Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 5 akemuksen vastaanottaja: [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [x] OULUN LÄÄNINHALLITUS HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilö n yhteystiedot Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Kiilakiventie OULU Nimi Tehtävänimike Ari Hietanen Kuntayhtymän johtaja Postiosoite Kiilakiventie 5 Puhelin Nimi Postiosoite Postinumero ja postitoimipaikka OULU Fax S-posti ari.hietanen@tahkokangas.fi Tehtävänimike Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin Fax S-posti Hankkeen nimi ja toteuttamis-aik a Nimi Pohjois-Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikön valmisteluhanke Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 08/ /2009 Valtionavustusta haetaan Valitse ainoastaan toinen vaihtoehto [x] Lääninhallitukselta [ ] Sosiaali- ja terveysministeriöltä Mikäli avustusta haetaan läänihallitukselta Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Sosiaalialan kehittämishanke [ ] Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto [ ] Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen [x] Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen [ ] Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma [ ] Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti [ ] Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta [ ] Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen

2 tukitoimin [ ] Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke [ ] Hoitoon pääsyn turvaaminen [ ] Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ [ ] Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt [ ] Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Mikäli avustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Hankkeen kokonais-kusta nnukset (euroa) Haettava valtionavustus (euroa) Hankkeeseen osallistuvat tahot [ ] Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa [ ] Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti [ ] Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina [ ] Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin [ ] Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen [ ] Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen [ ] Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Kaikki hankkeen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Hanke muodostuu Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän, Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän muodostamasta kokonaisuudesta. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä (hakija ja hallinnoija) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä hakevat avustuksen Oulun lääninhallitukselta ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä hakee avustuksen Lapin lääninhallitukselta. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus euroina. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 0 Lapin yliopisto 0 Hankekuvaus Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Hanke sisältyy Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaohjelmiin 2006 ja Pohjois-Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikön valmistelu käynnistyy maakunnallisena kehittämishankkeena, jonka Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä toteuttavat yhdessä kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hankkeen aikana luodaan edellytykset VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖLLE, joka jatkossa pysyvänä toimintayksikkönä systematisoi vammaispalveluiden kehittämistyötä. Se tukee Pohjois-Suomen haastavissa väestöllisissä ja taloudellisissa olosuhteissa mahdollisimman tasapuolista vammais- ja kehitysvammapalvelujen saantia ja palvelujen kehittämistä sekä erityisosaamisen jatkuvuutta. Hankekokonaisuus toteutetaan Tahkokankaan, Kuusanmäen ja Kolpeneen palvelukeskuksissa. Palkattavat kehittäjäkoordinaattorit muodostavat tiiviin yhteisesti toimivan tiimin, jotka selvittävät, analysoivat ja ennakoivat vammais- ja kehitysvammatyön kehittämis- ja tukitarpeet, voimavarat, erityisosaamisen ja profiloitumisen mahdollisuudet sekä koordinoivat rationaaliseen työnjakoon tähtäävät työryhmät ja toimet. Hankkeen keskeisenä tarkoituksena on laajan sisällöllisen toimintaverkoston kokoaminen: kunnat / seutukunnat / yhteistoiminta-alueet, koulutus- ja tutkimusyksiköt sekä yksityis- ja järjestösektorin toimijat. Hankkeen aikana valmistellaan varsinainen 2

3 kehittämisyksikköesitys sosiaali- ja terveysministeriölle. Hankkeen visiona on luoda osallistujaverkoston yhteinen, eri tahojen vahvuuksiin ja erikoistumisalueisiin nojautuva, vammaispalveluiden kehittämisyksikkö, joka koordinoi, suunnittelee ja tarvittaessa toteuttaa toimialueen kehittämishankkeita, kehittämistoimintaa ja täydennyskoulutusta sekä välittää seudullisuutta ja paikallisuutta tukevia asiantuntijapalveluja. Painoaluekoh-t aiset erityis-vaatimu kset Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset ehdot. Täytetään vain, kun valtionavustusta haetaan STM:ltä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä Hankkeen aikana luodaan edellytykset Pohjois-Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikkörakenteelle. Hankkeen tavoitteena on: 1) selvittää vammais-/kehitysvammatyön tila ja paikka analysoimalla erityispalveluiden sisällölliset kehittämis- ja tukitarpeet, voimavarat, erityisosaamisen ja profiloitumisen mahdollisuudet, rationaalinen työnjako jne. 2) edistää eri toimijatahojen välistä yhteistyötä mm. luomalla vammais- ja kehitysvammatyön sisällöllisen vuoropuhelun areenoita 3) valmistella vammaispalveluiden kehittämisyksikköesitys 4) mahdollistaa palvelujen tasapuolinen seudullinen saatavuus mm. kehittämällä uusia tuen, konsultaation ja teknologian muotoja 5) vahvistaa vammais- ja kehitysvammatyön erityisosaamista ja kehittää työn sisältöjä mm. koordinoimalla hyvien ja toimivien toimintamallien levittämistä ja rakentamalla koulutusyhteistyötä 6) edistää tiedontuotantoa mm. kehittämällä vaikuttavuuden arviointia ja mittareita sekä vahvistamalla yhteistyötä koulutus- ja tutkimusyksiköihin. Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi Kokonaishankkeen (Kolpene, Tahkokangas ja Kuusanmäki) henkilöstöresurssin muodostavat kolme kehittämiskoordinaattoria ja osa-aikainen kehittäjä. Lapin läänin hankkeeseen palkataan yksi 100 % kehittämiskoordinaattori koko hankeajalle ja 50 % kehittäjäresurssi vuosille 2008 ja 2009 yhteisesti määriteltyihin sisällöllisiin kokeilu- ja kehittämistehtäviin. Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen rekrytoidaan kaksi kehittämiskoordinaattoria. Hankkeen alussa selvitetään erityispalvelujen kehittämis- ja tukitarpeet kuntien vammaispalvelutyöntekijöiltä, vammaisjärjestöiltä, asiakkailta ja heidän omaisiltaan (tavoite 1). Tarpeiden lisäksi kartoitetaan voimavarat ja luodaan sisällöllisiin kehittämistehtäviin liittyviä vuoropuhelun ja toiminnan areenoita vammais- ja kehitysvammatyön toimijoille (tavoite 2). Yhteistyöverkosto määrittää yhteisesti keskeisimmät kehittämistarpeet ja suunnittelee palvelujen turvaamiseen ja erityisosaamisen kehittämiseen tähtäävät toimet. Yhteisen vuoropuhelun pohjalta kehittämiskoordinaattorit valmistelevat kehittämisyksikköesityksen sosiaali- ja terveysministeriölle (tavoite 3). Tarkoituksena on kehittää rakenteita hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämiselle, uusien toimintatapojen innovoimiselle, erityisosaamista vahvistaville yhteistyömuodoille ja täydennyskoulutukselle. Samoin pyritään luomaan pohjaa rakenteille, joiden tavoitteena on parantaa saamenkielisten ja kuulo- ja puhevammaisten palveluita sekä tutkimus-, neuvola- ja kriisipalveluiden saatavuutta. Kehittämisyksikössä tavoitteena on mahdollisimman saumattomien tieto- ja palveluketjujen turvaaminen. (Tavoitteet 4 ja 5.) Tiedontuotantoa edistetään mm. vahvistamalla tutkimuksen roolia kehityksen moottorina, luomalla tiedontuotantoa tukevia rakenteita, nostamalla alan tutkimustarpeita koulutus- ja tutkimusyksiköiden tietoisuuteen sekä suuntaamalla opinnäytetöitä enemmän vammaistyöhön. Lisäksi panostetaan laadun arviointiin ja toimiviin tiedon jakamisen rakenteisiin. (Tavoite 6.) Hankkeen toteutusaikataulu : I Suunnittelu ja kartoitusvaihe: syksy 2007 kevät työntekijöiden rekrytointi ja tiimirakenteen luominen - suunnittelu ja toiminnan organisoiminen - ohjausryhmän nimeäminen - seudullisten tarpeiden ja voimavarojen kartoitus - hankkeen käynnistämisseminaari yhteisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoille - yhteistyöverkoston kokoaminen, osaamispotentiaalin (henkilöstön osaaminen, kehityshankkeet, hyvät käytännöt) ja erikoistumisalueiden kartoittaminen II Yhteistyöalustan luomisen vaihe: kevät 2008 kevät

4 - kehittämisyksikköesityksen valmistelu sosiaali- ja terveysministeriölle - vammais-/kehitysvammatyön seminaaripäivien järjestäminen yhteisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoille (mahdollisuus videovälitteisyyteen) - eri toimijoiden roolin, tehtävien ja työnjaon tarkentaminen - yhteistyöverkoston ylläpitäminen ja johtaminen - yhteisesti valikoitujen kokeiluhankkeiden käynnistäminen (esim. asiakastietojärjestelmien, sähköisen konsultaation, kommunikaatiopalveluissa käytettävän tietoteknologian, asiakasprosessikuvausten, arviointimittareiden, tutkimus- ja arviointipalvelujen kehittäminen) III Pysyvän kehittämisyksikkörakenteen käynnistymisen vaihe kevät 2009 syksy kokeilujen palaute ja hyviksi todettujen käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotto - arviointi ja raportointi - pysyvän kehittämisyksikön organisointi (mm. resursointi; verkostot ja kumppanuussopimusten luonnokset; koordinointiin ja johtamiseen liittyvät ratkaisut; kehittämisen, tutkimuksen ja palvelujen tuottamisen sisällölliset painopisteet ja suunnitelmat jne.) Hankkeen aikana luodaan edellytykset Pohjois-Suomeen vammaispalvelujen kehittämisyksikkörakenteelle. Kehittämisyksikössä pyritään yhdistämään ylikunnalliset, -seudulliset, -hallinnolliset ja -maakunnalliset vammais- ja kehitysvammatyön kehittämisen voimavarat. Kehittämisyksikkö on alusta, jolla käytännön työ, koulutus ja tutkimus yhdistyvät aitoon vuoropuheluun. Kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueella muodostaen kunnille pysyvän tutkimus-, kehittämistoiminnan ja konsultaatiopalvelujen rakenteen. Se on alansa asiakasnä pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö, jonka henkilöstö on alan normien ja kelpoisuussäädösten mukaista. Sen toimintarakenne on verkostoitunut ja se toimii tiiviissä alueellisessa yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen, kuntien, alan järjestöjen sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi Hankkeen prosessi- ja sidosryhmäarviointi toteutetaan hankkeen aikana tuotetun kirjallisen materiaalin ja sidosryhmähaastatteluiden pohjalta. Lapin yliopisto ohjaa arviointia. Arviointiraportti tukee käynnistyvän vammaispalvelujen kehittämisyksikön muotoutumista. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuk sen saamisen yleiset edellytykset (VNA 2 ) Liitteet 1) Hankkeessa luodaan edellytykset Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikölle, jossa yhdistyvät ylikunnalliset, -seudulliset, -hallinnolliset ja -maakunnalliset vammais- ja kehitysvammatyön kehittämisen voimavarat. 2) Hankkeen kautta luotu kehittämisyksikkö vahvistaa vammaistyön erityisosaamista, parantaa palveluiden saatavuutta ja kehittää palveluiden sisältöjä, menetelmiä ja muotoja. 3) Käynnistyvä vammaispalveluiden kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueella muodostaen kunnille pysyvän tutkimus-, kehittämistoiminnan ja konsultaatiopalvelujen rakenteen. 4) Hankkeen kautta luotu kehittämisyksikkö tarjoaa mahdollisuuden tukea lähipalveluja tuottamalla erityisosaamista esim. palvelusuunnitelmien laatimiseen, päätöksentekoon, tutkimus- ja neuvola- ja kriisipalveluihin jne. 5) Hankkeessa tavoitellaan alueellisesti laajaa sisällöllistä yhteistyö- ja kumppanuusverkostoa (kaksi lääni, kolme maakuntaa, kymmeniä seutukuntia, runsaat 70 kuntaa, kaksi yliopistoa, useita ammattikorkeakouluja, kymmeniä yksityisiä palveluntuottajia ja vammaisjärjestöjä jne.). [x] Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi ja päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [ x ] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; selvitys on pakollinen) [ ] Muu liite, mikä 4

5 [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä 5

6 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA TEHTÄVÄNIMIKE 6

7 VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/-kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna lääninhallituksen kirjaamoon paperilla sekä sähköpostin liitetiedostona hankehakemus, hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten painoalueiden mukaisista kohdista ja klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Arvioitu toteutumisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha, joka on käytettävissä vuoden 2009 loppuun. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa lääninhallitukselle jo lokakuussa 2009, mikä on syytä huomioida hankesuunnitelmaa tehtäessä. Valtionavustusviranomainen Hankkeen sisällöstä ja laajuudesta riippuen valtionavustuksen myöntää joko lääninhallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö. Hakijan on ilmoitettava, haetaanko avustusta lääninhallitukselta vai sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeen keskeisin painoalue Kohdassa on lueteltu ne hankekokonaisuudet, joille lääninhallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö voivat myöntää valtionavustuksen. Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan mitä painoaluetta hakijan hanke koskee. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle painoalueelle, valitaan niistä yksi, palvelujen tehostamisen kannalta keskeisin. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa (ei sis alv). Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää tätä pienemmällekin hankkeelle. Mikäli hankkeen kokonaiskustannukset jäävät alle euron, hakijan on esitettävä tässä kohdassa tai erillisellä liitteellä se erityinen syy, johon hakemuksessa vedotaan. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan euroina. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionavustus voi kuitenkin olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. koulutuskuntayhtymät) ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus euroina. Hankekuvaus Hankkeen keskeinen sisältö ja laajuus sekä, tavoiteltu vaikuttavuus, ja kuvataan siten, että hankkeesta ja sen merkityksestä saa hyvän yleiskuvan. Painoaluekohtaiset vaatimukset Hakijan opas sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat painoaluekohtaiset vaatimukset. Aina silloin, kun valtionavustuspäätöksen tekee sosiaali- ja terveysministeriö kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa ja tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustapa ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aikataulutus. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kriteereistä ja painoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä säädetään valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Keskeisenä edellytyksenä on, että kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Lisäksi otetaan huomioon, että 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikuttava ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. Kohdassa tuodaan esille tarvittaessa perustellen ne em kriteereistä, jotka liittyvät hankkeeseen. Liitteet 7

8 Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset ja hankesuunnitelma. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. 8

9 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta siis sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä ja hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voivat olla korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on kuitenkin oltava vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 % tai sairaanhoitopiirin ollessa hakijana 50 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu Hakemuksen allekirjoittaa taho, joka on oikeutettu hakemaan kunnan tai kuntayhtymän nimissä valtionavustusta. LÄÄNINHALLITUSTEN JA NIIDEN ALUEYKSIKKÖJEN YHTEYSTIEDOT ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Hämeenlinnan toimipaikka PL HÄMEENLINNA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Helsingin alueellinen PL HELSINKI Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Kouvolan alueellinen PL KOUVOLA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi OULUN LÄÄNINHALLITUS PL OULU Puh Fax kirjaamo@olh.intermin.fi ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL MIKKELI Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Joensuun alueellinen PL JOENSUU Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Kuopion alueellinen PL KUOPIO Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL ROVANIEMI Puh Fax kirjaamo@llh.intermin.fi LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL TURKU Puh Fax stotku@lslh.intermin.fi Jyväskylän alueellinen PL JYVÄSKYLÄ Puh Fax stojkl@lslh.intermin.fi Tampereen alueellinen PL TAMPERE Puh Fax stotre@lslh.intermin.fi Vaasan alueellinen PL VAASA Puh Fax. (06) stovsa@lslh.intermin.fi 9

10 10