Postinumero ja postitoimipaikka ks. yllä Puhelin Fax S-posti

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: Liite nro: 17 ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteyshenkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteuttamis-aika Hankkeen painoalueet läänin-hallitusten myöntämään avustukseen Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymä Nimi Virkanimike Helena Heikkinen hallintoylihoitaja Osoite Kaks, B-talo, Sotkamontie 13 Puhelin (08) Nimi Helena Heikkinen Postinumero ja postitoimipaikka KAJAANI Fax S-posti (08) Virkanimike hallintoylihoitaja Osoite Postinumero ja postitoimipaikka ks. yllä Puhelin Fax S-posti Nimi Hoitotyön osaamisen johtaminen; terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä Kainuussa v Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) Sosiaalialan kehittämishanke Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Varhaisen puuttumisen -työmenetelmien käyttöönotto Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke Hoitoon pääsyn turvaaminen Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustukseen Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina

2 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtionavustus Hankkeeseen osallistuvat tahot Vuosille kustannukset ovat yhteensä , eli / vuosi. Haettava valtion avustus on / vuosi, eli vuosille yhteensä Kohdassa mainitaan kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat/kuntayhtymät. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaanin ammattikorkeakoulu; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kainuun ammattiopisto; sosiaali- ja terveysala Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus (euroa) Hankekuvaus Asiantuntijana hoitotyön johtamisen mentorointiryhmässä dosentti, kehittämispäällikkö Irma Kiikkala, Stakes Asiantuntijana ja yhteyshenkilönä ohjausryhmässä Oulun lääninhallituksen nimeämä henkilö. Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä Kainuussa tavoite- ja toimintaohjelman käytäntöön vienti perustuu STM:n asettamaan kansalliseen hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmaan. Kainuulaisen hoitotyön kehittäminen käynnistyi yhteistyössä käytännössä, johtamisessa, koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa toimivien kanssa v Kainuulaisen hoitotyön nykytilan kartoitus ja kehittämissuunnitelma on tehty v Kehittämisen painoalueiksi on noussut "Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa". Osaamisen johtaminen sisältää: osaamisen johtamisen kehittämisen; osaamisen arvioinnit osaamiskartoitusten avulla ja vertaaminen osaamisvaatimuksiin ja osaamisvajaukseen vastaaminen tarpeisiin suunnatulla täydennyskoulutuksella ja muilla keinoilla asiakkaan / potilaan, heidän perheensä / läheistensä ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan kehittämisen hoitohenkilökunnan osaamisen kehittymisen asiakas- / potilasohjauksessa sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisessa opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittämisen Suunnitelman mukaisten interventioiden toteuttaminen hoitotyön systemaattiseksi kehittämiseksi Kainuussa edellyttää resursointia ja toteutuu parhaiten projektina toteuttaen. Osaamisen johtamisessa kiinnitetään huomiota osaamistarpeiden ennakointiin, työyksikössä olevan osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä oppimisen ohjaamiseen. Osaamisen johtamisessa tehdään osaamisen arvioinnit osaamiskartoitusten avulla ja verrataan yksikön vaatimustason määrittelyihin. Saatujen tulosten pohjalta yksikön osaamisvajausta vahvistetaan henkilöstölle suunnatulla täydennyskoulutuksella. Kainuulaisten asiakkaiden hoitamisessa on tarve painottaa terveyttä edistävään toimintaan, omatoimiseen selviytymiseen ja hoitoon sitoutumista tukevaan ohjaus-, opetus- ja neuvontatyöhön. Tulevien vuosien henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää entistä tehokkaampaa uusien hoitotyöntekijöiden perehdytystä ja osaamisen turvaamista kun suuri osa kokeneista hoitajista siirtyy yhtä aikaa pois työelämästä. Opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittäminen on haaste hoitotyössä. Tähän tarvitaan uudenlaisia ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan valmiuksia. 2

3 Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset erityisehdot. Täytetään vain, jos valtionavustusta haetaan STM:ltä. 3

4 Hankkeen tavoitteet Tavoitteet pyydetään numeroimaan 1) Osaamisen johtamisen kehittäminen tekemällä osaamisen arvioinnit osaamiskartoitusten avulla ja vertaamalla tuloksia osaamisvaatimuksiin ja tätä kautta osaamisvajaukseen vastaaminen täydennyskoulutuksen ja muiden keinojen avulla, tavoitteet: 1.1 Osaamisen johtamiseen perehtyminen 1.2 Osaamisen ennakointi, osaamisen nykytilan tunnistaminen osaamistarpeiden määritysten avulla, osaamiskartoitusten toteuttaminen ja osaamisen kehittymisen vahvistaminen; pilotointi 2) Asiakkaan / potilaan ja hänen perheensä / läheistensä ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan kehittämisen tavoitteet ovat: 2.1) asiakkaan / potilaan sekä hänen perheensä / läheistensä ymmärtävät miten terveysongelma / sairaus muuttaa jokapäiväistä elämää ja millä keinoilla itse voi vaikuttaa sairautensa kulkuun ja tätä kautta edistää kotona selviytymistä. 2.2) itsehoitovalmiuksien kehittyminen ja hoitoon sitoutumisen edistäminen ja tukeminen 2.3) asiakkaan / potilaan omatoimisen selviytymisen tukeminen hyvinvointiteknologian avulla 2.4) terveellisiin elämäntapoihin painottava ohjaus, opetus ja neuvonta 2.5) yhteisten ja yhtenevien ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan toimintamenettelyjen kehittyminen 3) Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittymisen tavoitteet asiakas-/ potilasohjauksessa sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisessa ovat: 3.1) asiakkaan/ potilaan ja hänen perheensä / läheistensä ohjauksessa, opetuksessa ja neuvonnassa kehittyminen 3.2) hoitohenkilökunnan tutkimus- ja kehittämisosaamisen vahvistuminen kohti näyttöön perustuvaa toimintaa 3.3) työilmapiiri tukee uusien hoitotyöntekijöiden perehdytystä ja heidän osaamisen kehittymistä 4) Opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittymisen tavoitteet ovat: 4.1) hoitotyön opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittyminen; harjoittelua tukeva oppimisympäristö ja ohjattu opetusharjoittelu 4.2) rekrytointiosaamisen vahvistuminen; rekrytointi alkaa ensimmäisestä harjoittelujaksosta 4.3) valmiuksien lisääminen asiakkaan / potilaan ja hänen perheensä / läheistensä ohjaus-, opetus- ja neuvontatyössä 3.4) opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämisosaamisen (opinnäytetyöt) suuntaaminen laajempiin hoitotyön kehittämiskokonaisuuksiin Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi 1) Osaamisen johtamisen kehittäminen tekemällä osaamisen arvioinnit osaamiskartoitusten avulla, vertaamalla tuloksia osaamisvaatimuksiin ja tätä kautta osaamisvajaukseen vastaaminen täydennyskoulutuksen ja muiden keinojen avulla 1.1 Toteutustapa: perehdytään osaamisen johtamisen teoriaan ja haasteisiin. Perehdytään ja analysoidaan Kainuun strategioista tuleviin osaamisen johtamisen haasteisiin, kootaan tietoa toimintaympäristöstä tulevista haasteista ja arvioidaan odotettavissa olevia muutoksia. Prosessin toteuttaminen pilotointina yhden toiminatalueen / yksikön kanssa. Tuloksena on osaamisen johtamisen hallinta ja käytännön toteutuksen menettelyn soveltaminen on pilotoitu. 1.2 Toteutustapa: Perehdytään ja analysoidaan Kainuun strategioista tuleviin osaamisen johtamisen haasteisiin, kootaan tietoa toimintaympäristöstä tulevista haasteista ja arvioidaan odotettavissa olevia muutoksia. Osaamisen johtamisen prosessi pilotoidaan yhden toiminta-alueen /-yksikön kanssa. Tuloksena on ennakoidut hoitotyön osaamisen tarpeet, osaamisen johtamisen hallinta ja onnistunut käytäntöön viennin pilotointi. 2) Asiakkaan / potilaan sekä hänen perheensä / läheistensä ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan kehittäminen 2.1 Toteutustapa: asiakkaan / potilaan selviytymistä tukevan ohjaus-, opetus- ja neuvontatyöhön laaditaan yhteistyössä (käytäntö, johtaminen, koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta) asiakasohjauksen toimintakuvaus, joka testataan pilotoinnilla v ja implementoidaan yksilöllisiin ohjaustarpeisiin ja -tilanteisiin eri toiminta-alueilla v Tuloksena on aidon dialogin avulla tapahtuva ohjaus, opetus ja neuvonta, joka vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaa, parantaa asiakkaiden / potilaiden vointia ja elämänlaatua. Palvelu- ja hoitoketjujen moniammatillisessa työstämisessä ajantasaistetaan ja valmistetaan yhtenäisiä asiakasohjeita maakuntaan. Tuloksena on hyvin toteutuva ohjaus, opetus ja neuvonta sekä saatavilla oleva ja ajantasainen ohjausta, opetusta ja neuvontaa tukeva ohajusmateriaali. 2.2 Toteutustapa: ohjaus tehostuu kun sen toteuttajat tuntevat ja hallitsevat paremmin työn taustalla olevan tietoperustan. Tuloksena asiakas / potilas saa tietoa tilanteestaan siten, että hän ymmärtää terveyden-/sairaudentilan tuomat muutokset, luottaa voimavaroihinsa ja kykyihinsä. Aito dialoginen ohjaus, opetus ja neuvonta. Terveyskeskus- ja sairaalakäynnit vähenevät. 2.3 Toteutustapa: asiakkaan /potilaan kotona selviytymisen tukemiseen hyödynnetään hyvinvointiteknologian oppimis- ja kehitysympäristön (valmistuu toukok keskussairaalaan) tuomat mahdollisuudet; tuki- ja apunvälineiden, seurantalaitteiden ja turvallisuusteknisten laitteiden sovitus, kokeilu ja hankinta. Laitoshoidon ja / tai vastaanottokäyntien väheneminen. 2.4 Toteutustapa: terveyttä edistävään opetus-, ohjaus- ja neuvontatyöhön panostetaan nykyistä enemmän ja sisältöön perehdytään täydennyskoulutuksien avulla v Maakuntaan haetaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, jonka sisältönä on terveyden edistämisen hoitotyö. Koulutukset suunnitellaan yhteistyössä amk:n ja ammattiopiston kanssa. Tuloksena on asiakaslähtöiseen terveyden edistämiseen perehtynyt henkilöstö. Henkilöstö osaa tunnistaa varhaiset terveysriskit elämänkulun eri vaiheissa ja hallitsee primaari-, sekundaari- ja tertiaariprevention menetelmät. Valmiudet toimia ehkäisevässä ja kuntoutumista edistävässä työssä kehittyvät. Kyky ja osaaminen hallintorajat ylittävään toimintaan ja yhteistyössä toimimiseen kolmannen sektorin kanssa kasvavat. 2.5 Toimintatapa: Palvelu- ja hoitoketjujen eri vaiheisiin suunnitellaan eri ammattiryhmien kanssa yhdessä yhtenevät ja toimivat ohjaus-, opetus- ja neuvontakokonaisuudet. Työ käynnistyy suurimpien sairausryhmien koh- 4

5 dalta alkuvuodesta 2006 ja etenee lähivuosien ajan. 3) Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittyminen asiakas- / potilasohjauksessa ja tutkimus- ja kehittämisosaamisessa 3.1 Toteutustapa: hoitotyön asiantuntijuuteen panostetaan systemaattisella maakunnallisella täyd.koulutuksella. Maakuntaan anotaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa v Toteutetaan kliinistä asiantuntijuutta vahvistavia erikoistumisopintoja yhteisesti työelämän ja amk:n kanssa suunniteltuina. Tuloksena: hoitohenkilökunnalla on vahvistunut tieto ja taito ohjata asiakkaita / potilaita ja heidän perheitään / läheisiään. Ohjaus perustuu parhaaseen ajantasaiseen tietoon, kl. asiantuntemukseen ja tietoon asiakkaan tilanteesta. 3.2 Toteutustapa: hoitohenkilökunnan tiedonhaun sekä analysointi- ja arviointitietojen ja taitojen vahvistaminen siten, että nimetään työyhteisöihin näyttöön perustuvan hoitotyön toiminnan vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöille toteutetaan näyttöön perustuvan hoitotyön koulutusta ( 3-9 op.) amk:lla v Tulos: hoitohenkilökunnalla on osaaminen oman toiminnan, hoitotyön ja työyhteisön toiminnan kriittiseen arviointiin sekä alan tutkimuksista tulevan parhaan ajantasaisen tiedon käyttöön asiakkaan / potilaan hoitamiseen. 3.3 Toteutustapa: työyhteisöjen kehittämisteemaksi sovitaan hyvä uuden työntekijän vastaanottaminen ja perehdytys vuonna Uudentyöntekijän vastaanottamiselle ja perehdytykselle luodaan kriteerit, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.tuloksena on hyvin perehdytetty työntekijä ja vetovoimainen työyhteisö / organisaatio. 4) Opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittäminen 3.1. Toteutustapa: ohjatun opetusharjoittelun toteutuminen v , Lähiohjaaja roolimallina -koulutus syksystä v alkaen, reflektiokeskutelut harjoittelujaksoilla ja ohjatun harjoittelun toimintakäsikirjan laadinta. Tuloksena laadukas, opetusharjoittelu. 3.2 Toteutus: samat kuin ed.edellä Toteuttamistapa: ohjattuun opetusharjoitteluun sisältyy myös asiakas / potilasohjauksen valmiuksien lisääminen. Tuloksena on hoitohenkilökunnan ohjaus-, opetus- ja neuvontavalmiuksen kehittyminen Opiskeijoiden opinnäytetyöt suunnataan osaamisen johtamisen osa-alueille. Tuloksena on opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämisosaamisen liittyminen työelämän tarpeisiin ja laajempiin kokonaisuuksin. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Hoitotyön osaamisen johtamisen arviointisuunnitelma tehdään ohjausryhmän kokouksessa. Arviointia tehdään itsearviointina osaprojekteittain neljän tavoitealueen kohdalta. Itsearvioinnin koosteet käsitellään ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen seuranta perustuu siihen, että eteneminen dokumentoidaan arkistolain mukaisella tavalla. Laatutiedostojen kautta on mahdollista palata arvioimaan jokaista hankkeen vaihetta ja sisältöä. Yksi osa arviointia on rahoittajalle tulevat raportit. AMK:n opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämistyöt suunnataan hankkeen seuranta-, selvitys- ja arviointityöhön (yhteensä 80 opiskelijaa, n. 30 opinnäytetyötä). Lisäksi mahdollisesti yksi gradu -tutkimus ja kaksi PD-kehittämistyötä liittyvät osaamisen johtamisen arviointiin. 1. Osaamisen johtamisen kehittämisessä perehdytään Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan, koulutusorganisaatioiden ja maakunnallisen hoitotyön strategioista nouseviin osaamisen haasteisiin. Toimintaympäristöistä tulevista haasteista kootaan tietoa eri lähteistä ja arvioidaan odotettavissa olevia muutoksia hoitotyön osaamisen johtamisen kehittämiseksi. 2. Asiakkaan / potilaan ja hänen perheensä / läheistensä ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan arvioinnin toteuttamiseen hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valmiita mittareita. Tarkempi mittaussuunnitelma tehdään v keväällä ja arviointi toteutuu v Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittymistä asiakkaan /potilaan, hänen perheensä / läheistensä ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan toteuttamisessa sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisessa arvioidaan tekemällä nykytilan analyysi. Saadut tulokset muodostavat perustan seuranta- ja mittaussuunnitelmille. Arvioinneissa hyödynnetään käytössä olevia valtakunnallisia mittareita mahdollisuuksien mukaan. Arviointi kohdistuu asiakkaiden ohjauksen laadun ja vaikutusten /vaikuttavuuden arviointiin, henkilökunnan tutkimus- ja kehittämisosaamisen vahvistumiseen sekä uusien työntekijöiden palautejärjestelmän arviointitietoihin syksyllä Opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittämisen arviointimenetelmät ovat: - kehittävän palautteen ja arvioinnin antaminen ja vastaanottaminen - ammattiopiston näytöt arviointimenetelmänä - ohjaajakoulutuksen arviointi ja loppukeskustelu Lisäksi ammattitaitoa edistävän harjoittelun arviointi toteutuu ohjatun opetusharjoittelun tulosten arvioinnin avulla. Yleisesti loppuyhteenvetoon projektin - relevanssia arvioidaan siitä, kuinka hyvin projektin tavoitteet ovat kohdanneet osaamisen johtamisen todellisen 5

6 kehittämistarpeen? - tehokkuutta arvioidaan siitä, kuinka hyvin tulokset ja tuotokset vastaavat projektissa asetettuja tavoitteita? - taloudellisuutta arvioidaan siitä, kuinka paljon tuotoksia saadaan aikaan panostetuilla kustannuksilla? - tuottavuutta arvioidaan siitä, kuinka paljon tuotteita / hyötyä saadaan projektissa käytetyillä resursseilla? - vaikutuksia / vaikuttavuutta arvioidaan siitä, miten hyvin projektilla aikaansaadut vaikutukset vastaavat projektille asetettuja tavoitteita? - Hyötyä ja tulosten vakiintuvuutta arvioidaan siitä, mitkä ovat vaikutukset projektin käynnistymisessä määriteltyihin tarpeisiin nähden sekä mikä on projektin vaikutusten arvioitu kestävyys. Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Liitteet 1) Hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen koko maakunnan alueella ja maakunnan koulutusorganisaatioissa hoitotyön käytännön, johtamisen, koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueilla. 2) Hankkeen vaikutukset ja vaikuttavuus perustuvat laajaan yhteistyöhön koko Kainuun maakunnan alueella.tulokset ovat hyödynnettävissä niin hoitotoiminnan, hoitotyön käytännön ja johtamisen kuin hoitoalan koulutuksen kehittämiseen. Taloudellinen hyöty ja kustannusvaikuttavuus syntyvät osaamisen johtamisen kautta parempina asiakkaiden ohjaustuloksina ja terveysvaikutuksina, parempana hoitotyön laatuna ja asiantuntijuutena moniammatillisessa toiminnassa sekä opiskelijoiden ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa. 3) Hankkeen tarkoituksena on tuottaa pysyviä uusia toimintatapoja ja -menetelmiä kainuulaisessa hoitotyössä ja sen järjestämisessä. 4) Hankkeen avulla tuetaan asiakkaiden /potilaiden ja heidän perheidensä / läheistensä itsehoitovalmiuksien kehittymistä ja omatoimisen selviytymisen tukemista. 5) Hanke kattaa koko maakunnan hoitohenkilökunnan osaamisen johtamisen kehittämisen. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi (selvitys on pakollinen, voimavara-asetus 8 ) ja päätökset kuntien sitoutumisesta hankkeeseen Tarkempi hankesuunnitelma (tarvittaessa) Muu liite, mikä 6

7 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi Yhteensä Henkilöstömenot Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA VIRKA-ASEMA 7

8 8

9 Valtionavustushakemuksen täyttöohjeet Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Mikäli hakemus on useiden kuntien/kuntayhtymien yhteinen, se toimitetaan siihen lääninhallitukseen, jonka alueella hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kun tayhtymä sijaitsee. Hakemus on toimitettava mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten paino alueiden mukaisista kohdista ja mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoa. Hankkeen painoalueet lääninhallitusten myöntämään avustukseen/hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustuk seen Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan kumman painoaluetta hakijan hanke koskee. Lomakkeeseen tulee tehdä merkintä vain yhden painoalueen kohdalle. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ne kustannukset, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtion avustusta myönnetään hankkeille, joiden kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää pienemmillekin hankkeille. Erityinen syy, johon hakija vetoaa, on esitettävä hakemuksessa. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeutta vista kustannuksista. Valtionavustus voi olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät sekä muut hankkeeseen osallistuvat tahot. Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Hankekuvaus Tässä kohdassa hakija kuvaa tiivistetysti hankkeen keskeisen sisällön, tarkoituksen, tavoitteet, keinot ja oletetut tulokset. Tämän lisäksi haettaessa valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä on kuvattava, miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaas sa kuvatut painoaluekohtaiset erityisehdot. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona, joka on numeroitu. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja muut välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa/tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustavat ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aika taulu. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Tässä kohdassa mainitaan ja perustellaan ne kohdat, jotka liittyvät hankkeeseen. Voimavara-asetuksen 9 :n kohdat ovat: 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikutta va ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämises sä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. 9

10 Hankkeen menot ja rahoitus Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voi vat olla korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yh distysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oi keuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan oma rahoitusosuus Kunnan oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitus osuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai tämä nyt esillä oleva valtionavustus. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustan nuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja virallisesti allekirjoitettu Lääninhallitusten yhteystiedot ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS toimi- Hämeenlinnan paikka PL HÄMEENLINNA Puh Fax Helsingin alueellinen PL HELSINKI Puh Fax Kouvolan alueellinen PL KOUVOLA Puh Fax OULUN LÄÄNINHALLITUS PL OULU Puh Fax ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL MIKKELI Puh Fax Joensuun alueellinen PL JOENSUU Puh Fax Kuopion alueellinen PL KUOPIO Puh Fax LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL ROVANIEMI Puh Fax LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL TURKU Puh Fax Jyväskylän alueellinen PL JYVÄSKYLÄ Puh Tampereen alueellinen PL TAMPERE Puh Vaasan alueellinen PL VAASA Puh

11 Fax Fax Fax. (06)