87070 KAINUU Nimi. Nimi

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 2 Hakemuksen vastaanottaja: HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [x] OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteutta Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite Postinumero ja postitoimipaikka PL 400, KAINUU Nimi Tehtävänimike Tuomo Pääkkönen Sosiaali- ja terveysjohtaja Postiosoite PL 400, Kauppakatu 1 Puhelin Nimi Marita Pikkarainen Postinumero ja postitoimipaikka Kainuu Fax S-posti Tuomo.paakkonen@kainuu.fi Tehtävänimike Kehittämispäällikkö Postiosoite PL 400, Kauppakatu 1 Postinumero ja postitoimipaikka Kainuu Puhelin Fax S-posti Marita.pikkarainen@kainuu.fi Nimi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) Perhekeskukset Kainuuseen hanke mis-aika Valtionavustusta haetaan Valitse ainoas taan toinen vaihtoehto [ ] Lääninhallitukselta [x] Sosiaali- ja terveysministeriöltä Mikäli avustusta haetaan läänihallitukselta Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Sosiaalialan kehittämishanke [ ] Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto [ ] Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen [ ] Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen [ ] Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen [ ] Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma [ ] Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti [ ] Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta [ ] Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin [ ] Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke [ ] Hoitoon pääsyn turvaaminen [ ] Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ [ ] Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt

2 [ ] Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Mikäli avustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä Hankkeen keskeisin painoalue (HUOM Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto) Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtion- avustus (euroa) Hankkeeseen osallistuvat tahot [ ] Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa [ ] Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti [ ] Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina [ ] Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä [ ] Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin [x] Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen [ ] Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen [ ] Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Kaikki hankkeen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Kainuun maakunta kuntayhtymä (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vuolijoki) Hankekuvaus Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus euroina. MLL (Ei rahoitusosuutta) Martat (Ei rahoitusosuutta) Kainuun kunnat (päivähoito ja nuorisotyö, ei suoraa rahoitusosuutta) Urheilu tms. lasten ja nuorten tai perheiden kanssa toimivat järjestöt ja yhdistykset j(ei rahoitusosuutta) Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Hankkeen tavoitteena on käynnistää perhekeskustoiminta Kainuun eri seutukunnissa. Perhekeskustoiminnan tavoite on koota yhteen hajallaan olevat lähipalvelut samaan verkostoon lapsiperheitä paremmin palveleviksi kokonaisuuksiksi. Hankeen avulla halutaan 1) Luoda koko perheen hyvinvointia tukevat seudulliset perhekeskukset Kainuuseen 2) Turvata laadukkaat lapsiperheiden palvelut erityisesti harvaan asutuilla alueilla 3) Tukea perustason palveluiden verkostoitumista, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja turvata perustason tarvitsemat kansanterveyslain mukaiset palvelut sekä erityispalvelut. Kainuussa on mahdollisuus verkottaa uudella tavalla myös erikoissairaanhoidon lapsiin kohdistuvia palveluja.(kts. organisaatiokaavio) 4) Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Hanke koskee Perhepalveluiden tulosalueen toimintaa laajasti. Perhepalveluiden tulosalue järjestää seutukunnallisesti sosiaali- ja perhetyön palvelut, äitiys- lastenneuvola- ja perhesuunnittelupalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut sekä vammaispalvelut. Perhepalveluiden Yhteiset palvelut sisältävät lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon, perheneuvolapalvelut, lasten somaattisen erikoissairaanhoidon, naistentaudit ja äitiyshuolto- ja synnytystoiminnan sekä keskitetyt vammaispalvelut. Nämä kaikki osa-alueet liittyvät suunniteltavien perhekeskusten toiminnan toteuttamiseen. Painoaluekoh-taiset erityis-vaatimukset Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset ehdot. Täytetään vain, kun valtionavustusta haetaan STM:ltä. Hanke koskee Kainuun maakunta kuntayhtymän yhdeksän kunnan sosiaali- ja terveydenhoitopalveluita. Kuntien tuottamat päivähoitopalvelut sekä nuorisotyö ovat hankkeen toiminnassa myös mukana. Kohderyhmänä on maakunnan lapset ja lapsiperheet. Maakunnan valmisteluvaiheessa on tehty laajoja selvityksiä ja suunnitelmia lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluiden kehittämiselle. Organisaatiorakenne tukee suunniteltua toimintaa. Perhekeskusten perustaminen on kirjattu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle Hankkeessa tuetaan peruspalveluiden verkostoitumista ja yhteistyörakenteiden uudistamista. 2

3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu 1. Suunnitella ja luoda koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten perhekeskusten toimintamalli Kainuuseen. 2. Turvata perhekeskustoiminnan avulla asiakaslähtöiset, laadukkaat lapsiperheiden palvelut erityisesti harvaan asutuilla alueilla. 3. Siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön, tukea ammattialojen verkostoitumista ja luoda uusi moniammatillinen toimintakulttuuri lapsiperhetyöhön. 4. Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi 1. Palkataan hankkeeseen hanketyöntekijä sekä osa-aikainen toimistotyöntekijä (1/3) Selvitetään a) millä paikkakunnalla ja miten toteutetaan fyysisesti samoissa tiloissa toimiva perhekeskus ja b) millä seudulla ja miten toteutetaan ns. verkostoitunutta perhekeskusmallia sekä tehdään tarvittavia toimenpiteitä toiminnan kokeilemiseksi. Kainuussa pilotoidaan varsin laajamittaisesti saman hallinnon alla moniammatillisia hyväksi käytänteiksi osoittautuneita työtapoja ja tästä saadaan kerättyä kokemuksia ja tietoa valtakunnallista käyttöä varten Perhepalveluiden henkilöstön perehdyttäminen ja sitouttaminen perhekeskustoimintamallin toteuttamiseen, esimerkiksi koulutuksen ja laatutyön avulla. Samalla joudutaan kehittämään moniammatillisen verkostotyön johtamista myös koulutuksen avulla. Prosessoidaan perhekeskustoiminnan yhteiset tavoitteet ja toimintamallit Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lasten ja naistentautien, äitiyshuollon yhdessä tekemisen tehostaminen ja uusien toimintamallien kokeilu ja vakiinnuttaminen Aikataulu: 5/2006 5/ Eri ammattialojen asiantuntemus kootaan yhteen ja tarjotaan lasten ja vanhempien käyttöön Vahvistetaan kansanterveystyön mukaisten lääkäripalveluiden saatavuutta lasten ja lapsiperheiden käyttämissä perhepalveluissa Turvataan perustason tarvitsemat erityispalvelut (erikoissairaanhoito) Vahvistetaan äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- opiskelijaterveydenhuollon, päivähoidon, perheneuvolan ja lastensuojelun yhteistyötä 3. Perustason ennaltaehkäisevän työn ja verkostoitumisen vahvistaminen Otetaan aktiiviseen käyttöön varhaisen puuttumisen ja tuen eri menetelmät moniammatillisessa yhteistyössä, opetellaan käyttämään uusia työmenetelmiä (esim. tietoteknologia) Perhetyötä ja sen sisältöä kehitetään Vahvistetaan vanhemmuutta ja lapsiperheiden hyvinvointia mm. kehittämällä ja suunnittelemalla yhteistyötahojen kanssa esim. vanhempainkoulua, parisuhdetta tukevia toimintamalleja, isäkerhoja, vertaisryhmätoimintaa, ryhmämuotoista toimintaa - Maakunnan muiden sote- tulosalueiden (mm. terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut) kanssa tehdään yhteistyötä sopien palveluketjuista ja parityöskentelystä - Kehitetään yhteistyössä johtamisjärjestelmien kanssa verkostokonsulttien käytölle joustava ja tarkoituksenmukainen koordinaatio/johtamisrakenne - Tehdään yhteistyötä kuntien palveluiden (päivähoito- ja koulu- ja nuorisotoimi) ja muiden tahojen kanssa sopien palveluketjuista ja yhdessä tekemisestä. Hankkeella poistetaan mahdolliset raja-aidat ja integroidaan kuntien tekemää lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä maakunnan työhön Aikataulu: Suunnitellaan ja kehitetään Kainuussa lapsiperheiden kanssa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa yhteistoimintamalleja ja kumppanuussopimuksia, jotka ovat hyödynnettävissä perhekeskustoiminnassa. - Kartoitetaan Kainuun järjestöjen ja yhdistysten käynnissä olevat lapsiperheitä ja vanhemmuutta tukevat hankkeet ja toiminta Tehdään yhteistyötä Kainuussa käynnissä olevien muiden hankkeiden kanssa Aikataulu: Tiedotetaan hankkeesta palvelujen käyttäjille ja verkostolle. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu Arviointi tehdään pääosin itsearviointina. Hankkeen etenemisen ja prosessin arviointi käsitellään 3

4 toteutettavaksi säännöllisesti hankkeen ohjausryhmän ja asiaan liittyvien työryhmien kokouksissa. Reflektoidaan toteutumista ja tuloksia kansallisella tasolla olevien toimijoiden kanssa. Seurataan menokehitystä. Hankkeen kokonaisarvioinnissa huomioidaan, saadaanko hankkeen avulla luotua tavoitteiden mukaiset toimintamallit. Pyritään yhteistyöllä oppilaitosten kanssa saamaan hankkeelle ulkopuolista arviointia (esim. sosiaalija/tai terveysalan opiskelijan, AMK tai yliopisto, lopputyö). Hanke pidetään avoinna mahdolliselle valtakunnalliselle arvioinnista kiinnostuneelle taholle, esim. STAKES Hyödynnetään valtakunnallista hankkeille suunnattua asiantuntija-apua arvioinnin toteuttamisessa. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset (VNA 2 ) Liitteet Hanke on kansallisen Sosiaalihuollon kehittämisenhankkeen mukainen hanke. Kuntayhtymä on jo tehnyt perhepalvelujen organisatoriset ratkaisut, joilla pyritään tehostamaan palvelujärjestelmän toimimista. Hanke parantaa peruspalvelujärjestelmää ja sen laatua. Hankkeen tarkoituksena on saada pysyvä parannus mm asiakaspalvelun laatuun, asiakaspalautejärjestelmän käyttöön sekä yhteisiin toimintalinjoihin eri ammattilaisten kesken. Hankkeella pyritään turvaamaan peruspalveluiden (mm. neuvola th ja lääkärit) saatavuus koko Kainuun alueella. Hanke toteutetaan kaikissa Kainuun maakunta -kuntayhtymän kunnissa. Hankkeella tuetaan perheitä solmimaan luonnollisia tukiverkostoja. [x] Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi ja päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen). [x] Hankesuunnitelma (pakollinen) [x] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; selvitys on pakollinen) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta PAIKKA JA AIKA Kajaani terveysjohtaja VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET ALLEKIRJOITUS JA TEHTÄVÄNIMIKE Tuomo Pääkkönen sosiaali- ja Hakemuksen vastaanottaja 4

5 Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/-kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna lääninhallituksen kirjaamoon paperilla sekä sähköpostin liitetiedostona hankehakemus, hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toi mitettava klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten painoalueiden mukaisista kohdista ja klo mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Arvioitu toteutumisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha, jo ka on käytettävissä vuoden 2008 loppuun. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa lääninhallitukselle jo lokakuussa 2008, mikä on syytä huomioida hankesuunnitelmaa tehtäessä. Valtionavustusviranomainen Hankkeen sisällöstä ja laajuudesta riippuen valtionavustuksen myöntää joko lääninhallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö. Hakijan on ilmoitettava, haetaanko avustusta lääninhallitukselta vai sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hankkeen keskeisin painoalue Kohdassa on lueteltu ne hankekokonaisuudet, joille lääninhallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö voivat myöntää valtionavustuksen. Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan mitä painoaluetta hakijan hanke koskee. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle painoalueelle, valitaan niistä yksi, palvelujen tehostamisen kannalta keskeisin. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa (ei sis alv). Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää tätä pienemmällekin hankkeelle. Mikäli hankkeen kokonaiskustannukset jäävät alle euron, hakijan on esitettävä tässä kohdassa tai erilli sellä liitteellä se erityinen syy, johon hakemuksessa vedotaan. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan euroina. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtion avustukseen oikeuttavista kustannuksista. Valtionavustus voi kuitenkin olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus euroina. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. koulutuskuntayhtymät) ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus euroina. Hankekuvaus Hankkeen keskeinen sisältö ja laajuus sekä, tavoiteltu vaikuttavuus, ja kuvataan siten, että hankkeesta ja sen merkityksestä saa hyvän yleisku van. Painoaluekohtaiset vaatimukset Hakijan opas sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat painoaluekohtaiset vaatimukset. Aina silloin, kun valtionavustuspäätöksen te kee sosiaali- ja terveysministeriö kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa ja tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustapa ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aikataulutus. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kriteereistä ja painoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä säädetään valtion avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Keskeisenä edellytyksenä on, että kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palve lujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Lisäksi otetaan huomioon, että 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikuttava ja laaja-alai sesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. Kohdassa tuodaan esille tarvittaessa perustellen ne em kriteereistä, jotka liittyvät hankkeeseen. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset ja hankesuunnitelma. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitel masta tai erillisestä liitteestä. 5

6 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henki löstön osalta siis sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä ja hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voivat olla korkeintaan 50 % kokonais kustannuksista. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöi den hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamatto mat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähin tään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on kuitenkin olta va vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen si vulla 2 muut hankkeessa osallisena olevat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 % tai sairaanhoitopiirin ollessa hakijana 50 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu Hakemuksen allekirjoittaa taho, joka on oikeutettu hakemaan kunnan tai kuntayhtymän nimissä valtionavustusta. LÄÄNINHALLITUSTEN JA NIIDEN ALUEYKSIKKÖJEN YHTEYSTIEDOT ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Hämeenlinnan toimipaikka PL HÄMEENLINNA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Helsingin alueellinen PL HELSINKI Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi Kouvolan alueellinen PL KOUVOLA Puh Fax kirjaamo@eslh.intermin.fi OULUN LÄÄNINHALLITUS PL OULU Puh Fax kirjaamo@olh.intermin.fi ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL MIKKELI Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Joensuun alueellinen PL JOENSUU Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi Kuopion alueellinen PL KUOPIO Puh Fax kirjaamo@islh.intermin.fi LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL ROVANIEMI Puh Fax kirjaamo@llh.intermin.fi LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL TURKU Puh Fax stotku@lslh.intermin.fi Jyväskylän alueellinen PL JYVÄSKYLÄ Puh Fax stojkl@lslh.intermin.fi Tampereen alueellinen PL TAMPERE Puh Fax stotre@lslh.intermin.fi Vaasan alueellinen PL VAASA Puh Fax. (06) stovsa@lslh.intermin.fi 6