1. Mitkä ovat mielestänne kiireellisimmät työllisyys- ja sosiaalialan painopisteet?
|
|
- Ismo Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VASTAUS EUROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PILARIA KOSKEVAAN KUULEMISEEN Sosiaalinen tilanne ja EU:n sosiaalinen säännöstö 1. Mitkä ovat mielestänne kiireellisimmät työllisyys- ja sosiaalialan painopisteet? Köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Kaikessa politiikassa tulee huomioida päätösten vaikutukset köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen. Niitä tulee vähentää EU:n Eurooppa strategian ja YK:n Kestävän kehityksen Agenda tavoitteiden mukaisesti. Riittävä vähimmäistoimeentulo perusoikeutena on varmistettava kaikille kansalaisille. Joistain Euroopan maista vähimmäistoimeentuloturvajärjestelmä puuttuu kokonaan. Toisaalta Suomen kaltaisessa korkean hyvinvoinnin maassa monien perusturvaetuuksien taso on todettu riittämättömäksi mm. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksissä. Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojen luominen työelämän laatu varmistaen. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä ei pidä hoitaa pakkoaktivoinnin keinoin, joka usein vauhdittaa negatiivisia työelämän trendejä (matalapalkkatyö, epävarmat työolot, työssäkäyvien köyhyys). Tarvitaan positiivisia kannustimia, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja ennen kaikkea työpaikkoja, joissa taataan kohtuullinen palkka ja inhimilliset työolot kaikille. Talous- finanssipolitiikan tulee jatkossa olla työllisyyttä, sosiaalisesti kestävää kehitystä, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta tukevaa Terveys- ja hyvinvointierojen kasvun pysäyttäminen. Universaalit ja laadukkaat julkiset palvelut tulee olla kaikkien saatavilla. Palvelut tulee nähdä osaamista, terveyttä, hyvinvointia ja yhteiskunnallista eheyttä tuottavina investointeina, ei vain kuluerinä. Painopistettä tulisi siirtää ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään suuntaan, jotta vältytään kalliilta korjaavilta toimilta. Tätä voidaan tukea esim. eurooppalaisittain koordinoidulla, terveysperusteisella veropolitiikalla, esim. alkoholi, tupakka, sokeri. EU:n tulee luoda johdonmukainen ja tulevaisuuteen katsova maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka. Sosiaalisten oikeuksien vahvistaminen. EU-maat on velvoitettava kunnioittamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaisia perusoikeuksia. 2. Miten voidaan ottaa huomioon erilaiset työllisyystilanteet ja sosiaaliset tilanteet eri puolilla Eurooppaa? EU:n tulisi luoda eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen strategia, jota täydentäisivät kansalliset strategiat sekä näitä rahoitusinstrumentit (esimerkiksi uusi EU-ohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, joka voisi sisältää useita eri rahastoja). Köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä niiden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen tutkimuskeskuksen ja - verkoston perustaminen ja rahoittaminen. Verotusta hyvinvoinnin keskeisenä jakajana tulisi koordinoida siten että luotaisiin vähimmäisarvoja, jotka estävät verovuodon ja haitallisen verosuunnittelun sekä tukevat sosiaalista suojelua. Oikeudenmukaista verotusta tulisi edistää koko Euroopan tasolla ja lisäksi kehittää olemassa olevia ja luoda uusia terveysperusteisia veroja. Euroopan sosiaalirahastoa ja muita rakennerahastoja tulisi kasvattaa, jotta erilaisia työllisyystilanteita ja sosiaalisia tilanteita voitaisiin pitkäaikaisesti parantaa. Rahastojen käyttöä aktiivisen työvoimapolitiikan resursoinnissa tulisi lisätä. EU:n talous- ja finanssisäännöstö on sitovaa, se dominoi kansallista talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja on johtanut sosiaalipoliittisesti kestämättömiin päätöksiin. Kaikkeen talousohjaukseen tulisi 1
2 ottaa mukaan sosiaalisten vaikutusten ja työllisyysvaikutusten arviointi, jonka kautta haitalliset taloudelliset päätökset voidaan estää. Sosiaalisia indikaattoreita tulisi lisätä, seurata ja varmistaa niiden vaikuttavuus päätöksenteossa. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä tulee uudelleenarvioida: sosiaaliset investoinnit ja perusoikeudet tulee punnita samalla, kun tarkastellaan alijäämäsäännöksiä. Työ-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaa tulisi valvoa perusoikeusnäkökulmasta sekä ohjaussuosituksin. 3. Onko EU:n säännöstö ajan tasalla ja voitaisiinko EU:n toimintaa mielestänne laajentaa? Talous- ja sosiaalipolitiikan tasapainon näkökulmasta EU:n toimivaltaa tulisi lisätä sosiaaliasioissa joissain tapauksissa. Talous- ja sosiaalipolitiikan asymmetrian muuttamiseksi sosiaaliasiat tulisi huomioida paljon nykyistä vahvemmin EU-tasolla. Sosiaalisia indikaattoreita käytetään, mutta ei vielä riittävästi, eikä niillä ole tarpeeksi vahvaa vaikutusta. EU:n toimivaltaa voisi laajentaa sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovimmiksi (esim. vähimmäistoimeentulon puitedirektiivi). EU:n perussopimuksiin tulisi sisällyttää sosiaalinen lisäpöytäkirja. Tähän asti sosiaaliturva on jäänyt osin EU:n toimivallan ulkopuolelle (vaikka käytännössä talousohjauksen kautta EU on vaikuttanut myös jäsenmaiden sosiaaliturvaan), ja jos ei ole nähtävissä suuria mahdollisuuksia kompetenssin laajentamiseen lähitulevaisuudessa, voi yhtenä vaihtoehtona ajatella myös EMU-maiden kesken solmittavaa omaa erillistä sopimusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kuuluvien asioiden toteuttamisesta samalla tavoin kuin on sovittu EMU:n talouskriteereistä. Yleishyödyllisten palvelujen asema (services of general interest) tulisi mahdollistaa erillisenä suhteessa kilpailu- ja hankintalainsäädäntöön. Terveyteen ja hyvinvointiin oleellisesti liittyvien seikkojen johdosta EU:n tulisi pystyä voimakkaammin poikkeamaan tavaroiden vapaasta liikkumisesta ja kilpailulainsäädännöstä sekä sääntelemään haittoja aiheuttavia aloja (esimerkiksi alkoholielinkeino). Työn ja sosiaaliturvajärjestelmien tulevaisuus 4. Mitkä kehityssuuntaukset ovat mielestänne muutosvoimaisimmat (1-3 vaihtoehtoa) Väestönkehitys (esim. ikääntyminen, muuttoliike) Eriarvoisuus Muu (Köyhyyden lisääntyminen ja sosiaalinen syrjäytymisen lisääntyminen) 5. Mitkä ovat näihin suuntauksiin liittyvät suurimmat riskit ja mahdollisuudet? Eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen pitkittyneen talouden taantuman tai hyvin pienen talouskasvun aikana, mm. velkakestävyyden perusteella tehdyt hyvinvointileikkaukset ja sosiaalisten investointien niukkuus yhdistettynä väestön ikääntymiseen voi luoda Euroopasta taantuvan, näköalattoman ja rapistuvan mantereen. Kasvava pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys uhkaa luoda Eurooppaan menetettyjä sukupolvia ja rapistaa pysyvästi ihmisten osaamista jättäen miljoonien ihmisten potentiaalin käyttämättä. Työmarkkinoiden joustavuus voi johtaa epätyypillisten töiden lisääntymiseen, joista maksetaan vähemmän palkkaa ja jotka lisäävät työntekijöiden epävarmuutta ja myös työssäkäyvien köyhyyttä. 2
3 Niukkenevat resurssit voivat johtaa eri ryhmien väliseen epäterveeseen sosiaaliseen kilpailuun ja vastakkainasetteluun solidaarisuuden heikkenemiseen ja sosiaalisen levottomuuden, väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan lisääntymiseen. Epäoikeudenmukaisesti jakautuva yhteiskunta voi muodostaa uhan koko EU:lle, jos eri yhteiskunnalliset ryhmät ajautuvat kauemmas toisistaan. Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu, koulutustason eriytyminen eri yhteiskuntaluokissa sekä varallisuuden jakautumisen epäoikeudenmukainen kasvu lisäävät polarisaatiota ja heikentävät sosiaalista koheesiota, ostovoimaa ja sisäistä kysyntää tämä vahingoittaa sekä taloutta että laajemmin koko yhteiskuntaa. Lisääntyvä digitalisaatio uhkaa jättää osan väestöstä palveluiden ulkopuolelle (mm. ikääntyneet). Kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä taitoja käyttää digitaalisia palveluita, eikä ohjausta ja tukea palvelujen käyttöön ole kaikille saatavilla. Edellisten riskien vastapuolena mahdollisuuksina on sosiaalisen Euroopan vahvistaminen, osaamisen vahvistaminen ja työpaikkojen luominen. Siirtolaisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden onnistunut kotouttaminen voisi ratkaista eurooppalaisen väestön vanhenemiseen liittyviä ongelmia. 6. Onko poliittisella tasolla tai instituutioissa tai yrityksissä olemassa tai kehitteillä käytäntöjä, joita voisitte suositella vertailukohdiksi? Perusturvan riittävyyden arviointi. Suomessa perusturvan riittävyyden arviointi on taattu lainsäädännöllä. Tämä arviointi voitaisiin yhdistää EU-tasolla riittävän vähimmäistoimeentulon laskemiseen ja seuraamiseen. Toimeentulotuen KELA-siirto. Suomessa toteutetaan vuoden 2017 alusta toimeentulotuen perusosan siirto kunnilta valtiolliselle Kansaneläkelaitokselle. Tämä asettaa toimeentulotukea saamaan oikeutetut yhdenvertaisempaan asemaan ja lisää vähimmäistoimeentuloturvan universalismia. Lapsilisät. Suomessa maksetaan vanhemmille lapsilisää jokaisesta lapsesta. Lapsilisäjärjestelmä voitaisiin luoda jokaiseen EU-maahan. Äitiyspakkaus. Suomessa lapsen saavat vanhemmat saavat noin 50 vauvan vaatteen ja hoitotarvikkeen äitiyspakkauksen ennen lapsen syntymää. Äitiyspakkauksen saamisen ehtona on todistus neuvolasta tai lääkäristä, mikä samalla mahdollistaa neuvolan terveyttä edistävän ja ennaltaehkäisevän toiminnan ennen lapsen syntymää. Päivähoitojärjestelmä. Suomessa on käytössä päivähoito, jossa lapsen oikeus on saada 9 kuukauden iästä alkaen varhaiskasvatusta. Tämä on lapsen oikeus, mutta se myös lisää vanhempien mahdollisuuksia työssäkäyntiin ja muuhun yhteiskuntaosallisuuteen. Ilmainen kouluruoka. Suomessa peruskoulussa on ilmainen kouluruoka. Se tasa-arvoistaa lapsia ja tarjoaa heille terveellistä ja monipuolista ravintoa tärkeässä kasvuvaiheessa. 7. Oletteko samaa mieltä tässä esitetystä toimintamallista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamiseen? Samaa mieltä Tarkentakaa: SOSTE näkee Euroopan komission luonnoksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista tärkeäksi aloitteeksi, joka nostaa vahvemmin esiin sosiaalisia oikeuksia talouden rinnalle. Keskustelu 3
4 sosiaalisten oikeuksien pilarista vahvistaa myös perusoikeuksien ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan tunnettuutta. SOSTE painottaa, että pilarin politiikka-alueet tulisi kääntää selkeiksi tavoitteiksi ja toimintaohjelmiksi sekä esittää samalla taloudellisia instrumentteja (mm. rakennerahastot) pilarin toteuttamiseksi. Muussa tapauksessa pilarista uhkaa tulla vain lista yleviä periaatteita ja suosituksia, joita ei käytännössä toteuteta. Jotta pilarilla saataisiin aikaan todellisia muutoksia, sillä olisi hyvä olla jonkinasteista velvoittavuutta kansalliset erityispiirteet huomioiden. EU:n valta tunkeutuu tällä hetkellä talouspolitiikan kautta kansallisen sosiaalipolitiikan alueelle määritellen sen liikkumavaraa ja jos asialle ei tehdä mitään, niin nimenomaan se rapauttaa sosiaalista Eurooppaa. Mielestämme EU:n toimivallan lisääminen mm. sosiaaliturvan vähimmäisarvojen määrittelemisessä ei veisi päätäntävaltaa kansalliselta sosiaalipolitiikalta, vaan vahvistaisi sosiaalipolitiikan arvoa. Pilarin suhde olemassa oleviin sopimuksiin, strategioihin ja muuhun ohjaukseen ja koordinaatioon (mm. Eurooppa 2020-strategia ja EU:n talouspoliittinen ohjausjakso) tulee selkiyttää. Mm. eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen tulee integroida Eurooppa 2020-strategian köyhyystavoitteeseen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulisi koskea koko EU:n aluetta, ei vain euromaita. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari tulisi saada yhdenmukaiseksi Euroopassa jo olemassa olevien ihmisoikeussopimusten (mm. Euroopan sosiaalinen peruskirja, YK:n ihmisoikeuksien julistus) ja muiden suojajärjestelmien kanssa. 8. Oletteko samaa mieltä pilarin soveltamisalasta, siihen kuuluvista aloista ja tässä ehdotetuista periaatteista? Onko olemassa näkökohtia, joita ei ole vielä riittävästi ilmaistu tai katettu? Vaikka olemme samaa mieltä periaatteista, ratkaisevaa on, miten ne toimeenpannaan ja miten tiettyjä käsitteitä ymmärretään. Esimerkiksi joustoturva (flexicurity) ei ole toiminut sosiaalisen koheesion välineenä, pikemminkin päinvastoin. On hyvä, että vähimmäistoimeentuloon kiinnitetään huomiota, mutta toisaalta puhutaan myös perusturvan kestävyydestä, mikä tuo potentiaalisen alustan perusoikeuksia polkeville käytännöille. Eli vaikka pilarissa pääasiassa painotetaan sosiaalisen suojelun tärkeyttä, puutteita on riittävyyden ja kestävyyden välisen suhteen analyysissä. Eriarvoisuutta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ei mainita keskeisinä haasteina, eikä niille ole pilarissa omaa politiikan alaansa. Pilari ei korvaa tarvetta kattavaan ja integroituun köyhyyden vastaiseen strategiaan EU:n tasolla, vaikka se voi tukea sitä. Pilarissa tulee huomioida lasten oikeuksien näkökulma ja varmistaa kaikkien lasten suojeleminen köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä. Pilarissa tulee osoittaa kasvavan eriarvoisuuden vaikutukset lasten ja perheiden köyhyysriskin kasvuun. Kattava sosiaaliturva tulee turvata sekä työelämän ulkopuolella oleville, että työssäkäyville köyhille vanhemmille. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulisi huomioida pilarin aihe-alueissa läpileikkaavasti. Siirtolaisten, turvapakanhakijoiden ja pakolaisten tilanne, kotouttaminen sekä sosiaalisten oikeuksien piiriin pääseminen tulisi huomioida pilaria rakennettaessa. 4
5 Pilarissa mainitun sosiaalisen dialogin ei tulisi koskea vain työntekijöitä ja ammattiliittoja, vaan myös muuta kansalaisyhteiskuntaa. Myös osallisuutta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon tulisi käsitellä pilarissa tarkemmin: Osallisuus palveluiden suunnitteluun ja arviointiin Osallisuuden, kuulluksi tulemisen ja oman elämänhallinnan elementit Lähiyhteisöihin osallistumisen tukeminen Osallisuus digitalisaatiossa, mahdollisuudet osallistua digitaaliseen kehitykseen (mm. koululaisten digitaalisen eriarvoisuuden vähentäminen) 9. Millä aloilla ja periaatteilla olisi eniten merkitystä euroalueen uuden lähentymisen kannalta? (Valitse 1-5 vaihtoehtoa) Kommentit: 1. Taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen 2. Joustavat työsopimukset ja työsuhdeturva 3. Ammatinvaihdon turvaaminen 4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen 5. Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen 6. Yhtäläiset mahdollisuudet 7. Työehdot 8. Palkat 9. Työterveys ja työturvallisuus 10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen 11. Integroidut sosiaaliedut ja -palvelut 12. Terveydenhuolto ja sairausetuudet 13. Eläkkeet 14. Työttömyysetuudet 15. Vähimmäistoimeentulo 16. Vammaisetuudet 17. Pitkäaikaishoito 18. Lastenhoito 19. Asuminen 20. Peruspalvelujen saatavuus On vaikea valita vain joitakin alueita, koska myös muut ovat tärkeitä ja ne tukevat toisiaan ja koska yksi alue/ulottuvuus ei toimi ilman muita. Kaikki edellä esitetyt elementit ovat tärkeitä ja kyseessä on synergia alueiden välillä. Kannatamme sosiaalisen osallisuuden laaja-alaista ja integroitua lähestymistapaa, joilla varmistetaan kaikille pääsy oikeuksien, resurssien ja palvelujen piiriin. 10. Miten ne tulisi ilmaista ja ottaa käyttöön? Katsotteko, että vähimmäisnormeja tai vertailuarvoja voitaisiin soveltaa tietyillä aloilla ja toisivatko ne lisäarvoa ja jos vastaus on kyllä, mistä aloista olisi kyse? Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa vahvemmin myös sosiaaliasioissa ottaen kuitenkin huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet. Normit ja vertailuarvot tulisi suhteut- 5
6 taa jäsenmaiden omiin tilanteisiin. Vähimmäisnormeilla tulisi olla myös riittävästi velvoittavuutta, jotta niitä noudatetaan. Tällaisia aloja voisi olla mm.: Vähimmäistoimeentulo Universaalit palvelut, päivähoito Sosiaaliseen suojeluun käytettävät menot Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voisi sisällyttää pilariin samalla periaatteella kuin niitä on sisällytetty Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan. Mallia voitaisiin ottaa myös YK:n taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia koskevasta sopimuksesta ja sen valvontamekanismeista. Tarkemmat kommentit aloittain 1. Taidot, koulutus ja elinikäinen oppiminen Pilarissa tulee painottaa varhaiskasvatuksen merkitystä sosiaalisena investointina. Perustason kielitaito, luku- ja kirjoitustaito, laskutaito ja tietoteknisten taitojen lisäksi terveyden lukutaito ja sosiaalinen lukutaito luovat perustan oppimiselle. Terveyden ja sosiaalisen lukutaidon vahvistamiseksi kaikilla tulee olla mahdollisuus saada asiallista sekä yksilön että yhteisön hyvinvointiin liittyvää tietoa. Ihmisillä, joilla on kontrolli omaan elämään, on suurempi kapasiteetti taloudelliseen ja sosiaalisen panostukseen sekä elää terveempää elämää Tässä kohdassa tulisi huomioida työmarkkinoiden ja yhteiskunnan lisäksi yksilön tarpeet: Jotta koulutustulosten laatua ja merkityksellisyyttä voitaisiin parantaa, koulutusjärjestelmistä on tultava tehokkaampia ja tasa-arvoisempia ja niiden on vastattava paremmin työmarkkinoiden ja yhteiskunnan sekä yksilön tarpeisiin. Suotuisat kouluolosuhteet ja opetus, jotka mahdollistavat oppilaan omien vahvuuksien käytön ( koulutuksen imu ), luovat edellytyksiä menestyksekkäälle oppimiselle ja myöhemmin jatkoopinnoille ja työelämälle. Suotuisat kouluolosuhteet lisäävät oppilaan hyvinvointia, jolla on selkeä yhteys oppimiseen ja oppimistuloksiin. Elämänhallinnan tukeminen opetuksen rinnalla on olennaista erityisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden kohdalla. b. Tässä kohdassa tulisi huomioida YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen artikla 24 vammaisten henkilöiden oikeudesta koulutukseen. c. Heikosti koulutettuja nuoria ja työikäisiä on kannustettava parantamaan taitojaan. Pelkkä kannustaminen ei riitä vaan tarvitaan tukea ja ohjausta. 2. Joustavat työsopimukset ja työsuhdeturva 3. Ammatinvaihdon turvaaminen 4. Työllisyyden aktiivinen tukeminen a. Kohdassa tulisi huomioida Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. lokakuuta 2015 neuvoston suosituksesta pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä (2015/2820(RSP)), jossa todetaan, että yksilöllinen arviointi olisi tehtävä, ennen kuin kyseinen henkilö on ollut työttömänä 12 kuukaut- 6
7 ta, jotta varmistetaan, että työllistymissopimus voidaan tehdä ennen kuin työttömyys on kestänyt 18 kuukautta ( //EP//NONSGML+TA+P8-TA DOC+PDF+V0//FI) b. Samaisesta asiakirjasta voi nostaa kohdan: kannattaa ehdotusta kaikkien pitkäaikaistyöttömän jälleenintegrointiin työmarkkinoille osallistuvien toimijoiden (mukaan luettuina mahdolliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt) tiiviistä yhteistyöstä ja toiminnan tehokkaasta koordinoinnista ja sellaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta, jossa työttömällä henkilöllä on tukenaan ammattitaitoinen, hänen tapaustaan käsittelevä henkilö; toteaa, että tämä työmarkkinoille jälleenintegrointi ei saa keskeytyä, vaikka työttömän henkilön tukijärjestelmä vaihtuisi toiseksi; c. Kohtaan tulisi lisätä toimenpide: Osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen tulee tarjota tukea ja välineitä. 5. Sukupuolten tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Työn ja perheen yhteensovittamisen, miesten mahdollisuuksien osallistua lasten kasvattamiseen, joustavien työaikojen, naisten työssäkäynnin mahdollistamisen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on tärkeää tästä näkökulmasta. 6. Yhtäläiset mahdollisuudet Vammaiset henkilöt syrjäytyvät muuta väestöä yleisemmin koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. a. Vammaisten ja osatyökykyisten ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua avoimille työmarkkinoille on parannettava varmistamalla yhtäläinen kohtelu kaikilla elämän alueilla ja luomalla osallisuutta edistäviä ympäristöjä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 7. Työehdot 8. Palkat 9. Työterveys ja työturvallisuus 10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen Osallisuus ja demokratiakysymykset tulisi nähdä laajemmin, ja ne koskevat myös muita kansalaisryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuin työssä olevia ja heidän etujärjestöjään. 11. Integroidut sosiaaliedut ja -palvelut Sosiaalietujen ja -palvelujen joustamattomuus toimii esteenä vammaisten henkilöiden aktiivisen osallisuuden edistämisessä. Sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamista on kehitettävä osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen helpottamiseksi. 12. Terveydenhuolto ja sairausetuudet Kohtaa tulisi laajentaa pelkkää hoitopalvelua laajemmaksi (lisäys tummennetulla): a) Jokaisella on oltava mahdollisuus saada nopeasti laadukkaita ennaltaehkäiseviä ja hoitavia terveydenhuoltopalveluja, hoidon onnistumiseksi tarvitsemansa lääkkeet ja muut tarvikkeet sekä hoidon jälkeistä kuntoutusta ja muuta tukea toipumiseen. Niiden tarvitseminen ei saa johtaa köyhyyteen tai taloudelliseen ahdinkoon. Ihmisten vaikeudet saada tarvitsemaansa hoitoa liittyvät paitsi epätasa-arvoiseen hoitoon pääsyyn (eli pitkiin hoitojonoihin julkisessa terveydenhuollossa), myös siihen, ettei ihmisillä ole varaa hankkia tarvitsemi- 7
8 aan lääkkeitä. Lisäksi kulkemisen kustannukset terveydenhuollon palveluihin ovat monille liian korkeat. Toipumisen kannalta myös hoidon jälkeinen kuntoutus ja vertaistuki ovat olennaisia. 13. Eläkkeet 14. Työttömyysetuudet 15. Vähimmäistoimeentulo Riittävä vähimmäistoimeentulo tulisi pilarissa määritellä kunkin jäsenmaan tulotason ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Hyvänä ohjenuorana voisivat toimia Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan 12 ja 13 artiklat. Niissä on määritelty minimitaso sekä vakuutusmuotoisille sosiaalietuuksille että sosiaaliavustuksille kunkin jäsenmaan tulotason mukaan. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on tehnyt arvokasta työtä artikloiden tulkitsemisesta käytäntöön ja antanut periaatekantoja, jotka ovat arvokkaita myös sosiaalista pilaria rakennettaessa. 16. Vammaisetuudet Vammaisille henkilöille on varmistettava yksilölliset palvelut, joita tarjoaa riittävän koulutetut ammattilaiset, sekä riittävä sosiaaliturva, joka mahdollistaa säällisen elintason. Sosiaaliturvaetuuksien ja työtulojen yhteensovittamista on kehitettävä. 17. Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidossa olisi kehitettävä esteettömyyttä. Tähän panostamalla ja myös nykyteknologiaa hyödyntämällä voidaan tukea vanhusten pidempiaikaisempaa kotona-asumista ja helpottaa myös omaishoitajien työtaakkaa. Tavoitteena pitkäaikaishoidossa on varmistaa riittävä hoiva ja palvelut kaikille vanhuksille. Arvokas, arvostava vanhuus. 18. Lastenhoito Päivähoito on tärkeää myös lasten oikeuksien ja osallisuuden näkökulmasta, ei vain vanhempien työllistymisen näkökulmasta. 19. Asuminen Kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon panostetaan nykyistä enemmän. Ongelma on suurin kasvukeskuksissa, mutta myös monilla pienemmillä paikkakunnilla on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asuntorakentamista ei tule nähdä kustannuksena vaan hyvinvointi-investointina. Turvapaikanhakijoiden kotoutuminen ja asettuminen kasvattaa merkittävästi kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Kasvavaan tarpeeseen tulee varautua ajoissa kaavoitusta ja asuntorakentamista koskevassa päätöksenteossa. Erityisryhmien asumista tuetaan taloudellisesti ja tarvittavilla tukipalveluilla. Asunnottomuus on mahdollista ratkaista yhdistämällä taloudellista tukea ja tukipalveluja sekä riittävällä asuntorakentamisella. Vaatimus pieni- ja keskituloisia talouksia on tuettava omistusasunnon hankkimisessa ei yksin riitä, vaan tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. c) Integroituja asumis- ja tukipalveluja tulisi tarjota henkilöille, joilla on erityisen tuen tarpeita, itsenäisen elämän ja osallisuuden mahdollistamiseksi. 20. Peruspalvelujen saatavuus 8
9 Sosiaali- ja terveyspalveluilla on rajallinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Ne syntyvät pääosin arjen ympäristöissä, joten elinympäristöllä ja sen toimivuudella, kaupunkisuunnittelulla, kulttuuripalveluilla, perimällä ja elintavoilla sekä osallisuuden kokemuksella on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden rakentumiselle. Myös työllisyydellä on vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Keskeistä on myös valtion päätöksillä toteutettava yleinen yhteiskuntapolitiikka sekä hyvinvointiin liittyvä säätely, kuten alkoholi- ja tupakkapolitiikka sekä tulonjako. Pilarissa on tunnistettava, että sosiaalipalveluilla on tärkeä rooli ihmisten tukemisessa siinä, että he saavuttavat sosiaaliset oikeutensa. Jotta sosiaalipalvelut olisivat tehokkaita, tulee työntekijöiden olla asianmukaisesti koulutettua ja henkilöstömitoituksen on oltava riittävä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Vain nivomalla nykyistä paremmin yhteen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä lisäämällä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä, on mahdollista kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Uusia sähköisiä palvelumuotoja tulee kehittää unohtamatta kuitenkaan erityisryhmiä tai ihmisen tarvetta tulla kohdatuksi kasvotusten. Erityisesti verkkopalveluiden saavutettavuus on varmistettava kaikissa digitalisaatiohankkeissa. Tämä koskettaa erityisesti iäkkäitä ihmisiä sekä näkö- ja kuulovammaisia sekä niitä ihmisryhmiä, joilla sähköisten palvelujen käyttö on haastavaa terveydellisistä tai muista syistä. Palveluiden toteuttaminen esteettömästi mahdollistaa kaikille palveluja tarvitseville palvelujen piiriin pääsyn ja mahdollisuuden käyttää niitä toimintakyvyn tai terveyden sitä estämättä. Pankkitunnusten pitäisi olla kaikkien oikeus. Ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi myöskään terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle. 9
Asia: Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
LAUSUNTO Helsinki, 13.2.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: EJ 27/2016 vp - E 59/2016 vp Asia: Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista SOSTE Suomen
LisätiedotSUOMEN KÖYHYYDEN JA SYRJÄYTYMISEN VASTAINEN VERKOSTO EAPN-FIN VASTAUS EUROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PILARIA KOSKEVAAN KUULEMISEEN
SUOMEN KÖYHYYDEN JA SYRJÄYTYMISEN VASTAINEN VERKOSTO EAPN-FIN Helsinki 21.11.2016 VASTAUS EUROOPAN SOSIAALISTEN OIKEUKSIEN PILARIA KOSKEVAAN KUULEMISEEN EAPN-Fin näkee Junckerin komission aloitteen Euroopan
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotEveliina Pöyhönen. johtaja
15.3.2019 Eveliina Pöyhönen johtaja OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA NÄKYMÄT TULEVALLE RAKENNERAHASTOKAUDELLE Osallisuus osana ESR+ -asetusta Kansallinen kanta Aikataulu Osallisuus osana ESR+ -asetusta ESR+
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotSyrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa
Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotKöyhyyden vastainen työ EU-tasolla
Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Jiri Sironen 9.2.2017 Euroopan köyhyyden vastainen verkosto European Anti-Poverty Network EAPN koostuu 31 kansallisesta jäsenverkostosta ja 17 eurooppalaisesta järjestöstä
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotAsia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2018-00329 KOY Porkka Pauliina(TEM) 07.06.2018 Asia EU; TSTK-neuvosto 21.6.2018; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat Kokous Työllisyys-,
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK2017-00050 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 19.05.2017 Asia Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus E 59/2016
LisätiedotEurooppa-tason työmarkkinayhteistyö Sosiaalidialogin merkitys. Case 2: Eurooppalaisen talousohjausjakson paikallistaminen -hanke
Eurooppa-tason työmarkkinayhteistyö Sosiaalidialogin merkitys Case 2: Eurooppalaisen talousohjausjakson paikallistaminen -hanke 2018-2020 Kunta-alan sosiaalisen vuoropuhelun piirissä CEMR ja EPSU, komission
LisätiedotTietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston
LisätiedotESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta
ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
Lisätiedot9498/17 eho/mmy/akv DG B 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9498/17 SOC 416 EMPL 324 EDUC 249 SAN 208 ECON 441 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotMitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
LisätiedotEU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus
EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotJääkö ihminen talouskasvun alle? SOSTE-tilaisuus MEP Miapetra Kumpula-Natri
Jääkö ihminen talouskasvun alle? SOSTE-tilaisuus 9.11.2017 MEP Miapetra Kumpula-Natri Talous kasvaa köyhyys kasvaa Komission viimeiset kaudet ovat olleet melkoisen epäonnistuineita työllisyys- ja sosiaalikysymyksissä
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Lisätiedot9273/16 elv/mmy/ts 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 9273/16 SOC 336 EMPL 232 ECON 477 SAN 206 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotCOUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483
COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotMuiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 14798/18
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. joulukuuta 2018 (OR. en) 14795/18 OJ CONS 69 SOC 736 EMPL 551 SAN 432 CONSOM 341 ESITYSLISTAEHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotSuomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa
Essi Rentola 19.11.2018 Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa KANSAINVÄLINEN SOSIAALITURVA Mikä on Suomen omissa käsissä? Ketä maahan ja maasta muuttajat ovat? 2 Euroopan unioni Lainsäädäntö
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotKöyhyyden vastainen työ EU-tasolla
Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Jiri Sironen 9.2.2017 Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Eurooppa 2020 -strategia EU-ohjausjakso EU:n rahastot Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari Riittävä vähimmäistoimeentulo
LisätiedotInvestointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta
Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori
Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotSote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa
Joryyn 16.6.2017 Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Tausta: Maakuntalain 35 säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1093/1. Tarkistus. Dominique Martin ENF-ryhmän puolesta
27.10.2015 B8-1093/1 1 Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyys on talouskriisin ja sen seurausten vuoksi kaksinkertaistunut vuodesta 2007 ja on nyt puolet työttömien kokonaismäärästä,
LisätiedotSosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen
Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat
LisätiedotOsallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus
Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan
LisätiedotTavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017
Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)
Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotAsia Ehdotus neuvoston suositukseksi pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2015-00346 TYO Porkka Pauliina(TEM) 25.09.2015 Asia Ehdotus neuvoston suositukseksi pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille Kokous Työllisyys-,
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?
Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotHYVÄKSYTYT TEKSTIT. Neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille
Euroopan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2015)0389 Neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. lokakuuta 2015 neuvoston
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotTORSTAI 7. JOULUKUUTA 2017 (klo 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. joulukuuta 2017 14944/17 OJ CONS 69 EMPL 581 SOC 763 SAN 443 CONSOM 378 ESITYSLISTAEHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat)
LisätiedotLisää ansaitsemisen mahdollisuuksia
Lisää ansaitsemisen mahdollisuuksia Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra Marko Nousiainen & Anna Keto-Tokoi Osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotSosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen
Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion lausuma Työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistäminen
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotVammaispalveluja koskeva lakiuudistus
Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotMaakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa
Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0197/1. Tarkistus. Thomas Händel työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta
6.6.2017 A8-0197/1 1 Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että yksilön vastuu erilaisia riskejä sisältävistä säästöpäätöksistä kasvaa, mikä merkitsee myös, että ihmisillä on oltava selkeää tietoa saatavilla
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotValinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
Lisätiedot