Nimi ja lyhenne Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro Versio 1 ( ) HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Kilpisenkatu 1, PL 275 Nimi Pekka Utriainen Postiosoite Kilpisenkatu 1, PL 275 Puhelin ja matkapuhelin , Nimi Arja Aroheinä Postiosoite Kilpisenkatu 1, PL 275 Puhelin ja matkapuhelin Postinumero ja postitoimipaikka Jyväskylä Tehtävänimike Sosiaali- ja terveysjohtaja Postinumero ja postitoimipaikka Jyväskylä Fax Tehtävänimike Kehittämispäällikkö Postinumero ja postitoimipaikka Jyväskylä Fax S-posti etunimi.sukunimi@jkl.fi S-posti etunimi.sukunimi@jkl.fi Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamis-aika Nimi ja lyhenne Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) Hankkeen kokonaiskustannukset Haettava valtionavustus Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Etelä-Savo ( ), Keski-Suomi ( ), Pohjois-Karjala ( ), Pohjois-Savo ( ) Haettava valtionavustus on euroa. Hankkeeseen osallistuvat tahot Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Etelä-Savo: Keski-Suomi: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: Suurin osa maakuntien kunnista, osa kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä ovat sitoutuneet hankkeeseen mukaan ja heillä on tiedossaan hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Organisaatioittain rahoitusosuudet tarkentuvat rahoituspäätöksen saavuttua.

2 Hankkeen teema-alue Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet. Kuopion yliopistollinen sairaala, alueen sairaanhoitopiirit, sosiaalialan osaamiskeskukset (ISO ja Koske), maakuntaliitot, Stakes ja sen Jyväskylän alueyksikkö, Lapsiasiavaltuutetun toimisto/stm, Jyväskylän yliopisto (mm. Niilo Mäki -instituutti, Perhetutkimuskeskus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden laitosten yksiköt), Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, alueen ammattikorkeakoulu- ja oppilaitosverkosto sekä muut kehittämishankkeet. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat keskeiset järjestöt ja kolmannen sektorin toimijot, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piiri ry:t, Pelastakaa Lapset ry, Pesäpuu ry, Perhehoitoliitto ry, Ensi- ja turvakoti ry, SOS-lapsikylä ry, Ammatillisten perhekotien liitto ry, Sininauhaliitto ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Suomen monikkoperheet ry, seurakunnat sekä yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut, Pienkoti Aura, Viola ry. ja heidän etujärjestönsä. Järjestökentällä tehtävä monialainen kehittämistyö kytketään tiiviisti kehittämishankkeeseen. Muiden hankkeessa osallisena olevien tahojen rahoitusosuus on pääsääntöisesti 0, ellei hakemuksessa toisin mainita. [1] Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen [x] Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet [X] Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö [X] Perusterveydenhuollon vahvistaminen [3] Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy [2] Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Hankkeen tavoitteet Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä Hankkeen tavoitteet 1) Lasten ja perheiden palveluita uudistetaan ja yhtenäistetään asiakkaiden näkökulmasta joustaviksi ja vaikuttaviksi palvelukokonaisuuksiksi. Varhainen puuttuminen vakiinnutetaan osaksi kuntien palvelujärjestelmää ja päätöksentekoa. Erityispalveluita kehitetään tukemaan peruspalveluita monitoimijaisella ja vastavuoroisella yhteistyöllä painottamalla palveluiden nivelkohtia. 2) Lasten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään palvelujärjestelmässä. 3) Työntekijöiden ja toimijoiden osaaminen ja palveluiden laatu varmistetaan turvaamalla pysyvä kehittämisrakenne lasten ja perheiden hyvinvointipalveluihin. 4) Lasten ja perheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden vaikutusta lastensuojelun kustannuksiin seurataan taloudellisella arvioinnilla. Hankkeen odotetut vaikutukset Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1) Ennalta ehkäisy, varhainen puuttuminen ja varhainen tuki ovat vakiintuneet työmuodoiksi peruspalveluissa sekä ehkäisevissä ja korjaavissa palveluissa ja erityispalveluiden tarve on vähentynyt. Varhaisen puuttumisen työmallit ovat koko kuntaorganisaation tiedossa. Erityispalvelut tukevat peruspalveluita ja auttavat lapsia ja heidän perheitään ensisijaisesti näiden omissa arki- ja kasvuympäristöissä. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on luotu uudenlaisia, vaikuttavia toimintamalleja ja rakenteita. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäluokkaan on kääntynyt laskuun. Perhehoidossa olevien lasten suhteellinen osuus sijoitetuista lapsista on kasvanut. Sijaishuoltopalveluja järjestetään alueella koordinoidusti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Lasten ja perheiden palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin ja hyvien käytäntöjen mallintamisen ja levittämisen välineitä on koottu ja pilotoitu selä kustannuksiin vaikuttamisen arvioinnin osalta kehitetty. 2) Lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi, osallisuus, omavastuu ja integroituminen yhteiskuntaan ovat kasvaneet, syrjäytyminen on vähentynyt ja terveyserot pienentyneet. Lasten ja perheiden asema on vahvistunut alueella. Riskilapsuuksia osataan kuvata ja niiden tunnistaminen on tehostunut kaikilla tasoilla. 3) Lasten ja perheiden kanssa toimivien osaaminen on vahvistunut ja henkilöstön saatavuus on parantunut. Dialogiseen yhteistyöhön luodut työmallit ovat käytössä. Henkilöstön osaamisen tueksi ja palveluiden laadun parantamiseksi on luotu pysyvä lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämisrakenne. 2

3 Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamisek-si Keskeiset toimenpiteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1) Lasten ja perheiden palveluita kootaan yhtenäisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja -verkostoksi sovittamalla yhteen julkisen sektorin eri ammattilaisten, hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien tekemää työtä. Keskeiset lasten ja perheiden palveluprosessit kuvataan, arvioidaan ja mallinnetaan. Perhekeskustoimintamallia vahvistetaan eri toimijoiden yhteen saattamisella ja yhteistyösopimuksilla. Vaikuttavien ja asiakaslähtöisempien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi kootaan parhaat toimintamallit ja kehitetään, tuotteistetaan, pilotoidaan ja levitetään uusia, innovatiivisia malleja ja työtapoja. Valituilla alueilla pilotoidaan erilaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä mini-interventitoita mm. tehostettua neuvolatyötä, perhevalmennusta, ehkäisevää perhetyötä, perhekouluja, kohdennettuja vertaisryhmiä, tehostettua esiopetusta, oppilashuollon työmalleja, erityisnuorisotyötä, varhaisen puuttumisen työtapoja sekä lasten ja perheiden psykososiaalisia tukimuotoja. Mini-interventioiden avulla tuetaan yhtenäisen palvelukokonaisuuden syntymistä ja varmistetaan kohdennettu, oikeaaikainen tuki lasten ja perheiden omissa kasvuympäristöissä (neuvola, päivähoito ja koulu). Luodaan ja vahvistetaan yhteistyössä lastensuojelun, lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä kasvatusja perheneuvoloiden kanssa joustavia ja ennakkoluulottomia toimintavaihtoehtoja (esim. palveluohjaus, liikkuvat konsultaatiot, tietoteknologian hyödyntäminen) peruspalveluiden tukemiseksi. Lastensuojelulain toimeenpanoa edistetään. Erityispalveluista muodostetaan toimivia palvelukonsepteja ja niiden piirissä olevien asiakkaiden hyvinvointia edistäviä ja kuvaavia indikaattoreita kehitetään. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian saatavuuteen jo varhaisemmassa vaiheessa. Tiedotetaan ja koulutetaan päätöksenteko-organisaatiota varhaisen puuttumisen työotteesta. 2) Lasten ja perheiden osallisuutta, arjen sujumista ja elämänhallintaa vahvistetaan tehostamalla varhaisen tuen työmuotoja. Perustetaan kohtaamispaikkoja perheille sekä lisätään keskinäisen tuen ja palvelunkäyttäjien osallistumisen mahdollisuuksia perus- ja erityispalveluissa. Luodaan lapsia ja perheitä osallistavia välineitä erityisesti riskissä elävien lasten ja perheiden tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. 3) Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien osaamista vahvistetaan yhteisillä koulutusprosesseilla ja joustavilla konsultaatioilla. Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivista kehittämisyksiköistä ja hankkeista muodostetaan pysyvä kehittämisrakenne sitouttamalla alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita sekä vaikuttamalla pysyvän kehittämisyksikkörahoituksen syntymiseen. Hankkeen prosessikuvaus 4) Kuntien käyttöön tuotetaan laskentamalli, jolla voidaan seurata ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden vaikutusta lastensuojelun kustannuksiin. Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta Hallinnoija on Jyväskylän kaupunki. Toiminta kytkeytyy tiiviisti nykyiseen kehittämisrakenteeseen ja muuhun kehittämistoimintaan alueella (osaamiskeskukset, kehittämisyksiköt, kuntien, Stakesin, järjestöjen ja oppilaitosten kehittämistyö). Hankkeessa muodostetaan painopistealueiden mukaiset ylimaakunnalliset tiimit (ehkäisevä työ, lastensuojelun avohuolto ja lasten- ja nuorisopsykiatria, sijaishuolto ja perhehoito), jotka vastaavat tavoitteiden toteuttamisesta maakunnittain. Painopistealueita yhdistää horisontaaliset kehittämisteemat. Kehittämishenkilöstö jalkautuu maakuntiin, kokonaisvastuu on hankkeen projektipäälliköllä. Aikataulu: 2008: hankkeen käynnistys, henkilöstön rekrytointi. 2009: toiminta-, tiedotus- ja arviointisuunnitelman laatiminen, palveluketjujen kuvaus ja arviointi, sopimusten laatiminen, perhepalveluverkoston laajentaminen, erityispalveluiden ja mini-interventioiden kokeilu ja kehittäminen, kustannusvaikutusmallin aloitus. 2010: hyvien toimintamallien ja palvelukon septien kuvaus ja levitys. 2011:indikaattorien testaus ja arviointi. 3

4 Mitä KASTEohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee? Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutetta-vaksi? Liitteet Keskeiset KASTE-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joita hanke tukee tärkeysjärjestyksessä Hanke lisää kuntalaisten hyvinvointia parantamalla palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta ja kuntalaisten osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäluokkaan kääntyy laskuun seuraavin toimenpitein: 1) Uudistetaan lasten ja nuorten palveluita kokonaisuutena siten, että perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut. Viedään käytäntöön lastensuojelulakia. Uudet toimintamallit muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden (tp. 7, 8, 30). 2) Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi kunnan päätöksentekoa (tp. 6). 3) Kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luodaan toimintamahdollisuuksia matalan kynnyksen kohtaamispaikoille (tp 19). 4) Levitetään hyviä käytäntöjä (tp 37). 5) Kehitetään palveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittaamista (tp 38). 6) Vahvistetaan sosiaalihuollon kehittämistoiminnan pysyviä rakenteita (tp 34). Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen luo sekä haasteita että mahdollisuuksia tarkastella palvelurakennetta ja palvelujen laadunhallintaa uusilla tavoilla. Hanke on mukana osana perustyötä luomassa ja kehittämässä uusia toimintamalleja ja työkäytänteitä. Hanke innostaa ja tukee kuntia ja yhteistyökumppaneita kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ja kehittämistyössä tarjoamalla moniammatillista tukea, asiantuntija-, koulutus- ja konsultaatioapua. Näin varmistetaan hankkeessa luotujen innovatiivisten mallien juurtuminen osaksi perustyötä. Ylimaakunnallisesti nimetyt kehittämistiimit vastaavat oman painopistealueensa mukaisten tulosten paikallisesta juurruttamisesta ja maakuntien välisestä levittämisestä. Kehitetyt ja arvioidut työkäytänteet liitetään hankkeen internetsivuille valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Hankkeessa luodaan ja ylläpidetään jo olemassa olevia verkostoja toimintamallien jakamiseksi ja levittämiseksi. Hankkeessa kehitettyjä työmuotoja esitellään paikallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa seminaareissa ja hankkeen asiantuntijoiden resurssia voidaan hyödyntää myös laajemmin sosiaalija terveysministeriön kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Hankkeessa mallinnettuja hyviä, innovatiivisia toimintamalleja kuvataan myös Stakesin Hyvä käytäntö -verkoston sivuille hyödynnettäviksi ja edelleen käyttöön otettaviksi. Taloudellisen arvioinnin mallia laajennetaan muihin sosiaalipalveluihin käytettäväksi Stakesin Jyväskylän alueyksikön tutkimustyössä. Mallia levitetään kuntien käyttöön. Arviointi toteutetaan kehittävänä arviointina. Nykyisten palvelujen parantamisen lisäksi mallinnetaan ja kokeillaan tulevaisuuden palveluja ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Kehittävässä ja ennakoivassa arvioinnissa saatu arviointitieto hankkeen ohjaamisesta ja toteutuksesta palautuu hankkeen käyttöön. Jatkuvan, systemaattisesti hankkeen etenemiseen sisältyvän arvioinnin avulla tarkastellaan säännöllisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa tarkennetaan tai muunnetaan niitä tukemaan paremmin palvelujen laadunhallinnan kehittämistä. Hankkeen aloitusvaiheessa laaditaan täsmennetty arviointisuunnitelma, jossa kuvataan hankkeen tavoitteita ja lähtökohtia kuvaavat kriittiset kysymykset. Kysymysten perusteella määritellään kerättävät seurantatiedot / indikaattorit sekä seurannan organisointi. Seurantaindikaattoreita ovat laadullisten indikaattoreiden ohella myös määrälliset, esimerkiksi palvelujen kustannuksiin liittyvät tiedot, joiden muutosten perusteella on mahdollista todentaa hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Stakesin Jyväskylän alueyksikön kanssa. Arvioinnissa hyödynnetään myös oppilaitos- ja tutkimusyhteistyökumppaneiden resursseja. Hankkeen arviointiin kytketään eri tieteenalojen opinnäytetöitä. [X] Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [X] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [X] Aluejohtoryhmän pöytäkirja [ ] Aiesopimus (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [X] Muu liite, mikä Jyväskylän kaupungin sitoumus [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä 4

5 PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Lisähenkilöstösuunnitelma Kohteen tai liikkuvan kotihoidon tiimin nimi Tuetun asumisen asiakkaat (lkm) Asumista tukeva hlöstö (lkm) Edellisestä lisähenkilöt 1 Henkilöstömitoitus Lisähenkilöstön (0.5, 0.3, 0.1) 2 kokonaiskustannukset (euroa) Haettava valtionavustus (euroa) Paikka ja aika Allekirjoitus ja tehtävänimike 1 Pääsääntöisesti lähihoitaja tai vastaava kouluasteinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Jos koulutus muu, perustele lisätekstissä 2 Laske mitoitus koko asumista tukevasta henkilöstöstä 5

6 VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla sekä lisäksi sähköpostitse, jolloin liitetiedostoina ovat hankehakemus sekä hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava ensimmäisellä hakukierroksella klo mennessä. Toisella ja sitä seuraavilla hakukierroksilla , ja klo mennessä. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa lääninhallitukselle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Hankkeen teema-alue Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1-3. Hankkeen tavoitteet 3 Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset. Hankkeen odotetut vaikutukset 1 Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus. 3 KASTE-ohjelman tavoitteet ja seurantaindikaattorit ovat seuraavat: Osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi tavoitellaan seuraavia asioita: - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. - Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee alle henkilöön. - Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu. Hyvinvoinnin ja terveyden lisäämistä ja terveyserojen kaventamista tavoitellaan seuraavasti: - Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle. - Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien tasolle. - Tupakoivien vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. - Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin. - Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee. - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 prosenttia. Palvelujen parempaa laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja alueellisten erojen kaventamista tavoitellaan näillä asioilla: - Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee. - Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat. - Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat. - Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista. - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään kolme prosenttia. - Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee. - Sosiaalityöntekijävaje vähenee. - Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät 6

7 Hankkeen prosessikuvaus Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus. Mitä Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee (Teema-aluekohtaiset vaatimukset) Julkaisu KASTE-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden valtionavustukset sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat teemaaluekohtaiset vaatimukset. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa KASTE ohjelmaa toteuttavien hankkeiden valtionavustukset. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä. 7