Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma

2 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 VÄESTÖ... 3 TYÖ... 5 ASUMINEN... 7 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 8 SOPIMUSOHJAUS HENKILÖSTÖ STRATEGIAOSA STRATEGIAKOKONAISUUS HYVINVOINTI TUOTTAVUUS TURVALLISUUS YMPÄRISTÖ KEHITTÄMISHANKKEET TILAAJAOSA Konsernihallinto Elinkeino Sivistys Perusturva Tekninen ja ympäristötoimiala TUOTTAJAOSA JA LIIKELAITOKSET Talouspalvelukeskus Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Kouvolan Vesi Pohjois Kymen Tieto Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos LASKELMAT LIITTEET KONSERNIYHTEISÖT KAAVIOT JA TAULUKOT TUOTTAVUUSOHJELMA

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KOUVOLAN TALOUSARVIO NOJAA TUOTTAVUUDEN PARANTUMISEEN Kouvolan kaupungin vuoden 2010 talousarvio on valmisteltu vaikeassa tilanteessa. Väestön määrä laskee, ikärakenne vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Talouden yleinen kehityskuva on epävarma. Alueen perusteollisuuden rakennemuutos jatkuu ja tämän seurauksena työttömyys kasvaa. Kaupungin verotulojen arvioidaan laskevan samalla kun sosiaali ja terveydenhuollon menopaineet kasvavat nopeasti. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista, menojen karsimista, omaisuuden realisointia sekä lainanoton lisäämistä. Palvelurakennetta joudutaan sopeuttamaan palvelukysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Tuloveroprosentti säilyy entisellään, kiinteistöveroja nostetaan maltillisesti Talousarvio perustuu tuloveroprosentin säilyttämiseen nykyisellä 19 %:n tasolla. Tuloverojen määrän arvioidaan lievästi laskevan. Kiinteistöveroprosentteja tarkistetaan maltillisesti. Vuonna 2010 kaupungin velkamäärä kasvaa noin 16,5 miljoonaa euroa, mutta asukasta kohden laskettu lainamäärä säilyy edelleen kuntasektorin keskimääräisellä tasolla. Talousarvioehdotus toteuttaa kaupunkistrategian tasapainoisen kuntatalouden tavoitetta ja mahdollistaa peruspalvelujen turvaamisen. Kokonaisuutena talousarviomenot ja tulot ovat n. 539,1 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa suunnitelman mukaisista poistoista 74,4 %. Talousarvioehdotuksen mukainen tulos on noin 4,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investoinnit tukevat palvelurakenteen uudistumista ja työllisyyttä Investointisuunnitelma vuodelle 2010 on yhteensä 39,2 miljoonaa euroa. Keskeisiä investointeja ovat kaupungin kiinteistöjen korjaukset, laajennukset ja muutostyöt. Sivistystoimen merkittävimpiä kohteita ovat Eskolanmäen ja Tähteenkadun koulujen peruskorjaukset. Muita suurempia kohteita ovat Kouvolan keskuskeittiön muutostyöt, Jaalan palvelukeskuksen laajennus ja pääkirjaston vesikatteen uusinta. Lisäksi kaupungin elinkeinoyhtiön Kouvola Innovation Oy:n uudet toimitilat valmistuvat ensi vuonna Kasarminmäelle. Kunnallistekniikan investointikohteisiin sisältyy suunnitelmakaudella pääasiallisesti katutöitä, viheralueita ja ulkovalaistuksia. Erillisprojekteista investointeihin sisältyy mm. Tervaskankaan Korjalan liikekeskuksen ja Tykkimäen logistiikka alueen kunnallistekniikka. Kouvolan Veden investoinnit sisältävät Mäkikylän jätevesipuhdistamon ja siirtovesiputken rakentamiset sekä uuden Kymen Bioenergian biokaasulaitoksen osakepääoman korotuksen. Talousarvion toteutuminen edellyttää tuottavuuden parantamista Talousarvion ja suunnitelman toteutuminen edellyttää tuottavuuden parantumista kaikilla toiminnan osaalueilla. Kouvola kuuluu niiden 20 suurimman kaupungin joukkoon, joilta valtiovalta edellyttää tuottavuusohjelman laatimista. Talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvä tuottavuusohjelma sisältää laajan joukon tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Tuottavuutta parannetaan paitsi menokasvua hillitsemällä, organisaatiota ja toimintatapoja uudistamalla sekä palvelutuotannon kannalta tarpeetonta omaisuutta realisoimalla. 1

4 HAASTEINA PALVELURAKENTEEN UUDISTAMINEN JA ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN Kouvolan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä ovat väestörakenteen muutokseen sopeutuminen ja alueen elinkeinorakenteen uudistuminen. Väestömuutos on huomioitava palvelujen järjestämisessä. Negatiivinen väestökehitys voidaan kääntää positiiviseksi ainoastaan siten, että työmarkkinoille tuleville nuorille voidaan tarjota toimeentulon edellytyksiä. Kuntien yhdistyminen antaa muita kuntia paremmat edellytykset näihin haasteisiin vastaamiseen. Kouvolan seudulla väestön elinikä pitenee, uudet lääkkeet ja terveydenhuollon teknologia kehittyvät ja sairastaminen kallistuu. Väestön määrä laskee, mutta eläkeläisten osuus kasvaa 50 prosentilla seuraavien 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti koulunsa aloittavien ikäluokkien koko pienenee. Palveluja rahoittavien työikäisten osuus väestöstä pienenee nopeasti. Väestörakenteen muutos vaikuttaa kunnallisten palvelujen kysyntään. Sosiaali ja terveyspalvelujen sekä erityisesti vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa nopeasti ja vastaavasti nuorille ikäluokille kohdistettujen palvelujen kysyntä laskee. Muutos luo suuria paineita palvelujen rahoittamiselle. Kuntatalouden asiantuntijat arvioivat, että jo lähivuosina kunnallisveroa joudutaan korottamaan useilla prosenteilla, mikäli kunnat eivät itse kykene tekemään palvelukysynnän muutosten edellyttämiä korjausliikkeitä. Kouvolassa talouden alijäämän arvioidaan kasvavan seuraavien kolmen vuoden aikana 22,3 miljoonan euron tasolle. Tämä tarkoittaa 1 prosentin korotuspainetta kunnallisverotuksessa vuodesta 2011 alkaen. Kouvolan omien päätösten on tässä tilanteessa perustuttava realismiin. Kuntalainsäädäntö edellyttää talouden tasapainotusta. Käyttötalousmenojen kasvua ei voida pitkään kattaa velkaa lisäämällä. Veroäyrin korottamista joudutaan arvioimaan kaupungin kilpailukyvyn näkökulmasta. Valtiontalouden velkaantuessa kaupunki ei voi luottaa valtionosuuksien kasvuun. Päinvastoin on todennäköistä, että valtion resurssiohjaus kiristyy tulevaisuudessa. Ratkaisut on löydettävä itse ja resursseja on vapautettava sieltä, missä palvelujen kysyntä pienenee. Ei lakisääteisiä palveluja joudutaan arvioimaan kriittisesti ja vapaaehtoisten lisäpalvelujen järjestämisestä tulee luopua. Palvelujen järjestämiseen joudutaan etsimään uudenlaisia ratkaisuja, mm. yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Kuntien yhdistyminen ei ole ratkaisu, se on vasta mahdollisuus. Yhdistymisen onnistumista mitataan siinä, kuinka sen mahdollistamia rakenteellisia uudistuksia kyetään toteuttamaan käytännössä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on käynnistetty merkittäviä rakenneuudistuksia. Kaikkein vaikein tehtävä on kuitenkin vielä edessä. Kaupungin palveluverkosto ja henkilöstö on mitoitettava siten, että voidaan vastata paitsi muuttuviin palvelutarpeisiin, myös tulevaisuudessa vähenevään työvoimatarjontaan. Kaupungin on kannettava oma vastuunsa siitä, että työvoimaa riittää tulevaisuudessa alueen yrityksiin, jotka työpaikkojensa kautta viime kädessä rahoittavat kunnallisten palvelujen tuotannon. Kouvolan elinvoiman vahvistamisen kohtalonkysymys on se, saadaanko alueelle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Ilman työtä ja osaamista ei synny palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Toimintaympäristön muuttuminen, perusteollisuuden jatkuva rakennemuutos sekä kaupungin taloudellisen liikkumavaran kapeneminen asettavat kovia haasteita elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Kaupunki voi omilla toimenpiteillään ainoastaan luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Kaupungin omat panokset onkin hyödynnettävä harkiten. Tulokset eivät synny panosten määrästä vaan niiden oikeasta kohdentamisesta. Yritysten sitoutuminen kehitystyöhön kertoo osaltaan siitä, että tehdään oikeita asioita. Kumppanuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen kaupungin, alueen yritysten ja muiden sidosryhmien kesken on nostettava kehitystyön keskeiseksi toimintaperiaatteeksi. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

5 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖ Vuodenvaihteessa 2008/2009 Kouvolassa oli asukasta. Asukasluku on Pohjois Kymenlaaksossa vähentynyt keskimäärin lähes 400 henkilöä/vuosi jo vuodesta Väestömäärän vähentyminen on tänä vuonna ja edellisenä hieman hidastunut. Väestökehityksen kääntäminen pysyvään kasvuun on Kouvolan keskeisimpiä tavoitteita. Talousarviokirjan liitetaulukossa on vertailua naapurikaupunkien ja muiden suurten kaupunkien väestökehityksestä. Kouvolan kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Ensimmäisen vuoden 10 kuukauden aikana (tammi lokakuu) Kouvolassa on syntynyt 616 ja kuollut 844 henkilöä. Kouvolaan on muualta Suomesta muuttanut henkilöä ja täältä muualle Suomeen on muuttanut henkilöä. Ulkomailta Kouvolaan on muuttanut 245 ja täältä ulkomaille 78 ihmistä. Kokonaisuutena Kouvolan väkimäärä on kymmenessä kuukaudessa vähentynyt hieman yli 200 henkilöllä. Väestökehitys Lähde: Väestörekisterikeskus 3

6 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, 65 vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus Kouvolan väestöstä kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista jopa yli 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Väestöennuste ikäryhmittäin v 7 15 v v v v Yli 75 v Lähde:Tilastokeskus Ennusteen mukaan vuotiaiden suhteellinen osuus kaupungin koko väestöstä laskee 15 vuodessa tämänhetkisestä noin 60 prosentista 51 prosenttiin. Kouvolalaisista lapsia ja nuoria (0 18v) on nyt noin 20 % ja vuonna 2025 heitä olisi noin 18 % kaupunkilaisista v v v v v Yli 75 v Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 4

7 YLEISET LÄHTÖKOHDAT TYÖ Työpaikkojen kokonaismäärä nykyisen Kouvolan alueella oli vuoden 2007 lopussa Toimialoista eniten työpaikkoja oli yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (33 %), teollisuudessa (19 %) ja kaupassa (14 %). Työpaikoista 11 % oli rahoitus ja vakuutustoiminnassa, rakentamisessa (9 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikennepalveluissa (8 %) sekä maa ja metsätaloudessa (4 %). Viime vuosina palvelusektorilla työpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuudessa vähentyneet. Työpaikkojen määrä Maa ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitus, vakuutus, ym. toiminta Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Työpaikat Maa ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitus, vakuutus, ym. toiminta Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 5

8 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Työvoimaan Kouvolassa kuuluu henkilöä, joista työttöminä työnhakijoina lokakuun 2009 lopussa oli henkilöä. Kouvolan työttömyysaste oli lokakuussa 11,8 %, Kymenlaakson 12,7 % ja koko maan työttömyysaste 10,1 %. Kouvolassa pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, vaikka kokonaistyöttömyys on lisääntynyt. Nuorten työttömyys on ollut kasvussa. Työttömyys /2009 Työttömät työnhakijat yht. Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät Lähde:Tilastokeskus, TE keskus Lomautettujen määrä on vuonna 2009 vaihdellut välillä eli 1,2 1,7 % koko työvoimasta. Lomautetut 1/2009 9/ Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Lähde: Kouvolan työ ja elinkeinotoimisto 6

9 YLEISET LÄHTÖKOHDAT ASUMINEN Asuntokuntien lukumäärä on lisääntynyt väkimäärän vähentymisestä huolimatta. Asuntokuntien määrän kasvu johtuu asuntokuntien koon pienentymisellä. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Kouvolassa asuntokuntien määrä vuonna 2008 oli Vuokra asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus on vähentynyt, vuonna 2005 osuus oli noin 28 % ja vuonna 2008 noin 26,5 %. Asuntokunnat henk henk henk henk henk henk henk Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 Kouvolaan valmistunee yli 300 uutta asuntoa (lokakuun loppuun mennessä valmistuneita oli 268 kpl). Viime vuonna valmistui 245 uutta asuntoa, pääosan ollessa pientaloja. Vuonna 2007 asuntoja rakennettiin 405 kappaletta, joista kerrostaloasuntoja oli 142 kpl. Valmistuneet asunnot ( ) Kerrostalot Rivitalot Pientalot

10 YLEISET LÄHTÖKOHDAT TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkeahkot. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan ongelmallista sekä pankeille että yrityksille. Kansainvälinen talous on alkanut toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat Suomessa kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon nopea supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu meillä tänä vuonna 6 % ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Työttömyys edelleen lisääntyy. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti. Julkisen talouden nettoluotonannon ennustetaan kääntyvän alijäämäiseksi ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja laskevan 4,5 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna Lähde: Vm syyskuu 2009 Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan. Elvytyksellä on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä suuntauksena onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluväli 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisenä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus 1 prosentista plus 2,5 prosenttiin. Lähde: Kuntaliitto/Kuntatalous 4/09 Kuntatalous vuosina Kuntien vuosikatteet ovat heikentyneet kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoteen verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat vastaavana aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden 6 %:sta 4 %:iin. Palvelujen ostojen arvioidaan edelleen kasvavan. Ensi vuoden palkkasummaa arvioitaessa on lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta kunta alan ansiotason kohoamisesta noin 2,5 3 %. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan, sairasvakuutusmaksu hieman kohoaa ja eläkevakuutusmaksu pysynee samana. 8

11 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisvuodesta ja verotulojen jäävän suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 1 %:n. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä tarkoittaa, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo tänä vuonna. Ensi vuodelle ehdotettavat perustemuutokset vähentävät kuntien tuloveroa merkittävästi. Verovähennykset kompensoidaan valtionosuuksissa. Kouvolan taloudellinen lähtökohta Kouvola muodostettiin alkaen kuudesta Kouvolan seudun kunnasta ja 3 kuntayhtymästä. Vuoden 2009 talousarvio koottiin teknisenä talousarviona näistä yhteisöistä. Vuoden 2009 talousarvion mukaiset tulot arvioitiin kohtuullisen onnistuneesti. Kahdeksan kuukauden menojen ja tulojen perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaisesti tulos on 13,6 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvio oli 2,6 milj. euroa alijäämäinen, joka suunniteltiin katettavaksi ylijäämistä. Kouvolan suurin vaikeus on menojen hallinta ja nousukauden ajalta menojen valmiiksi korkea pohjataso. Esimerkiksi henkilöstömenojen merkittävä karsiminen ei kuntien yhdistymissopimuksen johdosta ole mahdollista. Kouvolan kaupungin avaava tase ja muut talouden pohjatiedot Kaupungin avaava tase saataneen valtuuston käsittelyyn joulukuussa Käsittelyä on vaikeuttanut mm. eri kuntien ja kuntayhtymien keskinäisten erien eliminointi. Lisäksi Kouvolan seudun kuntayhtymän tilinpäätös tuli laadittavaksi ja aiheutti sen, että avaavasta taseesta jää kuntayhtymän tiedot pois. Kuntayhtymän tilinpäätös saataneen valtuuston käsittelyyn joulukuun kokoukseen. Kouvolan seudun kuntayhtymän avaava tase yhdistellään ennen koko kaupungin tilinpäätöstä. Kuntayhtymän alaisena toimineen ammattiopiston ja Nuorisokeskus Anjalan taloudellinen asema käsitellään uudelleen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen vuoden 2010 aikana. Kummankin taloudellinen seuranta voidaan koota erillisiin taloudellisiin laskelmiin tilinpäätösten liitetiedoiksi käsittäen tulos ja rahoituslaskelman sekä taseen. Kouvolan Vesi perustettiin liikelaitokseksi ja siihen yhdistettiin eri kuntien vesilaitokset. Koska kaikilla kunnilla vesilaitos ei ollut oma liikelaitos, vesilaitoksen avaavan taseen eristä joudutaan sopimaan. Asia saataneen valtuuston joulukuussa Lisäksi uuden kaupungin poistosuunnitelmaa on valmisteltu kuluvan vuoden aikana. Ongelmia on ollut käyttöomaisuusohjelman kankeudessa. Henkilöstömäärien erilaiset tilastoimiset ovat vaikeuttaneet henkilöstömenojen arviointia ja niiden toteutumista verrattuna talousarvioon. Puuttuvia palkkauskuluja esiintyy monen toimijan talousarviossa. Lisäksi on havaittu tilalaitokselta puuttuneen monen vuokratun tilan vuokrasopimukset ja siten myös vuokramenot vuoden 2009 talousarviosta. Vuoden 2009 talousarviomuutokset sisäisten erien, tulo oikaisujen sekä määrärahojen riittämättömyyden vuoksi tuodaan valtuuston joulukuun kokoukseen ja silloin vasta saadaan todellista pohjatietoa vuoden 2009 tasosta ja sitä voidaan verrata vuoden 2010 talousarvioon. 9

12 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Talous ja palkkahallinnon uudistus talouspalvelukeskuksen perustamisella ja uusien ohjelmien käyttöönotolla vaikeutti alkuvuoden laskujen maksuja ja tiliöintejä, palkanmaksuja sekä myyntireskontran toimintaa. Loppuvuodesta talousraporteista todettiin puuttuvan etenkin ostopalvelulaskuja oikeilta kausilta ja siten tilinpäätösennuste suoraan talousraporteista katsottuna näytti todellista hieman positiivisempaa kuvaa. Taloussuunnitteluohjelman uusimisella vuonna 2010 pystytään nykyistä ajantasaisempaan raportointiin ja suunnitteluun. Talousarviorakenne Liikelaitosten liiketoimintasuunnitelmat/tulouttamiset Toiminnallinen rakenne muuttuu vuoden alusta lukien kolmen uuden liikelaitoksen; Pohjois Kymen Tiedon, Teknisen tuotannon ja Tilaliikelaitoksen myötä. Nämä liikelaitokset myyvät pääsääntöisesti palvelujaan kaupungin omille organisaatioille ja tulot ja menot käsitellään sisäisenä ja ne eliminoidaan tilinpäätöksessä. Järjestely on vaikeuttanut vuoden 2010 talousarvion laadintaa, koska vuoden 2009 sisäisten erien jakaantuminen eri toimijoille on vienyt lähes koko vuoden valmisteluajan ja vuoden 2010 talousarviota ja kehystä valmisteltaessa vertailutietoja ei vielä ole ollut käytössä. Liikelaitosten osalta valmistellaan vielä erikseen kaupungille tulouttamisvaatimuksen määräytymisen perusteet ja toimintaa ohjaavat menettelytavat johtokunnan työskentelylle, mm. vuoden 2010 säästötavoitteiden aikaansaaminen. Talousarvion sitovuus Toimialoja sitoo käyttötalousmenojen osalta bruttomenot ja tulot sekä toimintakate. Tuottajia sitoo toimintakate. Sisäisiä liikelaitoksia sitoo tilikauden tulos ja erikseen määriteltävä tuottovaatimus. Kouvolan Vettä sitoo vuotuinen tuottovaatimus. Liikelaitosten liiketoimintasuunnitelmaa täydennetään asiakasmaksujen ja rahoituksen ohjauksella. Liikelaitosten ohjausta käsitellään ns. liikelaitosseminaarissa ja sen perusteella valmistellaan konserniohjaus omia liikelaitoksia varten. Investointien rahoitus järjestetään kaupungin kautta. Investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, johon verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Määrärahat arvioidaan toteuttamissuunnitelman mukaisesti yhtä vuotta pitemmälle ajalle talousarvioon. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan toimivalta kiinteistöasioissa Hallintosäännön 6 :n kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaa koskevan kohdan mukaan kaupunginhallitus mm. päättää kiinteän omaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa. Vastaava säännös on teknisen lautakunnan osalta hallintosäännön 11 :ssä. Toimivaltarajat alkaen kaupunginhallitukselle kiinteistöjen ostossa ja myynnissä yli euroa ja enintään euroa sekä tekniselle lautakunnalle kiinteistöjen ostossa ja myynnissä enintään euroa Kaupunginhallitukselle määriteltyjen rajojen ylittyessä asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Hallintosäännön mukaan toimielimet voivat delegoida toimivaltaansa edelleen. Toimivaltarajat koskevat sekä kaavatontteja että muuta kiinteää omaisuutta. 10

13 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kiinteistöjä vaihdettaessa kiinteistön luovuttaminen katsotaan myynniksi ja kiinteistön vastaan ottaminen ostoksi niin, että toimivalta määräytyy korkeamman hinnan mukaan eli toimivaltaa arvioitaessa vähempiarvoisen kiinteistön arvoon lisätään väliraha. Asiakasmaksut Vuoden 2010 aikana linjataan kaupungin perimien asiakasmaksujen perusteet ja tavoitteet ja niistä laaditaan valtuustotasoinen päätös ja yleisohje. Taloussuunnittelu kaudella Taloussuunnitelma vuosille perustuu uuden kaupungin ensimmäisen vuoden osavuositietoihin vuodelta 2009 sekä tehtyihin kiinteistöveron maltillisiin tarkistuksiin vuodelle Kunnallinen tuloveroprosentti on edelleen 19. Taloussuunnitelman laatiminen tulevaksi kaudeksi on erittäin haasteellista ja sisältää monia epävarmuustekijöitä. Niistä suurimmat ovat verotulojen kehittyminen työttömyyden, väestön vähenemisen ja ikääntymisen johdosta. Lisäksi monen kunnallisen palkansaajaryhmän työ ja virkaehtosopimukset päättyvät tammikuussa Talousarvio vuodelle 2010 sisältää nykyisen henkilökunnan palkat lähinnä vuoden 2009 tasolla. Vain henkilökunnan väheneminen tuo liikkumavaraa palkkoihin. Yleinen taloudellinen taantuma aiheuttaa vuodelle 2012 valtionosuuksiin sisältyviin verotulotasauksiin huomattavaa lisäperintää. Kun vuosina 2009 ja 2010 tasaus on n. 1,8 milj.euroa, niin vuoden 2012 perinnäksi arvioidaan yli 3 milj.euroa. Kun lisäksi vuonna 2012 yhteisöveron lisäjako osuus sekä kuntien yhdistymisavustus päättyvät, tulojen huomattava vähennys aiheuttaa tuloksen painumisen merkittävästi alijäämäiseksi nykyisellä tuloveroprosentilla ja menojen 2 %:n vuotuisella kasvulla. Taloussuunnitelma vuosille perustuu vuoden 2010 peruslukemiin. 11

14 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kaupunki ilman liikelaitosta Kouvolan Vesi Kaupungin ja liikel. yhdistetty Tilinpäätös ennuste 2009 Ta kehys 2010 Kaupungin hallitus 2010 Talous suunn Talous suunn Tuloslaskelma 1000 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valm. omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Sopeuttamisohjelma Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalent Suunn. muk. poistot Tilikauden tulos Satunnaiset tulot Poistoeron muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) Alijäämät yhteensä euroa vuosilta Aikaisempien vuosien ylijäämän käyttöä alijäämän tasapainottamiseen ei laskelma sisällä avaavan taseen keskeneräisyydestä johtuen. Tuottavuusohjelman muutoksia ei ole pystytty näihin laskelmiin yksilöimään. 12

15 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2010 tuloslaskelma Kaupunki + LL Alkup. Kaupunki + LL Muutettu Kaupunki yhteensä Kaupunki yhteensä sisäiset eliminoitu Hallituksen muutosesitykset Kaupunki yhteensä muutosten jälkeen Tuloslaskelma 1000 e TA 2009 TA 2009 TA 2010 TA 2010 TA 2010 TA 2010 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ) Muut toimintatuotot ) Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ) Henkilösivukulut ) Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot ) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ) Muut toimintakulut Sopeuttamisohjelma ) TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot ) Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJ.) Taulukossa on meno ja tulolajikohtainen vertailu. Muutokset kaupunginhallitus ) työllistämistuen lisäys 0,5 milj.euroa 2) pysyvien vastaavien myyntitulojen lisäys 0,35 milj.euroa 3) työllistämistukipalkkojen lisäys 0,82 milj.euroa (liitelaskelma) 4) työllistämistukipalkkojen henkilösivukulut 0,18 milj.euroa 5) elinkeinotoimen ostopalvelujen lisäys 0,3 milj.euroa 6) kotihoidon Kouvola lisä 0,7 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuuden vähennys 0,4 milj. euroa 7) Tilikauden tulosta korjataan 6 miljoonan euron tuottavuusohjelmalla. Yksilöinti tapahtuu alkuvuodesta vuosisuunnitelmien käsittelyn yhteydessä 13

16 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Verotulot Verotuloarvio perustuu lokakuussa saatuihin verotustietoihin sekä tehtyihin veroprosenttipäätöksiin. Yhteenveto 1000 e TILIVUOSI ** 2010** 2011** 2012** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 5,1 4,5 0,9-3,4 2,6 2,2 Yhteisövero Muutos % 10,9-4,0-19,3 11,6 7,3-21,0 Kiinteistövero Muutos % 6,3 5,4 8,5 17,6 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 5,6 3,9 0,0-1,4 2,7 0,6 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000= ,6 115,1 115,2 116,3 118,6 121 Kuluttajahintaindeksin muutos 2,5 4,1 0,1 1,0 2,0 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 125, ,9 138,9 143,1 147,4 Peruspalv. hintaindeksin muutos 3,5 5,1 3,0 2,2 3,0 3, Arvioitu verotulo Kouvola ** 2010** 2011** 2012** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero 14

17 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Valtionosuudet Valtionosuusuudistus astuu voimaan ns. yhden putken mallilla. Valtionosuudet on siirretty valtionvarainministeriön maksettavaksi. Vuoden 2010 tilitykset tehdään kuitenkin siten, että uudistus ei aiheuta euromääräisiä muutoksia. Vuoden 2010 valtionosuuksia lisää verotulovähennysten lisäys n eurosta 2200 euroon/asukas. Vähennykset kompensoidaan valtionosuuksissa. Oppilasmäärien muutoksesta johtuva oikaisupäätös tehdään sivistystoimen valtionosuuteen loppuvuodesta ja päätös saadaan tammikuussa Arvioitu takaisinperintä on noin 1 milj. euroa. Vuoden 2009 valtionosuuden lopulliseksi määräksi arvioidaan 140 milj. euroa ja vuoden 2010 valtionosuudeksi 149,5 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot sisältävät osinkotuloja tytär ja osakkuusyhteisöiltä ja korkotuloja antolainoista sekä konsernitililtä. Rahoituskulut sisältävät korkokuluja ja muut rahoituskulut lähinnä saamisten poistamisia. Poistot Poisto ohjelmaa ei ole vielä käsitelty ja poistot ovat saatujen ennakkotietojen mukaisia. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on 9,899 milj. euroa alijäämäinen. Tuottavuusohjelman täytäntöönpanolla yksilöidään vuosisuunnitelmien yhteydessä tuloslaskelmaan 6 milj. euron tulosta korjaava vaikutus. Tämän jälkeen tulokseksi tulee 3,899 milj. euron alijäämäisyys, joka voidaan kattaa aikaisempien vuosien ylijäämästä. Investointiohjelma vuosille TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto SIJOITUKSET 456 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointiohjelma sisältää myös liikelaitosten investoinnit. 15

18 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma kattaa peruskunnan ja liikelaitosten investointiohjelman kattamisen. Liikelaitosten erillisissä rahoituslaskelmissa eritellään niiden investointien rahoitus. Kaupungin koko velkamäärän arvioidaan kohoavan 144 milj. euroon vuonna 2010, jolloin lainaa on e/asukas. Lainamäärä edustanee kuntien keskimääräistä velkaantumista. TA 2009 Ta muut Arv. Tot. Ta ehd. kj Kaup. hallitus Ta suunn. Ta suunn e peruskaup Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Energiajärjestelyt, antolainat Rahavarojen muutos lainakanta asukasluku lainakanta / as

19 YLEISET LÄHTÖKOHDAT SOPIMUSOHJAUS Kouvolassa on otettu hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisesti käyttöön kaupungin sisäinen sopimusohjausjärjestelmä, jonka mukaisesti palveluiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu on erotettu toisistaan. Toimintamallin mukaisesti yksiköiden odotetaan toimivan tehtävien edellyttämällä tavalla ja erikoistuneiden toimintayksiköiden välistä yhteistyötä ja yhteistyön verkostoa johdetaan sopimusten avulla. Palvelusopimuksissa määritellään palveluiden määrä, laatu ja hinta sekä muun muassa esitetään keskeiset kehittämistoimenpiteet. Poliittinen ohjaus liittyy palveluiden järjestämiseen (lautakunnat) ja liiketoiminnallinen ohjaus tuottamiseen (johtokunnat). Tilaajan päävastuulla on palveluiden tehokas kohdentuminen tarpeiden mukaiseksi ja tuottajan päävastuulla on sovittujen palveluiden määrä ja laatuvaatimusten mahdollisimman tehokas toteuttaminen. Konsernihallinnon tehtävänä on kaupungin kokonaisedun varmistaminen. KUVA: Kouvolan mallin keskeiset elementit Sopimusohjausjärjestelmässä korostetaan johtamisen merkitystä ja johtajuutta menestyksen takaajana sekä yksilöiden tarpeiden ja valinnanvapauden merkitystä eli asiakaslähtöisyyttä. Kaupungin strategia toimii sopimusohjausjärjestelmän mukaisen toiminnan ja talouden ohjaamisen ohjenuorana. Kaupungin palveluihin liittyvät strategiset päätökset, niistä johdetut tavoitteet ja määrärahat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka palvelusopimusten avulla ohjataan käytännön palvelutuotannoksi. Sopimusohjausjärjestelmän onnistunut toteuttaminen edellyttää laadukasta ja sitoutunutta johtamista sekä luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaatioon hyvää yhteistyötä. Kouvolan sopimusohjausjärjestelmä on vasta alkuvaiheessa ja sitä tulee aktiivisesti koko kaupungin laajuudessa kehittää. Toimintamallin käyttöönottaminen ja kehittäminen edellyttää vaiheittaista etenemistä, toimintamallin tavoitteiden selkiyttämistä, toimintamallin kytkemistä kaupungin ohjausjärjestelmäksi sekä vaadittavien toiminnallisten ja teknisten edellytysten tunnistamista. Kehittämisen keskeiset näkökulmat vaiheittaisen käyttöönoton suunnitelman mukaan ovat: sopimusohjausjärjestelmän rakenteen selkiyttäminen, sääntöjen ja ohjeiden kehittäminen, talousarviorakenteen ja talousprosessien kehittäminen, palvelusopimusten, tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittäminen, tekniset edellytykset ja riittävän osaamisen tason varmistaminen koulutuksen avulla. Vuoden 2010 aikana ja koko suunnitelmakaudella toimintamallia kehitetään organisaatiouudistuksen yhteydessä määriteltävien linjausten mukaisesti siten, että sopimusohjauksen ja siihen liittyvien vastuunjakojen uudistaminen tukee organisaatiouudistusta. Kehittämisen kohteina ovat rakenteiden ja toimintatapojen 17

20 YLEISET LÄHTÖKOHDAT lisäksi asiakaslähtöisyyden kehittäminen, palvelusopimusten kehittäminen, tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittäminen, uusien palvelujärjestelmien kartoittaminen ja palveluiden järjestämistapojen määrittäminen. Kehittämistyötä koko kaupungin laajuudessa koordinoi konsernihallinnon talous ja strategiayksikön perustama sopimusohjausklinikka, jonka jäsenet edustavat kaikkia toimialoja ja palvelusektoreita. Kouvolan TILTU hanke Hanke on konkreettinen väline sekä sisäisen sopimusohjausjärjestelmän kehittämiseen että yhteistyön kehittämiseen kaupungin ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Hankkeen tavoitteena on eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, kunnallista palvelutuotantoa täydentävien palvelumuotojen kehittäminen, kaupungin ja alueen palveluosaamisen kehittäminen, alueellisen elinvoiman ja innovaatioiden edistäminen, asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja monipuolistaminen. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Tuotteistaminen Tuotteistaminen on sopimusohjausjärjestelmän toiminnan edellytys ja palvelusopimusten keskeinen sisältölähde. Tuotteistamisen ja siihen liittyvien vaiheiden avulla löydetään kohteet, joihin vaikuttamalla voidaan kiristyvässä tilanteessa alentaa tuotekohtaisia kustannuksia. Päätöksenteon perusteet ovat vahvat, kun tunnetaan organisaation voimavarat ja tiedetään mitkä toiminnot niitä kuluttavat. Lisäksi tunnistetaan voimavarojen ja vaikuttavuuden väliset suhteet eli aikaansaavatko tuotteet niitä hyötyjä, joita on haluttu. Tuotteistaminen on käynnistetty kaikilla toimialakokonaisuuksilla ja etenemisen tueksi on laadittu prosessikuvaus. Tuotteistamiseen liittyvä kustannuslaskenta on päätetty toteuttaa toimintolaskennalla, jonka tueksi on hankittu Softwave Oy:n Opiferus ohjelmisto. Tuotteistamisen lisäksi prosessien kuvaaminen on käynnistetty. Prosessien kuvaamista laajennetaan ja systematisoidaan vuoden 2010 alusta lähtien erikseen tehtävien päätösten mukaisesti. Prosessit kuvataan JHS 152 suosituksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Kouvolan kaupungin palveluksessa oli lokakuun 2009 lopussa yhteensä 6095 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4692, määräaikaisia 1215, tukitoimenpitein työllistettyjä 170 ja oppisopimussuhteisia 18. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernihallinto (ti) Elinkeinotoimi (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) Konsernihallinto (tu) Sivistys (tu) Perusturva (tu) Tekninen ja ympäristötoimiala (tu) Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä