ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ KESKI-SUOMEN JA POHJANMAAN MAAKUNTIEN VERKOSTOITUNUT VAMMAIS- TYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKE OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika klo Paikka Eskoon palvelukeskus,, päärakennus, hallituksen kokoushuone Osallistujat Tero Oinonen, kehittämisjohtaja, Eskoo Ulla Yli- Hynnilä, kehittämissuunnittelija, Eskoo Armi Mustakallio, kehittämissuunnittelija, Eskoo/Jyväskylä Tuula Mulju, kehittämissuunnitelija,sonet BOTNIA Kirsi Hakala,sosiaalityöntekijä, Seinäjoki Mona Blomqvist, johtava sosiaalityöntekijä, Pietarsaari Aila Peräjoki, aluejärjestösihteeri, Invalidiliitto Päivi Häggblom, psykologi, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Tuula Salo, suunnittelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seija Parviainen, vammaispalvelujen johtaja, Jyväskylän kaupunki Kaija Rissanen, sosiaalipalvelujen johtaja, Jyväskylän maalaiskunta Leila Rutanen, vs. vammaispalvelujohtaja, Jämsä Poissa: Nadja Suomela, vammaispalvelun johtaja, Vaasa Sirpa Lammi, palvelukodin johtaja, KVPS Tukena Oy 1 Kokouksen avaus Tero Oinonen avasi kokouksen ja toivotti ohjausryhmän jäsenet tervetulleiksi ensimmäiseen kokoukseen. Käytiin läpi esittäytymiskierros. 2 Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Puheenjohtajaksi ja sihteeriksi on syytä valita henkilöt, jotka toimivat päivittäin kehittämisyksikkö-hankkeen parissa. Esitys: Puheenjohtajaksi valitaan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kehittämisjohtaja Tero Oinonen ja sihteeriksi kehittämissuunnittelija Ulla Yli- Hynnilä ja Armi Mustakallio. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 3 Ohjausryhmän kokoonpano

2 Ohjausryhmän kokoonpanoon on pyritty keräämään vammaispalveluosaamista ja edustusta rahoittajilta ja eri alueilta. Keskustelussa todettiin, että Kårkullan ky:n ja Jyväskylän yliopiston edustajat ovat vielä avoinna. Leila Rutasen varajäseneksi esitettiin Jyväskylän vammaisneuvoston pj. Anne-Mari Hård-Jantusta. Esitys: Ohjausryhmä merkitsee ohjausryhmän kokoonpanon tiedokseen. Päätös: Todettiin ohjausryhmän jäsenet. Kårkullaa ja Jyväskylän yliopistoa pyydetään nimeämään jäsenet ohjausryhmään. Tiedustellaan Anne-Mari Hård- Jantusta varajäseneksi. Varajäsenille tullaan tiedottamaan ohjausryhmässä käsiteltävistä asioista lähettämällä esityslista tiedoksi, jolloin heillä on mahdollisuus kommentoida asioita. 4 Hankkeen toimintasuunnitelma Hankesuunnitelmaan on aloitusvaiheelle 5/ /2007 kirjattu seuraavat toimenpiteet: - ohjausryhmän perustaminen ja hankkeen hallinnointi alkaa - hankkeeseen rekrytoidaan työntekijät ja toimintasuunnitelma tarkennetaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden keskeisten kumppanien kanssa - palveluohjauksen toimintamallien käynnistäminen - haastavaan käyttäytymiseen liittyvän kokonaisuuden ja jalkautuvan mallin suunnittelu - varhaiskuntoutuksen mallin kehittäminen alkaa - kuljetus-, tulkki- ja henkilökohtaisen avun kehittämisen yhteistyö, työnjako ja vertaistuki käynnistetään - kartoitetaan kuntien tarve kiertävästä erityislastentarhanopettajasta - perustetaan tarvittavat asiantuntijatyöryhmät - asumisyksiköiden kehittäminen jatkuu ja kartoitetaan uudet mukaan tulevat asumisyksiköt - perustetaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä keskeisten kumppaneiden kanssa - suunnitellaan seuranta ja laaditaan arviointisuunnitelma - laaditaan tiedottamissuunnitelma ja tiedotetaan toiminnasta - ennakoivan tiedonkeruun suunnittelu Keskusteltiin laajasti alkuvaiheen toimenpiteistä: Esitettiin toivomus tiedon vaihtamisesta maakuntien kesken, jolloin ohjausryhmän jäsenillä olisi kokonaiskuva vammaishuollon käytännöistä ja tilanteesta hankkeen maakunnissa. Tämän perustella on paremmin edellytyksiä pohtia hankkeen toimenpiteitä. Mahdollisiksi tiedonvälityskeinoiksi mietittiin swotanalyysia tai seminaaria. Todettiin, että kartoituksia on jo tehty, mm. Keski- Suomen hankkeiden kautta ja Pohjanmaan maakuntien tilanteesta Etelä- Pohjanmaan liiton julkaisu B:29, Vammais- ja kehitysvammapalvelut Pohjalaismaakunnissa. Sovittiin, että tässä vaiheessa tietoa jaetaan välittämällä nämä materiaalit ohjausryhmän käyttöön tämän pöytäkirjan liitteenä. Jatkossa ohjausryhmän alussa käydään maakunnittain läpi, mitä vammaistyön alalla on tehty, piirteet, toimijat ja haasteet.

3 Palveluohjaus Seamk ja Jamk järjestävät vuonna täydennyskoulutuksen Palveluohjaus vammaistyössä. Hanke voisi osallistua koulutukseen siten, että hanke rahoittaisi esim. 2 henkilön opiskelijamaksun/maakunta ja vastavuoroisesti opiskelijat toimisivat maakunnissaan palveluohjauksen asiantuntijoina ja yhteyshenkilöinä. Kysely kiertävästä erityislastentarhanopettajasta Kunnille lähetetään kysely, alustava lomake on jo laadittu. Keski-Suomen osalta tehdään yhteistyötä VARKE -hankkeen kanssa. Asumispalvelut Keski-Pohjanmaalla on jo tehty asumispalveluista kartoitusta. Keski-Suomessa on ilmaistu tarve kehittää asumispalveluja. Hankkeen toivotaan tekevän kartoitusta asumispalvelurekisterin saamiseksi sekä yhteisten kriteerien löytämiseksi asumispalvelujen laadun mittareiksi. Tavoitteena mm. yhteismitallisuus, profiloituminen, tulevaisuuden tarpeitten selvittäminen, väärien sijoitusten ehkäiseminen. Hyödynnetään jo olemassa olevia kriteeristöjä, esim. valtionhallinnossa tehty asumispalvelujen kriteeristö. Henkilöstön motivoitumisen nähtiin liittyvän profiloitumiseen. Tärkeää on myös ajantasainen tieto mm. erityishuoltopiirien tulevaisuudesta, millaisia suuntauksia on menossa asumispalveluissa. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää tietää minkä lainsäädännön pohjalta asumispalvelut järjestetään. Kartoituksessa on huomioitava kaikki vammaisryhmät, myös mielenterveyskuntoutujat. Asumispalvelut kehitysvammahuollossa tässä hetkellä: Keski-Pohjanmaa: 10 laitoshoitopaikkaa, kuntien omia asumispalveluyksiköitä Keski-Suomi: n. 20 laitoshoitopaikkaa entisellä Suojarinteellä, Vammaispalvelusäätiö ylläpitää (kela määritteli osan yksiköistä laitoshoidoksi), lisäksi avohuollon asumispalveluyksiköitä Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: 145 laitoshoitopaikkaa (pitkäaikaisia n. 130) Eskoossa, avohuollon asumispalveluyksiköitä Eskoon, kuntien, yksityisten ylläpitämänä Kårkullan laitoshoito Paraisilla ruotsinkielisille Seuranta ja arviointisuunnitelma Ehdotettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Tuula Mulju kertoi Bikva-arvioinnin perusteista. Hänellä on käytännön kokemusta menetelmän käytöstä. Ennakoiva tiedonkeruu Tuula Mulju kertoi, että SONetBotniassa valmistumassa opas tähän. Esitys: Hankkeelle laaditaan toimintasuunnitelma joka toimii myös raportoinnin pohjana. Päätös: Merkitään tiedoksi ohjausryhmässä käyty keskustelu. Hankkeelle laaditaan toimintasuunnitelma.

4 5 Kuntien kanssa tehtävä yhteistyösopimus Lääninhallitus edellyttää yhteistyösopimuksen tekemistä hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Annettiin ohjausryhmälle tiedoksi luonnos sopimuksesta. Esitys: Hyväksytään malli yhteistyösopimuksesta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Lisätään euromäärä Keski-Suomen kuntien kohtaan. 6 Asiantuntijaryhmien perustaminen Asiantuntijaryhmät tukevat hankkeen käytännön toteutusta osallistumalla aktiivisesti kehittämistyöhön. Asiantuntijaryhmiä perustetaan teemoittain, mahdollisia teemoja ovat: haastava käyttäytyminen, varhaiskuntoutus, palveluohjaus, asumispalvelut, kuljetus- tulkki- ja henkilökohtainen avustaja palvelut, tieto- ja viestintäteknologia, koulutus ja tutkimus. Esitys: Ohjausryhmä päättää perustaa seuraavat kolme asiantuntijaryhmää tässä vaiheessa: 1. Koulutuksen- ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä, vastuuhenkilönä Tero Oinonen - tehtävänä käynnistää kehittämisyksikköön opinnäytetyöpankki, jota voivat hyödyntää kaikki neljän maakunnan oppilaitokset ja koota yhteen tutkimushankkeen hakemiseen tarvittava joukko 2. Haastavan käyttäytymisen asiantuntijaryhmä, vastuuhenkilönä Ulla Yli- Hynnilä - tehtävänä selkiinnyttää haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelumallia 3. Varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmä, vastuuhenkilönä Armi Mustakallio - tehtävänä selkiinnyttää varhaiskuntoutuksen polkua mallintamisen avulla Vastuuhenkilö huolehtii, että asiantuntijaryhmän työskentelyn tavoitteet ovat hankkeen mukaisia. Perustetaan yksi asiantuntijaryhmä/teema. Varhaiskuntouksen asiantuntijatyöryhmään Tuula Salo esitti Eija Saarimaata Seamk:sta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 7 Opinnäytetöiden aiheet Koulutuksen- ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä kerää opinnäytetöiden aiheita, joita tullaan tarjoamaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ohjausryhmän jäsenet voivat esittää aiheita ja samalla tarjoutua ohjaajaksi. Esitys: Ohjausryhmä päättää esittää seuraavia opinnäytetöiden teemoja ja aiheita ja niiden ohjaajia. Esitettyjä aiheita: Terveyspoliittinen ohjelma 2015, Terveyttä edistävän liikunnan merkitys, miten toteutuu vaikeavammaisten ihmisten osalta. Aila Peräjoki voi antaa lisätietoja. Vaikeasti vammaisten kuljetuspalvelujen käyttö, kartoitus esteistä.

5 Vapaa-ajan toimintojen aloittaminen opiskelijatyönä. Palvelusuunnitelmien toimivuus asiakasnäkökulmasta. Todettiin, että opinnäytetöiden aiheiden keräämiselle luotava systeemi, kunhan kehittämisyksikkö tulee tutuksi. Harjoittelijoita/opiskelijoita on mahdollista ottaa esim. asiantuntijaryhmien työskentelyn avuksi. Aila Peräjoki kertoi,että Paavon käytön toimivuudesta on tulossa opinnäytetyö. Päätös: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu ja esitetyt opinnäytetöiden aiheet. 8 Henkilökohtainen avustaja järjestelmien tilanne Henkilökohtainen avustajakeskus-hanke Vaasan seudulla ( Vaasa, Mustasaari, Maalahti) Hanke on aloittamassa ja keskittyy avustajien rekrytointiin, koulutukseen, välittämisen sujuvuuteen ja yhteisiin kriteereihin kuntien välillä. Pohjanmaan kuntien vammaispalvelun sosiaalityöntekijät voivat kaikki osallistua viimemainittuun osioon. Avustajakeskuksesta tulee kaksikielinen. Projektityöntekijä maarit.pehkonen@vaasa.fi Keskusteltiin käytännöistä VPL:n mukaisissa avustaja-asioissa: Seinäjoki Hakemukset vammaispalvelun sos.työntekijälle, joka tekee päätöksen. Vammainen henkilö etsii avustajan työvoimatoimiston kautta, tekevät keskenään työsopimuksen, jossa sopivat mm. työajat. Tilitoimisto käytössä, muuttaa työtunnit kustannuksiksi, jotka sos.työntekijä laittaa maksuun työnantajan tilille. Palvelusuunnitelma laaditaan hakemisvaiheessa. Systeemi on todettu hyväksi. Suurin ongelma on avustajien vaihtuvuus ja saaminen. Seinäjoki suhtautuu erittäin myönteisesti avustaja-keskukseen. Avustajia tällä hetkellä 58 ja asiakkaita 46. Jyväskylän mlk Avustajahakemus vireille kuten yllä. Tuntien määrästä syntyy usein keskustelua, yhtenäisen ohjeen saaminen tähän olisi hyvä. Palkkatoimisto maksaa palkan työnantajalle. Jyväskylä Vammaispalvelutoimisto laskee palkat ja hoitaa työnantajan tilille eriteltynä. Työnantajien ohjaus ja neuvonta asia, jota eniten pohdittu. Avustajien saanti myös ongelma. Avustajakeskusasiassa pohdittavaksi tulee, halutaanko maksaa ulkopuolisille kokonaisuuden hoitamisesta. Asiakkaita 63, avustajia 150. Jämsä Palvelutarpeen arvioinnissa Paavo käytössä ja asumiskokeilujaksoja uusille, hiljattain vammautuneille. Palkkatoimisto laske tunnit ja maksaa palkat. Kaupungin työntekijät osittain myös tekevät tunteja avustettaville. Vaikea saada avustajaa pienille tuntimäärille, mutta myös kokopäiväisiä. Pietarsaari Käytössä tukihenkilöitä ja avustajia. Hakuprosessi kuten muuallakin, sosiaalityöntekijä auttaa avustajien etsimisessä, kanslisti hoitaa palkanmaksun. Keskusteluissa esillä palkkakysymykset, myös vaikeuksia löytää avustajia. Asiakkaita 15 tällä hetkellä.

6 Keski-Suomessa kartoitettu avustaja-asiaa Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittämishankkeessa. Työstetty yhtenäistä toiminta-ohjetta ja pohdittu avustajakeskusasiaa. Ko. hanke jatkaa asian parissa. Tuula Mulju kertoi, että Keski-Pohjanmaalla on meneillään selvitys avustajakeskusasiassa, mahdollisesti yhdessä maakuntaliiton kanssa, tästä ei tarkempaa tietoa. Avustajakeskus-asiassa jää pohdittavaksi, olisiko mahdollista ajatella koko alueelle yhteistä, onko alue liian suuri, onko perusteita, kuka olisi järjestäjätaho? Olennaista on kuulla asiassa myös asiakkaita, joiden työnantajuuteen avustajakeskusjärjestelmä toisi muutoksen. Asiakkaan näkökulmasta on myös merkitystä sillä, puhutaanko VPL:n mukaisista avustajista vai muusta henkilökohtaisesta avusta. Esitys: Merkitään henkilökohtaisen avustajan järjestämistilanne tiedoksi. Päätös: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu. 9 Tulkkipalvelujen tilanne Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä on 5 palkattua puhetulkkia ja 2 sopimuspohjaista viittomatulkkia Keski-Suomessa ei keskitettyä järjestämistä puhetulkeille, ei ole myöskään tehty montakaan päätöstä. Viittomakielen tulkkivälitus on Jyväskylässsä. Keski-Pohjanmaalla kehityspkl tehnyt muutama vuosi sitten kyselyn puhetulkkien tarpeesta. Kunnat tuolloin ilmaisseet, ettei ole tarvetta. Valtakunnallisessa etätulkkaushankkeessa on mukana ainakin Keski-Suomi, Eskoo ja Vaasan tulkkikeskus. Esitys: Merkitään tulkkipalvelutilanne tiedoksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 10 Kuljetuspalvelujen tilanne Seinäjoki Toiminut 8 vuotta matkojen yhdistelykeskus. Matkojen tilaus yhdestä puhelinnumerosta 24 t/vrk, asiakkaalla omavastuuosuus, sosiaalityöntekijä tekee asiakasprofiilin keskukselle. Käytössä matalalattiabusseja, 5 invataksiyrittäjää ja kaikki taksit. 660 asiakasta. Jyväskylä mlk Päätöksen jälkeen asiakas tilaa matkan aluetaksista, käytössä kortti maksamiseen. Jyväskylä Aluetaksit käytössä, myös koulukyyditykset mukana, kortti käytössä. Pietarsaari, Palvelulinja, 3 matalalattiabussia, joissa avustaja mukana, tavallisia ja invatakseja tarpeen mukaan lisäksi, n. 300 asiakasta. Esitys: Merkitään kuljetuspalvelujen järjestämistilanne tiedoksi.

7 Päätös: Merkitään tiedoksi käyty keskustelu. 11 Tiedotussuunnitelma Maakuntalehtiin on lähtenyt tiedote hankkeesta. Nettisivut tulevat olemaan tärkeä tiedotuskanava. Nettisivut ovat valmisteluvaiheessa. Samoin tiedotussuunnitelman laatiminen on suunnitteluvaiheessa. Tarkoituksena on käyttää asiantuntijaa apuna suunnitelman laatimisessa. Todettiin, että tietoa hankkeesta on saatava myös asiakkaitten käyttöön, pohdittiin vuorovaikutteisia nettisivuja. Sosiaaliportissa on vammaistyön hankkeitten työntekijöiden keskustelupalsta. Esitys: Käsitellään tiedotussuunnitelmaa seuraavassa kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Merkitään tiedoksi käyty keskustelu. 12 Muut esille tulevat asiat Ei muita asioita. 13 Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään klo 12 Jyväskylässä. Osoite Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE, Matarankatu 4, neuvotteluhuone 2, 2. krs 14 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo