Vammaispalveluhanke Lapin osahanke Sari Mehtälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaispalveluhanke Lapin osahanke Sari Mehtälä"

Transkriptio

1 KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Vammaispalveluhanke Lapin osahanke Sari Mehtälä 2013 M Y L L Ä R I N T I E 3 5, R O V A N I E M I

2 Sisältö Sisältö... 1 Tiivistelmä Lappi osana vammaispalveluhanketta Lapin osahankkeen teemat ja tavoitteet Palvelurakenteiden kehittäminen Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelut Kriisi ja kuntoutuksen toimintamallin uudistaminen Yksilöllisen asumisen kehittäminen Asumispalvelujen kehittämis- ja toimintastrategia Uudet toimintamallit Osaamisen kehittäminen Yhdessä eteenpäin Arviointi Liitteet

3 2 Tiivistelmä 1. Lappi osana vammaispalveluhanketta Kolpeneen palvelukeskus on ollut mukana valtakunnallisessa vammaispalvelujen kehittämishankkeessa. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma eli KASTE- hanke. Hanketta hallinnoi ETEVA kuntayhtymä. Vammaispalveluhankkeen ensimmäinen vaihe (Vammaispalveluhanke 1) toteutui Käytännössä hanke aloitti vasta rahoituksen varmistuttua Sen päätavoitteena oli lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Kasteen yleisenä tavoitteena on edelleen parantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä vähentää alueellisia eroja. Hankkeen toinen vaihe (Vammaispalveluhanke 2) jatkoi ensimmäisen hankkeen kehittämistyötä keskittyen tulosten ja hyvien käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen. Kolpeneen palvelukeskuksen hallinnoiman osahankkeen, Lapin osahankkeen alueena on koko kuntayhtymän alue eli Lappi. Lapissa on 21 kuntaa ja asukkaita vajaa Lappi on laaja, suhteellisen harvaan asuttu alue. Välimatkat ovat pitkiä. Palvelujen ja erityisesti vammaispalvelujen näkökulmasta haasteena on harva-asutus ja sen johdosta palvelujen keskittyminen kasvukeskuksiin. Kuva 1 Lapin osahankkeen alue Vammaispalveluhankkeiden teemat Vammaispalveluhanke Vammaispalveluhanke Hankkeen kehittämisteemat: Hankkeen kehittämisteemat: Vammaispalvelujen rakenteiden Hyvinvointia, osallisuutta ja uudistaminen Palveluohjaus ja suunnittelu Yksilöllinen asuminen Henkilökohtainen apu Vammaisalan osaamisen vahvistaminen terveyttä edistävä palvelurakenne ja Osaaminen uusissa rakenteissa ja palveluissa

4 3 Vammaispalveluhankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehittämistyön vastuunottoon osallistui 8 erityishuoltopiiriä ja Keski-Suomen osaamiskeskus. Erityishuoltopiirit olivat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kårkulla samkommun, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä. Toinen vaihe toteutui lähes samalla kokoonpanolla, kuitenkin niin, että Keski-Suomen osaamiskeskus jäi pois. Erityishuoltopiirien lisäksi itse kehittämistyössä on ollut mukana alueiden kuntia, työntekijöitä, opiskelijoita, vammaisalan järjestöjä ja yhdistyksiä, vammaisneuvostoja sekä kansalaisia. Valtakunnallisesti tarkasteltuna hankkeen taustalla on laajapohjainen valmistelutyö. Sen ohjaavina lähtökohtina ovat olleet hankepohjan laajentaminen aiemmasta kehittämistyöstä, kuntanäkökulman vahvistaminen, eri alueiden paikallisten kehittämistarpeiden huomioiminen sekä aiemman kehitystyössä syntyneen osaamisen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Tarkoituksena on ollut alueellisen palvelun ja kehittämistoiminnan tukeminen valtakunnallisella näkökulmalla ja voimavarojen kokoamisella; hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviäminen, osaamisresurssien laajentuva hyödyntäminen ja määrällisesti pienten, mutta vaativien asiakkaiden tarpeiden huomiointi. Kuva 2 Vammaispalveluhankkeen alue Valtakunnalliseen hankkeeseen osallistuminen Lapissa on ollut jatkoa vahvaan aikaisempaan kehittämistyöhön. Aikaisempia kehittämishankkeita vammaispalvelujen alueella ovat olleet mm. KOTA-kommunikaatiokeskuksen kehittämishanke, TILHI-erityislasten ja nuorten tilapäishoidon kehittämishanke, VASKI-vammaispalvelujen kehittämishanke. Aikaisemmat mainitut hankkeet ovat toteutuneet vuosina Osahankkeen näkökulmasta kehittämistyöhön osallistuminen on liittynyt vammaispalvelujen toteuttamisessa ilmenneisiin kehittämistarpeisiin. Muuttuva kunta- ja palvelurakenne sekä uudistunut vammaispalvelulainsäädäntö ovat osaltansa tuoneet haasteita. Vammaispoliittiset linjaukset, palvelujen kehittämistarpeita koskevat selvitykset; vammaispoliittinen ohjelma ja esimerkiksi kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämistarpeet ovat olleet perustana osallistumiseen valtakunnalliseen kehittämistyöhön alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Lapin osahankkeen tavoitteena ja mahdollisuutena on ollut aiemmin toteutettujen hankkeiden myötä käynnistyneen kehittämistyön edelleen vakiinnuttaminen ja toisaalta niiden myötä syntyneiden käytäntöjen tarjoaminen edelleen laajempaan käyttöön. Oman kehitystyön ohella lisän tuovat muualla luotujen käytäntöjen hyödyntäminen ja soveltaminen Lapissa. Kehittämistyö toteutetaan viidessä eri kehittämisteemassa, joista jokainen alueellinen osahanke on valinnut omat kehitettävät teemat.

5 4 Vammaispalveluhankkeen kehittämistyö organisoitui valtakunnan tasolla kehittämistiimeiksi. Ensimmäisen vaiheen kehittämistiimit jatkoivat osittain toisessa vaiheessa, joskin joitain tarkennuksia ja muutoksia lukuun ottamatta. Kehittämistiimit ovat vetäjiensä avulla vieneet asioita eteenpäin valtakunnan tasolla. Ensimmäisessä vaiheessa tiimejä olivat mm. palvelurakenteiden kehittämistiimi, asumisen tiimi, palveluohjaksen ja osaamisen tiimi. Toisessa vaiheessa tiimejä ovat olleet jalkautuvien palvelujen tiimi (entinen palvelurakenne), palveluohjauksen tiimi, asumisen tiimi, hankintatiimi ja yhteiskehittämisen tiimi. Tiimeissä on ollut tiimivetäjä ja ydinjoukko. Tiimityöskentelyyn on kaikilla ollut mahdollisuus osallistua. Yhteiskehittämisen tiimi on ollut kaikille osahankkeille yhteinen kehittämistiimi. Tiimit ovat tuottaneet materiaali tai muuta aineistoa. Osaamisesta ja palveluohjauksesta on power point esitykset, palvelurakennetiimi toteutti valtakunnallisen kyselyn sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille mm. osaamiseen ja tulevaisuuden työhön liittyen. Asumisen tiimi puolestaan tuotti ensimmäisessä vaiheessa asumisen tarinat kirjasen. Se sisältää asumisen ja elämisen tarinoita ympäri Suomen erilaisten ihmisten kokemana. Toisessa vaiheessa eri tiimit ovat valmistelleet materiaali eteenpäin tai tuottaneet uutta. Eri tiimit vastasivat myös yhteiseen julkaisuun tehdyistä tarinoista ja materiaalista. Tiimityö menetelmä koettiin hyväksi yhteistyön ja valtakunnallisen kehittämisen tavaksi.

6 5 Vammaispalvelujen rakenteiden uudistaminen Vammaispalveluissa on toimivat palveluprosessit ja saumattomat palveluketjut. Perus- ja erityispalvelujen välinen työn- ja vastuunjako on selkeä ja että vammainen henkilö saa tarvitsemansa palvelut lähipalveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä kehitetään kehitysvammapsykiatrian yksikkö. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen ajanmukainen erikoissairaanhoito on turvattu vammaisille henkilöille. Palveluohjaus ja suunnittelu Palvelujen vaikuttavuus on parantunut toimivan palvelutarpeen arvioinnin seurauksena. Palveluohjauksellinen työote on yleistynyt ja palvelujen koordinointi on selkeytynyt. Vammainen henkilö palvelun käyttäjänä tulee kuulluksi ja palvelut vastaavat hänen tarpeitaan. Yksilöllinen asuminen Uusia ratkaisuja yksilölliseen asumiseen Alueellinen asumispalvelujen rakenne on selkiytynyt Laitoshoito vähenee ja asumispalvelut lisääntyvät Alueella suunnitellaan ja toteutetaan asumispalveluja, joissa huomioidaan vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet Yksilökeskeinen suunnittelu on lisääntynyt ja on siirrytty aktiiviseen tukeen Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun kehittämistyöllä pyritään siihen, että vammaisten henkilöiden osallisuus lisääntyy ja että henkilökohtaisten avustajien saaminen helpottuu. Henkilökohtaista apua kehitetään Kainuussa ja Kårkullassa Osaaminen Osaaminen peruspalveluissa on turvattu. Erityiskysymyksissä työntekijöiden konsultaatio on järjestetty. Osaamisen siirtäminen on turvattu Osaaminen on kehittämisteemana Eskoo, Kainuun, Keski- Suomen, Kolpeneen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Vaalijalan osahankkeissa 1 1 Tavoitteet hankkeen ensimmäisen vaiheen näkökulmasta

7 6 Hankkeen toisessa vaiheessa teemat ja tavoitteet ovat tiivistyneet ja muodostaneet suurempia kokonaisuuksia kehittämistyön jatkuessa koko hankkeen näkökulmasta, että osahankkeiden kannalta. Hyvinvointi ja osallisuutta ja terveyttä edistävä palvelu rakenne Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista ja edistävät heidän osallisuuttaan. Osaaminen uusissa rakenteissa ja palveluissa Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö 2 2 Teemat ja tavoitteet hankkeen toisen vaiheen näkökulmasta

8 7 2. Lapin osahankkeen teemat ja tavoitteet Lapissa ensimmäisen hankkeen valtakunnalliset viisi teemaa tarkentuivat kolmeen pääteemaan; palvelurakenteiden kehittäminen, yksilöllisen asumisen ja osaamisen kehittäminen. Hankkeen toisessa vaiheessa teemat ja tavoitteet ovat olleet valtakunnallisen hankkeen mukaiset. Toisessa vaiheessa jatkettiin ensimmäisen vaiheen työtä, lähinnä ensimmäisen vaiheen kärkien osalta. Tavoitteiden saavuttamisen arviointia on tehty säännöllisesti hankehallinnolle toimitettavien kirjallisten tilannekatsausten avulla, jossa on arvioitu tavoitteiden saavuttamista. Tilannekatsauksia on käyty läpi myös suullisesti projektipäällikön kanssa ennen kirjallisen lomakkeen toimittamista. Tilannekatsauksia on niin ikään käyty läpi säännöllisesti kokoontuneen hankkeen ohjausryhmän kanssa. Arviointia varten on tehty osahankkeen arviointisuunnitelma (hanke 1, hanke 2). Hanke 1 Erityispalvelujen ja lähipalvelujen sisällön ja tehtäväjaon selvittäminen Vammaispalvelujen tasapuolisen alueellisen saatavuuden sekä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen turvaaminen Asumispalvelujen tilannearvioon perustuvan kehittämis- ja toimintastrategian toteuttaminen Lyhytaikaisen asumispalvelujen ja laitoshoidon tarpeiden selvittäminen ja järjestäminen Palvelurakenteiden kehittäminen Yksilöllisen asumisen kehittäminen Vammaisalan henkilöstön osaamisen varmistaminen palvelurakenteiden ja eläkkeelle siirtymisen murroksissa Vammaispalvelujen aseman ja tarpeiden huomioinnin varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteessa Osaamisen kehittäminen

9 8 Hankkeen tavoitteita tarkennettiin edelleen vastaamaan alueellisia tarpeita. Palvelurakenteiden kehittämisessä tavoitteena oli tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen jalkautuvan työparin toimintamallin (työparikonsultaatio avulla). Erityispalvelujen ja peruspalvelujen tehtäväjakoa on pyritty selkeyttämään mm. lyhytaikaisen kuntoutus- ja toimintamallin uudistamisella, toimenpiteenä erityishuollon mielenterveyskuntoutuksen selvitys ja mallinnusten loppuun saattaminen. Asumispalvelujen tilannearvioon perustuvassa toiminta- ja kehittämisstrategian toteuttamisen tavoittelemiseksi toimenpiteenä on ollut asumispalvelujen tilannetta ja kehittämistarpeita koskeva selvitys, joka toteutui Marja-Sisko Tallavaaran tekemällä selvityksellä Kehitysvammaisten asuminen Lapissa. Lisäksi Raisa Lepikkö ja Sari Mehtälä tekivät selvityksen kehitysvammaisten asumisen kokemuksellisuudesta. Asumisvalmennuksen kehittämisessä keskityttiin pääasiallisesti muuttovalmennusmallin kehittämiseen sekä arvioinnin kehittämiseen eri arviointimittaristojen pohjalta. Vammaisalan osaamisen kehittämisen tavoitteessa toimenpiteenä oli selvitys osaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden kriittisistä kohdista. Osaamisen kartoitus tehtiin niille kunnille, jotka ovat olleet siitä kiinnostuneita. Osaamiskartoituksia on tehty Posion, Kolarin, Sodankylän sekä Kolpeneen palvelukeskuksen kehitysvammahuollon työntekijöille. Osaamisen varmistamiseksi ja kehittämiseksi asumispalvelujen henkilökuntaa on tavannut toisiaan vertaistukiryhmän muodossa eri paikkakunnilla (Rovaniemi, Posio, Kolari, Kolpeneen palvelukeskus). Osaamisen vahvistamiseksi hankkeessa on tarkennettuna tavoitteena ollut koulutus-, seminaarien ja työpajojen avulla vahvistaa vammaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta sekä kokeilla sovellettavaa menetelmää erityisen vaativien asiakkaiden toiminnan ohjaamiseksi. Vammaisten itsemääräämisoikeuden lisäämisen ja vahvistamisen ohella on tavoitteena ollut osoittaa hyviä käytäntöjä arjen työhön ja kokeilla uusia toimintamenetelmiä.

10 9 Hanke 2 Toimivat tuki- ja konsultaatiopalvelut lähi- ja peruuspalveluissa / niiden tukena Palvelurakenteen hallitun muutoksen / yksilöllisen asumisen tukeminen Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen ja normaalipalveluja täydentävän ja tukevan palvelukokonaisuuden Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan Osaamisen kehittäminen / uusintaminen peruspalvelujen tueksi Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö Hankkeen toisessa vaiheessa tarkennetut tavoitteet perustuivat ensimmäisen vaiheen kärkiin. Jalkautuvat palvelut (työparikonsultaatio), teknologia osana jalkautuvan palvelun arkea, alueellisen kuntoutusohjaajan toiminnan edelleen juurruttaminen, työntekijöiden (lähiesimiesten) vertaisryhmä ja osaamisen jakaminen, yksilökeskeinen suunnittelu osana arkea, asumis- ja muuttovalmennuksen kokeilu ja käyttöönotto ja erityis- ja lähipalvelujen sisällön ja tehtäväjaon selkeyttäminen sekä osaamisen vahvistaminen uusien toimintamenetelmien käyttöönoton avulla (yksilökeskeinen suunnittelu osana arkea).

11 10 3. Palvelurakenteiden kehittäminen Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksen mukaisen ja normaalipalveluja täydentävän ja tukevan palvelukokonaisuuden. Tarkennetut tavoitteet Palvelurakenteiden kehittäminen (Hanke 1) Tavoitteet Toimenpiteet Vaikutukset Tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen jalkautuva työpari toiminnan kehittäminen Erityispalvelujen (mm. kriisipalvelujen tuki / konsultaatio + ennaltaehkäisy) videoneuvottelut tuki ja apu vammaisen alueellinen kotiin kuntoutusohjaaja lähityöntekijöiden, läheisten tuki ammattilaisten verkostoituminen Lyhytaikaisen kuntoutus- ja kriisipalvelujen toimintamallin uudistaminen Nykytilanteen kriittisten kohtien arviointi Mielenterveyskuntoutuksen selvitys Mallinnusten loppuun saattaminen tarvittavien toimintamallien uudistaminen tehtävänjaon ja yhteistyön malli palvelujen saatavuuden parantaminen Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen ja normaalipalveluja täydentävän ja tukevan palvelukokonaisuuden (Hanke 2) Tavoitteet Toimenpiteet Onnistumiskriteerit Jalkautuva työparitoiminnan edelleen kehittäminen ja juurruttaminen Alueellisen kuntoutusohjaajan toiminnan edelleen kehittäminen ja juurruttaminen toiminnan laajentaminen säännölliset konsultaatiot (pilotti) toiminta osana mielenterveyskuntoutusta (Kolpene) työrukkanen (työryhmä kehittää palvelua edelleen) ohjausasiakkaita Pohjois- Lapin alueelta vertaisryhmät kaveritaidot konsultaatiomäärät kokemukset palvelu osana kehitysvammaisten mielenterveyskuntoutusta palvelu saatavilla, saavutettavissa määrät, osallistujat

12 Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelut Työparikonsultaatio Vammaispalveluhankkeen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi valikoitui jalkautuvien palvelujen kehittäminen. Jalkautuvia palveluja kehitettiin kahdella eri tasolla. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettävänä kohteena oli nk. työparikonsultaatio. Työparikonsultaatio tarkoittaa palvelua, jolla tuetaan asiakkaita ja heidän läheisiään sekä lähityöntekijöitä erityisosaamista vaativissa tilanteissa. Tuki toteutuu yksilöllisesti tarpeen mukaisesti toteutuvalla palvelulla. Pääasiallisesti palvelu käsittää Kolpeneen palvelukeskuksen mielenterveyskuntoutuksen työntekijöiden antamaa tukea. Työpari valitaan tilanteen mukaan moniammatillisesta tiimistä, esimerkiksi hoitaja psykologi työparina. Työparitoiminnan taustalla on ajatus, että arjen ongelmat eivät aina seuraa henkilön mukana kuntoutusjaksoille tai vastaanotolle. Tarvitaan apua arkeen, niihin tilanteisiin ja ihmissuhteisiin kun lähiyhteisön neuvot ovat jo loppuneet. Käytännössä jalkautuvat palvelut ovat toteutuneet niin, että ongelmien ilmetessä kehitysvammahuollon työntekijä on voinut tehdä sähköisen, kirjallisen pyynnön tietoturvallisessa yhteydessä. Pyynnön vastaanottajana on ollut Kolpeneen palvelukeskuksen mielenterveyskuntoutuksen työntekijä sekä hankkeen kehittämissuunnittelija. Pyyntö on käsitelty kerran viikossa toteutuvassa moniammatillisen työryhmän kokouksessa, jossa on päätetty toteuttava työpari. Varsinaiset käynnit ovat sisältäneet keskusteluja asukkaan ja henkilökunnan kanssa. Käynneillä on sovittu mm. yhteisiä pelisääntöjä. Lähipalvelujen työntekijät ovat antaneet palautetta, että on ollut tärkeää saada ulkopuolisen näkemys asiaan ja tilanteeseen. Ulkopuolinen on toiminut tukena työntekijöille ja varmistanut heidän omaa käsitystä tilanteen hoitamisesta. Palvelu on koettu hyväksi ja hyödylliseksi. Jalkautuvien palvelujen hyötyä kuvaa myös se, että asukkaat ovat olleet tyytyväisiä käynteihin ja tukikeskusteluihin osallistuminen on ollut mieluista. Konsultaatiota toteuttaneet työntekijät ovat kokeneet käynnit hyviksi, mutta haasteitakin on toki ollut. Erilaisten työyhteisöjen ratkaisujen näkeminen sekä asiakkaan arkeen tutustuminen on ollut mahdollisuus saada esimerkiksi ensikäden tietoa. Työntekijöiden verkostoituminen on niin ikään koettu hyväksi. Yhteistyön kehittyminen ennaltaehkäisee myös vastakkaisasettelua eri osapuolten välillä. Toiminnan kehittämisen tarve liittyy henkilöstön koulutukseen, toiminnan selkeään rajaukseen sekä saatavaan ennakkotietoon asiakkaan kotona olevasta tilanteesta. Työparikonsultaation kehittäminen lähti eteenpäin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Sähköinen alusta oli valmis jo keväällä 2011 ja jo ennen sitä oli toteutettu työparin käyntejä. Työparikonsultaatiosta on tehty raportti hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Raportissa tuodaan esiin toiminnan vahvuuksia, mahdollisuuksia sekä kehitettäviä asioita. Toiminnan arviointi on toteutettu suullisilla ja kirjallisilla palautteilla sekä useamman käynnin jälkeisenä ryhmäkeskusteluna. Arvioinnissa on huomioitu palvelun käyttömäärät. Kehitettävinä asioina esille tuli mm. teknologian käyttö ja harjoitteleminen, palvelun käyttö ja siihen sitoutuminen sekä resurssikysymykset.

13 12 Vammaispalveluhankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena oli jalkautuvan työparin, työparikonsultaation juurruttaminen toimintamalliksi. Toisen vaiheen alkaessa suureksi haasteeksi osoittautuivat resurssikysymykset ja henkilöstövaihdokset. Työparipyyntöjä ei tullut ihan odotetusti. Resurssien haasteiden vuoksi toiminnan kehittämiseksi suunniteltu työryhmä ei toteutunut. Resurssien haasteet selittyvät yksikön henkilöstövaihdoksina ja kuntoutusyksikön asiakastilanteen vuoksi. Työparin käynnit vievät yleensä Lapissa aikaa pitkien välimatkojen vuoksi. Huolimatta vähäisestä käytöstä ja työryhmän toteutumattomuudesta työparikonsultaatiosta saatiin lisäkokemusta. Varsinaisia käyntejä oli kolme, mutta jokaisella käynnillä oli useita asiakastilanteita. Työparin käynneillä käytiin läpi yhteensä 8 asiakkaan asioita. Jalkautuvien palvelujen edelleen kehittämisessä ennakkotietoja ja niiden käyttöä ja toimintakäytänteitä saatiin vietyä eteenpäin. Hyvän kokemuksen pohjalta sovittiin, että työparilla tulee olla hyvät ennakkotiedot tilanteesta ja työparikäynnillä on hyvä olla toteuttamassa aikaisemman käynnin omahoitaja, jos se on mahdollista. Työparikonsultaatiota tullaan kehittämään edelleen hankkeen jälkeen. Se on oleva kehitysvammaisten mielenterveyskuntoutuksen toimintamalli. Sähköisestä pyynnöstä tullaan luopumaan. Sähköinen tiedonsiirtopalvelu on edelleen käytössä, jonka kautta kunnan työntekijä voi olla tietoturvallisessa yhteydessä Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutuspäällikköön tai sosiaalityöntekijöihin. Muutoin pyynnöt ja vastaukset toteutuvat henkilökohtaisen yhteyden kautta. Työparikonsultaatio suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kunnan työntekijöiden kanssa. Työparikonsultaatiosta on tehty mallinnus, jota on päivitetty hankkeen toisen vaiheen aikana. Mallinnus löytyy osoitteesta Työparikonsultaatio Kolpeneella: rt&sid=ioc0o7afk7wil2kwsomj7gcnmnq69y97joxe5hjspk&lan=fi%2c1&smi=&period=l atestforall&pmain=processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGNh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5 ZbS

14 13 Kuntoutusohjaaja Jalkautuvia palveluja on hankkeessa kehitetty myös alueellisen kuntoutusohjaajan kautta. Kuntoutusohjauksessa on kyse vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön ja hänen lähiyhteisönsä tukemisesta, neuvonnasta, ohjauksesta ja palvelujen tiedottamisesta. Kuntoutusohjauksella pyritään turvaamaan kuntoutumisen eteneminen ja lisäämään kuntoutujan itsenäistä elämänhallintaa arjen tilanteissa. Kuntoutusohjauksen asiakkaita ovat mm. neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät asiakkaat, autismin kirjon henkilöt ja muut, joilla ilmenee arkipäivässä toiminnan ohjauksen vaikeuksia tai sosiaalisen vuorovaikutuksen/kommunikaation ongelmia ja haastavaa käyttäytymistä. Asiakkaat eivät ole välttämättä kehitysvammaisia. Vammaispalveluhanke on kustantanut 50% palkkakustannuksista ja Kolpeneen palvelukeskus toisen puolen. Alueellinen kuntoutusohjaaja, Hanna Rissanen on toiminut Pohjois-Lapissa ja sen läheisyydessä. Toimipisteenä ohjaajalla on ollut Sodankylä. Kuntoutusohjausta on toteutettu Sodankylässä, Ivalossa, Karigasniemellä, Kittilässä. Alueellinen kuntoutusohjaaja on toiminut nivelenä ja linkkinä maakunnan tasolla toimivien kuntoutusohjaajien ja kuntoutussuunnittelijoiden kanssa sekä paikallisten, kuntatason työntekijöiden kanssa. Työntekijän paikallisuudella on haettu paikallista verkottumisen tukemista ja yhteistyön kehittymistä perheiden ja heidän verkostonsa kanssa. Lisäksi tavoitteena on ollut paikallisen osaamisen vahvistuminen. Alueellisessa kuntoutusohjauksessa on pyritty takaamaan intensiivinen toimintatapa ja nopea palvelun saatavuus. Asiakkaan ja perheen näkökulmasta intensiivisyys ja läheisyys ovat tarkoittaneet palvelujen saatavuutta ja kunnan näkökulmasta sekä saatavuutta, että kohtuullisia kustannuksia. Alueellinen kuntoutusohjaaja on toteutunut yksilöllisenä ohjauksena ja ryhmäohjauksena. Alueellinen kuntoutusohjaaja on tehnyt yhteistyötä Kolpeneen palvelukeskuksen muiden kuntoutusohjaajien sekä paikallisten toimijoiden (mm. perheneuvolan työntekijän) kanssa. Yhteistyötä on kehitetty paikallisten työntekijöiden, Kolpeneen palvelukeskuksen ja mm. Tukeva hankkeen kanssa. Alueellisen kuntoutusohjauksen kehittämisen myötä päädyttiin tekemään kuntoutusohjauksesta prosessikuvaus yhteistyössä Tukeva hankkeen ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. Kuvaus on yleinen kuvaus kuntoutusohjauksesta ja sen sisällöstä. Mallinnus löytyy osoitteesta: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutusohjaus: rt&sid=ioc0o7afk7w.klzztqm5gs6swpealhgk8k060cvunn&lan=fi%2c1&smi=&period=latestforall&pmain=proces ses&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3f3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGNh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS

15 14 Kuntoutusohjaajan työ on ollut asiakkaiden; lasten, nuorten ja lähiverkoston ohjausta ja valmennusta, vertaisryhmien kokoamista, suunnittelemista ja toteuttamista. Ryhmäohjauksessa on toteutunut esimerkiksi kaveritaitojen kurssit. Kaveritaidot toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaitojen kurssi on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tunteiden ilmaisemisessa. Sitä voidaan käyttää toiminnan ohjauksen pulmissa ja suunnittelussa sekä ongelmaratkaisutaitojen puutteissa. Sosiaalinen kanssakäyminen ja sosiaaliset tilanteet kuuluvat kaikkien ihmisten elämään, vaikka niistä ei pitäisi tai niitä ei haluaisi. Joiltakin lapsilta voi puuttua olennaisia sosiaalisia taitoja, joita heillä oletetaan olevan. Taitojen puuttumiselle voi olla useita eri syitä. Taustalla voi olla neuropsykiatrinen häiriö (autisminkirjon häiriöt, kielenkehityksen erityisvaikeus, Tourette, ADHD ja ADD-häiriöt). Voi olla, että sosiaaliset taidot kehity lapselle ilman opettamista. Toisten kanssa toimitaan sekä ryhmässä että kahdenvälisissä ystävyyssuhteissa. Päästäkseen ryhmään ja löytääkseen siinä paikkansa lapsi tarvitsee sosiaalisia taitoja: taitoa kuulla toisia, ilmaista itseään sekä toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa. Ryhmässä toimiessaan lapsi / nuori oppii tuntemaan paremmin itseään, opettelee toisten tunteiden ja näkökulman huomioimista ja käyttäytymistä ristiriitatilanteissa. Myönteiset kokemukset suhteessa muihin ryhmän jäseniin kehittävät kaveritaitoja, jotka ovat osa sosiaalisia taitoja ja keskeisiä elämäntaitoja. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös tunteiden havaitseminen, ilmaisu ja säätely. Kaveritaitojen kehittäminen ja niiden harjoittelu on tärkeä osa kiusaamisen ennaltaehkäisyä.

16 15 Kaveritaitojen toiminnan tavoitteet: Vahvistaa oppilaiden sosiaalisia ja tunnetaitoja sekä uusien taitojen oppimista. o lapsi/nuori oppii tuntemaan paremmin itseään, opettelee toisten tunteiden ja näkökulman huomioimista ja käyttäytymistä ristiriitatilanteissa o kehittää oppilaan huomaavaisuutta ja taitoja elää koulun arkea jokaisen luokkakaverin kanssa o ohjata oppilaita suvaitsemaan ja hyväksymään niitä oppilaita joiden sosiaaliset vaikeudet ovat näkyvämpiä, myös omalta osaltaan kasvattamaan ja auttamaan toisiaan Menetelmät / toimintatapa Kaveritaidot toiminta / tunnit: Sisältö suunnitellaan lapsen /lasten ikätason ja kehitykseen sopivaksi Koko luokalle suunniteltu yhteinen tunti / tuokio Pienryhmä, johon on valittu oppilaat joilla on ongelmia tietyissä taidoissa Kerhomuotoinen toiminta Esimerkkejä sisällöstä: Alkulämmittely nopalla (itsestä kertominen) Kerro mikä on lempiruokasi? Mitä harrastat? Mitä pelkäät? Mistä tulet iloiseksi? Tunteet 3 3 Valokuvat: Saana Saari 2013

17 16 Sosiaaliset tilanteet ja sosiaaliset tarinat 4 Leikit ja pelit Mitä tiedät ystävästäni? Leikissä yksi oppilas lähtee hetkeksi pois luokasta. Muut keksivät hänelle sillä aikaa ystävän kaikkien tuntemista henkilöistä (yleensä ryhmän oppilaista). Oppilas tulee takaisin ja kysyy vuorotellen jokaiselta: Mitä tiedät ystävästäni? Muut antavat hänelle vinkkejä, mutta eivät paljasta suoraan ystävää. Hänellä on ruskeat silmät, hänellä on koira jne. Leikin tarkoituksena on yrittää arvata, kuka ystävä on. Kaveritaitojen kehittäminen käytännössä Karigasniemen koulussa pidettiin kaveritaidot oppitunteja 1lk, 2lk ja 3-4lk:n oppilaille kestoltaan 2x45 min. Tuntien sisältö suunniteltiin opettajan ja kuntoutusohjaaja Kirsti Saloselta saatujen ennakkotietojen mukaan. Tunneilla harjoiteltiin perustason sosiaalisia taitoja, tunteisiin liittyviä ja haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoisia taitoja. Tunnin jälkeen oppilaat antoivat kirjallisen palautteen. Pääsääntöisesti palaute oli erittäin myönteistä. 1.lk:n oppilaan palaute 2.lk:n oppilaan palaute 4 Valokuvat Saana Saari 2013

18 lk:n palautteet Opettajilta saadun palautteen mukaan he saivat uusia ideoita. Palautteen mukaan tunnetehtävät ja itsearviointi olivat erittäin hyödyllisiä. Opettajien mukaan lapset saavat tunnekorttien avulla näyttää, miltä toisesta tuntuu eli miten lapsi kokee asian. Opettajat antoivat myös palautetta, miten tehtyä työtä kannattaisi jatkaa. Heidän mielestään olisi tärkeää jatkossa harjoitella eri tunnetilojen sietämistä, silmiin katsomista puhuessa ja toisen kunnioittamsta, käytöstapoja. Palautteen mukaan kaveritaitotunteja kannattaa jatkaa näiden samojen pelien avulla. Lisäksi opettajat kokivat, että tunnit olivat erittäin onnistuneita ja että lapset / oppilaat olivat innokkaasti mukana. Opettajat aikoivat jatkossa pitää säännöllisesti kaveritaitotunnin kerran viikossa. Vertaisryhmiä on ollut Sodankylässä ja Ivalossa. Ryhmissä on ollut vähintään kolme osallistujaa. Ryhmien kokoamisessa on apuna ollut paikalliset työntekijät. Ryhmien toiminta on suunniteltu tarpeen mukaan ja toteuttamisesta on vastannut alueellinen kuntoutusohjaaja yhteistyössä paikallisen työntekijän kanssa tai paikallinen työntekijä kuntoutusohjaajan tuella. Paikallinen työntekijä on ollut esimerkiksi seurakunnan työntekijä tai muu kunnan työntekijä. Hankkeen aikana Sodankylässä toimi kaksi ryhmää. Vertaisryhmä OK-ollaan kavereita ryhmä aloitti toukokuun (2012) lopulla ja kokoontumisia oli kerran viikossa, 1,5h kokoontumiskertoja oli yhteensä 5. Ryhmän suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä perheneuvolan sosiaalityöntekijän ja kunnan koulukuraattorin kanssa. Ryhmäläiset ohjautuivat sitä kautta. Työparina ryhmässä toimi Sodankylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Risto Kaarniemi. Kokoontumiset olivat seurakunnan nuorisotiloissa Vanhassa pappilassa.

19 18 Sodankylän toinen kerho oli kaverikerho. Se suunnattiin ala-aste ikäisille lapsille. Kerhosta tiedotettiin Sodankylän Elo-ryhmän kautta (erityislasten omaiset ELO ry omaisyhdistys). Ryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2013 ja päättyi kesäkuussa. Kokoontumisia oli 1x vk, 1,5h. Työparina toimi perheneuvolan työntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja. Ivalossa ryhmän toiminnalla tavoiteltiin osaltaan myös ala-asteen iltapäivätoiminnan sisällön kehittämistä. Ivalon ryhmän toiminta toteutui paikallisen työntekijän toimesta kuntoutusohjaajan ollessa taustatukena. Ryhmässä oli mukana keskimäärin 16 koululaista, josta osa oli erityisen tai tehostetun tuen piirissä. Joillakin ryhmäläisillä oli neuropsykiatristen häiriöiden vuoksi erilaisia vaikeuksia toimia ryhmässä. Ivalon ryhmätoiminnan tavoitteena oli saada toimintaan kuntouttavaa työotetta. Toimintaa strukturoitiin kuvamateriaalia hyödyntäen. Iltapäivätoiminnan ohjaajien kanssa pidettiin kaksi työpajaa. Ensimmäisellä kerralla mietittiin jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja kehittämistarpeita. Toisessa työpajassa valmistettiin tarvittavaa visuaalista materiaalia. Ohjaajat kokivat työpajatoiminnan erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi. Alueellinen kuntoutusohjaajan toiminnan kehittäminen on kehittänyt nykyistä toimintatapaa enemmän paikallista osaamista tukevaksi. Uusi toimintapa on mahdollistanut verkostoitumisen paikallisten kuntoutuksen työntekijöiden kanssa. Se on mahdollistanut seutukunnallisen, kuntarajat ylittävän yhteistyön, joka on uutta Lapissa. Lapissa yksi kuntaalue on jo maantieteellisesti niin laaja, ettei tähän ole ollut aikaisemmin resursseja. Toiminnan hyötynä on ollut mahdollisuus perheen ja tilanteen sekä palvelutarpeen nopeaan huomiointiin. Alueellinen kuntoutusohjaaja voi toimia myös työparina työparikonsultaation tilanteissa. Alueellinen kuntoutusohjaaja on saanut hyvää palautetta ja läheiset kunnat ovat sitoutuneet palveluun. Malli on todettu toimivaksi ja tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Toimintamallia kehitetään edelleen, ja siitä on tarkoitus tulla vakituinen palvelu Pohjois- Lapin alueella Kriisi ja kuntoutuksen toimintamallin uudistaminen Palvelurakenteiden kehittämisen alle hankkeen ensimmäisessä vaiheessa sisältyi lyhytaikaisen kuntoutus- ja toimintamallin uudistaminen. Tavoite käsitti nykytilanteen kriittisten kohtien arvioinnin, Kolpeneen mielenterveyskuntoutuksen selvityksen ja mallinnuksen loppuun saattamisen. Kriittisten kohtien arviointia on tehty työryhmässä sekä mielenterveyskuntoutuksen selvityksessä. Työryhmä on koostunut Kolpeneen moniammatillisesta tiimistä (mielenterveyskuntoutuksen työntekijät, lääkäri, psykologi, päivätoiminnan ohjaaja, fysioterapeutti, kuntoutuspäällikkö). Työryhmältä on kysytty palvelun toimivuudesta ja kehittämisen tarpeesta. Työryhmä on kokoontunut kehittämispäivissä ja työryhmäkokouksissa. Työryhmä toteutti yhden opintomatkan Etevan palveluihin (Virvelinrantaan). Arvioinnin pohjalta on päivitetty mm. mallinnusta. Mielenterveyskuntoutukseen sekä sen kehittämiseen liittyvä selvitys on tehty hankkeen ensimmäisessä osassa. Selvitys löytyy osoitteesta:

20 19 mielenterveskuntoutuksen_selvitys_ pdf. Selvitys käsitti pääasiallisesti tilastotietoa Kolpeneen palvelukeskuksen mielenterveyskuntoutuksen käyttöä vuosina Vuosien aikana mielenterveyskuntoutuksessa, Metsärinne 1 b:llä (Myötätuuli) kävi yhteensä 123 henkilö. Heistä 65 % oli miehiä. Suurena haasteena on ollut palveluun pääsy (palvelu on ollut ajoittain hyvinkin ruuhkautunut), jaksojen pituuden kasvaminen ja laitoshoitoon päätyminen. Kuntoutushoidon jatkuminen pitkäaikaisena laitoshoitona on ruuhkauttanut kuntoutusyksikön toimintaa. Ruuhkautumiseen on pyritty vastaamaan perustamalla uusi ryhmä pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Laitoshoitoon päätymisen syytä ei selvitetty syvällisesti, mutta se johtunee osaltaan palveluverkoston puutteista ja haasteista sekä siitä, että palvelun tarjonta ja tarve eivät vastaa peruspalveluissa. Palveluntarjonta ja tarve voivat olla haasteellisia Lapissa pienen väestömäärän johdosta ja palvelun tarvitsijoiden erilaisista, hyvinkin yksilöllisistä tarpeista. Mielenterveyskuntoutuksen ennaltaehkäisyksi on pyritty kehittämään edellä mainittuja jalkautuvien palvelun toimintamallia. Mielenterveyskuntoutuksen prosessikuvaus päivitettiin ja siihen sisällytettiin uutena toimintamallina työparikonsultaatio (jalkautuvat palvelut.) Päivitetty kuvaus löytyy osoitteesta: Kolpeneen mielenterveyskuntoutusprosessi: flowchart&sid=ioc0o7afk7walloyvfli40c3swpealhgk8k060cvunn&lan=fi%2c1&smi=&p ERIOD=latestforall&PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3 D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGNh0MVC4PSlvXeLLm2 fl6w0x5zbs

21 20 4. Yksilöllisen asumisen kehittäminen Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut. Yksilöllisen asumisen kehittämisen teema on ollut osaltaan kaikkia teemoja ja tavoitteitakin läpileikkaava teema. Se on ollut myös molempien hankeosioiden suuri alue, jota on viety eteenpäin tavoitteiden mukaisesti monella eri tavoin. Yksilölliseen asumiseen liittyy osaamisen kehittäminen ja uudet toimintamallit sekä osaltansa myös jalkautuvat palvelut yksilöllisinä asumistakin tukevina palveluina. Yksilöllisen asumisen kehittäminen (Hanke 1) Tavoitteet Toimenpiteet Vaikutukset Asumispalvelujen asumispalvelujen tilannetta ajankohtainen tieto tilannearvioon perustuvan ja kehittämistarpeita koskeva kehittämissuunnitelman kehittämis- ja toimintastrategian selvitys toteuttaminen toteuttaminen Asumisvalmennusmallin kehittäminen mallien selvittäminen ja soveltaminen yksilöllisen asumisen tukeminen asumisvalmennukseen liittyvän arvioinnin palvelujen monipuolistaminen kehittäminen Välttämättömän laitoshoidon ja erityistarpeita omaavien asiakkaiden hoidon selvittäminen Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan (Hanke 2) Tavoite Toimenpiteet Onnistumiskriteerit Yksilökeskeinen suunnittelu koulutuspäiviä/prosessi toteutuneet päivät osana arkea (osallisuus, uuden toimintamallin uuden toimintamallin itsemääräämisoikeus) käyttöönottamiseksi ja vakiinnuttamiseksi käyttöönotto Asumis- ja muuttovalmennus mallin kokeilu ja käyttöönotto, mallin levittäminen ja juurruttaminen Erityis- ja lähipalvelujen sisällön ja tehtäväjaon selkeyttäminen muuttovalmennusmateriaali pankki/kansio muuttovalmennuksen toteuttamiseksi yhteistyö kuntien ja omaisjärjestöjen kanssa (ryhmätoiminta) Asumisen suunnitelman päivittäminen materiaalikansio olemassa ja jaettavissa ryhmän kokoontumiset (määrä, palaute) ryhmän vetäjänä kunnan työntekijä päivitetty suunnitelma 4.1 Asumispalvelujen kehittämis- ja toimintastrategia Hankkeessa toukokuussa 2010 aloittanut Marja-Sisko Tallavaara teki selvityksen kehitysvammaisten asumisessa Lapissa. Selvitys sisältää kehitysvammaisten määrän, missä

22 21 he asuvat ja tulevaisuuden asuntojen tarpeen. Selvitys suuntaa myös tulevaisuuteen ja se sisältää kuntien näkemyksen mm. laitoshoidon tarpeesta tulevaisuudessa. Tallavaaran selvityksen mukaan Lapissa on kehitysvammaisia vajaa Yli 40% heistä asuu lapsuuden kodeissa. Kotona asuvia yli 17-vuotiaita oli yli 30 %, joka tarkoittaa, että tulevaisuudessa asuntojen tarve tulee lisääntymään. Selvitys kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: a_2010.pdf 12 % 17 vuotta täyttäneiden asuminen % Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Muun sukulaisen luona 1 % 1 % 6 % 17 % 31 % 2 % 3 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa Tuetusti omassa erillisasunnossa Ohjatussa asumisessa kehitysvammaisten asuntolassa, ryhmäkodissa tai asuntoryhmässä Kehitysvammaisten ryhmäkodissa tai asuntoryhmässä, jossa yövalvonta muusta yksiköstä Palvelutalossa jossa myös muita kuin kehitysvammaisia ja jossa yövalvonta muusta yksiköstä Autetussa asumisessa palvelutalossa, jossa myös muita kuin kehitysvammaisia henkilöitä Autetussa asumisessa asuntoryhmässä tai kehitysvammaisten ryhmäkodissa Pitkäaikaisesti kehitysvammalaitoksessa Pitkäaikaisesti muussa laitoksessa 4 % 2 % 2 % 10 % 9 % Asuu opiskelun vuoksi laitoksessa tai laitoksen asumisyksikössä Asuu itsenäisesti Asuu muualla Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistui selvitys kehitysvammaisten asumisen kokemuksellisuudesta (Raisa Lepikkö, Sari Mehtälä 2011). Selvityksessä haastateltiin kehitysvammaisia ympäri Lapin lääniä mm. miten he asuvat, miten he kokevat asumisen ja mitä heidän elämäänsä yleisesti kuuluu. Selvityksessä kävi ilmi, että kehitysvammaisen ihmiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä elämäänsä. Haasteita elämään tuo harrastusten puute ja vähäiset sosiaaliset suhteet. Yksinäisyyden tunteita koettiin eniten ryhmäasumisessa. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Yksilöllisen asumisen teemassa tavoitteena oli asumisvalmennusmallin kehittäminen ja siihen liittyvä pilotointi yksilöllisen asumisen ja palvelujen toteutumiseksi. Toimenpiteeksi oli hankkeen ensimmäisessä osassa mainittu arvioinnin kehittäminen. Asumisvalmennuksen kohdalla eri osahankkeet tekivät tiivistä yhteistyötä yhteisten määritelmien ja käytäntöjen

23 22 luomiseksi. Asumisvalmennuksella oli alun perin tarkoitettu muuttoon liittyvää tukemista, jonka vuoksi sana muutettiin muuttovalmennukseksi. 4.2 Uudet toimintamallit Muuttovalmennusta mallinnettiin osahankkeiden yhteistyönä, mutta myös paikallisesti Lapissa. Kolpeneen palvelukeskuksessa pidettiin kaksi iltapäivää muuttovalmennusmallin kehittämiseksi (alkuvuodesta 2012). Iltapäivien tuloksena saatiin malli, jota lähdettiin kokeilemaan Kolpeneelle valmistuneen uuden asumisyksikön myötä keväällä Iltapäivissä oli kehitelty ennalta nimetyn muuttovalmentajan, muuttokoordinaattorin nimeäminen. Muuttovalmentaja ottaa mallin mukaan vastuun valmennuksen suunnittelusta ja toteutuksen koordinoinnista. Vammaispalveluhankkeessa oli kuukauden ajan (huhtikuu 2012) työntekijänä Tanja Hartikainen, joka toteutti yksilöllistä muuttovalmennusta. Muuttovalmennus toteutui yksilökeskeisen suunnittelun menetelmin. Siihen liittyvää materiaalia oli työstetty syksyllä 2012; Elämäni suunnitelma. Materiaali löytyy osoitteesta: Lisämateriaalina käytettiin muuta yksilökeskeisen suunnittelun materiaalia. Lisämateriaalia on kerätty kansioon, josta on tehty myös power point esitys. Power point esitystä voi muokata tarpeen mukaan. Materiaali on jaettu kaikille kiinnostuneille ja sen saa tarvittaessa käyttöön Kolpeneen palvelukeskuksen kautta. Alueellinen kuntoutusohjaaja, Hanna Rissanen teki myös kuvakansiot, jota voidaan käyttää yksilökeskeisen elämänsuunnittelun tai muun kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen tukena. Kansioita on valmistunut kaksi kappaletta ja niitä voidaan lainata tarvittaessa. Ne voivat toimia myös esimerkkinä, siitä, miten kuvat toimivat asiakkaan vuorovaikutuksen tukena ja apuna. 5 5 Valokuvat kansioista, Saana Saari 2013

24 23 Muuttovalmennuksesta tehtiin kehittämisiltapäivien pohjalta mallinnus, joka löytyy osoitteesta: Muuttovalmennus Kolpeneen palvelukeskuksessa: rt&sid=ioc0o7afk7wal2stvvqg4gr7swpealhgk8k060cvunn&lan=fi%2c1&smi=&period =latestforall&pmain=processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGNh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W 0x5ZbS Muuttovalmennuksen toteutumisesta tehtiin power point esitys, joka on tulostettu vihkomalliin. Esityksessä Tiina Nousiainen kertoo omasta muutosta ja sen tukemisesta. Esitys on nähtävillä osoitteessa. Tiina on esitellyt omaa muuttoaan myös asumisen seminaarissa syksyllä Muuttovalmennusta on viety eteenpäin myös infoilla sekä ryhmämuotoisella muuttovalmennuksella. Asumisen teemapäivässä helmikuussa 2012 oli pienimuotoinen kysely muuttovalmennuksesta ja sen tarpeesta. Toisessa teemapäivässä puolestaan koottiin aloittava ryhmä. Ryhmä toteutui Erityislastenomaiset Elo ry:n, Kasperikodin, Rovaniemen kaupungin, Kolpeneen ja vammaispalveluhankeen yhteistyönä. Ryhmään osallistui yhteensä 8 eri perheen jäseniä. Toteutunut ryhmä jakautui osittain siten, että vanhemmat ja nuoret työstivät asioita erikseen. Vanhempien kanssa käsiteltiin seuraavia asioita: Muuttovalmennuksen odotukset Asuminen Rovaniemellä (palvelut) Mitkä asiat nuoren asumisessa tuovat hyvän mielen/ huolestuttavat Huolien purkaminen ja käsittely polku menetelmänä (kolme suurinta huolta, kuka voisi auttaa minua, kenen ja millaista apua tarvitsen, mitä teen ensimmäiseksi) Arviointi Tulevaisuuden elämä; millainen elämä on viiden vuoden päästä

25 24 Asumisen erilaiset kokemukset (kokemusasiantuntijat) Mitäs nuoret tekivätkään? Omat kansiot, mitä asunnossa on, missä ja miten haluaisin asua yms. Nuoret puolestaan käsittelivät omassa ryhmässään omia toiveitaan ja näkemyksiään asumisesta ja tuen tarpeesta. He mm. leikkasivat lehdistä kuvia, mitä heidän asunnossaan olisi. Nuoret miettivät myös asunnon sijaintiin liittyviä asioita; asuvatko vanhempien lähellä, paikkakunta jne. Nuoret myös miettivät millaisessa kodissa ja talossa he haluavat asua; omakotitalo, rivitalo vai kerrostalo; oma asunto, kimppakämppä vai ryhmämuotoinen asuminen. Muuttovalmennusryhmä oli erittäin myönteinen kokemus niin perheille kuin työntekijöille. Se mahdollisti vanhempien ja nuorten kuulluksi tulemisen ja vertaistuen. Eräs vanhemmista kertoi, että hänen käsitys oman nuorensa tulevaisuudesta muuttui täysin. Vanhempi näki nyt, että nuorella oli mahdollisuus itsenäistyä ja muuttaa lapsuuden kodista pois. Toinen vanhempi puolestaan antoi palautetta, että omat ajatukset ovat selkeytyneet ja lohduttavaa on ollut, että samansuuntaisia ajatuksia on myös muilla vanhemmilla. Lisäksi muuttovalmennuksessa on saanut konkreettista tietoa eri asumisen muodoista. Vanhempi näki ryhmän hyödylliseksi myös nuoren kannalta. Nuori työstää omia ajatuksiaan pikkuhiljaa ja saanut vertaistukea muilta. Työntekijöiden kannalta kokemus on ollut erittäin hyvä. Vanhempien ja nuorten kanssa tehtävä yhteistyö ja heidän näkemysten ja kokemusten kuuleminen on tärkeää myös työntekijöille. Lisäksi työntekijät ovat verkostoituneet ja tutustuneet toisiinsa. Työntekijät ja organisaatiot ovat saaneet tietoa ja kokemusta muuttovalmennuksesta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Muuttovalmennuksen juurruttamiseksi ja mallin levittämiseksi peruspalveluihin on tehty yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa. Hankkeen kautta Rovaniemi on voinut panostaa työntekijäresursseja sovitun mukaisesti suunnittelemaan Rovaniemellä käytettävää muuttovalmennusmallia. Rovaniemen työntekijä tekee hankkeen kautta noin 10 työpäivää soveltaen aikaisemmin tehtyä mallia ja muuttovalmennusryhmän kokemuksia Rovaniemen oman mallin kehittämiseksi. Materiaali tehdään jaettavaksi. Muuttovalmennusmallia ja kokemuksia on jaettu eri tilaisuuksissa mm. yksityisille palveluntuottajille, kunnille, työtekijöille, läheisille ja muille kiinnostuneille. Asumisen valmennukseen ja muuttovalmennukseen liittyvää arviointia on kehitetty tutustumalla ja perehtymällä eri arviointimenetelmiin. Arviointimenetelmien tietopankkina on käytetty Pohjois-Karjalan osahankkeessa tuotettua työkalupakkia. Työkalupakissa on käyty läpi yleisimmät arviointimenetelmät. Lisäksi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ostettiin koulutus Aspalta ASTA-arviointiin. ASTA-arviointia on kokeiltu ja se on käytössä tarpeen mukaan.

26 25 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Kehitetty Yhdysvalloissa ja Isossa- Britanniassa 1970-luvulta alkaen Alun perin kehitetty laitoksesta poismuuttaville ja itsenäistymässä olevien henkilöiden tueksi Elämänsuunnittelun myötä kertyy tietoa henkilön omista ajatuksista ja toiveista, ja millaista elämää henkilö haluaa elää Lähde: lisätä yksilökeskeisen elämänsuunnittelun tietoa ja koulutusta. Yksilöllistä asumista ja muuttovalmennusta on hankkeessa tuettu yksilökeskeisen (elämän)suunnittelun avulla. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pilottina toimi Kolarin kehitysvammahuolto. Kolarissa järjestettiin vanhemmille, työntekijöille ja kehitysvammaisille kolmen päivän ajan koulutusta/ työpajat liittyen yksilökeskeiseen suunnitteluun. Kolarissa YKSmenetelmä on kokeilun pohjalta osa arkea ja osa palvelusuunnittelua. Kokemukset yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta olivat erittäin hyvät ja sen nähtiin tukevan myös muuttovalmennusta. Hankkeen toisessa vaiheessa päätettiin jatkaa tehtyä työtä ja Toisessa vaiheessa toteutettiin kolmen päivän koulutussarja Rovaniemellä. Osallistujia olivat ympäri Lappia (Keminmaa, Ylitornio, Sodankylä, Rovaniemi, Ranua, Kittilä) yhteensä noin 30 henkilöä. Osallistujat olivat osittain työpareja samasta työyhteisöstä. He toimivat jatkossa omissa kunnissaan yhteyshenkilöinä ja ohjaavat muita. Koulutukset käsittelivät vammaisen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Lisäksi harjoiteltiin eri menetelmien käyttöä (kartat, polut). Harjoittelu tapahtui itse koulutuksessa. Lisäksi jokaisen koulutuspäivän jälkeen osallistujat tekivät tehtäviä omissa työyhteisöissään. Koulutuksella pyrittiin lisäämään myös yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 6 Työntekijöiden verkostoituminen on koettu erittäin hyväksi. Verkostoitumisen ja yhteisen toiminnan ja tekemisen myötä on mahdollistunut hyvien käytäntöjen jakaminen. Osallistujat veivät tietoa omiin työyhteisöihin, mutta sen lisäksi hankkeen kehittämissuunnittelija sopi koulutuksellisia infoja eri työyhteisöihin. Näin osallistujat saivat tukea asian viemiseen omaan työyhteisöön. Palautteiden perusteella koulutus oli onnistunut ja antoi eväitä arkeen. Lisäksi yhteiset päivät edesauttoivat työntekijöiden 6 Valokuvat: Sari Mehtälä 2013

27 26 verkostoitumista. Osallistujat aikoivat ottaa menetelmiä käyttöön omissa työyhteisöissään. Yksilökeskeiseen suunnitteluun liittyen (kehitys)vammaisille henkilöille on ollut työpajoja: Minulla on asiaa - pajoja Kolpeneen palvelukeskuksessa, Kittilässä ja Sodankylässä ja Ivalossa. Kolpeneella pajat ovat olleet kerran kuukaudessa koko kevään ajan. Kittilässä on kokoonnuttu kaksi kertaa, Sodankylässä ja Ivalossa kerran. Pajoissa kehitysvammaiset ovat harjoitelleet erilaisten karttojen tekemistä. Myös henkilökunta on osallistunut työpajoihin ja näin harjoitelleet yhdessä. Kartoilla tarkoitetaan elämänsuunnitteluun liittyvien asioiden esille tuomista. Esimerkiksi unelmien kartassa on kyseisen henkilön unelmia, tuen kartassa henkilön tarvittava tuki, tärkeiden asioiden kartassa henkilön tärkeät asiat. Karttoja voidaan toteuttaa eri tavoin; kirjoittamalla, piirtämällä, videoimalla, kuvittamalla, leikata ja liimata kuvia yms. Toteutus sovelletaan kyseiselle henkilölle sopivaksi. Minulla on asiaa -työpajoissa on käsitelty elämänsuunnitteluun liittyviä asioita. Pajoissa on mietitty ihmiselle tärkeitä asioita, hyviä asioita itsestä sekä muista, unelmia yms. Lisäksi unelmien ja tärkeiden asioiden kohdalla on mietitty POLKU -menetelmän avulla, miten unelmia voidaan saavuttaa. Polku menetelmässä tarkastellaan tämän hetkistä tilannetta, mitä henkilö voisi itse tehdä saavuttaakseen unelman, kuka voisi auttaa siinä ja mitä tehdään aivan ensimmäiseksi. Polun tarkoituksena on sitouttaa henkilöä itseään ja hänen lähiympäristöään elämänsuunnitteluun ja omannäköisen elämän saavuttamiseen. 7 7 POLKU materiaali Kehitysvammaliitto

28 27 Minulla on asiaa työpajojen osallistujat ovat olleet tyytyväisiä ja odottaneet pajoja jo etukäteen. Leikkaa liimaa menetelmä oli mieleinen, koska siihen osallistuminen oli helppoa. Osallistumiseen ei tarvittu lukemisen ja kirjoittamisen taitoa. Pajoista on jäänyt osallistujille jotain omaa; tehdyt materiaalit sekä ensimmäisellä kerralla tehdyt omannäköiset kansiot, vihot tai kangaskassit. Kuvassa olevassa unelmien kartassa tekijä unelmoi ulkomaanmatkasta Espanjaan. Hän kertoo Espanjasta palmukuvalla sekä tomaateilla. Tekijä on itse valinnut kuvat lehdistä. Lisäksi hänen toiveissa on päästä miesten kalaretkelle. Hyvä ruoka on myös elämän tärkeitä asioita, joka on mielessä ja mitä hän haluaa jatkossakin. 8 Unelmien kartta voidaan toteuttaa myös muutoin kuin lehtien kuvilla. Unelmista ja elämän tärkeistä asioista voi myös kirjoittaa. Edelleen tärkeitä asioita voidaan pilkkoa. Esimerkiksi voidaan miettiä, mikä on tärkeää työssä tai mikä on tärkeää vaikkapa kauneudessa. Työpajoissa esille tulleet elämän tärkeät asiat ja unelmat ja toiveet olivat jokaisen omia. Osallistujat haaveilevat melko tavallisista asioista, joihin moni ihminen pystyy samaistumaan. Kehitysvammaisen kohdalla, joka toki näkyi työpajoissakin, että haaveilu ja unelmat voivat olla myös vaikeita asioita. Tällöin niitä pitää lähestyä eri tavoin, eri sanoin. Voidaan miettiä vaikkapa vain niitä asioita, jotka miellyttävät henkilöä. Työpajat ovat saaneet hyvää palautetta niin vammaisilta kuin työntekijöiltä. Pajojen pitäminen ja ohjaaminen on myös ollut antoisaa ja varmistanut menetelmien käytön mahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia lisätä kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta oman elämän päätöksiin ja suunnitteluun. 8 Valokuvat: Sari Mehtälä 2013

29 Yksilökeskeinen suunnittelu on juurtumassa arkeen, mutta työtä sen eteen tulee vielä tehdä. Rovaniemen kaupungissa kehitysvammaisten asumispalveluissa starttaa syksyllä sisäinen kehittämishanke, jossa päätavoitteena on lisätä ja tukea kehitysvammaisten itsemääräämistä ja osallisuutta. Kolpeneen palvelukeskuksessa puolestaan on tarkoitus sisäisesti kouluttaa henkilöstöä aiheesta. Koulutukseen sisältyy arjen kehittäminen yhä osallisuutta tukevampaan suuntaan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa aloittaa syksyllä vapaavalintaisena opintoina sosionomi opiskelijoille yksilökeskeiseen suunnittelun kurssi. 28

30 29 5. Osaamisen kehittäminen Vammaisalan osaamisen varmistaminen ja kehittäminen, osaamisen vahvistaminen Vammaisalan osaamisen kehittäminen (Hanke 1) Tavoitteet Toimenpiteet Vaikutukset Vammaisalan osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Selvitys osaamisen nykytilasta ja Vammaisalan henkilöstön osaamisen vahvistaminen tulevaisuuden kriittisistä kohdista Tuetaan koulutettujen henkilöiden hakeutumista Koulutustarpeiden ja pysymistä tehtävissä selvittäminen Vertaistuki/ hyvien (verkko) käytäntöjen jakaminen vertaistukiryhmä/ ryhmät asumispalvelujen työntekijöille Vammaisalan osaamisen vahvistaminen Vammaisen itsemääräämisoikeuden Kohdennettujen koulutuspäivien järjestäminen aihealueena vammaisen itsemääräämisoikeus (esim. hallittu riskinotto, pakkotoimet, päämies ym) Erityisen vaativien asiakkaiden ryhmätoiminta ja toiminnan ohjaaminen lisääminen Henkilökunnalle työkaluja, ideoita, tietoa arkipäivän työhön uusien toimintamenetelmien kokeilu Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö (Hanke 2) Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet Onnistumiskriteerit Osaamisen vahvistuminen Uusien toimintamallien Kohdennetut koulutuspäivät uusien toteutuneet koulutukset, osallistujat, palaute käyttöönotto toimintamallien (Asumisen ja ) palvelujen kehittämiseksi ja laatusuositukset ovat osa käyttöönottamiseksi, arkea esim. yksilökeskeinen suunnittelu Osaamisen kehittämisteema on ollut vammaispalveluhankkeessa kaikkia kehittämisteemoja läpileikkaava teema. Osaamista on kehitetty kaikilla osa-alueilla mm. harjoittelemalla uusia toimintamalleja. Konsultaatiopalvelut sisältyivät palvelurakenteen teemaan, mutta toimintamallissa on myös osaamisen kehittämisen ja jakamisen ajatus; kehitysvammaista ja hänen lähipiiriään tuetaan kotiympäristöön. Yksilöllisessä asumisessa asumis- ja muuttovalmennus sekä yksilökeskeinen suunnittelu ovat uusia toimintamuotoja ja malleja, jotka ovat kehittäneet ja tukeneet osaamisen teemaa.

31 30 Osaamisen kehittämisteemassa toteutettiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa osaamiskartoitukset niille kunnille, jotka sen halusivat. Mukana kartoituksessa olivat Posio, Sodankylä, Kolari ja Kolpeneen palvelukeskus. Jokaiselle kunnalle on annettu kartoituksen perusteella palaute osaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Kartoituksessa kävi ilmi, että jokaisessa kartoituksen kohteessa oli vahvuuksia, mutta myös kehittämisen tarpeita. Kehittämisen tarpeet olivat jokaisessa omansa ja perustuivat osaltaan myös paikalliseen toimintamalliin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa koulutettiin kaksi henkilöä ART-osaajiksi. Alun perin oli suunnitelmissa vahvistaa jonkin kunnan osaamista ART-koulutuksella, mutta osallistuminen peruuntui viime hetkellä. Koulutukseen saatiin pikaisesti mukaan kaksi Kolpeneen palvelukeskuksen työntekijää. Koulutuksen järjestämisestä vastasi Tukeva hanke. Vammaistyössä ART-menetelmää sovelletaan, mutta kokemusten kautta se on todettu hyväksi keinoksi tukea esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön sosiaalisia taitoja ja niiden kehittämistä. Menetelmän ajatellaan ART (Aggression Replacement Training) on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville nuorille tai nuorille aikuisille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori tai aikuinen kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. Harjoittelut kolmella tasolla: vihanhallinta, tunnetaso, sosiaaliset taidot, moraalinen perustelu ennaltaehkäisevän ryhmässä toimimisen haasteita ja jopa estävän tilanteiden kriisiytymisen. Koulutetut henkilöt käyttävät tällä hetkellä ART menetelmää säännöllisesti työssään. ART-ryhmä kokoontuu Kolpeneen palvelukeskuksessa noin kerran viikossa. Osallistujina on noin 5 autisminkirjon henkilöä. 9 Lähiesimiesten / vastaavien vertaisryhmä (kehitysvammahuollon työntekijöitä) kokoontui aktiivisesti hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Ryhmän tarkoituksena oli osaamisen jakaminen ja vertaisten löytäminen. Osallistujia oli Kolarista, Posiolta, Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kolpeneelta ja Kemijärveltä. Tapaamiset sovittiin osallistujien työyhteisöihin ja paikallinen emäntä valmisteli ohjelmaa. Tapaamisten aiheena oli paikallinen hyvä käytäntö, joka koettiin hyväksi jakaa ja josta oltiin kiinnostuneita. Paikallisia hyviä käytäntöjä oli mm. työvuorojen omasuunnittelu, asumispalvelujen ja päivätoiminnan tiivis yhteistyö. Hankkeen toisessa vaiheessa ryhmä tapasi vaihtelevalla kokoonpanolla eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Varsinaisia järjestettyjä tapaamisia ei ollut. 9 Lähde: Suomen ART. Osoitteessa:

32 etäyhteys paikalla muun järjestelyv astuu 31 Hankkeen aikana järjestettiin erilaisia tapahtumia ja seminaareja sekä kolme opintomatkaa. Tapahtumat ja seminaarit liittyivät pääsääntöisesti vammaisen osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Opintomatkat puolestaan liittyivät yksilöllisen asumisen kehittämiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa seminaareissa ja tapahtumissa kävi tai osallistui yhteensä 1085 henkilöä. Hankkeen toisessa vaiheessa tapahtumissa ja nk. koulutustilaisuuksissa kävi 829 henkilöä. Yhteensä koko hankeaikana eri tapahtumissa on ollut 1900 kävijää. Aika Tilaisuus Aloitusseminaari Neljä näkymää vihreästä talosta / ASPA/Oulu 5 x Asumisen uudet tuulet Minä, minä, me seminaari / Kemi Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu osana arkea / ETEVA 2 x 7.6. Etäyhteys Pirkanmaan seminaariin 8 x ASTA, arviointimittaristo Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus ja positiivinen 52 riskinarviointi 7.- Radio Valo (Sodankylä 12, Rovaniemi 30, Ylitornio 25) Youth in action ideapaja Henkilökohtainen apu (osallisuuden näkökulmasta) Me itse alajaoksen perustaminen Muuttovalmennuskahvila 11.1., Yksilökeskeinen suunnittelu / Kolari, , 17.2., Erityisryhmien asumisen lauantai Fasilitointi, Rovaniemi Autismin perusteet, video, 22.2., 21.3., 18.4., 9.5. x 65 x Millaisesta tuesta Asperger-henkilö hyötyy Vammaispalvelut keskustelukahvilassa 12 ART Yksilökeskeinen suunnittelu / Asumispalvelut /Kolpene 14 Koulutustilaisuuksien määrä 27 Koulutuksen osallistujien määrä 1053 Opintomatkoissa mukana yhteensä 22 henkilöä.

33 Paikalla Etäyhteys 32 Aika Tilaisuus yht Dokumentaatio koulutus (kuljetus) kuljetus Asumisen teemapäivä Opintokäynti Seinäjoki/Vaasa Myötätuuli mallinnus/arvionti Yksilökeskeinen suunnittelu 5 5 info Oiva vuorovaikutus Osallisuus, asuminen ja palvelut seminaari Yksilökeskeinen suunnittelu (Asiaryhmä autisminkirjon vertaisryhmä) palvelunkäyttäjille (Asia ryhmä) Yksilökeskeinen suunnittelu info työntekijöille Yksilökeskeinen suunnittelu 8 8 info opiskelijoille/lao Muuttovalmennusryhmä Yksilökeskeinen suunnittelu info työntekijöille Yksilökeskeinen suunnittelu 6 6 info työntekijöille Yksilökeskeinen suunnittelu info työntekijöille (Kittilä) Yksilökeskeinen suunnittelu info työntekijöille (Roi) Muuttovalmennusryhmä Yksilökeskeinen suunnittelu 8 8 info työntekijöille Yksilökeskeinen suunnittelu (Rasti) 5 5 info työntekijöille Yksilökeskeinen suunnittelu työpaja (Kittilä) Asiakkaille suunnattu työpaja Yksilökeskeinen suunnittelu info työntekijöille (kasperikoti) Muuttovalmennusryhmä Muuttovalmennus info (Nuorten 3 Ystävät) Yksilökeskeinen suunnittelu työpaja (Kolpene) Asiakkaille suunnattu työpaja 4.2. Yksilökeskeinen suunnittelu (Kolpene) Asumisen teemapäivä YKS/KVPS Yksilökeskeinen suunnittelu työpaja Asiakkaille suunnattu (Kolpene) työpaja Muuttovalmennusryhmä Yksilökeskeinen suunnittelu työpaja Asiakkaille suunnattu (Kittilä) työpaja Osastolta omaan kotiin, Oulu, KVPS 3 3 kuljetus

34 Yksilökeskeinen suunnittelu työpaja (Kolpene) Asiakkaille suunnattu työpaja Yksilökeskeinen suunnittelu 8 8 (Matkarinne) Yks/muuttovalmennus (Coronaria) Yksilökeskeinen suunnittelu (Roi 8 8 päivätoiminta) 4.4. Näkävammaisen ohjaaminen YKS/KVPS Yks/muuttovalmennus (Coronaria) Yksilökeskeinen suunnittelu /Pihlajarinne Yksilökeskeinen suunnittelu työpaja (Kolpene) Asiakkaille suunnattu työpaja Yksilökeskeinen 8 8 suunnittelu/sateenkaari Asumispalvelujen kehittäminen/yks Yksilökeskeinen 5 5 suunnittelu/koivulehto Yksilökeskeinen 5 5 suunnittelu/kanervakoti Vanhempien ja läheisten YKS päivä/as.yks./kolpene YKS/Sodankylä työpaja+info Muuttovalmennus YKS/KVPS Opintomatka /Oulu/ Runola Asumisen unelmia ilta (asumisen kehittäminen läheisten kanssa) YKS/työpaja/Ivalo YKS/työpaja/Ylitornio Asumisen teemapäivä yht

35 34 6. Yhdessä eteenpäin Yhdessä eteenpäin tarkoittaa eri toimijoiden yhteisesti kehittämää asiaa ja toimintamallia. Se tarkoittaa yhteiskehittämistä, jolla tavoitellaan eri näkökulmien huomioimista ja monen osaamisen yhdistämistä. Vammaispalveluhankkeessa yhteiskehittäminen on ollut vahvassa asemassa. Yhteiskehittämistä ovat tukeneet hankkeen sisäiset tiimit, jotka ovat olleet kaikille avoimia. Tiimeissä on ollut etukäteen sovittu vastuuhenkilö, mutta itse kehittäminen on tapahtunut yhdessä. Asumisen tiimi on kehittänyt asumisen asioita. Tiimissä on käyty läpi mm. yhteistä näkemystä muuttovalmennuksesta ja asumisen määritelmistä, käytettävistä sanoista. Asumisen tiimi on kokoontunut yhdessä pohtimaan erityisryhmien asumista, tilannetta ja kehittämistarpeita. Tiimi on kokoontunut Suomen eri alueilla, joissa on tutustuttu paikallisiin hyviin käytäntöihin sekä vierailtu erilaisissa paikoissa. Asumisen tiimi on kokoontunut mm. Kainuussa, Rovaniemellä, Pirkanmaalla, Ruotsinkielisellä alueella Turun seuduilla sekä Vaasa- Seinäjoki alueella ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa asumisen tiimin tuotoksena oli Asumisen tarinoita kirjanen, johon jokainen osahanke osallistui. Palvelurakenne tiimi, josta tuli hankkeen toisessa vaiheessa jalkautuvien palvelujen tiimi on kehittänyt yhdessä ja toiminut eri osahankkeiden välisenä tukiryhmänä kehitettäessä jalkautuvia palveluja. Tiimin tuotoksena hankkeen toisen vaiheen jälkeen on yhdessä tehty toimintamalli Innokylään. Tiimin vahvuutena on ollut kokemuksien jakaminen ja yhdessä kehittäminen. Kokemuksien avulla muut ovat saaneet ja saavat käyttöönsä jalkautuvien palvelujen kehittämisen kokemukset; onnistumiset ja haasteet. Kokemuksien kautta on mahdollisuus päässä kehittämisessä nopeammin liikkeelle. Tiimin toisena tuotoksena oli yhteinen tarina hankkeen toisen osion julkaisuun. Palvelurakennetiimissä hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin sähköinen kysely mm. sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Kyselyssä kysyttiin mm. osaamisen tulevaisuuden tarpeita sekä asiakkaan asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Kyselyn tulokset taulukkoina ja graafisina esityksinä on toimitettu osahankkeille sekä koko hankkeen näkökulmasta. Lapissa kyselyn tuloksia esiteltiin syksyllä 2012 asumisen seminaarissa. Liitteenä kyselyn taulukkoja. Yhteistyötä yhteiskehittämisen merkeissä on toteutettu myös eri osahankkeiden välillä myös erilaisten tapahtumien yhteydessä. Eri osahankkeet ovat käyneet kertomassa toisille kehittämiskokouksissa sekä seminaareissa toisten yhteistyökumppaneille hyviä käytäntöjä ja kehittämisen kokemuksia ja tuloksia. Eri alueilla tehty kehittämistyö on voitu näin ottaa käyttöön myös muualla. Esimerkkinä mm. Kainuun osahankkeen järjestämä tilaisuus, jossa jalkautuvia palveluja oli esittelemässä Pohjois-Karjalan osahanke ja Lapin osahanke sekä yksilöllisestä asumisesta ja muutosta em. osahankkeet. Yhteistä kehittämistä on tehty myös osahankkeiden tasolla alueellisesti. Erityislasten omaiset ELO ry, Rovaniemen kaupunki, vammaispalveluhankkeen Lapin osahanke sekä Kolpene ovat kehittäneet erityisryhmien asumista. Työryhmän keskeiset henkilöt (ydinryhmä) ovat olleet Katja Vesterelve (ROI), Pia Ylisuvanto (ELO) ja Sari Mehtälä

36 35 (vammaispalveluhanke). Työryhmä (vähintäänkin ydinryhmä) on kokoontunut säännöllisesti. Taustalla on ollut suurempi asumisen kehittäjäryhmä, johon on ollut avoin osallistumisen mahdollisuus. Erityisryhmien asumisessa on pidetty pieniä tapahtumia asumiseen liittyen sekä suurempia tapahtumia. Suurempia tapahtumia ovat olleet Asumisen teemapäivät, joita on ollut yhteensä 4 kertaa. Ensimmäinen teemapäivä oli helmikuussa Teemapäivä keräsi yhteen yli 100 henkilöä. Päivän aiheena olivat asumisen haasteet, unelmat ja kokemukset. Päivässä toteutettiin myös pienimuotoinen kysely muuttovalmennuksesta ja sen tarpeesta. Päivä toteutui learning café menetelmällä. Toinen asumisen teemapäivä oli syyskuussa Aiheena olivat asumisen hyvät mallit. Mukana oli eri palveluntuottajia Lapin läänistä ja Oulun alueelta. Menetelminä päivässä olivat open space ja puimala. Toisessa teemapäivässä kartoitettiin asumisen tarpeita ja koottiin muuttovalmennusryhmä. Muuttovalmennusryhmä aloitti marraskuussa ja toteutui monen yhteistyökumppanin kanssa (Roi, Kolpene, ELO, vammaispalveluhanke, Kasperikoti). Kolmas päivä oli viime syyskuussa, jolloin aiheena oli muuttovalmennus ja uudistuotanto. Vieraana oli Helsingistä, Käpytikan edustajana Pekka Särssi. Menetelmänä kolmannella kerralla oli paneelikeskustelujen pohjalta kolme porinapiiriä sekä puimala. Päivässä koottiin tällä kertaa toinen muuttovalmennusryhmä, tukiasumisen sekä uudistuotannon kehittäjäryhmä. Päivän johdosta on toteutettu opintokäynti Ouluun, Kuurojen palvelusäätiön, Runolan toimintaan perehtyen. Nyt neljännen päivän tarkoituksena on sitoutua kehittämään asumista ja tavoitteena on jopa rakentaminen. Huomioitavaa on, että päivissä on ollut mukana yhteensä noin 250 henkilöä (ensimmäisessä yli 100, toisessa 85 ja kolmannessa noin 70). Osallistujat ovat olleet läheisiä, viranhaltijoita, työntekijöitä, tukea tarvitsevia henkilöitä, opiskelijoita sekä palveluntuottajia. Päivien materiaalia on työstetty ja jaettu osallistujille sekä internet sivuille. Päivien materiaalit myös liitteenä. Asumisen yhteiskehittäminen on mahdollistanut yhteisen näkemyksen muodostumisen erityisryhmien asumisen asioissa. Se on lisännyt myös luottamusta eri toimijoiden kesken. Lisäksi olemme käyneet läpi sanastoja ja eri palvelumuotoja, joka on lisännyt läheisten ja omaisten osaamista. Läheisten ja omaisten avulla viranhaltijat, työntekijät sekä palveluntuottajat ovat lisänneet omaa osaamista erityisryhmien asumisesta, kokemuksista ja tarpeesta. Asumisen yhteiskehittäminen on koettu hyväksi tavaksi miettiä ja kehittää nykyisiä ja uusia palveluja. Yhteiskehittämisen avulla haetaan mm. vaikuttavuutta kaikkien osalta; palvelut vastaavat tarpeita ja tarpeet näkyvät palveluissa ja tällööin päädytään ns. win-win tilanteeseen.

37 36 7. Arviointi Vammaispalveluhanketta on arvioitu eri tasoilla. Tavoitteiden saavuttamisen arviointia osahankkeen sisällä on toteutettu arviointisuunnitelman mukaisesta. Arviointisuunnitelman mukaisesti on arvioitu mm. uusien toimintamallien käyttöä määrällisesti sekä laadullisesti. Arviointisuunnitelmaan sisältyivät osahanketavoitteet, toimenpiteet, onnistumiskriteerit ja mittaustapa. Tavoitteet ja toimenpiteet tulivat suoraan hankesuunnitelmasta ja tarkennetuista tavoitteita. Esimerkiksi jalkautuva työparitoiminnan edelleen kehittämisessä toimenpiteenä olivat toiminnan laajentaminen ja jalkauttaminen sisältäen säännölliset konsultaatiot ja kehittäjäryhmän. Kuntien palvelun käyttö ja tietoisuus palveluista olivat muun muassa onnistumiskriteereitä. Palvelua mitattiin esimerkiksi käytön määrällä ja toteutumilla. Arviointisuunnitelmaan nähden kaikki tavoitteet ovat saavutettu hyvin ja osa jopa erittäin hyvin. Hankkeen toiminnan laatua on arvioitu palautekyselyillä sekä suullisella palautteella. Jalkautuvissa palveluissa on tehty ryhmähaastattelu palvelun käyttäjille sekä yksilöhaastattelu palvelun tuottajalle (työparia toteuttava työntekijä). Lisäksi sitä on arvioitu palveluntuottajan näkökulmasta ryhmässä. Seminaareista ym. suuremmista tapahtumista on kerätty kirjallinen palaute. Palautteiden avulla on kyselty mm. järjestelyjen onnistumista, tapahtuman antia ja hyödyllisyyttä sekä pyydetty kehittämisideoita. Arviointi on toteutunut hankkeessa säännöllisesti. Osahankkeen ohjausryhmän kokouksissa on käyty läpi osahankkeen sekä valtakunnallisen hankkeen tilannekatsaus tavoitteiden näkökulmasta. Lisäksi säännölliset tilannekatsaukset on toimitettu hankehallintoon sovitusti. Projektipäällikön kanssa on käyty tilannekatsauskeskustelut säännöllisesti. Tilannekatsauksia on peilattu hankkeen tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamisen toimenpiteiden kautta. Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa on toteutettu myös vertaisarviointi eri osahankkeiden välillä. Lapin osahankkeen parina on ollut molemmissa vaiheissa Kårkulla samkommun. Vertaisarviointiin on sisältynyt oma-arvio sekä vertaisen arvio. Arvioinnin tuloksena sekä oman, että vertaisen arvioin mukaan palvelukokonaisuuden selkeyttämisen edistämiseksi on tehty toimenpiteitä, mutta tavoitteen suuruuden vuoksi sitä ei ole saavutettu. Yksilöllisyyttä ja tarpeiden mukaisuutta palveluissa on itsesarvioinnin sekä vertaisarvioinnin pohjalta edistetty yksilökeskeisen suunnittelun levittämisellä ja juurruttamisella, muuttovalmennuksen käyttöönottamisella sekä jalkautuvien palvelujen avulla. Osanhankkeen arvioinnissa oli arvioitavana myös henkilöstön riittävyys ja osaaminen; vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. Molempien arvioinnin mukaan hanketyöllä ei ole ollut mahdollisuuksia varmistaa riittävä henkilöstöä. Osaava henkilöstö niin ikään ei ole hankkeen realistinen tavoite. Osahanke on kuitenkin toteuttanut toimenpiteitä, jotka voivat viedä eteenpäin osaamista sekä tukea pieneltä osaltaan henkilöstön riittävyyttä asennemuokkauksen avulla. Osaamisen kehittämisessä hyvänä esimerkkinä toimii yksilökeskeinen suunnittelu sekä muuttovalmennus uusina

38 37 toimintamalleina. Hankkeen järjestämissä seminaareissa ja tapahtumissa on ollut mukana noin 1900 henkilöä. Tilaisuudet ovat olleet pääsääntöisesti kaikille avoimia. Arvioinnin pohjalta on nähtävissä, että hankkeen myötä yhteistyö on lisääntynyt eri toimijoiden kesken (kuntayhtymä, kunta, omais- ja läheisyhdistykset, omaiset ja läheiset). Vammaispalveluhankkeessa on tehty laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteistyö on koettu hedelmälliseksi ja sen uskotaan myös jatkuvan. Hankkeen kokonaisarviointi on myönteinen. Suurissa päätavoitteissa ja -teemoissa on ollut haasteita, koska ne ovat olleet suuria kokonaisuuksia yhden osahankkeen toteutettaviksi. Osahankkeen tarkennetut tavoitteet puolestaan ovat olleet saavutettavissa, joskin haasteitakin on ollut. Hanke on onnistunut tuomaan tietoisuuteen itsemääräämisoikeuden tärkeyden, yksilökeskeisen suunnittelun sekä jalkautuvat palvelut. Lopullinen juurruttaminen on jokaisen Lapin vammaisalan organisaation oma tehtävä. Jalkautuvissa palveluissa kokemuksia olisi kaivattu lisää, mutta myönteistä on, että jalkautuvat palvelut ovat nyt osa erityishuollon palvelukokonaisuutta. Mielenterveyskuntoutukseen liittyvät jalkautuvat palvelut ovat osa palvelukokonaisuutta ja toteutuvat tarvittaessa. Alueellinen kuntoutusohjaaja jatkaa toimintaa tarjoten palveluja pääasiallisesti Pohjois-Lapin alueella. Näin ollen osahankkeen tavoitteet ovat tulleet saavutetuiksi kohtuullisen hyvin. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin arviointikysely myös osahankkeen ohjausryhmälle. Vastauksia tuli vähän, mutta ne olivat lähes samankaltaisia ja suhteellisen yhteneväisiä itsearvioinnin sekä vertaisarvioinnin kanssa. Lisäksi arviointia käytiin läpi ohjausryhmän kokouksessa Ohjausryhmän arvioinnin perusteella palvelukokonaisuutta ei ole varsinaisesti selkeytetty yksi hanke ei voi näin lyhyessä ajassa sitä tehdä. Palautteen perusteella on tehty hyvää kehitystyötä mm. joidenkin palveluprosessien kuvantamisen kautta. Osahanke on myös tuonut myös uusia toimintamalleja, jotka täydentävät palvelukokonaisuutta. Ohjausryhmän arvioinnin perusteella hanke on edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeiden mukaisuutta palveluissa mm. yksilökeskeisen suunnittelun ja muuttovalmennuksen avulla. Asiakkaan kuuleminen ja huomiointi on kehittynyt; Olemme oppineet kysymään ensin asiakkaiden toiveita ja tarpeita ja niiden pohjalta vasta suunnittelemme uusia juttuja. Lisäksi on koettu, että palvelujen kohdentaminen ja tarpeen arviointi on selkeytynyt. Osaamista on kehitetty hyvin erilaisin koulutuksin, seminaarein ja julkaisuin. Seminaarien ja koulutuksien tuomaa tietoa on syvennetty kunnissa pidettävillä työpajoilla. Tiedon syventäminen ja laajentaminen (vammaisille, työntekijöille, läheisille) on koettu erittäin hyväksi toimintamalliksi. Toimintamalli on tukenut käytäntöjen juurruttamista ja koulutusten ja seminaarien vaikuttavuutta arkeen. Erityistä hyvän palautteen sai se, että juurruttaminen on toteutunut monella eri tasolla ja useasta suunnasta vanhemmille, läheisille, vammaisille ja työntekijöille. Palautteen mukaan juurruttamisessa olisi vielä edelleenkin työtä, koska toimintamallien uudistaminen on hidasta ja vaikeaa. Toiveissa oli, että hankkeelle toteutuisi vielä kolmas vaihe, jossa kirkastettaisiin mm. yksilökeskeistä toimintamallia ja miten se nivotaan yhteen tulevassa rakenne- ja lainsäädännön muutoksessa.

39 38 Hankkeen edesauttamana on voitu nähdä ja tiedostaa oman kunnan palvelujen kehittämistarpeita. Hankkeen ansiosta olemme tehneet kuntaan kehitysvammapalveluiden 3-vuotis suunnitelman, jossa visioimme tulevaisuutta. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Asiakkaiden kanssa yhdessä suunnittelu on lisääntynyt ja selkeytynyt. Lisäksi kuntayhteistyö kohdekuntien kanssa on parantunut huomattavasti. Hankkeen nähtiin tuoneen myös työhön uutta mielekkyyttä, innostumista mm. uusien työkäytäntöjen kautta. Yleisen palautteen mukaan hanke on koettu hyväksi ja onnistuneeksi ja sille toivotaan jatkoa. Hankkeen tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen nähtiin käytännönläheiseksi ja perustuvan arjen tarpeisiin. Haasteeksi ja heikkoudeksi koettiin hankkeen keskittyminen pääasiallisesti kehitysvammaisten ihmisten asioihin ja kehitysvammapalveluihin eikä laajemmin vammaispalveluihin. Yhteenvetona todettakoon, että hanke on saavuttanut tarkennetut tavoitteet hyvin oman, vertaisen ja ohjausryhmän arvioinnin perusteella. Teemojen ja ylätavoitteiden saavuttamisen suuntaan on päästy, joskin niitä ei saavutettu yhden osahankkeen voimin. Hankkeen vahvuutena on ollut keskittyminen konkreettisiin asioihin ja tarvittavan pieniin kokonaisuuksiin. Kehittämistyö on ollut avointa ja perustunut arjen tarpeisiin. Hanke on tuonut uusia toimintamalleja mm. muuttovalmennusta, yksilökeskeistä suunnittelua ja kaveritoiminnan (sosiaalisten suhteiden kehittäminen kurssi) arkeen. Hankkeen myötä on muodostunut yhteiskehittämisen ilmapiiri ja hanke on osaltaan ollut mukana rakentamassa yhteiskehittämisen mallia asumispalvelujen kehittämiseksi. Hankkeen selkeänä heikkoutena on ollut keskittyminen kehitysvammaisten ihmisten asioihin laajan vammaispalvelujen kentän sijaan. Hanketyöhön laitetaan nyt piste tältä erää, mutta työn sisällöt jatkavat edelleen. Kolmen vuoden kehittämistyötä viedään eteenpäin arjessa yhdessä. On ollut suuri ilo saada työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. On ollut hyvin avartavaa tutustua ihmisiin ja palveluihin ympäri Suomen, ympäri Lappia. Kiitokset siis kuuluvat niille, joita olen kolmen vuoden aikana kohdannut! Sari Mehtälä

40 39 Liitteet Liite 1. Asumisen teemapäivien materiaalit Asumisen teemalauantai #1, Rovaniemi Tapahtumassa työpajat (56 henkilöä) kehittäjille ja toimintapisteet (29 henkilöä) halukkaille. Yhteensä 85 osallistujaa teemapäivässä. Työpajojen yhteenvedot: ASUMISEN UNELMAT JA TOIVEET Pöytävastaava: Sari Mehtälä 1. Yksilöllisyys - yksilöllinen ja laadukas tuki 2. Opiskelu ja työllistyminen 3. Ystävät, ystävien saamisen tuki 4. Turvallinen, viihtyisä koti 5. Aktiivista asumista ja elämistä Yksilöllisyys yksilöllinen ja laadukas tuki Elämässä nähtiin tärkeäksi yksilöllinen ja laadukas tuki. Tuki ei ole puolesta tekemistä vaan aktivoivaa, joustavaa. Keskustelujen pohjalta nousi esiin myös, että on tärkeää, että vammainen kokee itsensä tärkeäksi ja on osa yhteisöä. Asumiselta ja elämältä toivottiin sen aktiivisuutta. Opiskelu ja työllistyminen Opiskelussa olisi tärkeää ottaa huomioon jatko-opetuksen erilaiset vaihtoehdot ja toteuttaminen. Vaihtoehtoja opiskeluun kaivataan lisää sekä mahdollisuutta opiskella oppisopimuskoulutuksen kautta. Opiskelussa olisi tärkeää saada opintojen ohjausta. Opiskelussa nähtiin myös tärkeänä valmentavien opintojen mahdollisuus. Opintojen toivottiin johtavan työllistymiseen. Huolena nähtiin vaikeavammaisten jatko-opintojen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Opiskelupaikaksi nähtiin vaihtoehtoisesti omapaikkakunta tai jokin muu paikkakunta. Muualla opiskelussa olisi huomioitavaa asumisen mahdollisuudet vammaiselle nuorelle/aikuiselle. Ystävät, ystävien saamisen tuki Ystävien saamiseen liittyy myös parisuhde. Keskustelujen pohjalta nousi esiin toivomus, että nuori löytäisi parisuhteen ja valitsisi viisaasti ei vain siksi, kun muillakin on. Ystävät koettiin tärkeäksi vammaisen elämässä, mutta niiden saamiseen toivottiin tukea. Harrastukset voisivat toimia tukena, joten harrastuksiinkin toivottiin vaihtoehtoja. Harrastusten vaihtoehtoina mainittiin mm. kavereiden kanssa hengailu, festareilla käyminen. Kokemukset ystävyydestä nähtiin myös ystävän saamisen tukena ja mahdollisuutena. Ystävien löytämiseksi mahdollisuutena nähtiin harrastusten ohella erilaiset verkostot. Ystävä voi löytyä esimerkiksi kaverin kautta. Opiskelut nähtiin myös ystävyyttä tukevana. Turvallinen, viihtyisä koti & aktiivista asumista ja elämistä Asumisessa tärkeää oli viihtyisä koti, jossa olisi huomioituna turvallisuus. Koti nähtiin myös mahdollisuutena elää ja toimia aktiivisesti, kuten kuka tahansa muukin. Aktiivisen asumisen ja elämisen edellytyksenä on yksilöllinen tuki, joka mahdollistaa nuoren/aikuisen osallistumisen ja itsenäisen päätöksenteon. Avustajat ovat tärkeä osa aktiivista elämää. Asumisessa muu tukihenkilöstö nähtiin suuressa osassa aktiivista elämän tukea. Asuminen, opiskelu ja työllistyminen, ystävät, harrastukset ja niiden toteutumiseksi saatava yksilöllinen tuki mahdollistavat nuoren / aikuisen aktiivisen elämän ja osallisuuden päätöksentekoon sekä vahvistavat kansalaisuutta. MUUTTAVAN NUOREN JA OMAISEN HUOLET JA TARPEET

41 40 Pöytävastaava: Katja Vesterelve Monenlaisia asumisen tarpeita, yksilöllinen suunnittelu ja palveluiden joustavuus - Eri ikäluokilla on erilaiset tarpeet, vertaistuen tarve. Nuoret ovat käyneet peruskoulun ja jatkoopiskelleet sen jälkeen. Iäkkäämmillä asukkailla tällaista mahdollisuutta ei ole ollut. - Asumiseen liittyvään informaatioon tarvitaan tukea. - Lapsuuden kodista muuttaessa tulee siirtymävaiheeseen varata aikaa, jolloin asukkaan on helpompi sopeutua. Kaikki eivät toki tarvitse paljon ennakoivaa työtä vaan kykenevät nopeallakin aikataululla itsenäistymään. Myös omaiset tarvitsevat aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Useasti omaisilla vaikea luopua ja luottaa, että asuminen sujuu hyvin ja on turvallista. Päätöksen tekeminen koetaan vaikeaksi ja epävarmuuden sietäminen haasteeksi. - Esteettömät ja turvalliset tilat sekä ympäristö. - Tuliee tarkoin miettiä, ketkä sopivat samaan asumisen muotoon, ettei tulisi kiusaamista tai jos henkilökemiat eivät toimi. - Ohjauksen, tuen ja hoivan laatu, henkilöstön osaaminen laatu tärkeä kriteeri. - Toivottiin joustavuutta asumisen suunnittelussa ja toteuttamisen tavoissa. Tarve osallisuuteen, kansalaisuus - Asuminen pitää olla päivittäistä osallistumista arjen eri toimintoihin ja askareisiin; kotiin liittyviä askareita, osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin, asioimista virastoissa ja henkilökohtaisten asioiden hoitamista mahdollisimman itsenäisesti ja tuetusti. - Toiset asukkaat voivat toimia apuna, mikäli itse ei selviydy kaikesta. Näin asukkaat saavat aitoa merkityksen tunnetta. Henkilökohtaisen avun tarve tulee tarkoin määritellä, missä ja miten apua tarvitsee. Jokaisella on oma yksilöllinen taso ja toimintakyky. - Työ- ja päivätoimintaa mielekästä päivän aikaista toimintaa. Asumiseen liittyviä työtehtäviä voi kehittää. Tavoitteena aktivoiva ja tavoitteellinen toiminta. - Huolta aiheutti riittävä kommunikaatio ja henkilöstön osaaminen. Halutaan varmistaa, että asukas tulee aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi. - Asukkaille tulee sallia myös erehdysten mahdollisuus, onnistumiset ja epäonnistumiset ovat normaalia ihmisen kasvua ja kehitystä. Palveluiden kilpailuttaminen, mitä se tuo tulleessaan? - Pystytäänkö takaamaan pysyvä asuminen, jos palveluntuottaja omistaa kiinteistön ja palveluntuottaja uudelleen kilpailutetaan sopimuskauden jälkeen tai jos palveluntuottaja purkaa sopimuksen? - Jos hinta ainoastaan ratkaisee palveluntuottajan, onko palvelun laatu silloin uhattuna? Nuorten oma vaikuttaminen asumisen ratkaisuihin ja malleihin!!! - Pitää olla rohkeutta antaa asukkaan tehdä omia valintoja. - Onko riittävä määrä valvontaa, mutta ei kuitenkaan liikaa. Tasapaino tärkeää. Tarvitaan tiivis yhteistyö asukkaan, omaisten ja henkilökunnan välillä. Luottamus. - Asukkaat eivät halua vahtimista. - Omaisilla huolta aiheutti, antavatko he lapsensa kehittyä muiden nuorten tavoin, eivät esteenä/ jarruna. - Toivottiin viikonloppuisin tapahtuvaa asumisen harjoittelua Hyväksikäytön pelko Pelkoa aiheutti tunne, tuleeko hyväksikäytetyksi ulkopuoliselta taholta. Asukas voi olla ns. helposti vietävissä. Uhkana huonoon seuraan joutuminen, taloudellisesti tai fyysisesti hyväksikäytön pelko. ASUMISEN KOKEMUKSET JA TUNTEET

42 41 Pöytävastaava, Hilpi Ahola 1. Miksi pitää lähteä, onko se rangaistus! Vielä vieras asia. Mietityttää, mitä asunto voisi olla, joutuuko olemaan yksin! Vanhemmat joutuvat tekemään isoja ratkaisuja nuorten puolesta ja se on haastavaa, pelko, onko ratkaisu oikea. Nuorille halutaan oma elämä, vanhemmat eivät halua, että lapsista tulee ns. "peräkammarin poikia". Harjoittelua ja sopeutumisvalmennusta pitää olla koko perheelle sekä läheisille tärkeille ihmisille. Tilapäisharjoittelut esim. Kasperikodilla koettu tärkeiksi ja sieltä saatu positiivisia kokemuksia. Tilapäishoidon harjoitteluissa on toteutunut hyviä käytäntöjä ja itsenäistymistä. Nyt jopa odotetaan, koska taas pääsee kokeilemaan asumista. Perhe saa myös levätä, tilapäishoito myös auttaa perhettä jaksamaan arjessa, esim. nukkumisrytmi voi olla arjessa raskasta. Asumisen kokeilut pitäisi toteuttaa portaittain, mielellään ensin tuettua asumista ja kokemusten kautta siirtyminen mahdollisuuksien mukaan kevyempään autettuun asumiseen. Asuntolan työntekijöiden asenne ja suhtautuminen pitää olla luotettavaa. Viestin pitää kulkea, molempiin suuntiin. 2. Ryhmäkodissa pitää olla hyvä olla, oma huone ja toisilleen sopivia kavereita. Vertaistukea kavereiden kanssa; pitää pystyä juttelemaan ja tekemään yhteisiä asioita. Yhdessä voi katsoa elokuvia ja olla tietokoneella. Kiva kun on sähinää ja hauskaa, perustaa oma kahviporukka ja keittää itse kahvia. Ongelmana voi olla, että ei osata pitää puolia esim. kaveri yllyttää tekemään huonoja asioita. itsenäistyminen aikuiseksi, asennemuutos vanhempiin ja sisarussuhteisiin. Tasapainon löytyminen. Tarvittavan hoidon taso ei saa yksistään ratkaista asumismuotoa/tukea, pitää ottaa huomioon henkilökemiat ja asukkaiden toiveet. Synergiaetuna voi auttaa asumiskaveria - kantaa vastuuta - auttaa ja tulla autetuksi. On tärkeää, että ympäristö on aktivoiva ja hyvien kulkumahdollisuuksien päässä. 3. Vertaistukea. Pitää olla yksilöllinen, mutta ei yksinäinen. Kotona totuttu tekemään omia juttuja ja auttaminen ollut mukavaa. Uudessa ympäristössä tuttuihin asioihin tarvitaan arjen apua. On tärkeää, että ei jää yksin. Vaikka on oma huone, pitää olla yhteisiä tiloja, missä voi viettää aikaa yhdessä vapaa-aikana. Palveluja pitää pysytä valitsemaan omien tarpeiden mukaan. 4. Ryhmäkotien tulee olla pieniä ja kodinomaisia, ei laitoksia. Pitää olla mahdollisuus yksilöllisiin palveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Siitä syntyy hyvä itsenäinen elämä. Työntekijöiden vaihtuvuus tulee olla mahdollisimman vähäistä. Tärkeää, että työntekijöiden kanssa tullaan tutuksi ja syntyy luottamusta. Yöajanhoito on tärkeää asukkaille sekä kotiväelle. Nukkuminen ja aikainen aamuherääminen on usein ongelmana, luottamuksen kautta kotona myös voitu levätä. 5. Negatiiviset kokemukset saavat aikaan pelkoa ja hidastavat halua uusiin kokeiluihin. Yksinäisyys, päivätoimintojen jälkeen ei ole kavereita eikä toimintaa. Ei valvottua yöhoitoa. Esim. opiskelija soittaa toiselta paikkakunnalta ja itkee - haluaa kotiin. Illalla pimeää ja pakkasta, ei yhteysnumeroa kenelle soittaa tilanteesta. Kotona vanhemmilla turvaton olo, tunteena vielä vuosienkin jälkeen järkytys. Huonojen kokemusten kautta vaikea lähteä uusiin kokeiluihin. Ensimmäiset päivät menee itkiessä ja ikävä vaivaa. Tykkää asuntolasta, mutta joskus kokemukset olleet kuin vankilassa olisi ollut. Yksilöllisten tarpeiden kartoittaminen, olisiko autettu itsenäinen asumien parempi ratkaisu. Yöajan avustaminen kuitenkin pitää pysyä hoitamaan luotettavasti. Henkilökohtaisen hygienian hoito, mietityttää vanhempia pärjääkö nuori ilman vanhempien apua. Hygienian hoito on usein intiimiasia ja siitä keskusteleminen koetaan hankalaksi. Voi olla jopa esteenä asumiskokeiluihin. Asumisen ja itsenäistymisen muutosvalmennus on todella tärkeää, jotta osataan huomioida etukäteen tuen tarpeet ja luottamus pääsee syntymään.

43 42

44 43 Asumisen teemapäivä , materiaali Ryhmäkeskustelut Puimalakeskustelut AKTIIVINEN ASUMINEN, turvallinen, viihtyisä koti Tärkeää: Erilainen asuinympäristö eri ihmisillä (eri tarpeiden huomiointi) omakoti/kerrostalo asuminen, keskellä palveluja / pienellä paikkakunnalla Keskeinen sijainti / luontainen palveluympäristö; opiskelupaikka, palvelut ym. sijaitsevat asunnon läheisyydessä / kohtuullisella etäisyydellä. Asuminen tavallisessa ympäristössä Henkilöstöä riittävästi ja paikalla, kun tarvitaan. Esimerkiksi työvuoroissa toiminnan ym. huomiointi Samanikäisiä asuinkavereita Saa apua, kun tarvitsee Samantyyppisiä ihmisiä mahdollisuus toimia myös toisen tukena Ystävätoiminta, ystävien saaminen Tarvittaessa hälytinlaitteita Poimintoja hyvistä käytännöistä: Suunnitellut tapahtumat vuosikello asukaskokousten perusteella (asukkaat päättää) Sisustussuunnittelu voi itse valita tapetin Oma avain taskussa Tilapäispaikkojen täyttö vuorotellen (usealla mahdollisuus käyttää) Mahdollisuus liikkumiseen auto käytössä retket, harrastukset YKSILÖLLINEN SUUNNITTELU JA PALVELUJEN JOUSTAVUUS Aktiivisuus, asumisyksikössä toimintaa Asukkaat itse tekevät ja toimivat Avun tarpeella suuri merkitys asunnon valitsemisessa. Saa asua myös kyläyhteisössä, jossa yhteisö tuntee ja pystyy tukemaan henkilöä Kovin pienessä yksikössä on vaikea saada sählyjoukkuetta kasaan. Verkostoituminen Tärkeää tulla toimeen toisten kanssa, yhteenkuuluvuuden tunne Oma sisustus tärkeää: valinnat lähtevät pienistä asioista, esim. tapetin valinta, jolla rakennetaan omaa kotia Eri tarpeisiin sopivia huoneita/asuntoja Yksilölliset asumisratkaisut, kavereita, tekemistä ja touhuamista 4-8 henkilöä asuu samassa yhteisössä harrastuksia Tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät, millaisen asumista nuori haluaa Asukassiirroissa tulee olla varovainen ja kärsivällinen. Tottuminen uuteen vie aikaa Tuen tarve ei ole samanlainen läpi elämän. Voi olla, että joutuu muuttamaan tuen tarpeen kasvamisen vuoksi Erilaisten asumisen vaihtoehtojen vieminen eteenpäin Miten tuetaan perheitä esim. ryhmäkodin kriisitilanteessa? Jos elämänkriisi koskettaa koko ympäristöä, niin yhteisön sisällä tulisi miettiä asiaa sekä kutsua vanhemmat mukaan (vertaistuki kriiseissä)

45 44 Tärkeää: Yksilön tarpeet erikseen huomioon Omat tilat Omien taitojen mukainen asuminen Vertaistuki ja kaverit Muuttuvat elämäntilanteet Palvelut tuen tarpeen mukaan Mitä hyviä käytäntöjä tiedät ja haluaisit nostaa esille: Henkilökohtainen budjetti Elämäni suunnitelma, yhteinen kommunikaatio Palvelut suunniteltu, arjen todentaminen (taidot, tavoitteet ja keinot konkreettisesti) Mitä tekoja toivot aiheeseen liittyen Väliinputoajaryhmät tulisi huomioida ja miettiä heille sopivia asumismuotoja esim. neuropsykiatriset asiakkaat Miten asioita voisi viedä eteenpäin kotikunnassasi konkreettisesti toimiviksi Palveluiden riittävyys, riittävästi asuntoja ja asumisen muotoja Mitä itse olet valmis tekemään asian eteenpäin viemiseksi Huomioidaan asukkaan omat mielipiteet ja tarpeet palveluissa ensisijaisesti Nuorien asiakkaiden ryhmän kokoaminen vanhempien avustuksella Mitä muuta sinulla tulee mieleen tästä teemasta Myös sosiaaliset tarpeet huomioidaan Huoli väliinputoajista Miten erilaiset ihmiset saa tukea. Tukea voi tarvita ilman kehitysvammaisuutta Miten tarjota tukea syrjäytymässä oleville nuorille? Erityisessä pohdinnassa. Turvallisuus Elämänsuunnitelman teossa yhteinen kommunikointi tärkeää, ymmärretyksi tuleminen! Elämänsuunnittelu tukee elämänhallintaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tuen saaminen tarvittaessa; toimintakyvyn ja tarpeen perusteella! Riittävä ja oikea-aikainen tuki. Tuen tarve omalla kielellä. Esim. virastoasiat voi olla vaikeita. Asumisen harjoittelu, elämänmuutokseen valmistautuminen nuorille, vanhemmille Asukkaan oma näkemys palvelusta tärkeää nähdä, ei oteta huomioon vielä tarpeeksi! Tulevaisuudessa tulisi panostaa asukkaan omaan mielipiteeseen Elämänsisällön tärkeys, asukkaan oma ääni! Vanhempien illat, avoimuus vertaistuki. Kutsu voi tulla myös vanhemmilta! yksilöllinen suunnittelu palvelusuunnitelman tukena. Nivelvaiheiden huomiointi, vertaistuen tarve? mm. perheen taakan keventäminen Mitä ite kustannan ja hankin? VERTAISTUKI, yksilöllisyys, ei yksinäisyys Kaverit: Kaverit/ kaveripiiri tärkeä. Samankaltaiset + terveet ; hyvä seura, puhuminen, salaisuuksien jakaminen, pelaaminen * Ystävyys, kaveruus, kumppanuus * Luodaan puitteet ja mahdollisuudet tavata kavereita * Miten vertaistukea voisi järjestää? Miten

46 45 kavereiden kanssa Ulospäin suuntautuvuutta, toinen toistaan tukien. Kavereilta tukea ja apua Vertaistukeen liittyviä asioita: toimintakyvyltään ja iältään samantasoisia ihmisiä Asunnon ihannekoko 4 henkilöä vertaistuen mahdollistaa henkilökohtainen avustaja pääsee liikkumaan kodin ulkopuolelle, eri harrastusten kokeileminen (löytyy se, mikä itseä kiinnostaa) Ystävyyden jatkuminen Vuorovaikutus. Pystyy puhumaan omasta elämästään, saa olla oma itsensä Muuta: henkilökunta ja vanhemmat hyvässä yhteistyössä keskenään Sosiaalisen verkoston tukeminen ehkäisee esim. koulukiusaamista, syrjäytymistä sekä masennusta (erityisesti lievät as-piirteisillä) Mahdollisuus parisuhteeseen verkostoitumisen tukeminen (koulut, kerho, järjestöt) sitä lähti harjoittamaan? * Hyvä tyyppi on tärkeä asia vertaistuessa * Hyviä kavereita, joille voi kertoa salaisuuksia, oma koti paras ym. * Kaikki tarvitsevat vertaisia ja sosiaalista tukea * Vertaisuuden kehittäminen ja rakentaminen mahdollista ja hyviä tyyppejä kasvaa koko ajan lisää. * Vertaisuudesta saatavan hyvinvoinnin kehittämiseen tärkeä osa tulevaa!! * Vertaisuuden kehittäminen, rakenne * Asukaskokoukset; miten aktivoida? * Hyvä käytäntö: asukkaat itse pitävät kokoukset, eikä henkilökunta motoivoivaa! * Yhteisöllisyyttä ei voida tuoda, vaan meidän tehtävä on luoda ne puitteet. * Kodin ulkopuolelta tuleva tuki tärkeää.. * Ryhmäkotien verkostoituminen 3 sektorin järjestöjen kanssa * Vanhempien verkostoituminen. Aktiivisuus! * Ei valmiita ratkaisuja ja malleja olemassa, vaan luoda tilanteita ja mahdollisuuksia näiden luomiseen * Perheiden välinen yhteistyö esim. tilanteessa, jossa on riskejä (esim. baareihin, diskoihin meno) * Ihmisten tukeminen ongelma- ja ristiriitatilanteessa, jotta oppisivat ratkaisemaan tilanteet * Kuinka moni palveluntuottaja pohtii, että vanhemmat ovat myös voimavara? * Kuinka monella palveluntuotannossa on vertaistuki-iltoja esim. läheisten kanssa? * Vanhemmat on voimavara! Avoimuutta lisää! Kaikkien ei tarvitse jaksaa olla mukana! * Vertaistuki parhaimmillaan luonnollista kanssakäymistä * Toinen vanhempi ymmärtää toista vanhempaa tosi hyvin. * Vertaistuki yli ryhmien ja yhteistyötä

47 46 Erityisryhmien asumisen teemalauantai YHTEENVETO KIRJURIEN KIRJAUKSISTA Erityisryhmien asumisen teemalauantai oli eläkeläistila Potkurissa Rovaniemellä. Tapahtumaan osallistui 53 henkilöä; omaisia, muuttoa suunnittelevia nuoria, viranhaltijoita, kokemus-asiantuntijoita, kehittäjätyöntekijöitä, palveluntuottajia, luottamus-henkilöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Näistä on hyvä puhua: tunteista ja teoista asumisen ja muuttovalmennuksen eteenpäin viemiseksi konkreettisista asioista, vastuun ottajista ja kantajista lasten ja nuorten omista toiveista, haaveista ja unelmista vanhempien toiveista Nuorta itseään kuunneltava Mitä nuori ajattelee omasta kodistaan? oikeus elää itsensä näköistä elämää Nuoren tukeminen päätöksenteossa tärkeää Moni tyytyy vanhemman tahtoon Vanhemmat ylisuojelevia Yksilöllinen tuki 1) Muuttovalmennus Tarkoittaa elämänmuutokseen valmistautumista, asuntoa ei ole välttämättä tiedossa. Se toteutuu yksilöllisesti, ryhmissä, vertaisten kesken. Kokemuksia muuttovalmennuksesta Nuori: jännittävä tunne, oli hyötyä, sai apua muuttoon Vanhemmat: valmennus auttanut, vahvistanut ajatusta, että nuori muuttaa kotoa pois nuoren itsenäistyminen hyvä asia nuorelle ja perheelle vanhempana on tärkeää kuulla nuorten ajatuksia tukea vanhemmille ja nuorille pienryhmät (esim. 6 perhettä) Työntekijä: muuttovalmennus osana arkea, kunnan toimintaa nuoret kertoneet itsestään paljon; toiveet, voimavarat, tuen tarpeet Muuta: muuttovalmennus mahdollisimman varhain - valmistautuminen niin nuorten kuin omaistenkin osalta tärkeää, Oman elämän suunnittelu/oman elämän hallinta myös osana muuttovalmennusta Vertaisryhmät tärkeitä myös nuorelle; omalla paikkakunnalla niitä ei välttämättä ole Arjen normaalitoimissa tukeminen; nuoreen tutustuminen, kuunteleminen Vanhemman oivaltamisen mahdollistaminen ja tukeminen Tärkeää erilaiset vuorovaikutuksen ja kommunikaation keinot, jotta nuori tulee kuulluksi Esteetön vuorovaikutus Oman tahdon ilmaisu Kommunikaation keinoja monenlaisia, vuorovaikutus Vanhemmat tarvitsevat tukea ja valmennusta; kotiin tuotavaa tukea Vanhempien valmentaminen muuttoon alkaa jo varhain neuvolasta Vanhemmuuden näkökulman tukeminen

48 47 2) Tukiasuminen Tukiasumisen kokemuksia: Tukiasukas: saa olla rauhassa ja yksin, ei kukaan komentele, harrastuksiin pääsee helposti, elämä on aktiivista joskus on tuttua porukkaa ikävä. oman asunnon haltijuus, yhteisen tekemisen mahdollisuus, ei pelkoa yksin jäämisestä, apu on aina lähellä. Tukiasumisen mahdollisuuksista: pitää olla paljon sosiaalisia taitoja, jotta voi asua tukiasunnossa. toisaalta asukkaan yksinäisyys voi olla enemmän työntekijöiden ongelma kuin asukkaan itsensä ongelma. Tukiasuminen toimii joillekin, ei kuitenkaan kaikille. Tarvitaan yksilöllisiä palveluja yksilöllisiin tarpeisiin Yksityisyys ja yhteisöllisyys molemmat läsnä. Tärkeää on: Oikea-aikainen tuki oleellista. Seinät eivät tee elämää. Työntekijöiden asenne ratkaisevaa: arki rakentuu ihmisestä itsestään lähtien 3) Uudistuotanto ARA:n laatuvaatimukset (www.kvank.fi) Tärkeää: Esteettömyys, huonekoko riittävän suuri, käyttäjälähtöisyys, väreillä on väliä, asukas haluaa itse vaikuttaa, sijainnilla on merkitystä, (valinnan vaihtoehdot) Huomioitavaa: Samassa kerrostalossa voisi olla monenlaisia asunto- ja asumismuotoja. Mietitään vähemmän leimaavia mahdollisuuksia ja erilaisia kohtaamisia, jotka kuitenkin tuovat turvallisuutta. Oma asunto vs. ryhmäasuminen? Tukiasuntoja ROVANIEMEN KAUPUNGIN TUKIASUMISESTA: Erityisasumisen tarpeita yhteensä 56 painottuen nuoriin; Vapaita asumispaikkoja ei ole tällä hetkellä. Tällä hetkellä on 24 tukiasuntoa. Asukas on itse vuokralaisena. Apu ja tuki turvataan tarvittaessa niin, että ryhmäkoti palveluineen on lähellä Tukiasumisen asukkaan tulee itse pystyä innostumaan harrastuksista ja lähtemisistä Olennaista on, että tuki on riittävää, oikein arvioitua. Tukiasunto antaa yksityisen rauhan ja mahdollistaa myös yhdessä tekemisen Ihmisten osallisuuden edistäminen on meidän kaikkien yhteinen asia Asumisessa on tärkeää, että muistetaan Ei oma huone, vaan koti. Tärkeää on työpaikka, jossa käydään säännöllisesti, työn jälkeen omaa vapaa-aikaa Osa vanhemmista tarvitsee enemmän tukea ROVANIEMEN KAUPUNGIN ASUMISSTRATEGIA V Kaupungin tulee olla kuulemassa nuorten tarpeita, Nuorten mukanaolo suunnittelussa tärkeää Vuosittain henkilöä tarvitsee erityisasumisen järjestelyjä, jatkossa Mietitään, miten onnistunut case Käpytikka toteutetaan meillä (porukka, tavoite, tontti, rahoitus) Olennaista on hyvän porukan

49 48 Muuta: hankitaan tällä hetkellä; jääkö asukas silloin yksin? Ei JOKO-TAI vaan SEKÄ-ETTÄ Erilaisten kulttuurien huomioon ottaminen (maahanmuuttajat, eri kulttuureista tulevat ihmiset.) Käpytikan malli innostaa myös Rovaniemellä. Uuteen malliin on valmiutta. Kokemuksia Kolpeneelta: Soolo hyvä asumismuoto (asuntoryhmä, rivitalo), tuen tarve voi muuttua kaikenaikaa ja joustavasti, räätälöinti mahdollista. Malli vaatii oppimista myös työntekijöiltä, yksilöllisten suunnitelmien ja toimintamallien tarve. kokoon saaminen Kaupunki ostaa palveluja tarpeen mukaan, myös hyvin yksilöllisesti räätälöiden KOLPENEEN ASUMISHANKE: -Tulevassa 15 asuntoa -Autismin kirjon tarpeeseen -Ylikunnallista palvelua -ryhmäasunto, asuntoryhmä: omat tilat+ yhteiset tilat tukemaan sosiaalista kanssakäymistä Ajatus ja unelma; hyvä, kaunis ja turvallinen AJANKOHTAISTA: Nyt kannattaa miettiä tarvetta vuosille Mietitään omaa lasta / nuorta ja hänen kaveripiiriään tällä hetkellä aletaan muodostaa porukkaa tälle pohjalle, kysellen omalta. On itse aktivoiduttava, kukaan ei tule tarjoamaan asuntoja Käpytikka talo, Helsinki / Pekka Särssi Käpytikassa 18 perhettä, 20 asuntoa, 10 vuotta, muuttovalmennus alussa hypoteettinen asia, nuoret eivät ymmärtäneet, mitä tapahtumassa, vaikea selittää nuorille, mitä tapahtumassa nuoret tunsivat toisensa; nuorista tuli annettuja ystäviä, koska vanhemmat olivat ensin ystävystyneet; 20 nuoresta mahdollista syntyä useita porukoita; annettujen uusien ystävien sijaan syntyi ystäväpiirejä, jotka nuoret luontaisesti itse muodostivat; kaupunki kilpailutti, ASPA valittiin palveluntuottajaksi, työntekijät valittiin liian myöhään; osa ei soveltunut työhön lainkaan, moni toi laitosajattelun mukanaan, mitä me perheet kammoksutaan 5 kansainvälistä suunnittelijaa suunnittelivat Käpytikkatalon toiminnallisuutta. Kukaan heistä ei ollut tavannut kehitysvammaisia, eikä puhunut suomea, joten heidän oli löydettävä keino, jolla kommunikoida nuorten kanssa. Kysyivät jokaiselta nuorelta, mitä he halusivat talon toiminnallisuudelta. Kaikki olivat suunnitelleet samantyyppisiä tiloja, korkeita tiloja, leveitä käytäviä, jne., joka mahdollistaa monenlaisia toimintoja samanaikaisesti ilman että ne häiritsevät toisiaan. Piirustukset piti hyväksyttää ARAlla. Perheet itse maksoivat, jos halusivat esim. suihkukaapin, parketin tms. tasokkaampaa materiaalia. ARKKITEHDIN AJATUKSIA ASUMISESTA: - ryhmän varhainen koonti ja keskustelun nopea aloittaminen Aran kanssa - esteettömyys tärkeää sekä asukkaiden että henkilökunnan kannalta - työntekijöiden tarpeiden huomioiminen - Olennaista on, että talon työntekijät voivat osallistua prosessiin tarpeeksi ajoissa, samoin vanhemmat. KÄPYTIKKA: -Avustusta saatiin 35 % eli 1,7 miljoonaa -huoneet on tehty siten, että on helppo hahmottaa oma sijainti. Ideoista n. 60 % saatiin toteuttamissuunnitelmiin mukaan. -Valtion myöntämä

50 49 Vuokraa ei ole tarvinnut korottaa neljään vuoteen, kun korot ovat olleet niin alhaalla nyt on maksettu jo ensimmäisten kymmenen vuoden lainat. monipuoliset tilat, jotka oikeasti taipuvat yhtäaikaiseen monenlaiseen toimintaan. -huoneistot toimivia asukkaiden mielestä. Asukkaat muuttivat asuinkodistaan, joten lisätila ja oman kodin mahdollisuudet olivat hieno uudistus talosta ei tehty kenenkään työpaikkaa, vaan nuorten koti (koteja, 44 ja 48 neliöitä, kaikki kaksioita), jotka voivat myös muuntua muiden asunnoiksi korkotukilaina, Ara, ja yhdistys otti lainaa lopun. -Vuokralaiset maksavat vuokraa, nuorilla elinaikainen asumisoikeus. Jos palvelun tai hoivan tarve lisääntyy, niin se tuodaan hänelle kotiin. Halutessaan nuori voi kyllä muuttaa. -Palvelun tuottajien tiloissa ei ole ovia, on kuin hotellin tiski, josta asukas voi tilata palveluitaan. talossa ei ole päivätoimintaa, siihen osallistutaan muualla, talon ulkopuolella. Vinkit meille: kerätkää nuorista porukka, (Käpytikan nuoret ovat koulukavereita), jolla on sama tahtotila. -Tämän porukan ympärille kerätään verkosto. Sitten hakemuksia, rahoituspäätöksiä, rakennuttajan valinta, kilpailuttamisia (arkkitehdit, suunnittelijat, rakennuttajat). Kannattaa liittoutua jonkin toisen rakennuttajan kimppaan Muuta: - Asuntojen kirjo tulee olla suuri. - Lyhyellä ajalla edistytty yhteistyössä Kolpeneen, kaupungin ja ELO:n kesken. - Enää ei ole vastakkainasettelua; erilaisia näkemyksiä tarvitaan. - ELO hakee rahoitusta asumispalvelujen kehittämiseen. Perhehoito olemassa hyviä kokemuksia, asiaa mietitään myös Rovaniemellä Rovaniemellä perhehoidon suunnitelma tulossa: lastensuojelun ja vammaispalvelun tarpeista, Sisko Koskiniemi koordinoi tavoitteena pitempiaikainen perhehoito, ei vain lyhytaikainen perhehoito toimii parhaiten siten, että se vastaa sekä lyhytkestoiseen että pitkäkestoiseen tarpeeseen. huomiona, että Jyväskylässä koulutetaan/parannetaan tällä hetkellä perhehoitoon liittyvää osaamista - huomio: asukkaiden sijoittaminen eri asuntoihin ympäri kaupunkia, ei hyvä ratkaisu, yksinäisiä iltoja. Vertaistuki on tärkeää asukkaille. - Haasteita matkan varrella: suurin oli sosiaaliviraston keskijohto me teimme työn, joka heidän olisi pitänyt tehdä - ARAn osallisuus takaa vuokratason pysymisen sopivana. ARA ei rakenna liian peniä yksiöitä, tai kaksioita. Varustelutasossa on otettu huomioon esim. tarve lisävarusteluun, jos avun tarve lisääntyy. - Periaatepäätöksiä: Kukaan vanhemmista ei anna rahaa projektiin, eikä kukaan nuorista asu keittiössä, vaan huoneet ovat kaksioita. Jos joku muuttaa pois, niin kaupunki valitsee asukkaan tilalle

51 50 Liite 2. Vaikutusketjukortti VAIKUTUSKETJUKORTTI Osahanke: Lapin osahanke Pvm: VAIKUTUKSET Minkälaisia vaikutuksia osahankkeessa syntyneet tulokset ovat saaneet aikaiseksi? Millaisia vaikutuksia on käytettävissä olevan tiedon perusteella syntymässä? muuttovalmennusmalli on osa joidenkin kuntien palveluja (Rovaniemi, Sodankylä muuttovalmennus toteutuu omaisyhdistyksen kanssa yhteistyössä Alueellinen kuntoutusohjaus toimii Pohjois-Lapin alueella joko Kolpeneen palvelukeskuksen tai Sodankylän kunnan toimintana malli todettu toimivaksi ja vaikuttavaksi o palvelu saatavavilla paremmin / nopeammin o tuttu työntekijä (tietyillä alueilla) TULOKSET Minkälaisia tuloksia on syntynyt osahankkeen tuotosten ansiosta (uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen jne.)? Muuttovalmennuksen näkeminen osaksi peruspalveluja Yhteiskehittämisen merkityksen kasvaminen ja tiedostaminen (kunta, kuntayhtymä, omaisyhdistys, yksityiset palvelut) Yksilökeskeinen suunnittelu osana arkea (uusi toimintamalli) toimintamalli jalkautuviin palveluihin o työparikonsultaatio o alueellinen kuntoutusohjaaja vertaisryhmät kaveritaidot toiminta osana koulun opetussuunnitelmaa / toimintasuunnitelmaa (IPtoiminta / koulu) TUOTOKSET TOIMENPITEET Mitä osahankkeen toimenpiteiden ja panosten avulla on saatu aikaiseksi (julkaisut, koulutukset, seminaarit, verkostotapaamiset, toimintamallit, prosessikuvaukset jne.)? yksilökeskeisen suunnittelun koulutus, materiaali, toimintamalli muuttovalmennusmallin prosessikuvaus, toimintamalli Asumisen teemaseminaarit yhteistyössä Roi, Erityislasten omaiset ELO ry, vammaispalveluhanke o Asumisen kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken (organisaatiot, yhdistys, läheiset, palvelunkäyttäjät, palveluntuottajat jalkautuvat palvelut toimintamalli, prosessikuvaus kuntoutusohjaus prosessikuvaus-toimintamalli Mitä toimenpiteitä osahankkeen panoksilla on tehty tarpeen täyttämiseksi (esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota, seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä, kumppanuuksien luomista jne.)? yksilökeskeisen suunnittelun koulutukset (kvps:ltä ostettu 3 päivää),

52 51 omat koulutukset, työpajat vammaisille yksilökeskeisen suunnittelun materiaali (kansio, elämäni suunnitelmia vihkonen, sähköinen materiaali) muuttovalmennusmateriaali yhteistyöryhmä (Roi, Elo, Kolpene, Vammaispalveluhanke) yhteistyö malli alueellisen kuntoutusohjauksessa yhteiset vertaisryhmät (kuntien kanssa; Sodankylä, Ivalo) kuvatyöpaja kuvien käyttöön kommunikoinnin tueksi (päiväkoti ja koulut) ohjaus ja neuvonta erityistä tukea tarvitsevan lapsen ohjaamisessa PANOKSET Osahankkeen käytettävissä olevat kokonaispanokset eli resurssit? 100% työntekijä 50% työntekijä lisäksi ostettua työpanosta noin 15 työpäivää (tähän mennessä) TARVE Mikä tarve oli osahankkeen kehittämistyön lähtökohtana? Yksilöllisen asumisen / palvelujen kehittäminen (laitoshoidon purkuun ja rakennemuutokseen liittyen) o muuttovalmennusmallia ei aikaisemmin suunnitelmallisesti toteutettuna o yksilökeskeistä suunnittelua ei aikaisemmin suunnitelmallisesti toteutettuna Jalkautuvat palvelut: Laitoksen purku, peruspalvelujen tukeminen, osaamisen jakaminen, palvelun saatavuuden turvaaminen (pitkä jono palveluun) o alueellinen kuntoutusohjaus /jalkautuvat palvelut /työparikonsultaatio) palvelua ei aikaisemmin pitkät välimatkat, osaaminen keskittynyt Kolpeneelle palvelun kalleus, hitaus (voidaan vastata palvelun tarpeeseen nopeasti, kustannustehokkaasti) osaamisen jakaminen - kuntoutusohjaus yhteistyössä kunnan työntekijän kanssa

53 52 Liite 3. Vammaispalveluhankkeen kysely Vammaispalveluhankkeen kysely 2012, Lappi 2. Ammattinimike Vastaajien määrä: Vammaisalan työkokemus Vastaajien määrä: 24

54 53 4. Miten ajattelet lainsäädännön uudistusten (vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisen) vaikuttavan palveluihin omasta näkökulmastasi? Vastaajien määrä: 24

55 54 5. Miten ajattelet lainsäädännön uudistuksen (vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisen) vaikuttavan palveluihin asiakkaan näkökulmasta? Vastaajien määrä: Millaisena ajattelet lähipalvelujen tilanteen, aseman ja tulevaisuuden? Vastaajien määrä: Miten lähipalveluja tulisi mielestäsi kehittää? - verkostoja, suunnitelmallisuutta ja luovuutta - Pienen kunnan haasteena on pitää palvelut lähellä asiakkaita tulevaisuudessakin, mutta uhkana esim. se, että kuntaliitosten mahdollisesti toteuduttua siirtyvätkö myös palvelut kauemmas. Myös kehittämiseen ja palvelutason ylläpitämiseen tämän tasoisena rahoituksen jatkuvuus on haaste, kun valtion osuuksia leikataan ja pienet kunnat elävät niin suurelta osin valtion osuuksien varassa. Haasteena on myös pätevien työntekijöiden saaminen maaseudulle työhön. - Lähipalveluja pienessä Lapin kunnassa on haasteellista kehittää niukan talouden ja pienien henkilöstöresurssien vuoksi. Lähipalveluja voidaan, paradoksaalisesti kyllä, kehittää yhdistämällä kuntien osaamista ja taloudellisia resursseja. - Yksilölliset asumispalvelut ja riittävä määrä. Asumisvalmennuksen mallintaminen - Työllistämispalveluja

56 55 - yksilöllisempiä palveluja ja tasapuolisemmin koko maahan, jottei palvelujen saanti riippuisi kunnasta ja sen resurssoinnista. - Perheet kaipaavat enemmän kotiin vietäviä palveluja, esimerkiksi lasten tilapäishoito ja apu arjessa enemmän koteihin suuntaavaa. Asumisen ja asumisen palveluiden uudelleen järjestäminen ja uudenlainen ajattelu yhä työn alla. - kotona annettavaa apua/tukea - Pitäisi määrittää lähipalvelu esim. palvelujen käyttämisen matkoihin kuluvan ajan tai kilometrimäärän mukaan. Jos oman kunnan sisällä etäisyydet palveluihin ovat lähes 200 km, ovatko ne lähipalveluja ja entä sitten, jos kuntia liitetään yhteen onko 350 km:n päässä oleva palvelu lähipalvelua? Miten matkat palveluihin suoritetaan ja kenen kustannuksella? - Asiakkaiden lääketieteellinen tutkimus ja diagnosointi. Asumispalvelut. 8. Millaisena ajattelet erityispalvelujen tilanteen, aseman ja tulevaisuuden? Vastaajien määrä: Miten erityispalveluja tulisi mielestäsi kehittää? Vastaajien määrä: 6 - Erityispalvelut olisi hyvä olla lähempänä asiakasta, pitkät välimatkat ovat Lapin kunnissa haaste. Pelkkä konsultaatio ei ole riittävää, vaikka siihen koko ajan enenevässä määrin ollaan siirtymässä. - Meillä on jo nyt käytössä erilaisia videovälitteisiä konsultaatio ja jopa terapiapalveluita kokeiluluontoisesti. - Mielenterveyspalvelut myös kehitysvammaisten saataville, kehitysvammaosaamista myös muihin kuin erityishuollon palveluihin. - Historian jäänteistä irrottautumista uudenlaista ajattelua, työ- ja päivätoimintoihin ja asumiseen. Uudenlaista ohjauksellista tukea esimerkiksi päiväkodeille ja kouluille jotta vammaisilla oikea mahdollisuus osallisuuteen. - niin ovatko ne erityispalveluja vai ns yleispalvelua? erit.palveluja kehitettävä yksilöllisen asumisen mahdollistamiseksi - Saatavuus tasa-arvoiseksi koko maassa.

57 Miten asiakkaan osallisuus toteutuu nykyisissä palveluissa ja niiden suunnittelussa? Vastaajien määrä: Millaisia hyviä käytäntöjä sinulla on työssäsi vammaisen osallisuuden lisäämiseksi ja tukemiseksi? - yhteistyössä tehty palvelusuunnitelma - Sosiaalityö on helposti saatavilla (ei puhelinaikoja ym.) Sosiaalityö on liikkuvaa: asiakasta tavataan vähintäänkin kerran palveluprosessin aikana asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Vammaisen henkilön läheisverkoston tuki pidetään mukana palveluiden suunnittelussa. - Laajemman asiakkaan toiveista lähtevän arjen palvelusuunnitelman rakentaminen asumispalveluihin- jatkossa siirrytään Minun suunnitelmani-käyttöön. Työ ja päivätoiminnoissa Minun suunnitelmani syksystä alkaen osa toiminnan sisältöä, pyritään harjoittelemaan aktiivisesti ja säännöllisesti oman mielipiteen muodostamista. - Työpaikkapalaverit. Toiminnan suunnittelu, toiveiden huomiointi

58 Millaista osaamista tarvitset vammaisalalla tulevaisuudessa omassa työssäsi ja miten arvioit osaamisesi tärkeyden? Vastaajien määrä: Millaista muuta osaamista tarvitset tulevaisuudessa? - monimutkaisen palvelujärjestelmän toiminnan tunteminen - Pienessä Lapin kunnassa sosiaalialan työntekijä on sosiaalityön yleislääkäri -kaikkea asiakastyötä täytyy osata ja kaikkiin hankkeisiin osallistua yhden henkilön voimin. - Koen, että sosiaalityöntekijänä tarvitsen erityisesti lainsäädännön muutosten myötä tukea työhön. Verkostoituminen ja työparityöskentely, samoin kuin asiakaslähtöinen ja suunnitelmallinen työ, ovat jo olleet vuosien ajan työn keskeisin sisältö, mutta aina myös niiden asioiden muistaminen ja työn kehittäminen on muistettava.

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.2011 Tuija Anttila 3. joulukuuta Kansainvälinen vammaisten päivä International

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä 7.8.2012

Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä 7.8.2012 Työparikonsultaatio Sari Mehtälä 7.8.2012 TIIVISTELMÄ... 2 1. Johdanto... 4 2. Hankkeen tavoitteet... 6 3. Työparikonsultaation kehittäminen... 9 3.1. Kehittämistyön aloittaminen... 9 3.2 Työparikonsultaatio

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle. Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle. Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012 TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012 1. Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen menetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 12.3.2014 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta 3 3. Vammaisten henkilöiden elinolot, palvelujen soveltuminen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Kartoitus vammaisten palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. - Kuntakyselyn alustavia tuloksia vammaisten palvelujen toimivuudesta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-lla Jari Lindh VASKI

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot