSTIILITALO.: JYVÄSKYLÄ Palvelemme 9-20 Pe Ti to 9 18 La 9-16 Osamaksu tililuotto CKJ -palvelu HELSINKI, Pohj. Espa 37 Vilhonkatu 9 KOTKA, Kirkkokatu 12

8 Yliv V Niemi sotilasmestariksi Vääp P Semi ylivääpeliksi Vääp P Kaihoniemi ylivääpeliksi Vääp R Retsu ylivääpeliksi Ylik T Hahtola vääpeliksi Ylik M Montonen vääpeliksi Ylik M Turunen vääpeliksi VAASAN RANNIKKOPATTERISTO Syyskesän alkajaisiksi patteristo järjesti valatilaisuuden Ylistaron kirkossa, jonne sotaväen lisäksi oli tullut toistatuhatta seurakuntalaista ja varusmiesten omaista. Päivän ohjelmaan kuului ohimarssin lisäksi tulipatterin asemaanajonäytös saluuttiammuntoineen RAuK:n toteuttamana. Kalustoesittelyn ja kenttälounaan lisäksi myös RAuK:n kurssi 1/76 saatettiin päätökseen maakunnassa. Tilaisuus kokonaisuudessaan onnistui erinomaisesti saaden erittäin myönteisen vastaanoton paikkakuntalaisten puolelta. Kolme viikkoa kestänyt Rovajärven leiri käytiin jälleen kerran myönteisissä merkeissä patteriston kannalta tarkasteltuna. Kilpailuasetelma kenttätykistöjoukkojen kanssa on kiistaton tosiasia ja samalla haaste, jonka jokainen patteristomme jäsen ottaa poikkeuksetta vakavasti. Huolimatta viikkoa lyhyemmästä leiristä kt:n verrattuna saavutimme heidän "etumatkansa" maa-ammuntojen osalta ryhtyessämme toisella viikolla toimimaan tykistöryhmän patteristona. Selvisimme kunnialla niin lentotähysteisistä ammunnoista kuin tulitoiminnasta saastelaskeuman vaikutuksen alaisena. Tällä kerralla patteristomme käsitti 12 kpl 76 K 36 tykkiä. Lisäksi leirille osallistui 6 reservin upseeria, jotka saivat perusteellisen koulutuksen maatulenjohtotehtävissä. Myös aselajimme kadetit vierailivat runsaan viikon leirillä. Loppuvuoden ohjelmassa esiintyy erityyppisten kertausharjoitusten lisäksi syysampumaleiri Lohtajalla, jossa myös ammumme raskaiden pattereiden kilpailuammunnan. Henkilöasiat: ylil R Kurtto kapteeniksi. Siviiliin 1.8. kers H Jaaksi. Komentotoimiston päälliköksi sotmest K Piittari Ilmavoimien teknillisestä koulusta. Va-palvelukseen kers P Halen ja kers K Hietaharju otti kapt E Kurka RAuK:n johtajan tehtävät kapt J Savonheimolta tämän aloittaessa opinnot Esiupseerikurssilla Samana päivänä alkavalle kapteenikurssille osallistuvat tulipatteriemme päälliköt, ylil C-H Lanamäki ja ylil H Strang. Heidän tehtäviään jatkavat ltn H Ahonen ja ylil R Reponen. TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Kesäkausi alkoi Saaristomeren rykmentissä yhteisellä kevätleirillä hankolaisten kanssa Utön alueella. Kolmen patterin leiriosasto ampui erinomaisissa olosuhteissa koko viikon, kunnes koitti TurRtRin kilpailuammuntapäivä. Silloin alkoi tietysti jälleen perinteinen sumu joka esti ammunnan ja jonka sakeutta kuvaa se, että erinomaisina merenkulkijoina tunnetut hankolaiset joutuivat kotimatkallaan palaamaan Jurmon luota takaisin. Tänä vuonna järjestää TurRtR peräti yksitoista kertausharjoitusta, joista pääosa sattui tietysti kesäaikaan. Tärkeimmät ja suurimmat olivat merivalvontaharjoitus Selkämeren alueella kesäkuussa ja esikunta- ja viestiyksiköiden harjoitus Korppoossa elokuussa. Oheen mahtuu lisäksi useita johto- ja erikoishenkilöstöjen harjoituksia. On jälleen kerran ilolla todettava reserviläisten erinomainen palvelusinto ja aktiivisuus, sekä suhtautumisen maanpuolustukseen muutoinkin muuttuneen vahvasti positiiviseen suuntaan. Kesäkuun pieni alokasikäluokka koulutettiin jälleen kokonaisuudessaan Gyltössä ja toi elokuun alussa odotetun vaikean tilanteen huoltotehtävien suhteen. Jälleen kerran joutui pahoittelemaan sitä, miten paljon sotilaskoulutusta ajatellen toisarvoisia huoltotehtäviä varusmiehet rannikkotykistössä nykypäivinä joutuvat tekemään. Harvinaisen kuivan kesäkauden jälkeen alkoivat syksyn sateet ja tuulet syyskuun alusta, ja samalla katseet kääntyivät syksyn päätapahtumiin, jotka ovat vuosipäivä sekä syysleiri syys lokakuun vaihteessa. Kun ottaa huomioon, että molemmat kilpailuammunnatkin ovat vielä suorittamatta, niin voidaan todeta, että työtä ja tavoitteita on Saaristomeren suunnalla taatusti riittävästi varattuna syksynkin varalta. Henkiiöasioita: ylil A Hieta kapteeniksi vänr L Vesterinen insinööriluutnantiksi vääp A Elomäki ylivääpeliksi vääp J Laurila ylivääpeliksi ylik M Hämäläinen vääpeliksi ylik L Salakari vääpeliksi yliv A Mäki sotilasmestariksi sotmest T Setälä luutnantiksi yliv M Aaltonen sotilasmestariksi sottekn R Tihula teknikkoluutnantiksi ylil S Ruohonen kapteeniksi yliv A Nurmi sotilasmestariksi sotmest R Sipponen luutnantiksi sottekn U Saari teknikkoyliluutnantiksi kapt P Hänninen siirretty E/TurRtR:n koul- ja järjtstoon ltn H Ahola siiretty Örön vlkeen päälliköksi sotmest T Kovaselle myönnetty ero evl E Puhakalle myönnetty ero RANNIKKOTYKISTÖ- KOULU Syyslukukausi on alkanut eri kouluissa ja opinahjoissa. Kurssien alkamisien kohdalla tuleva syksy Rannikkotykistökoululla tulee olemaan tavallisuudesta poikkeava, kun toimiupseerikurssin Il-jakson aselajilinjaa ei järjestetäkään oppilaspuutteen vuoksi. Tämän suuntainen kehitys on kaikkea muuta kuin toivottavaa, kun ottaa huomioon eri rt-joukko-osastoissa vallitsevan nuorempien toimiupseerien vajauksen ja lähivuosina tapahtuvan vanhimpien toimiupseerien eläkeiän täyttymisen. Rt-aselajin materiaaliset ja koulutukselliset velvoitteet tulevat lähivuosina ratkaisevasti lisääntymään. Näinollen koskien kaikenasteista aselajikoulutusta tulisi mitä pikimmin löytää keinot rekrytoinnin tehostamiseksi toimiupseeri- ja kadettikursseille. Rannikkotykistökoulun kesäleiri toimeenpantiin välisenä aikana Eestiluoto Isosaari Kuivasaari Harminkivi alueella. Vakiintuneen tavan mukaan leirille osallistui RtK:n henkilöstön ja kurssilaisten lisäksi RAuK/SIRtR, kaksi vartioalusta merivoimista sekä erikois- ja huoltohenkilöstöä SlRtR:stä. Luutnanttikurssin oppilaat toimivat linnakkeen ja rpston esikunnan eritasoisissa johtajatehtävissä päähuomion kiintyessä linnakkeen tulitoiminnan johtamiseen ja ineriammuntojen järjestämiseen. Ru-kurssin koulutus tähtäsi jaosjohtajaryhmänjohtajatasoisten tehtävien käytännön hallitsemiseen. Molemmat kurssit saavuttivat asetetut koulutustavoitteensa varsin hyvin tykistöllisen takamuksen osalta, jota seikkaa edesauttoi ammuntojen sopiva rytmittäminen sekä joka päivä järjestetyt ammuntojen kritiikkitilaisuudet. Luutnanttikurssi 3. rt-linjan ja reserviupseerikurssi 151 :n päätöstilaisuus pidettiin Rannikkotykistökoululla Luutnanttikurssin priimukseksi tuli sotilasmestari Jorma Saarimäki Vaasan Rannikkopatteristosta, joka sai Maanpuolustuksen Kannatussäätiön stipendin tunnus- Rt-koulun johtaja evl Jukka Karvinen luovuttaa todistuksen reserviupseerikurssin priimukselle upskok Ilmo Arosillalle

9 ^/H^aruiailtcini-nuisao Kalliolinnantie 22 Kaivopuisto Helsinki - Puhelin tuksena hyvästä opintosaavutuksesta. Luutnanttikurssi 3 rt-linjalta valmistuivat seuraavat toimiupseerit: Yliv M Aaltonen TurRtR Vääp J Härkönen SIRtR Vääp J Kosma KotRPsto Yliv T Kulmala RtK Yliv J Rantala VaaRPsto Yliv P Mäntyala HanRPsto Sotmest J Saarimäki VaaRPsto Sotmest T Setälä TurRtR Reserviupseerikurssin parhaaksi tuli tuliasemalinjalta upseerikokelas Ilmo Arosilta Turun Rannikkotykistörykmentistä, joka sai tunnustuksena kiitettävästä opintosaavutuksestaan Maanpuolustuksen Kannatussäätiön stipendin. 61. Kadettikurssin rt-linja osallistui pohjoismaisille merikadettipäiville Norjassa. Matka suoritettiin tyv Karjalalla ja vartioalus Valppaalla. Rt-kadetit osallistuivat normaaliin alusten vahtipalvelukseen ja tämän lisäksi matkan aikana annettiin koulutusta tykkiveneen asejärjestelmillä, merenkulkukoulutusta sekä rt:n omia aiheita tulevaa Rovajärven leiriä varten. Menomatkalla, Hoborgin niemen kohdalla, nousi alukselle Hoborgin-ukko seurueineen puhdistamaan tyk Karjalan maan hajusta. Perinteinen kasteateria nautittiin tyylikkäästi matkan johtajan kommodori Heleniuksen valvovan katseen alla goniometrikulmien näyttäessä riittävää terävyyttä. Tuskin oli juhla-aterian maku suusta kadonnut, kun jo oltiin Pohjanmeren armottomilla aalloilla tuulen puhaltaessa 10 bofortin voimalla vasten keulaa. Järjen vastaista sitkeyttä osoittivat Kööpenhaminasta mukaan tulleet miljoonat salamatkustajat, leppäkertut, jotka suolaisesta kylvystä huolimatta pysyttelivät uskollisesti mukana aina paluumatkaan saakka. Ruusujen kaupunki, Molde, osoittautui viehättäväksi turisti- Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello Auki sunnuntaisin kello Olkaa rantasomerikon "kirkkaita kiviä" olivat aselajin tarkastajan eversti Alpo Kantolan saatesanat Luutnanttikurssi 3:n ja Ru-kurssi 151:n suorittaneille toimiupseereille sekä upseerikokelaille, 17

10 Siirrot: Vääp Matti Korhonen HelItR:iin Opiskelunsa aloittavat: Ylil Alssi Niskanen KaptK:lle ViestiK:uun Ylil Pertti Malmberg oppilaaksi SKK :uun KISATULOKSIA Rt-kerho Johtorengas, Rt-koulu ja SIRtR kävivät jälleen kovan keskinäisen taiston perinteisessä löylykauhakilpailussa. Kilpailu käytiin tällä kertaa Kuivasaaren linnakkeella Rt-koulun hoitaessa isännyyden kiitettävällä tavalla. Tietomittely löylykauhasta muodostui tiukaksi Rt-koulun puolustaessa neljää kiinnitystään ja häviten niukasti Rykmentille. Tulokset muodostuivat seuraaviksi: Joukkue 1. SIRtR 17,50 p 2. Rt-koulu 17,05 p 3. Johtorengas 17,00 p Henkilökohtaiset 1. kapt M Saarinen Rt-koulu 22,5 p 2. kapt P Vähäkallio Johtorengas.. 21,3 p 3. kapt M Majaniemi Rt-koulu... 20,5 p 4. maj Y Iivonen SIRtR 20,3 p 5. vänr M Jäntti 20,0 p Seuraava kilpailu käydään Johtorenkaan järjestämänä keväällä 77. Rt-koulun johtaja evl Jukka Karvinen ojentaa todistuksen Luutnanttikurssin priimukselle sotmest Jorma Saarimäelle. kaupungiksi, jossa mukana olleet rannikkotykistömiehet saivat tilaisuuden tutustua muiden pohjoismaiden aseveljiinsä reilujen kilpailujen ja vapaan yhdessäolon merkeissä. Rt-kadeteista kilpailumenestystä saavutti kad J-E Juslin sijoittumalla pistoolikilvassa kolmanneksi. Kokonaisuudessaan matkan anti merenkululliselta ja yhteistoiminnan kannalta oli suuriarvoista, josta erityisen kiitoksen Rannikkotykistökoulu lausuu Merisotakoululle ja vartioalus Valppaalle. Rovajärven leirille osallistui VaaRPston mukana 61. kadettikurssi kouluttajineen Kadettien koulutukseen kuuluivat mittausupseerin, patteriupseerin ja tulenjohtajan tehtävät, jotka kyettiin viemään VaaRPston kouluttajahenkilöstön asiantuntevalla myötävaikutuksella tyylikkäästi läpi. Todettiin, että poronkusemalla ei kyetä mittaamaan riittävän tarkasti eikä keskiyön auringolla saada tuliviuhkaa yhdensuuntaiseksi. 14 Kesäkauden aikana Rannikkotykistökoululla on käynyt monia arvovaltaisia seurueita tutustumassa koulun opetustiloihin ja -menetelmiin. Kesäkuun 7. päivänä tutustui Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti G Eklund seurueineen jalkaväen tarkastajan kenraalimajuri K Sarvan johdolla koulutukseen ja koulutushalliin. Asiantuntevat kysymykset osoittivat, että ko aselajivieras tunsi elävää mielenkiintoa koulutusjärjestelmäämme ja aselajiamme kohtaan. Koulutus jatkuu syyskaudella totuttuun tyyliin. Aikaisemmasta koulutuksesta poiketen 152. Ru-kurssi pitää saariston sissitoimintaan liittyvän leirin Porvoon saaristoalueella. Satoisaa syksyä. Henkilötietoja: Ylil Jorma Saarniala kapteeniksi Teknltn Reino Laakkonen teknikkoyliluutnantiksi Teknltn Nisse Laiho teknikkoyliluutnantiksi Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö kenrl G Eklund tutustumassa rannikkotykistökoulun koulutushalliin. Vasemmalla jv-tarkastaja K Sarva. 15

11 J KNUUTTILA: Pataljoona Kiveliön perustaminen ja taistelut talvisodassa marssin Viipurinlahden yli, jota huonon lentosään johdosta eivät lentokoneet häirinneet. Vihollinen hyökkäsi myös Köri Maisala tasalla rykmentin voimin, mutta Kv Os 4 torjui hyökkäykset ratsumestari Sundbladin johtamana. ErP 19, joka oli koottu vanhoista ikäluokista, saapui vahvennukseksi ErP 19 joutui heti etulinjaan, sai tulikasteen ja torjui vihollisen hyökkäykset komentajansa kapt Mobergin johdolla Tuppuran linnakkeen raskaan tulen tukemana. V Pataljoona Kiveliön taistelut Viipurinlahden itärannalla I Yleistä III Pataljoona Kiveliön perustaminen A. Patl Kiveliön siirtyminen Pullinniemeen ja taistelut Pullinniemessä Rannikkojoukkojen osuudesta Talvisodan maarintaman taisteluihin on yleensä kirjoitettu erittäin vähän. Kuitenkaan ei tämä tarkoita sitä, etteikö ao. joukot olisi osallistuneet myös näihin taisteluihin. Rannikkojoukot näyttelivätkin ratkaisevaa osaa Viipurinlahden raskaissa torjuntataisteluissa. Useista eri rannikkotykistön ja laivaston yksiköistä muodostettiin jälkaväkipataljoonia, jotka nopeasti perustettuina ja lyhyen jalkaväkikoulutuksen saaneina joutuivat suoraan rintamalle taistelemaan jalkaväen tapaan. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita pataljoona Kiveliö, joka joutui rintamalle Viipurinlahden itärannalle mitä vaikeimpiin helmikuun torjuntataisteluihin. II Yleisestä tilanteen kehittymisestä Viipurinlahden alueella ja Kannaksella Tammikuussa v 1940 tuli ajankohtaiseksi lähettää lisäjoukkoja vahventamaan ja vaihtamaan joukkoja Viipurin lohkolla, ettei vihollisen mahdollinen läpimurto aiheuttaisi suomalaisten puolustuksen romahtamista. Lisäjoukkojen avulla kyettäisiin ko. kriisitilanteen sattuessa järjestämään Viipurinlahden länsirannan puolustus, millä estettäisiin vihollisen pääsy Viipurinlahden yli katkaisemaan erittäin tärkeää rannikkoyhteyttä Viipuri Helsinki. Neuvostojoukot aloittivatkin ratkaisevan suurhyökkäyksen Kannaksella. Ensimmäisen maailmansodan suurimmille materiaalitaisteluille vertoja vetävän tulivalmistelujen jälkeen neuvostojoukkojen onnistui murtaa suomalaisten puolustus Summassa Suurtaistelujen puhjettua ilmiliekkiin Kannaksella em. seurauksin pyrittiin Kannaksen puolustusta vahvistamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niinpä Helsingin lohkokin sai käskyn lähettää jalkaväkipataljoonan Viipurin lahdelle. Lohkon alueelta perustettiin pataljoona Kiveliö, joka sai nimensä komentajaksi määrätyn maj Kiveliön mukaan. Pataljoona perustettiin seuraavasti: Upseeri Aliupseeri Miehistö E/Helsingin alalohko 4 Rysäkarin alalohko Isosaaren alalohko Porkkalan alalohko Keskuslinnoitus Yhteensä Pataljoona Kiveliön taistelevat osat koottiin kuluessa Santahaminaan ja näistä muodostettiin kolme kiväärikomppaniaa ja konekiväärikomppania. Seuraavat kaksi päivää kuluivat miesten varustamiseen ja sijoittamiseen omille paikoilleen. Lyhyen koulutuskauden aikana kerrattiin jalkaväen taistelukoulutuksen aiheet hyökkäys ja puolustus. Lisäksi kiinnitettiin suuri huomio hiihtotaidon kertaamiseen, käsiaseammuntoihin ja asekäsittelyyn, koska useat miehet joutuivat ensimmäistä kertaa tekemisiin konekiväärin, pikakiväärin ja konepistoolin kanssa. Pataljoona lähti marssille kohti rintamaa. Viipurinlahden rannalle Vilajoen kylään saapui pataljoona kuluessa. Kuva 1. Viipurinlahden puolustusjärjestelyt Koivistolta vetäytymisen jälkeen IV Tilanne Viipurinlahden alueella (Kuva 1) Vihollisen 43. ja 70. Divisioona olivat työntäneet suomalaiset Viipurinlahden itärannalle Koiviston niemeltä Pullinniemeen Köri Maisala tasalle. Viipurin lohkon komentajalle tiedotettiin Ylipäällikön luopuneen päätöksestään Koiviston saarten jatkuvasta hallussapidosta. Saarten sotamateriaali käskettiin viipymättä siirtää pois ja saattaa saarten raskas materiaali hävityskuntoon. Samana päivänä torjuttiin vihollisen muutamilla komppanioilla suorittamat hyökkäykset Koiviston saarille. Seuraavana päivänä vihollinen pääsi pureutumaan Piisaaren eteläosaan pataljoonan voimin ja pian vihollinen sai tuotua saareen noin divisioonan vahvuiset hyökkäysjoukot. JR 12:n oli väistyttävä, koska puolustajien huoltotie, joka kulki jäällä Viipurinlahden yli, oli vihollisen ilmavoimien ja keveiden panssarivaunujen uhkaamana. Viipurinlahti oli jäätynyt niin niin vahvaksi, että kevyet panssarivaunut kykenivät liikkumaan jäällä. KanA:n komentaja kenraali Heinrichs antoi luvan saarten tyhjentämisestä JR 12 suoritti raskaan jää- Pataljoona Kiveliö sai käskyn siirtyä klo Vilajoelta Pullinniemeen tukemaan niemen puolustustaistelua. Pataljoona Kiveliön taistelevat osat, poisluettuna toinen komppania, joka oli majoittuneena erikseen, saapuivat Vatnuorin kylään klo Loppuosa pataljoonaa saapui seuraavana päivänä klo Pullinniemeen. Valoisana aikana ei siirtymistä voitu suorittaa jäätä myöten vihollisen ilmatoiminnan takia. Pataljoona Kiveliö ryhmittyi puolustukseen tasalle Köri Maisala (Kuva 2). Vasemmalla oli 3. K, oikealla PULLINNIEMI \ f TUPPURA Pot! 10. D Kuva 2. Pullinniemen puolustusjärjestelyt

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2012

Kiltauutiset 1 / 2012 Kiltauutiset 1 / 2012 Kuva: Amanda Virtanen 1 Hei kiltaveljet ja -sisaret Vauhdikas vuosi 2011 on saatu päätökseen ja vähintään yhtä vauhdikas vuosi 2012 on alkanut. Toivottavasti kaikki ovat jo unohtaneet

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Sudenpentujen päiväretki Korkeasaareen Kaikki TaMen sudenpennut tekevät päiväretken Korkeasaareen 9.4. Lisätietoa tapahtumakirjeliitteessä.

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti YUOSIKOKOUSKUULUMISIA RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perheretki tiistaina 18.5.2010 Tampereen Yliopistolliseen sairaalaan. Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistyksellä ja TAMRUn senioreilla oli yhteinen tutustumistilaisuus Tampereen Yliopistolliseen Keskussairaalaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Johanna Takatalo Timo Paavilainen Marko Friberg. Tanja Jylhä-Ollila Koulukuljetus Marjo Yli-Alho-Virtanen Riikka Helenius Nuoret / vapaa-aika

Johanna Takatalo Timo Paavilainen Marko Friberg. Tanja Jylhä-Ollila Koulukuljetus Marjo Yli-Alho-Virtanen Riikka Helenius Nuoret / vapaa-aika LIEDON LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS nro 9 Aika 13.1.2016 Klo 12.00 14.20 Paikka Liedon kunnantalo, kokoushuone 3, 3 kerros Kutsutut Jaakko Klang ELY Tapio Heiskanen Liikenneturva Paula Väisänen Valonia

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan kokouksesta 7.11.1969 kello 16.30 alkaen Rautatievirkamiesliitossa. Läsnä: Hannus puheenjohtajana. Mallinen, Santaranta, Hovi, Hiltunen ja Laine sekä Väänänen,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958

RANNIKON PUOLUSTAJA JUHLAVUOSI. RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedonantolehti Maaliskuu 1958 JUHLAVUOSI Joulukuun 5. päivänä 1958 tulee kuluneeksi 25 vuotta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen perustamisesta. Jo aikaisemmin tänä vuonna

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö 25.3.2012 1 25.3.2012 Teri-Säätiö 2 Teri-Säätiö Teri-Säätiö perustettiin 1949 kun Terijoen kunnan hoitokunta lopetti toimintansa Säätiölle siirrettiin entisen Terijoen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot