VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄN MÄN KOKOUSMUISTIO

Transkriptio

1 1 (6) N N KOKOUSMUISTIO Aika Ke klo 9-12 Paikka Kosken koulutustila 202, Matarankatu 4, 2 krs, Jyväskylä Osallistujat Haaki, Raili Koske x Halttunen, Harri KeSePa- hanke x Heikkilä, Marja Koske - Hirsiaho, Aimo Länsi-Suomen lääninhallitus x Koskimies, Helena Jyväskylän AMK x Kumpulainen, Riitta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri x Liimatainen, Marja Saarijärven kaupunki x Luukkonen, Ilmi Hankasalmen kunta x Mustakallio, Armi Vammaispalveluiden kehittämisyksikköhanke x Ohvo, Eira Konneveden kunta - Oinonen, Tero Kehittämisyksikkö /Pohjanmaa x Paananen, Veijo Vammaisneuvosto - Parviainen, Seija Jyväskylän kaupunki x Renko, Tiina Jyväskylän maalaiskunta - Rutanen, Leila Jämsän kaupunki x Saarinen, Marja-Leena Vammaispalvelusäätiö x Vesamäki, Mirva Vammaispalveluiden kehittämishanke x Viinikainen, Pirjo Jyväskylän aikuisopisto x Virtanen Ulla Jyväskylän aikuisopisto - Yksjärvi, Leena Invalidiliitto oy x Yli-Hynnilä, Ulla Kehittämisyksikkö/ Pohjanmaa x KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marja-Leena Saarinen avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 3. Sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalveluiden tuotannon organisointi Keski-Suomen yhteistoimintamallista kertoi projektipäällikkö Harri Halttunen. Hankkeen nimi kokonaisuudessaan on Keski-Suomen yhteistoimintamalli: Sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalveluiden tuotannon organisointi. Hanke kestää Hanke selvittää sosiaalihuollon laajan väestöpohjan palveluita ja yhteistoimintamallia. Mukana selvityksessä ovat Päihdepalvelusäätiö, K-S vammaispalvelusäätiö, Tekevä.

2 2 (6) Hankkeen taustalla on Riikka Westmanin tekemä selvitys Sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotanto ja organisointi Keski-Suomessa. Hankkeessa selvitetään mm. seuraavia toimintoja: Sosiaalihuollon erityispalvelut Lastensuojelun kiertävä sosiaalityöntekijä Hannele Metsäranta Maakunnallinen sijaishuoltoyksikkö, isäntäkuntamallilla toimiva Maakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelu, K-S vammaispalvelusäätiö Päihdepalvelusäätiö; mm. Äänekosken kaupungin päihdeklinikan vastaava sosiaalityöntekijä on päihdepalvelusäätiön työntekijä. Selvitetään tuotannollista yhteistoimintaa. Luodaan uudenlainen sosiaalihuollon maakunnallinen ja seudullinen toimintamalli. Onko edellytyksiä/pohjaa? Mikä on järjestöjen rooli? Järjestöissä on tietoa ja halukkuutta tuottaa palveluita. Keski-Suomen kunnista, Kinnulaa lukuun ottamatta, kehitysvammahuollon johtoryhmän tehtävät siirretään sairaanhoitopiirille. Kinnula ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä kuinka kehitysvammahuollon johtoryhmän tehtävät hoidetaan. Muutoin vaihtoehdot poikkeavat yhteistoiminnan osalta. Kunnissa on pelkoa siitä, että perusteilla olisi uusi kuntayhtymä. Kunnat pelkäävät päätösvallan hukkuvan. Koetaan kuitenkin tarvetta yhteistoiminnan kehittämiselle. Tuotannon osalta esim. sijaishuoltopalvelu on toiminut. Osaamiskeskuksen merkitys korostuu pienten kuntien osalta. Kunnissa pidetään hyvänä, että KOSKE tarjoaa resursseja kehittämiseen, koska toimintatapana on aito mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluiden kehittämistarpeisiin. Tarvitaanko tukirakennetta joka kokoaa verkostoja, hankkeistaa asioita kuntien kanssa sekä tarjoaa paikan jossa käydä vuoropuhelua? Ajatuksena on uuden tyyppinen strateginen rooli. Pohdinta säätiörakenteesta on taustalla ja samantyyppistä rahoitusrakennetta on ajateltu. Mietitään kuitenkin liiketoimintalähtöisesti. Mikäli kootaan toimintoja, tulee haasteeksi järjestää ne taloudellisesti. Mitkä ovat säätiöiden strategiat ja miten ne voivat tukea toisiaan? Odotukset kunnissa ovat isoja ja niihin vastaaminen on haasteena. Ilman kuntia ei onnistuta. Hankkeessa on valtion osuuden lisäksi kuntarahoittajina Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Pylkönmäki. Vammaistyöryhmässä käytiin keskustelua hankkeen tavoitteista. Työryhmässä esitettiin huoli, miten päästään mukaan vaikuttamaan? Mikä on hintojen kehitys? Voiko palvelut olla mitä vaan? Tuotanto ja tukirakenteet; osaamista ei ole riittävästi kunnissa. Tarvitaan sitä osaamista, jota puuttuu kunnista. Toivottiin myös, että yksi taho antaisi vastauksia ja ettei tulisi päällekkäisiä rakenteita. Kehittämisyksiköt ovat aloittamassa toimintaa myös. Hanke voisi koordinoida ja toimia kokonaisvaltaisesti. Keski-Suomi on alueena sairaanhoitopiirin, osaamiskeskuksen osalta yhteistä aluetta. Kuka edustaa kuntia?

3 3 (6) Harri Halttunen totesi, että kunnat haluaa ostaa palveluita. Yksityisiä palvelutuottajia tulee yleensä samalle alueelle. Säätiöitä on Keski-Suomen alueella. Selvityksen alla on säätiöille yhteisen tukirakenteen järjestäminen. Kilpailuttaminen tuo mukanaan liiketoimintaajatuksen. Säätiö ei tavoittele samalla lailla voittoa kuin yksityiset. Mitä kannattaa tehdä yhdessä? Pohdittiin myös, mikä on Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoituneen vammaistyön kehittämisyksikön rooli? Mitkä ovat henkilökohtainen avustajakeskustoiminnan järjestämisen vaihtoehdot (Keski-Suomen vammaispalveluhanke selvittää)? Kehittämisyksikkö tukee lähipalveluiden järjestämistä kunnissa ja mm. palveluohjausmenetelmän käyttöönotossa. Oleellista on perustyön tukeminen. Haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden osalta ollaan kehittämässä mallia. Koulutuksen näkökulmasta on kehitetty ylempää korkeakoulututkintoa. Myös konsultaatiota ja ohjausta on kehitetty. Osaaminen on vietävä mahdollisimman lähelle asiakasta. Palveluohjaus osaltaan voisi eheyttää hajanaista palvelukokonaisuutta. Vaikeasti liikuntavammaisten näkökulmasta nousee palveluasuminen järjestäminen kotona. Henkilökohtainen avustajatoiminnan kehittäminen ja avustajien saatavuuden merkitys korostuu. Alueellisen apuvälineyksikön selvitystyö alkaa vuoden alusta. Tuetun työn osalta tarvitaan tietoa ja esitettiin yhteistyötarpeita. Ehdotettiin jatkettavaksi aiheesta puolenpäivän keskustelutilaisuudessa, jossa voitaisiin paneutua asiaan tarkemmin. Vuonna 2008 on tulossa myös hankkeesta laajempi työseminaari. 4. Esittelyssä Ville Vuosara Invalidiliitto ry:stä Tampereelta, kertoi internetpohjaisesta henkilökohtaisten avustajien välityspalvelusta ja esitteli demoversiota internetistä Toimiva versio on ollut käytössä Pirkanmaan alueella alkaen. Avustajaportti on luotu hankkeessa v , jossa yhteistyössä ovat olleet assistentti.info ja invalidiliitto ry. Kyseessä on usean käyttäjän verkkosovellus, saavutettava ja standardin mukainen. Ohjelmaan luodaan palveluprofiili palveluntarpeesta ja sitä hyödynnetään hakutoiminnoissa. Palvelu sisältää mm. seuraavia toimintoja: Vakinaisen henkilökohtaisen avustajan hakutoiminto Sijaisavustajan tai omaishoitajan sijaisen hakutoiminto. Henkilökohtaisen avustajan pikahaku tekstiviestillä. Esim. kun avustajan pitäisi tulla aamulla 8. Viiden vapaan avustajan hakutiedot saa matkapuhelimeen. Vapaita työpaikkoja, työnhaku ilmoitukset Työvuorojen suunnittelu

4 4 (6) Henkilökohtainen kalenteri Keskustelu foorumi Ilmoitusten ja uutisten julkaiseminen Opasmateriaalien julkaisu linkityksen avulla Edustustoiminto Avustaja voi käyttää työnantajan nimissä edustustoiminnolla. Näkyy jos avustaja käy itsekseen työnantajan tunnuksilla. Mahdollista on myös käyttäjien hallinnan hajautus paikallisille ylläpitäjille. Etuja työnantajalle vakinaisen avustajan löytäminen sijaisten saanti nopeasti tietoa palkanmaksusta tuntilista lomakepohjia Etuja työntekijälle Täydet työtunnit työpaikan löytyminen keikkatyö oman osaamisen markkinointi keskustelufoorumi Työnohjaus tai työyhteisö uupuu avustajilta. Tähän tarpeeseen on järjestetty keskustelu foorumi sivustolle. Hanke on järjestänyt myös koulutusta henkilökohtaisille avustajille ja heidän työantajilleen. Tällä hetkellä perustoiminnot ja prosessit on toteutettu. Perustava tarvemäärittely on tehty ja ensimmäinen käyttäjätestaus on tehty. Toinen käyttäjätestaus toteutettiin helmikuussa Palvelu on otettu käyttöön Pirkanmaalla Ohjelma alkaa siellä toimia maalis-huhtikuussa paremmin, kun asiakkaat ja avustajat ovat ottaneet sen todella käyttöön. Palvelu sisältää myös yrityshaun. Käyttäjäsopimus allekirjoitetaan henkilökohtaisen tapaamisen kautta. Työntekijä ei pysty selaamaan yhtä tarkasti työnantajan tietoja. Työnantaja pystyy selaamaan työntekijän tiedot. Työnantaja voi tulostaa työsuhteet ja antaa todistuksen. Työntekijä ei pysty hakemaan vastaavaa listausta. Viranomaiskäyttäjäprofiilin luominen on mahdollista. Tampereella vanhuspalvelut on halunnut selata vapaina olevia työntekijöitä ja käytössä on viranomaiskäyttäjäprofiili. Vammaistyöryhmässä pohdittiin, että voisiko palkanlaskennalle antaa oikeuksia? Voiko ohjelmaan kehittää myös työsopimus- ja palkanlaskentaosiota? saadaan päätös RAY:n jatkorahoitushakemukseen. Ei tiedetä meneekö tuote Invalidiliitto Oy:lle? Hinta ei ole tässä vaiheessa selvillä.

5 5 (6) 5. Menneitä tapahtumia järjestetyn kehitysvamma-alan työkokouksen palaute ja jatkosuunnitelmat Työkokousta pidettiin tarpeellisena ja aihealuetta ajankohtaisena. Palautteen perusteella seuraavan tapaamisen aihealueena voisi olla edunvalvonta. - Vammaisfoorumi tapahtuman palautetta Aihe oli vammaisten ihmisoikeudet ja työllistyminen. Vammaisfoorumi oli keskusteleva ja kommentoiva. 6. Kuulumiskierros ja keskinäistä ajatustenvaihtoa ajankohtaisista aiheista Esitettiin tarve järjestää ohjaajien työkokous esim. Asuntolan ja työtoimintojen henkilöstölle. Myös palveluohjaajien ja terveydenhuollon kuntoutusohjaajien työkokousta toivotaan. Kuntoutusohjaajien nimikkeiden muutos ja työnkuvat ovat muuttuneet. Sosiaaliohjaus terminä. Vammaistyön kehittämisyksikkö kokoaa vertaistukea mm. työryhmiä kokoamalla. Asumispalveluiden sisältöjen kehittämisestä käytiin keskustelua; Voisiko sitä tehdä Allikehitysvammahuollon laatuverkoston avulla? Sisältyykö kokonaisvaltainen kehittäminen Alliin? Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön yksiköt ovat olleet mukana Allissa. Allin nykyistä sisältöä selvitetään tarkemmin säätiön kautta. 7. Muut asiat Keskussairaalan lääkäri Reija Alen on kokoamassa työkokousta Kohderyhmänä ovat lääkärit, kuntoutusohjaajat, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijät. Työkokouksessa esitetään mm. kokemuksia erityisneuvoloiden toiminnasta ja Jämsän kehitysvammaneuvolasta. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta ja asioita Seuraava kokous järjestetään klo Keskustelua jatketaan Keski- Suomen yhteistoimintamallia selvittävän hankkeen projektipäällikkö Harri Halttusen kanssa. 9. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo Muistion laati Mirva Vesamäki Tiedoksi Osallistujat ja kokouskutsun saaneet