Teutoburgin taistelu on Rooman armeijan yksi pahimmista takaiskuista.
|
|
- Juuso Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rooman legioonat: Rooman legioonien tärkeimmät tehtävät olivat järjestyksen valvominen valtakunnassa, uusien alueiden valloittaminen ja teiden rakentaminen. Yhdessä legioonassa oli n miestä ja keisariajalla Rooman valtakunnalla oli käytössään n.30 legioonaa. Legioonien alkuaikoina joukot oli jaettu 5 erilaiseen sotilaslinjaan. Ratsuväki eli Equites koostui yleensä Rooman liittolaisista ja niillä ei ollut yleensä suurta vaikutusta taisteluiden tuloksiin. Heikkovarusteiset sotilaat eli velitekset olivat legioonissa varallisesti köyhimpiä ja heidän varusteinaan olivat heittokeihäät sekä pyöreät puiset kilvet. Velites- yksikkö oli harvoin lähitaistelussa sillä osalla heistä oli miekan tilalla vain tikari. Hastatiin kuuluivat sotilaat, jotka käyttivät gladiusta eli pientä miekkaa sekä scutum-kilpeä lähitaisteluissa. Gladiuksen ja scutumin yhdistelmää pidetään miekkataisteluissa suhteellisen ylivoimaisena. Sotilaat pystyivät hyökkäämään ja suojaamaan itseään jatkuvasti suurella kilvellä. Tämän lisäksi sotilaat olivat varustautuneet keihäillä ja kypärillä. Toisessa linjassa taistelivat principet, jotka erosivat hastateista pääosin vain korkeamman ikänsä ja kokemuksensa puolesta minkä vuoksi he olivat legioonan vaarallisimpia sotilaita. Kolmannessa eli triarii- linjassa taistelivat vanhimmat sotilaat. Heidät kutsuttiin apuun vain pahimmissa taisteluissa.1 Gaius Mariuksen uudistuksen myötä Rooman armeija muuttui palkka-armeijaksi ja Rooman tasavalta vaihtui keisarien hallintaan. Sotilaita vähennettiin määrällisesti, mutta yhdenmukaiset ja raskaat asevarusteet jokaisella sotilaalla nostivat armeijan tasoa entisestään. Köyhienkään varusteet eivät olleet enää huonoja..2 Auxiliaan kuuluivat legioonalaisia heikommin varustetut sotilaat, jotka eivät olleet Rooman kansalaisia. Sotilaat saivat palkkioksi itselleen ja jälkeläisilleen Rooman kansalaisuuden, kun he palvelivat Rooman armeijassa. Auxilia-joukoissa oli esim. paljon kevyesti varustautuneita jousimiehiä ja he saivat puolta palkkaa legioonalaisten palkasta. 3 Taisteluissa legioonalaiset suosivat paljon pelottelukeinoja eli he yrittivät härnätä vastustajiaan sotahuudoilla, aseiden paljoudella sekä muodostelmilla. Esim. piiritystilanteissa sotilaat lähestyivät kohdetta kilpikonnamuodostelmissa (testudo), suojautuen keihäiltä ja nuolilta. 1 Teutoburgin taistelu on Rooman armeijan yksi pahimmista takaiskuista. Sotilaat olivat myös ahkeria rakentajia. Teitä, julkisia rakennuksia sekä kivisiltoja syntyi legioonalaisten toimesta sekä piirrettyjä karttoja alueista. 4 Yleisimpiin legioonien vihollisiin lukeutuvat helleenit, parthialaiset, keltit, germaanit, karthagolaiset ja kapinalliset Lähteet: 4http:// , 2 Historia- lehti 1/2007 s ja Historia-lehti 8/2008 s.14-21, Kuvien lähteitä: rtw.heavengames.com, c99.e2bn.net, Tehnyt: Juhani ja Tuomo 30-vuotinen sota
2 Gaius Julius Caesar Syntyi 13 heinäkuuta 100 ekr köyhään patriisisukuun Nuoruutensa hän vietti huonomaineisessa Suburan kaupunginosassa Toimi sotilaana ja asianajajana enne poliittista uraansa Vuonna 75 ekr. Caesar matkusti Rhodokselle ja joutui matkalla merirosvojen vangiksi Poliittinen ura Vuonna 73 ekr Caesar valittiin sotilastribuuniksi Muutamaa vuotta myöhemmin hänet valittiin äänestyksellä kvestoriksi Hispanian ulteriorin provinssiin Samana vuonna hänen vaimonsa kuoli synnytykseen Vuonna 63 ekr hänet valittiin pontifex maximus -papiksi Gallian sota Caesarista tuli Gallian Cisalpinaan ja Illyrian käskynhaltijaksi Aloitti sodan, jonka lopputuloksena suuri osa läntistä Eurooppaa liitettiin Rooman valtakuntaan Taisteli monia heimoja vastaan ja voitoillaan sai paljon huomiota Roomassa Satojatuhansia sotavankeja vietiin orjiksi Roomalaisille Britannian valloitus Caesar rakennutti sillan Reinin yli Ensimmäinen yritys vallata Britannia vuonna 56 ekr. Toinen yritys vuonna 54 ekr. Gallialaiset nousivat kapinaan Alesian piiritys Kansalaissota Caesar ajautui ristiriitoihin senaatin ja Pompeiuksen kanssa Hän meni Italiaan selvittääkseen erimielisyyksiä, mutta sovitteluyritys epäonnistui Caesar hyökkäsi vuonna 49 ekr. Pompeiuksen joukkoja vastaan. "Alea iacta est!" = "Arpa on heitetty" Caesar oli vähällä hävitä Pompeiukselle Dyrrhakhionin taistelussa, mutta onnistui lyömään tämän joukot Farsaloksen taistelussa Hävittyään Pompeius pakeni Egyptiin, missä hän joutui pian salamurhan kohteeksi
3 Caesar lähti Egyptiin Pompeiuksen perään ja perille päästyään sai kuulla että Pompeius oli murhattu Egyptissä oli meneillään valtataistelu faarao Ptolemaioksen sekä hänen siskonsa Kleopatra VII:n välillä Caesar päätti mennä sovittelemaan Caesar teki Kleopatrasta Egyptin hallitsijan Aleksandriassa syntyi paljon mellakoita Caesar kukisti faarao Ptolemaioksen joukot Leovottomuuksien hälvettyä Caesar lähti Kleopatran kanssa pitkälle risteilylle Niilille Paluu Roomaan Roomassa oli alkanut syntyä levottomuuksia Caesari poissaollessa Hän meni Italiaan selvittääkseen erimielisyyksiä, mutta sovitteluyritys epäonnistui Caesar hyökkäsi vuonna 49 ekr. Pompeiuksen joukkoja vastaan. "Veni, Vidi, Vici" = "Tulin, näin, voitin" Caesar Diktaattoriksi Palattuaan Roomaan vuonna 45 ekr Caesar luopui konsulin virastaan, mutta Senaatti päätti tehdä hänestä elinikäisen konsulin "Pater Patrie" = "Isänmaan isä" Caesarista haluttiin tehdä kuningas, mutta tämä kieltäytyi Vuonna 44 ekr Caesarista tehtiin elinikäinen diktaattori Caesarin vastustajat alkoivat juonitella Caesaria vastaan kun tämä alkoi suunnitella sotaretkeä Parthiaan Kuolema 15 maaliskuuta 44 ekr. Caesar tyypilliseen tapaansa osallistui senaatin kokoukseen, salamurha varoituksista huolimatta Caesarin saavuttua senaattiin alkoivat senaattorit liikehtiä häntä kohti Jokainen salaliittolainen pisti Caesaria kerran tikarillaan Useimpia salaliittolaisia Caesar piti hyvinä ystävinään Julkilausuttu motiivi murhaan oli halu palauttaa tasavaltainen hallitusmuoto Vaikutukset Caesar otti juliaanisen kalenterin käyttöön Monien kielien heinäkuuta tarkoittava sana on johdettu Caesarin nimestä ( July, Julio.. jne.) Caesarin valtakauden jälkeen Caesar-nimitys otettiin yleiseksi valtiaan arvonimeksi Mielipide
4 Caesar sai paljon hyvää aikaan ja oli mielestämme aika hyvä tyyppi Ruut Hanhikorpi ja Jenna Lapiolahti 30-vuotinen sota käytiin Euroopan alueella vuosina Sota käynnistyi Saksan sisäisenä uskonsotana katolisten ja protestanttien välillä, mutta laajeni sitten yleiseurooppalaiseksi valtataisteluksi, jossa uskonnolliset seikat toimivat enää heikkoina tekosyinä lähteä sotimaan. Laajenemishalu, oman valta-aseman vahvistaminen ja Habsburg-suvun vallan tukahduttaminen olivat myöhemmin keskeisiä poliittisia syitä sodankäynnille. 30- vuotisen sodan päänäyttämönä oli enimmäkseen Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Sodan taustalla olivat 1530-luvulla käydyt uskonnolliset taistelut, jotka loppuivat Augsburgin rauhaan Se oli sopimus saksalaisen keisarin ja luterilaisten ruhtinaiden välillä, joka salli, että ruhtinaskunnan uskonto määräytyy sen ruhtinaan mukaan ("Cuius regio, eius religio" eli "Kenen maa, sen uskonto"). Tästä huolimatta keisari suosi katolisuutta ja polki luterilaisten oikeuksia Tämä johti lopulta siihen, että noin satapäinen protestanttinen joukko hyökkäsi suivaantuneena keisarin palatsiin ja heitti keisarin edustajia ulos ikkunasta. Tätä defenstraatiota on kutsuttu 30-vuotisen sodan lähtölaukaukseksi. BÖÖMIN KAPINA Vuonna 1619 uudeksi saksalais-roomalaiseksi keisariksi valittiin Böömin kuningas Ferdinand II, joka oli vaikutusvaltaiseen Habsburg-sukuun kuuluva arkkiherttua. Hän oli jesuiittojen kouluttama kiivas katolinen, joka halusi vahvistaa katolisuutta ja omaa asemaansa asettamalla hallinnollisiin johtotehtäviin katolisia sekä sulkemalla protestanttisia kirkkoja. Tämän seurauksena böömiläiset kapinoivat ja riistivät keisarilta Böömin kruunun. He nostivat uudeksi Böömin kuninkaaksi Pfalzin vaaliruhtinaan, Fredrik V:n. Ferdinand pyysi kapinan kukistamiseen apua serkultaan, Habsburg-sukuun kuuluvalta Espanjan kuninkaalta Filip IV:ltä. Tämä lähetti apujoukkoja Ferdinandille, mikä koitui Fredrik V:lle tappioksi, sillä Espanjan joukot olivat silloiseen aikaan Euroopan urhoollisinta ja parhainta sotaväkeä. Fredrik V ja böömiläiset pyysivät avukseen keisarin ja Espanjan joukkoja vastaan Evankelista unionia, Saksan protestanttien puolustusliittoa. Protestantit olivatkin ensin johdossa, mutta hävisivät lopullisesti Valkean vuoren taistelussa keisarin joukoille. Tämän seurauksena Ferdinand sai takaisin Böömin kruunun, ja Fredrik V julistettiin lainsuojattomaksi saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Lisäksi Böömi menetti uskonvapautensa, luterilaisten omaisuus takavarikoitiin, 27 kapinanjohtajaa teloitettiin, protestantit pakenivat maasta ja Tsekki joutui 300 vuodeksi Habsburg-suvun valtaan. Fredrik itse pakeni ulkomaille pyytäen apua mm. Ranskalta ja Englannilta. TANSKA SODASSA Monia ympärillä olevia maita huolestutti katolisten ja Habsburg-suvun vallan kasvu. Ensimmäisenä asialle päätti tehdä jotain Tanska, jonka kuningas Kristian IV pelkäsi oman protestanttisen maansa puolesta. Tanska lähti etenemään kohti Saksia. Avukseen Ferdinand pyysi Friedlandin herttuaa Albrecth von Wallensteinia.
5 Wallenstein joukoillaan pakotti Tanskan perääntymään. Tanska kohtasi Katolisen liigan, katolisten vastineen Evankeliselle unionille, Lutterin taistelussa. Tanska hävisi. Sillä kohtasi muutenkin huono onni, sillä se ei saanut liittolaistukea esimerkiksi Ranskalta ja Englannilta, jotka olivat sisällissodassa. Tanska lyötiin kokonaan Wolgastin taistelussa Tämän jälkeen Tanska vetäytyi sodasta, ja Kristian IV lakkasi tukemasta protestantteja säilyttääkseen asemansa. RUOTSI SODASSA Tanskan murskatappio huolestutti muita maita, sillä nyt keisarin ja katolisten valta oli huipussaan. Koska Ranska ja Englanti olivat vielä kykenemättömiä sotimaan omien ongelmiensa vuoksi, ne antoivat vain rahallista tukea Kustaa II Aadolfille ja Ruotsin armeijalle, jotka olivat seuraavana marssimassa sotaan. Ruotsin joukot koostuivat pääasiassa kurinalaisista ruotsalaisista ja suomalaisista asevelvollisista nuorista miehistä, joita oli värvätty maatiloilta. Ruotsin armeijan motiivi lähteä mukaan sotaan oli sama kuin Tanskalla, mutta sen lisäksi Kustaa II havitteli taloudellisia etuja Itämeren etelärannikolla. Kustaa II kohtasi kreivi Tillyn johtamat keisarin joukot Leipzigin edustalla Breitenfeld-nimisessä pikkukylässä Ruotsin etuina taistelussa olivat mm. armeijan yhtenäisyys (keisarin joukot olivat lähinnä eri kansallisuuksia edustavia palkkasotureita) sekä siihen aikaan uudet piilukkokiväärit. Ruotsi voitti taistelun ja jatkoi etelään Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin asti. Ruotsin armeija ryösti kaupungin ja oli aikeissa jatkaa aina Habsburg-suvun pääkaupunkiin Wieniin saakka, mutta nämä aikeet estettiin, kun juonikas strategi Wallenstein oli Ruotsin edetessä koonnut uudet joukot. Nämä joukot saartoivat Ruotsin armeijan. Ruotsin armeijan onnistui kuitenkin murtautua saarrosta monien epäonnistuneiden yritysten ja menetettyjen miesten jälkeen. Alkoi uuvuttava matka takaisin pohjoiseen kohti Leipzigiä, jonka lähistölle Wallenstein oli linnoittautunut. Ruotsin armeija hyökkäsi Wallensteinin joukkoja vastaan Lützenissä. Ruotsi voitti taistelun, mutta se ei tuntenut oloaan voittoisaksi, sillä armeija oli menettänyt runsaasti miehiä, hevosia ja muita resursseja. Kaiken lisäksi heidän kuninkaansa, Kustaa II, kaatui kyseisen taistelun aikana. Kustaa II Aadolfin kaaduttua Ruotsissa valta siirtyi väliaikaisesti Axel Oxenstiernalle, joka lähti Saksaan neuvottelemaan paikallisten protestanttiruhtinaiden kanssa protestanttiliiton perustamisesta. Liitto syntyi ja Ruotsi sai siinä johtoaseman, jolloin Ruotsin valta Saksassa kasvoi. Samaan aikaan Wallenstein alkoi vaikuttaa katolisten silmissä epäilyttävältä: rauhan aikaan saamiseksi hän pyrki saamaan ulkomaalaiset ulos Saksasta, hän lähetti vakoilijoita eri maihin ja viimeisenä tippana oli, kun hän vaati upseereiltaan uskollisuusvalaa. Tällöin keisari erotti hänet tehtävistään ja määräsi, että hänen salaliittojoukkonsa tuli mestauttaa. Henkeään suojellakseen muutama Wallensteinin lähimmistä miehistä salamurhasi hänet 1634 eräissä juhlissa. Wallensteinin jälkeen keisarillisten joukkojen ylipäällikkyys siirtyi Saksan keisarille Ferdinand II:lle (1637 hänen pojalleen Ferdinand III:lle) sekä Gallas-nimiselle miehelle, joka oli ollut Wallensteinin lähin alipäällikkö. Heidän noustuaan ylipäälliköiksi espanjalaisia joukkoja tuli Saksaan taistelemaan ruotsalaisia vastaan, ja nämä hävisivätkin katolilaisten joukoille Nördlingenissä. Häviön seurauksena protestanttiliitto hajosi, sillä protestanttiruhtinaat kiirehtivät tekemään keisarin kanssa Prahan erikoisrauhan vuonna Ruotsin valta Saksassa romahti tyystin. Ranska sodassa Tämä erikoisrauha huolestutti Saksaa vastaan taistelevia valtoja, kuten Ranskaa, sillä sen nojalla kaikkien saksalaisten ruhtinaiden armeijat joutuivat keisarin määräysvallan alaisiksi ja ruhtinaskunnilta kiellettiin oma poliittinen elämä: ne olivat täysin kiinni keisarikunnassa. Lisäksi Ruotsin häviö huolestutti Ranskaa, sillä Ruotsi oli ainoa, joka Saksassa taisteli, ja Habsburgien vallan kasvu oli Ranskalle huono asia, sillä
6 keisarikunta oli heidän itänaapurinsa. Niinpä Ranska päätti viimein ryhtyä sotimaan itsekin ja se julisti sodan Espanjalle 1635 liittolaisinaan Ruotsi sekä Alankomaat, joka oli Espanjan vallan alla. Tätä vaihetta historiantutkijat pitävät sinä käännekohtana, jossa 30-vuotinen sota muuttui uskonsodasta valloitussodaksi. Seurasi 13 vuoden aikakausi, jolloin taisteltiin Ranskassa, Espanjassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa ja Benelux-maissa. Suurin piirtein sota kulki näin: Espanja hyökkäsi Ranskaan ja tuhosi monia alueita, kunnes Ranskan sotaonni kääntyi ja taistelut siirtyivät Espanjaan. Taistelujen aikana moni Espanjan omistuksissa ollut alue ryhtyi kapinaan sotaan tyytymättömänä, mikä vaikeutti Espanjan sotatoimia. Samaan aikaan Saksassa ruotsalaiset ja ranskalaiset joukot tuhosivat keisarin joukkoja ranskalaisjoukot päästivät Ruotsin valloittamaansa Baijeriin ja samalla ruotsalaisarmeija pääsi tuhoamaan myös Böömiä ja Määriä. Keski-Baijerin jouduttua valloitetuksi Baijeri ja Köln suostuivat Ruotsin ja Ranskan kanssa rauhaan, mutta keisari ei suostunut luovuttamaan, vaan taistelut jatkuivat vielä vuoteen 1647 asti. Vuonna 1648 keisari oli kuitenkin niin ahtaalla hävittyään vihollisjoukoille monta kaupunkia sekä tärkeää aluetta vain Itävallan alue oli enää turvallisesti Habsburgien käsissä joten Ferdinand III joutui suostumaan rauhaan. Westfalenin rauha ja sodan seuraukset Westfalenin rauha solmittiin Sen nojalla Saksan keisari menetti valtaansa, siitä tuli lähemmäs symbolinen, kun taas ruhtinaskuntien suvereniteetti kasvoi. Lisäksi Augsburgin rauha vahvistettiin sillä lisäyksellä, että vuoden 1624 jälkeen uskonnolliselta kannalta väärälle alueelle muuttanut henkilö sai pitää uskontonsa. Sodan voittajat saivat Saksalta alueita, muun muassa Ranska sai havittelemansa Etelä-Elsassin, jonka kautta se pääsi Reinille. Ruotsi taas nostatti valtaansa Itämerellä valloittamiensa alueiden ansiosta. Lisäksi kumpikin maa sai äänioikeuden Saksassa. Sveitsi ja Yhdistyneet Alankomaat itsenäistyivät lopputaistelujen jälkeen. Rauhasta huolimatta taistelut jatkuivat eri puolilla Eurooppaa: Espanjasta yliotteen saanut Ranska jatkoi taistelujaan Kataloniassa sekä Alankomaissa ja Ruotsi tappeli Tanskan kanssa luvulle asti. Sodan pääseurauksena voidaan pitää Saksan pitkällistä hajanaisuutta: maa hajaantui moniin ruhtinaskuntiin sekä protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään. Saksan väestönmenetyksistä sodassa on kiistelty pitkään, mutta nykyään tutkijat olettavat, että väestöstä kuoli noin viidesosa. Lisäksi Euroopan maiden suurvaltasuhteet muuttuivat: Espanja menetti valtaansa Saksan tavoin, kun taas Ranska nousi ehdottomaksi suurvallaksi. Myös Ruotsin ja Hollannin asema nousi. Sodan aikana Saksassa alkoi myös ilmestyä pari sataa sanomalehteä, joista osa kuitenkin hävisi nopeasti. Isoviha Taustaa Pohjan sota vuosina , jossa Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä hamusivat takaisin aiemmin menetettyjä alueitaan Ruotsilta. Venäläiset valtasivat Pultavan taistelun jälkeen 1710 Viipurin ja Käkisalmen sekä Helsingin, Porvoon ja Turun Koko Etelä-Suomi oli miehitetty, kun Carl Gustaf Armfelt oli kärsinyt tappion Pälkäneellä Kostianvirran taistelussa 1713 ja Isossakyrössä Napuen taistelussa Ruotsiin ja piilopirtteihin pakeneminen
7 Ennen miehitystä maassa vallitsi suuri vihollisen pelko, joka johtui osakseen ajan säälimättömistä sotatavoista sekä vääristä huhuista. Välttyäkseen miehitykseltä, ihmiset pakenivat sitä mukaan, kun vihollinen eteni maassa Varsinainen muuttoaalto tapahtui venäläisten noustua maihin Etelä-Suomessa v Kuka tahansa, kenellä oli varaa, saattoi pyrkiä meren ylitse. Turkista käsin Kaarle XII kehotti virkamiehiä ja papistoa siirtymään pois miehitetyiltä alueilta. Sivistyneistön siirtyminen vaikutti epäedullisesti Suomeen. Pakokauhu tarttui helposti kokonaisiin kyliin Rannikojen kaupungit tyhjenivät enemmän kuin sisämaan kaupungit. Pääasiallisesti ruotsinkieliset lähtivät pois - erityisesti Pohjanmaa tyhjeni Suurin osa pakolaisista ei sopeutunut Ruotsin oloihin ja joutui elämään köyhyydessä, jonka seurauksena suurin osa palasi Suomeen miehityksen päätyttyä Suomessa papiston ja oppineiden muutto vaikutti epäedullisesti koulutukseen ja kirkon toimintaan Jos ihminen ei kyennyt lähtemään Ruotsiin saakka, hän saattoi piiloutua lyhyempiaikaisiin turvapaikkoihin, kuten kalamajoihin tai tervasaunoihin. Ryöstöä ja hävitystä Etenkin isojen pääteiden varsilla olevat kylät joutuivat lukuisten ryöstöretkien kohteeksi. Ryöstetyt kylät valittiin harkitusti. Ei ollut syytä ryöstää alueita, joista oli hyötyä muutenkin kuin ryöstelemällä. Esimerkiksi Etelä-Suomi oli hyvä ponnahduslauta operaation jatkamiseen Ruotsiin. Myös Itä-Suomi säästyi suurimmaksi osaksi. Kirkotkaan eivät säästyneet ryöstöiltä mm. Turun tuomiokirkko tuhottiin ja varastettiin aina kirkonkelloja myöten. Kellojen ollessa poissa ihmiset kutsuttiin jumalanpalvelukseen torvilla. Ryöstely keskittyi lähinnä miehityksen alkuaikoihin, eikä ollut enää niin rajua miehityksen pitkittyessä Siviilihenkilöihin kohdistunut väkivalta Venäläiset surmasivat runsaasti viattomia ihmisiä etenkin miehityksen alkuvaiheessa Johtui osin ajan tavasta, että voitolliseen taisteluun osallistuneet sotamiehet saivat jonkin
8 aikaa vapaasti ryöstää, murhata ja raiskata alueen siviiliväestöä Ajan myötä käyttäytyminen riippui paljon siitä, miten kunkin seudun väestö suhtautui heidän vaatimuksiin. Jos venäläispäälliköt huomasivat kansan keskuudessa vihamielistä liikehdintää, he järjestivät armotta erilaisia rankaisutoimia, jotka kohdistuivat usein laajempiin ihmisryhmiin. Tälläisilla järjestelmällisesti suoritetuilla hävitystoimilla oli usein kuria heikentävä vaikutus miehitysjoukkoihin Osa raakuuksista johtuikin vihollismiehistön kurittomuudesta. Esim. Hauhon pitäjässä suurin osa ihmisistä kuoli sotilaiden polttaessa ihmisiä elävältä, lävistäen seipäisiin riippumaan tai murhaamalla lapsia. Massatuhot olivat aina yleisiä suurien taistelujen jälkeen, esim Napuen taistelun jälkeen Pohjanmaalla Suomessa murhattiin n henkeä vuosina Suurin tuhoaalto kohdistui Pohjanmaalle. Itä-Suomi säästyi osaksi sen takia, että Venäjä suunnitteli sen liittämistä itselleen Sissien toiminta Yksi syy venäläisten ankaruuteen oli suomalaisten sissipartioiden liikkuminen miehetetyssä maassa Kahdenlaisia sissejä: kuninkaan jalkarakuunoita sekä siviilejä, jotka olivat erilaisista syistä johtuen tarttuneet aseisiin Usein sissien toiminnasta oli vain haittaa siviiliväestölle -> venäläiset tiukensivat valvontaansa sekä tekivät uusia hävitysretkiä, jonka takia tavallinen kansa vihasi sissejä. Paremmin kuin isoissa ryhmissä, pienet sissiryhmät onnistuivat väijytyksissä, kaappauksissa sekä vihollisten vakoilussa. Suomen maasto tarjosi häirintäsodalle hyvät menestymisen mahdollisuudet. Miehittäjät epäilivät usein papistoa sisseiksi tai heidän suojelijoikseen, ja heitä kidutettiin ja kärvennettiin hehkuvilla hiilillä kuoliaiksi. Ihmisten sieppaaminen Venäjälle Siviileihin kohdistunut väkivalta ilmeni myös siten, että naisia ja lapsia raahattiin suurin joukoin Venäjälle
9 Tästäkin pakkokeinosta kärsi eniten Pohjanmaa sen tekemän vastarinnan takia, joka johti täydelliseen hävitykseen Lapset erotettiin usein loppuelämäkseen vanhemmistaan, mutta myös kokonaisia perheitäkin saatettiin siepata Lisäksi sotilasta passitettiin Siperiaan, joista kukaan ei palannut takaisin Venäläiset tarvitsivat erityisesti orjia hoveihin, mihin suomalaiset olivat oiva ratkaisu Ihmisiä vietiin myös Pietariin rakennustöihin arviolta henkeä. Vaikutukset väestönkehitykseen Kun isonvihan aikaansaamat väestönmenetykset, ihmisten surmaaminen, sotilaiden kaatumiset sekä kaappaukset Venäjälle lasketaan yhteen, niin huomataan, että ne ovat huomattavasti pienemmät kuin 1600-luvun sotien miestappiot. Isonvihan aikana kuolleita oli n , joista suurin osa sotilaita Suuria miesmenetyksiä oli myös kaukaisilla sotatantereilla Vuonna 1717 syntyvyys oli pitkästä aikaa kuolleisuutta suurempi. Kokonaisuudessan väkiluku pieneni isonvihan aikana Etenkin miehiä oli vähän. Heitä lähti myös koko ajan lisää pois taisteluihin. Venäläisten verot ja rasitukset Sodankäynnin sen aikaisten tapojen mukaan venäläiset pyrkivät saamaan miehitysjoukoilleen elatuksen Suomesta. Venäläiset uudistivat koko verotusjärjestelmän Talonpojat ruokkivat joukot muonaveroilla sekä maksoivat tietysti tavallisia veroja Miehitysjoukot määräsivät myös muita uusia veroja esim. Lautavero, jota käytettiin venäläisten laivojen rakentamiseen. Myös tervan ja kankaan luovuttaminen oli aika ajoin pakollista Verot olivat kuitenkin pienempia kuin ruotsalaisten määräämät, mikä aiheutti kaipuutta Venäjän vallan alle miehityksen jälkeen. ( Tosin vain Varsinais-Suomessa) Venäläisten verot ja rasitukset Kiusallista talonpojille oli venäläisten vaatimat kyyditykset. Esim. Hämäläisten piti kyyditä
10 sotilaita aina Helsinkiin tai Viipuriin asti. Monet huonosti ruokitut hevoset kuolivat liialliseen rasituksiin pitkillä matkoilla. Myös majoitukset olivat pakollisia sekä hevosten luovutus venäläisten postilinjoille Miehityksen loppuvaiheessa jokaisen veromanttaalin oli varustettava sotilas Venäjän armeijaan. Niinpä suomalaisia sotilaita joutui lähtemään aina Persiaan asti taistelemaan. Vain kourallinen heistä pääsi palaamaan takaisin kotiin. Elinkeinojen tila miehityksen aikana Talonpoikien sadot ja kylvömäärät pienenivät. Työvoimaa ei aina riittänyt eikä aina ollut tarpeeksi vetojuhtia Talonpojilta ei enää liiennyt myymistä kaupunkeihin, mikä aiheutti kaupan laskun Suomeen korkeat tuontitullit, mikä romahdutti ulkomaankaupan. Päävientitavara oli terva, jonka vienti suunnattiin Venäjälle. Enimmäkseen Suomen kansa eli isovihan aikana omavaraistaloudessa Kuitenkin kansa kykeni selviytymään isostavihasta paremmin kuin 1690-luvun nälkävuosista. Henkinen elämä miehityksen keskellä Vaikka suurin osa johtavista kirkonmiehistä pakeni Ruotsiin, niin seurakuntaelämä jatkui vanhaan tapaan, lukuunottamatta aivan miehityksen alkuhetkiä. Kuitenkin seurakuntien verotustulot romahtivat, mikä heikensi kirkkojen talouden. Pahin tilanne oli Pohjanmaalla, jossa saattoi vierähtää vuosiakin ennen kuin papit uskaltautuivat ulos piilopirteistään Venäläiset myös kiinnittivät huomion melko nopeasti kirkolliseen järjestäytymiseen. Papit auttoivat miehistön majoituksessa ja veronkannossa Kansanopetusta lukuunottamatta opetuslaitos oli ongelmissa. Esimerkiksi yliopistot olivat useaan otteeseen kiinni. Kirkon painokoneet olivat lopettaneet toimintansa, joten Suomessa ei painettu yhtään kirjaa kymmeneen vuoteen. Poikkeusolojen vallitessa ihmisten sivistystaso laski ja omaisuus- sekä siveysrikokset lisääntyivät. Rangaistuksen pelko oli vähäinen tuomarien karatessa Ruotsiin. Niinpä hetken aikaa oman käden oikeus oli käytössä ja omistusoikeus menetti arvonsa
11 Miehityksen jälkeen erilaiset hengelliset liikkeet vahvistivat rajusti asemaansa Suomessa Olojen rauhoittuminen Venäläisten ihmisiin kohdistunut vaino ja mielivalta rajoittui vähäisin poikkeuksin vuosiin Venäjän ja Ruotsin välillä alkoi rauhantunnustelujen kausi, jonka aikana Venäjän Suomessa olevat sotavoimat olivat odottavalla kannalla ja edulliseen ratkaisuun päästäkseen säästivät maata jatkuvilta hävityksiltä. Rauhallisempien olojen palaamisen vaikutti omalta osaltaan se, että sissit olivat luopuneet toiminnastaan joillain alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla sissit kuitenkin jatkoivat toimintaansa vielä vuoteen 1720, minkä paikalliset asukkaat saivat tuntea nahoissaan venäläisten tehdessä kostoretkiä. Etelä-Suomessa oli jo vuodesta 1717 toimittu suhteellisen järjestäytyneissä oloissa Seuraukset Tyytymättömyys emämää Ruotsia kohtaan kasvoi, koska se ei suojellut Suomea valloittajan vihalta Suomalaiset lähenivät toisiaan, kuten yleensä käy suurissa sodissa tai katastrofeissa, mikä synnyttää kansallista identiteettiä Pitkä ja rasittava miehitysaika merkitsi uutta alkua valtiolliselle kehitykselle, minkä seurauksena oli Suomen ero Ruotsista Yhdysvaltain sisällissota -sota käytiin Yhdysvalloissa vuosina vastakkain olivat pohjoisvaltiot eli unioni ja etelävaltiot eli konfederaatio -suurimmat sodan syyt olivat: -etelä- ja pohjoisvaltioiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän erilaisuus ja siitä aiheutuneet eturistiriidat -orjuus, jota pohjoisvaltioissa ei hyväksytty, mutta jota etelävaltiot suosivat
12 Sodan alku -alkoi 11 etelävaltion julistauduttua itsenäiseksi -näissä osavaltioissa oli 9 miljoonaa asukasta, joista 4 miljoonaa oli orjia -pohjoisvaltioihin jäi 23 osavaltiota, joissa oli 22 miljoonaa asukasta, orjia vain vähän -Etelävaltioilla aseistautunutta miestä -Pohjoisvaltioilla aseistautunutta miestä -Konfederaation muodostivat aluksi 7 syvän etelän valtiota: Etelä-Carolina, Mississippi, Florida, Alabama, Georgia, Louisiana ja Teksas, jotka julistivat uuden valtion perustetuksi 4. helmikuuta presidentikseen he valitsivat Jefferson Davisin -Yhdysvaltain presidentinvirkaan astui kuukautta myöhemmin edellis syksynä valittu Abraham Lincoln, joka julisti etelävaltioiden eroamisen laittomaksi -hän ei kuitenkaan aikonut hyökätä itsenäiseksi julistautuneeseen etelään, mutta puolustaisi tarvittaessa voimakeinoin sen alueelle jäänyttä liittovaltion omaisuutta, kuten sotilastukikohtia -Välit kiristyivät entisestään, ja 12. huhtikuuta Etelä-Carolinan joukot valtasivat osavaltion alueella olleen yhdysvaltalaisen sotilaslinnoituksen Fort Sumterin -Lincoln katsoi tämän sodanjulistukseksi ja kehotti Yhdysvaltoihin vielä kuuluvia osavaltioita lähettämään joukkoja valtaamaan takaisin liittovaltion sotilastukikohdat -Vastalauseena tälle liittovaltiosta erosi vielä neljä osavaltiota: Virginia, Arkansas, Pohjois-Carolina ja Tennessee, ja ne liittyivät konfederatioon -Virginian pääkaupunki Richmond tuli koko uuden valtioliiton pääkaupungiksi Stalingradin taistelu Stalingradin taistelu oli 2. maailmansodan verisin taistelu. Akselivallat rikkoivat hyökkäämättömyyssopimusta ja aloittivat hyökkäyksen itärajalle vuonna 1941, päätavoitteinaan vallata Ukraina, Leningrad ja Moskova. Hyökkäyksen epäonnistuessa uusiksi tavoitteiksi asetettiin vallata Kaukasuksen öljykentät ja vehnävarat sekä katkaista Volgan liikennereitit. Keväällä 1942 tuli määräys, jonka mukaan Stalingrad oli joko vallattava tai eristettävä suurhyökkäyksen yhteydessä.
13 Hyökkäyksen alkaessa Neuvostoliiton joukot aloittivat omien tärkeiden kohteittensa miehittämisen. Saksan tavoite oli edetä mahdollisimman nopeasti. Puna- armeija kuitenkin onnistui pidättelemään hyökkääviä joukkoja niin pitkään että he saivat vahvistuksia, minkä jälkeen Alkselivaltojen ainut mahdollisuus oli vallata Stalingrad talo talolta. Taiseluitten edetessä vain Volgan itäpuoli jäi Neuvostoliiton joukkojen hallintaan. Stalinin ensimmäinen sijainen sotatoimien johdossa oli kenraali Georgi Žukov, joka valmisteli mittavaa vastahyökkäystä Stalingradin vapauttamiseksi.žukovin piti odottaa marraskuuhun asti, jolloin pakkasen kovettama maa helpottaisi tankkien kulkemista. Kenraali Vasili Tšuikov joukkoineen joutui sillä aikaa pysymään Stalingradissa syöttinä, tällä taktiikalla pyrittiin houkuttelemaan kaupunkiin lisää akselivaltojen sotilaita. Vastahyökkäykseen oli koottu n miestä, 900 panssarivaunua ja 1100 lentokonetta. Saksalaisten avuksi lähetetyt vahvistukset onnistuttiin torjumaan, minkä jälkeen Neuvostojoukot onnistuivat saartamaan lähes Natsijoukkojen sotilasta kaupunkiin. Aluksi saksalaisten joukkoja pyrittiin huoltamaan lentoteitse, mutta niistä luovuttiin suurten tappioitten vuoksi. Stalingradin piiritetyt saksalaiset liittolaisineen joutuivat kohtaamaan Venäjän talven kesävarusteissa. Miehiä kuoli punatautiin, pilkkukuumeeseen ja nälkään. Kaikki armeijan hevoset syötiin, sekä alueen kotieläimet. Jotkut jopa söivät ruumiita. Lopulta sotamarsalkaksi ylennetty Paulus päätti antautua ilman johtajansa lupaa. 31. tammikuuta Taisteluissa kuoli ja haavoittui n Akselivaltojen sotilasta, joista lähetettiin vankileireille ja joista 6000 palasi takaisin. Punaarmeija menetti n sotilasta ja sivilliä. Kuitenkin on epäilty etää Neuvostoliitto vähätteli kaatuneitten määrää. Stalingradin taistelu oli käännekohta toisen maailmansodan Euroopan rintamalla: Saksan eteneminen itärintamalla vaihtui jatkuvaksi vetäytymiseksi, joka lopulta johti Natsi- Saksan häviöön.
14 Normandian maihinnousu Alkoi 6. kesäkuuta ja loppui 22. elokuuta Tapahtuma paikka: Normandia, Ranska. Lopputulos: Liittoutuneiden voitto Osapuolet : Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta,kanada, Vapaan Ranskan joukot ja Puola. Vastapuolella Saksa. Vahvuudet : Liittoutuneet sotilasta. Saksa sotilasta Normandian maihinnousu Tappiot : Liittoutuneilla kuollutta ja haavoittunutta/kadonnutta. Saksalla noin kuollutta/haavoittunutta ja vangittua. Komentajia: Liittoutuneet: Dwight Eisenhower(ylin komentaja, Yhdysvallat), Bernard Montgomery(maavoimat, UK), Bertram Ramsay (merivoimat, UK),Trafford Leigh- Mallory (UK). Saksa: Gerd von Rundstedt (ylin komentaja), Erwin Rommel (armeijaryhmä B) ja Friedrich Dollman (7.armeija) Yleistä Normandian maihinnousu, koodinimeltään Operaatio Overlord, oli länsiliittoutuneitten maihinnousu Ranskan rannikolle Normandiassa toisessa maailmansodassa Operaatio käynnistyi aamuyöllä 6. kesäkuuta 1944, D-Day. Maihinnousu alkoi aamuyöllä laskuvarjojoukkojen laskeutumisella, massiivisella pommituksella ja laivaston tykkitulella. Tykkituli oli kestänyt jo viikon Varhain aamulla alkoi maajoukkojen hyökkäys maihinnousualuksin Maihinnousua seurannut taistelu Normandiasta jatkui yli kaksi kuukautta, jona aikana liittoutuneet varmistivat ja laajensivat sillanpääasemiaan ja murtautuivat niistä ulos Tausta
15 Kesästä 1941 lähtien NL oli hoitanut suurimman osan yksin Saksan-vastaisesta sodasta Manner-Euroopassa Franklin Roosevelt ja Winston Churchill olivat luvanneet Josef Stalinille, että amerikkalaiset ja britit avaavat "toisen rintaman" Eurooppaan helpottaakseen Neuvostoliiton sotaponnisteluita Välttääkseen ensimmäisen maailmansodan kokemukset suorasta hyökkäyksestä vihollisen joukkoja vastaan, britit ensin kannattivat hyökkäystä Euroopan reuna-alueille, mutta USA:n painostuksesta suunnitelma vaihdettiin suoraksi hyökkäykseksi kohti Ranskaa yli Englannin kanaalin Liittoutuneiden valmistelut Normandiassa maihin sen yllättävyyden ja vähäisemmän puolustuksen takia Yhteensä 47 divisioonaa Normandian taisteluun: 26 brittiläistä, kanadalaista ja muuta eurooppalaista divisioonaa sekä 21 amerikkalaista divisioonaa Yli alusta mukana, mm maihinnousualusta ja 130 sotalaivaa lentokonetta tonnia pommeja Operaatio Fortitude Tarkoitus hämätä saksalaisia uskomaan, että maihinnousu tapahtuisi Pas-de- Calais'n, joka oli todennäköisin paikka maihinnousuun Harhautus onnistui ja saksalaiset olettivat vielä elokuussakin Normandiaan tapahtuneen hyökkäyksen olleen oikeasti harhautus Saksalaisten valmistelut Rommel rannikkopuolustuksen tarkastajaksi ja myöhemmin armeijaryhmä B:n komentoon Rommel vaati panssareiden sijoittamista rannikolle, muut komentajat halusivat panssarit sisämaahan. Rommel sai lopulta 3 divisioonaa ja loput menivät sisämaahan Vain 169 hävittäjää rannikolla Saksalaisten ryhmityksiä Saksalaiset olivat linnoittaneet ranta-alueen laajalti osana "Atlantin vallin" puolustusta. Tämä sai liittoutuneet siirtämään hyökkäyksensä ajankohtaa laskuveden aikaan Ranta-aluetta vartioi 4 divisioonaa, joista ainoastaan yksi (352.) oli kokenut
16 Monet muut koostuivat saksalaisista, jotka eivät yleensä lääketieteellisistä syistä olleet kelvanneet vakinaispalvelukseen itärintamalle, sekä muista kansallisuuksista (pääasiassa venäläisistä), jotka olivat tarjoutuneet vapaaehtoisiksi taistelemaan saksalaisten puolella sotavankileirin sijaan. Viime hetken valmistelut Ennen taistelua liittoutuneet olivat tarkasti kartoittaneet ja testanneet maihinnousualueen, kiinnittäen erityistä huomiota Englannin kanaalin sääolosuhteisiin. Valaistus ja vuorovesi vaati ehdottomasti täysikuuta Alkuperäinen päivämäärä oli 5. kesäkuuta, mutta huono sää siirsi maihinnousua 6. kesäkuuta sää oli vielä rajalla, mutta Eisenhower ei halunnut odottaa seuraavaan täysikuuhun Tämä päätös auttoi yllättämään saksalaiset joukot valmistautumattomina, koska he eivät uskoneet maihinnousuun niin huonossa säässä Taistelut Pegasus-silta Ouistreham Sword Beach Juno Beach Rannat Pegasus-silta 6. brittiläinen laskuvarjodivisioona Ensimmäinen joukko-osasto, joka aloitti toiminnan, kymmenen minuuttia yli keskiyön Kohteena Pegasus-silta ja muut maihinnousualueen itäisen sivustan jokien ylityspaikat sekä tämän lisäksi tykkipatteri Mervillessä Tykit tuhottiin ja sillat vallattiin ja pidettiin Ouistreham 4. kommandojoukko Joukkoja johti komentajakapteeni Philippe Kiefer Kohteena ranskalainen bunkkeri, Kasino sekä kaksi rantaa vartioinutta tykistöpatteria Bunkkeri liian vahva vallattavaksi, Kasino vallattiin, rannan tykistö oli siirretty muualle Sword Beach
17 Klo 6.45 laivasto aloitti sulkutulen ampumisen rannikolle ja jatkoi seuraavat 30 minuuttia Ensimmäiset joukot rantautuivat Swordille noin klo 7.20 Joukot kärsivät vähäiset tappiot Asetettu tavoite Caen jäi kuitenkin edelleen saksalaisten käsiin Juno Beach Junolla maihinnousseet kanadalaiset joukot joutuivat kohtaamaan vahvat saksalaiset joukot Kanadalaiset selvittivät vastuksen ja lähtivät etenemään vahvasti kohti sisämaata Tämä johtui kostonhalusta saksalaisia kohtaan Gold Beach Raskaat tappiot, syy : Sherman-ambifiopanssareiden saapuminen viivästyi Maihinnousu onnistui tappioita lukuunottamatta, mutta siihen tyssäsi joukkojen eteneminen Gold Beachiltä Omaha Beach Omaha Beachillä yhdysvaltalainen 1. jalkaväkidivisioona koki kovimman koitoksen koko maihinnousussa Vastassa oli rantojen parhaiten koulutetut joukot, joilla oli todella hyvät suojat 10 minuutissa, kun rampit oli laskettu, johtavasta komppaniasta oli tullut johtajaton ja täysin toimintakyvytön. Jokainen upseeri ja kersantti oli kuollut tai haavoittunut. Siitä oli tullut kamppailu selviämisestä ja pelastumisesta Yli 2000 tuhannen sotilaan menetys Selviytyneet järjestäytyivät uudelleen ja etenivät kohti sisämaata. Utah Beach Utah Beachillä tappiot olivat maihinnousseesta 197, vähäisimmät kaikista rannoista. Myös nämä joukot etenivät kohti sisämaata ja onnistuivat saamaan kontaktin laskuvarjodivisioonien osiin Vierville & Sainte-Mère-Église 82. ja 101. laskuvarjodivisioonat Kokemattomia lentäjä ja vaikea maasto tekivät maahanlaskun pahasti hajaantuneena Jotkut putosivat mereen tai tahallaan tulvitetuille alueille. 24 tunnin jälkeen 101. laskuvarjodivisioonan miehistä vain oli saatu kasaan Monet jatkoivat harhailemista ja taistelua vihollisen rintamien takana päiväkausia Saksalaisten vastarinta
18 Rannalla asemissa olleet saksalaiset puolustajat tekivät ainoastaan vähäistä vastarintaa He olivat huonosti koulutettuja, heiltä puuttui kuljetuskalustoa ja varusteita Lisäksi heitä oli pommitettu melkein viikko. Saksalaisten vastarinta Poikkeus oli 352. jalkaväkidivisioona, joka puolusti Omaha Beachiä ja puolustuksen vahvuus siellä selittää suurelta osin kärsittyjä tappioita Amerikkalaisten laskuvarjojoukkojen hajaantuminen ja toiminta rintaman takana lisäsi tilanteen sekavuutta, kun joka puolelta Pohjois-Normandiasta tuli raportteja vihollisen joukoista. Panssaritorjuntatykkien tiukka vastarinta ja pelko mottiin joutumisesta pakotti joukot kuitenkin vetäytymään ennen kesäkuun 6:nnen loppua Maihinnousun jälkeen Maihinnousun suunnitelmat olivat tähdänneet rannikkokaupunkien valtaamiseen ensimmäisenä päivänä ja kaikkien sillanpääasemien yhdistämiseen lukuun ottamatta Utahia. Tarkoitus oli työntää rintama kilometrin päähän rannoista. Maihinnousun jälkeen Alue Utahin ja Omahan takana oli tyypillistä ranskalaista maaseutua ja lehtomaastoa, jotka tarjosivat hyvän suojan saksalaisille, joten liittoutuneet kärsivät suuriakin tappioita. Suurin osa saksalaisten vastarinnasta lopulta eliminoitiin 21. elokuuta, kun kanadalaiset ja puolalaiset joukot sulkivat Chambois'n motin. Pariisin vapautukseen tähdännyt operaatio käynnistettiin muutama päivä tämän jälkeen. Matka Berliiniin saattoi alkaa Seuraukset ja lopputulos Loppujen lopuksi Normandian maihinnousu onnistui merkittävän mies- ja materiaaliylivoiman avulla Maihinnousumenestys avasi Eurooppaan pitkään odotetun toisen rintaman Saksan oli siirrettävä itärintamalla ja etelässä Italiassa kipeästi tarvittavia
19 joukkoja uusille länsirintaman taistelukentille. Tämä nopeutti Saksan vääjäämätöntä tappiota, ja sitä pidetään yleisesti sodan käännekohtana liittoutuneiden voittoon. Iwo Jiman Taistelu Iwo Jima on Tyynellämerellä sijaitseva saari Toisessa maailmansodassa saarta käytettiin japanilaisten tukikohtana Liittoutuneet valtasivat sen vuonna 1945 Iwo Jima Saaren nimi oli alunperin Iwo To Linnoitustöihin tulleet sotilaat alkoivat kuitenkin erehdyksessä kutsua sitä Iwo Jimaksi Molemmat sanat kirjoitetaan samalla tavalla ja tarkoittavat rikkisaarta Vuonna 2007 asukkaat anoivat saaren nimeksi sen alkuperäistä nimeä Iwo To Iwo Jiman taistelu Käytiin Iwo Jiman saarella alkukeväästä vuonna 1945 Taistelu kesti vain noin kuukauden Taistelu oli yksi verisimmistä tyynellä merellä käydyistä taisteluista Yhdysvaltojen maihinnousun tarkoitus oli valloittaa Iwo Jiman saari sen strategisten lentokenttien vuoksi Amerikkalaisten suunnitelma oli suhteellisen yksinkertainen. Neljännen- ja viidennen divisioonan tarkoitus oli nousta maihin kaakkoisrannalle ja ottaa haltuunsa Suribachi-vuori, eteläiset lentokentät sekä länsirannikko Tämän jälkeen, kolmannen divisioonan oli tarkoitus vahvistaa linjoja ja jatkaa hyökkäystä koiliseen Maihinnousu 19 maaliskuuta vuonna 1945 kello taistelulaivat saivat käskyn alkaa pommittamaan Iwo Jiman saarta. Laivat käyttivät miltein koko ase-arsenaaliaan saaren pommittamiseen, päätykeistä ilmapuolustustykkeihin
20 Sen jälkeen 100 pommikonetta hyökkäsi saarelle, mutteivat ne murentaneet japanilaisten puolustusta odotetulla tavalla, koska japanin puolustuslinjat olivat hyvin linnoitettuja. Kello ensimmäiset merijalkaväen sotilasta nousivat maihin. Amerikkaliset yllättyivät koska japanilaiset eivät nousseet vastarintaan Japanilaisen kenraali Kuribayashin taktiikkana oli saartaa amerikkalaiset pussiin ja odottaa että ranta oli täysi sotilaista ja tarvikkeista Kun rannalla oli tarpeeksi vihollisia aloittivat japanilaiset raskaan tykki- ja konekivääritulen Vain ensimmäisen aallon jälkeen merijalkaväki saavutti japanilaisten etulinjan. Ensimmäisessä aallossa menetykset olivat suuria japanilaisten nerokkaasti piilottamien bunkkereiden ja ampuma-asemien takia Amerikkalaisten oli myös vaikeaa edetä Suribachi-vuorelle vaikean maaston ja raskaan vastarinnan vuoksi Kamikazet = suom. jumalten tuuli kamikaze lentäjät olivat toisen maailmansodan aikana Japanin puolella taistelevia itsemurha lentäjiä, jotka lennättivät räjähtein varustetut koneensa suoraan päin vihollisten joukkoja ja saivat samalla siinä itsekin surmansa kaikki kamikazet olivat vapaaehtoisia ja he tiesivät, mihin olivat ryhtymässä kamikaze koulutukseen valittiin kuitenkin yleensä vain sellaisia miehiä, jotka eivät jonkin fyysisen vian vuoksi kelvanneet muuhun asepalvelukseen tavoitteena itsemurhaiskuissa oli yksi kuolema suuremman voiton puolesta monet kamikaze lentäjät ammuttiin kuitenkin alas, koska heitä ei ollut koulutettu
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
Lisätiedot1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.
Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotRising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen
Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotNatsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotJeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotAntiikin Rooman sotataito
Antiikin Rooman sotataito Si vis pacem, para pellum. 2.5.2011 Kaur Jaakma Rooma Perustettu tarun mukaan 753 eaa. Rooman aikakaudet Kuningaskunta 753 509 eaa. Tasavalta 509 27 eaa. Keisarikunta 27 eaa.
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotGideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotAntiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä
Antiikki-visailu Jukka M. Heikkilä Kysymys 1 Asterix on tunnettu antiikin maailmaan sijoitettu sarjakuva. Asterixin päähenkilöt ovat Asterix ja Obelix. Obelixin koiran nimi on: A) Lupus B) 313 C) Tämä
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotDaniel leijonien luolassa
Nettiraamattu lapsille Daniel leijonien luolassa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Daniel leijonien luolassa
Nettiraamattu lapsille Daniel leijonien luolassa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotMerkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei
Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotSimson, Jumalan vahva mies
Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
Lisätiedot1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135
1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotViisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotMilitarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen
Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotTämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.
KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi
LisätiedotMontenegro.
Montenegro rk331@columbia.edu Montenegro Ei suuria vaikutuksia muuttoliikkeistä ennen 1800-lukua Rosvoilua muinaishistoriassa Montenegron vuorikansat vastustivat Osmanien myöhäistä vuoden 1499 valtausta
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotHyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotTaaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha
Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen
LisätiedotJesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotSuomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
LisätiedotSUOMEKSI TILASTOTIETOJA
SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotUKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova
UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen
Lisätiedot1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla
1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset
LisätiedotLapin matkailu. lokakuu 2016
Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.
Lisätiedottutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja
Sanasto 2 tutkimusmatka = eurooppalaiset tekivät tutkimusmatkoja Afrikan mantereelle. He matkustivat tutkimaan Afrikkaa. tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja löytöretkeilijä
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotRuut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa
Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotKaunis kuningatar Ester
Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotMatkailutilasto Syyskuu 2016
Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotRASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA
RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
Lisätiedotovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen
Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
Lisätiedot