Tampereen yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013

Transkriptio

1 Tasekirja 1 (37) Tampereen yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013

2 Tasekirja 2 (37) Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 3 Johdon katsaus... 3 Toiminta ja tulokset... 4 Voimavarat Riskit ja epävarmuudet Arvio tulevasta kehityksestä TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET... 36

3 Tasekirja 3 (37) TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vuosi 2013 oli Tampereen yliopiston toiminnassa vaalien ja valintojen vuosi. Neljäksi vuodeksi valittu yliopiston hallitus aloitti toimintansa tammikuussa. Lokakuussa valittiin vaaleilla yliopistokollegion ja tieteenalayksiköiden johtokuntien jäsenet. Marraskuussa yliopiston hallitus valitsi yhdeksälle tieteenalayksikölle johtajat. Tieteenalayksiköiden johtajien kolmivuotinen kausi on toinen yliopiston vuonna 2011 voimaan tulleessa organisaatiorakenteessa, jossa koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat yksiköt ovat useilla kriteereillä mitaten suurempia kuin ennen uudistusta. Tieteenalayksiköiden johtajien valinnat olivat yliopiston strategian toteuttamisen kannalta merkittäviä, sillä johtajien työsaralla odottaa lähivuosina koulutuksen ja tutkimuksen laadun merkittävä nostaminen. Strateginen kumppanuus Tampereen teknillisen yliopiston kanssa syveni hallituksen päätettyä BioMediTechin (Institute of Biosciences and Medical Technology) perustamisesta. Päätös tehtiin syyskuussa 2013 ja BioMediTech aloitti toimintansa tammikuussa Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot perustivat koulutuksen kansainvälistämistä varten koulutusvientiin erikoistuneen yhtiön. Finland University Oy aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Koulutuksen ja tutkimuksen tärkeimmät määrälliset tavoitteet saavutettiin. Tutkimuksen vahvistaminen vaatii lisää toimenpiteitä samoin kuin tutkimuksen laatua edellyttävä kansainvälistyminen. Kilpaillun rahoituksen määrän lisääminen on välttämättöntä, koska julkisen talouden vajeen korjaantumisesta ei ole lähitulevaisuudessa merkkejä. Yliopiston taloudellinen tulos oli hyvä. Yliopiston rakenteelliset uudistukset ovat antaneet hyvät lähtökohdat sekä resurssien uudelleen kohdistamiseen että kulujen hallintaan. Talouslama kaikkine seurauksineen ja erityisesti julkisen talouden vaje tuovat mukanaan sopeuttamistarpeita myös yliopistoihin. Yliopiston hallitus pitää hyvänä sitä, että tuleviin vuosiin, jolloin sopeuttamistarve on suurimmillaan voidaan etukäteen varautua ja varmistaa, että yliopisto on tulevaisuudessakin resurssiensa puolesta kilpailukykyinen ja laadukas sekä tutkimuksessa että opetuksessa.

4 Tasekirja 4 (37) Taulukko 1 Toiminta ja tulokset Tutkimus Tohtorin tutkintoa opiskeli vuoden 2013 lopussa 828 laskennallisesti kokoaikaista opiskelijaa 1, lisensiaatin tutkintoa 45 ja ammatillista jatkotutkintoa 524. Tohtorin tutkintoa opiskelevien määrän laskuun on vaikuttanut yliopiston tiukentuneet valintamenettelyt ja kriteerit. Ammatillisten jatkotutkinto-opiskelijoiden määrän nousu johtuu erikoislääkärikoulutukseen valittujen määrän lisäämisestä. (Taulukko 1) Tieteellistä tai ammatillista jatkotutkintoa opiskelevien määrä , FTEluvut, tilanne Vuosi Lisensiaatin tutkintoa opiskelevat Tohtorin tutkintoa opiskelevat Ammatillista jatkotutkintoa opiskelevat* Yhteensä Lähteet: Opetushallinnon raportointipalvelu Vipunen ja Tampereen yliopiston opintohallinnon tietojärjestelmä * erikoislääkärin tutkinto, yleislääketieteen erityiskoulutus, erikoislääkärien lisäkoulutus Tohtorin tutkintoja tehtiin 119, lisensiaatin tutkintoja 14 ja ammatillisia jatkotutkintoja 150. (Taulukko 2) Taulukko 2 Tieteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot Vuosi Lisensiaatin tutkinnot Tohtorin tutkinnot Erikoislääkärin tutkinnot Yhteensä Lähde: Opetushallinnon raportointipalvelu Vipunen 1 Laskennallisessa kokoaikaisten opiskelijoiden lukumäärässä (FTE-opiskelijamäärä) otetaan huomioon opiskelijan läsnäolo, opintosuoritusten määrä ja opintojen aloitus. Opiskelija voi tulla laskennassa tilastoiduksi arvoilla 0, 0,5 ja 1. Arvolla 0 tilastoidaan poissaolevat opiskelijat. Arvolla 0,5 tilastoidaan läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, jotka ovat edellisenä lukuvuotena suorittaneet alle 30 opintopistettä. Arvolla 0,5 tilastoidaan myös läsnäolevat lisensiaatin-, tohtorin-, ja muun tutkinnon opiskelijat. Arvolla 1 tilastoidaan läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet vähintään 30 opintopistettä. Arvolla 1 tilastoidaan myös uudet, tilastovuonna aloittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat. FTE on lyhenne sanoista full time equivalent.

5 Tasekirja 5 (37) Tieteellisiä julkaisuja tehtiin 1 972, joista kansainvälisesti vertaisarvioituja oli Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä oli 498. (Taulukko 3) Taulukko 3 Tieteelliset julkaisut (julkaisutyypit A1-C2) Kansainvälisesti A1-C2 vertaisarvioidut Kansainväliset yhteisjulkaisut Lähde: Opetushallinnon raportointipalvelu Vipunen ja Tampereen yliopiston tieteellisen ja taiteellisen toiminnan tietojärjestelmä Yliopistossa oli vuoden lopussa kaksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä: FinMIT, Suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen tutkimusyksikkö kautenaan ja Yhteiskunnan historian huippuyksikkö The Finnish Centre of Excellence in Historical Research kautenaan Lisäksi yliopisto oli mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa huippuyksikössä The Finnish Centre of Excellence in Russian Studies Choices of Russian Modernisation, jonka kausi on Finland Distinguished Professor Programme ohjelmasta rahoitettuja professorin tehtäviä oli vuoden päättyessä kuusi, joista viisi Suomen Akatemian ja yksi Tekesin rahoittamaa. Tavoitteiden toteutuminen Tohtorin tutkintojen vuosittainen tavoite 119 tutkintoa saavutettiin. Kansainvälisesti vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen ja kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä nousi tavoitteen mukaisesti. Tutkimuksen kansainvälistämistä pitää edelleen vahvistaa ja nostaa tieteellisen julkaisemisen tasoa. Menestys kilpaillun tutkimusrahoituksen saamisessa ei vielä ole tavoitteiden mukaisella tasolla. Koulutus Yliopistoon opiskelemaan hakijoita oli yhteensä sisältäen erillis- ja päävalinnoissa hakeneet. Hakijamäärä nousi edellisvuodesta runsaalla tuhannella. Hakeneet/hyväksyt suhdeluku oli 7,8, jolla yliopisto oli edelleen vetovoimaisin monialayliopisto Suomessa. (Taulukko 4) Taulukko 4 Perustutkintokoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja uudet opiskelijat Vuosi Hakeneet Hyväksytyt Kirjoittautuneet Lähde: Valtakunnallinen hakija- ja opintooikeusjärjestelmä Harek, Opetushallitus

6 Tasekirja 6 (37) Laskennallinen kokoaikaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä oli vuoden lopussa yhteensä Heistä alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia oli 86 prosenttia, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavia 9 prosenttia ja ammatillista jatkotutkintoa suorittavia 5 prosenttia. (Taulukko 5) Taulukko 5 Laskennallisten kokoaikaisten opiskelijoiden määrä Vuosi Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Muu koulutusaste Yhteensä Lähteet: Opetushallinnon raportointipalvelu Vipunen ja Tampereen yliopiston opintohallinnon tietojärjestelmä Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 1 077, ylempiä korkeakoulututkintoja 1 155, lisensiaatin tutkintoja 14, tohtorintutkintoja 119 ja ammatillisia jatkotutkintoja 150. (Taulukko 6) Taulukko 6 Tutkinnot Vuosi Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Muu koulutusaste Yhteensä Lähteet: Opetushallinnon raportointipalvelu Vipunen ja Tampereen yliopiston opintohallinnon tietojärjestelmä Taulukko 7 Opintoprosessin sujuvuutta ja laatua kuvaa se, miten suuri osa opiskelijoista suorittaa vähintään 55 opintopistettä lukuvuoden aikana. Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoista 45,6 prosenttia suoritti vähintään 55 opintopistettä. Muista kuin ensimmäisen vuoden opiskelijoista 27,5 prosenttia suoritti vähintään 55 opintopistettä. (Taulukko 7) Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuudet ensimmäisen vuoden läsnäolevista opiskelijoista ja kaikista läsnäolevista opiskelijoista lukuvuosittain 55 opintopistettä suorittaneiden osuus läsnäolevista 1. lukuvuoden opiskelijoista 55 opintopistettä suorittaneiden osuus läsnäolevista muista kuin 1. lukuvuoden opiskelijoista Lukuvuosi ,7 % 23,6 % ,9 % 26,0 % ,6 % 27,5 % Lähteet: Tampereen yliopiston opintohallinnon tietojärjestelmä ja johdon tietojärjestelmä

7 Tasekirja 7 (37) Taulukko 8 Ulkomaalaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä nousi edellisvuodesta. Vaihto-opiskelijoiden määrä sen sijaan ei oleellisesti muuttunut. (Taulukko 8) Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sekä saapuneiden ja lähteneiden vaihto-opiskelijoiden määrä Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Vaihto-opiskelijat* Vuosi Perustutkinto Tieteellinen tai ammatillinen jatkotutkinto Yli 3 kuukauden vaihtoon saapuneet Yli 3 kuukauden vaihtoon lähteneet * Sisältää myös kansainväliseen harjoitteluun saapuneet tai lähteneet Lähteet: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät Tampereen yliopiston johdon tietojärjestelmästä. Vaihto-opiskelijoiden määrät Tampereen yliopiston opintopalvelujen laatimista tilastoista, jotka perustuvat CIMO:lle raportoituihin tietoihin. Tavoitteiden toteutuminen Yliopisto säilytti vetovoimaisuutensa opiskelemaan hakevien joukossa. Opintojen sujuvuus on parantunut erityisesti ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoilla. Opintoprosessin sujuvuutta ja laatua pitää kuitenkin edelleen kehittää. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen vuositavoitteet ylitettiin. Koulutuksen kansainvälistäminen edellyttää vielä töitä. Kumppanuudet ja valtakunnalliset tehtävät Yhteistyö koulutusviennin edistämiseksi aloitettiin Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa perustamalla niiden kanssa yhteinen koulutusvientiyritys Finland University Oy. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisen BioMediTechyksikön toiminnan ja johtamisen organisoinnista päätettiin. BioMediTech aloitti toimintansa tammikuussa Yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kumppanuutta syvensi Taito-hanke, jossa valmistellaan terveysalan opetukseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen uudenlaista oppimisympäristöä ja yhteistyömuotoja. Yliopiston kumppanuustoiminta koostuu yhteistyöstä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Alueellisista kumppaneista tärkeimmät olivat edelleen Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto ja kaupungissa toimivat muut korkeakoulut eli Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu (Unipoli-yhteistyö) sekä alueen yritykset. Kansallisista kumppaneista tärkeimmät olivat muut yliopistot, sektoritutkimuslaitokset ja tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Tekes.

8 Tasekirja 8 (37) Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia valtakunnallisia tehtäviä olivat Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinointi, yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto ja osa Finnish Centre for Alternative Methods keskuksen toiminnasta. Yliopisto osallistuu myös Porin yliopistokeskuksen toimintaan. Organisaatio Yliopistossa oli vuoden 2013 lopussa yhdeksän tieteenalayksikköä, kolme erillisyksikköä ja yliopistopalvelut. Nämä toimivat johtosäännön mukaisina tulosyksikköinä. Kuvio 1 Tampereen yliopiston organisaatio Tieteenalayksiköt 1. Biolääketieteellisen teknologian yksikkö 2. Informaatiotieteiden yksikkö 3. Johtamiskorkeakoulu 4. Kasvatustieteiden yksikkö 5. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 6. Lääketieteen yksikkö 7. Terveystieteiden yksikkö 8. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö 9. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Erillisyksiköt 1. Kielikeskus 2. Kirjasto 3. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

9 Tasekirja 9 (37) Yliopistokollegio jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja Pirkko Pitkänen, professori Varapuheenjohtaja Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö Hallituksen kokoonpano Kai Öistämö, puheenjohtaja Seija Ilmakunnas, varapuheenjohtaja Leena Heino Risto Heiskala Rauno Ihalainen Veera Kaleva kausi Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Johannes Lehtinen kausi Jaana Parviainen Marita Ruohonen Petri Räsänen Kehitysjohtaja, Nokia Oyj Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Järjestelmäasiantuntija Tampereen yliopisto Professori Tampereen yliopisto Johtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Opiskelija Tampereen yliopisto Professori Tampereen yliopisto Opiskelija Tampereen yliopisto Yliopistotutkija Tampereen yliopisto Toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura Tulevaisuus- ja innovaatiojohtaja Pirkanmaan liitto Rehtori, vararehtorit, kansleri ja hallintojohtaja Rehtori Kaija Holli Kansleri Krista Varantola Vararehtorit Pertti Haapala, 1. vararehtori Harri Melin, 2. vararehtori Hallintojohtaja Petri Lintunen

10 Tasekirja 10 (37) Tilintarkastajat PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Hannu Pellinen ja PWC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Raija Porokka-Maunuksela Voimavarat Henkilöstö Tampereen yliopistossa työskenteli yhteensä henkilöä. Lukuun eivät sisälly tuntiopettajat, muut tuntipalkkaiset eivätkä palkkionsaajat. (Taulukko 9) Taulukko 9 Henkilöstön keskimääräinen määrä Vuosi Yhteensä Lähde: Tampereen yliopiston henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Henkilötyövuosia tehtiin 2 004, josta opetus- ja tutkimushenkilöstön ja harjoittelukoulun opetushenkilöstön osuus oli 57 prosenttia ja muun henkilöstön osuus 43 prosenttia. Henkilötyövuosien määrä laski 2,2 prosenttia vuodesta (Taulukko 10) Taulukko 10 Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Opetus- ja Vuosi tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Harjoittelukoulun opetushenkilöstö Harjoittelukoulun muu henkilöstö Yhteensä Lähde: Tampereen yliopiston henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosia tehtiin yhteensä Luku sisältää kaikkien neljän uravaiheen, tuntiopettajien ja harjoittelukoulun opetushenkilöstön henkilötyövuodet. Opetus- ja tutkimushenkilöstön suurimman ammattiryhmän muodosti edelleen tutkijauran ensimmäiseen vaiheeseen sijoittuva henkilöstö, jonka tehtäviin sisältyy useimmiten tohtorintutkinnon suorittaminen. (Taulukko 11)

11 Tasekirja 11 (37) Taulukko 11 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet uraportaittain Harjoittelukoulun Vuosi I porras II porras III porras IV porras Tuntiopettaja opetushenkilöstö Yhteensä Lähde: Tampereen yliopiston henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Määräaikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on vähentynyt. Vuoden 2013 lopussa työsuhteista 60 prosenttia oli määräaikaisia, vuotta aiemmin 61 prosenttia ja kaksi vuotta aiemmin 64 prosenttia. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväryhmässä määräaikaisia työsuhteita on eniten ensimmäisessä tutkijauravaiheessa, johon sijoittuvat tohtoriopiskelijat (kuvio 2). Kuvio 2 Määräaikaisten työsuhteiden osuus tehtäväryhmittäin 2013 Lähde: Tampereen yliopiston henkilöstöhallinnon järjestelmä Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemien henkilötyövuosien määrä oli 105, joka oli 2 prosenttia edellisvuotta enemmän. (Taulukko 12) Taulukko 12 Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä (htv) Ulkomaalaisen opetus- ja Vuosi tutkimushenkilöstön htv:t Lähde: Tampereen yliopiston henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä

12 Tasekirja 12 (37) Palkat ja palkkiot olivat yhteensä euroa. (Taulukko 13) Taulukko 13 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Vuosi 1000 euroa Henkilösivukulut 1000 euroa Yhteensä 1000 euroa Lähde: Tampereen yliopiston tilinpäätökset Yliopisto toteutti loppuvuodesta 2013 työhyvinvointikyselyn. Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvoinnissa kokonaisuudessaan ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Myönteisimmät arviot koskivat aiempien vuosien tapaan omaa työtä. Työolojen arvioinnissa vastauksista heijastuu muutosten kuormittavuus ja työn kiireisyys. Yliopisto jakoi ensimmäisen kerran Vuoden tiedeteko palkinnon. Vuoden tiedeteko sisältyy henkilöstön palkitsemisjärjestelmään. Henkilöstövoimavarojen kehittyminen Määräaikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on hieman vähentynyt. Opetus- ja tutkimushenkilöstön rakennetta ja kansainvälistymistä on vielä kehitettävä. Henkilöstön työhyvinvointi pysyi kokonaisuudessaan viime vuosien tasolla. Oman työn arvostaminen on vahvistunut. Yliopisto arvioi henkilöstövoimavarojensa tilaa toimintakertomusta tarkemmin vuoden 2013 henkilöstökertomuksessa. Talous Yliopiston taloudellinen tulos oli hyvä. Tulos oli yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, mistä 5,7 miljoonaa euroa oli yliopiston toiminnan tulosta ja 6,2 miljoonaa euroa sijoitustoiminnan tulosta. Yliopiston valtionrahoitus kasvoi kohtuullisesti yliopiston hyvien tuloslukujen ansiosta. Täydentävä rahoitus sen sijaan supistui hiukan, mikä vähensi sekä tuottoja että kuluja. Yliopiston rakenteelliset uudistukset ovat antaneet hyvät lähtökohdat sekä resurssien uudelleen kohdistamiseen että kulujen hallintaan. Tutkinto-ohjelmien uudistaminen on parantanut mahdollisuuksia henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen opetuksen järjestämisessä. Yliopiston yksikkörakenne mahdollistaa aiempaa tehokkaamman tukipalvelujen järjestämisen. Yliopisto tiivisti tilankäyttöään vuonna 2012 Hämeenlinnan toimintojen siirron yhteydessä, minkä vuoksi vuoden 2013 tilakustannukset pysyivät vuoden 2012 tasolla. Yliopistolain mukainen valtionrahoitus oli 114,1 miljoonaa euroa, missä lisäystä vuoteen 2012 verrattuna oli 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 rahoitukseen

13 Tasekirja 13 (37) valtion talousarviossa ei sovellettu yliopistoindeksiä. Lisäyksestä 1,2 miljoonaa aiheutui yliopiston tulosten parannuksesta verrattuna muihin yliopistoihin ja 0,3 miljoonaa oli eduskunnan erikseen osoittamaa varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön koulutuslaajennuksen rahoitusta. Täydentävän rahoituksen tuotot olivat yhteensä 67,2 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Tämän lisäksi yliopisto sai tutkimusrahoittajilta 1,2 miljoonaa euroa investointiavustuksia. Vuoden 2012 täydentävään rahoitukseen sisältyi 1,9 miljoonaa euroa tutkijakoulujen toimintaan liittyviä muiden yliopistojen maksamia korvauksia, joita tutkijakoulujärjestelmän muutoksen vuoksi ei enää 2013 maksettu. Tämä huomioon ottaen täydentävän rahoituksen tuotot vähenivät 0,4 miljoonaa euroa. Vähennys ei kuitenkaan koskenut kilpailtua tutkimusrahoitusta. Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n tutkimushankkeiden yhteenlasketut tuotot kasvoivat 2,7 prosenttia. (Taulukot 14 ja 15) Taulukko 14 Talouden tunnusluvut euroa * Täydentävä rahoitus (varsinaisen toiminnan tuotot) Valtionrahoitus ilman alv-kompensaatiota Täydentävä rahoitus ja valtionrahoitus yhteensä Toiminnan kulut Toiminnan tulos Toiminnan tulos % tuotoista 3,2 % 2,1 % 1,9 % Sijoitus ja rahoitustoiminta (tuotot-kulut) Varainhankinta (tuotot-kulut) Täydentävä rahoitus, valtionrahoitus, sijoitustoiminta ja varainhankinta yhteensä Tilikauden voitto Tilikauden voitto % tuotoista 6,1 % 4,7 % 2,2 % Tase Omavaraisuusaste 83 % 81 % 77,7 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 4,4 4,0 3,6 Investoinnit Investointiavustukset Poistot Lähde: Tampereen yliopiston tilinpäätökset *Vuonna 2011 valtionrahoitukseen ja sitä vastaaviin kuluihin sisältynyt arvonlisäverokompensaatio teur on vähennetty taulukon vuoden 2011 luvuista vertailtavuuden parantamiseksi.

14 Tasekirja 14 (37) Taulukko 15 Täydentävä rahoitus rahoittajittain euroa Suomen Akatemia Tekes Muu julkinen Säätiöt Yritykset EU komissio Muut Täydentävän rahoituksen tuotot Investointiavustukset Suomen Akatemia 53 Tekes 533 Muu julkinen Investointiavustukset yhteensä Infrastruktuuri Yliopiston käytössä olevat tilat vuoden alussa olivat m2 ja vuoden lopussa m2. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa solmittiin esivuokrasopimus Kaupin kampuksen uudisrakennuksesta. Suunnitellun aikataulun mukaan rakennus valmistuu keväällä Konserni Yliopistokonsernin tilinpäätökseen on sisällytetty Tay-Palvelut Oy ja Tampereen yliopiston tukisäätiö. Tay-Palvelut Oy:n osakkeet sisältyivät aikaisemmin yliopiston omakatteisiin rahastoihin kuuluvan H. Weijolan rahaston taseeseen. Yliopiston hallitus päätti , että osakkeet siirretään sisäisellä kaupalla yliopiston suoraan omistukseen. Konsernitaseen loppusumma on 172,1 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 73,0 prosenttia. Vuoden 2012 taseen loppusumma oli 166,2 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 70 prosenttia. Sekä tukisäätiön että Tay- Palvelut Oy:n tulos vuodelta 2013 oli positiivinen. Konsernin tulos yhteensä oli 11,6 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 prosenttia kokonaistuotoista. Vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 9,0 miljoonaa euroa ja 4,8 prosenttia. Yliopisto perusti Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa Finland University Oy:n, jonka tarkoituksena on kehittää koulutusvientiä. Tampereen yliopisto omistaa kolmanneksen yhtiön osakkeista. Osakkeiden arvo on merkitty yliopiston taseeseen omistusyhteysyrityksenä. Riskit ja epävarmuudet Keskeisin yliopiston taloutta koskeva riski on valtionrahoituksen kehitys. Vuonna 2013 valtionrahoitukseen ei tehty yliopistolain mukaista indeksikorotusta. Vuoden 2014 rahoitukseen indeksikorotus sisältyy, minkä vuoksi vuosi 2014 on yliopiston rahoituksen kannalta edelleen kohtuullisen hyvä. Valtiontalouden näkymä on

15 Tasekirja 15 (37) kuitenkin edelleen heikentynyt, mikä vaikuttaa yliopistojen rahoituskehykseen vuodesta 2015 alkaen. Samanaikaisesti yliopiston saama valtionrahoitus pienenee neljällä miljoonalla eurolla vuoteen 2016 mennessä voimassaolevaan tulossopimukseen sisältyvän strategiarahoituksen etupainotteisuuden vuoksi. Yliopistojen rahoitusmalliin mahdollisesti tehtävät muutokset vaikeuttavat talouden ennakointia. Talouskehitys vaikuttaa lisäksi sekä julkisten tutkimusrahoittajien että yritysten kautta saatavaan tutkimusrahoitukseen. Suomen Akatemian rahoituksen määrä vuonna 2013 oli kohtuullinen, mutta yliopisto ei menestynyt Suomen Akatemian uusien tutkimushankkeiden rahoitushauissa tavoitteen mukaisesti. Täydentävän rahoituksen niukentuminen muodostaa riskin erityisesti yliopiston tutkimustoiminnan kehitykselle. Kansainvälinen kilpailtu rahoitus muodostuu entistä tärkeämmäksi. Yliopistokonserniin kuuluvan tukisäätiön omistamassa Linna-kiinteistössä havaittujen sisäilmariskien aiheuttamat korjaukset on käynnistetty vuonna 2013 ja saadaan päätökseen vuoden 2014 aikana. Hallitus vastaa yliopiston riskienhallintapolitiikasta. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta riskienhallintaan, sisäiseen ohjaukseen ja valvontaan liittyvissä tehtävissä ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Vuoden 2014 aikana yliopiston riskienhallintapolitiikkaa kehitetään hallituksen linjauksen mukaisesti. Rehtori vastaa siitä, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Riskienhallinta on järjestetty toiminnan ja talouden suunnittelun yhteyteen. Tulosyksiköissä ja yliopiston tasolla kartoitetaan kerran vuodessa merkittävät riskit ja niiden hallintakeinot ja sisällytetään ne toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Sisäinen valvonta on määritelty osaksi toiminnan ja talouden prosesseja. Hallituksen hyväksymissä sijoitusperiaatteissa on määritelty tuottotavoitteen saavuttamiseksi hyväksytty riskitaso ja allokaatioiden vaihteluvälit. Keskeisiä riskienhallintakeinoja ovat hajauttaminen eri omaisuusluokkiin, kuten korkosidonnaiset instrumentit, osakesijoitukset ja pääomaturvatut indeksiobligaatiot, sekä maantieteellinen, toimialakohtainen ja ajallinen hajautus. Yliopistolla ei ole korollista vierasta pääomaa. Yliopistokonsernilla on pitkäaikaista vierasta pääomaa 18,9 miljoonaa euroa, joka liittyy kirjaston ja yhteiskuntatieteen yksiköiden käytössä olevaan Linna-kiinteistöön. Lainan korko on sidottu yhden kuukauden Euriboriin ja suojattu korkoriskiltä. Yliopiston irtain omaisuus on vakuutettu. Arvio tulevasta kehityksestä Yliopiston strategian mukaiset rakenteelliset toimenpiteet ovat mahdollistaneet kulujen pienentymisen samalla, kun koulutus- ja tutkimustoiminnan tuloksellisuus on kehittynyt hyvin. Koulutuksen tulosten odotetaan edelleen paranevan. Tampereen yliopiston vetovoimaisuus opiskelijoiden keskuudessa on pysynyt erinomaisena ja yliopistolla on hyvät edellytykset jatkaa koulutuksen kehittämistä. Vuonna 2014 opetus-

16 Tasekirja 16 (37) suunnitelmat arvioidaan ja uudistetaan jatkaen näin laaja-alaisten tutkintoohjelmien kehittämistä. Vuonna 2016 toteutetaan koulutuksen kokonaisarviointi. Toiminnan kehittämisessä painottuvat tutkimuksen kehittämistoimenpiteet. Vuonna 2014 toteutetaan tutkimuksen kansainvälinen kokonaisarviointi, joka tukee tutkimusstrategian vahvistamista. Yliopisto kohdentaa lisää voimavaroja tohtorikoulutukseen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkeiden tukemiseen. Kaupin uudisrakennuksen kustannusarvio on 67,1 miljoonaa euroa. Esivuokrasopimuksen mukainen vuokra-aika on 25 vuotta, mikä tulee kasvattamaan yliopiston vuokravastuita vuodesta 2016 alkaen. Uudisrakennuksen varustaminen aiheuttaa merkittäviä investointeja vuosina Investointeihin sisältyy uuden laboratoriokeskuksen varustaminen, millä vahvistetaan opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä. Laboratoriotoiminnan uudelleen organisoinnilla pyritään lisäämään myös toiminnan tehokkuutta. Kustannuksia aiheuttaa myös kokonaisuuteen sisältyvä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa toteutettava Biopankki-hanke. Lääkärikoulutuksen sisäänottoa kasvatetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana nykyisestä 105 opiskelijasta 145 opiskelijaan. Vuokrien lisäys, investoinneista aiheutuvat poistot ja opetuksen lisäkustannukset kasvattavat kuluja jaksolla, jona tulokehitys on nykyistä heikompi. Kulujen lisäys vaikuttaa Kaupin kampuksella sijaitsevien yksiköiden lisäksi myös kaikkien muiden yliopiston yksiköiden käytettävissä oleviin resursseihin. Yliopisto varautuu käyttämään vuosina 2012 ja 2013 kertyneitä voittovaroja näiden lisäkustannusten rahoittamiseen. Talouden epävarmuus edellyttää edelleen vahvaa kulujen hallintaa sekä valmiutta arvioida eri toimintojen tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Harjoittelukoulun käytössä oleviin tiloihin kohdistuu lähivuosina peruskorjaustarve. Tässä yhteydessä suunnitellaan tilaratkaisu, joka tukee harjoittelukoulun toimintaa osana Tampereen kouluverkkoa sekä yhtenäisen peruskoulun ja lukion profiilin kehittämistä. Yliopisto on vahvistanut laadunhallintaa ja sen kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa yliopiston laatujärjestelmän auditoinnin syksyllä Yliopisto osallistuu myös Euroopan komission Human Resources Excellence in Research -arviointiin (HRS4R). Tavoitteena on oikeus käyttää HR Excellence in Research -logoa vuonna Ulkoisten arviointien tuottamaa tietoa hyödynnetään yliopiston strategian valmistelussa. Uusi strategiakausi alkaa vuonna 2016.

17 Tasekirja 17 (37) TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma Konserni Konserni Yliopisto Yliopisto Varsinainen toiminta Tuotot Muut avustustuotot Liiketoiminnan tuotot Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Varainhankinta Tuotot Keräystuotot Lahjoitukset Kulut Varainhankinnan kulut Tuotto-/Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot Korkotuotot Vuokratuotot Arvonalennusten palautukset Muut tuotot Kulut Korkokulut Arvonalennukset Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Yleisavustukset Yliopistolain mukainen valtionrahoitus Omakatteisten rahastojen muutos Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen verovelan muutos Tilikauden voitto