Teutoburgin taistelu on Rooman armeijan yksi pahimmista takaiskuista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teutoburgin taistelu on Rooman armeijan yksi pahimmista takaiskuista."

Transkriptio

1 Rooman legioonat: Rooman legioonien tärkeimmät tehtävät olivat järjestyksen valvominen valtakunnassa, uusien alueiden valloittaminen ja teiden rakentaminen. Yhdessä legioonassa oli n miestä ja keisariajalla Rooman valtakunnalla oli käytössään n.30 legioonaa. Legioonien alkuaikoina joukot oli jaettu 5 erilaiseen sotilaslinjaan. Ratsuväki eli Equites koostui yleensä Rooman liittolaisista ja niillä ei ollut yleensä suurta vaikutusta taisteluiden tuloksiin. Heikkovarusteiset sotilaat eli velitekset olivat legioonissa varallisesti köyhimpiä ja heidän varusteinaan olivat heittokeihäät sekä pyöreät puiset kilvet. Velites- yksikkö oli harvoin lähitaistelussa sillä osalla heistä oli miekan tilalla vain tikari. Hastatiin kuuluivat sotilaat, jotka käyttivät gladiusta eli pientä miekkaa sekä scutum-kilpeä lähitaisteluissa. Gladiuksen ja scutumin yhdistelmää pidetään miekkataisteluissa suhteellisen ylivoimaisena. Sotilaat pystyivät hyökkäämään ja suojaamaan itseään jatkuvasti suurella kilvellä. Tämän lisäksi sotilaat olivat varustautuneet keihäillä ja kypärillä. Toisessa linjassa taistelivat principet, jotka erosivat hastateista pääosin vain korkeamman ikänsä ja kokemuksensa puolesta minkä vuoksi he olivat legioonan vaarallisimpia sotilaita. Kolmannessa eli triarii- linjassa taistelivat vanhimmat sotilaat. Heidät kutsuttiin apuun vain pahimmissa taisteluissa.1 Gaius Mariuksen uudistuksen myötä Rooman armeija muuttui palkka-armeijaksi ja Rooman tasavalta vaihtui keisarien hallintaan. Sotilaita vähennettiin määrällisesti, mutta yhdenmukaiset ja raskaat asevarusteet jokaisella sotilaalla nostivat armeijan tasoa entisestään. Köyhienkään varusteet eivät olleet enää huonoja..2 Auxiliaan kuuluivat legioonalaisia heikommin varustetut sotilaat, jotka eivät olleet Rooman kansalaisia. Sotilaat saivat palkkioksi itselleen ja jälkeläisilleen Rooman kansalaisuuden, kun he palvelivat Rooman armeijassa. Auxilia-joukoissa oli esim. paljon kevyesti varustautuneita jousimiehiä ja he saivat puolta palkkaa legioonalaisten palkasta. 3 Taisteluissa legioonalaiset suosivat paljon pelottelukeinoja eli he yrittivät härnätä vastustajiaan sotahuudoilla, aseiden paljoudella sekä muodostelmilla. Esim. piiritystilanteissa sotilaat lähestyivät kohdetta kilpikonnamuodostelmissa (testudo), suojautuen keihäiltä ja nuolilta. 1 Teutoburgin taistelu on Rooman armeijan yksi pahimmista takaiskuista. Sotilaat olivat myös ahkeria rakentajia. Teitä, julkisia rakennuksia sekä kivisiltoja syntyi legioonalaisten toimesta sekä piirrettyjä karttoja alueista. 4 Yleisimpiin legioonien vihollisiin lukeutuvat helleenit, parthialaiset, keltit, germaanit, karthagolaiset ja kapinalliset Lähteet: 4http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/6_2006/hevosteita.pdf, , 2 Historia- lehti 1/2007 s ja Historia-lehti 8/2008 s.14-21, Kuvien lähteitä:www.g-unleashed.com, rtw.heavengames.com, c99.e2bn.net, Tehnyt: Juhani ja Tuomo 30-vuotinen sota

2 Gaius Julius Caesar Syntyi 13 heinäkuuta 100 ekr köyhään patriisisukuun Nuoruutensa hän vietti huonomaineisessa Suburan kaupunginosassa Toimi sotilaana ja asianajajana enne poliittista uraansa Vuonna 75 ekr. Caesar matkusti Rhodokselle ja joutui matkalla merirosvojen vangiksi Poliittinen ura Vuonna 73 ekr Caesar valittiin sotilastribuuniksi Muutamaa vuotta myöhemmin hänet valittiin äänestyksellä kvestoriksi Hispanian ulteriorin provinssiin Samana vuonna hänen vaimonsa kuoli synnytykseen Vuonna 63 ekr hänet valittiin pontifex maximus -papiksi Gallian sota Caesarista tuli Gallian Cisalpinaan ja Illyrian käskynhaltijaksi Aloitti sodan, jonka lopputuloksena suuri osa läntistä Eurooppaa liitettiin Rooman valtakuntaan Taisteli monia heimoja vastaan ja voitoillaan sai paljon huomiota Roomassa Satojatuhansia sotavankeja vietiin orjiksi Roomalaisille Britannian valloitus Caesar rakennutti sillan Reinin yli Ensimmäinen yritys vallata Britannia vuonna 56 ekr. Toinen yritys vuonna 54 ekr. Gallialaiset nousivat kapinaan Alesian piiritys Kansalaissota Caesar ajautui ristiriitoihin senaatin ja Pompeiuksen kanssa Hän meni Italiaan selvittääkseen erimielisyyksiä, mutta sovitteluyritys epäonnistui Caesar hyökkäsi vuonna 49 ekr. Pompeiuksen joukkoja vastaan. "Alea iacta est!" = "Arpa on heitetty" Caesar oli vähällä hävitä Pompeiukselle Dyrrhakhionin taistelussa, mutta onnistui lyömään tämän joukot Farsaloksen taistelussa Hävittyään Pompeius pakeni Egyptiin, missä hän joutui pian salamurhan kohteeksi

3 Caesar lähti Egyptiin Pompeiuksen perään ja perille päästyään sai kuulla että Pompeius oli murhattu Egyptissä oli meneillään valtataistelu faarao Ptolemaioksen sekä hänen siskonsa Kleopatra VII:n välillä Caesar päätti mennä sovittelemaan Caesar teki Kleopatrasta Egyptin hallitsijan Aleksandriassa syntyi paljon mellakoita Caesar kukisti faarao Ptolemaioksen joukot Leovottomuuksien hälvettyä Caesar lähti Kleopatran kanssa pitkälle risteilylle Niilille Paluu Roomaan Roomassa oli alkanut syntyä levottomuuksia Caesari poissaollessa Hän meni Italiaan selvittääkseen erimielisyyksiä, mutta sovitteluyritys epäonnistui Caesar hyökkäsi vuonna 49 ekr. Pompeiuksen joukkoja vastaan. "Veni, Vidi, Vici" = "Tulin, näin, voitin" Caesar Diktaattoriksi Palattuaan Roomaan vuonna 45 ekr Caesar luopui konsulin virastaan, mutta Senaatti päätti tehdä hänestä elinikäisen konsulin "Pater Patrie" = "Isänmaan isä" Caesarista haluttiin tehdä kuningas, mutta tämä kieltäytyi Vuonna 44 ekr Caesarista tehtiin elinikäinen diktaattori Caesarin vastustajat alkoivat juonitella Caesaria vastaan kun tämä alkoi suunnitella sotaretkeä Parthiaan Kuolema 15 maaliskuuta 44 ekr. Caesar tyypilliseen tapaansa osallistui senaatin kokoukseen, salamurha varoituksista huolimatta Caesarin saavuttua senaattiin alkoivat senaattorit liikehtiä häntä kohti Jokainen salaliittolainen pisti Caesaria kerran tikarillaan Useimpia salaliittolaisia Caesar piti hyvinä ystävinään Julkilausuttu motiivi murhaan oli halu palauttaa tasavaltainen hallitusmuoto Vaikutukset Caesar otti juliaanisen kalenterin käyttöön Monien kielien heinäkuuta tarkoittava sana on johdettu Caesarin nimestä ( July, Julio.. jne.) Caesarin valtakauden jälkeen Caesar-nimitys otettiin yleiseksi valtiaan arvonimeksi Mielipide

4 Caesar sai paljon hyvää aikaan ja oli mielestämme aika hyvä tyyppi Ruut Hanhikorpi ja Jenna Lapiolahti 30-vuotinen sota käytiin Euroopan alueella vuosina Sota käynnistyi Saksan sisäisenä uskonsotana katolisten ja protestanttien välillä, mutta laajeni sitten yleiseurooppalaiseksi valtataisteluksi, jossa uskonnolliset seikat toimivat enää heikkoina tekosyinä lähteä sotimaan. Laajenemishalu, oman valta-aseman vahvistaminen ja Habsburg-suvun vallan tukahduttaminen olivat myöhemmin keskeisiä poliittisia syitä sodankäynnille. 30- vuotisen sodan päänäyttämönä oli enimmäkseen Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Sodan taustalla olivat 1530-luvulla käydyt uskonnolliset taistelut, jotka loppuivat Augsburgin rauhaan Se oli sopimus saksalaisen keisarin ja luterilaisten ruhtinaiden välillä, joka salli, että ruhtinaskunnan uskonto määräytyy sen ruhtinaan mukaan ("Cuius regio, eius religio" eli "Kenen maa, sen uskonto"). Tästä huolimatta keisari suosi katolisuutta ja polki luterilaisten oikeuksia Tämä johti lopulta siihen, että noin satapäinen protestanttinen joukko hyökkäsi suivaantuneena keisarin palatsiin ja heitti keisarin edustajia ulos ikkunasta. Tätä defenstraatiota on kutsuttu 30-vuotisen sodan lähtölaukaukseksi. BÖÖMIN KAPINA Vuonna 1619 uudeksi saksalais-roomalaiseksi keisariksi valittiin Böömin kuningas Ferdinand II, joka oli vaikutusvaltaiseen Habsburg-sukuun kuuluva arkkiherttua. Hän oli jesuiittojen kouluttama kiivas katolinen, joka halusi vahvistaa katolisuutta ja omaa asemaansa asettamalla hallinnollisiin johtotehtäviin katolisia sekä sulkemalla protestanttisia kirkkoja. Tämän seurauksena böömiläiset kapinoivat ja riistivät keisarilta Böömin kruunun. He nostivat uudeksi Böömin kuninkaaksi Pfalzin vaaliruhtinaan, Fredrik V:n. Ferdinand pyysi kapinan kukistamiseen apua serkultaan, Habsburg-sukuun kuuluvalta Espanjan kuninkaalta Filip IV:ltä. Tämä lähetti apujoukkoja Ferdinandille, mikä koitui Fredrik V:lle tappioksi, sillä Espanjan joukot olivat silloiseen aikaan Euroopan urhoollisinta ja parhainta sotaväkeä. Fredrik V ja böömiläiset pyysivät avukseen keisarin ja Espanjan joukkoja vastaan Evankelista unionia, Saksan protestanttien puolustusliittoa. Protestantit olivatkin ensin johdossa, mutta hävisivät lopullisesti Valkean vuoren taistelussa keisarin joukoille. Tämän seurauksena Ferdinand sai takaisin Böömin kruunun, ja Fredrik V julistettiin lainsuojattomaksi saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Lisäksi Böömi menetti uskonvapautensa, luterilaisten omaisuus takavarikoitiin, 27 kapinanjohtajaa teloitettiin, protestantit pakenivat maasta ja Tsekki joutui 300 vuodeksi Habsburg-suvun valtaan. Fredrik itse pakeni ulkomaille pyytäen apua mm. Ranskalta ja Englannilta. TANSKA SODASSA Monia ympärillä olevia maita huolestutti katolisten ja Habsburg-suvun vallan kasvu. Ensimmäisenä asialle päätti tehdä jotain Tanska, jonka kuningas Kristian IV pelkäsi oman protestanttisen maansa puolesta. Tanska lähti etenemään kohti Saksia. Avukseen Ferdinand pyysi Friedlandin herttuaa Albrecth von Wallensteinia.

5 Wallenstein joukoillaan pakotti Tanskan perääntymään. Tanska kohtasi Katolisen liigan, katolisten vastineen Evankeliselle unionille, Lutterin taistelussa. Tanska hävisi. Sillä kohtasi muutenkin huono onni, sillä se ei saanut liittolaistukea esimerkiksi Ranskalta ja Englannilta, jotka olivat sisällissodassa. Tanska lyötiin kokonaan Wolgastin taistelussa Tämän jälkeen Tanska vetäytyi sodasta, ja Kristian IV lakkasi tukemasta protestantteja säilyttääkseen asemansa. RUOTSI SODASSA Tanskan murskatappio huolestutti muita maita, sillä nyt keisarin ja katolisten valta oli huipussaan. Koska Ranska ja Englanti olivat vielä kykenemättömiä sotimaan omien ongelmiensa vuoksi, ne antoivat vain rahallista tukea Kustaa II Aadolfille ja Ruotsin armeijalle, jotka olivat seuraavana marssimassa sotaan. Ruotsin joukot koostuivat pääasiassa kurinalaisista ruotsalaisista ja suomalaisista asevelvollisista nuorista miehistä, joita oli värvätty maatiloilta. Ruotsin armeijan motiivi lähteä mukaan sotaan oli sama kuin Tanskalla, mutta sen lisäksi Kustaa II havitteli taloudellisia etuja Itämeren etelärannikolla. Kustaa II kohtasi kreivi Tillyn johtamat keisarin joukot Leipzigin edustalla Breitenfeld-nimisessä pikkukylässä Ruotsin etuina taistelussa olivat mm. armeijan yhtenäisyys (keisarin joukot olivat lähinnä eri kansallisuuksia edustavia palkkasotureita) sekä siihen aikaan uudet piilukkokiväärit. Ruotsi voitti taistelun ja jatkoi etelään Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin asti. Ruotsin armeija ryösti kaupungin ja oli aikeissa jatkaa aina Habsburg-suvun pääkaupunkiin Wieniin saakka, mutta nämä aikeet estettiin, kun juonikas strategi Wallenstein oli Ruotsin edetessä koonnut uudet joukot. Nämä joukot saartoivat Ruotsin armeijan. Ruotsin armeijan onnistui kuitenkin murtautua saarrosta monien epäonnistuneiden yritysten ja menetettyjen miesten jälkeen. Alkoi uuvuttava matka takaisin pohjoiseen kohti Leipzigiä, jonka lähistölle Wallenstein oli linnoittautunut. Ruotsin armeija hyökkäsi Wallensteinin joukkoja vastaan Lützenissä. Ruotsi voitti taistelun, mutta se ei tuntenut oloaan voittoisaksi, sillä armeija oli menettänyt runsaasti miehiä, hevosia ja muita resursseja. Kaiken lisäksi heidän kuninkaansa, Kustaa II, kaatui kyseisen taistelun aikana. Kustaa II Aadolfin kaaduttua Ruotsissa valta siirtyi väliaikaisesti Axel Oxenstiernalle, joka lähti Saksaan neuvottelemaan paikallisten protestanttiruhtinaiden kanssa protestanttiliiton perustamisesta. Liitto syntyi ja Ruotsi sai siinä johtoaseman, jolloin Ruotsin valta Saksassa kasvoi. Samaan aikaan Wallenstein alkoi vaikuttaa katolisten silmissä epäilyttävältä: rauhan aikaan saamiseksi hän pyrki saamaan ulkomaalaiset ulos Saksasta, hän lähetti vakoilijoita eri maihin ja viimeisenä tippana oli, kun hän vaati upseereiltaan uskollisuusvalaa. Tällöin keisari erotti hänet tehtävistään ja määräsi, että hänen salaliittojoukkonsa tuli mestauttaa. Henkeään suojellakseen muutama Wallensteinin lähimmistä miehistä salamurhasi hänet 1634 eräissä juhlissa. Wallensteinin jälkeen keisarillisten joukkojen ylipäällikkyys siirtyi Saksan keisarille Ferdinand II:lle (1637 hänen pojalleen Ferdinand III:lle) sekä Gallas-nimiselle miehelle, joka oli ollut Wallensteinin lähin alipäällikkö. Heidän noustuaan ylipäälliköiksi espanjalaisia joukkoja tuli Saksaan taistelemaan ruotsalaisia vastaan, ja nämä hävisivätkin katolilaisten joukoille Nördlingenissä. Häviön seurauksena protestanttiliitto hajosi, sillä protestanttiruhtinaat kiirehtivät tekemään keisarin kanssa Prahan erikoisrauhan vuonna Ruotsin valta Saksassa romahti tyystin. Ranska sodassa Tämä erikoisrauha huolestutti Saksaa vastaan taistelevia valtoja, kuten Ranskaa, sillä sen nojalla kaikkien saksalaisten ruhtinaiden armeijat joutuivat keisarin määräysvallan alaisiksi ja ruhtinaskunnilta kiellettiin oma poliittinen elämä: ne olivat täysin kiinni keisarikunnassa. Lisäksi Ruotsin häviö huolestutti Ranskaa, sillä Ruotsi oli ainoa, joka Saksassa taisteli, ja Habsburgien vallan kasvu oli Ranskalle huono asia, sillä

6 keisarikunta oli heidän itänaapurinsa. Niinpä Ranska päätti viimein ryhtyä sotimaan itsekin ja se julisti sodan Espanjalle 1635 liittolaisinaan Ruotsi sekä Alankomaat, joka oli Espanjan vallan alla. Tätä vaihetta historiantutkijat pitävät sinä käännekohtana, jossa 30-vuotinen sota muuttui uskonsodasta valloitussodaksi. Seurasi 13 vuoden aikakausi, jolloin taisteltiin Ranskassa, Espanjassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa ja Benelux-maissa. Suurin piirtein sota kulki näin: Espanja hyökkäsi Ranskaan ja tuhosi monia alueita, kunnes Ranskan sotaonni kääntyi ja taistelut siirtyivät Espanjaan. Taistelujen aikana moni Espanjan omistuksissa ollut alue ryhtyi kapinaan sotaan tyytymättömänä, mikä vaikeutti Espanjan sotatoimia. Samaan aikaan Saksassa ruotsalaiset ja ranskalaiset joukot tuhosivat keisarin joukkoja ranskalaisjoukot päästivät Ruotsin valloittamaansa Baijeriin ja samalla ruotsalaisarmeija pääsi tuhoamaan myös Böömiä ja Määriä. Keski-Baijerin jouduttua valloitetuksi Baijeri ja Köln suostuivat Ruotsin ja Ranskan kanssa rauhaan, mutta keisari ei suostunut luovuttamaan, vaan taistelut jatkuivat vielä vuoteen 1647 asti. Vuonna 1648 keisari oli kuitenkin niin ahtaalla hävittyään vihollisjoukoille monta kaupunkia sekä tärkeää aluetta vain Itävallan alue oli enää turvallisesti Habsburgien käsissä joten Ferdinand III joutui suostumaan rauhaan. Westfalenin rauha ja sodan seuraukset Westfalenin rauha solmittiin Sen nojalla Saksan keisari menetti valtaansa, siitä tuli lähemmäs symbolinen, kun taas ruhtinaskuntien suvereniteetti kasvoi. Lisäksi Augsburgin rauha vahvistettiin sillä lisäyksellä, että vuoden 1624 jälkeen uskonnolliselta kannalta väärälle alueelle muuttanut henkilö sai pitää uskontonsa. Sodan voittajat saivat Saksalta alueita, muun muassa Ranska sai havittelemansa Etelä-Elsassin, jonka kautta se pääsi Reinille. Ruotsi taas nostatti valtaansa Itämerellä valloittamiensa alueiden ansiosta. Lisäksi kumpikin maa sai äänioikeuden Saksassa. Sveitsi ja Yhdistyneet Alankomaat itsenäistyivät lopputaistelujen jälkeen. Rauhasta huolimatta taistelut jatkuivat eri puolilla Eurooppaa: Espanjasta yliotteen saanut Ranska jatkoi taistelujaan Kataloniassa sekä Alankomaissa ja Ruotsi tappeli Tanskan kanssa luvulle asti. Sodan pääseurauksena voidaan pitää Saksan pitkällistä hajanaisuutta: maa hajaantui moniin ruhtinaskuntiin sekä protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään. Saksan väestönmenetyksistä sodassa on kiistelty pitkään, mutta nykyään tutkijat olettavat, että väestöstä kuoli noin viidesosa. Lisäksi Euroopan maiden suurvaltasuhteet muuttuivat: Espanja menetti valtaansa Saksan tavoin, kun taas Ranska nousi ehdottomaksi suurvallaksi. Myös Ruotsin ja Hollannin asema nousi. Sodan aikana Saksassa alkoi myös ilmestyä pari sataa sanomalehteä, joista osa kuitenkin hävisi nopeasti. Isoviha Taustaa Pohjan sota vuosina , jossa Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä hamusivat takaisin aiemmin menetettyjä alueitaan Ruotsilta. Venäläiset valtasivat Pultavan taistelun jälkeen 1710 Viipurin ja Käkisalmen sekä Helsingin, Porvoon ja Turun Koko Etelä-Suomi oli miehitetty, kun Carl Gustaf Armfelt oli kärsinyt tappion Pälkäneellä Kostianvirran taistelussa 1713 ja Isossakyrössä Napuen taistelussa Ruotsiin ja piilopirtteihin pakeneminen

7 Ennen miehitystä maassa vallitsi suuri vihollisen pelko, joka johtui osakseen ajan säälimättömistä sotatavoista sekä vääristä huhuista. Välttyäkseen miehitykseltä, ihmiset pakenivat sitä mukaan, kun vihollinen eteni maassa Varsinainen muuttoaalto tapahtui venäläisten noustua maihin Etelä-Suomessa v Kuka tahansa, kenellä oli varaa, saattoi pyrkiä meren ylitse. Turkista käsin Kaarle XII kehotti virkamiehiä ja papistoa siirtymään pois miehitetyiltä alueilta. Sivistyneistön siirtyminen vaikutti epäedullisesti Suomeen. Pakokauhu tarttui helposti kokonaisiin kyliin Rannikojen kaupungit tyhjenivät enemmän kuin sisämaan kaupungit. Pääasiallisesti ruotsinkieliset lähtivät pois - erityisesti Pohjanmaa tyhjeni Suurin osa pakolaisista ei sopeutunut Ruotsin oloihin ja joutui elämään köyhyydessä, jonka seurauksena suurin osa palasi Suomeen miehityksen päätyttyä Suomessa papiston ja oppineiden muutto vaikutti epäedullisesti koulutukseen ja kirkon toimintaan Jos ihminen ei kyennyt lähtemään Ruotsiin saakka, hän saattoi piiloutua lyhyempiaikaisiin turvapaikkoihin, kuten kalamajoihin tai tervasaunoihin. Ryöstöä ja hävitystä Etenkin isojen pääteiden varsilla olevat kylät joutuivat lukuisten ryöstöretkien kohteeksi. Ryöstetyt kylät valittiin harkitusti. Ei ollut syytä ryöstää alueita, joista oli hyötyä muutenkin kuin ryöstelemällä. Esimerkiksi Etelä-Suomi oli hyvä ponnahduslauta operaation jatkamiseen Ruotsiin. Myös Itä-Suomi säästyi suurimmaksi osaksi. Kirkotkaan eivät säästyneet ryöstöiltä mm. Turun tuomiokirkko tuhottiin ja varastettiin aina kirkonkelloja myöten. Kellojen ollessa poissa ihmiset kutsuttiin jumalanpalvelukseen torvilla. Ryöstely keskittyi lähinnä miehityksen alkuaikoihin, eikä ollut enää niin rajua miehityksen pitkittyessä Siviilihenkilöihin kohdistunut väkivalta Venäläiset surmasivat runsaasti viattomia ihmisiä etenkin miehityksen alkuvaiheessa Johtui osin ajan tavasta, että voitolliseen taisteluun osallistuneet sotamiehet saivat jonkin

8 aikaa vapaasti ryöstää, murhata ja raiskata alueen siviiliväestöä Ajan myötä käyttäytyminen riippui paljon siitä, miten kunkin seudun väestö suhtautui heidän vaatimuksiin. Jos venäläispäälliköt huomasivat kansan keskuudessa vihamielistä liikehdintää, he järjestivät armotta erilaisia rankaisutoimia, jotka kohdistuivat usein laajempiin ihmisryhmiin. Tälläisilla järjestelmällisesti suoritetuilla hävitystoimilla oli usein kuria heikentävä vaikutus miehitysjoukkoihin Osa raakuuksista johtuikin vihollismiehistön kurittomuudesta. Esim. Hauhon pitäjässä suurin osa ihmisistä kuoli sotilaiden polttaessa ihmisiä elävältä, lävistäen seipäisiin riippumaan tai murhaamalla lapsia. Massatuhot olivat aina yleisiä suurien taistelujen jälkeen, esim Napuen taistelun jälkeen Pohjanmaalla Suomessa murhattiin n henkeä vuosina Suurin tuhoaalto kohdistui Pohjanmaalle. Itä-Suomi säästyi osaksi sen takia, että Venäjä suunnitteli sen liittämistä itselleen Sissien toiminta Yksi syy venäläisten ankaruuteen oli suomalaisten sissipartioiden liikkuminen miehetetyssä maassa Kahdenlaisia sissejä: kuninkaan jalkarakuunoita sekä siviilejä, jotka olivat erilaisista syistä johtuen tarttuneet aseisiin Usein sissien toiminnasta oli vain haittaa siviiliväestölle -> venäläiset tiukensivat valvontaansa sekä tekivät uusia hävitysretkiä, jonka takia tavallinen kansa vihasi sissejä. Paremmin kuin isoissa ryhmissä, pienet sissiryhmät onnistuivat väijytyksissä, kaappauksissa sekä vihollisten vakoilussa. Suomen maasto tarjosi häirintäsodalle hyvät menestymisen mahdollisuudet. Miehittäjät epäilivät usein papistoa sisseiksi tai heidän suojelijoikseen, ja heitä kidutettiin ja kärvennettiin hehkuvilla hiilillä kuoliaiksi. Ihmisten sieppaaminen Venäjälle Siviileihin kohdistunut väkivalta ilmeni myös siten, että naisia ja lapsia raahattiin suurin joukoin Venäjälle

9 Tästäkin pakkokeinosta kärsi eniten Pohjanmaa sen tekemän vastarinnan takia, joka johti täydelliseen hävitykseen Lapset erotettiin usein loppuelämäkseen vanhemmistaan, mutta myös kokonaisia perheitäkin saatettiin siepata Lisäksi sotilasta passitettiin Siperiaan, joista kukaan ei palannut takaisin Venäläiset tarvitsivat erityisesti orjia hoveihin, mihin suomalaiset olivat oiva ratkaisu Ihmisiä vietiin myös Pietariin rakennustöihin arviolta henkeä. Vaikutukset väestönkehitykseen Kun isonvihan aikaansaamat väestönmenetykset, ihmisten surmaaminen, sotilaiden kaatumiset sekä kaappaukset Venäjälle lasketaan yhteen, niin huomataan, että ne ovat huomattavasti pienemmät kuin 1600-luvun sotien miestappiot. Isonvihan aikana kuolleita oli n , joista suurin osa sotilaita Suuria miesmenetyksiä oli myös kaukaisilla sotatantereilla Vuonna 1717 syntyvyys oli pitkästä aikaa kuolleisuutta suurempi. Kokonaisuudessan väkiluku pieneni isonvihan aikana Etenkin miehiä oli vähän. Heitä lähti myös koko ajan lisää pois taisteluihin. Venäläisten verot ja rasitukset Sodankäynnin sen aikaisten tapojen mukaan venäläiset pyrkivät saamaan miehitysjoukoilleen elatuksen Suomesta. Venäläiset uudistivat koko verotusjärjestelmän Talonpojat ruokkivat joukot muonaveroilla sekä maksoivat tietysti tavallisia veroja Miehitysjoukot määräsivät myös muita uusia veroja esim. Lautavero, jota käytettiin venäläisten laivojen rakentamiseen. Myös tervan ja kankaan luovuttaminen oli aika ajoin pakollista Verot olivat kuitenkin pienempia kuin ruotsalaisten määräämät, mikä aiheutti kaipuutta Venäjän vallan alle miehityksen jälkeen. ( Tosin vain Varsinais-Suomessa) Venäläisten verot ja rasitukset Kiusallista talonpojille oli venäläisten vaatimat kyyditykset. Esim. Hämäläisten piti kyyditä

10 sotilaita aina Helsinkiin tai Viipuriin asti. Monet huonosti ruokitut hevoset kuolivat liialliseen rasituksiin pitkillä matkoilla. Myös majoitukset olivat pakollisia sekä hevosten luovutus venäläisten postilinjoille Miehityksen loppuvaiheessa jokaisen veromanttaalin oli varustettava sotilas Venäjän armeijaan. Niinpä suomalaisia sotilaita joutui lähtemään aina Persiaan asti taistelemaan. Vain kourallinen heistä pääsi palaamaan takaisin kotiin. Elinkeinojen tila miehityksen aikana Talonpoikien sadot ja kylvömäärät pienenivät. Työvoimaa ei aina riittänyt eikä aina ollut tarpeeksi vetojuhtia Talonpojilta ei enää liiennyt myymistä kaupunkeihin, mikä aiheutti kaupan laskun Suomeen korkeat tuontitullit, mikä romahdutti ulkomaankaupan. Päävientitavara oli terva, jonka vienti suunnattiin Venäjälle. Enimmäkseen Suomen kansa eli isovihan aikana omavaraistaloudessa Kuitenkin kansa kykeni selviytymään isostavihasta paremmin kuin 1690-luvun nälkävuosista. Henkinen elämä miehityksen keskellä Vaikka suurin osa johtavista kirkonmiehistä pakeni Ruotsiin, niin seurakuntaelämä jatkui vanhaan tapaan, lukuunottamatta aivan miehityksen alkuhetkiä. Kuitenkin seurakuntien verotustulot romahtivat, mikä heikensi kirkkojen talouden. Pahin tilanne oli Pohjanmaalla, jossa saattoi vierähtää vuosiakin ennen kuin papit uskaltautuivat ulos piilopirteistään Venäläiset myös kiinnittivät huomion melko nopeasti kirkolliseen järjestäytymiseen. Papit auttoivat miehistön majoituksessa ja veronkannossa Kansanopetusta lukuunottamatta opetuslaitos oli ongelmissa. Esimerkiksi yliopistot olivat useaan otteeseen kiinni. Kirkon painokoneet olivat lopettaneet toimintansa, joten Suomessa ei painettu yhtään kirjaa kymmeneen vuoteen. Poikkeusolojen vallitessa ihmisten sivistystaso laski ja omaisuus- sekä siveysrikokset lisääntyivät. Rangaistuksen pelko oli vähäinen tuomarien karatessa Ruotsiin. Niinpä hetken aikaa oman käden oikeus oli käytössä ja omistusoikeus menetti arvonsa

11 Miehityksen jälkeen erilaiset hengelliset liikkeet vahvistivat rajusti asemaansa Suomessa Olojen rauhoittuminen Venäläisten ihmisiin kohdistunut vaino ja mielivalta rajoittui vähäisin poikkeuksin vuosiin Venäjän ja Ruotsin välillä alkoi rauhantunnustelujen kausi, jonka aikana Venäjän Suomessa olevat sotavoimat olivat odottavalla kannalla ja edulliseen ratkaisuun päästäkseen säästivät maata jatkuvilta hävityksiltä. Rauhallisempien olojen palaamisen vaikutti omalta osaltaan se, että sissit olivat luopuneet toiminnastaan joillain alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla sissit kuitenkin jatkoivat toimintaansa vielä vuoteen 1720, minkä paikalliset asukkaat saivat tuntea nahoissaan venäläisten tehdessä kostoretkiä. Etelä-Suomessa oli jo vuodesta 1717 toimittu suhteellisen järjestäytyneissä oloissa Seuraukset Tyytymättömyys emämää Ruotsia kohtaan kasvoi, koska se ei suojellut Suomea valloittajan vihalta Suomalaiset lähenivät toisiaan, kuten yleensä käy suurissa sodissa tai katastrofeissa, mikä synnyttää kansallista identiteettiä Pitkä ja rasittava miehitysaika merkitsi uutta alkua valtiolliselle kehitykselle, minkä seurauksena oli Suomen ero Ruotsista Yhdysvaltain sisällissota -sota käytiin Yhdysvalloissa vuosina vastakkain olivat pohjoisvaltiot eli unioni ja etelävaltiot eli konfederaatio -suurimmat sodan syyt olivat: -etelä- ja pohjoisvaltioiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän erilaisuus ja siitä aiheutuneet eturistiriidat -orjuus, jota pohjoisvaltioissa ei hyväksytty, mutta jota etelävaltiot suosivat

12 Sodan alku -alkoi 11 etelävaltion julistauduttua itsenäiseksi -näissä osavaltioissa oli 9 miljoonaa asukasta, joista 4 miljoonaa oli orjia -pohjoisvaltioihin jäi 23 osavaltiota, joissa oli 22 miljoonaa asukasta, orjia vain vähän -Etelävaltioilla aseistautunutta miestä -Pohjoisvaltioilla aseistautunutta miestä -Konfederaation muodostivat aluksi 7 syvän etelän valtiota: Etelä-Carolina, Mississippi, Florida, Alabama, Georgia, Louisiana ja Teksas, jotka julistivat uuden valtion perustetuksi 4. helmikuuta presidentikseen he valitsivat Jefferson Davisin -Yhdysvaltain presidentinvirkaan astui kuukautta myöhemmin edellis syksynä valittu Abraham Lincoln, joka julisti etelävaltioiden eroamisen laittomaksi -hän ei kuitenkaan aikonut hyökätä itsenäiseksi julistautuneeseen etelään, mutta puolustaisi tarvittaessa voimakeinoin sen alueelle jäänyttä liittovaltion omaisuutta, kuten sotilastukikohtia -Välit kiristyivät entisestään, ja 12. huhtikuuta Etelä-Carolinan joukot valtasivat osavaltion alueella olleen yhdysvaltalaisen sotilaslinnoituksen Fort Sumterin -Lincoln katsoi tämän sodanjulistukseksi ja kehotti Yhdysvaltoihin vielä kuuluvia osavaltioita lähettämään joukkoja valtaamaan takaisin liittovaltion sotilastukikohdat -Vastalauseena tälle liittovaltiosta erosi vielä neljä osavaltiota: Virginia, Arkansas, Pohjois-Carolina ja Tennessee, ja ne liittyivät konfederatioon -Virginian pääkaupunki Richmond tuli koko uuden valtioliiton pääkaupungiksi Stalingradin taistelu Stalingradin taistelu oli 2. maailmansodan verisin taistelu. Akselivallat rikkoivat hyökkäämättömyyssopimusta ja aloittivat hyökkäyksen itärajalle vuonna 1941, päätavoitteinaan vallata Ukraina, Leningrad ja Moskova. Hyökkäyksen epäonnistuessa uusiksi tavoitteiksi asetettiin vallata Kaukasuksen öljykentät ja vehnävarat sekä katkaista Volgan liikennereitit. Keväällä 1942 tuli määräys, jonka mukaan Stalingrad oli joko vallattava tai eristettävä suurhyökkäyksen yhteydessä.

13 Hyökkäyksen alkaessa Neuvostoliiton joukot aloittivat omien tärkeiden kohteittensa miehittämisen. Saksan tavoite oli edetä mahdollisimman nopeasti. Puna- armeija kuitenkin onnistui pidättelemään hyökkääviä joukkoja niin pitkään että he saivat vahvistuksia, minkä jälkeen Alkselivaltojen ainut mahdollisuus oli vallata Stalingrad talo talolta. Taiseluitten edetessä vain Volgan itäpuoli jäi Neuvostoliiton joukkojen hallintaan. Stalinin ensimmäinen sijainen sotatoimien johdossa oli kenraali Georgi Žukov, joka valmisteli mittavaa vastahyökkäystä Stalingradin vapauttamiseksi.žukovin piti odottaa marraskuuhun asti, jolloin pakkasen kovettama maa helpottaisi tankkien kulkemista. Kenraali Vasili Tšuikov joukkoineen joutui sillä aikaa pysymään Stalingradissa syöttinä, tällä taktiikalla pyrittiin houkuttelemaan kaupunkiin lisää akselivaltojen sotilaita. Vastahyökkäykseen oli koottu n miestä, 900 panssarivaunua ja 1100 lentokonetta. Saksalaisten avuksi lähetetyt vahvistukset onnistuttiin torjumaan, minkä jälkeen Neuvostojoukot onnistuivat saartamaan lähes Natsijoukkojen sotilasta kaupunkiin. Aluksi saksalaisten joukkoja pyrittiin huoltamaan lentoteitse, mutta niistä luovuttiin suurten tappioitten vuoksi. Stalingradin piiritetyt saksalaiset liittolaisineen joutuivat kohtaamaan Venäjän talven kesävarusteissa. Miehiä kuoli punatautiin, pilkkukuumeeseen ja nälkään. Kaikki armeijan hevoset syötiin, sekä alueen kotieläimet. Jotkut jopa söivät ruumiita. Lopulta sotamarsalkaksi ylennetty Paulus päätti antautua ilman johtajansa lupaa. 31. tammikuuta Taisteluissa kuoli ja haavoittui n Akselivaltojen sotilasta, joista lähetettiin vankileireille ja joista 6000 palasi takaisin. Punaarmeija menetti n sotilasta ja sivilliä. Kuitenkin on epäilty etää Neuvostoliitto vähätteli kaatuneitten määrää. Stalingradin taistelu oli käännekohta toisen maailmansodan Euroopan rintamalla: Saksan eteneminen itärintamalla vaihtui jatkuvaksi vetäytymiseksi, joka lopulta johti Natsi- Saksan häviöön.

14 Normandian maihinnousu Alkoi 6. kesäkuuta ja loppui 22. elokuuta Tapahtuma paikka: Normandia, Ranska. Lopputulos: Liittoutuneiden voitto Osapuolet : Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta,kanada, Vapaan Ranskan joukot ja Puola. Vastapuolella Saksa. Vahvuudet : Liittoutuneet sotilasta. Saksa sotilasta Normandian maihinnousu Tappiot : Liittoutuneilla kuollutta ja haavoittunutta/kadonnutta. Saksalla noin kuollutta/haavoittunutta ja vangittua. Komentajia: Liittoutuneet: Dwight Eisenhower(ylin komentaja, Yhdysvallat), Bernard Montgomery(maavoimat, UK), Bertram Ramsay (merivoimat, UK),Trafford Leigh- Mallory (UK). Saksa: Gerd von Rundstedt (ylin komentaja), Erwin Rommel (armeijaryhmä B) ja Friedrich Dollman (7.armeija) Yleistä Normandian maihinnousu, koodinimeltään Operaatio Overlord, oli länsiliittoutuneitten maihinnousu Ranskan rannikolle Normandiassa toisessa maailmansodassa Operaatio käynnistyi aamuyöllä 6. kesäkuuta 1944, D-Day. Maihinnousu alkoi aamuyöllä laskuvarjojoukkojen laskeutumisella, massiivisella pommituksella ja laivaston tykkitulella. Tykkituli oli kestänyt jo viikon Varhain aamulla alkoi maajoukkojen hyökkäys maihinnousualuksin Maihinnousua seurannut taistelu Normandiasta jatkui yli kaksi kuukautta, jona aikana liittoutuneet varmistivat ja laajensivat sillanpääasemiaan ja murtautuivat niistä ulos Tausta

15 Kesästä 1941 lähtien NL oli hoitanut suurimman osan yksin Saksan-vastaisesta sodasta Manner-Euroopassa Franklin Roosevelt ja Winston Churchill olivat luvanneet Josef Stalinille, että amerikkalaiset ja britit avaavat "toisen rintaman" Eurooppaan helpottaakseen Neuvostoliiton sotaponnisteluita Välttääkseen ensimmäisen maailmansodan kokemukset suorasta hyökkäyksestä vihollisen joukkoja vastaan, britit ensin kannattivat hyökkäystä Euroopan reuna-alueille, mutta USA:n painostuksesta suunnitelma vaihdettiin suoraksi hyökkäykseksi kohti Ranskaa yli Englannin kanaalin Liittoutuneiden valmistelut Normandiassa maihin sen yllättävyyden ja vähäisemmän puolustuksen takia Yhteensä 47 divisioonaa Normandian taisteluun: 26 brittiläistä, kanadalaista ja muuta eurooppalaista divisioonaa sekä 21 amerikkalaista divisioonaa Yli alusta mukana, mm maihinnousualusta ja 130 sotalaivaa lentokonetta tonnia pommeja Operaatio Fortitude Tarkoitus hämätä saksalaisia uskomaan, että maihinnousu tapahtuisi Pas-de- Calais'n, joka oli todennäköisin paikka maihinnousuun Harhautus onnistui ja saksalaiset olettivat vielä elokuussakin Normandiaan tapahtuneen hyökkäyksen olleen oikeasti harhautus Saksalaisten valmistelut Rommel rannikkopuolustuksen tarkastajaksi ja myöhemmin armeijaryhmä B:n komentoon Rommel vaati panssareiden sijoittamista rannikolle, muut komentajat halusivat panssarit sisämaahan. Rommel sai lopulta 3 divisioonaa ja loput menivät sisämaahan Vain 169 hävittäjää rannikolla Saksalaisten ryhmityksiä Saksalaiset olivat linnoittaneet ranta-alueen laajalti osana "Atlantin vallin" puolustusta. Tämä sai liittoutuneet siirtämään hyökkäyksensä ajankohtaa laskuveden aikaan Ranta-aluetta vartioi 4 divisioonaa, joista ainoastaan yksi (352.) oli kokenut

16 Monet muut koostuivat saksalaisista, jotka eivät yleensä lääketieteellisistä syistä olleet kelvanneet vakinaispalvelukseen itärintamalle, sekä muista kansallisuuksista (pääasiassa venäläisistä), jotka olivat tarjoutuneet vapaaehtoisiksi taistelemaan saksalaisten puolella sotavankileirin sijaan. Viime hetken valmistelut Ennen taistelua liittoutuneet olivat tarkasti kartoittaneet ja testanneet maihinnousualueen, kiinnittäen erityistä huomiota Englannin kanaalin sääolosuhteisiin. Valaistus ja vuorovesi vaati ehdottomasti täysikuuta Alkuperäinen päivämäärä oli 5. kesäkuuta, mutta huono sää siirsi maihinnousua 6. kesäkuuta sää oli vielä rajalla, mutta Eisenhower ei halunnut odottaa seuraavaan täysikuuhun Tämä päätös auttoi yllättämään saksalaiset joukot valmistautumattomina, koska he eivät uskoneet maihinnousuun niin huonossa säässä Taistelut Pegasus-silta Ouistreham Sword Beach Juno Beach Rannat Pegasus-silta 6. brittiläinen laskuvarjodivisioona Ensimmäinen joukko-osasto, joka aloitti toiminnan, kymmenen minuuttia yli keskiyön Kohteena Pegasus-silta ja muut maihinnousualueen itäisen sivustan jokien ylityspaikat sekä tämän lisäksi tykkipatteri Mervillessä Tykit tuhottiin ja sillat vallattiin ja pidettiin Ouistreham 4. kommandojoukko Joukkoja johti komentajakapteeni Philippe Kiefer Kohteena ranskalainen bunkkeri, Kasino sekä kaksi rantaa vartioinutta tykistöpatteria Bunkkeri liian vahva vallattavaksi, Kasino vallattiin, rannan tykistö oli siirretty muualle Sword Beach

17 Klo 6.45 laivasto aloitti sulkutulen ampumisen rannikolle ja jatkoi seuraavat 30 minuuttia Ensimmäiset joukot rantautuivat Swordille noin klo 7.20 Joukot kärsivät vähäiset tappiot Asetettu tavoite Caen jäi kuitenkin edelleen saksalaisten käsiin Juno Beach Junolla maihinnousseet kanadalaiset joukot joutuivat kohtaamaan vahvat saksalaiset joukot Kanadalaiset selvittivät vastuksen ja lähtivät etenemään vahvasti kohti sisämaata Tämä johtui kostonhalusta saksalaisia kohtaan Gold Beach Raskaat tappiot, syy : Sherman-ambifiopanssareiden saapuminen viivästyi Maihinnousu onnistui tappioita lukuunottamatta, mutta siihen tyssäsi joukkojen eteneminen Gold Beachiltä Omaha Beach Omaha Beachillä yhdysvaltalainen 1. jalkaväkidivisioona koki kovimman koitoksen koko maihinnousussa Vastassa oli rantojen parhaiten koulutetut joukot, joilla oli todella hyvät suojat 10 minuutissa, kun rampit oli laskettu, johtavasta komppaniasta oli tullut johtajaton ja täysin toimintakyvytön. Jokainen upseeri ja kersantti oli kuollut tai haavoittunut. Siitä oli tullut kamppailu selviämisestä ja pelastumisesta Yli 2000 tuhannen sotilaan menetys Selviytyneet järjestäytyivät uudelleen ja etenivät kohti sisämaata. Utah Beach Utah Beachillä tappiot olivat maihinnousseesta 197, vähäisimmät kaikista rannoista. Myös nämä joukot etenivät kohti sisämaata ja onnistuivat saamaan kontaktin laskuvarjodivisioonien osiin Vierville & Sainte-Mère-Église 82. ja 101. laskuvarjodivisioonat Kokemattomia lentäjä ja vaikea maasto tekivät maahanlaskun pahasti hajaantuneena Jotkut putosivat mereen tai tahallaan tulvitetuille alueille. 24 tunnin jälkeen 101. laskuvarjodivisioonan miehistä vain oli saatu kasaan Monet jatkoivat harhailemista ja taistelua vihollisen rintamien takana päiväkausia Saksalaisten vastarinta

18 Rannalla asemissa olleet saksalaiset puolustajat tekivät ainoastaan vähäistä vastarintaa He olivat huonosti koulutettuja, heiltä puuttui kuljetuskalustoa ja varusteita Lisäksi heitä oli pommitettu melkein viikko. Saksalaisten vastarinta Poikkeus oli 352. jalkaväkidivisioona, joka puolusti Omaha Beachiä ja puolustuksen vahvuus siellä selittää suurelta osin kärsittyjä tappioita Amerikkalaisten laskuvarjojoukkojen hajaantuminen ja toiminta rintaman takana lisäsi tilanteen sekavuutta, kun joka puolelta Pohjois-Normandiasta tuli raportteja vihollisen joukoista. Panssaritorjuntatykkien tiukka vastarinta ja pelko mottiin joutumisesta pakotti joukot kuitenkin vetäytymään ennen kesäkuun 6:nnen loppua Maihinnousun jälkeen Maihinnousun suunnitelmat olivat tähdänneet rannikkokaupunkien valtaamiseen ensimmäisenä päivänä ja kaikkien sillanpääasemien yhdistämiseen lukuun ottamatta Utahia. Tarkoitus oli työntää rintama kilometrin päähän rannoista. Maihinnousun jälkeen Alue Utahin ja Omahan takana oli tyypillistä ranskalaista maaseutua ja lehtomaastoa, jotka tarjosivat hyvän suojan saksalaisille, joten liittoutuneet kärsivät suuriakin tappioita. Suurin osa saksalaisten vastarinnasta lopulta eliminoitiin 21. elokuuta, kun kanadalaiset ja puolalaiset joukot sulkivat Chambois'n motin. Pariisin vapautukseen tähdännyt operaatio käynnistettiin muutama päivä tämän jälkeen. Matka Berliiniin saattoi alkaa Seuraukset ja lopputulos Loppujen lopuksi Normandian maihinnousu onnistui merkittävän mies- ja materiaaliylivoiman avulla Maihinnousumenestys avasi Eurooppaan pitkään odotetun toisen rintaman Saksan oli siirrettävä itärintamalla ja etelässä Italiassa kipeästi tarvittavia

19 joukkoja uusille länsirintaman taistelukentille. Tämä nopeutti Saksan vääjäämätöntä tappiota, ja sitä pidetään yleisesti sodan käännekohtana liittoutuneiden voittoon. Iwo Jiman Taistelu Iwo Jima on Tyynellämerellä sijaitseva saari Toisessa maailmansodassa saarta käytettiin japanilaisten tukikohtana Liittoutuneet valtasivat sen vuonna 1945 Iwo Jima Saaren nimi oli alunperin Iwo To Linnoitustöihin tulleet sotilaat alkoivat kuitenkin erehdyksessä kutsua sitä Iwo Jimaksi Molemmat sanat kirjoitetaan samalla tavalla ja tarkoittavat rikkisaarta Vuonna 2007 asukkaat anoivat saaren nimeksi sen alkuperäistä nimeä Iwo To Iwo Jiman taistelu Käytiin Iwo Jiman saarella alkukeväästä vuonna 1945 Taistelu kesti vain noin kuukauden Taistelu oli yksi verisimmistä tyynellä merellä käydyistä taisteluista Yhdysvaltojen maihinnousun tarkoitus oli valloittaa Iwo Jiman saari sen strategisten lentokenttien vuoksi Amerikkalaisten suunnitelma oli suhteellisen yksinkertainen. Neljännen- ja viidennen divisioonan tarkoitus oli nousta maihin kaakkoisrannalle ja ottaa haltuunsa Suribachi-vuori, eteläiset lentokentät sekä länsirannikko Tämän jälkeen, kolmannen divisioonan oli tarkoitus vahvistaa linjoja ja jatkaa hyökkäystä koiliseen Maihinnousu 19 maaliskuuta vuonna 1945 kello taistelulaivat saivat käskyn alkaa pommittamaan Iwo Jiman saarta. Laivat käyttivät miltein koko ase-arsenaaliaan saaren pommittamiseen, päätykeistä ilmapuolustustykkeihin

20 Sen jälkeen 100 pommikonetta hyökkäsi saarelle, mutteivat ne murentaneet japanilaisten puolustusta odotetulla tavalla, koska japanin puolustuslinjat olivat hyvin linnoitettuja. Kello ensimmäiset merijalkaväen sotilasta nousivat maihin. Amerikkaliset yllättyivät koska japanilaiset eivät nousseet vastarintaan Japanilaisen kenraali Kuribayashin taktiikkana oli saartaa amerikkalaiset pussiin ja odottaa että ranta oli täysi sotilaista ja tarvikkeista Kun rannalla oli tarpeeksi vihollisia aloittivat japanilaiset raskaan tykki- ja konekivääritulen Vain ensimmäisen aallon jälkeen merijalkaväki saavutti japanilaisten etulinjan. Ensimmäisessä aallossa menetykset olivat suuria japanilaisten nerokkaasti piilottamien bunkkereiden ja ampuma-asemien takia Amerikkalaisten oli myös vaikeaa edetä Suribachi-vuorelle vaikean maaston ja raskaan vastarinnan vuoksi Kamikazet = suom. jumalten tuuli kamikaze lentäjät olivat toisen maailmansodan aikana Japanin puolella taistelevia itsemurha lentäjiä, jotka lennättivät räjähtein varustetut koneensa suoraan päin vihollisten joukkoja ja saivat samalla siinä itsekin surmansa kaikki kamikazet olivat vapaaehtoisia ja he tiesivät, mihin olivat ryhtymässä kamikaze koulutukseen valittiin kuitenkin yleensä vain sellaisia miehiä, jotka eivät jonkin fyysisen vian vuoksi kelvanneet muuhun asepalvelukseen tavoitteena itsemurhaiskuissa oli yksi kuolema suuremman voiton puolesta monet kamikaze lentäjät ammuttiin kuitenkin alas, koska heitä ei ollut koulutettu

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Antiikin Rooman sotataito

Antiikin Rooman sotataito Antiikin Rooman sotataito Si vis pacem, para pellum. 2.5.2011 Kaur Jaakma Rooma Perustettu tarun mukaan 753 eaa. Rooman aikakaudet Kuningaskunta 753 509 eaa. Tasavalta 509 27 eaa. Keisarikunta 27 eaa.

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä Antiikki-visailu Jukka M. Heikkilä Kysymys 1 Asterix on tunnettu antiikin maailmaan sijoitettu sarjakuva. Asterixin päähenkilöt ovat Asterix ja Obelix. Obelixin koiran nimi on: A) Lupus B) 313 C) Tämä

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä. KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Iso viha Suomen venäläinen miehityskausi - 1713-1721

Iso viha Suomen venäläinen miehityskausi - 1713-1721 Maailman kulttuurien laitos Helsingin yliopisto Iso viha Suomen venäläinen miehityskausi - 1713-1721 Historian oppikirjojen tapa esittää ajanjakso toisen maailmansodan molemmin puolin Suomen ja Venäjän

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

Historiallisia tosiasioita Lähi-idässä. Israel

Historiallisia tosiasioita Lähi-idässä. Israel Luvattu Maa Israel Pala monumentista, jonka Damaskuksen kuningas pystytti 800-luvulla ekr. (noin 250 vuotta Kuningas Daavidin jälkeen). Monumenttiin kaiverrettu kirjoitus mainitsee taistelut ja voitot

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu

Rinna Kullaa. rk331@columbia.edu Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia

Lisätiedot

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa!

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa! 1(7) Anno domini 1509 Kalmarin unioni oli hallinnut pohjolaa ja Itämerta jo vuodesta 1397 lähtien. Unionin mahti oli niin suuri, että sillä oli hallussaan linnoitusketju, joka ulottui aina Örebystä Viipuriin

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Ei merkittäviä omistuksia mantereella ennen 1800-l. loppua Ennen 1800-l. epäsuora vaikutus Jesuiitat Kiinan hovissa Elintarvikkeet Amerikoista: maissi, bataatti,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

SKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike

SKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike Kumpikin osapuoli on saanut tehtäväkseen varmistaa ilmasillan planeetalle tulevia huoltotoimenpiteitä ja joukkojen siirtoja varten. Ensikosketuksen planeetalle ottaneiden yksiköiden tehtävä on ottaa alue

Lisätiedot

Aabrahamin isä Terah lähti ja myös halusi Kanaanin maahan. 1: Moos. 11: 31-32:

Aabrahamin isä Terah lähti ja myös halusi Kanaanin maahan. 1: Moos. 11: 31-32: Lech Lecha 1. Moos. 12: 1-17: 27 Lech Lecha viikon Tooran jakso kertoo Aabrahamin elämästä. Aabraham kuulee elävän Jumalan äänen. Jumalan ääni käski Aabrahamin lähteä Harranin kaupungista Kanaanin maahan.

Lisätiedot

YHDYSVALLAT JA VIETNAMIN SOTA - ASEVOIMAT, KANSA JA HALLITUS MIKÄ PETTI?

YHDYSVALLAT JA VIETNAMIN SOTA - ASEVOIMAT, KANSA JA HALLITUS MIKÄ PETTI? Sotataidon laitos YHDYSVALLAT JA VIETNAMIN SOTA - ASEVOIMAT, KANSA JA HALLITUS MIKÄ PETTI? Osasto Kuvalähteet: Internet. 11.2.2016 1 TAUSTAA Meillä ei ole Indokiinassa sotilaallisia tavoitteita ja siksi

Lisätiedot