VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄN MÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) N MÄN KOKOUS Aika klo Paikka Kosken kokoustila 202, 2 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Haaki, Raili Koske X Heikkilä, Marja Koske Henttu, Tuula Erityisliikunta, X Hirsiaho, Aimo Länsi-Suomen lääninhallitus Hård-Janhonen, Anne-Mari Jyväskylän kaupungin vammaisneuvosto Kolomainen, Ulla Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, AVEK - hanke Koskimies, Helena Jyväskylän AMK X Kumpulainen, Riitta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Liimatainen, Marja Saarikka Luukkonen, Ilmi Hankasalmen kunta Ohvo, Eira Konneveden kunta Paananen, Veijo Jyväskylän kaupungin vammaisneuvosto X Parviainen, Seija Mustakallio, Armi Jämsän kaupunki Puurtinen, Pauliina HAVU -hanke X Renko, Tiina Salminen, Marjatta Saarinen, Marja-Leena, pj Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö X Troger, Belinda Etätulkki.fi -hanke, projektityöntekijä Vesimäki, Mirva HAVU -hanke X Viinikainen, Pirjo Jyväskylän aikuisopisto X Virtanen Ulla Jyväskylän aikuisopisto Yksjärvi, Leena, vara pj. Invalidiliitto oy KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marja-Leena Saarinen avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistion ( ) hyväksyminen Edellisen kokouksen muistioon korjattiin virheellisesti merkityt päivämäärät ja lisättiin maininta JAO:n tulevasta kehitysvammatyön erikoisammattitutkinnosta. Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät termi muutettiin: puhetta tukevat menetelmät. Näillä muutoksilla hyväksyttiin edellinen muistio ja se on myös tämän kokouksen muistion liitteenä.

2 2 (6) 3. ESITTÄYTYMINEN JA KUULUMISKIERROS Käytiin läpi esittäytymis- ja kuulumiskierros. Uutena jäsenenä toivotettiin työryhmään tervetulleeksi suunnittelija-ohjaaja Tuula Henttu Jyväskylän kaupungin erityisliikunnasta. Kehitysvamma-alan työntekijöiden työkokouksen kuulumiset Suolahtisalissa kokoontui maakunnallinen kehitysvamma-alan työntekijöiden työkokous, jossa oli osallistujaa. Päivässä keskusteltiin aktiivisesti sisällöllisistä asioista. Esillä olivat henkilökohtaisen avun lakimuutokset, henkilökohtaisen avun keskus sekä suunnitteilla oleva Kaste-ohjelman vammaispalveluhanke. Reija Alen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoi kehitysvammapoliklinikan toiminnasta ja sai osallistujilta käytännöllisiä kommentteja eteenpäin vietäväksi. Pohdittiin mm. kehitysvammaisten sekä myös lapsiasiakkaiden asemasta uuden henkilökohtaisen avun laissa. Kehittämistoimintaan toiveeksi esitettiin, että hankkeiden organisointi ja toiminta tapahtuisi lähellä arkityötä. Iltapäivän ryhmätöissä käytiin läpi mm. työsuojelun ja työturvallisuuden asioita ja keskusteltiin paljon mm. aggressiivisten asiakkaiden kohtaamisesta. Asiasta oli alustamassa lakimies JHL:stä. Jaossa oli myös JHL:n opas kehitysvammahuollon työntekijöille. Kulttuuriantia päivään toi Jukka Virtanen. Kokemuksia lakiuudistuksesta Myös vammaisneuvoston sihteerin työssä näkyy lakiuudistuksen pulmat. Valitusten tekemiseen on pyydetty apua. Vaikka palveluita on toki myös hyvin myönnetty. Pulmana on mm. se, kuka katsotaan uuden lain mukaisesti vaikeavammaiseksi ja mitä on välttämätön apu. Huolenpidon, hoivan ja avustamisen rajanveto on myös pulmallista. Palveluasumista haettaessa vanhan lain mukaan on myös ilmennyt ongelmia. Kehitysvammaisten osalta ongelmia on ilmennyt mm. maksujen määräytymisessä kehitysvammapalvelujen asiakasmaksuissa. Vuokrasopimusten tekemisessä kehitysvammaisten osalta on myös aukkoja. Henkilökohtaisen avun keskuksen kuulumisia. Työntekijät ovat nyt kouluttautuneet lakiasioissa ja työssä vastaan tulee kuntien ohjeistusten laittomuuksia. Havun työntekijät pyrkivät toimimaan neutraalisti eivätkä ole kenenkään puolella, mutta käyvät keskusteluja lain vastaisista ohjeistuksista. Uusi laki ei ole kaikilla sosiaalityöntekijöilläkään vielä hallinnassa. Erityisesti palvelusuunnitelmien teossa on vaikeuksia. Vaikkakin keskustelussa todettiin myös että paljon hyvää yhteistyötä tehdään virkamiesten ja vammaisten omaisten kesken hyvässä yhteisymmärryksessä. Yksilöllisyys on avainasemassa. Jamk:lta on Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden taholta tilattu opinnäytetyönä opas Jyväskylän kaupungin kehitysvammaisille asiakkaille. Aikuisopiskelija aloittaa tekemään ko. opinnäytetyötä. Sosionomikoulutus on kiinnostunut myös työ- ja päivätoimintojen kehittämisestä esim. oppimiklinikka-tyyppisesti tai kummitoimintana. Palveluohjausta kehitetään kumppanina Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

3 3 (6) 4. AJANKOHTAISKATSAUS Liikuntapalveluiden kuulumisia Liikuntapalveluissa ollaan Jyväskylässä tekemässä koko kaupungin vammaisten liikuntastrategiaa. Strategiatyöryhmä analysoi parhaillaan nykytilannetta. Ryhmiä on tavoitteena saada myös muualle, kuin kaupungin keskustaan. Eri ikäisten kohdalla mietitään toimintoja erikseen. Arkiliikuntaa ja luonnollista liikkumista nostetaan myös esille mm. kehittämällä vammaisten liikuntakorttia. Erityisliikunnan sisällä vammaisten liikunta on haasteellinen osio. Kehitysvammaiset ovat erityispalveluiden käyttäjänä vankka joukko. Jyväskylässä on kehitetty ansiokkaasti avustajatoimintaa eri oppilaitosten kanssa opiskelijayhteistyönä. Kaste ohjelman vammaispalveluhanke Uutta vammaisalan KASTE hanketta (Vammaispalvelujen parhaat palvelurakenteet ja prosessit) valmistelee Krista Brand. Hän oli edellisessä kokouksessa kertomassa hankkeen valmistelun tilanteesta ja keskustelemassa Kosken vammaistyöryhmän kanssa. Keski- Suomen alueen tavoitteita on tämän jälkeen jatkotyöstetty ja niiden pohjalta käydään keskustelua. Muistion liitteenä esitys suunnitellun hankkeen Keski-Suomen alueen tavoitteista. Keskustelua Muistutettiin siitä, että kehittämistyössä ei keskityttäisi vain kehitysvammaisten tarpeisiin. Palveluohjauksen kehittämisessä on keskeistä hyödyntää laajoja asiantuntijaverkostoja. Laadukas toiminta mahdollistuisi käytännössä henkilökohtaisen budjetoinnin avulla. Henkilökohtaisen avustajan toimintaa kehitettäessä olisi hyvä tarkemmin tutustua Ruotsin malliin. Ruotsissa vammaiset henkilöt organisoivat järjestelmää pitkälti omaehtoisesti. Toiminta on huomattavasti laajempaa ja laaja-alaisempaa kuin meillä. Jamk on mukana valtakunnallisessa perhepalvelukeskus-hankkeessa. Yliopiston kanssa yhteistyössä on ideoitu perhetyön keskusta, jossa olisi tutkimusta, kehittämistä ja palveluiden tuottamista. Yhteistä hanketta vetää Anna Rönkä. Tässä tulisi tarjolle laaja, kaikkia lapsia ja lapsiperheitä koskeva toiminta-alusta, jossa olisi mahdollista huomioida myös erityistarpeita, inkluusioajattelun lähtökohdista. Taide ja kulttuurialan yhteistyötä tulisi kehittää. Taide esim. kädentaidot voisi työllistää huomattavasti nykyistä enemmän vammaisia henkilöitä. Taidekeskus Keski- Suomeen olisi hieno tavoite! Hämeenlinnan toimintamallista voisi ottaa oppia. Keskusteltiin esim. avustajien laajasta kirjosta; monesti taidealan harrastaja tai ammattilainen voisi olla hyvä ja inspiroiva avustaja. Ammattitutkinto ja ammattilaisen rooli ei ole välttämätön tae hyvästä toiminnasta.

4 4 (6) 5. Kosken vammaistyöryhmän toiminnan arviointi ja suunnittelu Raili Haaki kertoi Kosken hallituksen käsittelyyn (16.12.) menossa olevan ensi vuoden toimintasuunnitelmaluonnoksen sisällöstä. Vammaistyön osalta siihen on kirjattu seuraavaa: Kosken vammaistyön työryhmä jatkaa toimintaansa edelleen. Työryhmä on luonteeltaan avoin tiedonvälitys- ja keskustelufoorumi, joka pyrkii osallistamaan jäseniään yhteisiin uusia ideoita jalostaviin pohdintoihin. Työryhmällä on koordinoiva rooli ja se seuraa aktiivisesti maakunnassa toteutettavia alan kehittämishankkeita sekä toimii eri vammaispalvelusektoreiden ammattilaisten työkokousten koollekutsujana. Kehitysvamma-alan ja vammaispalvelulain mukaisia päätöksiä tekevien työntekijöiden työkokousten suunnittelussa ja järjestämisessä ovat aktiivisessa roolissa kuntien ammattilaiset. Kosken roolina on mahdollistaa ja varmistaa ammattilaisten keskinäisen työkokouskäytännön jatkuminen. Kuntoutusohjaajien keskinäinen työkokouskäytäntö on toiminut hyvin itsenäisesti. Myös tätä toimintaa Koske voi tukea, mikäli tarpeen. Kosken vammaispalvelutyöryhmä tekee yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan vammaisfoorum tapahtuman järjestämiseen. Mikäli Keski-Suomeen vammaistyön Kaste-hanke, tulee se toimimaan Kosken työyhteisössä. Hanke on osa valtakunnallista Vammais Kastetta. Vammaistyön alueelle on haettu myös toista hanketta yhteistyössä Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa. Se keskittyy vammaisten lasten lastensuojeluosaamisen parantamiseen. Hankkeessa ovat mukana myös Perhehoitoliitto ja Keski-Suomen maakunnallinen sijaishuoltoyksikkö Keskustelua Kosken vammaispalvelutyöryhmä on toiminut koko Kosken historian ajan. Työryhmä on elänyt hieman hiljaiseloa, kun hankekehittäminen on ollut aktiivista. Maakunnallinen foorumi nähdään kuitenkin tärkeänä eri tahoja yhdistävänä ryhmänä. Työryhmässä ja Kosken toiminnan kautta saadaan ideat ja asiat helposti maakunnalliseen levitykseen. Kaupungin vammaisneuvoton aikoinaan aloittaman vammaisfoorumin järjestäminen on ollut osa Kosken toimintaa useana vuonna. Vammaispoliittinen ohjelma voisi olla vuonna 2010 järjestettävän vammaisfoorumin sisältönä. Valtakunnallinen runko vammaispoliittiseksi ohjelmaksi on tekeillä ja valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Keski-Suomen vammaisfoorumin sopiva ajankohta saattaisi olla ensi syksynä. Hyvä miettiä myös olisiko ensi vuonna aiheellista järjestää tilaisuutta lakiuudistuksiin liittyen.

5 5 (6) 6 Muut asiat Tiedotettiin: Suomen YK-liiton julkaisema pieni kirjanen, Yk:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta Ke klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Raili Haaki